Vapaus, September 11, 1928

              Tiistaina, ^skuiin 11 pmä—TueS., Sept 11
JOULUKORTnHALUT
Vapacden konUoräta on läketetty tämän Tvoden mallit näinä päi­vinä
asiamiehille. Jo» loka asiamies ei ole, syystä tai toisesta, nudleja
saannt, pyydehän siitä Vapanden konttoriin ilmottamaan.
Pyydettäessä lähetetään joalakorttimallit kenejle takansa, joka Inpaa
kerätä tilaaksU korteiUe, sellaisilla paikkaknnnUla. joiUa ei Vapauden
lukkeellä ole vakitauU asiamiestä. Sellaisten henkilöitten, jotka eiwLt ole
takanksella toimivia asiiunieluä, on lähetettävä raha tilauksensa mukana,
pidättäen itselleen 20 pros. asiamiespalkkion.
Kaikkien korttien matkassa lähetetään myöskin soveltuvat kirjekuoret.
Korttivarasto On tänä vuotena niin laaja, että ainakin ensimiisen
Laukanden ajalla ei mikään kortti tule loppumaan. Suurin osa korteista
ei tänä vuotena lopu ollenkaan, sillä niitä on ttiin paljon taikka ovat Va­pauden
omassa liikkeessä painettuja ja voidaan siis uudelleen valmistaa
jos sattuisivat loppumaan. Kaiken varalU on kuitenkin parhainta lähettää
tUaukset mahdoUisimman aikasin, etenkin sentähden. että siten on tilai­suudessa
saamaan korttinsa hyvissä ajoin mm. Suomeen lähetystä varten.
Me erikoisesti painostamme sitä, että kortit on tilattava aikasin, sillä lä­hempänä
joulua, painossa valliUevan kiireen äihden. et tilauksia:' enää
voida yhtä nopeasti täyttää kuin nyt aikasemmin. Ensimäinen joukko
kortteja menee painoon lokak. alussa. Koettakaa saada tähän joukkoon
tilauksenne. Myöhästymisestä ei tänä vuotena voida syyttää Vapauden
liikettä sillä mallit ainakin on hyvissä ajoin lähetetty.
Tov. •
Vapauden konttori,
Box 69,-. Sndbury, Ont.
den osaanotxista kuBoieeseen viizaei-
«en työjäivän juhlien. yhteydessä
Majuri pU kulkueessa maalari^ i&-
nion lipun alla. eikä kulkueen edes­sä
toisten suuruuksien karissa. Ma­juri
itse on lausunut, että hän ei
ole halunnut kulkea huomatttijen
joukossa, vaan pohjajoukkojen keskuu­dessa
protestSeeratakseen vastustajiaan.
Asia. on antanut paljon keskustelun
aihetta unionistien keskuudessa. — J.
Timmmsm uutisia
ASUMmtLEMME
PnniBn syysryntäys on parhaillaan käynnissä yli mantereen. Tero.
tamne vielä.muistiin, mitkä ovat ryntäysehdot:
1. Persoonallisia fevityspalkintoja ei tällä kerralla asiamiehille mak­seta,
paitsi tavallinen asiamiesalennns. '
\2. Toveri Tossun lahjottamat paildnnot: kaaransa, tynnyri Astorian
lohta, ja koomipiippunsa, jaetaan viiden alueiden kesken joissa Punikin
tilaa|amäärä prosenteissa nousee enimmän tämän ryntäyluen kestäessä.
PalkiatDJen hoitajiksi tulevat lehtien levitysosastot.
' Jokaisella Punikin uudella tilaajalla ja tilauksen uudistajalla on
oikem ottaa osaa Tossun rahanftrvauskilpailuun. Asiamiehet voivat sum­man
fdrjottaa tilauslippuun, nimensä alle.
\ Jokaisella yksityisellä henkilöllä on oikeus hankkia uusia tilauksia
ja tapittaa ne asiamiesten kautta lehtien konttoreihin. Kun tilauksen
on hakkkinut, saa HAASTAA kahta tuttavaansa, samaten hankkimaan li-lauksii.
Haastetuille lähetetään lehtien konttoreista kortit, huomauttaen,
ketkä bteidät ovat haastaneet. Sekä haastetulla^ kun hän tilauksen hank­kii,
etjä henkiloDä, jolta hän hankkii tilauksen, on oikfttfs arvata nha-
• määräi. ^ • . ;
Rpeaän toimmlaan slra, että voidaan osottaa hyvä numero Punikin
tHaajai läärän nonmsla «hteellamme.
KONTTOTO.
Näj^nlijänune ovat omistaneet
kappale lie suurta huomiota. sekä o-vat
teh eet ja tulevat te'kemään par­haansa
esityksen onnistumiseksi. Eri­koisesti
mainittsikoon lieidän joukos­taan
uu ina esittäjinä TSIrs. Hilja Ha­lonen
ja uusi johtajamme Mr. V. Kan­kainen,
otka puotestacan takaavat kat­somolle
irvokkaan illan. Tarkka vaari
on myö! pidetty -siitä 'seikasta, että e-sitys
ulk (n^sesti öDsi 'onnistunut, nim
näyttäm asetuksen, pukujen jji.e.
su>'**»en.
50 sen in ovirahasta kertsrvät tulot
lankeava puölelsi 'osaston, puoleksi
os: kirjas ;on hyväksi.
Menen ne takuuseen siitä, että ylei­sö
on ' V ilä enenmiän iimostuhut ja
nauraa v eläkin inäkeammin kuin v5-
mekerrali. Tervetuloa!
FBOTES'
. TUKI
AUSE SUOMEN HAtO-DHBANALLE
JA
.lOOVIOIKEUDELLE
Don-^aima toissa sunnuntaina TÄ-detyssä
jouöcokökouksessa hs^ksyl;-
tiin sei raavanlBLinen protestilauselma:
"Kosfe Suomen hallitus ja ohra
ovat. ihjian syytä vanginneet työväen
taloudeMsen 'Bikkeen edustajia, sano-,
maleht^ehiä ja vieläpä riistäen e-duskuntaednstajäin
koskemattommi-.
de» vangitsemalla kaksi työväen ja
pienvilielijäin edustajaa; i
Koska on osöittautimut, että riäHläi
toimenpiteiim hallitus tähtää v. 1918
luokkasodan, tapahtumain johdosta^
uusiintuvaan Täinoamiseen työväen-'
luokan taistehjDita vastaan;
Koska tätä -parhaiten todistaa sei
että ohrana on "äduttamalla ja rääk­käämisellä
vahriistanut vääristeltyjä
kuulustelupöytäkirjoja, koettaen täten
hankkia verhottua tukea toimenpiteil­leen;
Koskf samassa ynmiärryksessä on
ohranan taholta "käytetty provokaat­torin
todistuksia, milcä sellaiseiftian
ansaitsee syvän halveksimiisemme,
iautta jonka rikoTlinen esiintyminen
on paljastunut selväksi valehtelemi-seksJ
oikeuden edesSä;
Koska kaikella tsnä ei ole kyetty o-
•soittamaan mitään todisteita syytetty­jen
rikollisuudesta minkäänlaista voi­massa
olevaa Suomen lakia vastaan
j e s t ä m i ^ Verdonin ryhmä osaston
lukutavalle tie. 18 päivän iliaTla. Koe­tetaanpa
sillofai täyttää lukutupa
taasen seiniä myöten, silfi 'otaksutta­vasti
'ei kuimitmskaan tule silloin enää
haJVfcamäan.
'ENGLAKNINKIELEN 'ETOULU
Koulu on jo ollut mrnrtaaman viikon
ajan osaston lukutuvalla joka tiistsd-
Tfta. Opetta[jana on toiminut eng­lanninkielinen
toveritar ~Hahl. Oppi­laina,
on oHut ainoastaan eri työväen-
Järjestöjen jäseniä, mutta kuitenldn
Bi kaikki järjestöjen jäsenetkään ole
Tlelä alkaneet käyttää täfä koulua hy-
•väkseen. niin tarpeellinen kuin eng­lanninkielen
oppiminen meille kaikille
osassa eli luokassa, aloitteleville ja
-sitten jo jonkun -verran kieltä puhu-!
ville. Lisää inhostnäta vain koululais-^
laen keskuuteen ja ne Täsenet, jotkai -ä!
-vielä die koulussa Ja - on juuri saa>'
-puneet tähän maahan, opiskelemaan
anaan'iöeltä.
•mutta on vain käynyt yhä selvemnfik'j^
sEl että hyökäjns em po^fflttihen veioo^
toimenpide työväenliikkeen' johtajien
teennäisesti tyrmään sysäämiseksi;
Koska meille ön myöskin selvinnsrt
että Suomen hallitukselta, ohranalta
ja Turun hovioikeudelta voidaan avoi­men
luokkaterrorin Ilmauksena tässä
tilanteessa odottaa aikaisempien ko­kemuksien
uujdintumista sj^rtettyjen
tuomitsemisessa yhteisten luokkatun-nuksiensa
pohJaUa,
Niin me, suomalaiset työKUset ko-kocmttmeeaia
Jöukkok{&oiilcseen Don-hftftHlVy
Torontossa, Ont. Cahadassa,
syyskuun 2 p., 1928,, protesteeraamme
näiden syyttömien ^öläisten Ja talon-poiksdn
Jobbajain puolesta ja vaadim­me,
että hdUStt on, jlman ehtoja pikai­sesti
vapautettava. Edelleen vaadhnme
että Suomessa on salUttava vapaa ja
Julkinen toimintaolkeus erilaisia po-
Bittisia mieUplteitä omaaviUe työlai-snie."
„, "> ' . ' . -
i/fili r ealinoiitida
O S A S T O N TO
Osaistbn huvitdmikonta tulee tm-mimaan
tanssit tavallisuuden mukaan
Stanley-ha^ alasalissa lauantaina
tJk. 15 päivän illalla. Xlkääiäs unoh­tako,
sillä osaston tanssiaisissa on
aina hauskaa, sillä siellä ei rähjää
Juopot niinkuin-muissa tansseissa,
etenkin nurkkatansseissa.
Suuren ohjdmatilaisuuden tulee jär-
POLnSISKSNDAALI
IMontreal ei halua -olla Jälessä mnis-ta
BuurkaupimgeiBta, ja niin ei sUs
poliisiskandaaleissakaan, vaikka Mont­realissa
on niitä 'kyllä ennenkin jo
-ollut., N3rt on taasen poliisilaitoksesta
tullut syjrtteeseen ja erotetuksi polii­sipäällikkö
sekä samoin etsivän osas­ton
päällikkö, 4 poliisia ja lisää vielä
elilcä tulee kim päästään pidemnölle
tutkimuksissa, sillä nyt ollaan vasr
ta alussa. Poliisipäällikkö on kynä
•ottanut eron ennenkuiiv hän tuli
erotetuksL Syytökset on lahjojen
ottamisesta ja laskemisesta irti hen­kilöltä,
jotka ovat Olleet syytettynä.
-Samoin myöskin on kaupunkilaisten
•puolesta syytetty jo pidemmän ai­kaa,
että poliisilaitos ei ole antanut
tarpeellista palvehista varastettujen
tavarain etsinnässä. Kuinka smu-ek
-si tämä juttu tulee kehittymään, el
ole -Vielä tietoa Majuri Houde on
laustmut, että hän antaa.sitten vasta
lausunnon kun. on kalkki asiat tar
koin tutkittu, äXSL -Oikeuden pitää
esille tulla.
TI3E1SMA Än.MAIJ .TTJEN EUKOUS
Montreaflin kalkki katolilaiset kir­kot
on myös saaneet määräyksen
Järjestää itsensä osaaottamaan yleis-maiailmalliseen
rukoushetkeen t.k. (>.
päivän aamuksi, sillä -säilöin katoU-lainen
kirkko rukoilee Mexicossa
olevan katolilaisen kirkon .puolesti^
Joka siellä kuulema kokee Valtiollista
vainoa. Ei se ihme olekaan, sillä
PALVELIJATTARIEN
TOIMINNOISTA
Niin ikävää kun se onkin,^ ettei
Timminsin palvelijattaret ole uskal­taneet
ottaa kynää käteensä tähän
mennessä, mutta muuta sille ei kai
voi kun antaa anteeksi, katsoen sii­hen
kun toiminta on ollut tähän
saakka ylen heikkoa. Muilta paik­kakunnilta
kyllä on ilmoitettu leh­dissä,
että Timminsin palvelijat ovat
perustaneet palvelijatarosaston. Se
on totta. Jo viime toukokuun 24
pnä oli ensimäinen kokous ja suurin
osa näytti ajattelevan, että nyt me
alamme jotain toimimaan. Sen jäl­keen
on pidetty kokouksia silloin
tällöin. Yhdet kukkatanssit olem­me
toimineet. Mutta nyt kun on
tnllut syksy, niin' täytyy alkaa in­nokkaammin
toimimaan.
Viime kokouksessa -valittiin 5-
henkinen komitea laatimaan sääntö,
jä. Niiden laatiminen on jäänyt
näin pitkälle, kun meille tiedotettiin/
että heti aletaan järjestämään pal-f-velijatar-
onioa Canadaan. Nyt kui­tenkin
ajattelimme, että on vaikea-toimia
ilman sääntöjä, ^oten pää­timme
laatia väliaikaiset. Joku eh­dotti,
että. alettaisiin ^sfttämään kes^
kustelokjsymyksiä kMcauksille ja si^
ten alkaa istuttamaan ^hiljalleen tie­toa
jdxftlcoomme. Saijaa asia kanna­tustakin
ja jo. seuraavassa kokotik.
sessa Aeillä oh tilaisaus keskosteBa.
Niia että, valmistaatukaapas tytöt
seuraavaa kokousta varten, jo3ca ön
13 jura syyak. klo 7.30, senjä^een
joka itoihen toistai'3ta 7.30. Toitron,
että palvelijattarot ottavat timän
fanotmioon jä sas^vat kolconkseen,
jokainen . tuoden mukanaan puoli
tuänaa uusia jäseniä.
.Nyt on jo aika palV^i^ttarieh
jjmäestyä. Jokinen palve^ga tuntee
itsessään, että meitä kohdellaan
ikuin eläimiä. Se.jo yksistään panee
sisun monasti Jonohumaaia. Ja sen
lisäksi huonot palkat ja msicöreät päi-wät
työtä -— tämä se on .joka vaa­tii
\m<im. j.oidikotoimiattiBan, sillä
onkin. Koulu pidöfään kahdessa; kun tiedämme, emme me työ-
Haiset mitään :^csilöinä -ctcoita, vaan
ijoukkona, tieliBiisena asemastaan ja
tehtäyistäBa. ITällä tavoin vasta
voimme nylgräessä yhteiskunnassa
vaatia itsellemme parempia etuja.
• " -E. •
suvat norjalaiset ovat suurelta osalta
työlisiä ja srlfafsina olisi heiUäkin
jo,.Jukajuveta Järjestymään luokka-talstelim-
kanhaila oleviin työväenjär­jestöihin,
eikä juosta porvarien ja hei­dän
hännänheiluttajalnsa jälessä. —S.
Eri paMakmmilta
Verdun, Que.
1000 U U T T A OPPILASTA
Protestanttisiin kouluihin arvellaan
tämän viikon kuluessa liittyvän kaik­kiaan
noin neljätuhatta oppilasta,
joista uusia tuhat. Yleensä on el-katolisten
kouliiissa tilojen puute huu­tavan
suuri, kun taas katoliset ovat
järjestäneet parenMnln koulukysymyk-sen;
heillä on monet suiuret ja tilavat
koulurakennukset lapsillensa varattu<-
na. Se johtuu luonnollisestikin siitä
syystä, kun heillä on ollut, ja luulta­vasti
tule olemaan edelleenkin, isäntä-valta
kaupungissa kauan aikaa.
YU-AJO
Idättäen näihin välistäviin, ohjelmal­lisiin
illanviettoihin pn paljon pyrki­jöitä.
Siis "Vapauden" yläkerrassa
tavataan!
NENASTAVETOA
Juxui tätä kirjoittaissa seisoskelevat
verdunilalset pitkin katuvarsia nenä
pystyssä, tähysteDen ylös taivaalle
ja odotellen sitä lentäjää, jonka piti
Labor Day-juhlissa hyipätä laskuvar-jostimen
varassa . lentokoneestaan.
Mutta silloin ilmoitettiin kynmien-tuhantiselle
uteliaiden laimialle. että
sade teki esteen. Tänään ehkä Il­moittavat
esteeksi - - liian kaunUn
auringonpaisteen, ja parikymmentu-hantlnen
väkijoukko menee' kotiinsa
odottamaan taas ^ Ilmoitxista uudesta
"hyppäyksestä".
Pamaus.
Chase River, B. C,
Jospa sitä taas raapustelisl tämän
kolikylän toilauksia, että tulisi teh­tävä
täytetyksi. /
Työpalkat ympäristöllä ovat jo al­kaneet
taas teettämään arjilla työtä
kuusi päivää viikossa ja onpa lisätty
joltakin käsiä lisääkin kalvamaan
, , ^ , maan mustaa kultaa maan plnnallft
Kaksi naista on loukkaantunut mpaUemaan. markkinoilla etutUasta
Notre-Damen ja Colbome Sta«etln tullakseen myydyksi,
kulmassa, kun sunnuntaina Uo 11 tullakseen myydyksL
yöllä eräs verdunllalnen- auto-ajuri samaten myös kUpaUevat työläls-ajolautoUansa
Väärällä puolella katua, jo^ot. jotka käyvät kalvosporhoja
Naiset joutuivat kadun ylitse kuUdes- puhuttelemassa saadakseen työvol-sa
kovasti kulkevan auton eteen Ja jaansa, myydyksi. Näin pyörii tuo
ruhjoontulvat niin pahasti, että toi­nen
heistä on njrt Westem Hospltalls-sa
vaarallisessa tilassa ja lievemmin
louklmantimutta hoidetaan kotona.
Wi ^ Tammat olivat ensin sidotut
!Mpnti^ General Hospltalissa.
' Ajiiri huomatessaan naiset antonsa
'«lessltl yritti kääntftä autoa qrrlS&xv
nmtta ennen kun l&a sUnä onnistui,
tfll onnettomuus tapsditunut ja lopuk-
-si auto palskaanttd sähköpylvääse^
"Hänet on asetetta syytteeseen tapah­tumaan
johdostsu '
Y ; M. C. A O S T A N U T T O N T IN
TässSkln kaupungissa toindva "nuor-ten-
mltesten kristilUneh yhdfi^s" on
rahaiikerjuussaan päi^syt jo niin pit­källe,
että ovat voineet v^xca tonfhi
tpimilntataloansa ja urheilukenttäänsä
varten. Toxtfti sijsdtsee t>ordon 'i&
Rlelle avenuella, lähellä Bannantyneä
ja on laajuudeltaan IID.ODD neliöjal­kaa,
joten onhan sUiS tiloja raken­nukselle
ja muillie pelikentille, Icun
valmiiksi saavat. Piirustukset tekee
Nöbbs and "Hyde arkKftehtltoiniKto ja
työt pitäisi alettamän tämän sykssn
ktduessa, 'joten siinä voivat nsueat
työläiset saada useamman kuukauden
-työmaan.
Mainitulle alueelle tulee rakennetta-
Taksi tenniskenttä, luistinrata, pallo-pelikentfö
yjn. TtOköflnOk^Bf^^
Port Aitiiiirin imtism I
YVÄl SYY S
Viime elokuun aikana tapahtui tääl­lä
kuusikymeitfä-seisemän synnytys­tä,
ja kaksHQrmmentäkäksi kuoleman­tapausta.
Samalla aikaa solmittiin
kaksikymmentä-kahdeksan avioliittoa.
Viime vuoden (elokuussa olivat vastaa­vat
nmnerot. 3ämsik3munentä synny­tystä,
kolmetxiista kuolemantapausta
ja kaksUEymmentä-kuusi a-vlollittoa.
onhan katolilainen kirkko sekottanut
Itsensä Oberonin murhajuttuun ja
kalkldln muihin väldvaltaiBmiksilik
mitä' Mesleössa ' on ' vuosiiaa
tapahtunut. Koetetaan käi että nyt
rukousvoimalla vdtaisiin säa/Oä sfyt^
teet kumotuksL
J>4
KAKSI TUOTTA UNNAA
Emille Heiliert tuomittiin kahdektf
vuodeksi kuritushuoneeseen posti­merkkien
varastamisesta täkäB^ses^.
oli työssä 1928—27—28 pastim^ri^
osaston 'hoitajana. •9 !
SUUBI TUBKISVABKAUS
Suuri turkisvarkaus tebtita täällä
St. Laurentilla eräässä tmrldskau-passa-
Kauppaan oU tunkeuduttu
slsäHe setoästä, joka on tavallista
harvinaisempaa,. Ja tavara oli tal­letettu
pois autoörokHla. Varustetun
tavaran arvo on ilmoitettu 25 tuhat­ta
dollaria. Poliisilaitos el ole ahta­nut
mitään lisätietoa teosta, vaan
koetetaan ottaa selvää varkauden
tekijöistä. ^
PAUON KESKUSTELUA
Psakaiais^sar. ixxätädm Jaeskasnen-yostossa
on keänisteKu majuri Hbu-
SIIBTOLAIST1BKAIL1J4 KÄYTTI
V I E K K A U T T A
Antonio Roy 3a WJlfred Roleau, jot­ka
väittävät ^syntyneensä Yhdysval­loissa
ja ovat sieltä saapxmeet Cana­daan
aikaisin vihne Eväänä, yritti­vät
syyskuh 5 päivä mennä takaisin
rajan yli. Mutta he eivät' voineet esit­t
ä ä sihen oikeuttavaa pa^sreitä. Ja sen
sijaan, että heidät olisi laskettu yU
rt^an, heidät luovutettiin Canadan
siirtolaisvirkailija Thronton'in huos­taan:
Thronton eiäifi näesten luotet-
"varten tarpeellisia välineitä. Itsfe ra-
Icepnukseen tulee sijoitettavaksi 'm.m.
niiina-allas ja aiireleviit. että
-yhdistyksen suojaa ja' mukavuuksia
käjrttää Verdunin huorisöri'. .ohella
myöskin Cöte St. Paul'In jä , Polnt
7] St. Charles'in nuorukaiset.
Samalla tulkoon mainittua myöskin
muusta rakennustoiminnasta täällä,
sillä kaupunkimme näyttää Icasvavan
ikääxikuin- silmissä nousten TTudet ra­kennukset
kohoavat, vanhoja revitään
alas Ja laitapuolella Verduiiia, siellä
missä Joitakin vuosia takaperin oli
nurmikkokenttiä, ovat uudd; kadut
Ja monet rakennukset odottavat -vuok-
-raa;jiansa.
RIvervIew-koulu tuliee laajennetta-
-väksi, koska on käynyt tilat liian
ahtaiksi uusille oppilaille. 'Sitme tulee
Icälkkiaan muodostettavaksi Tsymme-nen
luokkaa ja muutenkin tulee "kalk­ki
tehtäväksi nykyajan vaalimtiksia
•vastaavaksi. .
Viidennellä Avenuella näkyVät kii­reesti
rakentavan Jotakin suurta ra-kentrasta;
ulkonäöstä päättäen tulee
siitä myöskin kirkko. Kai se on eh-dolttomasti
tarpeellinen siinä, sUlä
sittenhän siinä on niitä parikin sa-massai
katukulmauksessa, joten pl-
Idertokulku. Työmies - on samanlai­sessa
asemassa kaivoksessa käytettä-wän
koUvaunun kanssa: Vaunu len­nätetään
kalvossopukolhln,' tullak­seen
inahdolH^mman Joutuin täyte­tyksi.
Ja kun se on täytetty, niin
helUkarin kyytiä kUdättämään
maanpinnalle, tullakseen tyhjenne­tyksi.
Samoin työmies kiiruhtaa (e-tenkhi
koritrahtityölälnen) hänelle
osotettmm palkkaan kuluttamaan
työvoimaansa ja taas maanpinnalle
'kokoamaan uutta työvoimaa, tullak­seen
taas tradeBeen kulutetuksi, min
Jatkuu kiertokulku päivästä päivään,
vuodesta vuoteen niin kauan, että
on varmaa tullut loppuun kulutet­tua
työvoima, että sitä el enään pa­lauta
ruoka eikä lepa
Kuka on hyötynyt Iästä työvoi­masta.
Joka on x^in loppuun kulu­tettu?
Onnellisia on ne työmiehet
ja naSset. Jotka uskovat, - että he Il­se
ovalt siltä hyötyneet. Sillä jos on
pala -maata vuokralla hallitukselta
ja ka:tto, vaikka parempikin, saiteen
ja ttaulten varalle suojapaikkana
y. m. kamaa, vaikkapa Isompikin
läjäi niin useammassa tapauksessa
vain -mustana kuvastuu edessä se mi­kä
myös varmasti saavuttaa, -nimit­täin
— vanhuus. Harva, ^ovin harva
on se työläinen. Joka vuosikymmeni­en
raadannan jälkeen voi lyödil rin­toihinsa.
Ja sanoa: niin minä olen
•ydiklnyt Ja on ä t ä nyt olemlstt^ et­t
ä -voin levoniseäQ odottaa xofitä tu­lenaan
pitää.
Mjitta olen tehnyt päinvastaisia
huomiolta, sillä on paljon semmoisia
raatajia joita pelolttaa vanhuus, jo­ka
Itsepintaisesti seuraa kantapäillä,
sftä ei pääse pa3roon vaikka kuinka
yrittäisi. On jo pöisttmut rohkeus ja
luottamus omiin voimiin ja täytyy
kuitenkhi käydä vielä Jälellä olevaa
energiamäärää kauppaamassa ostet­tavaksi.
Ja jos sattuu kaupakäl saa­maan
alhaisesta maksusta, niin silti
on pelko milloin pois potkitaan ja
nuorempi tilalle otetaan. Näin nöy-
A AMULLA, päivällä ja il.
lalla. Wincliesterit eivät
koskaan pakenna maku­anne,
siksi että —» ne ovat
Valmistettuja
Oikein! "POKKERlKORTTr
JOKA PAKETISSA
Winchester PAPEROSSEJA
20 pai^rossia 25c
vallan ohjaksissa. Lopussa V. O. lai­naa
tuplaveen esipuheen. Jonka taak­se
hän sitten plUoutuu. että tääUä
minä poika vain vanhan huoneen
sisällä rakentelen uutta "tevolUsta"
yhteiskuntaa. Jos V. O. oUsl vielä
plstönyt kyhäyksen loppuun hänelle
tutun lauseen: "Oman kodin , k3rn-nykseltä,
ottla tuota", niin silloin se
oUsl ollut valmis. Otin nyt etuotteen,
ettei tarvitse enää sitä ensikerralla­kaan
käyttää. — Yhä vaan se — R
Red Laken kirje
Yrjö Kampi hokknnnt Bed Lake-
Järveen
tavalsuutta Ja kehoitta 1 I E ^ tulemaan
hänen, mukanaan Port 'VTUliamiIn, jos-
.sa hän muka voisi hankkia heille tac-p^
Uiset i»perit YhdysvaltoUiin pää-jqft
varten: Ja miehet snmtulvatkln
seofaamaan häntä. Kun ätten auto,
j ^ l a he- matkustivat.. saapui Westf<»r-idBst
hiin ! n ^ ^ skjmln ^elsa-
.ottaa auton « ä ä n tupakkakaupan e-tdustalla
ja poiktesl kauppaan, niäen-täisl
Eäinä pirut nahasta höylääntyä,
kun -näissäkin vuorotellen käy sleluanr
sa parkituttamassa. Tosin ei tämä
hälsesti ostaakseen savnkk^ta. Sieltä
hän puhelimella kehoitti poTiit^n^ tule­maan
heitä vastaanottamaan. Säavut-toaan
takaisin autooiv hän. kehritti a-;
Jtoin ajamaan 0onaId4EadulIe. Au­ton
sitten saaviittiia pcdiidas^^n e.-
dustalle^ se^^tiil 'ja >i^^
torvea, JdUloih iM^pn^^
me poliiäa, JotJK^ V 9 ^ ^
Poliisin Jau^^ -miehet
^»otv^pitrrm Snrt^aarallisljt hUtna;^ ^y» Irnrnpnrin poliisloi-tä
keskuspostikonttori^ m l s s ä ^ ^ » löiii&ssa. toinral «yytettynT fatolaisuu-d
e ^ ja toinen sihtolalsasetusten rik-tam&
esta. HflTIg' fcunti^iaiioirfn tuomit-
'ttiil; 60 -vuorc^mutta vankeutta ja o-dottaa
heitä mahdOUinen maasta Icar-koitus.
Heidän sormenpäidepsä Icuvat
on lähetetty Otta^raan.
N O B S E M A N N E J A JABJESTAMXAN
l^nne on saapunut joitakin pcmo-mlehiä
eräästä norjalaisesta porvaril-huomsutuksenl
koske Verdunin suo­malaisiin,
sillä mehän olemme niin
"uskovaMa" ettenune kirickoja ja pap­peja
tarvitsekaan. Erittähi siitäkin
syystä, kun uteliaisuudesta kerran
muinoin menimme Mohtrcnlln puolelle
kuuntelemaan erästä "sielun paimen­ta"
Ja tänÄ yritti kohta «yöttää meille
sellaista Juttua, että oUsimme täällä
Canadassa, 'Hculn Israelinlapset Baa­belin
virtain tykönä" — vattkeudessa.
Ikävöiden kotimaatamme. Jutussa on
kyllä senverran perää, että me yer-dunil^
set, niinkuin montrealilaisjetkln.
olemme virran tykönä nim. St. Law­rencen
-varrella, vaikka emme tosin
haitareita Ja viulujamme ripustelleet
pajunoksiin ja vesitelleet Ikävissäm­me
Valko-Suomea, kuten,. Juutalaiset
"vieraalla maalla" itkivät kotl-Ucävis-sään.
Mutta he teot mitä lahtarihal-
Iltus kätyreineen tekee l^öläistosrerei-tamme
kohtaan syntymjämaasK^^
^ teiuraiavana Isaattavat siirtolais-suomalaiisienieke-mään
ennen mitä hyvän^Jc^in itke­mään
kalpauksenkyyheleltä' kotimaa-'
taan. muistellessa.. Ehk^^ä. papjrikin
lis-isänmaallisesta järjestöstä, nimeltä
League af Norsemen. Heidän tarkoi-tuksensa
on muodostaa tänne sanottm
Järjestön ofiasto. Joka tulisi olemaan
laatuaan ensimäinen Ontariossa. Pe-rust£(;
f^um kokoukseen on kaikkia
kakfiofskatqmngeissa asuvia norja.^
l2^£ia^^ icelkritefeht saapumaan.
tarkoitti kaipausta sikäli nUk^.lJUlke.
nisi Suomeen taaloja läii^ttää.j J^
siten osaltaan olla "vakiinnuttaiiiäs.^
sa" markan kurssia.
B Y H M A N : 0 I:8EN O H J E L M A -
ILTAMA
Ohjelmallinen illanvietto tulee pi­dettäväksi
Montrealin os. 65 huoneus-tolla
t.k. 16 pnä, Jolloin verdunilalset
tulevat esittämään ohjelman mainitus­sa
tilaisuudessa. Ja ohjelmaa onkin
ryytetään rikkauksien luojat, aivan
kuten eläkevanhukset Suomen sa­loina,
että kun olet lastesi parhainta
katsoen uurastanut, niin patapenkil-tä
löydät itsesi silmät sameina, sel­kä
köyryssä odottamassa milloin si­nulle
kuin koiralle puurokuppl eteen
työnnetään Ja kastikkeeksi pääste­tään
muutamia nimi- Ja laatusano­ja,
jotka kaivaa raataja^anhan vii­meisetkin
voimat vihansa hillitsemi­seksi.
— Silloin mitataan eletty elä­mä
useaan kertaan, haetaan syytä
mutta useasti sattuu arvailu sivuun,
Itse pääsyyllinen, nykyinen järjestel­mä
ja rahaporhot, jotka kaiken ovat
imeneet.'jää rauhaan Ja sensijaan
Joistakin yksilöistä tulee syntipuk­keja
J. n ; e;
Sitten Jatkoksi pari sanaa Indust-rialistin
kirjurille, koska hän on niin
Julmistuneena, että vai te penikat
nyt tässä ikämiesten nokalle hypit­te,
tietäkää huutia mokomat! — En­siksi
minä oikaisen taas V. 0:n
muistia, tahi hän on ehkä hämäräs­sä
lukenut Vapäuttfi Ja on tullut
katsotuksi väärin. Joillakin ihmisillä
on myös tapa-sanoa itse Ukeästi Ja
sitten tuikuttaa että se . "SV keh-
Bed Lake, Ont, syy»*. 6 p. — Tä­män
kuun neljännen päivän iltana
lähtivät Yrjö Kampi ja Väinö Nie­mi
pienellä kanootilla järvelle, ta­vanmukaiselle
soutelu- ja kalastus-reisuUe.
Soudeltuaan ensin lähellä
olevan lahden pohjukassa, suunta­sivat
kulkunsa koko aukean järven
vastakkaiselle rannalle. kierrellen
siellä aina phneään asti.
Paluumatkalla Howeyn rantaa
kohden tapahtui heille nin Ikävästi,
että kanootti kaatui, miesten Joutu­essa
veteen. Pääsivät kuitenkin ensin :
kanoothi päälle, Jonka avulla yritti­vät
päästä ^htaah, huutamalla a-pua.
Kanootti el pysynytkään alal­laan,
vaan alkoi pyörimään. Taasen
alkoi taistelu vedessä kanootin kans­sa
joka päättyi NiemeUe eduksi,
saaden kanootin päähän kiinni pysy­en
siinä siksi kunnes pelastajat saa­puivat
läheisestä rannasta, Jobka
nostivat hänet ylös. Kampia el enää
silloin näkynsrt. Luultavaa siis on,
että hän sai äkkinäisen "krampin'
tai nielaisi vettä sisäänsä, koska nUn
äkkiä ihncn ääntä päästämättä va­josi.
Vettä oU sillä kohdalla noin 50
—60 Jalkaan. Sittemmin on ruumista
pari päivää naarattu kuitenkaan
löytämättä.
Näin ikävällä tavalla surmansa
saanut Yrjö- Kampi oli vasta 28-
vuotias, hyvin tunnettu keski- ja
pohjols-Ontariossa. Ollut ennemmin
Copper CUffissä, jossa hänellä on
vieläkin veli. Viimeiset seitsemän
vuotta asunut Timminsissä, kuuluen
siellä jonkun aikaa järjestön jäse­nyyteen.
Täällä Red Lakella ehti hän olla
ainoastaan toista kuukautta, oUen
työssä Howey mainilla. Muuten oli
Kampi erikoisen halukas aina lähte­mään
Järvelle Ja olipa melkein lilan
rohkea lifettaen hyvään uimatai­toonsa.
Tapaus on tehnyt tämän kaivan­non
ympäristön ihmisiin iicävän
vaikutuksen. Sillä lyhyestä oloajas-taan
huolimatta tääUä ehti hän saa­vuttaa
työtovereittensa ja erittäin­kin
toiskielisten suosion. — E. B.
hänestä tobten tekemättä, kuten se
onkin, ehkä idvan vaaraltakin sille
joka ei tunne syitä Jotka ovat pää­töksen
aiheuttaneet. Ja sekin ott
mahdollista, että juuri täUä poissa­olevalle
olisi ollut sellaista valaia-tusta
asiaan, Joka olisi aiheuttanut
kokonaan toisenlaisen päätöksen.
Kommunistipuolueessa ei saa olla
huonoja kokouksessa kävijöitä. Tä­mä
velvollisuus on jokaisen kohdal,
taan täytettävä. Siten kasvaa tot­tumus
ja tämän kautta käyvät ko­koukset
vilkkaiksi ja miellyttäviksi.
Turhaa on pelätä, että jäsenet ero»*
vat tai ei saada uusia jos aletaan
tiukasti vaatia kokouksissa' käyntiä.
Vetelät menetelmät eivät innosta
ketään, mutta tarmokkaalla toimin­nalla
on ihan salaperäinen tenho-voima.
Siinä haluaa olla mukana
jokainen, josta on asialle jotakin
hyötyä. Emmehän me toki vete-lyksiä
ja luokkansa vihollisia halua­kaan.
Jos meillä tällaisia on riveis­sämme,
ne ehkä: menetämme, kun
panemme tämän velvollisuuden
säännöllisen täyttämisen käytäntöön.
Mutta se on voitto eikä häviö. To­dellinen
työväenluokan kannattaja
toki kunnioittaa tarmokasta toimin-taa.
Syysjuhlat, jotka oli elokuun 19
päivä, »onnistuivat kokolailla hyvi^
muuten, mutta kentällä oli koviin
vähän ihmisiä. Lieneekö ^Uut estee­nä
miistikkakiireet tai mitkä? Il­lalla
" oli äensijftan haalla' ^ysi ih­misiä.
OikVin oh väliäh synti iä"
häpeä, että' niinkin harvinaista tilai-söutta,
kun päiväjuhlaa, kunnioite­taan
poissaolollaan, kun emme saa
sitä edes toisinaan kertaa vuodessa.
Olimme honimanneet puhujiakin
kaksi, joten toivoimme runsaampaa
osanottoa. Ilmalcin oli kovin nätti,
joten sekään ei ollut esteenä.
T. N. L:n osaston toimesta vie­tettiin
Sacco Ja Vänzetti-juhlaa elo­kuun
26 päivä. Toveritar Tuori oli
meillä vieraana puhumassa, selos­taen
monesta eri asiasta. Ikävä
vain, että oli liian vähän aikaa tääl­lä
viipyä, Toveri Häkkinen myös­kin
piti mieltäkiinnittävän puheen
näiden syyttömästi kärsineiden Ja
poltettujen tovereiden kohtalosta.
Tässäkään tilaisuudessa ei ollut run­sas
osanotto.
Toimeksen saanut., .
Bruce Mines, Ont.
TIETOJA KYLÄSTÄMME
Wanup, Ont.
taakin niin rumasti minusta kirjoit­taa.
Ei, Olkarl^ en ininä ole - sinua
kirjotuksessani sanonut, komppanian
kätyriksi. Vaan minä olen sanonut
<ja sanon vieläkin)^ että: ne viisaan
Oikarin isälllsf t neuvot ovat s^nan-lalsla
mitä on sadan prosentin
komppanian kätyrit huutaneet kuu- hetettävä
kausimääriä. V. O. öh ottanut U l i n gyyn takia hän ei ole voinut tulla.
Itseensä, että ei enää muista mistä jos h^än^ei lähetä tietoa, on hänen
on kysymys, vaan täytyi Jo Juosta
^ ^ J ä U e , sanoen, että "8'« on pu­hunut
Venäjästä. No niin, minä olen
puhunut Venäjästä mitä tiedän.
Kp:n osaston kokouksessa elokuun
26 päivä keskusteltiin muun muas­sa,
että minkälaisiin toimenpiteisiin
ruvetaan niiden puolueen jäsenten
suhteen, jotka eivät käy säännöill.
sesti kokouksissa. Keskustelun tu-oksena
oli,, että päätettiin., ottaa
käytäntöön viidennen piirin piiritoi­mikunnan
antatna kehoitus, että hen­kilön,
joka ei tule kokoukseen, on lä-kokoukselle
tieto minkä
varattu riittämään saakka. Joten sin­ne
kehoitetäan ajoissa saapumaan,
slUä ohjelma alkaa täsmälleen. IEIO.
8J3Q J.p.p. Ja ne Jotka haluavat istu-mapaikotnp
päästä» oIIa)on silloin pai-
Ti^ääksenf niiOä ymi^iristöillä a-^^kaUa, sillä entisesi kokemuksesta
vaikka totta kyllä, en ole siellä käy­nyt.
Mutta oh niitä semmoisiakin
immeisiä,' Jotka ovat siellä käyneet.
Siis on totuus, että olen puhtmut
Venäjästä mitä tiedän Ja mlkä^ on
todistettavissa. Ja V. O. on puh&ut
Venäjästä sitä, mitä hän ei tiedä.
Toisekseen el minun tarvitse oUa ol­lenkaan
-vielä Ilkeäkään sanoessani
V. Orlle, että onhan tuota kutiltu
V. 0:n myöskin puhuvan (Matti
Kurikan tekemän puheen) tähtitie­teestä
monta eri kertaa, vaikka V. O.
ei ole oman talon kattoa ylempänä
koskaan käynytkään. Eikä sieltä ole
-vielä saatu mitään tietoja edes ra­diolla,
sieltä Bfazs-tähdestä. Venä­jältä
kyllä, tulee radio- ynnä multa
tietoja, että iäeUä työläiset vaan ovat
t^iirakirak^ kokouksessa se tebtä-i&
Jdte itänellä on pätevä syy pois-eaolodn,
ei hänelle tehdä merkintää
poLssfoiosta, ellei ole pätevää syytä,
telidään.'merkintä.
* 'Mij^me oikeastaan teemme kom-inuniktipublueessa
sellaisella henki­löllä,
joka vaan nimellisesti on jä­sen
ja kantaa Jäsenkorttia, mutta
ei tahdo seurata toimintlta. Koin.
ka voi silloin uskoa hänelle jonkun
suuremman tehtävän, ellei hän tätä
ensimäistä ja helpointa täytä? —
Kuinka voidaan yleensäkään luottaa
häneen, ellei hänellä ole senverran
mielenkiintoa ^oman puolueensa asi­oihin,
että tulisi edes kuulemaan
niitä? Onhan luonnollista, että hen­kilö,
joka ei käy säännöllisesti ko­kouksissa,
ei tunne kylliksi niissä
käsitcl^jä asioita. .Kuultuaan sit-.
ten jostakin päätöksesi^, tuntuu se
Naisosastollamme oli taas kokous 29
pnä elokuuta, Jossa päätimme pitää U-aman
syyskuun 15 pnä. Objehna slel-ä
tulee olemaan monipuolista Ja
hauskaa. Koettakäapa siis saapua lä­heltä
Ja kaukaa kalkki Jotka vahi
kynnelle kykenevät.
Sacco-Vanzettl-juhlaa myöskin vie­timme
25 pnä viime kuuta Ja cmnlstul
se olosuhteisiin nähden tyydyttävästi,
vaiklca yleisöä olisikin toivonut olevan
enemmän niinkin mielenkiintoisessa
tilaisuudessa.. Ohjelmaa oli myöskin
tilaTsuut6en kerääntynyt aUcaliailla Ja
olikin se yleensä tarkoitustaan vastaa­vaa.
M. m. puhe tov. Erland Kuuselal­ta,
Jossa selosti päivän tn^kltystä kuin
myöskin uhkaavaa sodan vaaraa. Joka
nykypälvhiä onkin päivän tärkelh kyr
symys ja oltava aina etualalla kai­kissa
työläisten viettämissä tilaisuuk­sissa.
Syksy alkaa taasen näytellä tapo­jaan.
Vettä satelee vaan yhtämittaa
Ja koko luonto alkaa näyttää syn­källe.
Samoin myöskin ihmisten mle-
U käy synkäksi tietäessään taas kyl­män
talven saapuvan. Sillä ainahan
sitä kesällä köyhäkin tarkenee, mut­ta
talvella, kun tulee lämpökin oston .
varaan Ja puut ovat kalliita, kuten '
täälläkin perukalla, maksaen aina
kahdeksan dollaria koorti, niin se
panee monen työläisen rinnasta Ia>-
hoamaan raskaan huokauksen, että
miten talven yli perheensä ktmnol-lisesti
.vie. Vaatetus varsinkin ottaa
paljon, sillä lapset tulisi saada siksi
hyyln vaatettua, että he tarkenisi­vat
kouluun kidkea.
Kyllä olisi, aika työläisten Ulttyä
yhteen ja vaatimaan edes välttämät- '
tömiä elämän tarpeita. ?1
litsema.