Vapaus, June 24, 1965

              Sivu 2 Torstaim^kesäk. 24 p. — T I M U ^ 1965
T T A T \ A T T O INDEPENDENT LABOR ORGAN
- V ÄA Ä U O FINNISH C A N A D I A NS
(LIBERTY) EatabUshed Nov. 6, 1917
EDITOR: VV. EKLUND . MANAGER: E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EpiTORtAL 674.4264
pubUshed thrice weeUy: Tuesdays, Thurs^ysiand Saturdaya by Vapaus
Publishing Coi LliniCed. lOO^lOZ' Blnf St. West, fiudbury, Ontario. Canad$;
j4!jilingÄ5dFess: ^ ? ; |9
-i-'. Advertlslng rates upon appllcatibn, txanslatlon free of charge.
-Autborlzed as secpnil clasB mail b^ the Post Office Department, Ottawa,
and'A>r payment qf postage In cash.
•CANADIAN LAMCUACt PHESS
T|LAIJSBINK«T: ^ , , ,
Canadas^: 1 VIE. ^.00. 6 ick. 14.76 U8A:tt^ ^ 1* vie.'$10.00, 6 kik. $5.25
\ 3 l^k. 2,75 , Sipmes^: 1 ^ , 10.50, 6 kk. 5.75
_ Yhteistöimint^ehdotdcses
Kuten lehtemme uutisosastolla tiistaina julkaistusta uu­tiskirjeestä
ilmeni, SCAUl,ni ja CSJ:n toimesta on esitetty
Timminsissä noin viikon kuluttua kQkoon,tuvalleCan. Suom.
3uwjuhlan edustajakokoukselle uusi yhteistoimintaehdotus
nimenomaan; siinä mielessä, että voisimme suhteellisen pie-nenäj
mautta silti elinvoimaisena kansallisuusryhmänä antaa
mahdollisimman hyvän ja arvqkkaan panoksen Canadan 100-
vuotisjuhlien onnistumisen hjrväksi.
Nyt .esitetyssä yhteistoimintaehdptuksessa ei ole sellai­senaan
mitään uutta, sillä sellaisia yhteistoimintaehdotuksia
on ennenkin esitetty.
Nykytilanteessa on kuitenkin uutta se, että kaikissa kan­salaispiireissämme
ilmenee entistä voimakkaampa yhteistoi­minnan
kaipuuta. Yhä laajemmat kansalajspiirimme ovat tul­leet
käsittämään, että kansallisten ikulttuuriperinteidemme
vaalimisen onnistumisen perusehtona on kaikkien kansalais-piiriemme
yhteistoiminta. Luonnollisesti on totta, kuten SC-AUL:
n ja CSJ:n yhteistoimintaesityksessä sanotajjn, että
"kummallakin ryhmällä on elävää kulttuuri- ja urheilutoi­mintaa".
Mutta ehdoton totuus on myös se, että kummankin ryh­män
kulttuuritoiminnan tiellä on miltei ylipääsemättömiä
vaikeuksia, joista voidaan selvitä ainoastaan voimien yhdis­täminen
avulla ja kautta. Kansalai&tenune laajoissa piireissä
onkin vakiintumassa sellainen käsitys, että yhteistoiminnan
avulla saataisiin todellisuudessa paljon suuremmat, voima-_
varat,^ mitä varsinainen yht^styösopimus edellyttäisi, sillä
se antaisi innostusta ja toimintahalua sadoille ja tuhansille
sellaisille kansalaisillemme, jotka sanovat nyt asiallisesti pu­huen
moleipmille ryhmille: "Pata kattila soimaa, musta kylki
kummallakin".
Tässä tilanteessa tuntuu hyvin järkevältä SCAUL:n ja
CSJ:n yhteistoimintaehdotuksen se kohta, missä sanotaan,
että "Eikö ole jo korkea aika jättää historiantutkijoille ne
asiat, jotka aiheuttivat hajaannusta Ganadan suomalaisten
keskuudessa kymmeniä vuosia sitten . . ."
Toisin sanoen, valistuneina ja avarakatseisina ihmisinä
me voisimme sopia siitä, että mitä tahansa erimielisyyksiä
on takavuosina olut, ne asiat voitaisiin jättää historian rat­kaistavaksi,
ja mitä tahansa periaatteellisia ja muita erimieli­syyksiä
on nykyään, ne olisi työnnettävä taka-alalle ja sen
sijaan korostettava niitä seikkoja, joista olemme samaa miel­tä
tai joista voimme helpolla p£\ästä yhteisymmärrykseen.
Tällainen myönteinen suhtautuminen — valistuneelle
ihmiselle ominainen katsantokanta — takaisi sen, että me
voisimme todellakin esiintyä yhteisin voimin viimeistään
Canadan satavuotisj uhlien aikana ja siten taata etukäteen
sen, että voimme pienenä kansallisuusryhmänä kuitenkin
rikastuttaa merkittävällä tavalla uuden kotimaamme 100-
vuotisjiÖifia
Meidän lehtemme Vapaus kannattaa lämpimästi tällaista
yhteistoimintaa ja toivoo, että tästä asiasta ryhdyttäisiin
vakaassa mielessä keskustelemaan kaikissa ryhmissä. Yhteis­toiminnan'
tiellä on luonnollisesti niin puolella kuin toisella­kin
sekä todellisia että oletettuja vaikeuksia» mutta jos on
riittävästi hyvää tahtoa, jos asetamme yhteisedutryhmä-kuntalaisuuden
yläpuolelle, silloin voidaan varmasti löytää
keinoja tällaiselle kaikkikäsittäväUe yhteistoiminnalle.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ida Koivula, Long Lake, Ont.,
täyttää sunnuntaina, kesäkuun 27
pnä 77 vuotta.
Alma Karjalainen, Long Lak^.
Ont., täyttää sunnuntaina, kesäkuun
27 pnä 77 vuotta.
Paavo Vaurio, Toronto, Ont., täyt­tää
maanantaina, kesäkuun 28/ pnä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
[Teidän ja meidän •••,1
, B J I H I S K ^ ^ Kreil|jw van]|iiii| j j ^ m a l a i s t u ^ ^ Antheuii-jfittUfilif^
ju(^)t99{akunsa maaj||nan s i i | j f | ^ a n lenfR{^^c;0n AlS[<r-«2:n suunni^*
telijän Oleg /j^tQDOvUi niiia,x|<fiJlauK&Qlj)} l^anSalnvSU^c^i ll^IuniT.;
töksessä viikko sitten tiistaina esitellyn ;ÄN-^22:n rinnalla amerilikaMr
:nen DC 3 näytti bi^tyseltl Ja tHtS; paljon suurempi DC 8 vaikutti sen
pelaatuspaatilta.AN---22:ii rinnalle olisi pitänyt tuoda Eiffeltorni, Jotta
AN7<-22:^Ie olisi saatu vertailukelpoista mittaa, AN—•22:ssa on nelJS
potkurlturliiltifa; joista kuUnkeh^^^^ is,000 hevosvoimaa Ja pyörittää
kahta eri su^untiin^pyorivSä nelili^^^ potkuria. Tällä yksi vapaakerta
saadaan täydellä teholla käyttöön. Moottorien voima on yhteensä 60,000
hevosvpimaa. Siipien kärkiväli on 64 metriä Ja koneen pituus 57 metriä.
Ko^ieep jasj^utelin^fssä on
yli miehen mittaisot> Kone voi Ifskeutua vaikka pellolle Ja niitylle vä*
hentämäilä painetta pyörissä. SeyV«i|i ottaa 720 matkustajaa tai 80,000
iciloa^ tavaraa.' Nopeus on 740 kilometriä tunnissa Ja toimintasäde 5—6,000
kilometriä^ Matkustajaliikenteessä se vol^ott^a kahteen kerrokseen mat­kustajia
ja kolmannessa toiflnii miehistö. ^
Haasteiyntäyksen tärkeydestä
Eri puolilta laajaa maatamme saapuneet paikkakuntakir-jeet
ja muut uutistiedot viittaavat siihen, että lehtemme ys­tävät
ja kannattajat ovat valmistuneet melko huolellisesti
heinäkuun 1 päivänä alkavaa haasteryntäystä varten, jonka
tavoitteena on $7,000 suuruisen rahasumman kerääminen
Vapauden ja Liekin talousaseman varmistamiseksi.
Kaunistelematon totuus on, kuten tiedetään, että leh­temme
Vapaus ja Liekki eivät voi jatkaa ilmestymistään
nykyisessä muodossa ilman tällaista yhteisesti kerättävää
lisärahastoa. Sellaisen rahamäärän kerääminen ei tietenkään
ole helppoa, eikä aina miellyttävääkään, mutta se on kui­tenkin
se hinta mikä meidän on yhteisvoimin maksettava
sanavapaudestamme. Pitääkseen lehtensä todella vapaana
työväenlehtenä, mikä voi isoisten talouspainostusta pelkää­mättä
etsiä aina totuutta sekäj kirjoittaa oikeuden ja totuu­den
puolesta silloinkin kun,siitä joutuu joko syrjityksi tai
p^ostöttavaksi, työväenlehtien lukijat ja.kaiin'^ttajat ovat
aina huolehtineet ja tulevat; edelleenkin huolehtimaan siitä,
että "karhut karkoitetaan" heidän sanavapautensa kimpusta.
Tässä mielessä on järjestetty heinäkuun alussa alkava
haasteryntäys Vapauden ja Liekin hyväksi. Lehtiemme ystä­ville
ja kannattajille lähettämässään' 'vetoomuksessa lehti-liikkeemme
johtokunta sanoo tästä kampanjasta mm. seu­raavaa:
— Haasteryntäyksen $7,000 tavoitteeij saavuttaminen ja
ylittäminen on tämän» hetken tärkein tehtävä, sillä ilmai^
sen onnistumista jouduttaisiin tilanteeseen, missä lehtiemme
ilmestyminen tulisi kyseenalaiseksi. Siksi kustkriiiusyhfiön
johtokunta vetoaa jokaiseen tilaajaan, osastoon ja seuraan,
etta tehkää lahjoituksenne lehtiemme ilmestymisen turvaa­miseksi
heti ensi tilassa. Vapaus, ja Liejcki tarvitsevat jokai­sen
tilaajan, osaston ja seuran' taloudellista apua ja tukea.
Olkaanune mahdollisimman avokätisiä lahjoitusta tehdes­sämme
lehtiemme hyväksi . . . ,
Juuri näin on asia. Vapauden ja Liekin ilmestymineni
tulisi todella ''kyseenalaiseksi!' ilman tätä haasteryntäystä.
Ja toisaalta tämän haasteryntäyksen onnistumisen ehtona on
se, että annamme iti^e JcuKin yksilöinä ja kaikki yhteisesti
niin avokätisiä lahjoituksia^ että täioä alji^ tarvittava määrä
"Valtojen" puolella hyvin tunne
tut kansalaisemme, Toini ja Onni
Kaartinen Yonkersista, N.Y. sekä
mrs. Hilja Wick, New Yorkista, ovat
muutaman päivän kestävällä vierai
lumatkalla Canadassa ja pistäytyivät
myös Vapauden toimistossa naapuri'
maan kuulumisia kertomassa. '
Toivotaan vierailijoille kauniita
ilmoja ja hauskaa lomahetkeä.
Länsi ei tyydytä
Erhardin toiveita
Berliini. — Liittokansleri Ludwig
Erhard valitti viikonvaihteessa leh­distön
edustajille Bonnissa sitä, että
Yhdysvaltain hallitus on luopunut
boikotistaan Leipzigin messuja koh­taan.
Amerikkalaisten firmojen
osallistuminen messuille on estetty
tähän saakka kieltämällä vientili
senssit Leipzigiin tarkoitetuilta mes-sutavaroilta.
Samassa yhteydessä Erhard vnati,
että länsimaiden pitäisi \kolidelia
DDR:ää kaupankäynnissä eri tavoin
icuin muita sosialistisia maita; Hän
piti välttämättömänä länsiliittoutu-neiden
keskeistä sopimusta luotto-pohtiikasta
Itä-Euroopan maita koh­taan
ja valitti liittoutuneiden käy­tännön
politiikassaan unohtavan
usein tukea Län3i-Sr4ksan vaatimus
ta edusfaa yksin koko Saksaa.
tulee täytetyksi ja ylitetyksi.
Tunnettu tosiasia on, että sa-nomalehtivapaus
ei ole kos­kaan
täydellinen — tarvitaan
jatkuvia ponnisteluja sanoma-lehtivapauden
säilyttämisen ja^
läajentarnisen puolesta.
Kuten muistetaan ja tiede­tään,
sanomalehtien vapauden
rajoittamista on aina seuran­nut
muiden vapauksien kaven­taminen
ja riistäminen. Asial­lista
eroa ei ole liioin sillä, ra­joitetaanko
sanomalehtiyapa-utta
visseihin yhteiskuntaoloi­hin
perustuvilla taloudellisilla
keinoilla tai poliittisilla määrä­yksillä.
Keinot voivat olla eri­laiset,
mutta tulos on aina sa­ma.
Me voimme olla ihmisinä ja
kansalaisina eri mieltä siitä,
minkälainen on ihmiskunnan
tulevaisuus oleva, mutta me
kaikki olemme yksimielisiä sii­tä,
että ihmiskunnalla täytyy
olla tulevaisuus.
Vapaan sanomalehden kaik­kein
tk-kein tehtävä onkin täl­lä
kertaa ihmiskunnan tulevai-suudenmahdollisuuksien
puo­lustaminen
— työskentely rau­hanasian
puolesta niin, ettei ih­miskuntaa
voida tuhota atomi­sodan
hirveissä liekeissä.
Kuinniallinen lehti vastustaa
tässä tilanteessa tinkimättä kai­kenlaista
sodanlietsontaa ja
puolustaa rauhantoimintaa lop­puun
astT, huolimatta siitä, mi­ten
se lehden ilmoitus-, ja mui-hin-
tuloihin vaikuttaa. Kun­niallinen:
sanomalehti puolus­taa
työläisten ja pikkufarma-rien
taloudellisia sekä sosiaali­sia
etuja huolimatta lainkaan
siitä, miten se mahdollisesti
vaikuttaa lehden ilmoitustuloi­hin.
Selvää on, että nykyoloissa
tarvitaan tällaista vastuuntun­toista
sanomalehteä enemmän
kuin koskaan ennen^
Huolehtikaamme omalta osal­tamme
siitä, että Vapaus voi
edelleen täyttää tällaisen kun-niantuntoisen
ja vastuiinalai-sen
lehden paikan! Tehkääm­me
kaikki voitavamme sen hy­väksi,
että lehtemme saavat
tämän tarvittavan rahamäärän
ilmestymismahdollisuluksiensa
jatkamiseksi.
Kymmenettuhannet ihmiset tui'
jottivat taivaalle viime tiistaiaamu­na
suu auki ja silmät sirrillään Le
Bourgetin lentokentällä Hanskassa
järjestetyssä suuressa kansainväli­sessä
ilniailunäytöksessä ikään kuin
he. olisivat odottaneet jonkin lentä­vän
lautasen saapumista Marsista.
Neuvostoliiton lentokoneteollisuu­den
uutuudet olivat hallinneet
näyttelyä jo viime viikolla tapahtu­neesta
avauspäivästä lähtien. Mut­ta
jotakin vielä suurempaa yllätys­tä
odotettiin ~ vähän epäillen,
mutta kuitenkin kärsimättömästi,
ja lopulta Neuvostoliitossa raken­nettu
ilmojen jättiläinen AN—22
laskeutuikin tasaisesti ja vuoren
varmasti Le Bourgetin lentokentäl­le
hämmästyttävän lyhyen rullauk­sen
jälkeeii. Länsimaiset ti|rlKkaii^-
jat antoivat tälle jätti]äisl|oiieelle
heti lempinimen "lentävä katedraa­l
i " . Se sai pian multakin lempini­miä,
kuten "Moskovan hirviö", "len­tävä
matkustajalaiva" ym. Kello 9
voitiin todeta virallisesti, että sii­hen
asti maailman suurimpana len­tokoneena
pidetty amerikkalainen
Lockheed C-141 Starlifter oli autta­mattomasti
jäänyt toiseksi, kauaksi
AN—22:n jälkeen. j
Lännen, ilmailuasiantuntijapii-reissä
Neuvostoliiton lentokoneteol­lisuuden
esittäytyminen Le Bour­getin
ilmailunäytöksessä on aiheut­tanut
todellisen shokin kautta lin­jan
ja pisteenä i.n päälle oli A N—
22:n ilmestyminen näytökseen.
Epäily oli suuri, sillä näytösalueel-la
ei tuntunut olevan sellaista ti­laakaan,
millin moinen jättiläinen
olisi voinut laskeutua ja sijoittau­tua.
Mutta taitavasti ohjattuna jät­tiläinen
laskeutui noin 800 metrin
rullauksen jälkeen ja 'sijoittautui
täsmälleen sille paikalle, jonka
ranskalaiset ilmailuviranomaiset
olivat yksissä tuumin paikan päällä
olleiden neuvostoliittolaisten edus-tajien
kanssa etukäteen tarkoin las­keneet
ja varanneet. Maailman lehr
distö omisti seuraavan päivän etu-tai
muut par|iaat uutissivunsa AN
—22:lle. Sensaatloreportterien se­lostusten
lisäksi oli välittömästi
käytettävissä myös asiantuntijalau­suntoja,
joskin koneen teknisistä
ym. ominaisuuksista saadaan yksi­tyiskohtaisempia,
tietoja myöhem­min.
Tästä ilmailuhistorian sensaa­tiosta
riittää kirjoittamista vielä
paljon.
Englantilaisen Financial Timesin
asiantuntijakirjeenvaihtaja Mic­hael
Donne kertoi mm. seuraavaa:
NeuvQStoUitt? hallitsi kansai|(v|^
Iistä ilmailuQäKtteiyä heti m\jän:
maisesta i^ivj^t$*:a^ep. ,J[ö^o^
paljastettiin • länsimaisille asiantun­tijoille
ensimmäistä kertaa Neuvos­toliiton
uudet suihkukuljetuskoneet
ja helikopterit. Uusista tyypeistä on
mainittava erityisesti 186 matkus­tajan
pitkän matkan suikukone IL-
62 sekä 72 matkustajan lyhyiden
matkojen suihkukone TU-134, jotka
molemmat ovat -jo käytössä.: Suik
kumakustajakoneista on vi^lähuQ-mattava;
keskimatkan TUt-124 ja
potkuFlturbiinikoneet IL-18 ja AN-
24. Le Bourgetin i( ilmainlunäytök-sessä/_
NeuvostolUtto i esitteli myös
maailman/ sutrimmat' beli]Eop|terit,
"lentävän nosturin', 43 tonnin MII
V 10 ja 42 töhnin Ml-6,sekä 24 mat­kustajan
MH V 8 Helikopterin.
Neuvostoliiton lentokoneiden
esittely teki valtavan vaikutuksen.
Se osoitti, että Neuvostoliiton len­tokoneteollisuus
on keskittynyt rau­hanomaiseen
käyttöön tarkoitettu­jen
lentokoneiden kehittämiseen ja
rakentamiseen. Toiseksi Neuvosto­liiton
lentokoneteollisuus on län­nen
tasolla ja eräin paikoin edellä-kin.
Kolmanneksi Neuvostoliitto on
valmis esittelemään ja myymään
lentokoneitaan milloin ja missä ta­hansa
erityisesti Lontoossa ja
New Yorkissa;
Läntinen maailma on tilannut jo
yksin tänä vuonna satoja kaiken
tyyppisiä neuvostoliittolaisia suih­kukoneita
siviilikäyttöön. Neuvos-
^ t K i i ^ i s e t l e n t o | c o Q ^ i ^ | | i ä t . tu­levat
altieuttamätypi eiO^
liyä UbäUsiUe aiia||i^tq^«|ji^
tokonemarkkinoillä ^ici^va|8ä 'luitT
kerassa jä vailla r ä j o j ä - o ^ b i t t ^'
päilussa.'
NeuvostolUton lentokoneteoUisuu^
den tuott^den esittely On ^^f^ij^,
nut säpsähdyksen amerikkalaisten'
ilmailuviranomaisten keskuudessa'^
sanoo F . T:a ^kirjeenvaihtaja. N4((}r-vostoliittolaiset
ovat edellä U ^ A : ^
lyhyiden .matkojen ktHoeideo-su|l»
teeii, Wutta^/^*I•2^m s a i i p u ^ ^
erityinen yllätys. Sen valniisttiB oli
erinomais^ liyvin,säilytetty.saltl-suus.
Amerikltalaisteo vastaava' ^H;^
netyyppi; C-25iön vaata suupnp^x^
la ja suunnitelmaa ;äii]Tettiin'<;yiä| i
jokin aikä sitten/ Mutta AN'23 9&
taa nyt-varmaan sille vauhtia^ ijIyBs
Le Bourgetissa esitelty i^uTOsto-liittoIaineA
.suihkukone T l J - l ' ^ jo­ka
on jo: tuotantoasteella, jsäpsäh-dytti
amerikkalaisia: T ä t ä ^ vas­taavat
tyypit ovat USArssa' vasta
paperilla, mutta ne saanevat nyt
uutta vauhtia.
F. T:n kirjeenvaihtajan mukään
neuvostoliittolaiset nouickivat; pis>
teet myös"show"-puolella. SäteUe^
vä Gagarin kirjoitteli nimikirjoi­tuksia
Neuvostoliiton aväruiiso^
tolia ja viehättävät neuyostöliitto-laiset
neitoset jakelivat mlele}lääp.
vastauksia ei-liian teknillisiin rlcysy^
myksiin lentokoneiden ympärillä. ~
S U O S I T T E L E E U U T TA
U L K 0 P O L . O H J E L M AA
ETELA-ONTARIOLAISILLE
KIRJE
^ TietSessämme, että lehtiemme Va­pauden
ja Liekin haasteryntäys al­kaa
heinäkuun 1 pnä minä puolesta­ni
toivon, että me, etclä!K>ntarioIal-set,
otamme tämän haasteryntäyk­sen
oikein vakavalta kannalta.
Viime kerralla, kuten muistatte,
Etelä-Ontarion tavoite ei tullut täy­teen,
vaan jäi 70 pros. paikkeille.
Te, jotka käytte vakituisessa työs­sä,
ette suinkaan tunne suurempaa
pulaa, vaikka lahjoitaisittekin puoli
päiväpalkkaa. Me, jotka elämme
$75.00 kuukausielääkkeellä, koetam­me
myöskin tehdä voitavamme, ku­ka
antaa viitosen, kuka kympin.
Täyttäkäämme siis tavoitteemme
tällä kertaa ensimmäiseksi. Pitä­käämme
lehtiliikkeestämme karhut
kaukana, sillä me tarvitsemme leh­tiämme
ennenkaikkea totuuden et­simisessä
ja puolustamisessa.
Siis puhaltakaamme yhteen hii­leen
joka puolelta. Silloin on tulos
varmasti hyvä. — W., Toronto, Ont.
Toronto. — Canadan liittovaltion
98:nnen vuosipäivän kaikkein tär­keimpänä
tehtävänä on se, että va­paudutaan
USA:n palveluasemasta
ja omaksutaan uusi, itsenäinen ul­kopoliittinen
ohjelma, mikä maail­man
rauhanasiaa palvellen edistäisi
Canadan todellisia etuja« sanotaan
Canadan kommunistisen puolueen
Canada-päivän julkilausumassa.
— Maailmanlaajuisesti syvenevä
kriisi heittää varjonsa Canada-päi­vän
vieton ylle vuonna 1965, sano­taan
lausunnossa ja selitetään:
— Yhdysvallat laajentaa mistään
piittaafnattomasti hyökkäystään
Vietnamin kansaa vastaan, lähen­täen
siten ydinasesodan vaaraa. Se
uhkaa maamme koko olemassaoloa,
kuten se uhkaa kaikkien maiden
k^ansoja . . ."
Kom. puolueen suosittelemaan
uuteen ulkopoliittiseen ohjelmaan
sisältyy seuraavat kohdat:
— Aasiassa pitäisi vaatia pom­mituksen
lopettamista Pohjois-
Vietnamissa; neuvottelujen aloitta­mista
Kansallisen vapautusrinta­man
kanssa Etelä-Vietnamissa; Ge­neven
sopimuksen uudelleen toteut­tamista
ja kaikkien yhdysvaltalais-joukkojen
kotiuttamista Vietnamis­ta;
omaksuttava rauhallisen rinnak­kaiselon
periaate Aasiassa tunnus­tamalla
Kiinan kansantasavalta;
— Amerikassa olisi julkisesti
tuomittava Johnsonin oppi; vaadit­tava
USAn asevoimien kotiuttamis­ta
Dominikaanisesta tasavallasta;
tehtävä selväksi, että me emme liity
kansakuntana Amerikan Valtojen
Järjestöön (OASriin) niin kauan
kuin Washington sitä komentelee;
r — Euroopassa pitäisi toimia
niin, että revanshia tavoittelevat
natsit Länsi-Saksan hallituksessa
eivät saa käsiinsä ydinaseita; toi­mittava
hyökkäämättömyyssopi-muksen
allekirjoittamiseksi NA­TOn
ja Varsovan liiton välillä mi­kä
johtaisi lopulta molempien liit-toutumien
purkamiseen;
— Autettava aina Yhdistyneiden
Kansankuntien järjestöä, mitä Yh­dysvaltain
hallitus ei voi enää ko­mennella
ja mitä se yrittää nyt hei­kentää;
pyrittävä yleiseen ja täy­delliseen
aseistariisuntaan järjestä­mällä
tarpeelliset kontrollitoimen-piteet
kaikkien kansojen etujen
turvaamiseksi. Me voimme antaa
esimerkin luopumalla ydinaseista,
mitä eivät voi meitä kansakuntana
puolustaa, vaan aiheuttavat meille
lisävaaroja.
Olkoon Canada-päivä hetki, jol­loin
kaikki demokraattiset canada-laiset
pyhittävät itsensä maamme
kahden kansan pyrkimyksille uu­den
ulkopoliittisen ohjelman saa­vuttamiseksi.
Puolustakaamme omaa oikeut­tamme
elää rauhassa ja vapaudes­sa
puolustamalla sitä oikeutta maa­pallon
kaikille kansoille!
puhtfistaa doiiri-varantoaan
Natsit terrorisoivat
Bambergin
asukkaita
Berliini, - r - Bambergissa Länsi-
Saksassa sattui perjantain vastaise­na
yönä viime viikolla jo, kolmas
juutalaisvastainen muistomerkin
häpäisy. Kohteena oli Johann Lu-kas
Schönleinin muistomerkki, jo­hon
oli maalattu tasistisia iskulau­seita
ja uhkaulcsia murhapoltoista
ja muista mielenosoituksista.
Edellisenä sunnuntaina ja tiistaina
fasistiset ainekset olivat häpäisseet
useita kymmeniä hautoja kaupungin
juutalaisella hautausmaalla. Hauta­kiviin
oli maalattu hakaristejä ja
Hitlerin ajoilta peräisin olevia is­kulauseita.
Monille Bambergin asuk­kaille
on tullut tuntemattomia pu­helinsoittoja,
joissa on uhattu jat­kaa
näitä toimia. Tihutyön tekijöitä
ei ole saatu kiinni ja Schönleinin
Länsi-Saksan keskuspankki, ^Bun-desbank;
on nostanut kullan osuur
den 15,8 miljardiin 0-markkaan eU
89 prosenttiin Länsi-Saksan kaikista
valuuttareserveistä. Länsi-Saksaa
keskuspankki on perustellut kuUan,
osuuden lisäämistä koko varannostiai
sillä, että teollisuusmailla kiilUm
osuus valuutta- ja kultareserveistä
pitää olla ns. Blessingin suunnitel­man
mulcaan %.
Bundesbankin edustaja selitti,
että kultavarannon lisääminen on
tapahtunut asteittain. TodelU^uudesf*
sa asian laita on siten, että Länsii;
Saksan kullan hankinnat ovat ta<-
pahtuneet valtaosalta kulujyan vuo* <
den aikana Länsi-Saksan seuratessia
Ranskan esimerkkiä vailjitaessaan
dollareita kullaksi:
^Bundesbankin edustaja selitti
edelleen, että Länsi-Saksa on hank­kinut
kultavarantonsa lisäyksen
pääasiassa Italian ja Englannin
maksutasekt'llsien yhteydessä s^ä
ostamalla kultaa kansainväliseltä
kultapoolilta Lontoossa. .
Tosiasiassa asia lienee siten, ett|
Länsi-Saksan hankkima kulta OQ
ostettu dollareilla ja on valtaosalta
peräisin USA:sta. "Solidaarisuus-syistä"
Länsi-Saksan dollarivarat
ovat vielä noin 650 miljoonaa dol;
lana, mutta tästä määrästä 100
miljoonaa dollaria on sellaista että
se voidaan koska tahansa vaihtaa
D-markolksl.
muistomerkkiin liimaamassaan pla­kaatissa
he julistavat olevansa tur­vassa,
koska Bambergin yleipen
syyttäjä itse on "vanha taistelija"
eli natsipuolueen entinen jäsen.
Länsi-Saksassa on vuoden 1954
jälkeen tapahtunut noin 200 juuta­laisten/
hautausmaiden häpäisyä, i l ­moitettiin
Bambergin tapausten yh­teydessä
juutalaisten seurakuotiep
taholta Baijerissa.
PÄIVÄN PAKINA
JOBINPOSTIA JA SUURIA PUHEITA
Samaan aikaan - r tarkemmin
sanoen viime lauantaina — kun
yhdysvaltalaiset ^neuvonantajat"
ja he;dän saigonilaiset paUckarenr
klnsä salvat taistelMpaikoilta li­sääntyvässä
määrässä jobinpostia,
otti Etelä-Vietnamin ilmavoimien
komentaja, marsalkka Ngujen Kao
Ky maan hallintavallan käsiinsä.
Samalla hän vannoi Setä Sa­mulin
partaan vetoannatta, että
"koko maa pannaan. liikkeelle",
Vietkongla vastaan, kutsumalla
kaikki terveet kansalaiset asepal­velukseen,
soveltamalla ankaria
toimenpiteitä ja rankaisemalla
pinnareita ja keinottelijoita eri^
koistuomioistuimlssa.
Esitellessään viime lauantaina
sanomalehtien edustajille minis­tereitään
tämä 35-vuotias marsalk­ka
antoi kovin lohduttoman kuvan
Etelä-vietnamin nykyisestä tilan­teesta;'
maassa vallitsee poliitti-
•nen sekasorto, turvattomuus, sota-keinottelua
ja epäoikeus, taloudel­lisen
romahduksen, väijyessä ai­van
nurkan tak^^a. '
Mutta kuten sanottu, marsalkka
Ky on kovaotteinen ja karski mies;
Amerikkalaisen uutistoimiston —
AP:n — kertoman mukaan Ky i
oli sanonut Saigonin poliittisten
ja uskonnollisten ryhmien johtajil­le,
että hän "aikoo hallita maata
rautaisella kädellä".
Mainitussa AP:n, kesäkuun 19
pn uutistiedossa kerrottiin:
"Kokouksesta poistuneet (us­konnollisten
ja poliittisten ryh­mien)
edustajat sanoivat Kyn ko­rostaneen,
että hän ei suvaitse
nurisemista eikä vastaan hankaa­mista
nimitystensä suhteen. Kyn
kerrottiin sanoneen, että Jos op­positio
ei lopeta vihamielistä toi­mintaansa,
hän tulee 'jampumaan
heidän johtajansa'.
"Häi;i lupasi pyhittää hallituk­sensa
siihen, että turmeltuneille
voimille annetaan kuolemantuomi­oita.
^'^'Hintayoiltoilun lopettamiseksi,
Ky sanoi, hän tulee kutsumaan 28
johtavaa riisikauppiasta luokseen
ja määräämään, että heidän täy­tyy
alentaa riisin hintaa 15 päi­vän
kuluessa. Jos he eivät noudata
määräystä, heidän joukostaan ote­taan
umpimähkään yksi ja am­mutaan
kuoliaaksi. Tämä tulee
jatkumaan, kunnes hinta lasketaan
määrättyyn tasoon."
Saigonissa on siis Setä Samulin
ansiosta "kovat lakit". Kauppiai­takin
uhataan siiumittaisella am­pumisella,
ellei muu auta, mikä
sellaisenaan kuvaa sitä "oikeus­järjestystä",
mitä yhdysvaltalaiset
"neuvonantajat" ja muut sotavis-kaalit
siellä pystyssä pitävät^
Huomiomme kiintyi kuitenkin
erikoisesti marsalkka Kyn lau­sunnon
siihen kohtaan, missä hän
sanoo järjestävänsä kuolemantuo­mioita
"turmeltuneille voimille".
Mlnkähänlalsta "turmeltunei-suutta"
voi olla jenkkien neuvon­antajien
mukaan hallitussa maas­sa
ajattelimme met
Ja katso! Käteemme sattui muu­tama
päivä sitten leikkaamamme
AP: n artikkeli, mikä julkaistiin tä­käläisissä
päivälehdissä vähän
toista viikkoa sitten, eli kesäkuun
15 pnä. Siinä kerrotaan Da Nang-nimisestä
yhdysvaltalaisesta, suu­resta
sotatukiasemasta,^seuraavaan
tapaan: ;
"Da Nang on kauppala, mikä pi­täisi
unhoittaa ja minkä nimi säi­lyy
muistissa.
"Tässä 160,000 asukkaan meren-rantakaupungissa
on 10 hotellia,
35 baaria, paljon sääskiä, porttoja
ja baarityttöjä . . .
"Siellä on myös paljon Viet-kingslssien
kannattajia. Yksi heis­tä
napattiin siellä äskettäin kiinni,
heti sen jälkeen kun hän oli jät­tänyt
muovisen-pommin amerlkka-la^
isten kansoittaman hotellin au-laan.
Pommi ei räjähtänyt, mutta
7,000 ihmistä kokoontui Pf. Nang
jalkapallokentälle seuraamaan tä­män
24-vuotlaan miehen. Le Daun
julkista teloitusta. He hurrasivat
"Samaan aikaan eräs katojipen
puukotti budhalalsta korttipelissä.
Sitä seuranneessa kahakassa buid-halaiset
polttivat 14 ikatolitalsten
kotia . . . . '
"Mikään tämä ei Uikuttaisi pu­joakaan
amerikkalaisia muUten,
mutta Da Nang on myös kiireestä
hälisevä sota tukiasema roaantier
teellisesti osapuilleen yhtä kau­kana
Saigonista kuin Hanoista*
kin . . . _
Niin, että el marsalkka Ky tir*
vitse Ilmeisestikään mitään suu­rennuslasia
"turmeltunelsuutta**
etsiessään,, eikä tutkittaessa sitä,
"miltä suunnalta" turmeltuneisuus
on Vietnamissa alkunsa ja elinvoin
mansa saanut
Mutta asia erikseen on, milti
suunnalta ja missä tarkoituksessa
hän "turmeltunelsuutta" etsif,
mikäli hän ylipäänsä sellaista'et­sii.
Marsalkka Ky on Washingtonin
armosta ja mustan äärioikeistoin
tahdosta järjestyksessä E;telä^Viet-namln
kahdeksas pääministeri 20
kuukauden Qlkana — ja kaikki
hänen edeltäjänsäkin ovat olleet
karsklpuhelsia ja -tekoisia Ulvii^-
ta.skudlktaattorelta. No, sanonnatl!^
kai paras. .— Känsäkoura, '