Vapaus, August 18, 1970

              Sivu 2 Tiistai/elok. 18 p, — Tuiesday, Aiug. 18, 1970
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Bsbattlbshied Nov. 6.1917
ESdltor: W. EBZiUND ^ Manager: E. SUKSI
Co. Unilited,^^
MkklBng Bddrees: iBOK 69.
AdverUalng raicea ppdn fl|wMfct>Mit^ ifi^ainiflatilon' firrt oi dttKii».
Seoond Olaas MBffl veglaäiaritai NilmlMr 1078
A
CANADIAN LANGUAGE pr^fSS ^
miUTSHINlifAT:
dsouuiäiBa^ l' Tir. $l6.00. 6 id^. USAro:
3 Jclc; I8.0Ö Suomecoi:
1 vk. $U.0O. 6 kk. >5.75
1 vk. $11JO, e kk. «8.28
A!PN:n Ihuömioitsija Dmitri Qud!ko>v: .
SOTA YLIOPPrLAITÄ VASTAAN Mitä nmM mnmät
. Länsi elää uusin ylioppilaslevottomuuksien kautta. Ylioppilas­mellakat
eivät ole ottaneet tyynt^äkseen 60'luvuii keskivaiheen jäi
keeft liskot, boik«tit/ja käsikähmät poliisin ja armeijan kanssa ovat
j^lioppttasnuorison taistelumuotoja. Viidessäkymmenessä porvarilli­sessa
maassa ylioppilaat ovat osoittautuneet melkoiseksi poliittiseksi
voimaksi, joka vastustaa imperialismia sekä puoltaa rauhaa ja de
moki*ätiaa. ,
Ylioppilaiden esiintymiset huolestuttavat .vakavasti kapitalistis­ten
maiden hallituksia. Senaattori ThomasDodd sanoi lJSA:n kon-gfesslsaa,
että USA:n koulujärjestelmän lopullinen tuote on varsin
kaukana niistä vaatimuksista, joita sille asetetaan. On etsittävä,
missii on virhe, ja korjattava se, sanoi senaattori.
Taistelussa ylioppilaiden edistyksellisiä liikkeitä vastaan kapi­talististen
valtioiden hallitsevat piirit soveltavat taloudellis-, poliit­tis-
ja ideologisluonteisia vaikutuskeinoja; Näitä keinoja käyttävät
propagandaelimet, oikeus- ja poliisilaitos, armeija, salaiset erikois
palvelut, yliopistojen opettajat ja hallinto.
Jos systematisoisimme niiden
peruskeinojen varaston, "joita
kapitalistinen järjestelmä käyt­tää
yrittäessään korjailla tieto-tehtaittensa
lopullisia tuotteita^
niin saadaan suunnilleen seu­raava
eskalaatiokuva; ylioppi­laiden
poliittisen toiminnan
vastustaminen, ylioppilasliik­keen
eristäminen yhteiskunnas­sa,
ylioppilaiden ja työläisten
yhteenliittymien vastustaminen
liikkeen hajottaminen sekä yli-oppilasesiintymisien
suoranai­nen
väkivaltainen tukahdutta­minen.
••
Monet yliopistot vaativat yliop­pilailta
pidättymistä politiikasta.
Kielletään pitämästä poliittisia
kokouksia ja järjestämästä mie­lenosoituksia.
Tottelemattomilta
riistetään stipendit tai heidät ero­tetaan
korkeakoulusta. Useissa
länsimaissa ylioppilaiden on si­touduttava
olemaan osallistumat­ta
poliittiseen toimintaan saadak­seen
apurahoja, asuntopaikkoja
jne. Vuonna 1969 USA :n tervey­denhoito-
ja sosiaaliturvaministe­riö
esimerkiksi ilmoitti lopetta­vansa
stipendien ja apurahojen
jaon niille opiskelijoille, jotka
osallistuvat poliittiseen taiste­luun.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lempi Riekko, Sudbury, Ont.,
(Pioneer Manor) täyttää torstaina,
elckuun 20 päivänä 79 vuotta.
Verner Lammi, Beaverl.ake, Ont.
täyttää perjantaina, elokuun 21 pnä
77 vuotta.
Oskari Mäkiin; Thundcr Bay, P'
Ont., täyttää keskiviiickcna, elokuun
26 päivänä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tiitta-vain
onnentoivotuksiin.
Ifi^torkffirien sopimus
ReiUters ja Tlii^^l^i^^ Times eivät varmaankaan lii-oiltellteet
luörtftefttiööfeafiäi "ftiötorialliseksi merlddtapauikselksi"
sen kun NeuVostJölait^tö' yat SaSbaoi liittXDtafiavalta (Länsi-Satesa)
allekkjöittival: viittl<e: keöltfiviSkfcana sopimuksen, minkä mu­kaan
osapiiöliet' MelltiaytyvälC vaJmakeinojen käytöstä toisiaan
vastaiart, julistivat' Euiyiopa» nyfkyiset rajat koskemattomiksi
jar viitöittiViat yhteistoirtunnam tien poliittilsesti ja taloudelli­sesti.
Länsi-Saksa»! puolesta tämän ensiarvoiseni
kirjan allelcitrjoitti kansleri Willie' Brandt ja hämien haUituk-gensa
ulkoministeri Walter Soheel sökä Neuvostoliiton puo­lesta
pääiministeri Alelksei Kosygin jai ulkoministeri Aiidrei
Gromyko.
"Tämä on ajanjakson pääittymishetkiL Mutta minusta tuin^
tuu, erittäin-hyvä alku uudeil^'\ sanoi kainsleri Brandt alle-kirjoitustilaisuöäessa,
mihin päämirtisteri Kosygin lisäsil: "Mir
nä olen täydellisesti samaa mieltä."
Neuvostoliiton uutiBtoimisto Tass sanoi sopdmusta "virs­tanpylvääksi
EuroopaTi sodanjälkeisessä historiassa.
"Tämän sopilniuksen merkitys ylittää paljon ikolhden so­pimusmaan
rajat", jatkoi Tass laiusunnossaan; "Se tulee, aut­tamaan
poliittisen ilmapiiirin paraneimista Euroopassa, ja voi,
vississä määrioi, edistää suhteiden paranemista myös fcansain-välisessä
tilanteessa."
Tämän sopimuksen välitön ,merfcitys tulee ehkä parhaiten
nähtäväksi silitä jos muistertaan, että »kiadkki sodanjälkeiset
Mnsi-Saksan hiallitukset ovat^u alu­eiden"
takadsin saannista ja kieltäytyneet tunnustamasta so­dan
seurauksesta syntyneitä rajoja. Nyt on tämä noidankehä
murrettu. Sopimuksen kolmannessa artiklassa sanotaan osa^
puolten "katsovan nyt ja tulevaisuudessa, että Euroopan val­tojen
kalikka rajat ovat koskemattomia sellaisina kuin ne so-pimuspäilvänä
ovat, sisältyen siihen Oder-Neisse raja Puolan
kansantasavallan läntisellä rajalla sekä Saksan liittoitasaval-lan
(Länsi-ISaksan) ja Saksan demokraattisen tasavallan (Itä-
Saksan) välillä." Kuvaan kuuluu, että Saksan demokraattisen
tasavallan presidentti Walter Ulbridht on tämän sopimuksen
muodostaman ilmapiirin mukaan, esittänyt jo eräille NATO-maille
— Canada mukaanluettama — etrtä ne ryhtyisivät har­kitsemaan
diplomaattisuhteiden solmimista DDRrn kanssa, esi­tys
jota kannattaa harkita vakavasti Ottawassa. •
Kummankin maan pafrlamenttien vahvistettavaksi alis­tettavassa
sopimtrfksessa kielletään voimakeinojen käyttö ja
voimal-iaihoilla uhkaaminen sekä suositellaan laajakantoista'
yhteiistoimöntaa 'fcummanikin sopimusmaan yhteiseksi hyväksi.
Lyhyesti sanoen tämä sopimus voi täytäntöön pantuna
: ennakoida kylmän sodan päättymistä ja uuden, yhteistoimin­taan
perustuvan aikakauden alkamista Euroopassa, mihin
Neuvostoliitto on voimakkaasti pyikilnyt. Väinö Tannerin nyrkin isku
Merfdllepanltavaa myös ön, että Saksan liittotasavialta pöytään ja ilmoitus, että halli­en
jo ryhtynyt neuvotteluihin suhteiden parantamiseksi Puo- tus on tehnyt sotaan liittymi-,
laan. Kansleri Brandt bn tunnustanut "kahden Saksan val­tion"
olemassaolon, vaikka hän kieltäytyykin vielä diplomaat­tisuhteiden
muodiostamisesta Saksan demokraattisen tasaval­lan
kanssa.
Nyt allekirjoitettu sopimus ei luonnollisestikaan paranna
kertalyönnillä kylmänsodan haavoja, mutta mahdoUdöta on, köisestii myös tulleet mukaan,
että sillä on myönteinen vaikutus Euroopan turvalhsuuskon- Tätä nyrkin iskua Tanner ei
ferenssin järjestämiseen ja rauhan olosuhteen vakiinnuttami- kuitenkaan tehnyt, kuten hy^
seen koko Euroopassa, , , vin tiedetään. Talvisodan jäl-keisestä
ulkoministeristä, Wit-tingistä
Linkomifes taas kertoo,
Linkomiehen muistelmista J° hyvissä ^join em
nen sodan aloittamista oh tie-
Sotasyyllisenä tuomitun sodanaikaisen Suomen pääminis- toinen liittymisestä Saksan rin
teriin, Edwin Linkomiehen .muistelmat ovat tulossa julkisuu- nalle ja vakuutteli: "Kyllä mei-teen
seitsemän vuotta hänen kuolemansa jälkeen, toteaa SK- dän tosiaan on käynyt hyvin "
DL:n äänenktannattajay Kansan Uutiset, äskettäisessä toimi- Mitä Linkomiehen omaan
tuskirjoituksessaan ja konmientoi asiaa seuraavasti: kantaan sekä talvi- että jatko-
Otteita muistelmista on jo julkaistu ja ne tuovat uutta sotaan nähden tulee, hän ei
valaistusta siihen lyhytnäköiseen ja tyhmään poliltiikfcaan, joit suinkaan edes tekeydy rauhal­la
varsin suppea suomalaisten poliitikkojen ryhmä eduskuntaa puolustajaksi. Kuivaavaa on,
harhauttaen ja siltä asioita salaten johti maan ensin talviso- että esim. talvisotaa hän pitää
taan ja sitten lyhyen rauhan jälkeen uuteen sotaan Hitlerin vä|lttämäititÖmänä. Hänen mu-
Saksan rinnalla. kaansa alueluovutuksia ei saa-
; Oikeisiton sodanaikaisen johtomiehen ja sodan jälkeen nut tehdä, koska "kunniaikkaan
marttyyrinä palvomaan sotasyyllisen muistelmissa ei todellal sodan jälkeen saattoi luovuttaa
anneta korfceaa arvosanaa suomalaisen 30-luivun poliitikko- enemmänkin, koska se silloin
jen valtiomiestaidoSta. Linkiomies oöoitlaa, että •talvisota olisi tapahtui tuhoutumisen uhan
ollut vältettävissä, sillä NeuvostoEitontjohtajat olivat halluk- alaisena."
kaita neuvottelemaan ja tinkiomään_Sui<»nelle esitetyistä alu- Linkomiehen mukaan kansa
eiden vaihtovaatimukfiia. Hallitus kuitenkin oli haluton sai tällaisesta sodasta moraialis-minkäänlaisiin
myönnytyksiin. Silloin^r-rpääministeri Cajan- ta voimaa lisää. Hänen logiiik-der
tokaisi Rytille, joka tiedusteli, "'milcBi ei näihin eräässä kansa mukaan vähäisistä alue-mielessä
luonnollisiin vaatimuksiin suostuttu", että kuinka hal­litus
voi käydä luovuttamaan valtalkun^
nen:.vaaleja!\
Lihkomiies osoittaa, että haUituksella olisi ollut täydet
niahdollisuudei^ taiyuttaia eduskunta ja) ihyös yleinen mieli­pide
myönteiseksi aluevaatimuksille varsinkin, kun puolus­tusneuvoston
ptöieenjohtaja Maaxnieiiieim oHlai ollut valmis kyyninen ja osoittaa, ettei Lin-tukemaan
hallitusta tässä suhteessa. Tätä hallitus ei kuiten-j komiiestäkaän suinkaan syyttä
kaan yrittänyt. Ulko(nriinisteri BiMö^ LihkJoonies kiBvaia tyh- sotasyyllisenä tuomifclu.
mänroMceaksi, koska hSm.^^i
toliätto tarkoita totta ehdotuksillaan. Tanmeria Linkomies sa-)
noo liuonoksVneuvottelijaksi jokia tyylillään ja heikolla Ve­näjän
kide^n taddpllaian v^in^^ neuv<ortteIiuilmiapiiriä ja
presidentti Ka;lliota hän kuvaa tahdottonuksi, vailla varmaa
suunnitelmaa olevakffl, joka ei kyennyt näfceanään tilanteen
hirvittävää vakavuutta.
Linkomies ker<xx> avodrtvesti myös siitä,
rriiten talvisodan jälkeen hallitus h^usl sotaai Saksan rinnalla.,
Xiinlloomiehen mukaan sodan syttynvsen olisi vodnut esitää
Porvarillinen propapandapyr
kii kuvaamaan ylioppilasesiin-tymiset
rikoksiksi. Se kylviiä
mielipidettä, iettä ylioppilaat
ovat mielettömiä kapinallisia,
jotka eivät itsekään tiedä mitä
tahtovat. He muka haluavat re­piä
yhteiskuntaa. Eräät vas­tuuttomat
ylioppilasjohtajat an
tavat provokatorisia anarkisti­sia
lausuntoja, jotka porvarilli­nen
lehdistö sieppaa, levittää
miljoonapainoksin ja esittää to­disteina
ylioppilaiden kyp.sy-mättömyydestä.
Näin sjiate-taan
heidän poliittiset esiinty-mLsensii
epäilyttävään valoim.
Porvarillinen propaganda vai­kenee
korkeakoulunuorison kon­kreettisista
vaatimuksista ja sen
taistelun tavoitteista yrittäen
luoda vaikutelman tämän taiste­lun
joutavuudesta. Olemme val­miit
raastamaan kaikki maahan,
jottemme vain muistuttaisi van­hempiamme,
näin muotoili nuori­son
pyrkimyksen esimerkiksi rans
kalainen aikauslchti L'Express
.sivuuttaen nuorisolevottomuuk-
.sien syvällekäyvät poliittiset ja
yhteiskunnallis-taloudelliset syyt
ja selittäen ne sukupolvien väli­seksi
konfliktiksi.
Ylioppilaat asetetaan työväen­luokan
vastakohdaksi siksi, että
estettäisiin heitä yhdistämästä
ponnistuksiaan työtätekevien
joukkojen taisteluun pääomaa
vastaan. Porvarilliset lehdet tar­joavat
mielellään sivunsa seikkai­lijoille,
jotka saarnaavat liikettä
ilman organisaatiota, ohjelmaa ja
kuria.
GIA esimerkiksi myöntää
suuria määrärahoja ylioppila.s-johtajille,
jotka ^kirjoittavat
anarkisti.s-.syndikalistisia kirjo­ja.
Porvarilliset teoreetikot
imartelevat professori Herbert
Marcuscn tavoin ylioppilaita ni
mittäen heitil ainoaksi vallan-kumouk.
selliseksi luokaksi ja iu- -
kevät työläiset ihmisiksi, jotka
on integroitu kululusyhtcis
kuntaan ja jotka ovat menet­täneet
vallankumouksellisuu-'
tensa.
Polusi .värvää vakoojia ja pro-vokaattoreita
keräämään tietoja
ylioppilaiden imperialisminvastai-sesta
toiminnasta ja ' lähettää
heitä edistyksellisiin ylioppilas-järjestöihin.
Kaikissa suurissa
USA :n yliopistoissa heitä toimii
lukuisia. Muuan amerikkalaisen
järjestön "Ylioppilaat demokraat­tisen
yhteiskunnan puolesta" joh­taja
vangittiin v. 1969 Columbian
yliopistossa sattuneiden mellakoi­den
aikana. Hänen vangitsijansa
oli hänen oma henkivartijansa,
joka oli FBI:n asiamies. USA:n.
Englannin, Länsi-Saksan ja, mui­den
maiden jnonien yliopistojen
hallinnoilla on omat mappinsa,-
joihin kerätään tiedot kunkin yli­oppilaan
poliittisesta vakaumuk­sesta
ja hänen osallistumisestaan
poliittisiin kokouksiin ja mielen­osoituksiin.:
NATO-valtiot järjestävät yh­teistoimintaa
ylioppilasliikettä
vastaan.' Maaliskuussa 1970 Eu­roopan
lehdissä julkaistiin NAT­Oin
päämajan asiakirja M-116-.
SlS-69-6, joka oli lähetetty NAT­O-
maiden hallituksille. Se sisälsi
neuvoja ja suosituksia taisteluun
ylioppilasliikettä vastaan.
Asiakirjassa ehdotettiin, että
työläis- ja ylioppilasnuoriso oli
si kaikin tavoin eristettävä, ha­jotettava
aktiivisten ylioppilai­den
muodostamat ryhmät ja
tarpeen vaatie.ssa järjestettävä
uudelleen yliopistotkin ci-toi-vottujen
ylioppilaiden poista­miseksi.
Ylioppilasmielenosoitusten tu­littaminen
USA:ssa tämän vuo­den
toukokuu.ssa osoitti etteivät
hallitsevat piirit kaihda julmim-piakaan
keinoja tukahduttaessaan
ylioppilaiden esiintymisiä. Jos he
kaipaavat verilöylyä, niin he saa^
vat sen, sanoi päivää ennen yli­oppilaiden
ampumista Kentissä
Kalifornian osavaltion kuvernöö­ri
Ronald Reagan. Ampumista­pausten
jälkeen kongressin edus-
(.latkuu sivulla 4)
i i i i i i i i i i H i i n n n i i ii
"VAPAAN MAAILMAN" MALLI-JOHTAJIA
Olemme kuulleet Tokiosta (Daily World'm välityksellä) e^ttä
Japanin pääministeri Eisaku Sato oh saanut kiitosta vaimonsa
pieksemisestä avioliittonsa • alkuvuosina. Kiitoksen esitti viime vii­kolla
Mäleijan pääministeri Tengku Abdul Rahman epävirallisella
valtiolounaalla Saton asunnolla. Maleijan johtaja viittasi vuosi sit­ten
Japanissa julkaistuun mrsSaton haastatteluun minkä yhtey­dessä
hän sanoi, että hänen miehensä pieksi häntä toisinaan avio­liiton
alkuaikoina.
Rahman sanoi: "Luettuaan raportin että teidän kunniaarvoi-suutenne
on menneisyydessä toisinaan käyttänyt vanhanaikaisia
menetelmiä hyvän rouvan oikaisemiseksi, te saitte varauksetonta
suosiota ja tukea monelta vähemmän rohkealta aviomieheltä. Toi­saalta,
mitä naiset siitä, ajattelivat, se ei merkitse paljoakaan."
John Weir palsta, Canadian Tribune.
AUTO-MYYNTI-TAKTIIKKAA FARMILLA
Farmari oli tavallaan harmissaan siitä tavasta miten autoja
myydään nyt Canadassa. Niinpä sitten kun autojen myyjä tuli
ostamaan lehmää, farmari hinnoitti sen seuraavasti: .
Peruslehmä $200; kaksivärinen ulkoasu $45; toinen eli yli­määräinen
maha'$75; tuotteita varastoiva osa ja sen välineet $60;
neljä (tynnyrin) tulppaa (nisää) $10 kappale, $40; todellinen nah-kapäällys
$125; kaksi sarvea $15; automaattinen kärpäslätkä $S5;
koko hinta farmilta haettaessa $595.
Hanoin vaituutettu takaisin Pariisiin
pariisi. — Vietnamin kansan­tasavalta
(Pohjois-Vietnam) vas­tasi
torstaina myönteisesti .sii­hen
kun Yhdysvaltain hallitus
nimitti valtuuskunnalleen uuden
virallisen johtajan.
Toisen kokouksen järjestyk­sessä
79. ^ päätyttyä, missä Yh
dysvaltain valtuuskunnan pu­heenjohtajana
toimi tehtävään
äskettäin nimitetty David K. E.
Bruce, Pohjois-Vietnamin val­tuuskunnan
puhemies Nguyen
Than Lee ilmoitti ,että viime
toukokuusta alkaen Hanoissa ol­lut
Pohjois-Vietnamin: valtuus­kunnan
johtaja Xuan Thuy tulee
pian takaisin Pariisiin.
Si itä lähtien jollom Henry. Ca-botLodge
erosi toime.sta viime
joulukuussa Yhdysvaltain . rau-hanneuvotteluvaltuuskunta
on olr
lut Pariisissa ilman virallista
johtajaa. Vt. sellaisena on toi­minut
toisen luokan diplomaat-teihin
lukeutuva Philip Habib.
Niin Pohjois-Vietnamin. kuin
isestä hättiköidyt johtopäätökh
set. Linkomiehen käsityksen
mukaan sos. dem. eduskunta
olisi seurannut Tanneria ja
ruotsalaiset olisivat todennä-
Suomessa tiedustellaan
Hannukainen. Yrjö, syntynyt Vii­purissa,
lähtenyt Jyväskylästä Ka­nadaan
50-luvulla.
Männikkö, Hemmi, asunut Mont­realissa;
Kanadassa.
Bjiirkniaii, o.s. P.lomqvist; Hilma
Alina, siirtynyt Kanadaan tai Yh­dysvaltoihin
1905, nykyisin noin 70-
80-vuotias. . ;,
Yllämainittuja henkilöitä tai hen­kilöitä,
jotka heistä jotain tielä-vät,
pyydtJään ottamaan yhteys
Suomi-Seuraan osoitteella Marian­katu
8, Helsinki 17, Finland.
ne!:singi.ssä 7. elokuuta 1970,
SUOMI SEURA r.y.
Etelä-Vietnamin Väliaikaisen vai
iankumoushall ituksenkin valtuus­kunta
syytti,, että tämä valtuus­kunnan
arvoasteen alentaminen
tarkoittaa ,että Washingtonia' ei
kiinnosta vakavamielinen rau­hanneuvottelu.
Ilmeisesti vastalauseena tästä
asiaintilasta Pohjois-Vietnamin
ja, Väliaikaisen vallankumoushal-lituksen
valtuuskuntien johtajat
lähtivät myös pois Pariisista.
Vastauksena siihen, kun Yh­dysvallat
nimitti uuden valtuus­kunnan
johtajan, Hanoi tiedoitti,
että senkin valtuuskunnan joh­taja
tulee Pariisiin.
Vaikka mitään tietoa ei ole
asiasta-vielä annettu niin yleises­ti
otaksutaan kuitenkin, että
myös Etelä-Vietnamin Väliaikai­sen
vallankumoushallituksen val­tuuskunnan
johtaja mrs Nguyen
Thi Binh saapuu pikapuolin Pa­riisiin;
Karjalainen
sopimuksista
Kuvassa nähdään rakenteilla oleva uusi Frontenac-silta,
joka sijaitsee lähellä Quebec Cityä. Kun tämä
silta valmistuu kuluvan vuoden aikana, niin sjtä myö­den
johdetaan kuudella ajokaistalla kulkeva liikenne
yli St. Lawrencen. ^
Helsinki. — Neuvostoliiton ja
Länsi-Saksan, välinen väkivallan
käytön kieltoa koskeva sopimus
ei aiheuta muutoksia Suomen ja
Neuvostoliiton väliseen yya-sopimukseen.'
jossa on sovittu
"Saksan tai muun sen kanssa
liitossa olevan valtion taholta"
tulevan aseellisen hyökkäyksen
torjumisesta.
Pääministeri Ahti Karjalainen
vastasi Helsingin Sanomille, ettei
hän näe mitään syytä siihen, et­tä
yyarsopimuksen tarkistus otet
täisiin nyt esille ,koska tämä so­pimus
perustuu pidemmän täh­täyksen
perspektiiveihin niin.
taakse kuin eteenkin päin.
Toisaalta yya-sopimuksessa pu­hutaan
myös muista maista kuin
Saksasta, Karjalainen tähdensi.
Pääministeri sanoi Neuvostolii­ton
ja Saksan liittotasavallan
välisestä uudesta sopimuksesta,
että "Bonnin ja Moskovan välil­lä
saavutettu yhteisymmänys on
sinänsä erittäin hyvä ajan merk­ki
Euroopan ja koko maailman
rauhoittumisen kannalta".
PÄIVÄN PAKINA
AINA VAIN GOLDA MEIR
luovutuksista oli kieltäydyttä­vä,
jri|tta saati in aikaan sota
kansan moraalisen voiman li­säämiseksi,
ja sen jäll'keen sääty
toi kyllä luovuttaa enemmän-,
kin alueita. Kanta on perin
Linkomiehen muistelmat väihj
vistavat omalta osaltaarf sotien
syttymiseen .ja satasyyllisiiin
nähden niitä tosiasioita, jodta
mm. kansandemokraatit ovat
aina esittäneet' Ne' tulevat il­meisesti
my9s jälleen herättä­mään
keskustelun näistä jo
pgittain yli 30 vuoden takaisil­ta
aaiolsita.
. Israelin pääministeri Golda
Meir on tunnettu sionisti. Hän
on venäjällä syntynyt, »mutta
Yhdysvalloissa kasvatuksensa
saanut 72-vuotias politiikante-kijä,
joka muutti myöhemmin
Palestiinaan, hebrealaistutti ni­mensä
1956 tultuaan Israelin
silloisen hallituksen ulkominis­teriksi.
Hän on yhtä sanavalmis kuin
.sotainenkin, vaikka ei kuulu­kaan
virallisesti Israelin ääri­oikeiston
puolueeseen, , mikä
vastikään erosi nykyisestä ka--
koomushallituksesta.
_^ Uuutigtiedoiösa kerrotaan, et­tä
mrs Meir on antanut viikko
sitten perjantaina voimaan as­tuneen
väliaikaisen tulituksen
lopettamissopimuksen jälkeen
Ranska ovat päättäneet — i l ­meisesti
yksissä tuumin, vaik­ka
ehkä vivahde-eroin — pa­lauttaa
rauhan lähi-itään, Is­raelin
hallituksen oli otettava
lusikka kauniiseen käteen.
Tähän vaikutti otaksuttavas­ti
myös presidentti Richard Ni­xonin
ajankohtainen lausunto,
että "Yhdysvallat ei halua tulla
vedetyksi mukaan lähi-idän
kriisiin, sillä kahden superval­lan,
USAn ja Neuvostoliiton
mahdollisen sodan jälkeen ei
olisi olemassa mitään voitta­jaa".
Tämä oli lopullinen naula, jo­ka
veti. Pääministeri Meir sai
siitä riittävästi jauhoja
hunsa.
Jarringin rauhantehtävän nii­delleen
käynnistämiseksi pois
Israelin määritelmän sovituista
ja .turvallisista rajoista.
Thant viittasi (raportissaan)
vain Israelin pois vetäytymi­seen
miehitetyiltä alueilta.
"Tietoisista piireistä kerrot­tiin
USAn sanoneen Israelille
ettei se ole muuttanut asennet­taan
sovittujen ja turvattujen
rajojen saavuttamisesta lähi-idän
kysymyksen ratkaisussa.
Mutta tämä ei tarkoita että
Washington on samaa mieltä
Israelin kanssa juuri siitä mis­tä
näiden rajojen tulisi kul­kea..."
Lainasimme tarkoitukjellises-ti
näin paljon CP:n uutista.
Mutta sen ytimenä on vain
kaksi seikkaa; Siinä pulistaan
ensinnäkin U Thantia ja Yh-suu--
dy.svaltojakin vastaan siitä, et­tä
Israelin kantaa -'rajoista" ei
set" rajat?
Totta tietenkin on, että ara­bienkin
keskuudessa on suupalt­teja,
jotka ovat puhuneet ja
puhuvat vieläkin jopa Israelin
mereen ajamisesta.
Mutta he ovat yksilöitä, jot­ka
eivät puhu arabikansojen
puolesta. Heidän suuriääniset
puheensa eivät ole vuodattaneet
tippaakaan israelilaisten verta.
Tosiasia onkin, että Israelin
valtion perustamisen jälkeen
arabimaat eivät ole aloittaneet
yhtään ainoata sotaa Israelia
vastaan. Mutta Israel on hyö­kännyt
Egyptin kimppuun kol­me
kertaa (1948, 1956 ja 1967)
anastaen viime sodassa valta-,
vat maa-alueet Egyptiltä,
Mitä tämä tarkoittaa mrs
Meirin" "turvallisten rajojen"
kannalta katsoen, .se on itses­tään
selviö.
Asiaan liittyy vielä moraa­Mutta
mrs Meir ei olisi van- ole huomioitu, ja toiseksi, Is- linenkin puoli. Jos Israelia
jatkuvasti päänvaivaa, ei vain ha sionisti, jos hän tunnustaisi raelin hallitus ei ole vieläkään "palkittaisiin" nyt arabialueilla
YK:n välittäjälle, Gunnar Jar- helpolla/ •: luopunut anastusohjelmastaan. siltä kun se hyökkäsi uudelleen
ringille; vaan myös USAn halli- CP:n keskiviikkoisen Jerusa- Mrs Meir puhuu toistuvasti arabiniaita vaataan vuonna
tuspiireiile. lemin-ticdön mukaan pääminis- "soyituista ja turvatuista ra- 1967. liiin eikö se rohkaisisi
Kuten muistetaan, pääminis- tei-i ''Golda Meir toi.sti tänään. joista", millii hän tarkoittaa muitakin hyökkääjiä samanlai-teri
Meir ja hänen hallituksen- Israelin vaatimuksen saada so- kaunistelematta puhuen öitä, siin yrityksiin. . Jos jollekin
sa hyväksyivät kovin vastaha- vitut ja turvatut rajat vasti- että pitämällä miehitettyjä alu- hyökkää jämaalle ^annetaan palk
koij^esti Yhdy.svaltain. ehdotuk- .nfeeksi airabeilta miehitetyiltä eita ruoskana, Israelin pitäisi ^
sen tiilituksen lopettamiseksi ja
ncuvotteliijen aloittaniisekai.
• Toisin kuin esimerkiksi Egyp­tin
presidentti Nasser ja hä­nen
hallituksensn mrs Meir ja
Israelin hallitus kokonaisuudes-
.saan hylkäsi ilman niitäjin kau­nisteluja
USA:n ehdotuksen
rauhan palauttamiseksi lähi-
.itään.
Vasta sitten kun kävi selyiik-si,
että neljä suurvaltaa, USA;
Neuvostoliitto, Englanti . ja
alueilta mistä tahansa pois ye-täytymisestä.
«.
"Pääministeri .Viittasi , Knes-setiasä
(parlamentissa:) viime
Viikolla pitämäänsä puheeseen
kun häneltä kysyttiin, mitkä
.seikat johtaynt Israelin edusta­jia
keskustelemaan YK:n cdus-
: lajan GunnaK Jarringin kans-sa
. . .
, "Tämä kysymys nousi kun^
YK Ml pääailiteeri U Thant jät­ti
viime viikolla raportistaan
saada pakottaa arabimaat "so­pimukseen''
alueitten luovutta­misesta
Israelille, Juuri tämän
seikan vuoksi Israelin hallitus
on ylimielisesti kieltäytynyt
YK:n turvallisuusneuvoston
marraskuussa 1967 yksimieli-sest
i hyväksy m än päätöslausel -
man täytäntöönpanosta.
Samoista syistä se nyt valit­telee
aluekysymyksiii koskevien
csitystcn"flivuuttamiBC.sta".
' Ja entäs sitten nc "turvalli-kio
anästusyrityksistään, niin
miksi ei sitten eräille toisille-
Katsottakoon siis asiaa niiltä
kantilta tahansa, Israelilla ei
ole mitään materiaalista ja mo^
raalista oikeutta Vaatia lisäalu-
: eita arabimailta, mihin tähtää
mrs Mieirin tekopyhät puheet
"hyväksytyistä ja turvatuista
rajoista".
Se siitän ja kesälaitumilta
palattua "tavataan" jälleen.'
— Känsiikoura,