Vapaus, October 18, 1962

              S i v u 2 Torstaina, lokak. 18 p. — Thursday, Oct. 18, 1962
yAPAUS
^ ( L I B E R T Y)
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
Establishied Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Saksi
Telephohes: Office OS 4-4264 — Editorlal OS 4-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing, Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c'ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for paytnent of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 € kk: $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9:00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 525
o CANADIAN UNtUÄGEIPRESS
Tyrmistyttävä paatos
Ontarion työsuhdelautakunnan päätös Incon työläisten edustusoi­keuksien
"antamiseksi" terästyöläisten uniolle, on tyrmistyttävä osoi­tus
siitä, kuinka pitkälle on meidän maassamme kehittynyt työnan-tajapiirien
etuihin perustuva luokkakäsitys ja sen perusteella kehi­tetty
laajakantoinen hyökkäysoperatio työväenliikettä vastaan yleensä.
Me emme tiedä, käsittävätkö terästyöläisten union oikeistojohta­jat
sitä tai eivätkö käsitä, mutta historia tulee kuitenkin osoittamaan,
että nyt annettu päätös Incon työläisten edustusasiassa tulee jos pää
töstä ei saada muutetuksi, kiihdyttämään työnantajapiirien hyökkäystä
työväenliikettä vastaan yleensä jä samalla myös terästyöläistenkin
unioh pään menoksi.
Toivottavaa kuitenkin on, ettei oikeuden valoja ole näiltä tiimoil­ta
aivan kokonaan sammutettu maastamme ja että Incon työläiset
tulevat sittenkin saamaan äänensä kuulluksi ainakin maan korkeim­missa
oikeusportaissa.:
e » (S
Ontarion työsuhdelautakunnan äänin 2—1 antama päätös Incon
työläisten edustusoikeuksien myöntämiseksi teräsuniolle ei luonnolli­sestikaan
ratkaissut mitään, jos ei tavoitteena ole epävarmuuden t i ­lanteen
ikuistuttaminenSudburyssa ja lähiympäristön kunnissa. Por­mestari
E l l i s ja kumppanit, jotka kiirehtivät nyt tätä hirveätä pää­töstä
"tervehtimään" sillä perusteella, että tilanne Sudburyssa tulea
muka sen perusteella vakiintumaan, tulevat epäilemättä näkemään
että väärinpeluiiseen perustuvat ratkaisut eivät voi mitään rakenta­vaa
tarjota kenellekään.
Kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi lienee syytä erikoisesti
korostaa, että mikäli nyt Torontossa annettu työsuhdelautakunnan
enemmistöpäätös osoittautuu käyttökelvottomaksi, se ei suinkaan joh­du
sen paremmin "Vapauden" ja muiden työväenlehtien kuin Incon
työläistenkään "pahuudesta", tai mahdollisesta "propagandasta", vaan.
yksinkertaisesti siitä, että oikeus tulee työntämään itsensä lopulta
vaikka harmaan kivenkin läpi — ja se aika ei varmaan lupaa hyvää
niille 'politiikantekijöille", jotka-ovat-loppukädessä vastuussa tästä
kokonaan poliittisesta päätöksestä..:
Tiistaisessa uutistiedossamme kerrottiin Mine-Mill union sano­neen:
^'Ontarion työsuhdelautakunnan paperipala ei voi tehdä ihmei­tä,
eikä kääntää Mine-Millin kannalla olevia Incon työläisiä teräsunion
jäseniksi".
Ja huolimatta lainkaan siitä, mitä. verukkeita tässä yhteydessä on
käytetty, tosiasiassa näyttää siltä, että työsuhdelautakunta on itsekin
samaa mieltä.
Työsuhdelautakunnan enemmistöllä ja sen taustamiehillä oli i l ­meinen
epäily oman asenteensa kestävyydestä, koska se Fafcon-bridgen
työläisten todistamista jäsenkorttiväärennyksistä huolimatta
kieltäytyi suostumasta Mine-Millin hyvin vaatimattomaan vaatimuk­seen,
että tutkittaisiin vain kaikki "ne" Incon työläisten nimiin kirjoi­tetut
terästyöläisten union jäsenkirjat, joiden "antajina" tai * todista­j
i n a " ovat samat henkilöt, joiden nimet komeilevat Falconbridgen
työläisten nimiväärennysten rinnalla ja 'todistajana". Työsuhdelauta­kunta
ehkä toivoo, että tämä juttu unhoittuu työläisten keskuudessa
tai että tällaisen tutkimuksen kieltäytymisä voidaan joillakin veruk­keilla
kaunistella, mutta työläisten keskuudessa vallitsee sellainen oi­keustaju
ja-tunto, että sellaisia asioita ei helpolla unhoiteta.
Sen lisäksi työsuhdelautakunta otti kantaakseen äärettömän suu­ren
moraalisen edesvastuun kieltäytyessään hylkäämästä niitä * ääniä"
• joissa ei ollut sääntöjen mukaisesti sen omien toimitsijain nimimerk-
•:kejä: •
Yksistään näiden seikkojen vuoksi — puhumattakaan siitä, että
työsuhdelautakunta heitti nyt ikkunasta ulos omat ohjesääntönsä 72-
tuntisen propagahdakiellon tiimoilta, tai siitä tähän asti selittämättä
jääneestä seikasta, miksi "äänestykseen" osallistui enemmän miehiii,
mitä on Incolla työläisiä -^Sudburyssa odotettiin yleensä, että työ­suhdelautakunta
mitätöi koko äänestyksen, tai vähimmässä tapauk­sessa
määrää toimitettavaksi uuden äänestyksen, kuten esimerkiksi
Mine-Millin osasto 598 toimesta esitettiin ja anottiin.
Tällaista raskauttavien tosiasiain taustaa vasten katsottuna mc
liitymme niihin hyvää tarkoittaviin sudburylaisiin, jotka toivovat, et­tä
Mine-Mill vetoaisi tästä päätöksestä aina maan korkeimpaan o i ­keusistuntoon
asti, jos se on tarpeellista, ja että vetoomusoikeudet
tulisivat pitämään mielessään sen, mitä seuraamuksia on vain " o i ­kealla
silmällä" näkevistä oikeuspäätöksistä.
• • . » • . . . • » • • , • • • , • • • ,•
Toisaalta on syytä todeta, että Incon työläisten asema on nyt ker­rassaan
vakava. Heidän turvanaan ei ole sen paremmin kollektiivista
työehtosopimusta kuin sellaista uniotakaan, joka on kokemusten pe­rusteella
osoittautunut vaikeinimissakin tilanteissa työmiesten luotet­tavaksi
tueksi ja puolestapuhujaksi.
Teräsunion toimesta, joka on väliaikaisesti nyf^''saanut" muo-
""dollisen edustusoikeuden, on selitetty, että se tulee ryhtymään neu­votteluihin
Incon kanssa uudesta työehtosopimuksesta. Minkä verran
tähä^n teräsunion tiedonantoon voidaan luottaa, se on vielä kyseen­alainen
asia. Muistaa nimittäin-tulee, että reittauksen. korkeimmil­laan
ollessa suurista "raharikkauksistaan" ja "voimistaan" kerskunut ,
teräsunio vakuutti, että kaivosmiesten ja sulattotyöläisten ei tarvitse
muuta kuin jättää Mine-Mill ja liittyä terästyöläisten u n i o o n — ja
riiin saadaan "Inco polvilleen". Juuri näitä "Inco polvilleen" sanoja
reittaajat viljelivät melko vuolaasti. Nyt on kulunut 9 kuukautta s i i ­tä
j o l l o in teräsunio sai Port Colbornen sulattotyöläisten edustusoikeu­den
— eikä ainakaan heillä ole vielä mitään tietoa uudesta työehtosor
plimuksesta, puhiumattakaan nyt "Incon polvilleen" lyömisestä.
Mikäli on puhe meidän' lehdestämme Vapatidesta, s^ tulee us­kollisena
työväen yhteiselle asialle puolustamaa» Incon työläisten etu­ja
ja oikeuksia kaikissa tilanteissa ja ilman minkäänlaisia ennakko
luuloja, tai varauksia. . '
Mutta siinä — Incon työläisten etujen puolustamisessa — vaa-ditaflnenemmlän
käytännöllisiä tekoja kuin suuria puheita. Sik^i
uskomme, äUä incon työläiset kannattajineen tekevät viisaasti pitä­mällä
kiinni omasta koetellusta uiniostaan, Mine-Millistä, kuten he
ilmeisesti tulevatkin tekemään, j a antamalla varauksettoman tukensa
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Frans Vuoriqen, Port Arthur,
Ont., täyttää lauantaina, lokakuun
20 pnä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta^
vain onnentoivotuksiin.
um
Sotarikotlinen
"uudistaa" Bonnin
ulkoministeriötä
Länsi-Saksan lehdet ovat kerto­neet,
että tri Frans Nysslein laatii
suunnitelmaa ulkomijiisteriön ja
koko ulkoasiainhallinnon uudelleen
järjestelyä varten. Tri-Franz Nys-lein,
jolla nyt on ulkoasiainministe­riössä
henkilökuntajaoston vara­päällikön
virka, on sotarikollinen,
jonka nimi vilahteli Eichmarinin
oikeusjutussa; Raskaana miehitys­aikana
hän oli Tshekkoslovakian
pääprokuraattori ja vuosina 1943—
44 vastuullinen 918 tshekkiläisen
isänmaanystävän teloituksesta.
Todisteet hänen rikollisesta toi^
minnastaan annettiin brittiläisen
alahuoneen edustajille. Nysslein
liittyi kansallissosialistiseen puolu­eeseen
jo v. 1937: Natsilaisten y l i ­mysten
Heydrichin. Bormannin ja
Frankin suosion avulla hän eteni
urallaan loistavasti ja^' pääsi pian
miehitetyn Tshekkoslovakian pää- .. ,
prokuraattoriksi. Siihen aikaan hän ^l''!'^"""" optimismi.n, päättelee
Wejss, Tshombella - on naihm asti
Kongon tilanne, joka on jääty,
nyt yhtf^n ja samaan pisteeseen,
on ollut monenlaisten pohdinto­jen
kohlefenb ja \ erityisesti on
odotettu YKn pontevampaa esiin,
tymistä solmun auliaisijanai ,
Äskettäin on kongön ongelma-vyyhteä
icäsitellyt . Herbert F.
Weiss amerikkalaisessa konserva-tiivisessa
The New Leader-Ieh.
dessä sangen suorasukaiseen ta.
paan. Hän pohtii eri ratkaisu,
mahdollisuuksia ja joutuu totea-;
maan, että — läntiseltä kannalta
katsoen — ne kaikki näyttävät
vievän \tain ojasta alUkoon. Wei6S
toteaa niinikään, että tilanteesta
on vastuussa myös USA, joka
joulukuussa 1961 sai aikaan YKn
joukkojen ja Mois Tshomben vä.
listen taistelujen päättymisen
hetkellä, jolloin vain neljä lisä.
päivää olisi tehnyt tyhjäksi
Tshomben vastarinnan ja katkais.
sut Katangan irtaantumispyrki.
mykset. .
: Selostamme oheisena Weissin
artikkelin pfääajatuksia.
Moise Tshombe, joka on kuluneen
vuoden aikana useaan otteeseen i l ­moittanut
kannattavansa Kongon
yhtymistä peruakseen tämän kan­natuksen
yhtä useasti, on jälleen i l ­moittanut
hyväksyvänsä Y K : n l a i ­mennetun
yhtenäistämissuunnitel-man
ja siten herättänyt toivon, et­tä
Kongon vyyhdestä vihdoin selvit­täisiin.
Menneet tapahtumat eivät
kuitenkaan anna aihetta tällaiseen
oli Tshekkoslovakian suurimman
vihollisen Karl Hermann Frankin
oikea käsi. Hän hylkäsi' järjestään
luomittujen isänmaanystävien ar-monanomukset
Sodan jälkeen hän
ijakeni Saksaan, mistä hänet kah­den
vuoden kuluttua keksittfin ja
luovutettiin Tshekkoslovakiaan so­tarikollisena
sekä tuomittiin 20 vuo­deksi
vankeuteen. Vuonna 1955
Tshekkoslovakia luovutti Nyssleinin I
Saksan Liittotasavaltaan ei-armah- 1
dettuna sotarikollisena. Siellä hän
pääsi poliittiseen toimintaan sekä
uuteen loistavaan karriääriin Länsi-on
Iniyös Etelä-AfrikaUe; tärkeää,
koska se pitää 'tasapainon'' ennal.
laari. Katangan, Portugalin siirto,
maiden tai Rhpdesiain sortuminen
toisi vapaat kansalliset valtiot fite-lä.
AJfrikan rajoille ja se jo uhkaisi
tri Verwoerdiri asemaai. '
Etujen yhjteisyys sitoo Katangan,
Angolian ja Etelä-Äfrikn toisiinsa,
Katangassa on kysymys muustakin
kuin vain kaivoksista:. tukemalla
Tshömbea hänen valkoiset kannat­ta
jarisa Afrikassa toivovat pysäh­dyttävänsä
vapausliikkeiden voitto-
.<ulun maanosassaan. -
TSHOMBEN KANNATUS
iCATANGASSA
Otisi kuitenkin erehdys väittää,
että Moise Tshonibe pn vain uiko-maisteri
etujen välikappale. Hänen
bmat--taloudelliset jä poliittiset
etunsa ovat myös kysymyksessä.
Aatangan edustajana ei Tshpmbella
olisi liittovaltion puitteissa mahdol­lisuuksia
sellaiseen poliittisieen val-aniäyteen,
mitä Katangan :rik­kaudet
edellyttävät. Hänen Cona-ka:-
puölueensa sai Kongon keskus-parhimentissa
vain kahdeksan päik.
:iaa 137:stä. Vielä tärkeämpää pn,
että Tshomben oma asema Katan­gassa
ei näissä oloissa olisi varma.
Ennen itsenäisyyttä hänen puo­lueensa
sai Katangan maakunnalli­sen
edustuslaitoksen paikoista vain
kaksi paikkaa enemmän kilin oppo.
siuopiiolue ja vähemmän ääniä
kuin tämä puolue. Tshoiriben presi-dentiksr
yaiitsemisen laillisuus on
niinikään ollut kiistan kohteena.
Liittohallitus tukee Tshomben k i i -
oUut. takanaan ulkomaista tukea ja | pailijaa Jason Sehdweä. Oli oikeas-loiseksi
hän on pitänyt iitaantumis- ,<;,an, luonnollista, että Tshombe
Määräaflta siirto-maavallan
loppumiselle
New York. — (DLP) — Gui­nean
presidentti Sekou Toure eh­dotti
viikko sitten tiistaina Y K n
yleiskokouksessa käyttämässään
puheenvuorossa, että yleiskokouk­sen
istuntokausi vahvistaisi uudel­leen
päätöslauselman vapauden an-tamisesta
siirtomaille ja asettaisi
samalla vuoden 1963 lokakuun 24
päivän siksi määräpäiväksi, jolloin
viimeistään kaikkien siirtomaakan-sojen
on saatava riippumattomuus.
Puheenvuorossaan Guinean pre­sidentti
.korosti Afrikan kansojen
yhtenäisyyden saavuttamisen suur­ta
merkitystä. Hän asettui kannat-
Saksan ulkoministeriössä, jopajär- leräänlaisena cordon sanitaire^na nasta" "huoTimäua kun^p^esidemii ! Z ! — " ! ! ! ! ' ^ kauppaa kostevan' maaUmaSfe!
politiikkaa sisäpoliittisista syistä i t ­selleen
edullisena. Nämä tekijät
vaikuttavat yhä:
TSHOMBEN TUKIJAT
Tshomben ulkomainen tuki esiin-
.yi aluksi näkyvimmin Katangan
kaivokset omistavan Union Minie-ren
ja Belgian armeijan hahmossa,
mutta Tsivombea tukevat myös
kääntyi näissä oloissa Union Minie-ren
puoleen. Kun keskushallituksen
kädet oliyat kiinni armeijakapinan
selvittelyissä, käytti Tshombe tilai-suutia
hyväkseen j a vangitutti pai­kallisen
opposition.
KASAVUBUN PANOS '
TSHOMBEN PUOLESTA
Pääministeri Patrice Lumumba
maan eteläpuolella sijaitsevien epä- ' suoritti sotilaalliseii hyökkäyksen
itsenäisten afrikkalaisten maitien i kapinoivaa Katangäa vastaan ja oli
hallitukset, jotka pitävät Katangaa onnisfumaisillaan, armeijan kapi-matta,
tilanteen ironiaa osoittaa
se, ettäTshomben puoluelaiset ovat
liittoutuneet vasemmisto-opposition
kanssa, jonka muodostavat ent. v a .
rapresidentli Antoine Gizengan
kannattajat. Yhdessä tämän ryh­män
kanssa Tshomben edustajat
pyrkivät Adoulan ^hallituksen kaa­tamiseen.
Kun nämä ryhmät äsket­täin
olivat vähällä onnistua aikeis­saan,
Tshombe selitti, ettei hän voi
neuvotella Adoulan kanssa, koska
tältä puuttuu parlamentin luotta­mus.
Tsho^nben politiikka on jo tähän
mennessä tuottanut Katangalle
huomattavasti laajemman autono.
mian kuin sille oli aneftu Kongon
itsenäistyessä. Kokemus kuitenkin
osoittaa, että keskushallitusten val­lalla
on taipumus kasvaa. Jos K a -
tangä pysyisi Kongon piirissä,
myös sen armeija joutuisi keskus­hallituksen
käskyvaltaan j a s i l l o in
Tshombe saattaisi joutua vastaa­maa
nmm. osuudestaan Patrice L u -
mumban murhaan.
YKn PAKOTTEET JA
UNION MINIERE
Mitä Y K tekee, jos Tshombe jäl­leen
vain yrittää voittaa aikaa? Ny­kyisen
Y K : n suunnitelman mukaan
ryhdytään Tshombeen. soveltamaan
taloudellisia pakotteita, mikäli hän
ei noudata laadittua aikataulua. P a ­kotteisiin
kyuluisi "kaikkien kau­pallisten
j a finanssisuhteiden kat­kaiseminen".
Mutta pystyykö Y K siihen? On
sanottu, että ratkaisuun päästäisiin
helposti, jos Belgian hallitus pai­nostaisi
Union Minierea. Jos. tämä
yhtiö saadaan lopettamaan vero­maksunsa
Katangalle ja suoritta­maan
kaikki muutkin rahataloudel.
liset toimenpiteensä keskushalli­tuksen
välityksellä, ratkeaa pulma
ilman muuta. Mutta Belgia j a tie­tyllä
tavalla myös Union Miniere
eivät enää py.sty muuttamaan voi­mien
perustasapainoa. Nykyisellään
ei Union Miniere enää ohjaa Ka­tangan
presidenttiä, vaan on
Tshomben vanki. Jos yhtiö kieltäy­tyy
yhteistyöstä Tshomben kanssa.
4, ' j
Värikkään Ivan Romanof-fin
kuoro ja orkesteri kuul­laan
joka maanantai-ilta
CBGn r a d i o - ohjelmassa
"Songs of M y People". Oh­jelman
isäntänä on laulaja
Jan Rubes.
Algeria tarvitsee
apua, 2 aa
aa Rl
Geneve. — Synkkä talvi odottaa
niiiä pakolaisia, jotka ovat palan-!
neet sodan tuhoamaan Algeriaan, ja
monet 'lapset eivät todennäköisesti
elä kevStiseen saakka, ilmoittaa P u :
naisen Ristin Geneveen palannut
valtuuskunta. Avuntarve koskee ri.
2 milji pakolaista. '
Tällä hetkellä tarvitaan 27,511,000
dollaria käteisVaroina ja luonnon­tuotteina.
Rahalahjoituksia On' 'jO'
saapunut 35 maan PuiiäiSeä RistiÄ.
järjestöltä sekä monien maiden
hallituksilta ja hyväntekeväisyys­järjestöistä.
Elokuun loputfsq lah­joituksia
oli saapunut yhteensä
9,111,800 dollarin arvosta, ' '
Eräs paikallisen Punaisen Ristin
järjestön työntekijä sanoi sattuvasti
että "maassa on alkanut uusi k i v i ­kausi".
jestelmään uudelleen ulkoasiain- j — suojavyöhykkeenä — pohjoisia : .Jo-cf Kasaviibu erotti Lumumban
hallintoa. Samoin kuin sotarikolli- j itsenäisiyneitä maita vastaan^ s ja palautti joukot lähtöasemiinsa,
nen Foertsch on tätä nykyä Bun- ~
deswehrin kärjessä, on tri Nysslein
Rtenkin Portugali, jonka tär.j Tämän jälkeen Tshombe perusti
keimmät afrikkalaiset siirtomaat —! oman armeijansa eurooppalaisleii
Bonnin hallituksen luvalla .saanut I Angola ja .Mosambik— sijaitsevat i ja ctelä-anierikkalaisten rahoitta-haltuunsa
sen katangalaiset laitok-i . ,,, . ,
set. Suurin osa yhtiön belgialaises- koollekutsumisesta,
la henk.löKunnasta suhtautuu suo­peasti
Tshomben tavoitteisiin: ja Tshombe laskelmoi, että Y K nyt
tärkeän aseman Länsi-Saksan uiko- j vaaravyöhykkeessä, on erittäin k i i n -
ministeriössä. nosiunut tällaisesta "purkur i v a l -
Dollarin vahtil(oira
Washington.— USAn puolustus­ministeri
McNamara antoi USAn
armeijaliiton vuosikokouksessa
esiintyessään selvä.sti ymmärtää, et­tä
USAn armeijan tehtävänä 0'i
taistella kansallisia vapausliikkeiui
vastaan. Armeijaa on modernisoi­tava
ja laajennettava siinä määrin,
että se olisi valmis kansannousur
jen tukahduttamiseen tähtääviin
i tiosta'.
! mästi
I sallisen liikkeen eloonherääminen
Angolassa. Kongon vapautuminen
avasi tälle vapausliikkeelle alueen,
jolle siirtää evakuoitujaan ja jon­ka
kautta saada materiaalia sodan-i
käyntiä varten. Katangan rajoilla
on Angolan kapinaliikkeeltä kuiten­kin
evätty tämä mahdollisuus:.
Tshombe on luovuttanut angolalai-.
set pakolaiset takaisin Portugalin
viranomaisille. Tämä politiikka
johtuu siitä, että suurin osa Katan­gan
kuparista ja muista tuotteista
jiensa avulla.
Selvittyään vuoden 1960 uhkaa.
jatkaisi näissäkin oloissa työtään vain yrittää pelotella,
kaivoksilla. Jos tämä henkilökunta Kongon yhdistämisen aikaansaa-kieltäytyisi,
se voitaisiin korvata '"»nen on siis hyvin monisärmäiSr
Seurasihan miltei välittö-1 vista tilanteista on Tshombe säilyt.
Kongpn it.senäistymistä kan. i tänyt asemansa: Kahdessa suhteessa
[.hänen voitoltaan vielä puuttuu
I kruunu: Ainoakaan valtio ei ole
I tunnustanut Katangaa ja sen poh- j
; joisosa oh edelleen keskushallituk- |
i sen käsissä; Tshomben yritykset
' .»^aada Katangan poh joisosa. valtaan- I
sa ovat tuottaneet 50.000 baluballe
rhodesialaisella tai etelä-afrikka­laisella
henkilökunnalla. Kaivokset
•joka tapauksessa jatkaisivat työ­ltään.-
i Kuljetus ei aiheuttaisi mitään
probleemeja. Portugali ja Rhode­siat
antaisivat rautatiensä ja sata­mansa
käytettäviksi. Tuotteiden
markkinoinnin boikotoimisen vasta­voimana
ovat Tshomben arvovalt&i-hengenmenetykseri.
Pohjoisosa on, .. ... . .,• -
py..ynyt valloittamattomana, mutta ! '«"^'^^l ^""^'J^^- Umon Min.eren
tämä tosiseikka ei ole muuttanut J '""8''^ " ' « " " ^ ' « ^ amenkkalaisim
Tshomben aseinaa. itseasiassa hä-' yhtiöihin asti. Noudatla.s.ko edes
non mahtinsa on vain noussut.
Yhdysvallat boikottia silloin kun 90
sen tarvitsemasta koboltista t u -
rahoja on lisätty vuosiksi 1962—
1963 65 prosentilla vuoteen 1961
verrattuna, kun taas kuljetuskonei­siin
käytettävät määrärahat ovat
kaksinkertaistuneet. Erikoiskoulu­tuksen
saaneita taisteluun sissi­joukkoja
vastaan käytettäviä jouk­ko-
osastoja on nyt neljä kertaa
enemmän kuin v. 1961.
McNamara tähdensi, etteivät nä­mä
lisävaatimukset merkitse min­käänlaista
muutosta USAn politii­kassa
ydinaseiden käyttöön nähden.
USAn puolustusministerin puhe
osoittaa, että USA havittelee edel­leenkin
oikeutta "määrätä" muiden
kansojen kohtaloista ja on valmis
käyttämään tähän tarkoitukseen
kaiken taistelumahtinsa.
kaisseet Katangan ja Leopoldvillen
väliset kuljetusreitit.
rin.sä vastustajistaan, jolka ovat
kääntyneet Y K : H puoleen ja sen
Samanlainen tilanne on myös: avulla päässeet (70,000) kaikkiaan)
Rhodesiain suhteen. Sir Roy .We-! keskushallituksen alueille. Balu-lensky.
Rhodesian ja Njassamaanbain siirtyminen pois Katangasta
epätäydellisen liittovaltion päämi. | «n samalla avannut työtilaisuuksia
nisteri, jota oman maan kansalliset jäljellejääneille, jotka n yt tukevat
Oxfordiin ei
kelpuutettu
neekerisotilaita
Oxford. — Mississippin yliopi-ston
ensimmäinen neekeriopiskelija J a ­mes
Meredith sanoi tiistaina, että
USA:n armeija oli häpäissyt siihen
kuuluvia neekerijoukkoja kieltäes­sään
niitä osallistumasta järjestys-tehtäviin
Oxfordin yliopiston lähet­tyvillä
äskettäin tapahtuneiden ro-tumellakoiden
aikana.
Tämä 29-vuotias entinen ilmavoi­mien
kersantti torjui myös -väit­teen,
jonka mukaan hänet olisi eri­tyisesti
valittu, aloittamaan rotusyr­jinnän
-lopettamiseen tähtäävää
kampanja kaikissa täysin valkoisis­sa
yliopistoissa.
liikkeet uhkaavat, on asettunut tiu­kasti
tukemaan Tshomben irtautu.
mispyrkimyksiä. Tshombe puoles­taan
on vastalahjana tukenut Poh-jois-
Rhodesian afrikkalaista quis- i
ling-johtajaa Harry Nkumbulaa, j o . i
ka on VVelenskyn shakkinappula i
entistä innokkaammin Tshombea.
KAHDELLA TUOLILLA
T.shomben asemaa on myös pa­rantanut
hänen puolueensa edusta-jjon
paluu Kongon keskusparla-menttiin,
mikä on tapahtunut kai-
Kaundan radikaalisempaa kansallis.', itsenäisyysjulistuksista huoli­ta
liikettä vastaan. Tshomben il. j ^ n ^ B B ^ B g m ^ M i B M B M i B ^ i ^ ^ M M
moitetaan antaneen Nkumbulalle i
rahallisen tuen ohella sotilaallisen ;
harjoittelun mahdollisuudet Katan-gan
alueella. Rhodesia hallitsee,
myös Katangan tuotteiden vienti,
reittejä.
VOIMA
On siis hyvin kyseenalaista, voi­daanko
Katangan yhteyksiä kat­kaista
tällä tavalla. Y K voisi puut­tua
Katangan mineraalien louhin­taan
ja kuljetuksiin: Y K : n joukot
voisivat miehittää kaivokset kes­kushallituksen
nimissä ja Katan-gaan
kulkevat rautatielinjat voitai­siin
saattaa Y K n valvontaan. Nämä
menetelmät tuottaisivat tuloksia,
mutta ne aikaansaisivat uuden so­tilaallisen
yhteenoton Y K : n ja Ka­tangan
joukkojen välillä. Koska
useat länsivallat vastustavat täl­laista
välienselvittelymuotoa.
tcn vaikeuksien edessä, mutta vaih..
toehto on vielä pahempi. Jollei k r i i ­siä
saada selvitettyä; on todennä­köistä,
että Adoulan hallitus kaa­tuu:
Adoula on ollut yhteistyössä
YK:n kanssa, mutta hänen seuraa­jansa
voi jo vaatia Y K : n joukkojen
vetämistä pois Kongosta. Jos se t a ­pahtuu,
Weiss kirjoittaa, valta siir­tyy
vasemmistolle, jolloin keskus­hallitus
: automaattisesti yrittäisi
valloittaa Katangan ja hakisi apua
"keltä tahansa", joka on valmis si­tä
antamaan.
Tällainen kehitys olisi Y K : l l e ja
Yhdysvalloille kohtalokas, koska se
lekisi Y K : n puuttumisen Afrikan
ai^ioihin poliittisesti mahdottomak­si.
Vaikka USA onkin länsivalloista
innokkaimmin puoltanut Kongon
yhteenliittämistä, se kantaa vastuu­ta
Katangan jatkuvasta eristäyty­misestä.
Sillä juuri USA keskeytti
Katangan ja Y K : n joukkojen väli­set
yhteenotot joulukuussa 1961
hetkellä, j o l l o in yleisesti oltiin sitä
mieltä, etiä sotilaalliset toimenpi­teet
jo muutaman päivän kuluttua
tekisivät lopun Tshomben eristäy-tymispyrkimyksistä.
Ellei Katangan tilannetta selvi­tetä,
tulevat afrikkalaiset ja aasia­laiset
aina muistamaan, että länsi­vallat
ehkäisivät yhtenäisyyden.
Kuuban saarto ei
saa Englannin tukea
Lotitöö.— Etiglantl suhtätttuU
vakavasti hyökkäyksiih jotka teh­dään
laillisia liiketoimiaan hoita­via
aluksia vastaan, eräs Eri^län-riin
ulkoministeriön ediistäja i l ­moitti
Lontoossa perjantaina.
Edustaja kosketteli i»äivittäisel.
lä sanomalehtivastaanotollaan
kuubalaisen pakolaisjärjestön
Alpha 66:n torstaina julkaisemaa
ilmoitusta, jonka mukaan se ju­listi
kaikille Kuubaan tarvikkei­ta
kuljettaville aluksille sodan.
Viime kuussa tapahtuneen väli­kohtauksen
johdosta suoritetut ky­selyt
jatkuvat edustaja sanoi. Täl­löin
englantilainen kauppalaiva
Neyvlane joutui tulituksen köhteek-;
si Kuuban vesillä. .
New York. — Neuvostoliitto kilt­ti
torstaina Englantia, Ruotsia jA
muita länsivaltoja siitä, että nämä
olivat kieltäytyneet kannattamasta
Kuubaan kohdistettua kauppasul- -
ku.
YK:n talouskomitean neuvostoe-dustaja
G, P. Arkadev valitteli sitä,
että lännen merenkuflcukansat o l i ^'
vat 'joutuneet "poliittisen painos­tuksen"
kohteeksi Kuuban kauppa-yhteyksien
lopettamiseksi.
USAn edustaja Philip Klutznick
esitti vastalauseen näiden syytösten
johdosta* joihin, kuten hän sanoi,
tultaisiin vastaamaan aikanaan.
SITÄi
J A
TÄTÄ
KOSTO ON SULOISTA ;
Perheen ainoa tyttö kasvoi ja
varttui j a oli ensimmäisiä kevät-tansseissa.
Isä katseli tyttöä tanssi­lattian
y l i nuoruusvuosiaan muis­tellen.
Tanssin päätyttyä; isän auttaessa
tytön pukeutumista, tyttö esitti,
pyynnön: "Isä täytyykö meidän
lähteä heti. Emmekö voi odottaa
Jimiä?"
Isää kavahdutti pelko menetyk-sestä:
" M i k s i " hän sanoi, "sinähän
tanssit Jimin kanssa joka tans-sin?"
"Tiedän sen", vastasi tyttö terä^
västi, " j a hän sotki jatkuvasti var­paitani.
Oi isä, anna minun p oU
kaista kerran häntä säärelleen: —-
vain kerran, isä."
Laulajatar lauloi: "Jos öisin l i n ­tunen
. . . "
Kulkija tuli ja sanoi: "Silloin
tulisi auringonpimennys.
Mine-Millin sekä oikeutetulle ett.i
tarpeelliselle taistelulle .sitä poliit­tista
väärinpeluuta vastaan, minkä
kohteeksi j a pelinappuloiksi Incoh
työläiset ovat nyt joutuneet. Nyky­tilanne
edellyttää — ja se on aika­kautemme
yksi ajankuva — että i t ­se
oikeuden ja totuudenkin puolus-taminen
on taistelua niin Incon työ­läisten
kuin yleensä Canadan työ­tätekevien
parhaitten etujen puo­lesta
taloudellisesti ja sosiaalisesti.
E N G L A N N I N K A K S I N A I N EN
ASEMA
Englannin suhtautuminen Katan,
gan kysymykseen liittyy sen vas­tuuseen
Rhodesian tilanteesta. Mac.
millanin hallitus on ollut haluton
ryhtymään vakaviin pakotteisiin
Tshombea vastaan parlamentin ja
eritoten -kaupallisten piirien har.
joittaman painostuksen takia. Union
Minieren osakkeita kun on myös
englantilaisessa^ omistuksessa. T o i .
saalta on, S i r Roy Welensky useaan
otteeseen viitannut kintaalla Lon­toossa
tehdyille päätöksille. On tus­kin
uskottavaa,: että VVelensky suos.
tuisi sulkemaan rajat Katangalta,
jos Englanti sellaisen päätöksen te­kisi.
Se mahdollisuus, että Y K esiin­tyisi
nykyistä tarmokkaammin
Kongon yhdistämisen hyväksi joh.
taisi todennäkötsesti siihen, että
YK:n yleiskokous vaatisi saman,
laista peräänantamattomuutta myös
muissa Afrikan valtioissa, mm.
Rhodesiassa. Tätä kehityskulkua
Englanti pyrkii estämään.
Viimeinen mutta kenties kaikkein
tärkein taustavoima Tshombella on
Etelä Afrikan liittovaltiossa, jonka
panos toistaiseksi on rajoittunut
Tshomben armeijan varustami.sWn,
Tshomben pysyminen kansallisuus­liikkeiden
vastaisessa rintamassa
PÄIVÄN PAKINA
Onpa siinä kerraksi "hengenruokaa"
I?ot pojat, jotka n i i s t i asioista ovat
paremmin tietoisia, ovat meille
opettaneet, että "autuaita ovat puu­päät—
sillä he eivät huku".
Ja siltä pohjaltakin on kaiketi
yniniänetlävissä sekin, miksi To­rontossa
Ilmestyvä Vapaa Sana ryh­tyi
menneellä viikolla tapiseeraa-maan
sivujaan T. Junnilan sisun-purkauksella:
'Noottikriisi tuoreel­taan
tulkittuna". "~
Suomen asioita vähänkin lähei-
.semmin seuraavat tietävät luonnol­lisesti,
että Junnila puhuu "nootti­kriisissään"
vähän tottakin kun hän
sanoo olevansa "mahdollisimman
kaukana kaikesta ns. marxilaisuu­desta",
kuten hän kirjasensa esi­puheessa
sanoo. Hän on äärioikeis­ton
yksi napamies.
Mutta mikäli on puhe esim- hä­nen
kiihoituskirjasensa "tuoreu­desta"
niin siinä hän eksyy koko­naan
valheiden polulle, sillä asial­lisesti
puhuen hän vatkaa • New
York Timesin jms. vanhoja valhei­ta
siitä miten Neuvostoliitto "se­kaantui
Suomen asioihin" presi­dentinvaaleissa
jne.
Tosiasiassa Junnilan kirjan esi­puhe
on osoituksena siitä, että tä­mä
äärioikeiston politiikko ja pu­hemies
pn hirveän katkeroitunut
siitä, kun suomalaiset valitsijat
jättivät hänen suuruutensa valitse­matta
eduskuntaan.
Niinpä herra Junnila karahteeraa
itseään kirjasensa, esipuheessa "po­liittista
vastavirtaa" uivaksi yksi­näiseksi
loheksi ja hän toistaa vie­lä
varmuuden vuoksi "Niin, vasta­virtaan
uivas_ta:.yksinäisestä lohesta
puheen ollen: olen varmasti mah­dollisimman
kaukana kaikesta ns.
marxilaisuudesta' ."
Meidän on tietenkin helppo ym­märtää-
Junnilan katkeroituneisuus
vaalihäviönsä johdosta.
Mutta kuolemaksemmekaan me
emme voi käsittää sitä, miksi hän
häviöstään kiukuttelee suomalaisil-le
yleensä. Luulisi hänen vanhana
politiikan tekijänä myöntävän, että
suomalaisilla on oikeus olla valit­sematta
sellaista äärioikeiston
suuruuksia kuin hänkin on, Ja että
suomalaisilla on lisäksi oikeus
omaksua niin sisä kuin ulkopoliitti-sestikin
parhaaksi katsomansa oh­jelman
-— herra Junnilalta lupaa
kysymyättä.
Miltei yhtä käsittämätöntä on se
miksi Vapaa Sana julkai.see nyt
sen sarjakirjoiluksena hänen par­jauksensa
ja panettelunsa ei. vain
Suomen erästä naapurimaata, vaan
myös Suomen kansan enemmistöä
vastaan? Olisi luullut, että jos lehti
on niin kovassa tekstin tarpeessa,
että sen pitää sivujaan tapiseerata
sillä tavoin, se olisi voinut löytää
jotakin "mukiin menevää" ajanvie-telukemista
— jossa ei ainakaan
tökeröllä ' tavalla mustamaalata ja
yritetä häväistä Suomen kansaa.
No, Jokainen uskollaan autuaaksi
tulkoon.
Mutta puhukaamme mekin puo­lestamme
suulla suuremmalla.
Heti sen jälkeen kun Suomen
feduskurinan "automaattiäänestyk-sesiä'
omalaatuista kuuluisuutta
saaneenTuure Junnilan kirjanen
tulkittuna'.
N i i n siellä. Suomen suuressa naa­purimaassa.
Samaa mieltä ovat.
useimmat suomalai.set. kuten "yk*'
sinäinen lohikin' valittaa.
Muuten, sivumennen sanoen, her.:
ra Junnila joutuu tekemään kirjas-saan
häikäisevän hurjia häränpylly-,
Jä: Hän pauhaa esim. kovasti siitä,
miten presidentirivaali oli Suomes.
sa vain "pelkkä muodollisuus"..
Tämä siitäkin huolimatta vaikka
hän jo esipuheessaan valittaa ja -
vaikeroi "yksinäisen lohen" osuut­taan
ja sanoa olleensa kuukausikau-__
palla "vastahangan' puolella, kun­nes
tuli viimeinen korsi, e l i se; että
näki päivänvalon, Junnilan mieles--l'herraa suuruuttakaan'' ei valittu
tä "altavastaajana" olevan maan,
Neuvostoliiton Novoje Vremja j u l ­kaisi
V. Berezhkovin arvostelun s i i ­tä
korostaen siinä yhteydessä " I k u -
turson" ylösnousemusta. Mainittu
kirjoittaja kertoo aluksi Kalevalan
kertomuksesta Ikutursosta, joka a i ­heutti
vahinkoa Kalevalan kansalle
ja uhkasi tuhota sen. Väinämöinen
lauloi kuitenkin hänet takaisin
merten syvyyksiin ja Ikuturso lupa­si
olla enää ilmestymättä ihmisten
ilmoille.
Mutta Jokin aika sitten, kertoo
Berezhkov edelleen. Turo kuitenkin
otti ja ilmestyi Tuure Junnilan hah­monsa
ja ennustaa hänen suullaan
kaikenlaista pahaa Suomen kansal-le.
Ikuturson avulla Junnila muisti
olevansa filosofian tohtori ja ryhtyi
filosoimaan Suomen ulkopoliitti­sesta
tilanteesta ja n i in hän kirjoit­ti
kirjan "Noottikriisi tuoreeltaan
enää eduskuntaan!
Emme halua sekaantua Junnilan
jorinoihiiv_sen enempää. Alka9n9a
seuraavat kansalaisemme tietävät
täällä, että Honka-rintama, mistä
Junnila : krokotiilinkyyneleitä vuo­dattaa,
luhistui omaan mahdotto­muuteensa.
Nähtyään, ettei hänellä.';
ole mitään valinnan mahdollis^uk-^-
sia, Honka vetäytyi pois ehdokkuui^
desta — Jättäen sellaiset äärioikeisr
ton ^'yksinäiset lohetV kuin herra
Junnilan ja kämppanit yksift kui­valle
rannalle ruikuttamaan. "
Kelpaa hänen kirjaansa J p t i s e s t i
julkaista täälläkin V sanomalehden
sarjakirjoiluksena sitä kun ei-muuten
saataisi edes "leipurin tu.>.
sinaa" -kaupatuksi täkäläisille
maanmiehillemme.
— Känsäkoura.