Vapaus, April 1, 1971

              mk-"'; 1
lii''
S i v u 2
VAPAUS (LIBERTY >
ffldlttxr: W. EKLUND
Torstai, haditJfc, lp. — Thursday, Api^iil 1,1971 lISArn sodaiivaistusftajien. uiisi tuleniinicn: ' -
"JOS HALLITUS Ei LOPETA SOTAA
ME LOPETAMME flii^yTyiC^
I N U E P E N D E N T U A B O R O R t i AN
OF FINNISH CANADIAN3
BstabUshed Nov; 6.1917
Mamger: B. SU7SI
Telephone: Office mi BcHtorial 674-4264
f ^ m e a '#gSId3r: ThuRdajTs toy: Vapatm P(ri)llshiiis
Oo.Limdted, 100-102 EJto Canada^
Advertlsfiig raii«& iri)0Q dipf(li&^Vkm, tle&D^ie^^ free of «diAiv».
äecond Class iegiU^nimx JUmOet 1076
o . , H , CÄNADIftNtLÄNGUÄGliiPRESS
TILAUSHINNAT:
«Jajaaätassa: 1 vfc. $10.00, 6 kk. $525 USÄ:n: J vk. $11.00/6 kk. j^^^
3 kk. $3.00 suomeen: 1 vk. $11JS0. 6 kk. $8.2S
Pääsiäisenä
Lehtemme tämänpäiväinen \JUimero o n valmistettu 10 päivän
k u l u t t u a (huhtikuun 11) vietettävän pääsiäisjuhlan täydentämi­sen
hyväksi; Tarkoitus on siten varata vähän ylimääräistä luet­tavaa
pääsiäispyhien ajaksi, j a edistää samalla molemminpuolista
kanssakäymistä lehtemme l u k i j a i n j a heitä suosivien liikemiesten
kesken.
T o i s i n k u i n joskus aikaisempina vuosina, lehtemme julkaisee
tänä vuonna kaksi "pääsiäisnumeroa" — tänään pääasiassa ns.
"ulkopaikkakuntalaiisten" hyväksi j a ensi t i i s t a i n a sudburylaisille.
Uskomme että tällainen järjestely palvelee parhaalla mahdollisella
t a v a l l a sekä l u k i j o i t a että i l m o i t t a j i a Lisäksi se auttaa myös y l i ­määräisen
työn suorittamista mahdollisimman edullisella tavalla.
Syventymättä sen yksityiskohtaisemmin pääsiäisen viettoa
koskeviin kysymyksiin, olkoot ne s i t t en hengellistä laatua tai muo-tiparaateja
suosivia, meidän lehtemme toivottaa lukija- j a kan­nattajakunnalleen
kaikin puolin piristävää pääsiäislomaa. Me
uskomme, että lukijat tutkivat pääsiäis- j a muita ostoksia tehdes­sään
näissä pääsiäisnumeroissa julkaistavia ilmoituksia nimen­omaan
siinä mielessä että, he haluavat antaa ensisijaisen liikekanr
natuksen n i i l l e l a i t o k s i l l e , j o t k a ilmoitustcnsa perusteella haluavat
o l l a liikesuhteissa heidän kanssaan.
Pääsiäinen on, kuten tiedetään, suuri k i r k o l l i n en juhla, mutta
siitä puolesta huolehtivat kirkot j a muut uskonnolliset laitokset.
T a v a l l i s t en kansalaisten kannalta, jotka uskonnollisista mielipi­teistään
huolimatta raatavat pitkiä päiviä aamusta iltaan asti,
pääsiäinen on erittäin lämpimästi tervehdittävä sen vuoksi, että
se antaa loulun jälkeen ensimmäisen "pitkän viikonlopun'; uusien
voimien keräämiseksi työn j a toiminnan edelleen jatkamiseksi.
I?auskaa j a piristävää pääsiäistä kaikille kanssaihmisillemme]
Nykyaikaista kärsimyshistoriaa
K i r k o l l i s e s s a mielessä pääsiäinen on j u h l a Jeesuksen ylösnou­semisen
muistoksi. M u t t a siihen yhtyy myös kärsimi-sen muisto­j
u h l a , pitkäperjantai.
V a l i t e t t a v a tosiasia on, että ihmiskunnan kärsimyshistoria
j a t k u u vieläkin. •
Tässä yhteydessä k i i n t y y huomiomme: erikoisesti työttömien
ihmisten ja heidän huollettaviensa kärsimyksiin — jotka sivumen­nen
sanoen johtuvat yhtäältä nykyisen yhteiskuntajärjestelmän
puutteellisuuksista j a toisaalta sellaisista politiikoista; k u i n pää­ministeri
Pierre TrudeaUi joka on tarkoituksellisesti kehittänyt
joukkomittaista työttömyyttä h y v i n tietäen, että yöläise eivät ole
i n f l a a t i o a aiheuttaneet.
Helmikuun tilastojen mukaan Canadassa oli v i r a l l i s e s t i 675,000
työtöntä. K u i n k a suurta henkistä huolta j a aineellista kieltäyty­mistä
tämä pakollinen työttömyys näille canadalaisille j a heidän
huollettavilleen aiheuttaa, sen tietää jokainen työläinen joka on
joskus ollut itse vastoin omaa tahtoaan työttömänä.
Mutta niin vakava kuin Canadan työttömyystilanne onkin se
on vain pieni osa työttömyyden koko ongelmasta Konservatiivis­tenkin
laskelmien mukaan maailmassa nimenomaan j a ennen­kaikkea
"vapaan maailman" eli kapitalistisen maailmanosan
maisfja on nyt yhteenlaskien 40 miljoonaa työtöntii.
Maailman pankin presidentti Robert S. McNamara on a r v i o i ­nut,
että y k s i j o k a viidestä kehitysmaiden koko miespuolisesta
työvoimamäärästä on nyt työttömänä j a että tämä työttömien
määrä lisääntyy jatkuvasti.
Sosiaalisuunnittelua j a -ohjelmia edistävä Y K :n ryhmä totesi
. v. 1969 Tukholmassa pitämässään kokouksessa, että työttömien
määrä voi kehitysmaissa nousta ehkä puoleen koko työvoimamää­rästä
tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, ellei asiaan tar­t
u t a lujasti kiinni.
Kansainvälisen työviraston (ILO) Genevessä v. 1970 j u l k a i ­semassa
vuosildrjassa todetaan, että työttömyys on laajentunut
neljästä maasta (vuonna 1969) toiseen puoleen koko maailman
siitä osasta mistä sillä on. tilastotietoja saatavana.
Saman lähteen mukaan useiden kehittyneiden teollisuusmai­den
työttömien fnäärä o l i pienempi kuin Canadassa — vajaa kolme
prosenttia koko työvoimamäärästä. Ganadassa työttömien määrä
nousi viiteen prosenttiin vuonna 1970 j a viime helmikuussa peräti
kahdeksaan prosenttiin koko työvoimamäärästä.
Käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa, että työttömyyden
aiheuttama kärsimys ja ahdinkotila syvenee j a laajenee sekä kehit­tyneissä
kapitalistimaissa että kehitysmaissa.
Sosialismin vakiinnuttua häviää myös työttömyys, kuten on
hävinnyt mahdollisuus, missä pieni väestöryhmä voi riistää suur­ten
kansanjoukkojen työn tuloksia, työttömyyttä saattaa ilmetä
vielä jossakin määrin sellaisissa maissa kuin Jugoslaviassa ja
Puolassa, mutta Neuvostoliitossa se on o l l u t vuosikausia kokonaan
timtematon käsite >- ja kaikki merkit viittaavat siihen, että se
tulee pysjymään sellaisena.
P a h i n puoli Canadan j a yleensä n i i n sanotun "vapaan maail­man"
nykyisessä työttömyystilanteessa on se, että se tulee ilmei­sesti
olemaan pysyvä painajainen kansanjoukkojen hartioilla
Työttömien määrä voi vähentyä tai nousta, mutta talousoppineet
j : i hallituksien puhemiehet aina pääministeri Trudeauta myöten
sanovat olevansa kovin tyytyväisiä jos työttömien määrä saatai­s
i in Canadassa vähenemään kolmeen (3.-ecn) prosenttiin koko työ­voimamäärästä!
Kuvaavaa muuten on, että samalla kun työttömyys väheni
viimeksikuluneen vuoden aikana eräissä k a p i t a l i s t i s i s s a maissa (esi­merkiksi
Suomessa), niin monissa muissa maissa (esim. Cana­dassa
j a Yhdysvalloissa) työttömien luku lisääntyi äärettömän
nopeasti. J a yhtenä erikoispiirteenä Canadan j a Y h d y s v a l t a i n ny­kyisessä
työttömyystilanteessa on se, että työttömien armeijaan
ön joutunut suuri määrä myös ns, "valkokaulustyöläisiä".
Selvää on, että työttömyyden aiheuttama vitsaus j a kärsimys
tulee jatkumaan niin kauan kuin ylläpidetään voittoiluun- perusi
tuvaa yhteiskuntamuotoa. Toisaalta on kuitenkin syytä erikoisesti
a l l e v i i v a t a sitä, että yhtenäisyyden j a päättävän toiminnan avulla
kansanjoukoilla on tilaiöuus saada lievennyksiä tähän tilanteeseen
- - j a siihen on nykytllantecflfln-keskitettävä kalkki voimat.
Yhdysvaltojen.sodanvastainen liike kerää voimia suurta mielen-^tusmarssi\ kohti Wa3hingtonia.
ösöittisteh säh/aa varten. "Jos hallitus vi lopsta sotaa, me lopetam- ^ Siihen yhtyy matkalla p a i k a l l i s ia
me hallituksen" -teema yhdistää huhtikuun alkupäivistä toukokuu:: järjestöjä.'
hun jatkuviksi suunniteltuja tempauksia'ja protestihta/sseja. ' _ 2—4. ' huhtikuuta Martin
Talven mittaan Yhdysvalloissa on lukuisissa lehtikirjoituksissa ^
ia tv-ke$kusteluissä kyselty, lamauttivetkb Kentin ia Jacksonin yli­opistojen
kampuksilla tepähtanest jpishefijoiden amfiumiset koko
rauhanliikkeen. Yhdysvaltojen hyökättyä ^mbodzhaan oli mielen­osoituksia
l4S4:llä yliopistokampuksella (kokonaismäärä iS51).
Etelä-Vietnamin armeijan marssittua Laosiin USA :n ilmavoimien
tukemana kampukset pysyivät melko hiljaisina. Parinsadan hengen
örotestimätssija jä Weathermän-järjestön pommiräjäytyksiä lukuun
ottamatta mitään Viime Vuoden toukokuun kaltaista protestien aal­toa
ci esiintynyt.
Presidentti Nixon selittää kam­pusten
uuden ilmapiirin johtuvan
aiitäi että Kambodzhan hyökikäyk
.^en sotilaallinen menestys on vuo
den mittaan selvinnyt protestoi­j
i l l e k i n . Laosin ja Kambodzhan
hyöikkäykset ovat auttaneet Y h ­dysvaltoja
kohti sodan loppumis­ta,
väittää Nixon; Kuitenkin N i ­xonin
puheet tuntuvat perustu­van
enemmän toiveisiin kuin to­dellisuuteen
— ainakin kun tar­kastelee
sodanvastaisen liikkeen
toimia tai kansan yleistä mieli­pidettä.
KENTIN JA JACKSONIN
OPETUKSET
Sodanvastainen liike otti opik­seen
K e n t i n j a Jacksonin tapauk­sista.
Se ei halua yksilömarttyy-riudella
hajottaa liikkeensä voi-,
maa. P i t k i n syköyä pidetyissä l u ­kuisissa
kokouiksissa suunniteltiin
uusia keinoja, j o i t a hallitus e i v o i
si sivuuttaa tai murökata yhtä
kevyesti kuin hajanaisia protes-timarsseja.
Mustien Panttereiden
puolue organisoi syys- ja mar­raskuussa
kokoukset, joissa öli
tarkoitus k i r j o i t t a a Yhdysvalloil­le
uusi perustuslaki. Sen p i t i muo
dostua ohjelmaksi j a vastauksek­si
niille.jotlka kyselevät radikaa-l
e i - t a : mitä vallankumouksen jäl­keen?
Lopullinen kirjoittaminen
kuitenkin käytännössä epäonni.s-ka
mukaan Ylidysvalloilla on oi­keus
asettaa vietnamUaisMle ioi-taikin
ehtoja, • joiden täyttämises­tä
amerikkalaisten toiminta riip­puu;
Heidän mielcstääi^ amerik-
Luther Kingin mulBtöjuhlä
mielenosoituksia.
— 10. huhtikuuta naiset mars­sivat
PentagoniinV järjestäjänä
naisten vapautusliike.
~ 18. huhtilltuuta Vietnam-ve­teraanien
marssi. H e i l l e järjeste­tään
keskustelu kongressin jäsen­ten
kanssa.
- - 2 4 . huhtikuuta tmuri mie­lenosoitusmarssi
yhtä aikaa Wash
vngtonissa j a San Franciscossa.
Marssia suunniteMaan " r a u h a l l i -
3eksi j a lailliseksi"."
— -26 :sta päivästä aina touko­kuun
alkuun niviilivastarinnan
kalaisten asia ei ole .sanoa mi- keinojen käyttöä. Tapahtumat ai-,
taan sen enempää Ltela-V.etna- ^^^^^ ,5^.^^ pa3ifistien"
min hallituksen muodostamista­vasta
kuin siitä, miten viet­namilaiset
haluavat kohdella amc
r i k k l a a i s t c n puolella taistelleita
vietnamilaisia. Myös idpa näivä-määrän
asettamisesta on heidän
mielestään ristiriitainen. väJittö-män
vetäytymisen kanssa. Tämä
rauhanliikkeen haara on joulun
jälkeen toistuvasti kutsunut kan­nattajiaan
mielenosoitukseen huh­tikuun
24. pnä Washingtoniin.
MIELENOSOITUSTEN
AIKATAULU
Maaliskuun 2. päivänä tärlkeim
mät sodanvastaiset, järjestöt Pe-opIe's
Coaiition for Peace and
Justice (johtajana mm. tjodanvas-taiscn
liikkeen veteraani Rennie
Davis) .-^ekä National Pcacc Act-tion
Coaiition pääsivät yhteisym­märrykseen
kevään mielenosoi­tusten
avkatauiusta. Päätettiin LU-kea
sekä huhtikuun 24.. päivän
ympärille suunniteltua toimintaa
että toukokuun alun mielenosoi­tuksia.
Kcskeiijiksi vaatimuksiksi
hyväksyttiin sekä Kansan Rau­hansopimuksen
vaatimus välittö-tui
viranomaisten kieltäessä noin mästä joukkojen poistamisesta ia
5.000:lta osanottajalta pää.syn ko päivämäärän ascttiimisesta. että
koontumispaikkaansa Washirigton päivämäärää arvostelevan siiven
DC:ssä viime marraskuussa;
Idea ohi hallituksen j a kongres­sin
tapahtuvasta poliittisesta toi­minnasta
oli itänyt myös Indo­kiinan
.;otaa vastustavien, piiris­sä.
Marras-joulukuun vaihteessa
Kansainvälinen Opiälkelijaliitto
( N S A ) lähetti delegaation neu­vottelemaan
rauhansopimuksesta
Etelä- j a Pohjois-Vietnamissa se­kä
P a r i i s i n , rauhanneuvottelijain
kanssa. Delegaatio palasi muka­naan
nk; Kansan Rauhansopimuk
sen (People's Peace Treaty) teks­t
i . Sen ensimmäisinä allekirjoit­t
a j i n a olivat Yhdysvaltojen Kan­sallinen
Opiskelijaliitto. .Etelä-
Vietnamin j a Pohjois-Vietnamin
Kansalliset Opiskelijalitot sekä
Etelä-Vietnamin. Opislkelijoiden
Vapautusliitto.
Kansan Rauhan.sopimukscn tar­koituksena
on osoittaa, että In­dokiinan
sota on Yhdysvaltojen
hallituksen ja . Etelä-Vietnamin
hallituksen sota^ j o t a näiden mai­den
kansat eivät halua käydä.
Hyväksymällä rauhansopimuksen
voivat amerikkalaiset sanoutua
irti-hallituksensa-sotapolitiikaata.
Ympäri maata opiskelijat ovat
perustaneet rauhansopimusta tun­netuksi
tekeviä ryhmiä, jotka ke­räävät
siihen allekirjoittajia.
VIETNAMISTA LÄHTÖ
PÄÄVAATIMUS
Rauhansopimuksen yhdeksän
kohtaa mm. velvoittavat amerik­kalaiset
välittömään j a täydelli­seen
vetäytymiseen Vietnamista
sekä asettamaan päivämäärä, jo­hon
mennessä k a i k k i U S A :TI jou­kot
on poistettu. Tämän päivän­määrän
asettamisen jälkeen viet­namilaiset
ryhtyvät neuvottele­maan
amerikkalaisten sotavan­kien
vapauttamisesta — kysymys,
j o t a Nixon käyttää eräänä teko­syynä
sodan laajentamiseen. Muis
sa kohdissa käsitellään mm. E t e -
Iä-Vietnamis3a\ järjestettäviä vaa­leja
ja Yhdysvaltojen kanssa
taistelleiden etelävietnamilaisten
turvallisuutta. Sopimuksen alle^
kirjoittajat "lupautuvat kaikkiin
t a r p e e l l i s i k s i katsottuihin toimiin
joidieh avulla tämän rauhansopi-muksbh
ehdot toteutetaäii j a var­mistetaan,
; että Yhdysvaltojeri
hallitus tulee ne hyVäiksymään".
Kansan Rauhansopimuksen ^ym­pärillä
työtä telkevien ryhmitty­mien
oli aluksi tar'koitus järjes­tää
May Day, toukokuun päivän
tempaus Waa(hingtoni33a; Silloin
oiisi erilaisin siviilivastaririnan
keinoin pakotettu kongressi hy­väksymään
Bopimus. Sodanvastai­sen
iiiklkeen trotskilaisiin lukeu­tuva
haara, johph kuuluvat mm,
Young Socialifet Aliiance. j a So-cialist
Worker8' i P a r t y ja joka
johtaa kampuksilla S D S : n hajoa­misen
jälkeen metildttäväiltsi nous,
sutta SitUdcnt Mobllizatiön Com-mittee-
järjestöä, ei kuitenkaan
hyväksynyt rauhansopimusta.
Trotskilaisten mielestä rauhanso­pimus
heijastaa •— nyt sodanvas-taisern
liikkeen parissa - - i s ä l l i s ­tä
amcrikdcftlaiRteri hjalttclua, jöri-märssilla
(esiin. Southern Christ­ian
Leadership GonIerehde,Ma^^^^
t in Luther. K i n g i n järjestö), ,ior
hoh nuoret radikaaHt psallistu-yat.
Tarkoituksena :X)n^^'nfnärssia
kongressiin Iteskusteleiriaan »eri
jäsenten. kanssa j a hallituksen vi
rastoihin. puhumaan virkamiesten
'kanssa^
SIVIILIHÄIRIÖITÄ
V i i k o n .ajaksi on suunniteltu
monenlaisia tempäu?tsiä, j o i s t a ei
vielä ole varmuutta; Esim. ph
suunniteltii koko malan puhclih-välityksen
ruuhkauttamista siten,
eittä. jokainen tilaa samalla, kel­lonajalla
kaukopuhelun j a jättää
kuUlokkccii p6i,s paikaltaan. Sa­moin
ori suunniteltu .sähköylikuor
mitusta • kääntämällä kaikki mah-dolliset
sähkölaitteet päälle tie­t
y l lä Jietkellä;'/'; :,^v: •^•••r^
1. toukokuuta juhlitaan May
Dayn j a People'.s Asscmblyn mer­keissä
VVashinglönin ulkopuöleila
olevalla farmilla, Sinne nuoriso
kertyy kuuntolcmäan; musiikkia,
kesikustelcmaan ja allekirjoitta­maan
.Kansan . RaUhärisopimu.sta.
Woodstpckin tapaaii ön tarl^oitiu^
tehdä "-sekä p o l i i t t i s t a että k i i l t -
LUuriva!Iankumousta". , !
, T—.2. toukokuuta on; joukkö-mielenosoilus
" j p l l a ön uskonnol-ii.
ssävyinen morkitys iietiraavän
Kevään mielenosoitusten r,ar- viikon tapnlitumiin valmi.staudut-j
a a on suunniteltu seuraavanlai- .'"^.'r ^-..S^^^^
seksi: '.c '
vaatimus kaikkien Yhdysv:\ltain
joukkojen ja materiaalin välittö­mästä
poistamisesta ilman o.ito-
Ja,
Noin 100 henkeä saanut sumiansa
Hanoi.; Yhdysvaltain ilmavoi-t''hneettiedus'e?ul3r''.ojalä^
klen Pch.ds-Victnajnin maakuisti^n
ja fcattpunilKeh yi^pucJeile, Ha­noissa
ja Haip'h6ngissa, -v^.
mlsn koneiden pommiituksctPohjois-
Viclnamini ctJläosassa: ovat- vaati-ncot
: noäi sadan ihmisen hengen
maal':ikuun alur>ta lähtien, ilmeni
iiiken H a n o i a a jtt^teistusta tiectot-lee;
ta, \ ,''
1'lc(ic!i':ees3a mainittiin, että maa-
UiCnmrsa airteriifckRlaiHikoneet ovat
Meren sastötittuisita
Bonn. — Lätisisaksslainen yhtiö
ön hi.>j£ttain vabvistairtit tieflot, että
%e on; upiKanut tuhansia tynnyrfeitä
kemiallista jä^c'itä Avantiin, mutta
kici'3i tynnyreiden sisä'täneen myrk­kyä
tai • joutuneen kala"tu3ve.sil'e.:;
Asia uhkasi keihittyä kiista Nor
Jan ja Länsi-iSaksan väliMe, oslolai
ien san::malchden kenxt.lua yhtiör
i : p : l a n 3 c n ' tonneVjtain myrkyllisiä
kemian tEcOlisuuden . jä'Jlc:'tä kalas
tusvcsille.
Dui.^brrgilaisen Vereinigte Stinne.'"
Rh'ne -yhtiön edustaja sanoi yhtiön
sä upottaneen Länsi-Euroopaii teo'
r-uvs älite^tä Pdijois-Atilantille j
Arcrlen lähistölle useklen vuosrer
ajan. ArviciYa kolme tuhatta tynny
riä unctetaEn-neljä-keptaa vuodes
sa Atlartiin, hän sahoi.
Bcnnin ha'liitus saftoi kantanaan
e;'.ä kysymys koskee useita eUroop
p:»]aisia maita, joiden teollisuusyri
lykset ovat osallistuneet upotuksiin
, Amerikkalaisten sotarikcksia (1$:
kivan komitean lausunnossa sanp^)-.
tiin, että l - ^ - ^ ^ maaliskuuta aipe-rikkalaiskcneet
tekivät 1,440 tiedns-teMentoa
ja' 220 pommituslentoa
l . leveyspiirin pohjoispuolella sijai[r
Eevissä maakunnissa.
Kalatv^oi; Peruisisa
kallaisitajille
Lima. — Perun harUuslImoiUL
äskettiiin uudella ^tinta, jonka mii -
kaan kalastusyfatiöiden on 'IMOVU*
tdtava y l i 50 prosenttia osakkeisr
l&äB työläisille. . : ,
Kalastiisyhliöt joutuvat myös
supistamaan .ulkomaisen pääoman
osuuden korkeintaan 49:pi'osenl-;
ti(n. Hatli;us ilmoitti, että kala-'
öljyä ja * kalajauhctfa valmista­vien
yhtiöiden perustaminen ulko­maiselta
pääomalla kiclletääii ja
r itä perulaisella pääomalla pei-us-tetut
yhföt saavat myydä oisakkei-taan
vain pcnilaisllle, : ^
Presidentti Juan Velasco Alvar- ^
don kansallismielinen sotilashal­litus
sääti vastaava-:ilaiscn teoUi- -
suuslain viime kesänä. . /
Peru on maailman suurin kala-.
öljyn ja kalajauhon viejämaa.
— huhtikuun alussa Kent State
Universitystä lähtee miclenosoi-for
Peace and JiLstice-järjestö j u l
kilausuma.s.saan toteaa,
(Jatkuu sivulla 5>
KAAPPAUSHANKE
ILMI ITALIASSA
Rooma.. — Uutinen oikeiitovoi-miön
sa!aliittohan!<kcesla on aiheut­tanut
vastalauscaallon koko Italias­sa.
Maan kolme suurinta ammatil­lista
keskusliittoa on julkaissut maan
kaikille työtätekeville osoitetun ve­toomuksen,
jossa kohclelaan ole­maan
entistä vaippaampia tasaval­taa
ja sen lai.ok.sia puolusietlacssa:
Velocmik.scisa vaaditaan rarkaise-maan
hajctustoiminnasta vastuussa
olevat ja hajo'.tamaan äärioikeisto­laisien
puolisalilaalliset järjestöt.
Brindisissä Ja sen maakunnassa
c l i äskeiläin vuorokauden pituinen
yleislakko vastalauseeksi taantu­muksen
vallankaappaushankkeiden
johdosta. Lafckopäätöksen tekivät koi
me suurinta ammatillista keskus
liittoa kcmmunii-tisn, sosialistisen
prolctaariunionipuclueen edustajain
ja kristillisdcmckraallien edusta­jien
tukemina,
Tranin kaupungissa Apuglian maa
kunnassa oli myös vuorokauden pi-tumen
yleislakko. Sen kuluessa vaa­dittiin
kaikkien uusfasististen jär­jestöjen
hajottami-sta.
LehdistöLielojan mukaan poliisi on
löytänyt uu'.^fasistiiten järjestöjen
paik'il'isosasloista räjähdysaineita.
a.seita sekä erilaisia julisteita, jotka
oli tarkoitettu radio- ja televisiolä'
hotyksih varten, inikä'i vallankaap­paushanke
olisi onnistunut;
Brasilia devalvoi
Rio dc Janeiro. IJrasilian kes­kuspankki
ilmcitli hiijaitain cruzei-ron
toisesta devalvaatiosta tänä
vuonna. Dollarin myyntihinta on nyt
5,11 cruzeiroa j a ostohinta 5,08 cru-zeiroa,
ilmoitti pankki.
Viime helmikuun 9:ntenä tapah­tuneen
devalvaaticn jä!kecn dolla­rin
myyntihinta oli 5,03 ja c.>tohinta
5 cruzeiroa.
Tauti raivoaa
Himalajan luona
Deilii. — Ainakin 85 ihmistä on
kuollut kulkutautiin eräässä Hima­lajan
vuorioton juurella sijaitsevas­sa
lum?n saartamassa kyläsiä, i l ­moitti
Intian uutistoimisto äskettäin.
Taudin laatua ei ole ilmoitettu.
PAPERIVAUNUNLASTIN
MAKSUKSI TULI $209.04
Lehtiehime Vapauden j a L i e k i n vuotuisen paperimäärän ostami­seksi
i a käteisellä maksamiseksi s a a t i i n kuluneen v i i k o n aikana taas
41 lahjoitusta ia niiden katteeksi komea rahasumma $209.04. Suur­kiitos
avokätisistä »a todella tervetulleista lahioituksista. :
Tämänpiiiväistä yhteistulosta kaunistaa osaltaan myös St. C a -
tharihesin v.- j a u.-,seura S t a r i n lahjoitus, 525.00. Kiitos urheilu-ystävät.
*
Aikaisemmat lahjoitukset huomioiden voidaan todeta, että pa-perivaununlastin
käteisellä maksamisen hyväksi on tähän mennessä
kertynyt $1,544.44. Saadut ennakkotiedot viittaavat myös siihen, että
li.sää lahjoituksia on tulossa.
L a h j o i t u k s i a Vapauden paperfrahastoon tuli nyt seuraavasti:
L v y l i VA K a l l e Kauooinen. N a i r n Centre, Ont. $ 2.00
A l i n a i a A k s e l i Hakula, Wanup. Ont. — — 3 . 0 0
Fda Komo, Wanun, Ont. 100
.lalmar Holmstedt. Whitefish. Ont. — - — 2.00
K i s a j a A r v o L i i k a l a ; Timmins, Ont. 2.00
John Lsoko.ski, Timmins. Onti —--------- 2.00
Kalle L a h t i , R. IL I. V a i Caron, Ont. . 4.00
South Porcupincn entisen Star Clubin p a n k k i t i l in
loppusumma - - - - - i - - - - ' - - - - - - - - - - - ^ - - - - - - - — 53.14
A n n ' j a P a u l Oja. ConnauRht. O n t — - 2.00
KauhK j a Ju.s.si Mäki, Toronto, Ont. ;: 5.00
L y d i a Mäkelä. Toronto. Ont. - - - - - - - - ^3.00
Sag.-. jp. E i n o Wm. Salo Torontoi Oht. 5.00
Sanelma Kallio, Toronto. Ont. . - - . . - - - - - - - ^ — - - - - 5.00
G r e l f a j a P]ino Hakala, Toronto, Ont. 5.00
'(|j> ja K a l l e Kytkönen.-Turonl», O n L , ^ -._.,„_.5._0Q_
Lempi j a Otto Tyyskä, Toronto. Ont. 4.00
Idi» j a A . Kettunen, Toronto, Ont. _ . . . - „ - - . - - . : - - . - 3.00
Sirkl*a Waren. Toronto, Ont. - — — — - 5.00
Mandi Sävel, Toronto Ont. 5.00
W i l l i am Kähärji, Toronto. Ont 3.00
Helmi Tervola, Toronto, Ont. 3.00
MatI' Rasmus, Toronto. Ont. 5.00
lenny j a U n Hjorth, Toronto^ Ont. - 2.00
Hilma j a Emo Luoma, Toronto, Ont. -- 5.00
Evp, jp Kalle Kämäräinen, Toronto, O n L .5.00
Mikko Terävä Vancouver, B. C. 3,00
Lännen kalastaja, Vancouver, B. G. —2 . 00
Aino j a Sergei Niemi, Vancouver. B. C. _ — - . , - _ . - - - _ _ '3.0Q
A i n o j a A n t t i Pitkänen, R. R. 12, Thunder Bay, Ont. 3.00
Jaakko Huhta, R. R. 2, Nolalu, Ont. 2.00
V. Hietaniemi, Thunder Bay " P " , Ont. . - i . 2.00
L a i l a j a Unto Penttinen, Toronto Ont. — —— 5.00
Aino j a E r i c Männistö. Toronto, Ont. _ — — - 5.00
Saima K i v i , Toronto, Ont. — - — — 3.00
Annie ja Willfatn Jakku, Swastika. Ont. _ - - - - - - - - . : 1 - - 3;00
Fanny j a Herbert Ojala, Fort Frances, Ont. . . _ _ - _ 2.90
V.- j a u.-seura Star, St. Catharines, Ont. —2 5 . 00
Rauh;v j « Kosti Närhi, St. Catharines, Ont. - . — - i . : . . 2.00
Linda Virtnvn St. Catharines, Ont. . . . . . - _ . . . _ . . . . . . . _ ' 2.00
L y y l i j a T. Litman, St. Catharines, Ont. — - 2 . 0 0
Tässji katsauksessa _ - . - . : - „ - _ _. _. - - . — _ . . ^ . . _ ^ - - . _ _ 209.04
Aikaisemmin Vapaudessa j u l k a i s t u — — 1,335.40
Vhteeasii $1,.544.44
PÄIVÄN PAKINA
YIRHBPISTOISTÄ
Sancmaiehdissä tehdään virheitä
ehkä enemmän kuin millään muul­l
a alalla. Ei sen takia, etteikö nii­tä
yritettäisi välttää, toisin kuin;
eslmerktksi kirjojen kustantaminen
vaan pääasiassa siksi, kun lehtien
vaUnistamineh on aina "horjoppi-
" työtä",,
Täain jbhtuu, .elia esim. oras
suuri torontölainen päivälehti jul-
-kaisee vakitui,scstl "oikai.suja"' sa­malla
paikaMa ilmestyvän "Mei^
dän virhecmma" otsikon alla, E i -
käi siinä korjata oikoluvussa huo­maamatta
jääneitä kirjainvirheitä
tai scilai.sia kommelluksia kun ri­vit
menevät Sekaisin j n e . Oikaise- •
miscn arvoisia ovat sen lehden, ja
yleensä isancinalclitien; kannalta
vain asiavirheet.
Kiiten sanottu; virheet j a kom-.
meliukset ovat kauhistuksena kai­kille
vastuunluntoisine sänömä-lehtimiehille
ja-naisille.
Mutta kun lehden valmistamiscca
osallistuu kymmeniä kiisiä - r kit--
joiltajia, puhtaaksikirjoittajia, oiko
lukijoita^ latcjia, latomukffen kor­jaajia
j a kokoonlaittajia, ja kaikil- .
la on kova kiire kuin tärpätin keit-^
niin itsestään selvänä asia­na
pietetään-sitä, että kaikista poh- ,
ni.stehiiJJta huollmnltn virhcilli teh­dään
— ja pahojakin sellaisia.
Tässä yhteydessä oli kuitenkin
tarkoitus puhua eräästä toisenlai­sesta
virheiestä, eli siitä, miten va­rovampikin
toimittajapoloinen tu­lee
joskiis harhautetuksi, Tuttneltu
tosiasia on, ottä kun mies täi nai­nen,
poika tai tyttö ''palttaa ker­ran
näppinsä'! kuten sanotaan,
niin hän osaa seuraavalla kerralla
varoa, samanlaisen tapaturman
toistumista, ; _ _ J ; . \
Muitta kaikista varokeinoista
huolimalla sancirialchtiäkin jymäy-tellään
loisinaan aika hyvin — ja
se luonncClisesti kcnkuttaa ja har­mittaa
rutosti.
Vai mitä arvellaan esimerkiksi-
•••tästä:',' ^• •.,•••;/-:•'•••
Parisen viikkop sitten julkaistiin
tämän mantereen lehdissä huomat­tavin
otsikoin uutistielo siitä, mi­ten
Länsi-Saksan entinen fliianssi-ja
söloministeri, 51-vuötias kovä-naamainen
oikeistopolitiikah teki-iä
Franz Josef Strauss oli menet­tänyt
taskurahansa kolmelle kevyt-
: jalkaiselle mamselille.
TäHä mantereella julkaistujen
tietojen mukaan entinen sotami­nisteri
Strauss rtii ollut New Yor­kissa
Plaza hotellin edustalla kä-vclyllii
kitn palkalle titllkcltai.splla
autolla kolme naista: Mr, Straussin
kertoman mukaan yksi naisista
tuli houkuttelemaan häntä, mutta
"hän- (Strauss) käski naisen pois­tua.
Sitten hyppäsivät toiset nai­set
autosta ulos j a yrittivät raaha­ta
hänet autoon", kerrottiin mr.
Straussin selittäneen, tässä kaha­kassa"
jatkoi Strauss, häneltä ka­tosi
$160 amerikkalaista rahaa ja
300 Saksaii markkaa. \ ' :
Tällainen oli juttu silloin- ja sel­laisenaan
se kerrottiin kaikessa
lyhykäisyydessään myös VapäU-Multa
Liänsi^aksassa ilmestyvä
Der SpigeHebti julkaisi pitkän ja
melkoisesti toisenlaisen selostuk­sen
samasta asiasta eli siitä, miten
tämä .Kristiilissosiaalisen Unionin
nykyinen johtaja joutui New Yor-k
ssa tutustumaan amerikkalaiseen
e ämäntyyliin.
Der Spiegelin mukaan juttu ke­hittyi
näin:
Strauss asettui asumaan Plaza-nimiseen
hotelliin. Ryypättyaäh
eräänä yönä siellä tuttavansa kansr
s a Strauss öaihcilgen päälle ja
meni ulos "haukkaamaan raitista
iltnka". Hyyppykäveri sen sijaan
meni sainmuheena nukkumaan.
Tiesikö Strauss vai e i , niin Plaza-hoteJlin
lähellä oh: 59-5;treet, joka
oh New Yorkin tunnetuimpia pros-t>
tul}!ioii keskuksia. Tuskin . o l i
CSU-päällifckö hypännyt hctellin
valopilristä, kun hiirien viereensä
ajoi keltainen henkilöauto,jossa
oli kolme kovanaama-missiä.' A u ­ton
ovi avautui ja eräs mikeistä-lausui
Straussille "get i n " eli " s i - .
sään". Ja Strauss astui alttoon.
Tämän jäkeen on vaikea Sanoa,
mitä tpde'Ua tapaihtui. Jokatapauk­sessa
Strauss virkistyi j a totesi,
että häneltä oli varastettu 300 D-^
markkaa ja 160 dollaria amerik-kaiaista
rahaa, ajokortti j a roko­tustodistus.
Muiden lähteiden niukaan poliisit
saivat pidätetyksi nämäTi^iaet ja^
heidän Juttunsa tulee oikeii^ssa
esille ensi. kesäkuussa, Straussin
pitäisi saapua pikeuspaikaUc; todis­tajana.
Ellei hän saavu, lilin koko
juttuni-aukeaa,;••:•/••:••• v;.'»^^;^- / ',':•
Kum sattuu, kuten eräillä'fiahoil-la
epäiMään, Stpauss ei tufle/tedis-täjaksi,
sillä se tarkoittaisi koko
jutun uudelleen selvittämistä alus­ta
loppuun asti, . .
Ikävä juttu, sillä mukaya olisi
kuulla milä Straussilla on sanotta­vaa
asiasta kolmannen version yh­teydessä
- - valallisesti puhuen.
Kim takaista ristiriitaisuutta i l -
menee suhteellisen vähäpätöisen
skandaaMjulunyliteydessä,'niin mi^
tä sitten onkaan odotottävissa tär-keitten
poliittisten .asiain yhtey­dessä
—ji) itä tledonäritovälineiden;
suuromistajat tapaavnt selittää
samalla tavalla kuin se vanha vih-tahousu
selittää Pyhää kirjaa?
- • Känsäkoura.