Vapaus, November 26, 1964

              I < I
I '1
^ .il
:iii il
'. iv
I' IM'
i i
m
El
Iin" i
1
SiVu 2 Torstaina, märrask. 26 p. — Thursday, Nov, 26, 1964 ^-^^^^^Ci;;^^]^,
• 1 /^^ ' A INDEPENDENT LABOR ORGAN
V A P A U S OF F INNI SH C A N A D I A N S
. (LIBERTY) , Establlshed Nov. 6, 1917,
E d i t q r : W . Eklund Manager: E, Suksi
T^^ 674-4264 — Editorlal 674-4265
Published thrlce :Weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus '
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada
\ ; ' Mailing addreas: Box 69
Advertlalng rates upon appUcatlon, translatlons iree of charge.
.Auttaorlzed as secbnd class mall by thft Post Office Department, Ottawa.
• • . and for payment of postage In " c a s h ^ ^
M«rnbe> o( th( CANADIAN LANGUAGE-PRESS mm
• TILAUSHINNAT- •.
.P?«}»dassa: 1 vk. $9.00. .6 kk. $4.76 USArssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
- 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk 10.50 6 kk 5.75
Muumio puhui suuria
Vaikka sanotaankin että "ruumiin ei ole lupa luurata", n i i n K i i ­nan
kansan virkaheitto, Tshiang Kaishek on sellainen poliittinen ei­lisen
päivän suuruus, joka kuulema vaatii, että kukaan ei saa rajoit­ta^
hänen sotatoimiaan 700-miIjoonaista Kiinan kansaa ja valtiota
vastaan!
New York Times Servicen kertoman mukaan Tshiang Kai-shek
• o l i v i i k on vaihteessa sanonut "Aasian antikommunistisessa konferens-
• öissä" että Yhdysvallat ei saisi mitenkään pidälcllä«hurjien antikom-r
m u n i s t i e n edesottamisia Aasiassa. -
V Huomioitsijat ovat saman uutistiedon mukaan selittäneet, että
Tshiang Kai-shek tulee vaatimaan Formosan ja Yhdysvaltain,väliseen
' sotilasluontoiseen sopimukseen -sellaista muutosta, ettei Kiinan man-
1 nermaalle tehtävistä hyökkäyksistä tarvitse etukäteen neuvotella ja
* i p p i a Wa8hingtonin kanssa.
«^Tarlamentti-istuimojti" päätyttyä
V i i k o n vaihteessa pidettiin Port Arthurissa Canadan Suomal,aisen
Järjestön" X X I V edustajakokous ja myös Vapaus kustannusliikkeeiT
vuosikokous. Kokoukset olivat alusta loppuun saakka avoimia tilai-—
suuksla ja lukuisat kansalaisemme käyttivätkin tilaisuutta hyväkseen
seuraten kummankin kokouksen kulkua loppuun asti, Kuten on ko-kousuutisista
nähty; Port Arthurin 'parlamentissa'' tehtiin perusteel­lista
|ä hyvää työtä.
Kokouksissa hyväksyttyjen päätösten tärkeimmät kohdat on jo
lukijakunnan tiedossa^ sillä tärkeimmät kohdat niistä julkaistiin ko­kousraporttien
yhteydessä viime tiistaina. Siitä huolimatta voidaan
kuitenkin sanoa, että näiden kokousten tekemien päätösten ja suun­nitelmien
"sulattaminen", eli n i i h in perusteellinen tutustuminen tulee
vaatimaan oman aikansa. Tosiasia nimittäin on, kuten erään uutis­tiedon
yhteydessä aivan oikein todettiin, että tällaiseen joka kahden
•vuoden päästä pidettävään edustajakokoukseen patoutuu äärettömän
paljon monenlaisia asioita, joita kalkkia kosketeltiin tavalla tai toi-
••• • s e l l a . . . . . •• •
Käytännössä toteutettavan laajan järjestödemokratian vahvin puo­l
i on siinä, että tällaisiin edustajakokouksiin tulevat edustajat voivat
vapaasti keskustella mistä tahansa järjestöä ja sen toimintaa koske­vista
asioista, esittää niistä omat mielipiteensä olkoot ne sitten kiit­täviä
tai moittivia, ja tehdä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Tätä
oikeutta käyttivät edustajat varauksitta hyväkseen. Seurauksena o l i,
että kokoukselle esitettiin useita ristiriitaisiakin ehdotuksia josta syn­tyi-
väittelyä siitäkin huolimatta vaikka Järjestön omaksumasta perus­linjasta
j a ohjelmasta oltiin ehdottomasti yksimielisiä.
Selvää on, että tällaiselle laajalle demokraattiselle pohjalle jär­jestetty
keskustelu vie paljon enemmän aikaa kuin veisi rajoitetumpi
keskustelumuoto, eli se, että keskusteltaisiin työjärjestykseen hyväk­sytyistä
visseistä pääkysymyksistä ja jätettäisiin "pikkuseikat" komi-teain
j a toimikuntien ratkaistavaksi jne.
Meidän lehtemme Vapaus on tietenkin erittäin mielissään siitä,
että niin Järjestön edustajakokouksen kuin Vapauden yhtiökokouk­senkin
keskustelussa seurattiin tätä mahdollisimman laajaa järjestö-demokratiaa
niin, että keskustelulla ei ollut asiallisesti puhuen mi­tään
rajoja; keskusteluun osallistujista itsestään riippui mistä asioista,
miten ja missä mielessä he puhuivat.
Toisaalta tässä kokousmenetelmässä, niin hyvä ja suositeltava
.kuin se onkin^ on kuitenkin edelläsanottu heikkous, eli se, että jois­sakin
yhteyksissä kokous voi juuttua johonkin toisarvoiseen asiaan,
mikä voitaisiin todellisuudessa käsitellä paljon lyhemmässä ajassa,
vieden siten kallista aikaa tärkeimpien peruskysymysten käsittelystä.
Tämä on yksi niistä erikoisongelmista joihin on löydettävä vastaus
seuraavissa edustajakokouksissa ainakin sitten, kun Järjestön säännöt
•muutetaan niin, että näihin kokouksiin tulee kymmenittäin osanot­t
a j ia e r i puolilta maata. Työolosuhteidenpa muiden seikkojen vuoksi
•ei"voida kuvitellakaan, että kokousaikaa pidennettäisiin vastaavasti
edustajamäärän - T - siis puhujain — lisääntymisen kanssa. Minkälaisia
muutoksia tämä kokousraenetelmiin aiheuttaa tai aiheuttaako se mi­tään
se on tietenkin asia josta päättävät vissit järjestöelimet osasto­j
e n ja jäsenten ehdotusten ja evästysten perusteella.
HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ
Vaikka voidaankin ehkä sanoa, että myös Port Arthurin "parla­mentti-
istunnossa" jäi joitakin tärkeitäkin asioita liian vähälle käsit-
. t e f l y l l e , j a j o i l l e k in toisarvoisille asioille annettiin ehkä tarpeettoman
Jpaljonkin huomiota, niin yleisesti puhuen tuntuu siltä, että siellä teh-v
t i i i i hyviä ja ajankohtaisia päätöksiä. Emme epäile lainkaan, etteivätkö
' Port Arthurin "parlamentti-istunnon" päätökset ja suunnitelmat tule
edelleen tehostamaan CSJ:n laajaa ja monitahoista kulttuuritoimin­taa
sekä sen toimintaa yhteisymmärryksen ja yhtenäisyyden saavut-
I tamiseksi täkäläisten kansalaistemme keskuudessa. Emme epäile si­täkään,
etteikö nyt tehtyjen suunnitelmien pohjalla voida, jos ne pan­naan
viivyttelemättä täytäntöön, hieman huojentaa sekä Järjestön että
lehtiliikkeen talousvaikeuksia, mikä sellaisenaan auttaisi osaltaan
myös kulttuuritoimintaa yleensä/vaikka myönnetäänkin, että suuri
taloustaakka jää järjestöväen ja sanavapauden kannattajien kannet­tavaksi
vielä sittenkin.
Mikäli on puhe Vapauden yhtiökokouksen asioista, niin siinä yh­teydessä
lehtemme toimitus tervehtii lämpimästi Port Arthuri.ssa teh­tyjä
päätöksiä ja suunnitelmia.
Kysymys on loppujen lopuksi kuitenkin siitä, kuinka, tehokkaasti
j a päättävästi toimitaan näiden hyvien päätösten ja .suunnitelmien
toteuttamiseksi.
Vapauden isännät ja emännät ovat nyt puhuneet. He ovat tehneet;
kuten sanottu, hyviä päätöksiä ja suunnitelmia. Nyt on edessämme
• näiden päätösten ja suunnitelmien tunnetuksitekeminen ja ennen­kaikkea
niiden toteuttaminen.
Tässä toivorikkaassa mielessä tervehtii lehtemme Vapaus Port
Arthurin "parlamentti-istunnon" työn tuloksia. Edessäolevat tavoit­teet
ovat nyt helpommin ymmärrettävissä ja saavutettavissa. Puhal­tamalla
yhteen hiileen — tehtyjen päätösten toteuttamisen hiileen -—^
voidaan suurimmatkin vaikeudet voittaa j a saavuttaa tuloksia, ei vain
Järjestömme ja lehtiliikkeemme, vaan myös ja ennenkaikkea, täkäläis­ten
kansalaistemme ja koko Canadan yhteiseksi hyväksi.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Oscar Kevoniemi, Lac du Bonnet,
Man., täyttää tiistaina, joulukuun 1
pnä 92 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vuin
onnentoivotuksiin.
S uomi olisr
osavaltiona
Helsinki. — H i t l e r suunnitteli
Suomen liittämistä osavaltiona
Saksaan, käy ilmi natsi-Saksan ul­koministeriön
asiakirjoista, jotka
on saatettu julkisuuteen Lontoos­sa.
Nämä liittotutuneiden sotasaa­l
i i k s i saamat asiakirjat käsittele­vät
vuoden 1941 Jälkipuoliskoa.:
Jo aikaisemmin on tiedetty, että
heinäkuun 16; päivänä 1941 pidet­tiin
Hitlerin päämajassa neuvot­telu,
jossa Neuvostoliiton tuleva
kohtalo oteltiin' tarkastelun alai­seksi.
Tässä neuvottelussa olivat
H i t l e r in lisäksi läsnä valtakun­nanjohtaja
Alfred Rosenberg,
valtakunnankanslian päällikkö
ministeri Hans Lammers, .valta-kunnanmarsalkka
Herman Gö-ring,
sotamarsalkka Wilhelm Kei-tel
sekä puoluekansiian päällikkö
Martin Bormann, joka piti tarkr
kaa pöytäkirjaa. Bormannin muis­tion
mukaan antoi Hitler tässä ti­laisuudessa
ohjeen aloittaa kai­kella
varovaisuudella valmistelut
Suomen liittämiseksi osavaltiona
Saksaan.
Leningrad hävitettäisiin maan
tasalle, minkä jälkeen se luovu-
(.etiäisiin suomaliisille.
Saksan silloinen Suomen lähetti­läs
Bliicher kertoo ulkoministeriöl-
.een lähettämässään ja 11. 9. -41
paiväty.ssä raportis.sa keskustelleen-
.sa Rytin kan.ssa Suomen sodan pää­määristä.
Ryti oli korostanut lyhyen
rajan merkitystä Suomelle ja pitä­nyt
Syvärin rajalinjaa parhaana;
Jos Leningrad hävitettäisiin .suur
kaupunkina, kulkisi raja Kannak­sella
Nevan linjaa. Suomen aluevaa­timukset
eivät koskeneet vain Neii-vostoKarjaiaa
vaan myös Kuolan
niemimaata. BUicher mainitsee, et­tä
myös Suonion sosialidemokraat­tien
piirissä voimistuu käsitys, että
rajaa on muutettava ja Ryti on kes­kustellut
asiasta menestyksellisesti
Tannerin kanssa.
Biucher kertoo Rytin maininneen,
että olisi mitä edullisinta jos Suo­mella
ei tulevaisuudejjsa olisi yh­teistä
rajaa Neuvostoliiton kanssa.
Hän olisi kiitollinen, jos Saksa liit­täisi,-
itseensä Suomen tulevan itära-
OiJkaisu
Tiistaina lehtemme etusivulla j u l -
Icaistussa "GSJ tukee Suomi Seuran
patsasnimikeräyksessä" uutisen,
r i ^ K :n vaaleja koskevassa kohdas-u
oli painovirhepaholaisen ansiosta
. i.heellinen -kohto; Alkuperäisen
cekstin mukaan"'^Sudburysta"-sanan
jälkeen on piste ja sitten seuraava
osittaisen poisjäännin vuoksi epäsel­väksi
jäänyt kohta: "Laajennetun T-P
K : n jäseniksi valittiin Aatu Koivu­la
Sudburysta ja L y y l i Toikko Port
Arthurista."
' L E I K K A A K O LANTTU"?
En olisi uskonut, että suomalais­ten
keskuudessa on n i in kaksinaa­maisia
henkilöä kun on Vapaa Sa-i.
an Kiviperän Pekka, jonka ajatuk­sia
julkaistiin viime viikon paki­nassa.-
••
Isävainajani oli niitä vanhoja so-bialisteja,
samoin kuin häneii naa-purinsakin.
He keskustelivat ilta­puhteilla
politiikasta ja naapuri ker­toi
Kaari Marxin sanoneen: ' Mi­kaan
peto ei ole niin paha kuin ka­pitalisti
silloin kun sen rahapussia
ikaydään koskettelemaan". Mutta isä
juu vielä pahempana sellaista pää-omaLonta
kapitalistia, joka voi pu­hua
ja toimia oman luokkansa ihmi­siä
vastaan. Sellainen voi porvaril-iiiiessa
innossaan provosoida ja kaa­taa
kauniimmatkin työläisten pyrki­mykset
j a hävittää yhteisvastuun se­kä
yhteenkuuluvaisuuden, jota työ-saan
iäiset niin kipeästi tarvilsevai.
.\>l vasta vuosikymmenien takaa i'äP»ol<^^ll;' »'evät vähän a.sute-iiuoniaan,
kuinka isävainajani o i i oi­keassa,
sillä pääomattomana kapita­listina
pidän tätä Pekkaakin. Hän
Oli parjannut oman luokkansa ihmi­sia
loppumattomiin, joista viimei­seksi
T U L : n ihmiset Suomessa, kan­sandemokraatit
ja yleensä vähäva­raiset,
jotka ovat tehneet uupuma­tonta
työtä tämänkin liiton rakenta­misessa.
Ja siltä he saavat Pekalta
haukkumiset palkakseen.
Viimeisen vierailunsa aikana täl­lä
mantereella presidentti Kekko­nen
ei moittinut, vaan antoi tunnus­tuksensa
kertoen, että kommunistit
ovat tehneet suuren työn synnyin­maansa
jälleenrakentamisessa, kun
amerikkalaiset «anomälehtimiehet
ihinetlelivät runsasta kommunistien
joukkoa Suomen valtiolli.se.ssa elä^
mässä, eduskunnassa ym. tehtävi.s-sä."
•
Mutta Pekka ei tunnusta. Pekka
on tehnyt niin suuren .synnin työ­väenluokkaa
vastaan, että sitä eivät
VOI vanhoilliset suomalaiset papit­kaan
antaa anteeksi. Hän on rik:
konut jumalan kaikki kymmenet
K ä s k y t j a se on sentään liikaa yhden
i. lenen osalle, joten jos sitä kuu-
;..aa paikkaa on varattu ihmiselle
haudun takaisessa elämässä, niin
l'i;Kka on kaiketi sen paikan asuk­kaita.
- - Quebekin kiertäjä.
Kirjeitten lähettäjät voivat käyt­tää
nimimerkkiä. Heidän tulee
kuitenkin antaa toimitukielle o i ­kean
niinensä Ja osoitteensa. Toi-
:iaalta toimitus pitää ne ehdottor
masti omana tietonaan. Kirjeitä
ci palauteta ilman, ellei kirjeen
mukana ole tullut postimerkkiä.
Nimettömiä kirjeitä ei Julkaista
missään tapauksessa. Rajoitetun
lilan vuoksi täliän osastoon aiotut
kirjeet eivät saisi olla 250 sanaa
pidempiä.
tut alueet. Näillä olisi erityistä mer
kitystä Saksalle puutavararikkau-tensa
vuoksi. Blucherin raportti
näytettiin Hitlerille ja Bliicher sai
toimintaohjeikseen:
'Presidentti Rytin ajatukset Suo­men
aluetoivomuksista tulevassa
rauhansopimuk.sessa on otettu va.s-taan
mielenkiinnolla. Meidän kan­tamme
tällaisiin toivomuksiin on
kokonaan myönteinen. Yksityiskoh­dat
on luonnollisesti jätettävä tule­vaisuuteen.
Mitä tulee Kuolan nie­mimaahan
ja Muurmannin tulevaan
kohtaloon, on sanottava, että me
olemme itse kiinnostuneet tästä alu­eesta,
joten haluaisimme pitää tule­vat
päätökset.näiltä kohdin avoimi­n
a . " ' . ,• ^ ,
Saksaa kiinnostivat Kuolan .suu­ret
nikkelikaivokset, jotka se halusi
taata itselleen.
S U K U L A I S K A N S A T SAKSAN
"SIIRTO.MAATVftVOIMAKSI"
Saksan ulkoministeriön talouspo­liittisen
osaston päällikkö Karl
Sclinurre kertoo raportissaan 31. 10.
-41 keskustelusta Rytin kanssa:
'Puhuessamme Petsamon kysy­myksestä
Ryti puhui Kuolan niemi­maasta
ja mainitsi sen vielä koske­mattomat
mineraalivarat laajasuun-laisen
Suomen ja Saksan välisen yh­teistyön
uutena . mahdollisuutena.
Kun huomautin, että minun tietääk­seni
Suomi ei ole aikaisemmin osoit-'
tanut mielenkiintoa Kuolaa kohtaan
Ryti vastasi, että sen jälkeen suo­ritettujen
sotilaallisten ja etnograa­fista
laatua olevien tutkimuksten.
nojalla Kuolan niemimaa olisi nyt
liitettävä Karjalaan ja olisi lisättä­vä
Suomen aluevaatimuksiin. Suo­malaiset
asuttivat Kuolan niemi­maan
rannikon, joskin venäläiset
ovat asettuneet Kuolan sisäosiin.
Nämä venäläiset ovat enimmäkseen
pakkosiirrettyjä ja vankeja.
P^yti puhui sitten Suomen muisr
ta aluelaajennussuunnitelmista.
Itä-Karjalan itärajan seuratessa
Vienan meren rannikkoa Äänisen
lahteen. Sen mahdollisena itäisim-pänä
kohtana hän osoitti kartalla
Äänisen kaupunkia, jossa Äänis-joki
juoksee Aänislahteeh. Täällä
hän osoitti yleislinjan Äänisjär-ven
etelärannalle, sitten Syväriä
. myöten.Laatokan etelärannalle ja
sieltä Nevaa pitkin sen suuhun
Suomenlahdelle. Leningradilla ei
ollut Suomelle käyttöä. Hän Jat­koi
kannalla, jonka muut suoma­laiset
usein esittävät että Lenin­grad
on eliminoitava teollisena ja
metropolisena keskuksena j a sen
on sallittava olla tulevaisuudessa
vain saksalainen kauppa- ja tran-siittiasema.
Tällaisen Suomen rajalinjan itä­puolelle
jäävää aluetta, ts. Arkan­gelin
hallituspiiriä, hän .suositteli
Saksalle metsäsiirtomaa-alueeksi.
Arkangelin hallituspiirin väestö on
n; 3 miljoonaa, josta suurin osa kuu­l
u i . kolmeen heimoon; mordvalai­siin,
tsheremi.sseihin ja .syrjäänei-hin.
Nämä kansat kuuluvat suoma­laisugrilaiseen
ryhmään, ne ovat
hyvin primitiivisiä, mutta sopi­vat
siirtomaatyövoimaksi Arkan­gelin
valtavilla saloilla.
Häncn.neuvonsa oii.si .se, että jos­kus
tulevaisuude.ssa kaikkien näi­den
heimojen jäsenet olisi karsit­tava'
erilleen venäläisistä sotavan-
'4eista ja lähetettävä kotiin näiden
alueiden valtaamisen jälkeen. Nä­mä
ihmiset eivät olleet slaaveja ja
bolshevistiset aatteet ovat tuskin
koskeneet heitä."
Uusi kirkko
sortui
Leeds. — Leedsin lähelle pysty­tetyn
liuden roomalais-katolisen kir­kon
rakennustöihin oli käytetty
40,000 puntaa. Kun typläiset viik­ko
sitten torstaina saapuivat ihaile­maan
uutta kirkkoa he havaitsivat
sen sortuneen. Vain yksi seinä oli
pystyssä. Uuden kirkon vihkiäiset
oli tarkoitus,pitää 29. marraskuuta.
B R A S I L I A N TALOSORTUMASSA
47 UHRIA
Sao Paulo. — 47 ihmistä sai sur­mansa
ja 12 loukkaantui asuintalon
sortuessa Piracicabassa, Brasiliassa,
marraskuun kuudentena päivinä, i l ­moitettiin
viralliselta taholta, kun
onnettomuuden uhrien etsinnät lo­petettiin.
Aineellisten vahinkojen
arvioitiin olevan yli 1,000 miljoonaa
cruzeiroa. ' -—
Sakkoja parranajosta
Lontoo. — Englannin parlamen­tin
labour-edustajaa Robert Max-vvellia-
sakotettiin erää.ssä Lontoon
tuomioistuime.ssa 25 punnalla sen
vuoksi, etta hän oli ajanut partaan­sa
ajae.s.saan Rolls Roycellaan.
Muuan todistaja kertoi nähneen­sä
Maxwellin ajavan noin 90 kmin
' tuntinopeudella ohja'.en autoaan
toisella kädellä ja partakonetta toi­sella.
iHnnnoifliiiio^-
•uiiiiiiiiniiii
l y i ^ ipuut s^oya^
A B S T R A K T I N E N iCYSyMYS: MIKÄ PUOLI Y
Toronton taidegaUeriassa "Post^Painterly AbstracUon"-osastolla vie-.,
raileville taiteen ystäville annettanee anteeksi jos;heille. tulee mieleen;
ajatus, että ovatko siellä olevat taulut kaikki oikein.,päin seinällä. t.
Näyttelyn luettelon mukaan siellä näytteillä olevista suurista maa-'
lauksista pitäisi kolmen olla ripustettuna seinälle nyt alhaalla oleva
puoli ylöspäin ja yksi näyttelytaulu, Sam Francisin "Cross"^ pitäisi r i ­pustaa
seinälle syrjittäin. ,
Mies^ joka on nämä taulut seinälle ripustanut selittää kuitenluni
että taulut ovat oikein päin,'sillä virhe on luettelokirjassa (catalogtiej
— missä on hänen selityksensä mukaan painettu näiden taulujen kuvet
ylösalaisin Uutistieto.marrask.; 24 pnä. *
M U L T I L A T E R A A L I S T E N YDINISKUVOIMIEN MUODOSTAMINEN v
"Nyt tuntuu Erhard, vaativan multilateraalisia voidakseen ensi vuor,
den' vaaleja silmällä pitäen paremmin tyydyttää kansallismielisiä- pii­rejä.
Amerikkalaiset ovat häntä tukeneet. Englannin työväenpuolueelta
odotetaan kompromissiratkaisua, ja viimeksi on arveltu, että koko ky­symys
joutuisi siihen sisältyvien selvittämättömien seikkojen sekä vaara­tekijöiden
vuoksi hyllylle.
Meidän oma kantamme on: multilateraalisten ydiniskuvoimien perus­taminen
merkitsisi olennaista muutosta voimatasapainossa ja omalaatui­sella
tavalla. laajentaisi ydinasevaltojen lukumäärää; Se ei edistäisi raii-hanomaisen
rinnakkaiselon politiikan vahvistumista Keski-Euroopan alu­eella,
vaan päin vastoin lisäisi jännitystä kansainvälisen politiikan kes­keisellä,
helposti haavoittuvalla alueella. Sen vuoksi me olemme tätä
asiaa vastaan."—Suomen Sosialidemokraatti. -rf.--,
Poliittiset naisvangit
L-Saksassa vapautettava
Länsi-Saksan vankilois.sa istuu po-j vin. Hän menetti .sodan aikana H i l -
l i i t t i s ia naisvankeja tälläkin hetkel- dcsheimin pommi;uksessa esikois-
Viini ja alkoholismi
Ranskalainen tutkija SuMy Leder
man esitti tilastolliseen aineistoon
perustuvan johtopäätöksen kan.sain
välisessä alkoholi- ja alkoholismi-kongressissa
Frankfurtissa. Hänen
tutkimustensa kiintoisa tulos oli se.
että halvimmalla päihdyttävällä juo
maila on suurin o.suus alkoholismin
.syntyyn. Niinpä USA:ssa kulutet­tavasta
viinistä 60 prosenttia valuu
alas alkoholistien kurkuista.
lä. Oppositioon kuuluvia naisia vai­noavat
poliisi, .syyttäjä ja tuomarit.
Sitä ei voi uskoa. Ja kuitenkin se
on totta, to.eaa saksalainen ihmis­oikeuksien
puolustuskomitea tämän
vuoden bulletiini.ssaan n:o 9. jo.ssa
kerrotaan kahden rouvan kansain­välisestikin
huomiota herättänyt
kohXalo. He ovat Emmi Meyer H i l -
desheimista ja l l e r ta Durrbeck Mis-burgista
Hannoverin läheltä.
Liineburgin poliit ise.ssa erikois­tuomioistuimessa
on 31 kuukauden
aikana tuomittu poliittisista syistä!
20 naista, yhteensä 160 kuukauden!
vankeuteen, poliisivalvontaan, kan-1 jäHcen
.salaisluottamuksen menetykseen,'
matkustusrajoituksiin jne; Sen li­säksi
he ovat jou uneet maksamaan 1 Luneburgin
poikansa, äitinsä, isoäitinsä ja mui­ta
omaisiaan. Nyt hänen kaksi kou­luikäistä
poikaansa on jäänyt kotiin
ilman äitiä.
Rouva Durrbeck taas on niitä, jot­ka
vastustivat Hitleriä jo 1930- lu­vulla.
Siitä hyvästä hän joutui Ges­tapon
kyn.siin 1934 virumaan vanki­lassa
17 kuukautta ja olemaan po­liisivalvonnassa
toisen maailmanso­dan
loppuun a.sti. Hänen miehen­sä
menehtyi myöhemmin vankeus-aikansa
.seurauksiin. Ja nyt 30
vuotta Ge.stapon vangiksi joutumi-
I sen.sa jälkeen istuu rouva Diirrbeck
: vankilassa lähes samasta
i syystä.
oikeudenkäyntikuluja, matkakulu­ja
oikeudenkäyntipaikalle olemaan
poissa työstä ja jättämään perheen­sä
ilman äidin auttavaa kättä. Rou­vat
Meyer j.i Diirrbeck ovat kak.si
heistä.
Kaksi vuotta sitten kesäkuun 20.
päivänä luettiin heille Liineburgi.S'
sa :uoniio: 10 kk. vankeutta, portti­kielto
julkisiin virkoihin sekä ääni-ja
vaalioikeuden menetys kolmeksi
vuodeksi. Hämmästystä on eniten
herättunyt ankaran tuomion aiheut­tanut
"rikos": he ovat. molemmat
toimineet. Saksan demokraattise.s.sa
naisliito.ssa ennen kuin järjestö lak­kautettiin
10. 4. 19.57. Naisliitto toi­mi
julkisena ja tavalliseen tapaan
kuin mikä tahansa demokraattinen
naisjärjestö.
Rouva Emmi Heyerin aktiivisuu­den
rauhanliikkeessä ymmärtää hy-oikeudenkäynnistä
kertyi rouvien jutusta asiakirjoja
peräti 1309 sivua, mikä. sai useat
epäilemään, että määrällä on kor­vattu
.syyt.eiden ja todistusten laa­tu:
Sivulla 482 voi lukea rouva
Meyeristä mm., että hän o l i 2. 6.
1954 osallistunut kokoukseen, joka
laati ehdotusta lakiluonnokseksi
naisten ja miesten tasavertaisista oi­keuksista.
Hän osallistui siellä myös
keskusteluun ja selvitii samaa aihet­ta
myös Hannoverissa pidetyssä k i -
kouksessa. Sivulta 491 voi lukea
rouva Diirrbeckin puhuneen 29.
syyskuuta 1951 D F D (Saksan dem.
naisliitto) julkisessa tilaisuudessa
Hannoverissa Lindener Marktilla ai­heesta:
"Vapaat vaalit koko Saksas­sa",
jota DDR:n kansankamari o l i
esittänyt. — O L P
''Kumpikaan Saksan valtio ei tarvitse ydinaseita"
Tämä 77-vuotias kenraali on sano­nut,
että demokraatlLsen maailman
voitto tai häviö on ratkaistava seu­raavan
kahden vuoden kulue.s.sa.
^Me emme tule miljoonien kärsies­sä
uudelleen odottamaan sitä het­keä,
jolloin Kiinan-kommunisteilla
on ydinaseistus . . . Nykyinen kriisi
vaatii - A a s i a n pelastamista ennen­kuin
siitä tulee pelkkä atomisota-jätteiden
kasa . . . Jos demokraat-ii.
iut maat, erikoisesti Yhdy.svallat
. edelleen kieltäytyvät toimin­taan
(sotaan — V) ryhtymästä, ja
antavat kiinalaisten kommunistien
kehittää ydinaseistuksen, antikom­munistiset
maat ja kansat tulevat
kärsimään sanoinkuvaamattomia on­nettomuuksia
lähitulevaisuudessa."
Ei siis. muuta kuin sotaan vain,
.ra sassiin!
. Tässä on ky.symys, josta pitäisi
Canadankin hallituksen .sanoa sa­nansa
— ja paras vastaus siihen'
olisi se ,että Canada tunnustaisi K i i ­nan
Kansantasavallan ja ilmoittaisi,'
että Canada tiilee kannattamaan
Y K : n laillisten oikeuksien palautta­mista
Kiinalle — Kiinan kansanta­savallalle.
B e r l i i n i . — Kumpikaan Saksan
valtio ei tarvit.se atomiaseita, päin-v.^
stoin niiden velvollisuutena on
estää atomiasoistuksen laajenemi­nen
Euroopa.ssa, sanoo Saksan de-mokrajtliscn
tasavallan varaulkomi
nisteri Otto Winzer englantilaiselle
Observer-Iehdelle antamassaan
haastaltolu.ssa; — Se, että olemme
puuttuneet niin kiivaasti Länsi-
Sak.san pyrkimyksiin päästä käsiksi voihin, vaan myös mantereilla si-ydinaseisiin,
johtuu kansamme koh­taloa
ko.skevasta huolestuneisuudes
tammo.
Winzer on sitä mieltä, että
NATO:n monen keskeisten ydinvoi­mien
perustaminen johtaisi Liinsi
Saksan joukkojen ja upseerien si-joitta:
nisecn ci ainoastaan ohjuslai-jaitscv^
iin ohjusasemiin ja ohjushä
vittäjien miehistöön.
Winzer toteaa, että Länsi-Saksan
vaatimus saada ydinaseita muka
sen vuoksi, että Neuvostoliiton kes­kimatkan
ohjukset uhkaisivat sitä
on läpinäkyvä veruke. — Onko idäs­sä
valtiota, joka olisi esittänyt Sak­san
liittotasavallale aluevaatimuk­sia?,
kysyy Winezr ja huomauttaa,
että sitä ei ole tehnyt edes DDR.
vaikka sillä olisi tällaiseen aihetta­kin
Länsi-Berliinin vuoksi. Winzer
toteaa, että Länsi-Sak.san osallistu
minen ydinasevoimiin sisältää vaa
ran, että tätä käytetään poliittiseen
painostukseen, joka vihdoin päättyy
ydinsotaan.
suurin
ohjustui(ikohta
lekeiiia Belgiassa
Moskova. —- Sillä Ardennien
vuoristo- ja metsäalueella, jossa
Ranskan, Belgian ja LänsiSakäan .
rajat yhtyvät,. rakentavat Länsi-
Saksan armeijaosastot pikavauh-''
tia Euroopan suurinta ohjusaser-den
laukaisukenttää. Kenttä si'-'
jaitsee Baronyillessä, Belgian alu­eella,
noin neljän kilometrin
päässä Ranskan rajalta. Alueelle
on pääsy nykyisin jyrkästi kieK
letty. Ohjuskentän • rakentamiiien ~
on herättänyt huolestusta sekä
Ranskassa että Belgiassa. \
Ranskan kommunistisen puolueen
Ardennes'n osasto ja Belgian am.-
mattiliitot ovat todenneet toimenpi­teen
rikkovan mm. ohjusaseet Bun-desvvehdiltä
kieltävää sopimusta, ja
ne vaativat vastausta kysymykseen,
kuka on antanut Länsi-Saksan sota­voimille
oikeuden tähän rakennus-,
toimintaan vieraalla alueella.' Ke­tä
vastaan tämä tukikohta — Euroo­pan
suurin — tähtää ja mitä takeita
on siitä, ettei tästä tukikohdasta
singota ydinkärjellä varustettuja
ohjuksia? Vastuussa olevat virano­maiset
vaikenevat kuitenkin asias­ta.
L'Humanite kirjoitti marraskuun
12. päivänä, että Aräennes'n de­partementin
V i v i a o ' C o u r i n kunnan-'
valtuusto on esittänyt toistamiseen
tämän kysymyksen. Sen päätöslau­selmassa
sanottiin:
— Ottamatta huomioon men­neen
ajan opetuksia Bundesvehi-on
saanut luvan rakentaa Belgian
Ardenneille hätkähdyttävän vaa­rallisen
kuolemaa kylvävän ko­neiston
josta ainoastaan Hitler oli-.
si voinut haaveilla Tuntien suu­ren
vastuunsa väestön edessä kun-,
nanvaltuusto vaatii, että Ranskan
tasavallan herra presidentti jä
hänen ylhäisyytensä Belgian ku­ningas
viipymättä kiinlttävät
huomionsa asiaan ja pakottavat
NATOn vallanpitäjät luopumaan
tästä skandaalimaisesta toimin­nasta
tervettä järkeä ja historiaa
vastaan.
Tämä päätöslauselma on lähe­tetty
Ranskan presidentille, Bel­gian
kuninkaalle ja molempien
maiden parlamenteille.
PÄIVÄN PAKINA
"VAPAUSSOTA" KUMMITTELEE TAAS
Näyttää siltä, että Toronton Va­paa
Sana ei ole mitään oppinut
vaikka se mielellään unhoittaakin
eräitä asioita Suomen itsenäisyysr
asiasta puhuttaessa.
Jollakin tavoin mainittu lehti
ei voi o l l a tähän vuoden aikaan
kaivamatta esiin vanhaa valhetta^
"verisestä vapaussodasta'', mihin
sisältyy muun lisäksi se mahdo-ton_
olettamus, että Suomen työ­läiset
ja talonpojat sekä edi.styk-sellisimmät
oppinieet ovat olleet.
ja ovat kaiketi siis vieläkin isän-maanpettureita.
['
Vaikka rutikuivana oikeistolai­sena
- tunnettu professori L. A.
Puntila sanoi heikäläi.sten " X X V
Suurjuhlas.sa" SudbUry.ssa viime
kesänä, että heittäkää hornan kat­tilaan
joi'ihat "vapaussodasta", ja
vaikka Vapaa Sana itsekin esiin­tyy
toisinaan tekopyhästi niitä vas­taan,
jotka "repivät vanhoja arpia
auki", mainitun lehden täytyi kui­tenkin
vielä herran vuonna 1964,
marraiskuun 24 p:ri numerossaan,
mainostaa Torontossa pidettävää
Suomen "iisenäi.syysjulhaa" mm.
seui-aava.sti:
". . . Ja joulukuun 6 pnä edus­kunta
hyväksyi senaatin toimenpi­teet
ja j u l i s t i Suomen itsenäiseksi
valtioksi. Tämän jälkeen oli han­kittava
ulkomaiden tunnustus Suo­nien
it.senäisyydelle. Aivan hiin
yksinkertainjen ei asia kuitenkaan
ollut, vaan käytiin v e f i n e n
v a p a u s s p t a . . .Ensimmäinen
uhka Suomen nuorelle itsenäisyy­delle
oli se, jos Vapau.ssqta olisi
päiittynyt toisin . . ; sen itsenäi­syys
olisi ollut täysin kyseenalai­nen
\:: •
Siis Suomen työläiset jä pienta­lonpojat
olivat silloin, ja ovat kai­keti
vieläkin isänmaanpettureita
-— mutta siitä huolimatta heitä ja
ei sisu salli totuuden lunnu.stamis-ta?
Tosiasiat ovat tietenkin tässäkin
tarua kummempia. Ja peru.stotUu-tena
on .se^rcttä 1918 käytiin Suo­messa
"verinen kansalaissota",
missä olivat-yhtaällij sosialismiin
:pyrkivät työläiset, talonpojat ja
des.sa siitä, että oliko valkoisten
voitto hyödyksi tai vahingoksi
Suomen kansalle.
Mutta miksi vetää tätä kiista­kysymystä
esiin aina Suomen itse-näisyy.
späivän vieton yhteydessä?
Peloittaako Vapaa Sanaa, että i l ­man
tämän vanhan kiistakapulan
esiin vetämistä täkäläiset kansa­laisemme
tulevat sanomaan, että
,koska mc, kaikin olemnie olleet
ennen ja olemme aina Suomen it-senäisyydeh
kannattajia niin mik-oppineislon
edistyksellisin osa, j p - s i emme vietä Suonien itsenäisyys-ta
vastoin--toiscHii puolella oli juhlia yhteisin voimin, todella
siiurpääoma ja suiirtilallisteri vai- suuriiia kansanjuhlina jmipärilaa-taa,
porvarillista c l i kapitalistista jaa maatamme?
yhteiskuntamuotoa kannattaneet
.vpiriiat.'\\
Miksi väärislcHä ylei.sesti tun­nettua
ja tunnustettua tosiasiaa?
Onhan Vapaa Sanalla tosiasiaihkin
pohjalla oikeus, jos se niin haluaa.
heidän, jälkeläisiään kiitsutaan asettua "voittajan'' puolelle ja se-
Tprontossa "verisen vapaussota- liitää edellämainilun profeissori
hengen" lumoissa vietettävään " i l - Puntilan tavoin, että parempi inu-senäisyy.
sjuhlaan" josta on todei- ka oli hiin, että porvarit voittivat
l a k in puhutiava lainausmerkeissä, ja työtätekevät hävisiyät.
Eiköhän sentään olisi jo korkea Tällainen puhe olisi rehtiä ja
aika silläkin suunnalla lopettaa miesmäistii puhetta, huolimatta
moisten mörköjuttusatujen vat- siitä kuka sen hyväksyisi ja kuka.
kääminen ja omaksua ainakin sei- Pi.
Iäinen kanta, että pysytään tosi-. liinan muula on selvää, että
asioissa tässäkin tapauksessa, tai mielipiteet jakaantuvat myös täkä-cttä
ainakin vaietaan silloin, jos Iäisten kan.stilnislommc. ke.skuu-
Tosiasiassa CSJ, mikä ön kan­nattanut
ja tulee aina kannatta-riiaan
Suomen itsenäisyyttä, ön
puolestaan ehdottanut Suomen it-senäis;
yyspäiväjuhlien yhteydes­sä
-'moratoriumia" eli kiis­telystä
pidättymistä Suomen luök-kasotakysymyksestä.
Lyhyesti sanoen Canadan Suo­malainen
Järjestö : esittää:
Sopikaamme yhteisesti siitä, et­tä
iheillä on aatteelliseen katsan­tokantaan
perusttivia erimielisyyk­siä
vuoden 1918 tapahtumista ja
niiden histpriallisesta. merkityk­sestä;
/
Multa sopikaamme samalla kos­ka
me kaikin pidämme Suomen
itsenäisyyttä ja sen säilymistä tär­keänä
ja kannatettavana asiana,
että itsenäisyysjuhlissa ja niiden
yhteydessä puhutaan vain itsenäi-syysasioista
ja vältetään n i i n puo­lelta
kuin toiseltakin toraa aihe­uttavan
luokkasota- tai__vapausso-lakysymyksen
käsittelyä.
Näin yksinkertaisen ja helpon
sopiniuksen perusteella voisimme
järjestää täällä Canadassa suuriai
arvokkaita ja todella sytyttä'vrä i t­senäisyysjuhlia.
^
Tämän kirjoittaja uskoo, kes-"
• kusteltuaan "siitä eri piireihin lu-^
keutuvien kansaiaistemme kanssa,
että tällä ajatusisuunnalla on läaju-kaikupohja
kaikissa .kansalaisFii'"
reissämpie. Jatkuvasti voimistuva-,
na käsityksenä eli toiyöniuksena^
näyttää olevan se, että Suomen- it-'
senäisyysjuhlat voidaan j a pitäisr
järjestää yhteisin yoimin nimen­omaan
sillä perusteella, että juh-i
lilaan pääasiaa, Suomen itsenäi-i-syyttä,
eikä kaivella esiin riitaky-,
Symyksiä, j o i l la on tietenkin aat-;
teellinen ja historiallinen merki-'
tys ja arvo, vaan ei välitöntä yh-y
teyltä itsenäisyyskySymyksen kans­sa.
— KähsaKöura.
IBHU
tl
k I
Iv'
iii:; :
f|iii!iiiiilfitiW^