Vapaus, July 31, 1928

              Siva2 Tiistaina, heinak. 31 p:iia—Tuesday, Joly 31 No. 161 — lft2«
VAPAUS
T O m i T T A X A T t
VAAKA. B. A. TESHC5EX. H. SCIA- E. PEHKOJTE».
« di* F M OffiM Ottnn. n
VATACS (UI>«ftr> • _
tb« Milr «CU of FasiA Toden Is C«BA<U. PotliArf itUXf «t Se<C>Bry. Oatnia.
lUfOTCSBIXXAT VATAVDESSA:
SUO kota* kirtu. — tdajSSuiaKKMUM Jtaot«i.«M«Ma«a oo. «uAnj
-trH"— <- T ä n k ^ J«Iu «i «MBsa taka. ai ttOa gfc«WIi»i>«. j«>n.
TltACSHINHAT:
1 tk. C4J0. « kk. « t » . S kk. « J » M l kk- nM. '-rUn
1 1 .k. »m. 6 kk. tsj*. > kk. ISJ» }• 1 kk. nxo.
alt^k» ja
Lafeteea aJotax OiDotKlaet pIiSI «Jla kooJton..» kallo 4 lp. ila»eitroun>liTlB edem»eoä arkJpIiTiai.
Vafcadcs Uiaixaai iJUny Baflatac SS Lanta ttntU fafcali. B«W. * ^
kaoctorii Ubmr BoiUiac SS Lacsa S«. PahaB» MM. Fo«Uo»ow» B<»» O . SaOtMtr. O»»-
CaMoI aamtiaia» f«aa Tlcu per cal. laek- Ifiaiaoa A»f far alasia faaaftJ*. TSa. Tb. Vapaaa
to Cka »aal adrcrtlAac rndBaa aaoec ika RaaiJb Paepla la
ika acu arOIoia tafcaaat taa «amatfa aoaMiaaaa kinMa<
" BlaMmi I. V. KAKNASTO, UatkacaboHala.
klfjacukta «aJallaf CikkaaiAaUaSaa
Kiinan työväenliikettä avustamaan
Kiinan työväenliike on parhail­laan
läpäisemässä ankarain koette­lemuksien
ajanjakson. Kiinan kan­sallisen
porvariston, militaristien ja
imperialistien koko mahti syöksyy
Kiinan nuorta työväenliikettä vas­taan.
Tuhansia ja kymmeniatuhan
sia tyolä£siä pn kidutettu ja mn-muttu.
Nämä taantumuksen voimat
ovat ottaneet tehtäväkseen Kiinan
taistelevan proletariaatin perinpoh
jin hävittämisen. Tätä tehtäväänsä
toteuttavat ne äärimäisellä tarmolla
ja raakuudella. Sen takia ei f^ii-nassa
ole ainuttakaan paikkaa, missä
ei virtaisi työläisten ja talonpoikain
veri.
.Tämmöinen ennen kuulematon
terrori asettaa kaikkien maiden tyÖ-väe;
iluokan eteen varsin vakavana
kysymyk^n todellisen avun hankki­misesta
Kiinan proletariaatille, sillä
ilman nopeaa ja todenperäistä avus­tusta
Kiinan työväenluokka saattaa
heikentyä ja menettää taistelukun-toisuutensa
monien vuosien ajaksi.
Vaikka Kiinassa vallitsi viime
vuonna kaikkein raakalaismaisin
valkoinen terrori, niiii sillä ei kui­tenkaan
saatu aikaan sitä ''rauhalH-suutta",
mitä taantumuksen voimat
silta odottivat Koko Kiina oi^näet
talonpoikaisnousujen pyörteissä;'Ka-pinälliduu^
siirtyy maakunnasta toi­seen,
ja piiristä piiriin. Ainutta­kaan
päivää ei kulu ilman, ettei ka­pinaa
puhkeaisi yhdessä tai toisessa
kulmakunnassa, joiäsd Idihottuiieel
mutta huonosti aseistetut talonpojat
yrittävät omin voimin inurskata by­rokraattisen
sotilaskoneiston. Tähän
mennessä onkin kapinallisien ta­lonpoikain
käsissä ollut kokonaisin
piirikuntia, joissa lie ovat jttlista>
nect talonpoikain neuvostojen vai-hii.
Kuluvan vuödeu «nsimäiseu
puoliskon aikiäia talonpoikaisliike
Vi ol« vaikutusvaltajiiHa nähden ol­lut
heikompaa, vaan monissa ta­pauksissa
voimakkaampaa kuin '.ni-tä
se oli viime vuonna.
nalaisten ammattiliittojen voimistut
tamisesta ja laajentamisesta ja teolH
8UU8- kuin myös käsityöläispfoleta-riaatin
aktiiviseksi saattamisesta on
erikoisen suuresta merkityksesta
Kiinan vallankumoukselle, sillä vain
täten voidaan suoristaa niitä vai­keuksia,
joita tulevaisuudessa saat
taa nousta, jos talonpoikain liike
pääsee kovin paljo edelle proleta­riaatin
liikkeestä.
' Samaan aikaan, kun miljoonia ih­misia
käsittävää talonpoikain liiket-e
» voida murskata eikä tuhota, on
juttu työväenliikkeehln nähden tyk­känään
toisenlainen. Kiinan työ­väenluokka,
erittäinkin mikäli tpol-lisuustyöväeslö
on kysymyksessä,
on lukumäärältään verrattain piieni.
Sc on keskittäytynyt muutamiin pii­reihin,
aivan samoihin piireihin,
joissa imperialistien ja militaristien
päävoimat ovat keskitettyinä. Shang-hain,
Kantonin ja Hankoun veri­löylyt
ovat juoksettaneet kuivatin
proletariaatin elinveren. Terrorin
takia on satojatuhansia kiinalaisia
työläisiä paennut kaupungeista maa­seudulle.
Työnantajati tahtoen pitää
palveluksessaan vain, nöyriä ja alis­tuvia
työläisiä, ovat'viimeisen vuo­den
kuluessa erottaneet ainakin kol­me
neljäsosaa työläisistään ja otta­neet
uusia niiden tilalle. Tämän ta­kia
onkin tehtaissa ja työpaikobsa
vain muutamia jälellä niistä työläi­sistä,
jotka osallistuivat vuoden
1927 taisteluihin.
Täten on n^cyhetken tunnusmer­killisenä
piirteenä työläisten liik­keen
ja talonpoikain liildceen er­kaantuminen
toinen toisestaan. Työ-
Iäistä liike on jälessa talonpoikain
liikkeestä, jh tästä seikasta aiheu
tuu suuri vaara Kiinan vallanku­mouksen
edelleen kehittymiselle.
Tämä ei kuitenkaan tarköta sitä, et­tä
Kiinan työväenliike olisi tullut
tykkänään tuihotuksi. Äskeiset lakot
Shanghaissa, Hankoussa, ja Tiensi-nissä
pohjoisessa, osottavat ettei
työvaenluoldcaa ole vielä täydelleen
murskattu. Samalla kertaa tulee sil­ti
muistaa, että tämänpäiväinen työ-,
väenliike on paljoa jälessä siitä liik­keestä,
mikä keJiittyi 1927.
Näin ollen kysymys Kiiiian työ-väenjoukkojen
järjestämisestä, kii-
Kiinan työväenluokka on varsin
vakavassa asjcmassa. Sen takia ky­symys
kansainvälisen proletariaatin
sekaantumisesta Kiinan vallanku­mousta
koskeviin asioihin saa erit­täin
suuren merkityksen. Mitä kan­sainvälinen
iyöväenliike on tähän
mennessä tehnyt Kiinan proletariaa­tin
hyväksi? Ottakaamme esille yk­si
maa toisen jälkeen ja kysykääm­me:
mitä on tehty? Enune erehtyne
sanoessamme, että Neuvostoliiton
työväenluokka on kaikkein enemmän
avustanut Kiinan proletariaattia.
Mutta entä mitä^ ovat Englannin,
Ranskan, Saksan, Yhdysvaltain ja
Japanin työläiset tehneet? Hyvin
vähät todellakin. Muutambsa mais­sa
muodostettiin aikoinaan **Kädet
irti Kiinasta'*'komiteöitaf järjestet­tiin
protestikokouksia, ja siinä kaik­ki.
Muutamain viime kuukausien ai-kslna
on kansainvälinen työväenleh-distö
omistanut aivan liian vähä ti­laa
palstoillaan Kiinan tapahtu­main
selvittelylle. Kansainvälinen
työväeiilehdistö lainaa ^ähä huo­miota
sille seikalle, miten "sivisty­neiden"
suurvaltain edustajat eivät
ainoastaan suorita laupeudentöi'cä,
mutta myös työntävät Kiinan kan­san
parhaat pojat heidäh kidutta-jainsa
ja telottajainsa käsiin. Kan­sainvälinen
työväenlehdistö ei osota
todellista herkkätuntoisuutta niitä
vertoja vetämättömiä raakirausteko-ja
kohtaan, joita Kiinassa tehdään
imperialististen valtain suosiollisella
myötävaikutuksella. Riittääkö näi­den
suhteen se, että niistä kirjote-taan
yksi tai kaksi artikkelia tahi
järjestetään yksi tai kaksi protesti-kokousta?
Ei, tuhannen kertaa, ei!
SiUä meidän tulee pitää mieles-
"^ämnle sitä seikkaa, että Kiinan työ­väenluokka
on mitä uhkaavimmassa
hädässä. Sen on tapeltava ei vain
feodaalisia tilanherroja ja kansal­lista
porvaristoa vastaan, vaan myös
kaikkein mahtavimpia imperialisti­sia
suurvaltoja vastaan. Missä hy
vfiSn saavat Kiinan työläiset ja ta­lonpojat
vallan käsiinsä, niin heti
rientävät sinne japanilaiset, britti
Iäiset, amerikalaiset ja ranskalaiset
sotalaivat, auttamaan Kiinan taan­tumuksellisia
työläisten ja talonpoi
kain liikkeen murskaamisessa.
Mitä tulee meidän tehtä? Kiinan
työväenliikettä on avustettava! En-simaisena
välttämättömyytenä on
sen ryöstöpolitiikan pysyväinen pai
jastaminen, jota imperialistiset vai
lat Kiinassa harjottavat. Ne mur
haavat menetelmät, joita Britan­nian,
Ranskan, Japanin ja Ameri­kan
edustajat pitävät yllä Kiinassa,
on heitettävä vasten kasvoja porva­rilliselle
kansanvaltaisuudelle. Laa­jat
työväen joukot on kaikki välttä­mättä
saatava puolustamaan Kiinan
raatajajoukkoja. Meidän ei pitäisi
tyytyä muutaman lyhyen artikkelin
tai huomautuksen kirjottamiseen, ei­kä
muutaman protestikokouksen pi­toon
kerran kuukaudessa. Kiinan
työväenliike ja sen käsitteleminen
pitäisi olla yhtenä vakituisena koh­tana
kaikissa työväeh kokouksien
työjärjestyksissä. Mielenosotuksia
olisi pidettävä ja vaadittava sota­joukkojen
poistamista Kiinasta. Im­perialistien
murhaavat menetelmät
Kiinassa on välttämättä tuomittava
ja häpealeimalla leimattava ne ros­vot,
jotka kuomintangin lipun alai­sina
hävittävät Kiinan kansan par­haimmiston.
Niinäään on vältta-zoätöntä
pysyväisesti paljastaa re­formistit,
jotka puhuvat vaan eivät
tee mitään Kiinan raatajakansan
auttamiseksL Keräyksien toimeen-,
pano Kiinan työläisten hyväksi on
välttämätöntä. On tarpeellista osot-taa
Kiinan työväenluokalle, ettei
meidän kansainvälinen solidaarisuu­temme
ole vain tyhjä fraasi, vOän
^ta me olemme todella päättäneet
hankkia veljellistä apua Kiinan kan
salle. Mutta voidakseemme toteut­taa
kaiken tämän, on meidän herä­tettävä
suurempaa aktiivisuutta ja
solidaarisuuden tunnetta työläisjou­koissa;
vain täten on Kiinan työ­väenluokan
todellinen avustaminen
mahdollista.
Mistä johtunee se seikka, että
useiden maiden työläiset ovat jää­neet
kylmiksi, tunnottomiksi Kiinan
työläisten kohtaloon nähden, eivät­kä
vain työläiset, vaan vieläpä ^mo­net
työväenliikkeen johtohenkilöt­kin?
Tämä tunnottomuus johtuu
siitä, että vain harvat ihmiset käsit­tävät
Kiinan tapahtumain suuren
historiallisen merkityksen. Tavalli­nen
englantilainen työläinen esim
työläisiä orjuuteen, niin tietää se
orjuutta ja maaorjuutta myös luxpi-taiistuten
maiden työläisjoukoille.
arvelee, että tapahtumat kankaisessa
Kiinassa eivät koske häneen, vaikka
ne todellisesti ovat sangen suuresta
merkityksestä jokaiselle englantilai­selle,
ranskalaiselle ja amerikalai-selle-
työläiselle. Jos Kiinan taantu­muksen
ja maailman imperialistien
yhteinen rintama onnistuu täydel­leen
murskaamaan Kiinan työläis­ten
ja talonpbikaui liikkeen, ja saat­tamaan
satojamiljoonia kiinalaisia
Täten'siis,' Kiinan työväoolnokkaa
anttapssaan, auttavat Randcan, Eng­lannin,
Amerikan, Saksan ja Bal­kanin
työläiset itse asiassa itseään.
Juuri taipäL seikka pitäisi osotetta-maätf
Jokiselle työläiselle, tehtävä
selvacsi, j<Aaiselle proletaarille ja
juuri tuota' selostusta silmällä pi­täen
on kaksi viikkoa kestävää, kan­sainvälistä.
Kiinan työväenliikkeen
avustustoiitfa johdettava.
Tämä kaksi viikkoa kestänyt kan­sainvälinen
ryntäys alotettiin tämän
kuun 17 pma ja loppuu se tänään.
Jos kaikki vallankumoukselliset jär­jestöt
ovat sen kuluessa ryhtyneet
tarkemmin punnitsonaan Kiinan
vallankumotiksen merkitystä, ja tul­leet
sitä tehdessään käsittämään, et­tä
Kiinan proletariaatin asia on juu­ri
meidän oma asiamme, niin siinä
tapauksessa on se ollut inahtava
kansainvälinen solidaariäuuden oso-tus
Kiinan proletariaattia kohtaan;
ja tämän solidaarisuuden osotuksen
jälkeen ryhdyttäköön aktiivisesti
avustamaan Kiinan työväenluokkaa,
sen taistellessa kansallisen ja yhteis­kunnallisen
vapauttamisensa puoles­ta,
Ja jos vallankumoukselliset jär­jestöt
ovat' syystä tai toisesta lai­minlyöneet
Kiinan proletariaatin
taistelun tunnetuksi tekemisen, on
moista • laiminlyöntiä ryhdyttävä
korjaamaan sillä, että Kiinan prole­tariaatin
asian merkitystä aljetaan
heti tunnetuksi tekemään.
seikat sattuvat vaitatttamaan heidän
porsrtf>pa'P<»y«Ti ^T^riss^^ä• He. v(ävat
o l l a tänä päivänä tätä. huomenna
tuota. K ^ h y y s voi ajaa seuraamaan
n i i t ä , Jotica lörricivät olosahteita kor­jaamaan.
PiUamtraHisuus merkitsee
porvariston pucäelle astumista.
Y k s i tärkeiznpiä tekijöitä Joukon
luottanuiksen kasvattamiseksi tai me­nettämiseksi
on kirjanpidolliset mene­t
e l m ä t . Sanotaan: e t t ä "mjd«maäik-k
a ei valehtele". Porvarilliset liike­miehet
valehtelevat häikäilemättömäs.
liike
Rajakaapimkttn antotyöiäiset järjestäyiymäan
t i matematiikan avuHa.
K i r j a n p i t o on xmhtaasti matemaat­tinen
toimitus. idOa, tarkalleen m ä ä r i -
teltyjen kaavojen mukaan haetaan
tarpeellinen tulos, tai taoksia. TS-män
t e h t ä v ä n suorittamisessa kuiten­k
i n on ymmärrettävä mitä tuloksia
p y r i t ä ä n saavuttamaan. K u n liikkeessä
k ä s i t e l l ä ä n lyhkäisessä ajassa ulosku.
luvaa tavaraa on se suorastaan lasket­tava
tappioksi, eikä kuljetettava kir­joissa
omaisuutena. .Irtaimen omai-suude
npoistot täytyy olla riittävän
suuret, e t t ä sen kirjoissa oleva arvo
mahdollisimman l ä h e l t ä vastaa t o d d l i -
suutta^
arvo saattaa olla olennaisesti hyvii:-
k i n paljon muuttuvainen, ei saa mis­s
ä ä n tapauksessa pyrkiä yliarvioimkan.
Aikaisemmat osuuskaupat tekivät
yllämainituissa Mrjanpldollisisai me­netelmissä
vakavia virheitä. TSmä
Johtui osaksi liikkeenhoitajain koke­mattomuudesta,
osaksi yksilöllisestä
pyrMmyksestä «aoistaa hyvänä liike­miehenä".
RahaXUnuen ttilos liikkees.
sä ei ole mielivaltainen, mutta liike­voiton
Järjestely Jää liikkeen johdon
mielivaltaisesti Järjesteltäväksi, siUoln
kun ei m i t ä ä n , h y v ä k s y t t y ä Järkiperäis­t
ä määritelmää omaisuuden arvon
käsittelyssä haluta noudattaa. Ixddk-sena
kuitenkin on. e t t ä liikkeen kir­janpidon
täjrtj^r ennemmin tai myö-
[ hemmin alkaa n ä y t t ä m ä ä n tappiota,
sillä omaisuuden arvoa el voida kir-
JanpIdoUisestikaan Jatkuvasti yllarvoi-da.
Kirjanpidollisten voittojen n ä y t t e -
l e m ä i e n ön aiheuttanut' monien l i i k ­keenhoitajien
eron j a Jättänyt seuraa,
valle liikkeenhoitajalle katkeian t i ­lanteen
korjattavaksi.
Joukkojen luottamusta el saa Jär­k
y t t ä ä m i l l ä ä n temppuilulla. Jos l i i k ­keen
tilanne on heikko, on todellinen
Jäsenistd valmis avustamaan Jaetuke-maan
l i i k e t t ä ä n . Mutta Jos liikkeestä
»mau>» elämälle parempi: h i t t y ä k ö j a i.
hen J«iHuxja. Joka taistelee riistäjiä,
k ^ ) i t a l i s m l a vastaan, vaiko yhä vain
kannattaa s i t ä luokkaa. Joka siHoin
mässää kun työläiset tahtovat n ä ä n t yä
^ s n r s ä n Nyt on jo aika työläisten
lyödä keskenään veljenkättä Ja sa­noa:
taistellaan yhdessä, niin voitto
on meidän.
K e s ä i n e n tervehdys! — Oscarin
Maija.
Kenogami, Que.
P O H J O I S - O N T A R I O N L A K K O L A I S -
T E N AVUSTUS
Osa imPrk?''"'""'*" suomalaisiSva,
huomattuaan tilanteen mikä vallitsee
pohJois-Ontariossa metsätyölälsten Ja
t y ö n a n t a j i e n välillä, päättivät tehdä
parhftnnjgft tovereitten avustamiseksi.
S-T. Ja metsätyölälsten Kenogamin
osastot pitivät yhteisen kokouksen h e l -
näk. 13 p : n ä . Jossa keskusteltiin mil­lä
tavalla avustus voitaisiin toteuttaa,
sillä rahaa el meillä yhteisissä kassois-
_ ^ sa montakaan dollaria ole. Päätökseksi S S r S ^ l ^ JonkaUull. e t t ä pidetään y^^^^J*^^
Josta kertyneet varat l ä h e t e t ä ä n lak-kiolldsille.
Iltamat pidettiin 21 p. hei
n ä k u u t a . Johonka iltamiin naisosasto
lahjoitti ravintolatarpeet llmniseksL —
KUtos siltä heille!
Puhdas rahallinen tulos oli maini
tusta Ufcamasta $20.45 sent
L . W X y n l o n osasto p ä ä tU yllmääräL
sessä kokouksessaan laittaa keräyslis-
ViikoB bynlibiimsta
Eräs venälaiaen ruhtinas,
Alexis Gagarin,
eli Torontossa petoksin
ja uppos velkoihin.
Vain hetkeksi
hän viivähti,
pian maasta karkasi.
Nyt poliisille rajantakaa
kättänsä huiskuUL
Mutt hänpä onkin ^'ruhtinas
valkoinen, arvokas.
.»» •
Työlälstoverlt!
Bajakauifunklen a u t o t y ö l ä l s t e n t e o l l i.
suusllltto on perustettu yhdistämään
kalkki Rajakauptmklen autoteollisuu
dessa työskentelevät työläiset yhteen
untpon. e t t ä he kykenisivät vastusta­maan
kalkkia työnantiajien yrityksiä
alentaa palkkoja Ja huonontaa olo.
suhteita työpajoissa. Me kalkki tie-dämme,
e t t ä palkat ovat laskemassa
Ja e t t ä olosiihteet ovat tulemassa huo-nolmmlksi
kUin koskaan ennen. Vaik­kapa
Ford ei .janokaan alentavansa
palkkoja, n i i n sUtä huolimatta pakote­taan
kiiltenkiii Fordin työläisiä työs.
k e n t e l e m ä ä n kovemmin kuin ennen. Ja
n i i n p ä muistuttavatkin Fordin . t y ö ­pajat
t ä n ä ä n - enemmän kilparataa
kuin tehdasta. Muissa tehtaissa ovat
olosuhteet miltei y h t ä huonot. Uuden­mallisista
autoista tienaavat työläiset
vähemmän kuin m i t ä he aikaisemmin
tienasivat vanhanmallisista. ~
Toverit, työläiset! Työnantajat ovat
kykeneviä aUstamaän meidät tahtoinsa
alle n i i n k a u a n ' k u i n olemme järjes­tymättömiä.
Tämänpäiväinen tehtä­vämme
ou Järjestyä puolustamaan e.
llntasoamme; taistelemaan parempien
palkkojen Ja parempien olosuhteiden
puolesta. A . F . I j : n Joukko ei halua jär­j
e s t ä ä autotyöläislä. Tämä joukko'ei
luota militanttiseen teolllsuus-unlonis-m
l i n . vaikka vain mlUtanttlnen teol-
Ilsuus-unionlsmt jvoi taistella suuria
autokorporatsioheja vastaan menes­tyksellisesti
Muistakaa kuinka A J i .
petti Oshawan ätitotyöläiset. Jotka o-lisivat
saaneet korporatsionin tunnus­tamaan
Järjestönsä, ellei Simpsonin
k l i k k i iollsi sekaantunut asioihin Ja
sovintolautakunnan asettamisen kaut­t
a hyvkksynyt työtehon lisäämistä
työpajoihin.
.-'Työlälstoverlt: Autotyölälsten teoL
lisuuslUtto kehottaa teitä lllt^rmään
riveihinsä Ja taistelemaan:
Parempien palkkojen Ja olosuhtei­den
puolesta.
Vastustamaan kaxihlstuttavaa työn
nopeistuttamlssysteemiä.
Vaatimaan ylityöstä maksettavaksi
viidenkymmenen prosentin korotusta.
Nyt on otollinen aika lUttyä imioon.
L ä h e t t ä k ä ä allaoleva lilttsntnlslcaavake
sihteerille, osotteeUa: A.WJ.U., P.O.
Box 168. WalkervlUe, j a me tiedotam­me
teille milloin seuraava kokous pi­detään.
Osoite
Työpaikka . . . . ..
Osuustoimmiiaii alkeet
Osuuskaupat ovat yleisimpiä osuus­liikkeiden
alalla. Monet työläiset sUtl
ajattelevat, e t t ä osuuskaupalla el ole
muuta eroa tavallisen yksityiskaupan
l i n n a l l a , kuin että se kantaa nimeä
"osuuskauppa". On liiankin totta, et­t
ä nykyaikana monet yksityislilkkeet
kantavat osuuskaupan nimeä. Sanaa
co-operatlve" pyritään käyttämään
yksityisten liikkeiden nimlkilvissä sillä
perusteella, e t t ä liikkeen omistaja mit­kä
jakaa liikevoiton liiketuttavilleen.
Todetakseen tuon liikevoiton Jakami­sen,
asettavat tällaiset liikkeet hln.
nat korkeammalle, kuin toiset liik­keet
j a sitten myöntävät ostajille pie­nen
alennuksen. Keinottelijat käyt­t
ä v ä t kaikenlaisia temppuja hyväk­seen
h ^ k k ä u s k o l s t e n ihmisten Inis-tannuksella.
> Osuuskaupan jäsenistön täytyy kui­tenkin
ymmärtää, jossain m ä ä r i n , et­t
ä osuuskaupan erilaisuus yksityis­kauppoihin
verrattuna ei yksinomaan
r i i p u sen nimestä. On, ymmärrettävä,
e t t ä osuuskaupan frn«nma<Tii>n tunni;^-
merkki esiintyy Jo'Joukkotoiminnan
m u o d o t . §e on todistus siltä, mitä
yhteistoiminnalla saadaan aikaan.
Kaupan perustaminen edeUj^lää työ.
Iäisten keskuudessa m ä ä r ä t y n l a i si
keskinäisen^ luottamuksen saavutta­mista.
KeskihäiDen luottamus on
Juuri se kulmakivi, jolle luja jär­j
e s tö voidaan rakentaa. Triakset
yhtelskäsittelden luomliseksl täytyy
ottaa vakavan työn aTai-seksi kohta
järjestämistyön alkuasteella. Osuus­toiminnallinen
liike el ole n i i n paljon
riippuvainen pääoman suuruudesta,
kuin sft on riippuvainen yhteisymmär­ryksestä
Ja yhteistyöskentelystä. Roch
lisesti k e h i t t ä ä ilman suuria pääomia.
Jos vain jäsenistö käsittää velvolli­suutensa.
• f • .
Monet l ä n s i - C a n a d a n aavikoitumaan,
viljelysalueilla toimivat osuuskaupat
ovat menestyksellisesti pitäneet kau­pan;
yhteydessä seunisteluhupnelta.)
Tämänlaiset seinnisteluhuoneet muo­dostavat
osuuskaupan alueen keski­pisteeksi,
jossa Ihmiset voivat tavata
tuttaviaan, sekä myöskin joutua kos.
ketukseen yleensä alueen asukkaiden
kesken. Josta luonnollisena seuraukse­n
a on ajatusten vaihto eri kysymyk­s
i s t ä Ja p3nrklmys yhteisymmärrykseen.
Monista päivän polttavista kysymyk­s
i s t ä ön näissä seiuusteluhuonelssä
keskusteltu Ja tullaan keskustelemaan
edelleen. Keskustelujen tulokset eivät
luonnollisestikaan muodostu yhtäkkiä
on annettu todellista valoisampi kuva
Ja heikko tilanne kidtenkin Itsepln.
t ä l s e s t i paljastuu. Joka on luonnolli­nen
tulos, synnyttää se Jäsenistössä
katkeruutta Ja epäilystä, tehden t i ­lanteen
korjaamisen perin valkeaksL
Useissa tapauksissa se Johtaa ne hen­kilöt
i k ä v ä ä n asemiaan. Jotka Joutuvat
tilannetta korjaamaan, syimyttäen a i ­heettomia
epäilyksi n i i t ä vastaan, Jot.
ka eivät ole m i t e n k ä ä n syylUslä tilan­teen
muodostumlseien. Tämän vuoksi
Onkin, töissä osuustoiminta on pitem­mälle
kehittynyt, pyritty osuusliikkei­den
kirjanpito yhtälälstyttämään.
Joukkojen luottamus liikkeitään koh­taan
on kasvatettava ja myöskin py.
d t t ä v ä säilyttämään. Se voidaan hel­posti
t e h d ä järkiperäisellä llikkeenhol-doUa
Ja käytännöllisellä kasvatustyöllä.
tat Ontarion lakkolaisten hyväksL L i s ­t
o j a tehtiin neljä kappaletta. Joilla
v a l i t t i i n keräämään seuraavat toverit
I i . Pylkkönen, E. Perho, V. Anderson
Kenogamista Ja tov. Siiriäinen Ar-vldasbi.
Listat tuottivat yhteisesti
$87.35. Kenogamin osaston, sekä omas
t a puolestani lausun kiitokset niille to
verittarille Ja tovereille jotka pienistä
varoistaan huolimatta ovat rahallisesti
uhrautuneet nyt taistelun tulessa ole
vien tovereittensa puolesta.
Edelleen olisi toivottavaa yhteisym
märryksen sekä Järjestön saavan suu
rempaa jalansijaa palkkakunnal-
Jamme.
JÄRJESTÖTOIMINNASTA
Meitä suomalaisia on täUekln kul­makunnalle
kerääntynjrt Jo satoihin
laskettava Joukko. l e v ä k s e n i täydyn
mainita, e t t ä järjestötyö suiuimmalta
osalta on aivan tuntematonta.
Ajatelkaahan toverit t ä t ä k i n tammi
työmaata. Jossa nykyään leipänsä an­saitsemme.'
Kolmekymmentä senttiä
tunnilta Ja sillä työskentelee suurin,
osa- kahavatyölälslä! Ne Joilla on
perheet t ä s s ä tai kotimaassaan, kuin­ka
niiden huoltaminen voi olla mah­dollista?
Toverit, eikö Jo nyt olisi a i.
ka lyödä känsäiset kätemme yhteen
Ja sanoa riistäjille: Me emme fyydy
siihen mitä meille annat, me tah-
Toronton uutisia
SUURI KANSAINVÄLINEN
KENTTÄJUHliA
p i d e t ä ä n ensi maanantaina, tämän
k u im 6 p:nä, JoUoin on kimnallinen
j u h l a p ä i v ä , Bai^ston-tien varrella
pysäkillä n:o 32, työläisten kesäkurs­sien
avajaisiksi.
K e n t ä l l ä tullaan suorittamaan ur­heilu-
y.m. kilpailuja, suorittamaan
kauneuskilpailu, esittämään soittoa,
y.m., yjn. Virvokkeita tulee niinikään
olemaan saatavissa.
SisääniKläsy kentälle maksaa 25
s e n t t i ä . -
Kuorma-autoja lähtee Alhambra-haalilta,
450 Spadina Äve., kello kym­menestä
aamulla, neljään iltapäivällä.
K a i k k i mukaani
K O M M U N I S T I N E N NUORISOLIITTO
Eri paikkakunnilta
n<itfi^ erikoisia mullistuksia tuotta­vaksi
» siliä pcuvariUIsen ajattelun ku.
moamlnen ei tapahdu kädenkääntees­sä.
Seuraelämän luonne muuttuu enti­s
e s t ä ä n . SiUoln. kun (diaan su(»ranai-sestl
omien Järjestöjen kanssa koske­tuksissa,
pyrkii Jteskustelukih suun.
iaantmnaan. Järjestöa-sioihin.
Osuuskauppojen v ä l t t ä m ä t ö n menes­tymisen
ehto .<m. e t t ä jäsenistö pyr*
ku TnftfirtnUtrfTnitiftri päljon lähenty­m
ä ä n toisiaan keskustelujen kautta.
dalen osuxistouninnallisen liikkeen tien
raivaajat totesivat, e t t ä osuustoimin­nallista
liikettä voidaan menestyksel-
Monet jäsenet e l ^ t kylläkään kykene
kihoamaan . yMs . e r ä ä n l a i s e s t a lapsen
asemastal Perin alkeellisen pohja-kasvatuksen
saaneina on heihin. lap.
suus- j a nuoruusaikana vaikuttaneet
ympäristössään vallitsevat e p ä m ä ä r ä i ­set
käsitteet j a porvarillinen '^umpira-k
i " , jtmka yläpuolelle he eivät ks^ene
koko elämänsä aikana kohoamaan.
T ä m ä n t a p a i s e t ihmiset e i r ä t voi ot­t
a a vaikutelmia mi.stään mnixsta kuin
omasta elämästään. He liikkuvat vain
sen mukaan. n [ i l t ^ yhteiskunnalliset
Salmon Arm, B. C. .
I L T A M A T OVAT OVELLA
Joko olette kuulleet, e t t ä huvia on
taas tulossa? Työläisnaisten liiton
C a r l l n l n j a Salmon A r m i n osastot t o i ­meenpanevat
yhteisen Iltaman elokuun
11 pnä nuorten kesäkämppäyskoulun
hyväksL S i l l o i n el tule Ho puuttumaan,
tanssitaankin Ihan tianurln soitolla.
Muistakaa sUs mainittua iltaa ja oh­jatkaa
kaaranne ttilemaan Salmon
Armia kohden. Samalla n ä m ä iltamat
tulee muodostumaan kämppäkoulun
lopettaJaisiltamiksL Ohjelmaa on pal­jon,
sillä lapset tulevat mukaan Ja
v a n h ^ p i k i n väki tekee voitavansa.
MENNEITÄ ASIOITA
Työläisnaisten osasto p i t i k e n t t ä j u h -
lat kesäkuun 10 pnä. Ohjelmaa el ol­lut
oikein paljon. Puhdas j ä ä n n ö s k u i ­tenkin
oli 12.35 dollaria. Lausun ylei­sölle
kiitokset kannatuksesta. Ne varat
ovat m y ö h i n luovutettu kämppäkou­l
u n rahastoon.
Juhannusjuhlat olivat suuret. Y l e i ­söä
oli paljon haalin s i e l l ä ja mitä
oli ulkona, sen tuli huomaamaan vasta
j u h l i e n viime tunnilla, kun ne jotka
oBvat siellä plfimää pitäneet, tulivat
d s ä l l e r ä y h ä ä m ä ä n . On aivan katnaTim
katsella, sillä n ä y t t ä ä kehitys mene­v
ä n alaspäin. Muutamia vuosia sitten
o l i oikein hauskaa laittaa iltamia,
k u n ei juopuneet olleet juuri koskaan
n i i t ä häiritsemässä.
P y s ä h t y k ä ä työläistoverit ajattele­maan
sitä asiaa, kumpiko on melflän
domme tuottavasta työstämme täyden
osan. se mikä meille Ihmisinä on kuu­luva.
L.W.I.Unio of Canada on ainoa
työläisten etuja valvova. Jä; Kenoga­min
osasto vihkii t e i d ä t sUhen. Elok.
ensimäinen sunnuntai on osastollam.
me varsinainen kuukausikokous Jon-quieren
haalilla klo 2 lp. Tulkaa sil­l
o i n ! Siellä saamme keskustella onko
edelleen kannatettava eläväkuvateat-terelta
tai kolratorppla, vai eikö löy­dy
m i t ä ä n muunlaista valistavampaa
seuraa.
VÄHÄN METSÄOLOISTA
Ne ovat t ä l l ä ympäristöllä nUn kur­jat,
ettei sanoin voi kuvailla. Ensinnä
kämpät mitä alkeellisemmat, eikä I l ­manvaihtoa
kämppätaloudessa lain­kaan
tunneta. Maata täsrtyy yhteen-sulottuna,
makuupaikat kaksikerroksi­sia,
jopa joissakin i n ä a t a a n kolmessa
kerrassa.
Kahden viimeisen vuoden aikana ,o-vat
myös suomalaiset olleet edustet­tuina
l)aperipuunjappauksessa. Ensi
alussa odotettiin kansalaisilta Jotakin
paraimusta alhaisella asteella oleviin
kämppäoloihin. Se kuitenkin oli suuri
erehdys, jotakin yksilöä lukuunotta­matta.
T ä ä l l ä on käytännössä ensinnäkin
yhdeksän jalan koortl, 9 jalkaa pitkä
j a neljä Jalkaa 4 tuumaa korkea. Se
on aikamoinen puuläjä. Siitä sitten l u ­vataan
maksaa 2.25—2.75 j a sekin jää
useassa tapauksessa vain lupaukseksi.
Allekirjoittaneen mielestä olisi yllä­mainitussa
jo riittävästl^ muistuttami­sen
aihetta. Olen ollut tilaisuudessa
n ä k e m ä ä n , metsätapahtumia, jotka
kuulostaa hullunkuriselta tai ehkä vaL
l a ^ uskildättomalta. Asia oli seuraa­vanlainen:
Eräs toveri oli katkaissut
pinonsa korvastimen 4 jalk. 4 tuum
piUjäksL K i e l t ä m ä t tä se oU l i l a n pit­k
ä kanto; h ä n sai sakkoa sääntömää-räisestl.
Kuitenkin h ä n pisti saman
korvastlnpuun latvapuolen pinoonsa,
jotka k o l l t t i l n arvottomaksi, sUlä puu
oh sisältä lahoa. Siis, jos j ä t t i laho-sydämisiä
puita pinoonsa panematta,
sai sakkoa; jos taas laittoi ne pinoon­sa,
meni ne ilmaiseksi. Edellä kerrot­t
u tapahtui herra "miljoona"-Japparin
kämpällä. Metsä oli suurimmaksi o-saksl
palsamimetsää Ja myöskin laho.
sydämistä. Lukija voi arvata hyvin,
mikä oli lopputulos. Tunnen hyvin
miehen joka myös oli edellämalnitse-mallani
"miljoonajapparin" fcStnp^i.
lä. Ja kun. h ä n uskalsi räHceimmlsIS
epäkohdista huomauttaa. Joutui h än
s i t ä trmtuvammin k ä r s i m ä ä n Japparin
voitonhimosta, menettäen kuukauden
t y ö s t ä ä n kahdeksan y h d e k ^ Jalkaa
p i t k ä ä Ja neljä tuumaa korkeata pa-peripuukasaa.
Se oli kalliisti ostettu
vanha plänketin kappale! Sitten vielä
lisäksi j ä t t i Jappaiiköliherra puheena
olevalle henkilölle tykkänään yhden
Ifiiyän palkan pois kirjoistaan. Sa­malla
JapparHla on t ä n ä k i n katkaisu-kautena
Japi, eikä sortti ole kuulemani
mukaan paljoakaan e n t i s e s t ä ä n muut­tunut.
N i i n , ensikuun ensimäinen sunnun­t
a i Jonquieren haalille. Voimme myös
keskustella, tarvitsemmeko . me jap-pareita
vaiko japparit meitä? — M u ­kana
ollut.
Ja tervasuti-päällikkd.
Mani Haiokinsi,
käy Reunahan vieraaksit
"ritarit" järjesHf
ett* vainous
ja tervaus
ois toimen tämän seuraus.
Kun tervasdkH meuruaa,
se kansan kauhistaa.
Vaan saanee lähdön päällikkö,
klanieh järjestö. -
Saa palvelusta taantumus
tyoväenpettureilta,
kuri Englannissa joukoilta,
hiilien kaivajilta,
työ-ajasta,
jo saadusta — .
luihdeksantuntisesta,
nyt kauppaa käyvät Juudakset
ja herrain puntaset.
SielV johtajat ja taantumus
yhdistää liikenerous".
On Norjassakin herroilla
lakinsa mieleisiä:
ei lakkoihin saa yhtyä,
vaikk' kurjuus työläisiä
alati uhkaa,
ahdistaa,
"lainturvin" palkat alentaa
saa riistäjien sakki,
kun turvanaan on hallituksen mahtL
Nyt kuitenkin sielV herroilla,
kauhuna lakko, uhalla.
/ MAGNUS RAEUS.
öläisvainoja
vastaan
YLÄJVEW 7 0 R K I N TTÖLÄISET JA
F A R M A R I T FROTESTEERAAVAT
Me New Yorkin valtion pohjois-o-san
suomalaiset työläiset ja maanviL
Jelljät kokoontuneena kesäjuhlillemme
Van Ettenhn, N , Y . , h e l n ä k 22 p. 1928,
kuultuamme selostuksen Suomen ny­kyisestä
• tilanteesta j ä niistä työläis-yalnolsta.
Jotka siellä viime aikoina o.
vat riehuneet, yksimielisesti lausumme
m i t ä Jyrkimmän protestimme noiden
valnotoimenpiteiden johdosta ja vaa­dimme
niiden lopettamista.
Tutustuttuamme siihen syytekirjel­mään,
mikä on laadittu n i i t ä noin 50
työläistoimltsijaa vastaan, jotka viime
keväänä vangittiin eri osissa Suomea
j a jolta melkein poikkeuksetta on sen
j ä l k e e n kidutettu ohranan komeroissa
saamatta tilaisuutta valmistautua
ohranain provokaattorin avulla puno­mia
Syytteitä .vastaan puolustautu-tdaan,
me havaitsenmic h e i t ä vastaan
tehdyt syytökset perin köyhiksi ja
useimmat laadultaan sellaisiksi, mistä
ei missään n.s. demokraattisessa,
maassa tavallisissa oloissa työläisiä
syytetä. Esim. siitä mainittakoon, et­t
ä Suomen. A m m a t t i j ä r j e s t ö n sihteeri,
tov. Arvo Tuomista s y y t e t ä ä n siitä et­t
ä w . 1920—21 h ä n on toiminut julki­sena
puolueena esiintyneen Suomen
Sosialistisen Työväenpuolueen' sihtee­r
i n ä , mistä syystä h ä n jo aikaisem­min
on ollut sysrtettynä, tullut tuomi­tuksi
ja kärsinyt n e l j ä n vuoden kuri-tushuoncrangaistuksen.
JoterSöi sen
syytöksen esille vet^ninen on kaikki­en
lakien Ja olkeusmenetelmien ulko­puolella.
Lisäksi h ä n t ä s y y t e t ä ä n erää­seen
Kommunistipuolueen plenumiin
osanotosta. Suomen kommunistipuolu­een
Suomen byroon kuulumisesta
yjas. Joissa sinänsä el kukaan työläi­nen
voi n ä h d ä m i t ä ä n rikollista. Niin­i
k ä ä n Adolf Taimea s y y t e t ä ä n sUtäkin,
e t t ä h ä n Jo ennen bolshevistista val-ankumousta
on kuulunut Venäjän
mnununlstlpuolueeseen Ja toiminut
uonnoUisesti tsaarlhallltuksen kukis­tamiseksi.
Sen lisäksi h ä n t ä syytetään
osanotostaan Suomen vallankumous-hallitukseen
v/1918 sekä sen jälkei­sestä
toiminnastaan kommunistisen
liikkeen hyväksL Toisia vangitulta
s y y t e t ä ä n yksinkertaisesti vain kom-mimistlpuolueeseen
kuulumisesta, vie­l
ä p ä muutamia työläisiä siitäkin, että
he ovat ä d e e t Opiskelemassa Su<Hnen
rajan toimella puoleni, Neuvostoliitossa.
Kuten edellä esitetyistä Ilmenee, on
syytealnehjBto tavattoman heikko, u-seihln
vangittuihin nnhrtAn aivan ole­maton.
K u i t e n k i n sllheh vedoten vaa­l
i kanneviskaali, e t t ä Adolf Taimi ri­koslain
11 luvun 2 Ja 6 pyk. mukaan
« » T i i r t r i T ^ ovat muutettuina huhtik-
2L p : n ä 1894 ajonetullla asetuksilla
tuomittaisiin valtiopetoksesta. Useim­mille
syytetyille vaaditaan rikoslain:
11 luvun Ja 4 j a 6 pyk. mukaan val-ticqietoksen
valmistelusta sekä toisil­le
rikosl£dn 5 luvun 3 pyk. nojalla a-vunannosta
valtiopetoksen valmiste­lun.
Näiden pykälien nojalla voidaan
syytetyt tuomita k ä r s i m ä ä n pitkäai­kaisia
vanUla. ja kuritushuoneran-gaistuksia
s e i l a i ^ n oikeusilvellyn a-vulla,
mikä Suomessa on vaHalla