Vapaus, October 26, 1967

              Sivu 2 Torstai, loikak. 26 p. — Thursday, Oct. 26, 1967
I
Iii: iii" '
.f !hl'|i
:l:l'i:''i'::||''iä'
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R O AN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S V
< U B E R T Y ) . Eatablished 6, 1917
^DITOR: W . E K K U N O MANAOER; B.'8UK8I
TBLEPHONEt OFFICE A N D EDITORIAL 6 7 4 * 4 2 64
,I^blJblicd ttoice weeUy: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaiu
'PubUahlBg Co. Limited, 100-102 Efan St. We&t, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Bo3d 69
- Adtertlslng rates upon appUcation, translation free of charge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of poetage In cash.
• CANADIAN LANGUAGEPRESS
TiiArSHINNAT:
1 GanadassaM vk: $10.00, 6i±.i525 . USA:n:
aUc; 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
1 vk. 11.50^ 6 kk. .6.25
Vapauden SO-viiotispäivänä
Lehtemme Vapaus viettM m mierk-kipäiväänisär
50-vuotista syntymi^Äivää. Sen kunniaksi on leh­temme
tämänpäiväinen numero omistettu Vaipaudein; perus-tajain,
canadalaisen työvenliilkkeen yhden osam esiraivaajien,
Vapauden ralkentajien ja lehtemme yUäpitäjien — kirjeen-vadhtajain,
toimitsijain, asiamiesten ja -naisiten, sekä koko
suuren lukijakunnan kunniaksi.
• Vapaus on vanhin suomenkielinen lehti Canadassa — jai
tulee myös olemaan viimeinen tässä maassa ilmestyvä suomen­kielinen
sanomalehti täällä sillä työväenliikkteelle ja -lehdis­tölle
kuuluu tulevaisuus.
Helppoa ei olte itsenäisesti toimivan pienen väestöryhmän!
työväestilehden ylläpitäminen, se on sanomalttakin selvää. Ku­ten
kaikkien työväenlehtien elämä varsinkin tällä mantereel­la.
Vapauden yUäpitäminien on vaatinut peräänantamatonta
taistelua olemassaolonsa puolesta perustamisestaan alkaea
Aina ovat sen lukijat ja Icannattajat huolehtineet siitä, että
pahimmatkin vaikeudet on voitettu ja niin kauan kuin lehti
pysyy uskollisena perustajilleen ja lukijoilleen, työtätetkeville
kansalaisillemme yleensä, niin kauan tulevat Vapauden loikijat
ja kannattajat huolehtimaan lehtensä ilmesttysmismahdolli-suulksista.
Vapaus perustettiin 50 vuotta sitten erittäin vaatiir^tto-missa
olosuhteissa. Muistaa tulee, että Vapauden edeltäjä —
Työkansan Sanomat ^ oli ajautunut karille eh tuihoutunut
vararikon takia. Kaiken kufekuraksi oli miaassa poikkeustila
ensimmäisen maailmansodan läihestyessä dramaattista lop­puaan
jolloin hieiUiä Ganädassakih oli voimassa työväenliikettä
rajoittamaan tarfcoitetut rajoitukset ja säädÖikset.
Siinä tilanteiessa tarvittiin Vapautta perustamaan, lähte-nfiiltä
kansalaisiltamme todelli^a ikaukpnäköisyyttä, roihkeut-ta,
Uhrivalmiutta ja ennenkaikkea vakaumukseen perustuvaa
luottamusta työväenliikkeen o ^ ja työväenlehden tar­peellisuuteen.
Näissä olosuhteissa perustettiin Vapaus ainoasi
taan $1,000 "pääomalla".
Puhuen hänelle ominaisella selvällä ja sytyttävällä taval­laan,
meille kaikkille läheinen ja pidetty runoilija, edes­mennyt
Aku Päiviö esitti täimän asian näin: "He uhraavat ro­ponsa
viimeisen, kiieltäymyköellä saadun ja ostavat tiilen ja
muuraavait aatteensa temppelin." Tämä Aku Päiviön kuvaus
sopii ikirjaimellisesti myös Vapauden perustajiin^ rakentajiin
ja ylläpitäjiin. He ovat todella säästäneet niukoista leipära^
hoistaan varoja jä ostaneet niillä "tiiliä" ja muita "rakiennus-t^
rpeita"-saadakseen ja ylläpitääkseen Vapaus-lehden, minkä
"roihkeat, taisteluintoiset laulut" ovat nyt 50 vuotta helkky­neet.
Tämä henki, "oikea itaistelun taito", jatkuiu edelleen ja
antaa meille luottamusta siihen, että toiselle SO-vuotistaipa-leelle
lähdettäessä Vapaus on sittenkin paremmissa lähtökuo­pissa
kuin viisikymmentä vuotta sitten, jolloin "ei yhdessä
taskussa ollut mitään ja toisessa tasJkussa ei ollut senkään
vertaa", mikäli on puhe siitä "maallisesta".
Kun lehtemme nyt, kaikkien myrskyjen ja myllerrysten
jälkeen viettää 50-vuotispäiväänsä, mikä on kunnioitettava
ikä Canadan mille tahansa sanomalehdelle ja.erittäin arvokas
saavutus suhteellisen pienen siirtolaisryhmäntyöväenlehdelle,
niin me voinome todella kiitollisin mielin katsella sitä työtä
mitä ovat tehneet Vapauden, perustajat, joiden rivit luonnon
lakien takia harvenevat jatkuvasti. Samalla kertaa näiden esi-raivaajien
työ ja toiminta velvoittaa meitä, nyt toiminnassa
olevia, huolehtimaan siitä, eirtä seuraava sulkupolvi tulee 'kun­nioittamaan
meidän työtämmte yhtä paljon kuin me kunnioi-tamme^^
edeltäjiemme toimintaa.
Vapauden koko 50-vuotinen elinkausi on ollut taistelua
työtätekevien taloudellisten ja sosiaalisten etujen sekä rauhan
ja kansalaisvapauksien puolesta. Tosiasiassa Vapaus perus­tettiin
nimenomaan näitä asioita edistämään. Se on ollut tais-tielua
parempien pdlkkojen pudlesta työläisille; vauraamman
elämän hyväiksi farmareille; taistelua rauhan ja edistyksen
sekä työtätekevien kansanosien yhtenäisyyden ja paremman
huomisen puolesta sekä kansallisten kulttuuriperinteidemme
vaalimiseksi.
Sanalla saneen Vapauden 50-vuotinen toiminta on ollut
keskeytymätöntä toimintaa — kovaa sotaa puutetta, vääryyttä
ja tietämättömyyttä vastaan — vauraamman elämän ja yleen­sä
paremmoai Canadan rakentamiseksi.
: Vapaus m siis syntynyt, kasvanut ja kehittynyt canada-laisissa
odosuhteissa, canadallaisia vaatimuksia tyydyttämään
ja erikoisesti canadansuomalaista työväenliikettä edu&tamaan
— ja sellai^na Vapaus lupaa tänä merkkipäivänä jatkaa toi­mintaansa
tulevaisuudessakin.
Lukifan onnfltelut
Onnittelut Vapaudelle ;
miehuusikään ehtineelle.
Kultavuottaan juhlivalle
ladellemme rakkahalle.
Kultavuottaan juhlivalle Va*
•paudcdte ensinnäkin parhaat on­nittelut.
Tavallisesti toivotetaan
myös pitkää ikäM, Ja siihen yhtyy
varmaan jokainen lehden lukija^
Vilsikiyimnentä vuotta on pitkä ai­ka
pienen "vieraskielisen" työväen
saöodiualehden histxM-lassa. Tuolla
taiiialeellaati se on saanut taistella
moineilla tavalla olema^aolonsa puo
lesta. On .oliot kysymyksessä leh­den
ilm^tjj^inen uUcopuolelta tule­vaa
paii^|busta vastaan ja kylmäp
so^an tu'ottaini9t vaikeudet, joista
suureksi osatei riippuu myös ta­loudelliset
seikat.
Meille Suomesta tulleille, ja nii­tähän
Vapauden lukijat suui-em-raaiksi
osaksi ovat, Vapaus on ol­lut
ja on edelleenikin tiedon.tuoja,
ikkuna maailmaan, niin pienenä
kuin se ilmestyykin. Mutta sitä
odotetaan hartaasti; Paljon on vie­lä
joukossamme lukijoita, jotka ei­vät
hallitse englannin kieltä niin
hyvin, että saisivat, varsinkaan vai­keammasta
tekstistä selvää.
Kuitenkin aikaansa seuraavat ih­miset
haluavat pysyä ajan ja, ta­pahtumien
tasolla ja siinä pyrki-rayksessä
Vapaus on meille arvaa­mattomana
tukena. ;
Taloudelliset vaikeudet lisäänty­vät
jatkuvasti, jatkuvasti myös leh­den
lukijoita poistuu sinne, mistä
ei ole paluuta, joten on ymmärret­tävää,
että ne vaikeudet, jotka pie­nen
ulkomaalaisen . työväenlehden
voitettavana on, eivät ole vähäiset.
Mutta niin kauan kun meillä on
uhrautuvia ystäviä, j a lukijoita jotr
ka tukevat sitä, niin saamme olla
onnellisia,, että saamme edelleen
nauttia Vapauden tuomista uutisis­ta,
jotka tosin kaukana asuville
ovat melko vanhoja.
Siispä yhdymme niihin tuhansiin
lehden lukijoihin, jotka toivovat
lehdelle pitkää ikää muodossa tai
loisessa, että se vielä kauan voisi
olla tiedon tuojana, valon soihtuna
suuren maamme .kaukaisimpaankin
kolkkaan. •
••••• Vieläkin parhaat onnittelut;
: — Vanha lukija.
ViisikymmenviiotiaaMe
VapaudeJJe
Vuotta viisikymmentä
viirinämme vaeltanut,
varmasti, voimakkaana,
vastulcsetkin voittaneena,
viestiä virittänyt
varhaisesta vanhempahan.
Valtatien, välimeren
vainionkin viitoittanut,
Virheetkin vierittänyt
vahingoissa viisastunut
Vaarin,. vaimon
vertainen, vakaa.
Vapaus, veikkomme
voittoon vie. — R.
SYNTYAM.
Kalle Mäki, Windsor, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, lokakuun 29 pnä,
78 vuotta.
Kalle Ilendrikson, Toronto, Ont.
täyttää perjantaina, lokakuun 27
pnä. 78 vuotta.
Eino. Ekman, Port Arthur, Ont,'
(vanhainkodissa) (täyttää sunnuntai­na,
lokakuun 29 pnä, 75 vuotta.
Arvi Koski, Kapuskasing, Ont.
täyittää tiistaina, lokakuun 31 pnä
74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kultavuottaan nyt viettävän Va­pauden
(ija Lidkin) pa]yej»kseäsa
ori kaikkiaan 15 henikilöä, joihin on
mukaanluettu myös Vapaudm si-vuliiktkeen
hoitaja Port ATthurista.
YJcsi 'jioka ifcolniesta : Vapauden
työhitekijästä, viisi-viidestätoista, on
naipia. Joillaikin työosastoilla ovat
miehet vielä valttia, mutta esimer-ikitei
Liekin ainoa toimittaja on
nainen; Vapauden toimituksesta on
50—50, yksi nainen ja 1 mies. Kont­torissa
ovat naiset enemmistönä —
•kolme naista ja 2 miestä.
Vapauden henikilökunnan joukos­sa
on useita nuoria miehiä ja nai­sia
ja joitakin vanhaakin kaartia.
Mutta miesten iät yhteenlas-kien
saadaan keskinkertaiseksi iäksi
vain 44.5 vuotta. Tosiasiassa Vapaur
(Ien väki on jossakin määrin nuo-rempajikin,
jos huomioitaisiin myös
naiset, jotka kainoja kun ovat, ei­vät
ole erikoisemmin halukkaita pu­humaan
sen paremmin "nuoruudes­taan"
kuin iästään yleensäkään.
Seuraavassa on lyhyet henkilö­tiedot
Vapauden nykyisestä palve-luskunnasta:
LATOMON TYÖLÄISET
Eino Siren, kone ja käsilatoja
sekä latomon esimies. Hän on syn-:
tynyt .syysikuussa 1917. Kasvanut ja
saanut kouluopetuksensa, kansa ja
ttkniikkakoulun Sudbui7ssa. Pur­jehti
Esterin kanssa avioliiton sa­tamaan
1947. Heillä on 1 tyttö ja
1 poika. Osallistui aikaisemmin ak­tiivisesti
urheilu- ja näyttämötoi­mintaan.
Käy tilaisuuden saades­saan
vapaahetkinään kalastelemas­sa
ja metsästelemässä.
Saanut ammattiopetuksen Vapau­dessa.
Oli liikkeen palveluksessa
ensiksi 1935—1948. Toisen kerran
vuodasta 1951 alkaen.
Martin Kivari, konelatoja ja kor­jaaja,
on syntyisin Luoteis-Onta-liosla.
Finland^nimiseltä paikkakun­nalta.
Hän on syntynyt lokakuun
12 pnä 1926.. kasvanut ja käynyt
kaiuakoulun Finlandissa. Tuli Va­pailleen
latojan oppilaaksi huhtik.
16 pnä 1942, siis 25 vuotia sitten.
Solmi avioliiton Laila Mäntysadren
kanssa 1946. Heillä on kaksi poikaa
Ja tyttö sekä oma koti Azildassa. .
' Jorma Talkio on kone ja käsila-tajii.
Syntynyt Kotkassa. Suomessa.
syy.?kuun 18 pnä 19^. Saanut siellä
koulukasvatuksensa. Jorma on tul­lut
Canadaan 1957 ja tuli latojan
harjoittelijaksi Vapauteen maalisk.
1 pnä 1961. Solmi avioliiton Pir­kon
kanssa 1964. Heillä on 1 poika.
Harniitaa kalastusta ja metsästys­tä.
Karl Palomäki, kone ja käsila-toja,
on syntynjt Whitefishissa,
Onli, kesäkuun 16 pnä 1935. Saanut
koulukasvatuksensa siellä. Solmi
avoiliiton Joan Parkerin kanssa
1958. Heillä on 2 poikaa ja 1 tjltö,
sekä oma koti AVanupissa. Harras­taa
erikoisesti urheilutoimintaa ja
näyttelemistä. Oli Canadan murto-maamestaruu>
hiihtokilpaiiuissa toi­sella
tilalla eli hopealla 10 km. Y.
1958 ja voitti samana vuonna On­tarion
murtomaahiihtomestaruuden.
1957 Palomäki,tuli Ontarion hiihto^
mestaruusikilpailuissa 15 km kolman
neksi ja Canadan mestamuskilpair
luissa 30 km kuudenneksi. Ollut
SCAULn kilpailuissa njonta kertaa
voittajan pallilla silloin kun on jaet­tu
hiihto-ja 800 ja 1500 m JuolfÄU;
palkintoja. Tuli Vapauteen harjdiij
telijaksi maalisk. 18 pnä 1957. '
Vilho Kotila, painaja, tuli paina­jan
lOppilaafcsi Vapauteen 1951 ja
on ollut lehtemme palveluksessa sii
tä alkaen> Hän on naimisissa oleva
mies ja heillä on neljä tyttöä. Hä­nen
aviopuolisonsa' tyttönimi on
Anita Hakomäiki. Vilho Kotila on
syntynyt Sudburyssa toukokuun 15
pnä 1935 ja saanut koulukasvatuk­sensa
Sudbuiyssa. Heillä on oma
koti Wahnapitaessa. Harrastaa va-paa-
ailkanaan kalastusta ja metsäs­tystä.
* * •
Harold Huhtanen, painajan har­joittelija.
Syntynyt Sudburyssa
maalislcuun 4 pvä 1946. Tuli paina­jan
oppilaaksi maaliskuulla 1963.
Saanut koulukasvatuiksensa Sudbu­ryssa.
Poikamies. Harrastaa autoilua
ja niiden korjausta sekä näyttele-
KONTTORIN TAOLAISET
^ Edwin Suksi,.liikkeenhoitaja, syn­tynyt
Teuvalla, Suomessa, syyskuun
1,3 pnä 1906. Tullut Canadaan, Port
Arjixuriln 1924. Ensipmäinen vaimo
{.di^a Alanen) kuoiUut. HelUä oli
ipidtKa, Soimi avioliiton Senja York­in
kanssa 1949. Heillä on 5 las­tenlasta.
Suksi tuli Vapauden toi­mituksen
palvelukseen 1932, mutta
jäi pois noin kuuden kuuk^nden
kuluttua,. Oli j^en .jälkeen Port' M-thiurin.
sivufU^een hoitajana-; V^i
1933—35. Suiksi osallistuu kiintbä^
ti erinäisiin järjestötoimiin, mm.
näytelmätoimintaan. Hän on CSJ:n
kansallisen tpk:n ja myös Sudbu-lyn
osaston johtokunnan jäsen.
Lillian Jokinen, kirjanpitäjä
Syntjrnyt Helsingissä, Suomessa,
tuillut Canadaan 10 vuotiaana. Saa­nut
koulusivistyksensä Suomessa ja
Sudbuiysisa. Hänellä on kaksi poi­kaa.
Lillian oli Vapauden kirjan­pitäjänä
Wi 1947—1956 ja tuli uu­delleen
elokuulla 1967. Harrastaa
ompelua, musiikkia ja kalastusta.
•M
Miriam Kauppinen, kirjakaupan
myyjätär, syntynyt Creighton Min-elia,
Ontariossa. JKasvanut ja -ififf
nut kpuluopetuksensa öbicago Miipf-ella.
Tuli Vapauden paifnB)}()qBe^
helmikuussa 1957. Mirian)ia.rfir^iB.
harrastuksina ovat käsityöt:» j«irhän
hoitaa Sudburyn osaston'>Jain^ir-jastoa
Finnish baalilla. -jftviiSij.?
Helmi Lindroos, osoitteid^boita-ja.
Syntynyt Tampereeildi iSUioaies-sa,
tullut Canadaan v. 1991: Hähellä
ja Olavilla on 2 tyttöä j» .aflpOika
ja 3 lastenlasta. Tuli VapaudelSBIpal-veluk-
een toukokuulla 1963. Heillä
on oma koti Wanui)issa. Helmii^
erik^isharrastuksia ovat omi­nen,
musiikki ja maatalous. '
ILMOITUSASIAMIEHET
-Aimo A. Mäki, 'Sudbur>^'^pioi-lusasiamies,
on syntynyt .'ittaälis-kuun
28 pnä 1911 Suomensa,. Hän
"päätti" tulla ylidessä väniie^pien-sa
kanssa Canadaan nelivujotiäana
eli V. 1915. Mäki on saanut j(0ulu-kasvatuksensa
kansa ja .',tekniUcka-koulussa
Sudburyssa. Hän solmi
avioliiton Rauha Lahden Jjänssa
1936. Heillä on kaksi tyttöä', .Mäki
tuli ensimmäisen kerran Vapauden
palvelukseen v. 1933 josta lähtien
on ollut toimessaan pientä puolen
vuoden poissaoloaikaa lukuunotta­matta.
Aimo ottaa osaa • erinäisiin
järjestötoimiin ollen mni;.-;CSJ:n
Sudburyn osaston johtokunnan jä­sen.
Latomon esimies Eino Siren katselee tyytyväisen niiliöisenä kun "pa­jamme
nuorin latojan oppilas, nyt jo täydellinen ammattimies, Jorma
Talkio suorittaa hyvin työtään.
A. T. Hill, Port Arthurin sivu­liikkeen
hoitaja on syntynyt loka­kuun
12 pnä 1896. Hän on varhai­sempina
vuosina toimimiv^ mm. CS-J:
n erinäisissä tehtävissä ja Va­pauden
toimituksessa. Sivuliikkeen
hoitajana Hill on ollut vuodasta
1938 alkaen. Hän osallisjuj/iktiivi-sesti
erinäisiin järjestötoimiin.
TOIMITUSTYÖLÄISET ,
W. Eklund, Vapauden vastaava
toimittaja, syntynyt PorisSa; - Suo­messa
uudenvuoden 'rlahjaksi" 1907.
Tullut Canadaan 1928. Työskennel­lyt
Suomessa metallimiehenfijia' Ca­nadassa
rakennusalalla. Ollut palve­luksessa
huhtikuusta 1937, siis yh­tämittaa
Vapauden toimitulösessa
yli 30 vuotta, lukeutuen siihen lä­hes
kaksi vuotta Canadan asevoimis­sa
palvelu toisen maaibnaii90dan
aikana. Vaimonsa Alinan '(»''Muhimo
Eklund") kuten Brian-poiÖö>ÄMioo)
ensimmäinen mies kuoli-kaiVOson^
nettomuudessa. Eklund; on'-«iyös
toisessa avioliitossa. Osallistuu kiin­teästi
järjestötoimintaan j ä eÄliSenä
painijana harrastaa ulkoilua, -met­sästystä
ja kalastusta tilaisuuden
sattuessa. <' . •
Irja Koivula^ oikolukija'j^ pos-tittaja.
.Syntynyt Garson''Mineila,
kasvanut ja saanut kouliropeUtksen-sa
Levackissa, Ont. Ensimniäinen
miehensä, Aku Korhonen^ oli fennen
kuolemaansa vähän aikaa Vapauden
(Jatkuu sivulla 3) >:
PÄIVÄN PAKINA
M O N T A PIENTÄ TÄI YKSI ISOMPI?
KATSE ETEENPÄIN
Me emme kuiterikaan seisah4i|iit|mä i h e r^
taan vanhoja kunnian päiviä ihailemaan! P^iinif^föm ,meiä^
:katseemme MiHtyy erikoisesti nykytilanteeseen ja tul^aisuu-teen.
Me tiedämme sanomattakin, että-edessä on sekä pahoja
vaikeulksia että suuria mahdollisuuksia. Me tiedämme, että •
mitään ei saavuteta kädet ristissä istuen ja kauniista pilvi­linnoista
unelmoiden. Edessälmme on juhla-ajan päätyttyä työn
ja toiminnan selkä suurten ponnistelujen aika!
Mutta tieteen ja tekniikan vailtavan kehityksen johdosta
ihmiskunnan ja myös Canadan kansan ja siis Canadan suoma-laistenikin
edessä on aivan uusi, miltei satumainen mahdolli­suus
— sodista ja sotien vaaroista vapautunut maailma, missä
arvot mitataan inhimillistän tarpeitten ja toiveiden tyydyttä­misen
eikä tpisen työn riiston ja voittojen keräämisen mitta-puulla.
Ihmiskunnian edessä on nyt kaksi vastakkaista mah-doUisuutta:
joko nykyinen sivistysmaailma tuhoutuu atomiso­dan
Heikeissä tai ihmislkuntä voi astua rohkeasti uuteen auto-matio-,
atomivoima- ja avaruu^auteen — kaikille vaurautta
lupaavalle aikakaudelle.
Va'an kielellä on siis äärettömäin paljon ja sellaiset pikku-lehdet,
kuin Vapaus ja monet muut
tuntevat siinä oman mitäiijtömyy-tensä.
M^Jitta samalla kertaa on
muisitettava että meitä "pikkuihmi-siä"
on sittenkin ihmiskuninan ri­veissä
valtavan suuri enemmistö, ja
öttä "pisarasta se merikin syntyy"
kuten sanotaan. Toisin sanoen, meil­lä
kaikilla, pienemmilläkin, on ny­kytilanteessa
. vissi vastuunalaisuus
siitä mitä me teemme itai tekemätilä
jätämme.
Itsenäisesti toimivana työväen-lehtenä
Vapaus on ollut ja tulee
olemaan erottamaton osa Canadan
työväenliilrkeestä.-Siinä ominaisuu­dessa
Vapaus tulee tekemään kai­ken
voitavansa elämän säilyttämi­seksi,
itse totuuden puolustamisek­si
ja paremman huomisen saavutta­miseksi.
. •
Lehtemme tulee jaltkamaan toi­mintaansa
työtäitekevien taloudellis­ten
sosiaalisten olosuhteiden paran­tamiseksi,
kansallisten kulttuuripe-rinteidommo
vaalimiseksi, työtäte­kevien
ja erikoiseslti Canadan suo­malaisten
yhteisymmärryksen edis­tämiseksi,
itsenäisen," voimakkaan ja
vapaan Canadan puolustamiseksi se­kä
rauhanasian edistämiseksi.
Tässä mielessä vieitämme nyt Va­paus-
lehden kunniakasta SO^vuotis-päivää!
Siiriä mielessä lähdemme
toiselle 50-vuoitistaipaleelle!
Lehtemme Vapauden lähtiessä
pian toiselle. 50-vuotistaipaleelle,
allekirjoittaneelle annetaan lupa
"ajatella" ääneensä asiasta, jota
luulisi kannattavan ajatella mui­denkin.
Kysymys on siitä, että mitä
mahdollisuuksia löytyy, jos on hy­vää
tahtoa, ensi askeleiden otta­miseksi
Canadan suomalaisten sa­nomalehtien
yhteistyön hyväksi?
Asia on tietenkin "kiperä ja
kapera kuin pukin sai-vi" ja se
vaatii luonnollisesti aika paljon
tupakkaa sekä hyvää tahtoa joka
. puolelta. Mutta jos oikein vaka­vasti
asiaan paneudutaan, niin ky­syä
kaiketi voidaan, että eiköhän
sitä jonkinnäköisiä mahdollisuuk­sia
— vaikka kuinka pieniä aluk­si
— sentään löydetä, jos lähdet^
täisiin siltä pohjalta, että niitä
Junulan ja Tanulan raja-aitoja on
pidetty yllä jo riittävän kauan.
Kukaan ei enää voi kieltää sitä
tosiasiaa, että "vain yhteisesti toi­mien
voidaan parhaita mahdollir
sia tuloksia täkäläisten" kansalais­temme
toimesta saavuttaa. Siitä on
meillä kumoamattomana esimerk­kinä
sodan jälkeen järjestetty kan-salaisesti
toiminut, kaikkien täkä­läisten
kansalaistemme yhteisesti
muodostama Suomi-Apu-järjestö,
minkä kautta ja avulla saatiin
todella ai-vokkaita tuloksia.
Toisena kirkkaana esimerkkinä
yhteistoiminnan edullisuudesta on
viime kesänä Sudburyssa Canadan
Centennial-juhlan vieton merkeis­sä
järjestetty yhteinen Suomi-ylik
ko", mikä myös onnistui suuren-moisesti.
Toisaalta esiriierkilksi Suomesta
tääiUä, käyneet viei-ailijat, m.m.
Suomi-Seuran erääit edustajat ovat
'ääneensä' ihmetelieet sitä — että
tällaisen pienen kansallisuusryh-män
toimesta ylläpidetään niin
monta "pieniä lehteä" sen sijaan
että olisi yksi suurempi lehti.
Myös tiedetään, että täkäläis­ten
kansalaistemme kaikki sano­malehdet
elävät alituisessa köy­hyydessä
ja puutteessa sekä epä­varmuudessa
siitä mitä seuraava
vuosi tuo tullessaan varsinkin jos
joudutaan maksamaan palvelus-kunnille
ajan tasoa vaativat pal­kat,
hankkimaan kunnolliset uutis-ja
kuvapiilvelut jne.
Tässä vaiheessa: kuulemme
ikäänkuin meille sanottaisiin jo­takin
"hätähuudosta" ja Vapau­den
niin heikosta talousasemasta
että lehtemme yrittää muka "pe-la.
stua hakeutumalla toisten leh­tien
.seuraan.
Emme yritäkään salata talous-vaikeuksiamme.
Mutta asiassa on
toinenkin puoli. Ensinnäkin on
muistettava, että Vapauden kan­nattajat
ja lukijat ovat kuluneen
viidenkymmenen- vuoden aikana
vieneet lehtensä monen si^uren ta­lousvaikeuden
läpi ja tulijat epäi­lemättä
tekemään niin tulevaisujj-dessakin
ilman ulkopuolisten apua
pyytämättä ja vastaanottamatta. -
Sen lisäksi, sallikaa meidän va-_
laista asiaa hieman syvemmältä
hyväksikäyttämällä vanhaa suoma­laista
tarua: ketusta ja pässistä.
Sen mukaan oli kettu nähnyt
niityllä yanhan pässin, jonka suu­ret
pallit roikkuivat miltei maassa
asti. Ketusta näytti siltä, että päs­sin
pallit olivat aivan putoamai-sillaan
—: vain ohut nahkakännin
piti niitä enää karini.
Nälkä kun oli, niin kettu rupesi .
seuraamaan pässiä ja seurasi sitä
koko päivän iltaan asti, mutta
pässin pallit pysyivät lujasti niis­sä
"heikoilta" näyttäneissä "'kan­timissa".
Lopulta kettu kyllästyi
ja' sanoi, "hyi hitto, kuka niitä
pässin munia söisikään", ja lähti
pois.
Kenenkään ei kannata tehdä
tätä "pässin vii-hettä" Vapauden
"•kuolemaa" odottaessa.
Tosiasia on, että suurista tar
lousvaikeuksistaan huolimatta Va­paus
tulee toimeen ja elää ilmei­sesti
yhtä kauan ja kauemminkin
kuin eräät sen kilpail^at. Takee­na
siitä on Vapauden takana ja
tukena olevien kansalaistemme
päättäväisyys, tarmokkuus ja uh­rautuvaisuus
sanavapauden säily­misen
poulesta.
Sen lisäksi tulevaisuuden
kannalta katsoen — Vapaudella on
tiukan tullen vähän reservejäkin.-
Ei ole kaiketi mikään salaisuuden
paljastus jos sanomme, että Ca­nadan
Suomalaisella Järjestöllä,
joka omistaa ja kontrolloi Va­pauden,
on kiinteimistöomaisuuk-sia,
jotka eivät nyt tuota "rikkauk­sia",
mutta jotka voidaan tiukan
tullen muuttaa vaikkapa rahaksi
(haaleja, kesänviettopaikkoga jne)
vamaisenkin arviqn mukaan %
miljoonan dollarin arvosta.
Jos CSJ:n jäsenistö päättää, ku­ten
uskomme sen menettelevän,
jos, ja kun sellainen tilanne tu­lee,
että vissit,toimipaikat saavat
mennä ja rahat käytetään Vapau­den
ilmestymisen takaamiseksi,
niin silloin nähdään, että toiveet
Vapauden lähitulevasta kuolemas­ta
"ovat S;Uuresti liioltelituja" ame­rikkalaisen
huumorisiin Mark
Twainin sanoja käyttääksemme.
Mitä tahansa lehtien välistä yh­teistoimintaa
tulevaisuudessa ehkä
järjestetään Vapaus ei siis tule
olemaan taloudellisena painolasti­na,
vaan pikemminkin päinvas­toin.
,
Mutta kaikki täkäläiset kansalai­semme
hyötyisivät tällaisesta yh­teistoiminnasta
sainplriialehtialalla.
Olisi liian uskallettua ja kauas­kantoista
puhua iieti lehtiemme
yhdistämisestä. Siihen ei-«de i l ­meisestikään
mitään mahdoUi
suuksia vielä.
Mutta mikä estää näitä lai|oksi9
alustavaa laatua olevasta yhteis­toiminnasta
sanomalöhtien»*-' jul­kaisemista
koskevissa liikeasiois­sa:
kirjeenvarhtoverkoston ja
eräitten muiden palvelujen(^äi^jes-tämisestä.
Mikä estäisi m e i t ä so­pimasta
sanokaamme siitä,,''että
lehdet ilmestyvät täysin .-itsenäi­sinä
laitoksina yhteistä latomoa ja
painoa hyväksikäyttäen? •
Muita samantapaisia yhteiseksi
eduksi koituvia ehdotuksia^— ja
ehkä parempiakin — voidaan epäi­lemättä
esittää- muiden tioij^esta.
Tämä vain asian herättäipiseksi.
- Kaikki .mitä tässä on sjinottu
sanomalehtien yhteistyön «tai^iees-ta
ja malidollisuuksista .cm .vain
allekirjoittaneen yksilömi^ipidet-tä.
Selvää myös on, että mihin­kään
pikaisiin toimenpiteisiin ei
tässä asiassa päästä. Mutta vaikka
siihen tarvittaisiin 10 vuotta ai­kaa,
niin kestkustelu tämilntapai-sesta
kysymyksestä pitäisi h^lkaa
avoimesti kaikkien lehtienune pals
loilla. " .>(•• .
Seuraavalle 50-vuotislaipfdeelle
lähtiessään Vapaus katsoo iuotta-muksella
tulevaisuuteen, mutta
allekirjoittanut uskoo, vanhanaikai
nen mies kun olemme, että leh­tiemme
välisissä suhteissa • tolisi
"laiha sovinto lihavaa 'riitaa pa­rempi.
V •,
Siunatuksi lopuksi. B^te priune
halua etuilla kenenkin 'kustan­nuksella.
Mutta meitä kiinnositaa
suuresti, miten saatajsiin paras
mahdollinen lehtipalvelji; lälcaläi-sille
kansalaisillemme. '
Kysymys siis on: Voin\n^^,pan-na
yhteisen edun yksityis- ja xyh-mäetujen
yläpuolelle? .,,,.v |
Allekirjoitltanuit on puoleötaan
valmiina antamaan myönteisen' Vas
tauksön. — Känsäkoura. •
!