Vapaus, October 5, 1971

              Tiistai, loJtak. 5 p. — TuCBclay, Oct, 5,1971
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
•• I 1 ; . '? »LIBERTY» BsrtaiKUshed Nov. 6,1917
BdlDoir: W. EKLUND Manager; E. SUKSI
Tediephooe: Office and Edltxxrlal 674-4264
EnibUshed twlce weekly: Tuesdays and Thursdao^ by Vapaus Publishing
Co. Limited, 100-102 E lm St. Wtet, Sudbury, Onitaido, Canada.
MatUng address: Box 69.
AdveiriJsliig mtes upotn appUcatlm
Seoomd Class MaU reglstraUcxn Nuinl)är 1078
TILAITSHINNAT:
Oaoaidafisa: l vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeeai:
1 vk. $11.00, « kk. $5.75
1 vk. i l i m 6 IA- $6.25
Syyskuussa alkoi Genevessä; Sveitsissä, Atomienergiaa rati-hanomaisen
käytön 4.- kansainväVmen '^}(.6nierenssi. f/euvostoUiton
atomienergian rauhanomaista^käyttöä valvova valtionkömitfiän viiV
rapuhaeniohtaja Igor Morohovin kertoo konferenssin peruspäämää-ristä
ia -tehtiivistä sekä neuvostoliittolaisten asiantuntiioiden Ge-neveä
varten valmistamista mielenkiintoisimmista alustuksista.
t
l^yU WaU^treet tietää
Todettuaan katkerien kokemusten perusteella, että Canadan
establishmentin — erikoisesti vanhojen puolueiden muodostamien
h a l l i t u s t en — taloudellinen j a poliittinen yhdentyminen Yhdysval­t
a i n kanssa on saattanut meidät kansakuntana erittäin vaikeaan
asemaan; kuten työväenpiireissä (Vapaus mukaanluettuna) on vuo­s
i k a u s i a varoitettu, pääministeri Pierre Trudeau sanoi joitakin
päiviä sitten: " E n usko heidän (amerikkalaisten) tietävän paljoa­kaan
eikä todella välittävänkään Ganadasta". .
Siitä huolimatta pääministeri esitti sinisilmäisen hurskah-televia
toivomuksia, että !'viel uusi päivä k a i k k i muuttaa v o i " , k u ­ten
r u n o i l i j a sanoisi.
Sen jälkeen saadut uutistiedot ovat k u i t e n k i n osoittaneet va­kuuttavasti,
että kyllä Wall St. j a sen p i l l i n mukaan tanssiva Y h -
dysvaltf^n hallitus tietää v a r s i n hyvin mitä se Canadasta haluaa
r-r. j a ett^ se haluaa meiltä a i k a paljon.
Ottawan aikaisemmista kielloista huolimatta tuli viikon lo-pull-
i, tiedoksi, että Washington vaatii tuontiveronsa 10-prosentti-sen
korotuksen hinnaksi U S A n j a Canadan välisen autosopimuk-sen
kuohitsemista Canadalle epäedullisella tavalla j a paljon muu-
•takin. •• • •. • ' •
Yhdysvallat ei tykkää, näin meille kerrotaan, eanadalaisen
teollisuuden kehittämisestä alikehittyneillä alueilla, eikä hyväksy
mitään sellaisia toimenpiteitä, j o t k a auttaisivat canadalaisia vienti-liikkeitä
kilpailussa Y h d y s v a l t a i n tuontiveron korotuksen aiheut­tamien
vaikeuksien olosuhteissa!
L y h y e s t i sanoen Yhdysvaltain establishmentin toimesta on
esitetfy virallisesti käsityskanta, että Canadasta pitäisi t u l l a teolli­suusmaan
asemesta vain raaka-aineita tuottava maa. Meidän tehtä­vänämme
olisi tämän katsantokannan mukaan v a r a t a halvalla hin­n
a l l a raaka-aineita "emämaalle" Yhdysvalloille ja ostaa sieltä
tehdaötuoiteita'takaisin maksaen luonnollisesti huippukalliita hin­toja.
Tämän "opin mukaan", j a siitä.kaiketi on kysymys Canadan
ohuudeksi t u l i s i "puiden hakkaajan j a veden lianpaian" tph^ävä.
Näin on entistä selvemmin viimeaikoina,selitetty. Selvää siis
on, . 6 t t a kyllä Yhdysvallat "tietää, j a välittää"> melko paljon Cana-r..
dasta. K y s y m y s ' o n vain siitä, onko l i i t t o h n l l i t i i k s on piihrmiehiDä
j a m u i l l a v i s k a a l e i l la selkärankaa sanoa, että riittää jo, sillä selvää
cm,.että Canada voi käyttää, jos sitä halutaan, sellaisia valtteja,
mitkä saavat" rajantakaiset isännät harkitsemaan uudelleen
— Atomienergian ra,uhanomai-sen
käytön 4. kansainvälisen.kon­ferenssin
tunnuikseria on '?Atonji
ihmiskunnan hyväiksi"; SieHä, t u l ­laan
tark'Äa'tel^maan ;kai'kkia! tatör
mienergiähiihmisten elämään vai­k
u t t a v i a pääsuuntauksia.». .:'! ;
Nyi«y;isiri:^äitä' suuntauksia: ^911
n i in paljon,. että niiden ; pelkkä
luetteleminen vaatisi useita sivu­j
a . Atomi on nopeasti saanut l u ­jan'
jalansijan teollisuudessa, tie­teessä,
lääketieteessä j a jopa jo­kapäiväisessä
elämässä.
Jo perinteisiksi tulleet Geneves­sä
pidettävät atomienergian rau-
Mi
1
YKSILÖPALVONNASTA
Torstaisessa Vapaudessa kiin^
n i t e t t i in ajankohtaise.sti huomio-^
ta siihen yksilöpalvontaan, min­kä
avulla yritetään Ontariossa
j a t k a a konservatiivipuolueen yli­pitkää
hallituskautta. K i i t o s hy­västä
kirjoituksesta.
M i n u s t a tuntuu kuitenkin, että
eräs puoli jäi asiasta mainitse­matta.
Se koskee vallan kcskitr
tymistä. Meillä on nyt Otta\vas8a
suuressa määrin "yhden miehen"
hallitus. K u n konsei*vatiivat mat­kivat
Ontiiriossa l i i t t o v a l t i on me­netelmiä
puhumalla yksinomaan
" j o h t a j a s t a " ja hänen "aikaan­saannoksistaan",
n i in se tarkoittaa
sekä yksilöpalvontaa — mistä e.si-merkiksi
Neuvostoliitto vapautti
itsensä katkerien kokemusten pe­rusteella
j a sen yhteydessä val­lan
keskittämistä yhden miehen,
eli pääministerin käsiin.
Johtaja-politiikan aikaansaan­nokset
ovat tunnettua. E n sano
W i l l i am Davisia fasistiksi, mutta
kun on puhe "johtaja-kcskei.syy-destä''
s i l l o in tulee pakosta mie­leen
sellaiset "suuruudet" kuin
H i t l e r , Mu.ssoliini j a Ko.sola.
Jos kenellä tahansa ei ole muu­ta
syytä äänestää konservatiive­j
a vastaan Ontarion vaaleissa,
n i i n tämä hallitusvallan keslcitys-suunnitelma
pakottaa siihen.
— L u k i j a , Sudbury, Ont.
S ALT-neuyottelmsta
: Yfidysyaltain ja Neuvostoliiton S ALT-tfebvotteluje^*. viidennen
osan päätyttyä toista v i i k k o a sitten Helsingissä on eräissä täkä­läisissä
päivälehdissä ilmaistu propagandalta vaikuttavia arvioita
joiden tarkoituksena on ehkä " t o d i s t a a " , että mitään tuloksia ei ole
odotettavissakaan strategisen aseistuksen rajoittamisen alalla.
Tosiasia tietenkin on, että näiden strategisten a.seiden rajoit­tamisesta
ei päästy yleissopimukseen Helsingin kokouksessa va^n
että T^euvottelujen kuudes erä jatkuu Wienissä todennäköisesti
ensi marraskuussa. Toisaalta on kuitenkin asianomaisten — N L : n
j a U S A : n edustajain puolesta ilmaistu yksimielisesti käsityskanta, .
että tärkeätä edistystä tapahtui Helsingin neuvottelui.s.sa nimen^.
omaan eräitten osaratkaisujen kohdalta, jotka voivat muodostua
askeleiksi pitkissä neuvotteluportais.sa yleis.sopimusta kohti.
SALT-neuvotteiut ovat osoittaneet k u i n k a pitkäjännitteistä ja
monimutkaista korkeamman tason suurvaltapolitiikka nyt on. Täl­l
a i s t a p o l i t i i k k a a ei hoideta enää parin iniehenkädenlyönnein eikä
hovitanssiaisten varjossa, kuten menneisyydes.sä, vaan sitkein a i ­kaa
v i e v in asiantuntijaneuvotteluin, joissa suuret kysymykset poh­ditaan
tarkan y k s i t y i s k o h d i t t a in j a joissa jo kysymysten •jaottele­minen
j a rajaaminen vie aikansa, totesi Helsingis.sä ilmestyvä
S K D L : n päälehti. Kansan Uutiset SaltTriquvottel 11 ja käsittolc-vass.'
v johtavassa Idimituskir-joitukscssaan viikko sitten .sunnun­taina
j a i^elitti: Se on tiedemiesmäistä paliipeliä, J o s t a toivotaan
j a odotetaan aikanaan syntyvän suuri yhteinen kuvio.
Salt-neuyottelut päättyivät .syyskuun 24 pn:i. Yhtci.sessä j u l k i -
Ifiusumassa, joka annettiin kokouksen päätöspäivänä, todettiin kah­den
osapuolen päässeen j o i l l a k i n aloilla yhiciscUe pohjalle kysy­myksissä
torjunta- j a hyökkäysaseiden rajoittami.seksi.
Y h d y s v a l t a i n päävaltuutettu, suurlähettiläs Gerald Smith,
katsoi 24-pnä siis ennen kotimaahansa lähtöään antamassaan lau­sunnossa
"etteivät jatkoneuvottelujen näkymät (Wienissä) ole
• huonot". •
K o t i m a t k a l l a Neuvostoliittoon lähdössä ollut N L :n varaulko­ministeri
Vladimir Semjonov vastasi 26 pnä hänelle tehtyyn'kysy-m
y k s e e n : " A i k a o n olla vaiti j a a i k a pUhUa" seka lisäsi, että istut­tamisella
myös on aikansa. Helsingissä on tehty istutustyötä ja
myö.-5 on korjattu jonkin verran satoa, selitti tämä NL:n.pääval­tuutettu
edelleen. Hän sanoi, että "näiden vasUiunalaisten neuvot­telujen
positiiviset tulokset vastaavat Neuvostoliiton j a Yhdysval­t
a in kansojen etuja, rauhan lujittumisen asiaa." '
Kokouksen päätyttyä julkaistussa yhteise.ssätiedokkeessa to­dettiin,
että neuvotteluissa on tapahtunut edistystä j a j o i l l a k i n,
a l o i l l a on "päästy yhteiselle pohjalle" — sekä entistä "selvempään
yhteisymmärrykseen siitä, mitkä kysymykset on vielä ratkaistava"
Tämä kaikki, lukeutuen siihen myös neuvottelujen jatkamis-päatös,
osoittaa, miten vakavasti nämä kaksi suurvaltaa suhtau-.
t u v a t ' S i i h e n vaaraan, minkä ohjuskilpailun jatkuminen aiheuttaa
n i i l l e j a koko ihmiskunnalle. Lisäksi on huomattava N L : n uutis-toinaisto
TASS :n tiedonanto jonka mukaan "neuvotteluissa pn
.päästy sopimukseen suoritettavista toimenpiteistä, joilla ehkä
on päästy sopimukseen suoritettavista toimenpiteistä, j o i l l a eh­käistään
osapuolten hallussa olevan ydinaseen sattumanvarainen
tai luvaton käyttö". Tähän l i i t t y y merkittävästi sopimus suoran
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisen yhteyden täydellistämis-toimenplteistä
tekokuita hyväksi käyttäen".
Kauan on pelätty, sitä, että j o k u sattumanvarainen toimenpide
^tni onnettomuus, voi sytyttää atomisodaD liekit, Ön pelätty, cttii
C^VITAMIINI (jatkoa)
Koska nikotiini on vastustava
aine C-vitamiinille. asiantuntijat
su6Hitt;^elv^t ahkeran t^pakoitsi:
'jän käytettäväksi'25 mg; C-vita-mijnia
jokaista poltettua savuket­t
a Itohdeji. • , } • .
Tosiasia on että ihmiset käyt­tävät
yleensä iiian vähän C vita­miinia,
sillä C vitamiini auttaa
kehomme hyvinvointia monella
e n tavalla, kudosten uudelleen
rakentajana haavassa, luustom­me,
hampaittemme ja verisuon­temme
kunnos.sapitäjänä, punais­ten
verisolujen muodostajana se­kä
taudinpasillieti j a viruksien
ehkäisijänä j a tuhoojana. Suurin
osa eläimistä kykenee kehittä­ni
ään C Vi t am i i n 1 a omassa kehos-saan,
jotävastoin ihmiskeho ei s i ­tä
kykene teke-mään ja ottaen
huomioon hedeimien melko pie­nen
C vitamiihipitoisuuden, ap­pelsiini
49 mg j a omena 6 mg
kpl,- asiantuntijat väittävät, että
ihminen ei voi .syödä tarpeeksi
hedelmiä, saadakseen . C vitamii­nista
sen maksimi hyödyn, siksi
on turvauduttava kemialii.seen C
v i t a n i i i n i i n . Koska sydän- Ja vc-'
risuonisairaudet ovat kaikkein
suurimpia ' kuoicnianaiheuttajia,
on todennäköistä että C vitamii­nin
suurin hyöty on sydän- ja
verisuDnisairauksicn alalla. .
A . K . K .
SYNTYMÄ.
hanomaisen käytön konferenssit,
j o i s t a ensimmäinen järjestettiin
vuonna 1955, ovat eräänlaisia
ihmiskunnan: atomiikauden merk^
kipaaluja. Näitä konferensseja
järjestää Y K , j o i ^ a yhtenä, pe­rustajana
j a aktiivisena jäsepenä
011 ollut N e u v o s t o l i i t t o .•
K u n Geneven ensimmäisen (19
55) ja toisen (1953) atomiener-r
giakonferensain aikaa voidaan sa­noa
lapsuusvaiheeksi, j o l l o in l5ito-mitiede-
j a tekniikka ottivat vas­t
a ensi askeleitaan, vuonna 1964
"pidetty kolmas konferenssi oli jo
vakiintumiskautta, jolloin tiede­miesten
j a tieteellisten ideoitten
p i i r i i n liittyivät teollisuuden a--
siantuntijat, jolloin jo yleisesti
tunnustettiin, että teollisesti ke­hittyneissä
maissa atomienergian
käyttö sähkövoiman tuotantoon
oli taloudellisesti edullista. Tuo­hon
aikaan Neuvostoliitossa aloit
t i v a t toimintansa Novovoronezh-k
in j a Belojarskin teollisten ato-mivoimaloitten
ensimmäiset' vai­heet,
otettiin käyttöön maailman
ensimmäinen reaktori-muuntaja
"Romashka", kehitettiin isotoop­pien
tuotantoa j a niiden hyväJcsi-käyttöä
teollisuudessa, lääketie­teessä
j a maataloudessa. -
Atomienergian rauhanomaisen
käytön 4. kansainvälinen konfe­renssi
käsittelee seitsenvuotisen
"aikuistumiskauden" kehitystulok
sia j a atomienergian sovellutus­ta.
Näinä vuosina tehty hyppäys
ensimmäisistä kokeista laajaan
teolliseen hyväksikäyttöön on o l ­lut
todella jättiläismäinen. Ato­mienergiaa
on ryhdytty käyttä­mään
laajalti paitsi teollisesti ke­hittyneissä
myös kehitysmaissa.
Atomienergian taloudellisen mer­kityksen
ovat tiedemiesten, insi­nöörien
j a teknikoiden ohella saa­neet
kokea myös talousmiehet,
suunnittelijat, teknologit ja^ teoU
maailman voimaloista.
N y k y i s i n toimivien maailman
ydinvoimaloiden yhteisteho on
suunnilleen 19,000' megäwattia.
Vertailun vuoksi mainittakoon, et
tä Neuvostoliitossa viionhä 1954
ensinrimäisen Geneven konferens­sin
edellä käyttöön otettu maMl-;
man ensimmäinen ätoihivoimäla'
oli teholtaan vain'5.me|fawattia.'
'Asiantuntijoi(ie'n ladtelmien mu­kaan
vuoteen 2000 mennessä maa
ilman atomivcJimaloiden yhteiste­ho
tulee kohoamaan 3 miljoonaan
megawattiin, toisin sanoen kään­tämään
lähes puolet kaikista
maailman voimaloisa; ' ' '
Neuvo3to!;itö.ssa toimii jo usei-».
ta- suuritehoisia atomivoimaloita
maan Euroofyan-ptiölöisella' alu­eella,
U r a l i l l a ja Siperias.sa, On
kehitetty maailman ensimmäinen
sähköenergian termoemittointi-laite,
joka on selvinnyt menestyk
sellä kompleksisista kokeista.
Tämä laite edustaa voimatalou­den
j a yleensä energetiikan huo­mispäivää,
jolloin sähköenergiaa
tuotetaan ilman turbiineja ja
liöyrygeiieraaltoreita muuntamal­la
atomienergia suoraan sähkö­voimaksi.'
•:'
Ensimmäisiä merkittäviä tulok-sia
on saavutettu myÖs ratkais­taessa
termoydinsynteesiä — on
saavutettu ennätysmäisiä plasma-parametrejä
Tokamak-Iaitteilla.
Yksinomaan 9. viisivuotiskauden
aikana (197.1—1975) saadaan
käyttöön .sellai.set jätit kuin Le­ningradin
atomivoimala, johon s i ­joitetaan
(kalisi mUjoonan kiloe
watin tealkiöria, iah6jrt«r'Rieviä
U ^ i n a i u i ; ' k ^ ^ ^ IJPshenjobyls'-
ikin voimala, iCrmeniaK'turskin.
Kuolan ym voimalat. Pian alkaa
tislata (Kaspian merivettä Man^
gyshiakin 'J^ksitoiminen nopeilla
neutroneilla toimiva atomivoima'-
la ja sähkövirtaa alkaa tuottaa
niin ikään nopeilla neutroneilla
toimivan Belojarskin atomivoima­lan
kolmas • vaihe.
• SosialiBtiaten maiden talousyh-teiööh
SEJV^ri puitteissa Neuvos­toliitto
tqlee toimittamaan näi­den
maiden' uusille voimalaitok­sille
ja tiedekeskuksille suurite­hoisia,
helpjpoikäyttöisiä ja'talou­dellisia
tyyppireaktoreita. .
Rauhanomainen' ^tomi' ei mer­kitse
yksinomaan energetlikkaa.
Se merkitsee myös taloudellisuut­ta,
mukavuutta ja hyvinvointia
monilla elämämme alueilla. Ja
vaikkei edes puhuttaislkaan laa­jalti
tunnetuista lääketieteellisis­tä
Ti olto- ja diagnoosiialttelsta ja
kojeista tai isotoopprpohjalsista
mittaus- ja t a i M a i l u l a i t t e i s t a,
pienikokoisista ja pitkäikäisistä
atomlparlstolsta, niin pelkästään
rauhanomaiset ydlnräjäytykset,
sitten kun saadaan ratkaistuiksi
kaikki niiden suorlttainiseen liit­tyvät
ongelmat, voivat auttaa
meitä uudistamaan luontoa:
kääntämään jokia uusiin uomiln,-
pelastamaan monien maiden väes
tö tulvilta tai kuivuudelta, va­pauttamaan
suunnaton-määrä me­kanismeja
ja työvoimaa. Ydin-metodlt
avaavat uusia keinoja
elintarviketuotannon laajentami-'
seen, taisteluun sairauksia vas­taan
jne.
Pääedellytyksenä koko tämän
paljon lupaavan ja laajan ohjel­man
menestykselliselle toteutuk­selle
on kansainvälinen yhteistyö,
joka pohjautuu osapuolten kesikl-nälseen
luottamukseen j a täyteen
tasavertaisuuteen. .
5. maaliskuuta 1971 voimaan
astunut ydinsulkusopimus on vai­kuttanut
suotuisasti kaikkeen ato
mienergian rauhanomaisen käy­tön
alalla tapahtuvaan toimin­taan,
edistänyt rauhan ja kan­sainvälisen
yhteistyön lujittumis­ta.
Sopimuksen periaatteita nou­dattaen
ydlnvallat ovat sitoutu­neet
edistämään *'mahdolllslm-män
täydellistä laitteistojen, ma-teHaallen
sekä ydlnenergiain rau-ham>
maläliii tarkoituksiin-sutm-tautuvaa
käyttöä- koskevaa'. tiet
teblllstä ja teknistä Informaatio­ta".'
Nyt on koittanut aika tarkas­tella,
tutkia ja valita keinoja,-joi­den
avulla ydirlenel^iastä voi­daan
saada ihmiskunnalle mah-dollisimn^
an hyödyllinen jjaj arvo-,
kas. • ^' ' ! '•'
J o Geneven 4./ kcftiferenssin työ­järjestyksestä
voläaan havaita 'se
.laaja alue, jolla käytetään ato­mienergiaa,
j a ne tulokset, joihin
on mahdollista päästä tulevaisuu­dessa.
Tärtceimmät käsiteltäviksi
tulevat suunmat ovat: ydinener­gia
ja sen sovellutuksen erikois­muodot
; ydinpolttoaine, ydinsyk-llt
ja materiaalit; terveyden suo­jelu,
turvallisuustekniikka ja ato-mivoimatalouden
juridiset aspek­tit;
Isotooppien ja säteilylajlen
sovellutusmuodot; ydinenergian
käytön kansalnyällset j a hallin­nolliset
aspektit; ydinteknologian
aspektit, jotka kiinnostavat eri­tyisesti
kehitysmaita.
Neuvostoliittolaiset tiedemie­het
ja asiantuntijat ovat valmis­taneet
näiltä aloilta lähes 70 esi­telmää,
jotka, sisältävät mielen­kiintoisia
j a arvokkaita tietoja.
Lontoo. — Englannin lehdistö,
radio j a televisio jatkavat halli­tuksen
Innoittamaa vihamielistä
neuvostovastaista kampanjaa.
Lehdet, lyövät järjettömyyksien
ennätyksiä j a sälyttävät Neuvos­t
o l i i t o l l e vastuun Ulsterin tapah­tumista.
Englannin lakoista sekä
jopa Englannissa esiintyvästä v o i
mistuvasta , Englannin E E C :hen
lUttymisen vastustamisesta. =
Tätä vlliamlellstä kampanjaa
käydään panettelemalla Englan­nissa
olevieb neuvostoliittolaisten
laitosten' 'työntekijöitä. Heitä
vastaah esitetään' tekaistu j a syy­töksiä
"luvattörnastä toiminnas­t
a " .
Neuvostovastainen hysteria on
muuttumassa niin hillittömäksi,
että eräät lehdet alkavat jo o l la
huolestuneita sen mahdollisista
seurauksista.
-Sunday Times tähdentää ,että
on syntynyt vaara "noitavaino­j
e n " aloittamisesta. Nyt jo on s i i ­tä
merkkejä. Eräät lehdet (kirjoit­tavat
'h3rsteerise8ti meitä ympä­röivästä
"punaisesta vaarasta".
Lisäksi on syntynyt teoreetil{'ko-ja,
jotka ovat salaliittomanian
vallassa. Sitä on vastustettava,
sanoo lehti.
Englannin lehdistö el salaa-'it­sekään
neuvostovihamiellsen k am
panjan todellisia syitä: eräiden
konservatiivisten piirien . p y r k i ­myksiä
horjuttaa jännityksen' l l e -
ventymisiimapiiriä Euroopassa.
L i i k e p i i r i en äänenkannattaja • E i -
nancial Times tarkastelee Eng­l
a n n i n toimenpiteitä Bnglanni6iaa
olevien neuvostoliittolaisten'jlai-tosten
työntekijöitä vastaan iVli"
teydessä konservatiivien -hallituk­sen
yleispoliittiseen linjaan,. j o ka
tähtää yleiseurooppalaisen* tnv-vallisuuökokouksen
koollekutsu­misen
vaikeuttamiseen. Neu­vostodiplomaattien
karkotta^nl-nen
Englannista saattaa^ vasta­toimien
ohella horjuttaa t u r v a l l i ­suuskokouksen
koollekutsumlsna-kymiä,
sanoo Financial Times,
Morning Star toteaa puolestaan,
että Neuvostoliiton virallisten
edustajien karkoittaminenj siinä
käytetty menetelmä j a ajankoh­dan
valitseminen paljastavat har­kitut
j a laskelmalliset pyrkimyk­set
kärjistää suhteita Neuvosto­liittoon
j a asettaa uhan alaiseksi
ne saavutukset, joita on saavu­tettu
turvallisuuskokouksen kobl-leikutsumisen
tiellä. '
Anna-Liisa Jokinen:
Pohjois-Korea rakentaa teol­lisuutta
omavaraisuuden perus­talle.
Joche-aatteen ohjaava
, voima ilmenee kaikessa. Sen
perusta rakentuu omavaraisuu­teen
ja itsenäiseen yrittämi­seen.
Se on tänään valtava voi­ma,
joka hämmästyttää länsi­maista
Korean-kävijää, mutta
sen voimalla ja Korean kansan
innostuksella syntyy jokainen
päivä uusia arvoja joita luo­daan
työllä.
Nuori Koi*ean demokraattinen
kansantasavalta ( K D K T ) haluaa
t u l l a omillaan toimeen. Tämä i l ­meni
erittäin selvästi mm. t e o l l i ­suus-
j£^ maatalousnäyttelyssä.
Vastaavaa näyttelyä ei kovin mo­nella
maalla ole mahdollisuutta
suunnitellakaan, sillä Kore^ on
todella rikas' maa n i in luonnon­tuotteiden,
mineraalien kuin maa­taloudenkin
tuotteiden kohdalla.
Tuskin missään ' maassa o n m nv
monia viljalaatuja, vihanneksiai
j a ^hedelmiä kuin tässä maassa,
j a samalla, lukematon määrä ar­vokkailta
mineraaleja teollisuuden
raaka-aineitsi.;
Pohjois-Korea pyrkii omavarai­suuteen
maatalouden j a teollisuu­den
tuotteiden osalla. 74% teolli­suuden
tuotannosta on jo oma­varaista.
Kauppaa käydään pää­asiassa
sosialistisiin maihin, mut-
P a l j on merkittävää tullaan nä­kemään
myös perinteisessä "Ato­mi
ihmiskunnan hyväksi" -näyt­telyssä,
jossa Neuvostoliitto esitr
telee ainutlaatuisia laitteita ja
pienoismalleja, joista monet Oval
nyt ensi k e r t a a esillä. Lisäksi esi­tetään
mielenkiiihtoisia tieteelli­siä
j a yleistajuisia tiedefilmejä.
E i ole epäilystä siitä, että ato­mienergian
rauhanomaisen käy­tön
4. kansainvälinen Geneven
konferenssi lumastaa ihmiskunnan
sille asettamat odotukset j a pal­velee
kaikkien maapallon kanso­jen
jatkuvaa kehitystä.
ta^.niyös mm. Japaniin j a Suo­meen.
Ulkomaille viedään 'SOrVe-ja,
ikompressoreja ym. automaat­t
i s i a koneita j a laitteita, kerrot­t
i in näyttelyssä. Esillä oli mm.
erilaisia kodinkoneita. Pesuko­neen
hinta on;50 wonia j a pol­kupyörän
120 wonia. Miesten
kengät 20 j a naisten 40 wonia.
V u o k r a on 2—3 wonia kk j a palk
ka 80—120 wonia, j o i l l a k i n am-niattityöläisiUä
300 vvoniin asti.
Naiden esimerkkien valossa ei
kuitenkaan voi muodostaa pitkäl­le
meneviä johtopäätöksiä; 'sillä
lastenpaivähoitolaitoksissa, lääkä
n ja koulut ovat maksuttomia se­ka
rasi lähes ilmaista.
Teollisuus- j a maatalousnäytte­lyn
mieienkiintoismipun ."osastoi­hin
kuuluy h^jjcäisevien, k i y l en ja
(Jatkuu" 3 s i v u l l a ' ! "'
L i i t t o h a l l i t u k s en työministeri:
Bryce Mackasey sanoo ole-
\ ansa "vaivaantunut" niiden
tilastotietojen johdosta, jotka
«isoitlavat, että työttöiiiyys-i
prosehtti on ni)ussut Caija^
(lassa. Canädassa on talla
hetkellä v i r a l l i s t en tllästötle-lii
»jen mukaan 6.5 prosentin
tyiitlömyys.
PÄIVÄN PAKINA
PÄIVIÄ
Martha MäA/, Sudbury. Oiit.,
täyttää perjantaina lokakuun i,8
päivänä 73 vuotta.
EerrMyllykangasT Littlc C u r -
rent, Orit., täyttää sunnuntaina
lokakuun 10 päivänä 77 vuotta.
A. T. //;•//, Thunder iBay, " P "
Ont., täyttää tiistaina lokakuun
12 päivänä 75 vuotta, :
Yhdymme sukulaisten j a tut­tavien
onnentoivotuksiin.
joku "hcrmoromahtanut" painaa
nappulaa, ydinsodan aloittami­seksi
ehkä väärinymmärryksen
perusteella. Jos sellaisessa tilan­teessa
sattuisi käymään niin, että
Moskovan j a W a 3 h l n g t o n l n väli­nen
kuuman linjan kaajpell olisi
vioittunut tai vioittumisen vaa­rassa,
s i l l o in ei ehkä katastrofia
v o i t a i s i vält,tää. N y t , Helsingin
neuvotteluissa ..sovittiin edellä-mainltusta
toimenpiteestä, minkä
himonomaisena tarkoituksena on
tällaisen sattumanvarainen ydln-
.sodnn nlknmifton o.stiiminen. •
Kuten ticdctiiän, "se koira
älähtää, mihin k a l i k k a sattuu."
Tällaisia älähdykslä kuultiin
noin v i i k k o sitten autovakuutus-yhtiöiden
fronttlmleheltä, valk
ka vieläkin osoittautui, että huo­non
koiran l a i l l a , haukunta koh­distui
väärää puuta kohti. .
Autojen vakuutuksesta rikas­tuneet
suuret vakuutusyhtiöt
ovat tunnettuja kaksinaamaises­t
a valittelusta; Joka kerta k un
ne korottavat autovakuutusten
hintoja, ja Sellaista tapahtuu
yhtenä köytenä, nämä monopoll-
. yhtiöt välttävät, että autova-
- kuutukslsta on n i i l le pelkkää t a -
lousvahlnkoa, j a että sitä lllke-haaraa
jatketaan oikeastaan
vain asiakkaiden palvelemisen
vuoksi. .
Mutta toisaalta, kun autova­kuutuksia
on o t e t tu maakuntien
valvontaan ja omistukseen, k u ­ten
on tapahtunut esimerkiksi
Saskatchevvanlssa jne., nämä sa­mat
vakuutusyhtiöt nostattavat
sydäntäsärkevän porun "yksi-tylsyrlttellälsyyden
loukkaami­sesta"
j a esittävät vaatimuksia,
että vakuutusyhtiöille on-mak­settava
korvaus menetetystä l i i ­ketoiminnasta
— siis tappiolli­sen
liiketoiminnan korvaus, m i ­tä
tahansa sillä tarkoitetaan­k
i n .
Ontariossa on samantapaisia
.itlUuisiä pidetty vnlniutunyhtlöl;.
dcn puolesta siinä mielessä, et­tei
missään tapauksessa v a l i t t a i ­si
työväcnehdokkaita, joiden oh­jelmassa
on autovakuutuksen
maakuonan haltuun ottaminen.
Tässä tilanteessa on pidettävä
v a i n iahimiilisen omantunnon
kolkutuksena isitä kun vakuu-tus-
afääriniifin piireistä alkaa
kuulua ''reformitoivomukslfl''.
Näiden p i i r i en mukaan o l i s i saa­tava
jotenkin, palauietuksl kä­sitys,
että suuret 'vakuutusyh­tiöt
eivät ole sittenkään maan-tleroavbihin
v e r r a t t a v i a ' k l s k u -
reita.
Niinpä sitten tapahtui parl-
8en v i i k k o a slttieri St. John'sissa
pidetyssä 10 maakunnallisen y a -
kuutustarkastajan kokouksessa
että sieltäkin, esitettiin.; vakuu­tusyhtiöille
kaino toivomus, jot­t
a ne " s t a n d a r t i s o i s l v a t " vakuu­tusmaksujen
korotukset.
Gordon GrUndy, Autövakuu-tuslalnlaadlrinan
pysyvän (laln-laatljakunnan),
komitean pu­heenjohtaja
sanoi vakuutustar-kastajain
vuosikokouksessa, et­tä
kustannusten samanlaisuuk­sien
sekä kustannusasialn mai­nostamisen
puute, ovat pääte­kijöinä
hiänen virastonsa saamis­ta
valituksista.
Kokouksessa todettln autolll-j
a l n pitävän mielivaltaisena sitä
tapaa, miten vakuutusyhtiöt luo
k l t t c l c y a t ft^lakkaltnnn •(ajo*
sääntöjen rikkomisen perusteel­la)
"kehnojen ajurien asemaan"
missä ryhnriässä olevilta peri­tään
häikäilemättömän suuria
lisämaksuja.
E s i m e r k i k s i Donald McGhce.
Ontariosta valitteli summamu-t
l k k a l s t a vakuutusten korotta­masta
pienempien lllkcnnerlkko
mUsten johdosta.
Kun vakuutusyhtiö vetää e-s
l ln "autoilijaa.koskevan histo­r
i i k i n j a saa selville, että hän
. on saanut 3 sakkoa liian no­peasta
ajosta, s i l l o in nousee au­tovakuutuksen
hinta 25-proscnt-tlsestl.
K u n vakuutusyhtiö ei ole
joutunut'korvaamaan mitään Hä
nen ajonsa johdosta, niin autoi­l
i j a on tietenkin sotajalalla täl­laisesta
vakuutushinnan koro­tuksesta",
sanottiin, kokouksessa
j a ehdotettiin, m'm. että auto-vakuutustpn
korotus olisi "stan-d
a r t i s o l t a v a " Canädassa.
Tämän pitemmälle autovakuu­tus-
afäärin tuntumassa olevien
moraalikäsite ei yltänyt, Sum­m
i t t a i n nqiäärättävästä mielival­taisesta
vakuutuskorotusten me­netelmästä
olisi päästävä joten­k
i n "standartlsoltuun" vakuu­tusmaksujen
korotiikaoen, he
tuumivat sinisllmälsestr.
Tosiasia tietenkin on, että täi
laiset autovnkuutushlntojen ko­rotukset,
olkoot ne sitten sum­m
i t t a i s i a tili atnndnrtlRoituja,
ovat osapuilleen yhtä "plkeujet-t
u j a " kuin ovat avoimet maan-^
tierosvoiiksetkin.
Millä j a kenen oikeudella v o i ­vat
vakuutusyhtiöt langettaa.'
ylimäiiräisiä tuomiolta a u t o i l i ­j
o i l l e?
Jos a u t o i l i ja s y y l l i s t y y joflkun^'
liikennetapaturman aiheuttami-!
seen, hän saa siltä sakkoja tiaC
jonkun muun tuonilqh.''Ja ,kun:
henkilö on tuomionsa palvellut^
s i l l o in hän on normaaliisestr
"veikansa maksanut" yhdyskun­nalle.
' ;
Mutta näin e l o l e asla autoi-'-
r l i j a in kohdalta, yksityisvakuutus
afiiärln olosuhteissa. Autoilija
voi saada tuomion jostakin, isom,
masta tallplenemmästä rikkees-'
tä. Hän joutuu l a in mukaan sen
" l u s l m a a n " tai maksamaan; Ja
kaiiten lisäksi tulevat vakuutus­yhtiöt
j a langettavat "syytljäjä-nä
j a tuornarlna tOlmlen.",.ahta-matta
asiakkailleen minkäänlais
ta puolustusmahdoUlsuutta —
vielä lisäsakkoja maksettavaksi
vuosien aikana korotettiijen au­tovakuutusten
muodosäa. :,
Tässä tilanteessa tarvitaan
vakuutusyhtiöiden lisäniaksujen
" s t a n d a r l i s o l m l s t a " osapuilleen
yhtä .paljon kuin sonnlvaöikka
tarvitsee viidettä j a l k a a .,
Mitä tarvitaan, on se, että:, esi­merkiksi
Ontariossa valitaan
n i in paljon työväenmjkiiiiJl''' ja
niiisiu, että N D P : n hallitus voi
toteuttaa lupauksensa autova­kuutusten
mnakuntahallltukseu
k o n t r o l l i in j a omistukseen otta­miseksi;
— Kunaäkoura, .