Vapaus, June 10, 1952

              mm
&vtt2 ^Tiistäiiia; kesäkuun^^^ Tuesday, Jiiiie 10,' 1952
I
OUBEEXT) '•-> IndQMnident iabor
r:pinnUb Canadian». EB-
'!NO7. fc i ö l 7 . Anthorizcd
Mcond d a 0 mfiJTI^ tbe Post
Bailua tSbrlee treddy: TnesdayB,
Hmraflftya a n d SatpilaFs by Vapaus
PoblUbins CcaapaigriM^ftt 100-102
OsuL Canada.
TeU^bones: Soslnesa Offle^^^
R Sulul. Sditor W. Eklnnd^ 2 M _
address Bo» 09, Sudlniry. Ontarta
Adrertislng ratea i|i>ont myllcation.
•Pranglatlon free d^chaisfc : :
Canadassa: 1 irl:. TiOO 0 kk. 8.75
imdysvallolBsa: 1 vk. 8XK) 6 kk.
Substessa: ~ 1 v k 8 i 0 6 kk. 4.75
!Pörwien omistit jptkä cn-
. ylpeflivät "objektiivisesta" uutispalyeluksestaan, mutta
nykyään näkevät'vain toisella silmällään, kertoivat viikpn lopulla'i
I^JnÖLäSSaidis^^ vastaan olivat "täy-
^j'ji;',^^kkaaw;a lukljaV se myönnettö^^
«että iRanskassa ei ole kaikki Vmenhyt: taantumukset "suuhnitelmien'
maSa^ kut£;n, ^ p i t u , ^ sanayai>a}idp; tahrattomat ri^t^^^^ ne i
vaiii t(^seUa^ib^ tä^iA^k^^^ lakkaamalta }f
; ;^!RaykiM epäonnistumia
sesta'V
^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ! ^ toimittajat saa­neet
edfs itseään mkomaan näitä juttuja puhuniat nyt suu-
^irfötajleisSstä, sillä
^ 3u)Stal^ kaikista rautaesiripuista huolimatta^
' J^rffiikä on totuus IRanskan tämän hetken tilanteessa? Siellä ori '
V käynnissä ; syyäUineri kansanjoukkojen keskuudessa :
taan. Ja tämä käymistila kehittyi yleiseksi suuttumuksen myrskyksi
•icnja ^Saksan natsien kari^isa
!Wa8hi^^ mikä on monessa siih-
^naiseen aloittajaan — Mynchenin petossopimukseen.
(Ranskassa kuohuu rauhantahtoisen kahsah viha sotayehkieilyä ,
ja tämä kuohunta kohdis;tui Euroopan Yhdistetyn armeijan.
uuttaSipri]^
|^^iset^P3^tiip^
minkä kanssa he eivät halua olla missään tekemisissä. > ^
Kakista kaunisteluista huolimatta on totta/että korealaisten ;
vuoksi Euroopassa "ruttökeiiräaliksi'* nimitetty ken-raali
IRidgway sai Ranskassa suorastaan ''lämpimän" vastaanoton.
JSaa^easaan vastaanottamaan Euroopan Yhdistetyn armeijan yii-pääliii^
n tehtävät, kenraali Ridgwayta "terv(Bhdittiih'V kaikkialla
PÄIVIÄ .
^ i|s !Xim&& Sointulasta täyttää tJc.
14 pnä 83 vaaita. , .
Fanny Flakarf, Port Arthur, Ont^
täyttää 70 vuotta tJc. 12 pnä.,
i Yhdynime sukulaisten Ja tuttavien
onnittelli^
St
(R^nid^ässa suurin mielenosoituksin ja valtavin tunnuksin: "Mene
kotiin» jne.
Kun kenraali Ridgway saapui Pariisiin, niin hänen suojakseen
oli moj^llisoitu noin 20,000 aseistettua poliisia. Mutta tästä huoli­matta
ranskalaiset rauhariystävät ja muut patriootit järjestivät rriie-lenosoituksiakautta
Ridgwayn käyttämän linjan. V y
' ^ Seuraavana päivänä, 4oukokvun 28 pnä qlij Ifautta Pariisin fuu-^ •;
i i ria mielenosoituksia, missä kannettiin; tunnuksia: "Lähde pois, Ri^g^
|| way". "Mene matkaasi Knay'\ •Mielenosoitta^ain! kesk^
\\ litsi hjrvä^jätfjfStykja-l
iis;^^uria nuelenosmtuksia eri puolilla Ranskaa. r { iin-erittS
byvm taipu isäksi qsoT
iloisia reittäuksia 'Ranskan
iKsi lihavaksi mieheksi' leimaama
un
k p m m u n i s
Ipssa
leimaaman
inifit^ tulleiden n^Hä-'
• ^ * ^ ^ ^ ^ i n :
s järjdsti
rasto iin
päät
i g i t u t t
!tipuolt/^riipä%&t!^e|i
• rkoiÄeife tirrorft a ^ l#
mielenosoitukset, Pinayn hallitus esti
ifnr" vientien riofmaailisen levii<^in ja yangitutjM^^
MM
'4
m
littajan Andre Sil'in.
[^sjsä:vaiheessa 'Ranskan patrioottisten rauhanpuolustajain anie-rikkalaisyastaise
uuden luonteen. iRanskan
Irtei^Jii"^^^ protesti­i
n ^ Jacques Duclosin yangitseniiseri johdosta ja siten vaatimaan
yastkväitteistä huolimatta nämä
lakp|^r?äyttävät olleen melkppnni^ esimerkiksi> Renaultin
siiuri autotehdas oli täydellisesti seisahduks
M^^"^ ihmetyttää Ranskan työväenliikkeen yalraeus nousta
puplustamaan kpmmunistipuolueen jäsenten ja johtajain j^oi-keuksia,
lienee paikallaan palauttaa mieleen se tosiasia, että porv^ri-
If^Ueii paheet "Mpskpyan" määräyksistä ja^^j^^ isellaisesta i n :
humpuukia £^
ovat nienneet tämänkin myllyn läpi aikaisemriiin. Silloin kuin Hitlerin
natsilaui^at 1^^^ Ranskan portteja ja Ranskan "200 perheen"
• kallitseya luokka valmistui suurimpaan maanpetokseen mitä Ranskan
liistoria tuntee, vichyläisten antaUtiimispplitiikkaan ja kollaboraat-toriksi
Hitlerin kanssa, julistettiin tällaista;maanpetosta vaJstustabiit -
kpnunUni^^ jäsenet lainsuojattomiksi hertki-patoiksL
Taantumu^^ onriistuiyat silloin, luovuttivat historias­taan
ylpeän Pariisin laukausta ampumatta natsikenr^
ifyivät itse /Hitlerin uskollisiksi icäskyläisilcisi, samalla kun Ranskan
kommjunistipuolue, yhdessä muiden patrioottien^^
aJaisutaden oloissa i^^^
joulioja vastaan ja kansallis^
Ranskam^^^^^^ ja Ranskan suuruuden pelastamiseksi. Tämä his-t^
Mriallinen kokemus selittää sen, miksi Ranskan työväenliike kokb-
; naisuudessaan nousi niin nopeasti publustamaan Kommunistipuolueen
ja sen johdon oikeuksia.
'Ne valehtelevat ja kirkuvat uutisjutut, joiden mukaan Ranskan
työväenliikkeen liikehtiminen on muka ollut "tehotonta", ovat par­haana
todistuksena siitä, että päinvastoin on asia. Tosiasia nimittäin
on, että jos (Ranskan työväenliikkeen liikehtiminen rauhan ja Rans­kan
itsenäisyyden säilyttämisen puolesta olisi ollut heikkoa ja teho­tonta,
kuten valehtelevat porvarilehdet selittävät, niin siitä ei olisi V
puhuttu halaistua sanaa. Mutta kansanjoukkojen patrioottinen lii­kehtiminen
on ilmeisesti saanut niin suuret mittasuhteet, ettei sitä
voitu enää sivuuttaa "vaitiolopolitiikalla", mitä esim. paikallinen päi­välehti
ylpeillen toteuttaa rauhanpuolustajia kohtaan.
(Me inyös uskomme, ettei Ranskan patrioottisen kansan suuta
voida enää poliisiterrorilla tukkia. Kun valtavat kansanjoukot lähte­vät
oikeuksiaan puolustamaan, niin siitä muodostuu sellainen yleisen
mielip^n painostus, ettei mikään taantumushallitus vöi sitä pitkää
aikaa uhmata. Luonnollisesti Pinayn hallitus on tässä tilanteessa
"kiven ja kovan välissä", kuten sanotaan. Wall Streetin rahamiehet
_ j a hcjmn,kenraalinsa vaativat "selustan puhdistamista" rauhanpuo­lustajia,
mutta kotimaassa nousee entistä voimakkaampana kansan-joukhtjen
vaatimus, että amerikkalaisten miehitysjoukkojen ja niiden
kenraalien on parasta lähteä omaan maahansa. Yhdysvaltoihin. Ja
.kaikiita näennäisistä voimatekijöistä huolimatta me rohkenemme
ennustaa, että ennemmin tai myöhemmin Ranskan kansa saa äänensä
kuulluksi ja patrioottisen tahtonsa toteutetuksi.
)$Ui$<tä|l|| kärtaa ;palätaa;a: n i i j l ^ k e l -
U^k, totinamme e n -
i u ^ j s a n / i t s k ^ n n u k ^
sen, j o n k a ns, painovirhepaholainen
oli aiheuttanut orääBe h e l s i n i k i ^ l s e l le
lehdelle. Joka k i r j o i t | l samasta asias­t
a . (Kuten l a u a n t a i n a etusivullamme
k i r j o i t i m m e k i n , oli pääsotarlkollls^
R y t i j a T a n n e r kutsuttu k u n n i a v i e ­r
a i k s i kyseisille. pälvälllsiUe, jotka,
n i i n k u i h m a i n i t u n l i i t o n : v ^
k i n . o l i Järjestetty kommunismia ja
Neuvostoliittoa v a s t a a n v a n h a n H l t l e -
' r i n A a t u n j a uuden rTrumannln (Har-r
i n Ja sodan puolesta. N j ^ o l i v a t r i ­v
i t tuon tarkoittamamme lehden ser
lostuksessa sekaantuneet erään-toisen
j u t u n ' r i v e i h i n n i i n , että k i r j o i t u i c -
sen siltä kohdasta oli t u l l u t seuraa-ivanlalhen:
"Vuosikokous huipentui; juhlapälr
vällisiin. Jossa' k u t s u v i e r a i n a nähtiin
tnjxi. ent. p r e s i d e n t t i R i s t o n y t i , vas-al
tuomari Väinö Tanner j a m i n i s t e ri
E m i l - H u u n o n e n , suurin- o s a p a i k k a ­k
u n t a l a i s i a . HeiUe syyttäjä vaati
rangaistusta alaikäisiin :v l a p s i i n se-ka^
ntumisesta. mikä eräiden s y y t e t i y -
j e a j c o h d a j t a on o l l u t j a t k e t t u a . S y y ­tetyt
olivat Jo pitemmän sijan k u l u e s ­s
a ' 4iarjoittaneet sukupuoliyhteyttä
j p l p t n n a K e m p p a i s e n k o l m e n alaikäi-sen
tytön kanssa. Joista v a n h i n o l i 15
j a n u o r i n vasta 8-vuotias. Nämä tör­keät
teot oUvat tapahtuneet osaksi
K a m p p a i s e n teossa, sekä muualla,
j o t a p a i t s l e.m, talossa oU vietetty
m u u t e n k in erittäin huonomaineista
elämää." S ' '
• S i i s tuon mukaan saamme l i i v an
olettaa, että' B y t i ^ j o s t a - e i ole pltk4än
a i k a a n p u h u t t u mitään,, J a ' T a n n e r ,
j o n k a - o n sanottu k i r j o i t e l l e e n ' m i j i s -
tclm^aan; ioyftljkln jnfaMstq-i;«tono$en
k e r a ^ ä r l n e e t hauff^ttä i i a r j p ^ t t a -
massa Kamppialskan ala-ikäisten t y t -
tdjenr k a l i s t i ' ' s e l ^ viettäneet m u u t e n -
itäln ^ l i a o n o t h a i n s l s t a elämää;
>Ei oilliil l u U l l i i t / i i i ^^
Ikäsihitiedäriiimin^väöhat-pukit^j^
Vätr •'Vdnnoöjfitlä^araa.- JUssI L i i
säjuiiri, S a t a k u n n a n ' Työ.' P o r i , , thuh-tikv22p.:
1952. •: -•• -
YHTEISTYÖHÖN KANSAMME ONNEN
JA ISÄNMAAMME ETUJEN HYVÄKSI"
viikko sUten viäättynyt
|4^<m HM^ spi-
• • r a k v a n pääJtSstonsrlman;
S u o i n e i i l ^ t i s a n peäiOje&atJtinen
l i i i t ^ ' o n kiDkoontimui' t l f Uttoko^
Jico^t§eeW^
V^jcaivi^fk^^ iSbtä
kankaisessa idäissä';pii/ s a a n u t entistä
^4nä|iot{avamj^ Ä
Ä n sodanjbhitth^iiftt^tyä kkyttä-m
^ n hakte^riaepttf K p r e a i | ^ j a K U -
nän rajöillaV L t o U s t en
k p j e n '-;toimeste ."spj-m
l t t u uusi sotäsopUntis J a hyökkäys-anneijaä
k o o t a a n xiUisl-säkJsän n a t s l -
alhesten avuUä^ U l t t o k o j ^ n k ^
toria tapahtuneet provdkaattot Ransr
k a n kommunistista p i i o l i i e t ^ " v a s t a an
ovat osoituksena yrityksestä Euroopan
• daksl-^inu
den Ja | h y i M S i w m e n a ^
yhä V a a r a n a l a i s e t ^ tä-,
mä Miellyttää Suomen h a U l t u s y a l l a l ta
j b i l i d ^ ^ irauAänpölJU^^ j a
• r a u l ^ ^
^ j ^ E m u B t ^ sen.
sijaäJ», että Jurm
h i U a ' j a i l l t ^ ^ /sota­m
u i s t o i l l a myötäuiään a m e r i k k a l a i s ia
sotavalmistelu jäi '" • - " f ' .'^ •
. K a p i t a l i s t i s e n m a a i l m a n talouspulan
läheneminen o h yhä Ilmeisempi, e i -
vätkäsptavarustelut v o i tätä kehitystä
ehkäistä, v a a n johtavat yhä s u u r e m ­p
a a n romahdukseen. Omassa maas­samme
o n ioiyös selviä talouspulan
o i r e i t a työttöinyydeh kasvaessa, rahan:
a r v o n Jatkuvasti alentuessa j ä työtä­tekevän
k a n s a n e l i n t a s o n huonontues­sa.
Nykyisen h a l l i t u k s e n suurpää­oman
pyyteitä palyeleva talouspoli­t
i i k k a e l ote o m i a a n tätä kielteistä k e ­hitystä
ehkäisemään, vaan päinvas­t
o i n kiihdyttämään.
Kulttuurielämän rappio on väistä­mätön
seuraus taloudellisesta j a . y hr
t e i s i i i u n n a Q i s^M: a 8 J ^ ; j ^ | i i i i t ^ ^ a .
R a a k u u t t a jj^ tyhjyyttä, edustava anie-r
i l c k a l ^ n e n < Jl tunpuuld^i^ttuiuri r ^ r l t f .
tää t u h k e u i u i teiMe^d; ^ t y k i e l i i s e n
j a ka iti omäpetiliiseh|Siviftykn
' "•• " " tj^yc|^6ja.
[a tukehdutn
^it^iopilitail
Trr«i/i.
H ^ I n k i . — Toukokuun 31 priär v i e ­t
e t t i i n S i r o l a - e p l s t o h V I vuosikurs­s
i n päättäjäisiä, j o l l o i n opiston t o ­distuksen
s a i 66 peruskurssin j a 21
tervehdyksiä, aan. opiston jöht<*un-v
a l m i s t a v a n k u r s s i n oppilasta.
Pidetyissä puheissa korostettiin
S i r o l a - o p i s t o n merkitystä työväenluo­k
a n tieteellistä ihaallmanikatsomusta
edistävänä oppilaitoksena j a erittäin­k
i n Suomen t^'öväenIuokalle s e n t b i -
niinnassa rauhan j a denioCcratlan
p u o l e s t a , , %•S^vv,'>'
J u h l a n olhjelmim a l o i t t i v a t opiston
kuorolaiset laiUamällai Työväehmars-sln.
' j a m u u t a m i a • kansamlauluja.
Päättynrälle kurssille e s i t e t t i in useita
n a n puolesta ikansanedtistaja K u j a la
j a S K P : n keskuskomitean Jäsen V i l le
Lohtander. Eeva-Liisa Tikkanen
e s i t t i lausuntanumepon • J a opiston
johtaija T o l v l Suomela selosti opiston
l a a j e n t a m i s t a j a opiston toimintaa.
Lopuksi s u o r i t e t t i i n todistusten j a ­ko
6S:lle 9-iuuEtautisen peruskui$-
s i h päättäneelle J a ^ : l l e 3 - k u u l k a u t i -
seri v a l m i s t a v a n k u i h i n oppilaalle.
a c q i l ^ ^ . ^ t t t o ^ t t j
vainpilämattöinyyteen'
t a a terveet s l r i s t y s p y r k l m y k p f l t r j , /
V a s ^ k o h t a n a ; kapltailstlsen^roas H i
m a n . s o t A - j a rappiosuunnalli^rkQXi(»a(
vaihdettun mielipiteitä
alahuoneessa. Vastates­saan
alahuoneen jäsenten kysymyk­siin
siirtomaa-asioiden valtionminisr-teri
LennoxJBoyde tunnusti, että; ke­mia-
asetta käytetään Malaijllla Eng­lannin
ihallituksen tieten, joka on si­tä
mieltä, että ^'tämänluontoiset toi-tuhoamis.
eksi myyjtkyjä. Joita, laske-i menpiteet" myötävaikuttavat Malai-taan:
jeptokOii^^to^
eng|lftn|;iiaiset:i^^ luri tukahduttamiseen. -'fi
yikksl^^n,; sajSRnift > .Yii^afc^.iijin. isl-- ' Kemia-aseen käyttö, on' sen'Vefiseji
l: jpit^t^iipQil^ :]^9iaijip jcarfsai^yfip^utiis- 'teiröri- • ja 'vainopoHtilkan -'selfrai s
Snneijai?. jpv^p-o??witoii^,^ ; 'j Maiäijin rauhällisfävväestöäköHlfaa^,
sosialistisen • m a a l i m a n r a u h ^ t r i a l f ,
nen jättiläisrakennustyö. . k a l l | l % t a -.
Ipuden Ja siyistyselätnä4:a)oil^^^^^^^
s a n y a l t a i n e n K i i n a Ja.Eui-ooRaii kan^.
sandemokratlat ovat suurpääonan ja
.laantumusvoinrien y a U a n . m u j c i^
Jälkeen J a ; i n a a r e f o r m i n seikä l u k u i s t e n ,
muiden yhteiskunnauisten uiid^
t e n k a u t t a nopeasti pää^eet y b h n a i -
k a a n tepllistamifsen sekä . k a n ^ J o i i l c - : ,
k o j e n dihtasön • J a . sivistyksellisen
hoamisen t i e l l e muodostaen Neuvosto­l
i i t o n r i n i i a l l a l u j a n r a u h a i u n m i r in
Imperialistisia maällmahvaUoltuspy^
teitä vastaan.
M a a i l m a n r a u h a n l i i k e on vuodesta
toiseen vahvistunut ^a pystynyt siirtä­mään
suureodan välitöntä syttymistä.
Osana tätä rauhanirlntamaa laajenee
myös Suomessa aktiivisten r a u h a n ­puolustajien
l i i k e , joirdck m e h ^ t y m l -
n e n o n maamme riippumattomuuden,
taloudellisen eteenpälnmeiion, sosiaa­l
i s en j a sivistyksellisen kehityksen
ehto. • '-y^:'- Kv.
Tässä tUanteessa Suomen k a i i s an
Demoicraattinen Liitto vaatii, että
Suomen kansan rauliantahto. J a p y r ­kimys
yhä l u j e m p a a n ystävyyteen ja
y h t e i s t o i m i n t a a n [ s u u r e n naapu^mme
Neuv^stbliitbri > ä ^ ^
käytännössä hallituksen u l k o p o l l t i l -
T U L : n Soluttaminen
valtakuniianliittooh
H e l s l n k L — Toukok. 30 pnä pidetys­sä
T O L : n lUttotoimlkunnan kokouk­sessa
päätti t o i m i k u n n a n oikeisto a n ­taa
Varsova—Berliinlr-Präha r a u -
h a n a j o o n osallistuneille suomalaisille
pyöräilijöille ^ j o t k a ajossa edustivat
Suomi—'Puola yhdistystä Ja S u o m i -
Tshekkoslovakia seuraa. 8 k k . k i l p a i ­l
u k i e l l o n . Joka a l k o i ' 30: .4:: SamaJssa
kokouksessa esitti puheenjohtaja Väi­nö
L e s k i n e n lllttötolmikunnalle, että
l i i t t o v a l i t s i s i 2 edustajaa neuvottele,
maah porvariurheiluliitöh kanSsa v a l -
t a k u n n a n l i l t o s t a . Päätös tehtUn ä ä ­nimäärin
7—2, K i v e n Ja A i t i o n esit­täessä,
että ehdotus hylättäisiin kos­k
a .kysymys yaltaicunnanliitosta e i ole
mitenkään atheelUnen. Tästä h u o l i ­matta
l i i t t o t o i m l k u n n a n oikeisto v a ­l
i t s i T 0 1 . : n puolelta neuvottelijoiksi
A r v i Heiskasen Ja E i n o Wuokon. S a ­i
m a l l a puheenjohtaja. L e s k i n e n i l m o i t ­t
i , että pogrvarilllttoa edustaa näissä
neuvotteluissa Aaro T y n e l l j a J u s si
Salmenk}-lä. -
M E N E LÄNNELLE!
Edmonton. — läkäläisessä J o u m a l -
lehdessä o l i äskettäin seuraava i l m o i ­tus.
"Idässä sanotaan: 'Mene lännel­le,
n u o r i ! * Minä o l e n n y t täällä. Entä
s i t t e n ? "
inen
k a n ohjenuoraksi. — — ^—
l a t o e n j ä julkinen sotavarustelujen 11-
t u s feri-rhiUödoi^ ' i i p e t e t t a y a;
' Soc^meh ' k a n s a n IJembkraattihen
Limo ' ^ a a t i i tyä^tekevien" Jofiikkojen
JcanÄain^^
mistä siten; etta n e lÄäsevätvälvor.
mäar^ -HtHjaan 'Stiurpääoman: k n i k y s -
'^yyfceitä'" VAstsCän-' k a & i ^ ' " v a l t l dn
suuiiiltteiä-^-Jd ' viivfetäfetimissä jä
60£dkäiiiB^'kysyiifykiBm ' h o i l ä v i s ^ l a i -
t o k s i ^ : ! ' ^ - •• y•"'•^•^-^:;i;^r^:S:'V^^i/v
Suomen K a n s a n Demokraattinen
L i i t t o vaatii maan p o l i i t t i s e n suun-t
a u k s e r i ' i n u u t t a i n i s t a palkkatyöläis­ten,
maatayiljelevän väestön, h e n k i ­sen
työntekijäin Ja k a i k k i e n suurpää­oman
puristuksesta kärsivien joukko­j
e n etuja vastaavaksi, r a u h a n , maan
HliqpimmttOmuuden^^ k a n s a n v a l l a n : j a
k a n s a n hyytovolnnln' i b t e u t t a m i s ^i
j ä turvaamiseksi.
L0ttok6kbus vetoaa Suomen työläi­s
i i n , eriicdisesti sosiahderaokraattiisen
piiöliieen järenlstöon,'jott^
y h t e i s v o i m i n ' tekisivät • lö^mi"' siitä
K a i k e n l a i n e n sa- l hartpittav^^t/ työiväpn; .ammattlyhdis-
'ivd-i ' osuuilöiminta-,- '• iifhöäii- ; j a
; k r a t t a n ^ t j ^ ^
itelsfctöosiaiMfeiiioki^fiätt Johtomiehet
puristaks.esta,{iitiirvata
r a u h a n -38, k a n s a n v a l l a n sekä toteut­t
a a päämääränsä s o s i a l i s m i n . •;
i Liittokpkpus vetoaa työtäjtekeyään
talpnpoiicais.toon. Jotta = se. Jiyhdess^.
seksi, tuptantoedellytystensä p a r a n t a ­miseksi
j a m a a n p o l i t i i k a n m u u t t a m i ­seksi
lauiiaiiömäisen ' ' läkeniiuäyori
r a i t e i l l e . . / ' ' '^
L i i t t o k o k o u s vetoaa Suomen; edis-tyksielllseen
sivistyneistöön Ja m u i h in
. k e s k i r y h m i i n , J o t t a nämä y h d e s ^ työ-.
läisten j a t a l o n p o i k a i s t o n kanssa r y h ­tyisivät
taisteluun asemansa, k a n s a l -
K s ^ : ka^
inattomuudeh Ja v a l t i o l l i s e n itsehäi-syyden
turyäamiseksi j a sodanyaaran
.torjumiseksi! ' " ' ' ' ' ' ' ' -
Suomen ^ n s a n . Demokriuittineh
Liitto-.on\vflklmis yhteistyöhpn-kaJk-'
k i e n zilideti > kansalaisjärjestöjen ^ä
,i-piiri.en k a r j s s a , j o t ^ haluavat toimia
isänmaamme etujen j a ^kansamme
onnen hyväksi. ' "• ' . . .
: • BalUax,' N . ) 5 . ' ^ o i n vflsita:.
. h a t t a H a U f a a b i j^'ympäxisiän ra-
X ^-kennnstyöläbfä^-^^sy
^ l a k k o o n v a ä t i n t i i t a^
r o t t a n i s t a 30; aeo$sm, ko^ n -
^nmnstyöläbten palbat ovat täUä
ympäristöllä : albaisenunat boin
monissa" muissa pä&pin naäata.
" Lakko afbeöttti n m . i i o l n 25 m i l ­j
o o n a n doUazin' a r v o i s i e n s o t i l a a l -
' l i s i e n töiden keskQrtyin&en.',yfäniä
tyiöt käsittävät m m . s e i t s o o ä h so^
r a -
•j V. ,•.
yhäHn säiliä
.-.:V;',irjT.>-jr: i r j : : -
•i.
(^n ctefaktäyä määFäysiten: mukaan
Q U a t y a . '— j S ^ a k u u i x 3 pnä.p]yänsl
t e a s s a . ; f M ' 1 ^ o ä ; M jo|!ä n i . , . , .
toiteii 'Qäiuä^a, ' vä^tmistet
Sabre j e t - t ä i s t e j ^^
^ ' ^ n s ^ a U i v i e i i " ä JLA^^
san t i e d u s t e l i , e ^ impesi oh' t ^ ^ l a t tu
l i m i i j p p i i a ^ .demaria'
v a l m i s t e t t u i h i n .£Ö k a l i l i e n n k o n r t i -
yä^eihin,. jotkä,.oyat varmentuneita
O L I : _^
Eräs n u o r i ' m i e s oli o n u tw
vuosia kauppaneuvos KekbZ^
iUksessäjä erosi P e r u s t a a i s ^ ,
kaupan. Eropäivänä syntyi
Välillään seuraava keskusta-
. . - ^ " f ^ ^ ^ Paljon Olet Oikea
T a s t a n u t rnmuita ollessasi n&
mtoun palveluksessani»
- r- En.varsin niin pali» ...
l ^ n n e kauppa-apuiaiseC^"
*ykemtte perustamaan omaafal
oltuanne kohne vuotta .kaunS
•laisena, r-Minä tarvitsin smuT
.vuotta. •
Asunto
tean pi
Port AI
sästaniint
ieasteelta
TöBJe •viii
atlskuD-jäsenet.
1
litsuunnil
nlinistetti
tiin. että
betijasai
liijdteiden
Tähän
vain main
iditinut^lii
•!«MKEBEOKUlTE.\KAA.V. L toteyu,itctua.m^-i
Enkö minäni olevan-aja
illalla erään kauniin nuoren naiM rat komit
seuransa? •, ^'•^r^*^ ohjelmako:
'Mätki- Et vannaankaan siis oiH taiomitea
eflen i l l a l l a kotona ja kirjoitin v J — — ^
Jeni Suomeen. Mutta; kaikesta^^P
älä kerro siitä keneU^äin
a i n a k a a n vaimolleni kun hän r J
k o t i i n .
ietitä köhe^^^^^
e i sittien oUenSiaaii.'''' '"•
ib s E N im KÖjsodNi]^ . •
' "fpTontp.' ini - t u h a t t a ' ' ^ q r p n t o^
,toQuiij^>pä:v
tuntllpä^
k a tulee jtämäh J ä l k eä
A m e r i k k a l a i s i l l e agressorellle, j o t k a myksestä
käyttävät Koreassa bakteriologisia j a | E n g l a n n in
k e m i a l l i s i a aseita,. o n löytynyt seu­r
a a j i a . Heidän esimerkkiään seiura-t
e n ovat englantilaiset s i i r t o m a a h e r ­r
a t alkaneet käyttää M a l a i j l l l a m y r k -
k y a l n e l t a . U s e i l l a v i i d a k k o j e n lähei­sillä
s e u d u i l l a h e .käyttävät v i l j e l y s t en
r,;VlfidiMk»MP ?^iRäJlyRnä;*ä^i ^$yi^^'jitä E t i g l a h n i n löiiftrialiStit '"ov£ t ViM
. . . . . . M ^ uA,".u j''. Cl
noudattaneet aikaisemminkin. K o h ta
neljä vuotta he ovat p y r k i n e e t t u l e l la
j a m i e k a l l a m u r t a m a a n M a l a l j i n pat­r
i o o t t i e n sankarillisen vastarinnan,
p a t r i o o t t i e n , j o t k a ovat nousseet tais
teluunisänmaärisa vapauden Ja r i i p ­pumattomuuden
puolesta. Tuhansia
a i v a n syyttömiä ihmisiä pn'ammuttu,
i i l r t e t t y . alistettu epäinhdihillisten
rääkkäysten j a häväistyksen u h r i k s i.
N o i n puftH iWil4qofl»ft>W|laiÄ* w i ^ .
k a s t a , se"öK'&Il{£r^^Wi^a kVi
kö m a a n väestöstä,'on h e i t e t t y k e s k l -
t y s l e i j ^ e . . ^VäHiJntäln 4^,000 Ihmls-p
n .vangittu. • ,\
Satätuhantltten englantilaian
nielja, o n käyttänyt Malaijin k a i j
yapäut^anneijaa ja ; p a r S
hyökkäysvaunuja ja
PH??***^*^ J a t u l e i & e i t t i m i i ^^
J^n Iqriiä pommitetaan ilmastajd
• kalkki englantilaisttn ffiri]
: i M J ^ ^ ^ J e n yritykset ..'ftiai^td
i t a n ^ l t o e n vapausliike 'mM
päättyivät kuitenkin Mpeälli«ai rl
>#^M^??- -EnglantUaistehasd
M a l a i j i l i a — kirjoitti "Daiy
}^^\ 'huononee hitaasti, mutta tj
Vmästi." Ön muodostunut .ulpspää
mätön tilanne." Lehti tunnusti, et
4ö:kuukauttä kestäneiden sotatoimi
"todelliset tulokset- "olivat am
m a l a i j i l a l s i l l e patriooteille.
Vuoden 1951 syksyllä kautsuiu.
lyijy-yhtiöiden omistavat vaaUv« J
voimestl vieläkin bafbaarimaijaip
k e i n o j a M a l a l j i n kansan tuhoamijd
s i . Eräs huomattava City'n edusta)
kautsukkiyhtiön "Bokocli ConsoJiä
t e d Rubber Estates Limited" pS*
j o h t a j a , ilmoittaen "Times* lehde |
yhtiön puhtaiden voittojen suure: I
misesta 500 prgsentilla edelliseears l
teeri v e r r a t e r i . i i r j o : t { i : "Meillä piti I
tS&!)k|aiali! täysin aseistetut |
luotettavat poliisi j ä sotavoimat.;! K
nykyiset puolinaiset toimenpiteet 11
itettava {todelliseksi
i hy<Äkäykseksli't>>
Pyydi
set kiit
jasta jo
keskivii
luan ei
rääjiä.
Laus
ville. j<
rahalal
käyntii
kiitos
Juliola:
Kiito
saapua
elämäx
WH1T1
. •: Teokokotm .30 :P.nä päristivät B r i t a n n i a n L a b o r - p a o l n e e n p a r ^ valtieminlstui'Sfel^;
wyn:Lloy4'lItä tonnostaksen, että olosuhteet K o j e n vankileirillä ovat "suuresti epätyydyttävät". T o m '
D r i b e r g , j o k a Johti hyökkäystä, s a n o i : "Tämä o n p a h i n j a v a a r a l l i s i n munaus sen jäliceen k u n k l l n a l a l -
.set pravftsoitiln psalUstumaan k o r e a n sotaan k e n r a a l i M a c A r t h n r i n t u h o i s a l l a strategialla. K o v a s sa
.nähdään'fcadtsL^yhdysvaltalaista v a r t i j a a kävelemässä o h i j u l i s t e i d e n , joissa tuomitaan "vahingonlao-kaukset"^
j o i l l a v a r t i j a t tappavat vankeja. •
tus suiu-omaisuuksia hankkien ma
R9|Mf|ij^:ya^timukses^ knl
r i n , j o k a evästettiin rajattomilla-tuuksillä.
Teinpler alkoi uudeii.;ji|
muudessaan verrattoman terroria
väklväUan; kamppailun. Häipa|
käytäntöön niinsanotun "kouiö;
n _ vastuunalaisuuden" perlaatte
'itäen M a l a i j i n koko väestöä
vankinaan. "Syyllistyneissä" kyli^
s a a t e t t i i n voimaan täydellinen
* läkomento. Esimerkkinä siitä
o l l a . , Tanjohn-Madinen kjflä,
3,000 asukasta epäiltiin "myö'
. syydestä" partisaaneja kohtaan,
r a a l i Templerin päiväkäskyllä tf.
asukkaat määrättiin olemaan tain
s a a n sisällä 22 tuntia viioroi:audess|
myymälät olivat auki -vain 2 taiöj
päivässä: koulut suljettiin, liilaa
pysähtyi Ja kylä eristettiin ulkorf
m a s l a . Samanlaista' . yalnoand
^käytettiin toistenkin kylien asiiBa|
t a . k o h t a a n .
' S i k t o i n a a l i e r r a t ' ' . tuhosivat l a l
maläijälaisia asutuksia aivan B*|
t a s a l l e , • Niinpä esimerkitul nusl
kuussa poltettiin kylä Belumen J
r i s s a (Perak'ih rulitinaskunta). t d|
p o i k a i n kylvöt tuhottiin ja
t a k a v a r i k o i t i i n . 217 asultasta i jf
(Jatkuu 3. sivulla)
iU..
. P-Toronto.
— L P P : n suomalaisen U u -
biri kesäjuhla pidetään Toronton 0-
saston kesälelrlalueella Tamölassa
kesäk. 14—15 pnä. J u h l a t a l k a v a t l a u -
äntai-litana tanssema j o i h i n o n s a a ­t
a v a ennakkolippuja useilta t o v e r e i l ­ta.
^ A ; (Hmmakko j a k u m p p a n i t p i t ä ­vät
-huolen soitosta.' (Ön hyvä pitää
mielessä, että H u n n a k k o j a k i u n p p a -
jos tarissnialuisia o n n i i n paijon,:;että
se k a n n a t t o a . ) . • \ - • . . i ' :
'Muiitakaä^n.nätnä l a u a n t a i n a t.k.
14 pnä o l e V a i talissa jatkuvasti a l ­l
i a läuäritäi-litaisin: Samalla o n t i ­l
a i s u u s ottaa 'hVvät löylyt Tärmoian
hyvälöylyisessä. saunassa. Ravinto­lassa
saa välilia käydä sammuttamas­sa'
näUKänsä; ' j o t en el tarvitse ,ottaa
evästä'mukaan. ; : ^
iSurinuntalnä o n s i t t en varsinainen
juhlapäivä. Jos t i l a i s u u t t a o n oikeus
sanoa juhlaksi,; sillä mitään e r i ^ i s e m .
pää juibläohjelnma sinne t u s k i n tulee.
E l siellä Ikävä,kuitenkaan p ä ä s e t u -
lemaari,sillästone o n varattu'ikäiken-l
a l s t a ajanvietettä. Tilaisuudessa on
myöskin tilaisuus k u u l l a a j a n k o t i t a l -
neri Ja opettava jesitelmä e l i ' puhe.
J o n k a tov. G . Stmdqvist tulee' p i t ä ­mään.
; • , .
' Pitäkää'mielessänne nämä t i l a l s u u .
det Ja saapukaa o i k e i n j o u k o l l a . W A .
a
^uiivaeflus liidit^
H u h , h u h ; . . P a r h a i l l a a n ovat haar
pamadöt lUkkeeUä täällä Sudburyn
seudulla ja kyllähän p e i j a k k a a n mön­k
i jäisiä o n k i n r u t k a s t i!
P u h d a s t a ne myöskin tekevät, e n ­s
i k s i k i n iiäavolst3,.mutta s i t t e n myös­k
i n k p l v u i s t a , - k u n h a a v o i s t a o n v i h ­reä
loppunut. • •
" JÖle^^
kääniälst<m ystävä, ei
i n ä ä s s ä ' j ä p ^ ^
haapamatojen enempää k u t o p o l i i t t i s ­ten
nilviäistenkään, o n yrittänyt käy­dä
a n k a r a a sotaa n o i t a t u h o l a i s i a . v a s -
t a a n . • • " i-yriy
' Tarkoituksemme o h o l l u t .estää nuo
ilkeät c^möi^äj^^et /liirieiiittämästä"
kortteeriäiuVttaitoäe :TQrÖn Pulst»a:ai­v
a n kokonaan j ä tekemästä siltä yhtä
" p u h d a s t a " k u i n ovat tehneet viedes­sä
olevasta " p a p i n m a a s t a " ; mistä k ä ­s
i n he n y t hyökkäävät Työn Puistoa
vastaan. •• • -
M u t t a sisukkaasti Ja k u o l e m a a p i l ­k
a t e n ne patoavat päälle vato. V a i k ka
D D T j a ' m u u t myrkyt ovatkto k a a t a ­n
e e t ' ensimniäiset laumat, j a kasolt-tato
k a r v a i s i a r a a k a l a i s i a m a k a a l i i k ­kumatta,-
n i i n ^seuraavat r i v i t patou-vat
Ilman epäilystä k a a t u n e i t t e n y l i t ­se.
M u t t a a i v a n puolet tornia el k u i t e n ­kaan'plla.,)^,:.
T u n n e t u l l a viisaudellaan Männis­töt
y m . keksivät pistää t a l i a Puiston
k o i v u j e n ym. p u i t t e n runkojen ym-pärpie.
j a siihen pysähtyi hyökkää­j
i e n eteneminen.
P u i h t o ei ole pääsyä, e i sittenkään
v a i k k a I hyökkääjät kerääntyvät k a ­s
o i t t a i n - t a l i l l a siveltyjen palkkojen
alapuolelle. Maassa on pysyttävä! ei
auta. ":''^v'':';.>;=• .,V-''.
. J a maassa taas tekee DDT:Uä s e ­k
o i t e t t u öljy tuhoisaa jälkeä, k u t i h an
v a i n j a t k u v a s t i o l i s i j o k u myrickyruis-k
u n kanssa-antamassa aina j a atoa
u u t t a 'Jlääkettä".
^ T i l a n t e e n suuresta vakavuudesta
h u o l i m a t t a uskallamme vakuuttaa, e t ­tä
s u u r t a i . p l i r t e i n -tulj^mme pelasta­maan
Työn. P u i s t o n toanan vihreyden
hyökkääjlen'iiävitykseltä. v a i k k a p a se
: sitten'räalssjäsi sata galloonaa myrk-kylientä:/-
, M u t t a ^ a r k o i t o k s e m m e e i o l l u t p u ­hua
atooastäan. haapamatojen vael­luksesta"'"
ji-hyökkäyksestä. Päätar­koituksena'^
Oli j u t e l l a h i u k a n siitä
suuresta kansanvaelluksesta. j o k a t u ­lee
suimtätittUmaan tänne Sudburyyn
tJc. viimeisellä v i i k o l l a.
Sanomattakto kaikki jo tietävät,
että silloto Vietetään täällä Canadan
suomalaisen: edistysmielisen k u l t t u u -
riväestöri s u u r i n t a ; juhlaa, C S J : n 8.
l a u l u - , j a soittojiihlää. ' •' % .
K u n edeUtoen juhlävpldettito kaksi
v u o t t a s i t t e n P o r t A r t h u r i s s a , losket-t
i t o juhlassa olleen .toisena juhlapäi­vänä;
s u n n i m t a i n a . l i o i n 5,()00 ihmistä,
j o k a o n tässä i n a a s s a - p i d e t t y j e n suo­malaisten
j u h l i e n yleisöeimätys.
Pysyykö erinätys 'lyömättömänä, se
r i i p p u u asianhaaroista j a k a i k k e in
eniten ilmoista.
: Tiedämme kyllä.- että Sudburyn
Juhlakomitea 'öii t i l a n n u t ' o i k e t o lois-tosään,'
mutta-. kiiiL,-maailraa o n viime
aikptoa nitoi paJjon a m e r i k k a l a i s t u ­nut,
että m i l t e i lÄäÄjhyvätiäa^^
j a pyhä.valjii^tiK^pt heti seu­raavana
tuhtina^ niin.;'eni
kivenkovaan luottaa siihenkään, että
saisimme k a i i r f i S f lihöto i a
S a a t t a a h a n ylätuvaia. l i k k O km ame­r
i k k a l a i s e e n maUlto-jFuveta sanansa
syöjäksi. ••••^••'•'•••i-''y\- ^-••^•^"•''.'vv
: M u t t a j o k a tapaultiBesfä . s u o m a l a i ­sen
kansan-vaellus .siiimtäutuu silloto
Sudburyjrn k a i k k i a l t a Itä-Canadasta,
ätoä W l h n l p ^ i ä ' myöten j a käuem-paakto."
Myöskin' r a j a n eteläpuolelta
tiedetään .tulevan sutlren Jotikon j u h ­l
a v i e r a i t a .
Mikäli itse j u h l a on kysymyksessä,
n i i n siitä uskotaan muodostuvan e n ­tistä
ehomman — vaikka emme ennen
pidettyjä,yhtään halveeraakaan.
•^feubföt, taiisäijat, t a n h u j e n esittä­j
ä t , solistit j a soittajat, k a j k k i ovat
valmistautuneet erikoisella h u o l e l l a.
- ' K a i k e n n u p i k s i temmeltää-juhlassa-vielä'
K i v e n kuolemattomat Jukolan
veljekset, Venlotoeen, P i k i - M l k k o l -
neen j a k a i k k i n e muine asiaan InaJj
vine apulaisineen.
J o yitsin "Seitsemän veljeksen" 1
den kannattaa saapua melko kss
kesäkuun 28 päiyän illaksi
Äskettäto tänne saapunut i
l a i n e n perhe päätti siirtää Suc
kansa n i i n kauaksi, että ehtii
täällä "Sieifcsemän veljestä" Ja t
k i n kaiken muun laulujuhlien
k a a n ohjelman. • .
O n siis. jo selvä kiiin päivä,
kansaa tulee olemaan Työn
t u l v i l l a a n laulujuhlien aikana jä^
keto j o sääliksi käy niitä, jotk»''
tuvat sen suuren joukon maallia*'
p e f t a . tyydyttämään, varaamass
valmistamaan-syötävää ja juo»^
A s i a niörittäto on niin, että tjr
vatulla ei'jUhlimtoenkaantunnai
limiselta:-jä.,Vsakki syö jcs « "
•kin" on vanha sananlasku. J»
5,000 Ihmistäkto -astuu ruokaa
m a a n , n i i n päheepa se koot J
maan meikäläisissä tarjoUuiP
J a ettei vato kukaan sai
niitä paholaisen haapamatoj».
vaeUiiksesta aluksi jutustiffln*
rehdimme nyt vakuuttamaan,
l a u l u j u h l i e n aikana ei niistä ec»
harmaata viiruakaan J ^ ^ * ^ ^ ^
Tusktopa ne pystyvät Jat»^
Työn puistoon huomattavaa ^
kään, v a i k k a ovatkin P^li>^^
päisiä j a kovakalloisia
l u k k a r i arvosteli Jukolan W
•Joten kääntäkää vain ts^^
rienne ja samoin saappaiU«nM
k o h t i Sudburyä tämän kuun
sellä täydellä viikoUa.
: Terve vaan, laulujuhlilla tai
Toufa