Vapaus, March 1, 1952

              Sivu 2 Lauantaina» maalisk. l p . — Saturday, March 1,1952
CLSBSBffSt — Independent Iisbatr
Oxgan «tf Fbmlab Canadlans. Es*
tmieiaa Nm. e, mi, Authorlzed
00 tecond Claes tnaU tqr tbe Post
Office JDqtartxaezkt^ Ottam. Pub-
Usbed tbzlee weekly: Taesdays,
IbUEisdajrB axid Satardays Igr Vapaus
Pabllshing Companjr L t d , at loo-l02
Qm 8 t W,6udbai7/Oat« Canada.
Telephone»: Buslnei* Office 4^26*.
Editorlal Office 4>«265. Manager
B. suitti. Sdltor W, Eklund. JUailisg
addms Box C9; ettdfoirjr/ Cnta«1o,
Adveitlsing rates upon applicatioxL
Xranslation free cf cbaxse.
TtLAVBHXXiNAT:
Canadassa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 3 . 75
, 3 kk. ias
Yhdysvalloissa: I Tk. 84)0 6 kk. 430
Suomessa: 1 Tk. 8 ^ 6 kk. 4.75
S Y N T Y M Ä ­P
Ä I V I Ä
' ^ u h a n ja lasten onnen puolesta''
Lefatenune tämänpäivän numero on kokonaisuudessaan omiste'ttu
naisten lehdeksi — kansainvälisen naistenpäivän vieton merkeissä.
• Kuten aikaisempinakin vuosina, kansainvälinen naistenpäivän
numeromme,on valtaosaltaan naisten itse valmistama ja nimenomaan
Canadan suomalaisten työläis- ja farmarinaisten oma numero, mikä
on l a u n i s todistus siitä-miliin naistoverimme kykenevät puutteellisis­sakin
olosuhteissa, missä ei ole varoja käytettävissä uusien kuvien
hankkimiseen j.n.e.
naistenpäivää vietetään nyt kuten aikaisemmin­kin
juhla- ja- taisteluhcngessä naisten oikeuksien> kansainvälisen rau­han
säilyttämisen sekä lasten onnen ja itse elämkoikeuksien puolesta.
Naisliikkeen alkuunpanijat päättivät 42 vuotta sitten, 1910, j u ­listaa
maaliskuun 8 p :n naisten kansainväliseksi Juhlapäiväksi ja tänä
historiallisesti lyhyenä aikana siitä on muodostunut valtava kansojen
merkkipäivä, jonka viettoon eivät .osallistu "ainoastaan'^' CSJ:n
naisten kerhotj eivätkä "vain" Xaisten kansainvälisen demokraatti­sen
liiton "135 miljoonaa jäsentä 64 maasta, vaan myöskin maailman
kaikkien maiden miljoonaiset naiset, jotka ovat yhtyneet kanssamme
puolustamaan työ- j a kan^alaisvapauksiaan sekä äiti-oikeuttaan ja
lasten elämää ja tulevaisuutta", kuten aivan oikein todetaan Naisten
kanalnvälisen demokraattisen liiton kansainvälisen naistenpäivän ju­listuksessa.
Kuten sanottu, nyt vietetään 42. kansainvälistä naistenpäivää.
Vuonna 1910 Köpenhaminassa pidetyssä työläisnaisten ensimmäi-sessä
kansainvälisessä kokouksessa tehtiin päätös kansainvälisen nais­tenpäivän
vietosta maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tämän
kansainvä^n naisliikkeen syntysanat lausui kansainvälisesti tunnet­tu
saksalainen naistyöläisten johtaja Klara Zetkin. Ja sen kunniaksi
kun Pietarin, nykyisen Leningradin naiset maaliskuun 8 pnä 1918
lähtivät tehtaistaan sankoin joukoin kaduille ja suureksi mielenosoi­tukseksi
kasvaen kantoivat tunnuksia: ''Imperialistista sotaa vastaan,
rauhan ja leivän puolesta", on kansainvälistä naistenpäivää vietetty
maaliskuun kahdeksantena päivänä.
; Kansamvälisen naisliikkeen perustajat kirjoittivat heti alusta
pitäen taisteluviiriinsä rauhanpuolustukseh kunniakkaan tunnuksen
ja; ovat tätä kallista kysymystä- puolustaneet kuten vain naiset ja
äidit voivat tehdä. Lehtemme vaatimaton kansainvälisen nais­tenpäivän
numero on kaunis todistus siitä, että Canadan suomalaisten
työläis- ja farmarinaisten sydän on oikeuden ja rauhan puolella ja
mikä tärkeintä, että heillä on suuri ja lämmin äidinsydän, jolle mikään ;
uhri ei ole liian suuri silloin kuin on kysymys ihmiskunnan parhaim­pien
arvojen ja nousijvan sukupolven onnen ja clinoikeuksien puoUis-isesta.
Samalla kertaa kun tänä kansainvälisenä naistenpäivänä noste-
.aan korkealle tunnus rauhanasian puolustamisesta, kiinnitetään eri-koishuomiota
myös Wienissä huhtikuun 12—16 pnä pidettävään kan­sainväliseen
lastcnsuojelukonfercnssiin missä lyhyesti sanoen vaadi- •
taan, että sotatarkoituksiin haaskattavat valtion varat käytettäisiin
lasten kasvatuksen ja terveyshuollon edistänxisen hyväksi. ,
Sotavarustelu ei uhkaa yksinomaan tulevalla sodalla, mikä sel­laisenaan
olisi sanoinkuvaamaton onnettomuus koko ihmiskunnalle,
vaan myös^karisanjoiikkojen hetikohtaisella köyhtymisellä. Xyt jo
on todettu, että sotavarusteluun perustuva ''hyvinvointi'/onkirj har­hakuva,
sillä mikään maa ei ole riittävän rikas käyttääkseen satumai­sen
suuria raha- ja tar\'ikemääriä sotavarusteluun ja samalla pitääk­seen
yllä kansanjoukkojen lisääntyvää hyvinvointia. Nyt jo nähdään
täällä rikkaassa Canadassakin, että sotavarustelu ön suuresli alen­tanut'
dollarin <gtrvöa,mikä tarkoittaa sitä, että palkkatuloillamme
voidaan ostaa vähemmän tarvikkeita, ts. meidän elintasomme ori las-kenut_„
Sotavarustelun aiheuttamat kalliit hinnat ja alati lisääntyvät
verot ovat jo meidän sukupolvemme maksettavina ja siitä huolimatta
me kansakuntana velkaannutamme vielä syntymättömätkin sukupol­vet.
Jos mUsään, niin sotavarustelun yhteydessä pitää paikkansa
käsitys, että "isäin pahat teot" jäJivät lastenlastemmekln maksetta­viksi.
./v\.:v ' ^ : V ; ' ^ \ / ^ ^ ^^
Kaikki ylläoleva tähdentää naisliikkeen tärkeyttä j a hierkitystä.
Siihen kun vielä lisätään naisten erikoisöngelmat yhteiskunnassamme
— missä kaikesta demokraattisesta edistyksestä huolimatta voidaan
esittää sellainenkin esimerkki, että Canddan koko liittbparlamentin
historiasta näkyy vain sormin luettava määrä naisnimiä. Xaisten
tasa-arvoisuus on vieläkin ainoastaan tcoriaissa tunnustettu, mutta
käytJinnössä vallitsee nienetelmä missä naiset • sivuutetaan yhteiskunr-nan
vastuunalaisista tehtävistä samalla kun he saavat samasta tv-ustä
huonomman palkan kuin miehet.
Rohkaiskaamme yhteisesti ja yksityiseisti naisten järjestötoi­mintaa
ja antakaamme jakamaton tukemme oman paikkakuntam­me
Kansainvälisen naistenpäivän juhlille ja tilaisuuksille..
VJttor Miettine», Cobalt, O n t , täyt-tä4.
7 3 v u o t t a maaliskuun 3 pnä;
y h d y m m e sukulaisten j a tuttavien
o n n e n t o i v o t u k i f l n !
muut sanovat
!Naisten kansamvälisen demokraattisen'
liiton julistus maaiimsm kaikkien
maiden naisille ja äideille
Suu- ja sörkkatautitapauksistä
Hälyyttävät uutisliedot kertovat, .että Reginan lähett>-\'iliä Sas-katchewanissa
on puhjennut karjankasvattajain pelkäämä, nopeasti
leviävä ja tarttu\'a suu- ja sorkkatauti, jonka johdosta on jo määrätty
tuhottavaksi kahdenk>-mmenen kahden farmin 1 ;300 eläintä.
Tällä, koko kansantaloutta uhkaavalla taudilla on jo ollut hyvin
uhkaava vaikutus. Yhdysvaltain viranomaiset kielsK'ät heti lihan
ja karjan tuonnin Cana^asta ja se puolestaan aiheutti suoranaisen
paniikin canadaläisillä lihamarkkinoilla, sillä asiain nykyisellään ol­lessa
Canada on Yhdysvaltain monopollpääoman armoilla lihamark-kinainkin
suhteen. Se on'varoittava esimerkki siitä mihin nykyisin
t seuraamamme sotainen kauppapolitiikka saattaa päättyä, jos yhdys­valtalaisten
rahasäkkien päällä istuvat herrat nionopolistit päättävät,
että Canadasta ei enää ostetakaan sitä tai tätä tavaraa.
Kaikkein"huolestuttavin on kuitenkin niiden farmarien kohtalo,
joiden karjat joudutaan nyt hävittämään tämän taudin levenemisen
ehkäisemiseksi. Selvää on, että valtiovallan täytyy tällaisessa ta­pauksessa
toimia päättävästi ja hävittää sellaisten farmarien lehmät,
lampaat ja siat, jotka ovat joutuneet kosketuksiin suu- ja sorkkatau­din
kanssa. Ennenkaikkea farmarien omat edut vaativat, että kaikki
mahdollinen tehdään tämän taudin levenemisen estämiseksi. Mutta
samalla valtiovallan velvollisuus on antaa täysi korvaus farmareille
hävitettäviksi tulevista elaunistä, sillä* "osittaiskorvauksef voivat
aiheuttaa sen, että tämän onnettomuuden kohteeksi joutuneet pikku-farmarit
eivät koskaan enää pääse j a M ^
P C O L I niMlSKtJKNA.V
PABHAIMSIISTOSTA NAISIA
Nykyaikamme mahtava kansaliike
r a u h a n puolesta laajenee Ja l u j i t t uu
veteen mukaansa^^iiuniskunnan p a r,
halmmatfi4lp^l5i»4eU»!tfc;,volraat. Jo
n o i n 6C0 mlJjoQpaa ihiplslä on pannut
nimensä: M a a i l p i j m - ftauiiannaii voston
keboltukseen ^ ^ r i l ^ n l i f t o n s o l m l a m i -
sesta %lld6n;^ÖÖ^jiafJ^älilM,
TalatelussavVyiiöban puolesta ovat
naiset — r a » ; ^ ^ .suuren asian a k t i i ­viset
Ja rohki^^5|^lU8tajat — ensim-maislssä:.^
iy«4'^/'^HOlet 600 m i l j o o - KLARA Z E T K I X
nasta kaattihan Rauhanneuvoston feancaimälisestl tunnettu'saksalainen
kehoituksen a l l e k i r j o i t t a n e i s t a i h m i - ^ j ^ H i k k e e n j o h t a j a , j o n k a aloitteesta
slstä on n a i s i a . Huomattavan osan ^^^^ hyvaksyttUn maaUsk. päivä
k a i k i s t a a l l e k i r j o i t u k s i s t a ovat ke- kansainväliseksi juhlapäiväksi
ränneet naiset. Naisten o s a l l i s t u m i . ' • • . . •
nen taisteluun r a u h a n puolesta, i m ­p
e r i a l i s t i s i a sodanlietsojia vastaan,
on l a a j u u d e l t a a n n i i n valtava, ettei
sellaista naisten kansainvälisen l i i k ­keen
h i s t o r i a timne. Suuri merkitys
on rauhanpuolustusliikkeessä on
N a i s t e n kansainvälisenä demokraat­tisella
Uitolla, Johon k u u l u u 135 m i l ­joonaa
n a i s t a 64 e r i maasta. — U u t i s -
tleto Kansainvälisen naistenpäivän
vieton valmistelusta..u .
• 9 *
O I K E U S T A S A - A R V O I S U U T E EV
'Naisten V pitää" • o l l a , tasa.arvoisla
k a n s a l a i s i a ; Canadan n a i s i l l a pitaa
olla oikeus osallistua p o l i i t t i s i i n a s i ­o
i h i n samanarvoisina miesten r i n n a l ­la
j a erikoisesti Quebecin n a i s i l l a p i ­tää
olla oikeus äänestää kaikissa v a a .
Iclssa. Meidän tulfee edistää naisten
ehdokkuutta j u l k i s i i n v i r k o i h i n . K a i ­kissa
omalsuussuhteita koskevissa
laeissa on n a i s i a k o l i d e l t a v a tasaverr
t.iis!na, eikä talouskaluina tai a l a .
ikäisinä...
. S a m a p a l k k a samasta työstä, yhtä­läinen
tilaisuus työn saantiin, tasa-arvolnen
senlorityn määritteleminen
Ja sellaiset työskentelysuhteet, Jotka
antavat n a i s i l l e mahdollisuuden tyos"^
kenneliä tasa-arvoisina. Meidän on
erikoisesti painostettava vaatimus.a
oikeudesta ansiotöihin j a p a l k a n a n ­saitsemiseen,
aviosuhteista huolimat-
B t r l i m l , . (T.äiJSS)—- A D N : n tieto­toimisto
tiedoittaa:
. Maalidkuun 3 palvaan valrnistau-t
u m t i c n jä i e n viettämisen yhtey­dessä
Naisten kansainvälisen demo­k
r a a t t i s e n liiton pääsihteeri M a r ia
Claude' V a i l l a n t Couturier on r a d i o i ­nut
maailman k a i k k i e n raaiden n a i ­sille
.seuraavan julistuksen;
" N a i s l i i k k e e n alkuunpanijat vuon­n
a 1910 päättivät Julistaa maaliskuun
8 päivän iiaiöten kansainväliseksi
j u h l a k s i j a taistelupaivräksi naisten
oikeuksien j a r a u h a n puolesta. Nais­ten:
kaasamvällnen demokraattinen
l i i t t o on perustamisensa alkupäiviltä
lähtien noudattanut tata paatosta.
Tänä vuonna m a a l i s k u u n 8 paivan
j u h l a a n Ja taistelupaivaan eivat v a l -
tnistaudu 'Vain Naisten kansainväli­sen
demoicraattisenliuön 135 miljoo­naa
jäsentä 64 maasta, vaan myös­k
i n maailman k a i k k i e n maiden m i l ­joonat-
naLset, jotka ovat yhtyneet
kanssamms puolustamaan tyo- Ja
kan.5aialsvapauksiaan seka, a i t i - o i -
keuttaan Ja lastensa elamaa ja tule­vaisuutta.
Korcas-sa j a Vietnamissa
tuhotaan p a r h a i l l a a n tuhansia mie-iv.
d. naisia ja lapsia, m u t t a ne jotka
hyötyvät m i l j a r d e j a heidän verellaan
j a kaupunkien tuhoamisella ja k y ­l
i e n hävittämisellä, suunnittelevat
i o d a n laajent&.-nista entisestään.
A i d i t , jofica näkevät uuden m a a i l -
t a . . . - Canadan naisten oikeuksien ^^^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ lähestyvän
k i r j a , hyväksytty Canadan ^ a ^ t e n f j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^nuu,,u.nn imoerialistien
Kongressin konferenssissa maalisk, 11
pnä 1950.
Suomesta saapuu
tiistaina 115
i m p e r i a l i s t i en
seurauksena ovat
New York. — B u o t s l n Amerikan
L i n j a ilmoittaa, että sen mooftori-l
a i v a G r i p s h o lm lähti Göteborgista
helmik. 23 pnä mukanaan 550 mat­kustajaa.
K u n l a i v a poikkesi seu­r
a a v a n a jjäivänä Bremerhaniinaan
t u l i sieltä laivaan lisäksi 297 mätr
kustajaä. Jonika_ Jäjlkeen matka sutm-tautul
H a i i f a x i i n Ja sieltä edelleen
New YorläUi^l - G r i p s h o l m l n odote­taan
saapuvan. H a l i r a x i i n ensi •tiis­t
a i n a . jqlloUisteHä Jää m a i h i n k a i k ­k
i a a n 253 oiatSkötaJoa, Josta 115 ön
suomalaisia, jotka ovat matkalla
Canadaan.
H a i i f a x i i n : saapuvien iuomalaisten
Joukossa on k a i k k i a a n 23 perhett»,
j o i s t a kaksi käsittää viisi henkeä ja
kahdeksan neljä henkeä k u k i i i . S u d -
b u r y n seudulle matkustavien joukos­s
a olivat mm. Tuuro. T o i n i j a R a i mo
Heikkilä.. .
Jätettyään Canadaan menijät H a ­i
i f a x i i n lähtee G r i p s h o lm .sieltä edel­leen
New Y o r k i i n , Jonne sen odote:-
t a a n saapuvan torstaina t.k. 6 pnä.
Y h d y s v a l t o i h i n matkalla olevia on
laivalla kaikkiaan 589, joista 40 on
Suomesta.
k o t i l l e s i a an
Eotavalmatelujen
jo nyt .syosty kauheaan kurjuuteen.
He joutuvat karsLTiaan n a i k a a , eivat
voi vaatettaa itseään eivätkä huo-le!
itia lapsistaan, silla verot j a ehn-kuitannukset
ovat nousseet*; suuresti.
Asuntoja j a kouluja ei rakenneta,
perheitä haadetaan asuimolstaan,
j o i h i n majoitetaan amerikkalaisia
m i e h i t y s j o u k k o j a sekä. a m e r i k k a l a i s ­ten
p a l k k a l a i s i a A t l a n t m sotaluton
jäsenmaista. Mutta kansat tahto­vat
rauhaa ja ovat jo osoittaneet
olevansa riittävän voimakkaita es­tääkseen
kolmannen maailman-sodan
sytyttämisen. 500 miivoonaa a l l e k i r ­j
o i t u s t a T u k h o l m a n juILstakseen on
pakottanut e n i l a n t i l a i s e t j a a n i e r i k -
kalalset i m p e r i a l i s t i t lucpumaan r i -
koUisesla aikomuksestaan pudottaa
K d r e a a n atomipommi. Naisten t a h ­dosta
r i i p p u u estaa uuden m a a i l m a n ­sodan
s j t t y m i n e n , se r i i p p u u rnei-stä,
j o t k a annamme elaxnan uusille i h ­misille
j a j o t k a olemme sen vuoksi
velvolliset taistelemaan elaooan puo­lesta
j a puolustamaan elamaa. -
K a i k k i e n maiden naiset! Meidän
on muutettava maaliskuun 8 paiva
— naisten kansainvälinen j u h l a - ja
taistelupäiva ^ mahtavaksi mielen­osoitukseksi
rauhan puolesta, las­temme
elämän pelastamisen puoles­ta.
Naisten oikeuksien puolustamisr
ta ei v o i d a toteuttaa eri-kseen demo­k
r a t i a n ja rauhan, puolustamisesta.
H a l l i t u s , joka valmistautuu sotaa n,
polkee kansojen oikeuksia. M a a l i s ­k
u u n 8 päivästä meidän, o n tehtävä
naisten taistelupaiva heidän vapau­tensa
Ja lastensa elämän puolesta."
Tällä hetkellä, sanotaan Julistuk­sessa,
kafKissa maissa valmj-staudu-laan
kansainväliseen lastensuojelu-konferenssiin,
joka pidetään TVie-nis.=;
ä. h u h t i k u u n 12—10 päivmä.
"Kansainväliseen naistenpäivään —
m a a l i s k u u n a palvaan — vahnistau-.
tumisen kulussa" sanotaan j u l i s t u k ­sessa,
"meidän on tehtävä l a a j a l ti
t a m i e t u k s l kansainvälisten lasten-suojelukonferenssia
Ja vaadittava
v a l t i o n varojen lisäämistä lasten
kasvatukseen j a heidän elämänsä ja
terveytensä suojelemiseen.
K a i k k i e n maiden naiset, meidän
vaatimuksemme'ovat seuraavat:
S o d a n pikamen lopettaminen K o ­reassa
ja Vietnaniissa. aseistuksen
supista-Tiinen, atomiaseen k i c l t a m i -:
n e n j a tämän k i e l l o n toteuttamisen
kansainvälisen valvonnan vohnaan-saattaminen
v a l t i o n varojen hsaäjni-n
e n ihmisten elämän, terveyden ja
k u l t t u u r i t a s o n titrvaamlsen. M e v a a ­dimme
L a n s i - S a k s a n x e m l h t a r i s o i m i -
£en piikaista lopettamista. Meidän
o n kerättävä m i l j o o n i a a l l e k i r j o i t u k ­sia
vaatimukseen r a u h a n l i i t o n sol­mimisesta
viiden s u u r v a l l a n välillä,
koska vam s i l l a tavoin tulee t u r v a ­t
u k s i lapsillemme elama j a t u l e v a i -
Naiset, a i d i t ! Osaksemme on l a n -
^ M B S . B A E L U C K O C K.
Congress of - C a n d i a n . Women
järjestön presidentti.
gennut suuri vastuu. M u t t a jos me
nousemme k a i k k i meitä kauckia u h ­kaavaa
vaaraa vastaan, niin me
saamme rauhan säilytetyksi." .
Naisissa rauhan ja
kansanvallan tuki
Port A r t h u r . — Synnyinmaassam-j tunnuksemme, joissa vaadimme eh-cne
Suomessa, Suomen demokraatti- I d o t o n t a rauhaa. On mahdoton k e -
ivan
22 pnä
ja tanssiaiset
maalisk. 8-9 pnä
R o u n d Lake. — Tässä h a l u a n antaa
tietää, että Round Laken Echo jär­jestää
o i k em repäisevät h i U i t o k i l p a i -
lut maaliskuun 9 pnä. Tämä l a i l ­l
a a n k u i n k i l p a i l u k u t s u Ja s i k s i kc-holtammekhi
l i i t t c m m e seiu"oja otta­m
a a n täcr.in kutsun vastaan siinä
vnimiirryksessä, että lähettävät osan­o
t t a j i a kllpallulhimme. Kuten ym-märrettiivää
on. n i i n sitä järmittä-vimmät
ovat k i l p a i l u t mitä suurempi
on osanotto. •
Hiihdettävät matkat tulevat ole­maan
seuraavat: Y l e i n e n 10 k m . , ikä­miesten
j a alle 18 v. 5 km., naiset ja
a l l e 15 V. pojat 2 km. Palkmtoja'
j a e t a a n kolme kussakin sarjassa.
J a entäs sitten, pojat j a tytöt, ne
tanssit ijotk.» pidetään Echon tolmin-tahuoneella
maaliskuun 8 pnä. . i l -
k a e n kello 8.30 ip. , Sle}la saadaan
p a n n a " h u l i n a k s i " o i k e i n hyvän m u ­s
i i k i n tahdissa. T a l v l u r h e l l u i o m i t ea
on hommannut orkesterin soitta­m
a a n . Joten ci tietenkään kukaan
M o n t r e a l . — Terveiset täältä M o n t '
r e a l i s t a k a i k i l l e tämän lehden l u k i ­j
o i l l e . Nythän tästä talvestakin o l ­l
a a n taas voiton puolella. M u t t a k y l ­lä
tämä talvi on o l l u t k i n kova. v a l ­l
a n k i n l i i m e n puolesta, sitä o n o l l u t jo
l i i k a a k i n . Onhan se ollut hyvä sen
puolesta, että moni on saanut vähän
työtä. Täällä on kanssa p a l j o n työt­tömiä!
j T o i v o t a a n , että kevät tuo h e i -
potusta kaikelle.
••Naisten k e r h o l l a täällä näyttää ole.
van a i n a sama kova touhu käynnissä.
V i i m e myyjäiset meillä onnistuivat
o i k e i n hyvin, j a taas on uudet työt
hyvässä käynnissä. Viime myyjäiset
meillä onnistuivat oikein hyvin, ja
taas on uudet työt hyvässä alussa
ensi myyjäisiä varten. Nythän p n taas
se naisten oma J u h l a k i n lähellä. J o -
'ka paikkakunnalla naiset järjestävät
nais:enpäivän kunniaksi, vaikkapa
pienempiäkin t i l a i s u u k s i a . . N i i n myös
m e k i n täällä Montrealissa järjeste­tään
hatissipaartit. k u n meillä ei ole
t i l a i s u u t t a saada ' mitään suurempaa
Juhlaa. ,
Toivomme että yleisö taas antaa
hj-vän kannatuksen naisten järjestä­mälle
tilaisuudelle n i i n k u i n e n n e n k i n.
Siellä on vähän ohjelmaa Ja myös­kään
ei ole. u n o h d e l t u seurapeliä. j o ­t
en ilta tulee olemaan hauska k a i .
klUe. K a h v i a siellä on tietysti. (Minä
nyf^ eh o i k e i n muista mitä k a i k k ia
siellä on, m u t t a k u n tulette itse sinne
n i i n s i t t en sen näette. Tämä tilaisuus
on 22 päivä maalisk., siis l a u a n t a l -
i l t a n a . alkaen kello 7. Muistakaa
p a i k k a , se o n 3463 Shuter St., A p a r t -
ment 1. Siellä siis tavataan. — K . K .
set naiset aikomaan ottivat timnuk-sen:
"Naisissa kansanvallan tuki".
Me C a n a d a n naiset t a n a Kansainvä­lisenä
Naistenpäivänä vounme ottaa
tunnukseksi: "Naisissa rauhan ja
k a n s a n v a l l a n t u k i " , s i l l a juiu-i talla
hetkellä o n lastemme j a koko m a a i l ­m
a n kansojen rauha j a elama suu­ressa
vaarassa. .
Jos milloin katsot porvarillisia
lehtiä, niissa ipuhutaan suurista so-tasuuniutelmlsta,
m u r h a k o n e i d en
valmistukseen luovutetuista huimaa­vista
summista jne. K u n aukaiset
r a d i o n sieltä kuulet puhuttavan ato­miaseen
käytöstä j o l l a aiotaan hä­vittää
j a p o l t t a a koko m a a i l m a t u h ­k
a k s i . Suta huutaa, p a p i t k i n omalla
tavallaan, o i i t e n maailma tullaan
hukuttamaan tulella j a he vetoavat
j u u r i siihen, etta se t u l i tulee ole­maan
atomipalo j a m a i l i n a n muka­n
a hukutetaan syntiset ihmiset En
k u i t e n k a a n . o l e koskaan kuullut h e i ­dän
selostavan ketkä ovat ne s y n t i ­set,
nekö' ihmii-et. j o t k a k a i k i n k e i ­n
o i n työjrkentelevät r a u h a n saavutta­miseksi
vai nekö j o t k a lakkaamatta
k e k s i i yhä'uusia j a liusia nopeimpia
murha välineitä. . .
M a a l i s k u u n 8 päivä on vietetty
Kansainvälisenä Naistenpäivänä jo
42 vuotta j a se o n ollut työtätekevien
naisten kansainvälinen solidaarisuu­den
päivä, omistettima naisten y h ­denvertaisuudelle,
ja eriten rauhan
puolesta j a lastemme tulevaisuuden
puolesta
Tänä naistenpäivänä me taaskin
entistä suuremphia^ j o u k k o i n a , . en­tistä
*voiimakkaaaipina, esitämme
n e n k a a n naisen s u l k e u t u a . k o d i n s e i ­n
i e n sisaan j a paeta tärkeitä y h t e i s ­k
u n n a l l i s i a vurtauksia. Niitj» o n m a h ­doton
paeta."" Sillä ne tunkeutuvat
.kotiemme semien sisälle momssa eri
muodoissa. Kirkot kehoittavat n a i ­sia
ole.maan kuuroja poluttislUe v i r ­tauksille,
uskottaen, e t t a naisen p a i k -
on v a i n k i r k k o , keittiö j a että" n a i n en
on v a m lasten synnyttäjä^ s u v im j a t ­k
a j a . M u t t a voiko k u k a a n a i t i a l i s ­tua
siihen tana hetkenä, j o l l o i n m e i ­dän
synnyttamamme pojat viedään
meiltä kanuunan r u u a k s i ! Äideiltä
ei kysytä missa olosuhteissa sma p o i ­k
i a s i kasvatit, ohko s m u l l a riittä­västi
lapsillesi r a v i n t o a k u n h e oh-vat
pienia. tniten 'meata unetonta
y o t a sma vietit koettaessasi r a t k a i s ­ta
nnta elaman a n k a r i a p u h n i a v o i ­daksesi
saada riittämään edes pie­nen
murto-osankaan miehesi p i e n i s ­tä
tuloista lastesi ravinnoksi, vaat-teelisi
j a suojaksi, F.i kysytä äideiltä
myöskään sitä, että voitko: luovuttaa
p o i k a s i sotilaaksi, t a r v i t s i s i t k o sinä
=TÄT;
T O I S I A S U C N X l T E i sm
V a n h a , reipas ja nykRj
miunmu oh laäkänllä; Hpj».
. nen- lääkäri t a p u t t i mumnjnj «
paattj-neen läakarmtarkastBj^
keen^ j a sanoi:
•rr — . E i ' i n e n e enää pi.kää aäj
hen, k i m mummu on jo uji;
taas, että v o i mennä kirkkooa.
,) — Kirkkoon, sanoi mumaujij
s i v a s t i . E n a l o a mennä k l ^ ^
- h a l u a n mennä t i v o l i i n ja pelajj
. automaatissa.
• • *
MYÖTÄTUULEEN ^
J u s s i j a A n t t i , veljeksiä J a ^
p o i k i a 70 vuoden lallä, poisliTy']
t o n t i l t a a n . - Eras oikein sunrii^
k a r r u t i i kauan heidän ajats^
- m u t t a l o p u l t a h e ryhtyivät gijj^
maan J a samalla syntyi väittgtj
h i n suuntaan se nostettaisiin; J
— S e " o t e t a a n ylös tuoma, i
A n t t i j a o s o i . t i sormellaan.
— E i tule mitään. TuonEgg
tetaan. sanoi Jussi j a osoitti;;
suuntaan.
K u l u i hetkinen, eikä tcas^
puhunut mitään, kumpikaan g
lunnut antaa periksi. Mutta
Vilkaisi ' A n t t i kohden hökina;ä
pua j a sanoi:
— Me, nostamme sen tähäjij
t a a n . S i l l o i n meillä on myötittcj
Neuvostoliitto valmis
vastaanottamaan
Ruotsin painijat
Oslo, —.'Neuvostohitto on fcji
suostumaan maaotteluvaihtoon
n i s s a R u o t s m kanssa, ilmoittajs
lossa olevat R u o . sm painiliiton
t a j a t . Tarkoituksena on, että i
s m joukkue matkustaisi Moslt
huhti-toukokuussa. Asia ci ä
p u l l i s e s t i ratkaistu. .
'Ruotsalaiset haluaisivat venS
maksavan ruotsalaiseen matiat 1
t a k a i s i n j a venäläiset olisivat 5
k a i t a täyden ylöspidon antaii
Neuvostoliiton r a j o j e n sisäpuolS
1
saattaa k a i k k i naiset, käsittämään
tämän v a a r a l l i s e n tilanteen missa me
tällä kertaa olemme. Rauhan s a i -
lj'ttämmen, lastemme oni»ellisuus on
n y t tärkein kysymys. On vedettävä
k a i k k i mukaan tahan suureen kamp­p
a i l u u n , . ymmairtamaan, etta naisen
p a i k k a ei ole yksmomaan keittiössä,
k o d i n semien suojassa, vaan .hänen
on myoskm oltava mukana taiste­l
u s s a tämän paivan tärkeiden eia-manoikeuksien
puolesta. Jospa k a i k ­k
i naiset s a a t a i s im tama ymmärtä­mään,
n i i n he 'Voisivat aitema, lasten
syimyttajinä, paremmin vaikuttaa"
vaatiessaan niiden monien epäkoh­t
i e n korjaamista j o t k a k a i k k i 'meidän
harteillemme on asetettu. •: .
Nainen, perheen aiti on se,, j o n ka
on huollettava perheen rahavarat.
Saamme olla erittäin hyviä taloujs-
Ihmisiä, voldakienun? nykyisten ,lcor-keiden;-
h i n t o j e n : ; v a l l i t e s s a ; j a r j e s t a a . ja' s a k s a n moninkertaisen
_ - . ^ i i ^ l i ' - - '^-v...^>-..vL - Hei-bert Schäden vämiä. Kun
k i i i t e n k i h on kieltäytynytkil]
t a Prahassa; bn Zatopek li
k i l p a i l e m a a n Lähsi-Saksassa, ja
nelle lähetetään kutsua,
Zatopek haluaisi
kohdata Schaden
Oslo. ^ . S a k s a n ylcisurhaK
j u l k a i s u n m u k a a n ' o n TsheUit
k i a n urheiluministeriöllä aita
sena vielä ennen olympialaisa
yhteenotto Prahassa Emil Zatq
perheellemme' R a v i t s e v ia
Miehemme p a l k k a o n p i e n i , t a i m a h ­dollisesti
hänen -ansionsa on vaan
kesalla. j a talvella ei t u l e . m i s t a an
penniäkään. Jos s i n u l l a o n sattunut
o l l a j o k u sentti pistettynä sacepai-van
varalle.: t a i k a i k i l l a ei ensinkään,
JOS pyydät avustusta et saa t a i jos
j c k u s a a - o n se n i i n km-ja, etta s i l la
on mahdoton, t u l l a t^oimeen. Tässä
siis tä-yt>T o l l a j o t a k i n väärin. Eikö
heitä .vanhuuden turvaksi, v a a n h e i - i työmiehen t u l i s i saada työstään k u n -
dät vieöään k u i n teuraskarja ktih se
a i k a tulee, että p o i k a s i on siinä iässä,
että voi pyssyä kantaa.
N a i s e t , äidit, pysähtykäämme a j a t ­telemaan
onko oikein pysytellä s i ­vussa
s i l l o i n j a olla toimettomana,
k u n meidän lapsiemme, nuorisomme
eiEcnää uhkaa tuho. "Naisten, jotka
tiLmän täUä kertaa jo oivaltavat,
tehtävänä on herättää j o k a i n e n n a i ­nen
käsittämään sen smuren vaaran
j o h o n taantumukselliset sodanlietso­j
a t ovat saattaneet r a u h a n j a k a n ­s
a n v a l l a n . Heidän tehtävänään on
noUinen p a l k k a eikö t u l i s i järjestää
työtä jokaiselle j a eikö t u l i s i käyttää
ne suuret r a h a ^ m m a t hyödyIhseen
työhön mitkä käytetään murhaväli-n
e i s i i n j o i d e n avulla kj-lvetään y m ­pärille
kuolemaa j a hävitystä. R a u ­h
a n rakentaniisen sijasta lietsovat
vallanpitäjät vihaa' kansakuntien
kesken sekä sota-mielialäa Ne oikeu­det
mitkä työläiset ovat t a i s t e l u l l a an
saavuttaneet, ne riistetään j a suun­n
i t e l l a a n uusia lakipykäliä joiden no­j
a l l a v o i t a i s i i n riistää- k a i k k i demo­kraattiset
oikeudet j a n i i d e n puolesta
taistelevat pamiaan lukkojen
M i t e n ms voimme nama i\
k o r j a t a ? Vam:siten, etta me]
n e r i nainen, jokainen äiti ^
ihiesten kanssa otamme
niissä riveissä j o t k a taisteled
h a n ja kansanvallan puolestj
temme j a nuorisomme omiellis:
män puolesta. Omistakaamns t
me ystävyyden j a rauhan lujS
seksi k a i k k i e n kansojen keskai
t j k . c c n uusi ja parempi as
tässä taistelussa tuokoon se ts
suuden r a u h a n j a onnellisen d
lapsillemme • sekä meille i ^
j a k a i k i l l e m a a i l m a n kansoiHti
dostuköon tämä Kansainii
Naistenpäivän vietto todellisehi
h a n , , sekä - uuden valoisan «ä
luoinispäiväksi. — Tj-jiie Siik
voi sivuuttaa näitä meidän kevät­talven
riemujam.me.
H i i l i d o t aloitetaan kello 1 - l p . , j o ­ten
s i i h e n mennessä pitää jokaisella
olla pehuskit pohjissa.
M u i s t a k a a h a n siis hiihtäjät järjes­tää
malkanne näihin Echon k i l p a i -
l u U i i n . Monin hiihtotervelsln.—Geo.
(Todennäköisesti Echolla ei ole o l ­lut
tiedo&.va. että l i i t o n mestaruus-hiihdot
pidetään South Porcuplnessa
maalisk. 8—9 pnä. kuten viime t i i s ­t
a i n nuoierossa julkaistussa k i l p a i l u ­kutsussa
sanotaan. ~ Toim.)
VSTall S t r e e t i n raharuhtinaat ovat ] k u s t a n n u k s e l l a j a samalla sitoakseen
Indonesian 'kaikkivaltiaan d o l l a r in
kuristussyleilj-j-n. Simä mielessä
p a n t i i n diplomaatit toimimaan. U l k o ­m
i n i s t e r i Ahmad Subarjolle sanot­t
i i n , että eräänä r a h a n s a a n n i n e h ­tona
on Indonesian kytkeminen " v a ­p
a a n m a a i l m a n " k a p i t a l i s t i e n sota­r
i n t a m a a n j a kaikkeen s i i h e n mitä
se edellyttää. Vaikka ulkoministeri
ei kuuleman mukaan pitänytkään
näistä ehdoista, k i r j o i t t i hän n i m e n ­sä
papereihin.
Indonesian ~pääkaupungissa J a k a r ­tassa
l e v i s i p i a n tieto, että l i i t t o t a s a ­v
a l l a n h a l l i t u s o n myynyt m a a n W a l l
S t r e e t i l l e . "Yhdysvaltalaista unpe-r
i a l l s m i a ! " julistivat sanomalehdet.
Eräs niistä j u l k a i s i p i l a k u v a n , jossa
u l k o m i n i s t e r i Subarjo oli p o l v i l l a an
t a r j o t e n Indonesian riippumatto­m
u u t t a morsiameksi puetulle Y h d y s ­v
a l t a i n lähettiläälle, jonka kädessä
oli hhrttonuörai Siihen voimme s a ­noa,
että se o l i v a r s i n r e a l i s t i n e n p i ­l
a k u v a mikä v o i t a i s i i n hyvällä syyllä
j u l k a i s t a muissakm Wall Streetin
Ikeen a l l a olevissa maissa. .
A s i a n johdosta s y n t y i ^ k r i i s i t i l a n ne
k u m m a n k i n hallituspuolueen keskuu­dessa,
j o k a j(?hti viime v i i k o n lopulla
h a l l i t u k s e n eroamiseen. Kansalle
s e l i t e t t i i n . ett'ä ulkommisteri o l i aUe-k
i r j o i t t a n u t Yhdj-svaltain "a\-unan-t
o a " koskevan sopimuksen hallitusta j
kuulematta. . i
O n ilahduttavaa, että Indonesi­assa
käsitetään jänkkl-imperiallstien
tai-koItuKsel miiidenkhx puolueiden,
eikä, ainoastaan ;vasemmIston kcs-sodan
jälkeisien vuosien a i k o i n a tjT-kj-
ttäneet m a a i l m a n kansoille v a i k ka
minkälaatuista " a p u a ' ' , j o p k a t a r k o i ­tuksena
on ollut 3-htäälla Y h d y s v a l ­t
a i n imperialismin herruuden pön­kittäminen
m a a i l m a n joka k o l k a l la
•ja sen sotasiiunnitehhien edistämi­nen.
Toisaalla o n W a l l S t r e e t i n i m -
perialls.min tarkoituksena imeä
" a v u s t e t t a v i s t a " maista •enfcistä suu­remmat
voitot k a i k k i v a l t i a a n d o l l a ­r
i n hyvälcsi — saada eri m a i d e n t a ­loudelliseen
elämään sellainen k u ­ristusote,
että ne ovat W a l l Streetin
j a sen " a v u n " a r m o i l l a.
F.nsimmäinen j a huomatuin Wall
S t r e e tm aivustushyö^kkäykslstä oli se
s u r u l l i s e n kuuluisa M a r s h a l l - s u u n n i ­telma,
minkä siunauksesta E n g l a n t i,
R a n s k a j a I t a l i a j u n ä lukui-sat muut
maat ovat nyt m i l t e i v a r a r i k k o t i l a s -
sa. kuten n i i d e n hallitusmiehet ovat
sanoneet.
•Näistä erilaisista ja ' nimisistä
" a v u s t a m i s s u u i m i t e l m i s t a " on eräs
v i i m e i s i n W a l l Streetin hallituksen
"keskinäisen a v u n " suunnitelma. Sen
mukaisesti ovat Jänkit tjTkyttäneet
Indonesian liltCotasavallalle kahdek­saa
miljoonaa d o l l a r i a teknillisenä j a
taloudellisena apuna "maan talou­dellisen
elämän elvyttämiseksi'* jne.
Indonesia . on ollut tähän meimessä
h o l l a n t i l a i s e n i m p e r i a l i s m i n otteessa.
K o s k a Idnonesian kansa o n suhtau­tunut
kj-Imäsli eiitiälin imperialis­t
i s i i n herroihinsa ovat W a l l ' s t r e c t in
miehet nähneet siellä tilaisuuden
j . i l a n s l j a n saantiin hollantilaisten
kuudessa. • ;
Sivumennen •sanoen v a n g i t u t t i 'tä­mä
sama hallitus viime elokuussa
n o i n 10,030 vasemmistolaistn. joista
189. k e r r o t a a n ; olevan vieiä tcllrien
takana.
Suomessakin vehkeillään Wall
S t r e e t i n k n p e r i a l i s m i n hyvä'!£si sillä
j o i d e n k i n taantumuksellisten mieles­t
ä pitäisi Suomi saattaa Y h d y s v a l ­t
a i n asthilaudaksi sen suunnittele­massa
uudessa sodassa.
Muistammehan miten pääministe­r
i Kekkonen vihjasi äskettäin, että
Suomen pitäisi pyrkiä osalliseksi s e l ­laiseen
pohjoiimaiseen /puolueetto-muussopimukseen
m i h i n kuuluisivat
myöskin T a n s k a j a - N o r j a , Jotkj^ k u u ­luvat
hj^t yhdysvaltalaiseen Pohjois-
A t l a n n i n hyökkäyssotalilttoön mikä
o n tähdätty Neuvostoliittoa ja k a n -
s a n d e m c k r a t i a n m a i t a va.staan. Sitä
ei olisi pitänyt sanoa sill-ä se aiheutti
suuttumusta • taantumuicsellistcn kes­kuudessa
ja oli sekoittanut kortit
sosdem-puolueen oikeistonkin kes­kuudessa.
T o s i n sosdem h a l l i t u s p u o ­lue
oli pakoitettu perääntymään
koska puolue olisi saattanut joutua
eroon halUtuksesta ellei se olLsi h y -
väks>T.yt pääministerin p u h c t t a . ^ ^j
K a l k k i kuiten'icin . tietävät, että
sosdem-puolue on suurin "Yhdysval­t
a i n i m p e r i a i l s mm puolue Suomessa
j a että sen j o h t a j a t ovat v a r s in
l u k k a a t mjTmääh Suomen ja
k a n s a n W3ll' S t r e e t i n imperialis.mllle
siinä toivossa, että .sieltä saatavasta
"avusta'" tipahtaisi Jotakin sosdem-h
e r r a i n t a s k u i h i n , t a v a l l a tai toisella.
S i t e n sosdem-herrain perääntymi­n
e n Kekkosen puheen arvostelemi­sessa
c n käsitettävä ainoastaan tak­t
i l l i s e n a sih-tona ko.'ska se oh edel­lytyksenä
heidän h a l l l t u k s e i s a pys>--
mlseensä — " j a k a i k k i h a n tietävät
m i t e n r a k k a i t a m i n l s t c r i t u o l i t ovat
sasdom-hcrroillc.
Vielä ö n varsi n tuoreessa ma
m i t e n Suomen vallassaolijat 4
Suomen ensin Saksan kensaii|
myöhemmin •Hitlerille. Nyt ffij
samanlataen maanpetos käd
Y h d y s v a l t a i n imperialismin Ig
j a sitä vastaan . taistelee M
•vilpittömästi ainoastaan vasea|
laiset. . ,
N i i n , siitä 'Kekkosen pulie^
a i h e u t u i sosdem-herroille alia »
•murhetta -koska Washingtonis|
ään . asenteensa voitaisiin öl
k e r r a s s a n väärällä tavalla. eÖ|
"väärinymmärrettäisi oikein" -J
k u i n he haluaisivat.
' M u t t a k u n hätä on iiiurin, c j
k i n lähinnä.
Sosdem-herrahi avuksi rieaaj
n e n s u r u l l i s e n kuuluisa SUMBÖJ
h i n s t o n i n lähettiläs Hjalmar JJ
cope, jo'ia elää sotav
maanpakolaisuudessa
Tämä S o t a - J a l l u muisti sen!
t u k s e n j a tuen mitä hän
sai sosdem taholta ja niJc?»j
r v h t y i .puoliistamaan entisiä
jiään, ettei ;Washington Joutffi»[
litett&vaan väärinkäsitykseen'.
Procope sanoi: "SuomalaistJ
l i d e m o k r a a t i t hyväksj-vät '
div-nin U S A : n Neuvostoliiton'
sen u l k c p o l l t l l k a n j a näke«{J
omiexi ' "päämääriensä tote
Syistä, j o t k a ovat hyvin
i n h a - Jäylssä, he eivät voi aroimöaj
a - s e n ' f n a t t a a U S A : n ulkopolitiikii»^ n
n y t k i n heidän , taitava kuliJ3S|
k a l n e n toimintansa osoit'
s u o m a laiset soslallden _
j o h t a j a t ovat h>-vln mäi»5
U S A : n - u l k o p o l i t i i k a n kanaatr
Pisteeksi voimme sanoa
dosta, että sosdem-herrat o^]
.messa Wall Streetin
maanpetoksen valmistelijoin*.;
ovat valmiit mj-ymään
kansansa k a i k k i v a l t i a an
Jcia. — K a J l c Torä.
" < o H p if "'7,1 1 1 I 1.^ j/l ^, 1 »l IF 1^1 fj