Vapaus, September 7, 1957

              Svo2 liauantaina, syysk. 7 p. — Saturday, Sept. 7,195'
VAPAUS
OUBEBnr) --«/ladqiendeiit Xibor
Orpux ct Fbm&b Canadiana. E B -
ta^imea Nor. 6. 1917. Authörfzed
as «eeond elan mail by the Post
OfQce Department» Ottawa. Pub*
Uahed tfahce weekly: ToiesdayB;:-
,Thm8dajrs and Satmtfays tyVapsas
PnttUsblng Company Ltd.. at 100-102
8lm Sk W^ Sndbuxy, Onfc. Canada.
Telephones: Bos. Office 08.4-4204;
Edltorial Office OS. 4-428S. BSanager
E.8uicsL EdttorW.i&ianiL ICafling
dddress:' Box 69. Sndbttty. OntArto. ^
AtkrertJslng ntea «{itriicatlon.:
Translatlon free of charge.
TILAUBHIflNAT:
Canadaaaa: • 1 vk. 7i)0 6 tt. 9.75
3kk.9S5
midysvallölaaa: 1 tk. aoo 6 kk. C30
suomessa: X vk. 84W 6 kk. 4.75.
- 1917^ Juhlavuosi-- 40. vuosikerta — 1957
Keski-Idän tilanteesta
'> Loiitoon uuiistiedoissa kerrotaan, että Neuvostoliitto on
lähettänyt Britannialle, Banskall^
jnlssä suositellaan uudelleen Keski-Idän kysymysten ratkai-
;:^II3 neuvottelupöydän ääressä ja ehdotetaan julkaistavaksi
yhteisesti allekirjoitettava lausunto, missä yllämainitut län­sivallat
yhdessä Neuvostoliiton kanssa lupaavat virallisesti,
että ne eivät tule käyttämään mitään voimakeinoja Keski-
Idän Icysymysten ratkaisutarkoituksessa.
' Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä julkaistu Moskovan noo^
iin tekstiä eikä myöskään länsivaltojen vastausta siihen. To-
'dettakoon kuitenkin, ^ttä kun tällaista neljän vallan julis­tusta
voimakeinojen käyttämistä vastaan ehdotettiin Neuvos^
ioliiton toimesta jokin aika sitten, niin länsivallat vastasivat
siihen kielteisesti selittäen, että YK:n peruskirja icieltää jo
;^oimakeinojen käytön kaikissa kiistakysymyksissä,
i : ; Kaiken tämän johdosta voidaan tavallisten maallikko-
^jefikin toimesta tehdä Joitakin reunahuomautuksia asiasta.
1 Yleisesti tunnustetaan kai
llännessakin, että Keski-Idän tilanne on äärettömän sähköi­nen
ja sellaisenaan siis vaarallinen myös maailman rauhalle.
:^yÖs myönnetään, että vaikka YK.n peruskirja kieltääkin
^voimakeinojen käytön kaikissa kiistakysymyksissä', se ei kui-
Itenkaan estänyt Israelia, Ranskaa ja Englantia "kokeilemas-
'ta kepillä jäätä" ja hyökkäämästä mitään tekosyytäkään esit-
.^ämättä Egyptin kimppuun.
2 YK:n peruskirja ja sen säädökset eivät siis ole ehddt-
'^omana takeena siitä, etteikö esim. Keski-Idän kiistakysy-anyksi^^
ratkaisemaan. Toisaalta on ky-missään,
eikä mi­llään
Keski-Idän maata vastaan, niin miksi pitäisi silloin
§^ julistusta, jonka kaut­t
a luvataan, että allekirjoittajamaat eivät missään tapauk­sessa
turvaudu voimatbimenpiteisiin? Vaikka tätä asiaa kat­kottaisiin
yksinomaan Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan
!|>rQpagandaetujen kannalta, niin vastaamatta jää kysymys;
. «^Miksi annetaan Neuvostoliitolle tilaisuus esiintyä arabimai-rauhan
ja itsemääräämisoikeuden puolustajana samall^^
^cun länsivaUat ki^ tai tämän syyn
4pesusteella allekirjoittamasta lausuntoa, missä luvataan olla
Voimakeinoin puuttumatta Ke^i-Idän maiden asioihin? Yk-ijshiofnaan
tältä-suppealta kannalta katsoenkin meistä tuntuu,
«<etiä länsivaltojen pitäisi ilomielin allekirjoittaa tällainen ju-lliStus.'
Tämä^itäkin suuremmalla syyllä^ jos länsivallat ovat
ktocfella vakuuttuneita, kuten on meille selitetty, että Neuvos-j^
tolUtto: uhkaa Svoimalla ja väkivallalla Keski-jdän maita.
I^Kuinka erinomaisen tilaisuuden k.o. länsimaat saisivatks^an
^silloin,; jos tällaisesta juhlallisesti allekirjoitetusta Julistuk-
^sesta 'huolimatta Neuvostoliitto ryhtyisi kuitenkin käyttä-ään
voimakeinoja Keski-Idän ;maita vastaan? r
'"Syyria on epäilemättä tällä kertaa Keski-Idän jännitty-
•lie^n ilmapiirin polttopisteenä, ja se mielestämme antaa lisä-uvaloa
siihen, pitäisikö k.o. suurvaltojen sopia siitä, että ne
|[eivät tule käyttämään voimakeinoja Keski-Idän maissa.
H Kuten olemme uutistiedoista saaneet lukea, Yhdysval-
»tain ja Syyrian väliset suhteet kehittyivät äskettäin avoimeen
: skriisiin .mikä onneksi pysähtyi tällä kertaa diplomaattisten
"suhteiden katkeamiseen^ Syyria syytti että Yhdysvallat tai
*trtkfeammin sen Damaskuksessa olleet suurlähetystön kolme
jäsentä olivat sekaantuneet sala juonitteluun yhdessä Syy-
'Tian'taantumuksellisten kanssa Syyrian laillisen hallituksen
kukistaihiseksi.
, Kaikjd merkit viittasivatkin silloin, että Yhdysvaltain
tarkoitus dli toimeenpanna samanlainen vallankaappaus, mi­kä
vähää aikaisemmin, suoritettiin Jordaniassa, missä poika-jikuningas
Hussein yhdessä taantumusvoimien ja niiden tausta-ffi^^
erotti, demokraattisesti valitun hallituksen,
Ibajoitti maan p ja ryhtyi joukkomitassa vangit-sernaan
niitä kansallismielisiä aineksia, jotka eivät hyväksy-
'li^et kuninkaan ''amerikkalaismienstä'Vsuunt^^
«Minkä verran voidaan-sitten luottaa siihen, että Syyrian
syytökset tällaisesta kaappausyrityksestä Yhdysvaltoja vas­taan
ovat paikkansapitäviä?
l Tässä yhteydessä sietää palauttaa mieleemme, että tim-nettu
englantilainen sanomalehtimies, '^ew Statesman and
Nation" lehden kirjeenvaihtaja PaulJohnson oli jo etukäteen
{tietoinen, mitä tulee Syyriassa tapahtumaan. Mainittu lehti
ja ranskalainen viikkolehti "L'|:xpress'* julkaisivat jo heinä-ikuun
26 pnä ennakoivan artikkelin "CocarColan ja kommu­nismin
välissä", missä sanottiin mm:
, «Saadakseen järjest(Blmänsä{Eisenhoweri^ opista on ky­symys)
toimimaan tyydyttävästi on amerikkalaisten ennem­min
tai myöhemmftt saatava hallitseva ote myö^ Syyriassa.
-He ovat jo aloittaneet työnsä jossa he käyttävät liittolaisina
^hyväkseen Libanonin hallitusta ja uusfasistisia puolueita, jot-
;ka tällä hetkellä kukoistavat Beirutin troopillisen poliitti­sessa
ilmapiirissä, ja jotka ylläpitävät salaisia suhteita Da-
^^^^ oppositioin. Sen jälkeen kun Syjrria
:-sai itsenäisyytensä; olr^ maan hallitus kdlme kertaa kukistettu
;|vpldyaltaisella tavalla.' Eikä ole epäilyltäkään, etteikö nyt
'syntynyttä selkkausta jälleen ratkaistaisi vastaavalla tavalla."
^ , Huomioiden, että Syyriaa ei saatu suostutetuksi Bagdadin
; i^sotilasluontoiseen Uittoon eikä Eisenhowerin opin koukkuun,
-kirjeenvaihtaja Paul Johnson jatkaa:
' "Tämä, on juuri politiikkaa, jonka amerikkalaiset halua-
:^ht saada Tcumoon. Ja tällä hetkellä, jolloin Syyriaa ympä-ilöivät
vihamieliset valtiot, on heidän toimintansa ollut suh-
:teel]isen helppoa... Juonittelemalla armeijassa ja käyttä-
. maila hyväkseen liikemiespiirien tyytymättömyyttä onnis-
' tuvat ameräckalaiset kenties kaatamaan hallituksen. Mutta
\ 'ie, mitä he teivät voi tehdä, on Syyrian kansallisten vaikut-
' rijgiden'muuttaminen..."
Näin kirjoitti tunnettu brittiläinen lehUnifes jo viime
ihelnakuussa.
Mitä muut sanovat
KANNATTAA PUHELINYHTIÖN
THTEISKUNNALUSTUT-TAMISTA
. CCF:n ehdotus, että Bell Tele-pbone^
btiön Canadassa omistamat
puhelinverkostot tulisi yhteiskun-nallistuttaa
on sellaisenaan' hyvä.
Saskatchewanissa, Albertassa- ja
ftlanitobassa on jo vuosien ajan ol­lut
yhteiskunnallisesti omistetut pu­helinverkostot
Mutta itä-Canadassa
tämä yhdysvaltalaisten omistama
monopolijättiläinen ja yksi WaU
Streetin voimakkaimmista yhtiöistä
pitää hallussaan yhtä välttämättö-mimmistä
yleispalvelulaitofcsista ja
riistää kuluttajia... On aika saat­taa
se kansan omistukseen. — Ca­nadian
Tribune.
Kuka syyllistynyt.kulutustavarain
hintojen jatkuvaan nosta^iiseen ?
Tilastot osoittavat, että pdlcält muodostavat
vain 25 prosmttia en tavaralajien hinnoista
Ketä voitaisiin syyttää korkeista
hinnoista? Ovatko niiden aiheutta­jat
kohtuuttoman korkeat voitot tai
työläisten palkat?
Niin työläisten kuin teollisnuden
omistajienkin puhemiehet tunnosta
vat, että kulutustavarain hinnat
ovat liian korkealla ja että elinkus­tannukset
ovat kohtuuttomassa ra­jassa
nykyään. Mutta tilanteen ai<
heuttajasta ollaan eri mieltä. Työ­väestön
taholla osoitetaan syyttävä!-
Algerian terrorismi
tuomitaan myös Ranskassa
Yhä lisääntyvät todisteet/että A l ­gerian
sodassa ovat ranskalaiset tur­vautuneet
kiduttamiseen ja lainvas­taisiin
väkivallantekolhin, heratta
vät laajaa keskustelua Itanskassa.
Keskltysleirivastaiscn kansainvä
Ilsen järjestön sihteeri Louis Mar
tin-Chauffier juuri palattuaan tar­kastusmatkaltaan
Algeriasta on suo­raan
syyttänyt hallitusta valehtele­misesta
kun hallitus on kieltänyt,
että. Algeriassa on harrastettu k i ­duttamista
ja väkivallantekoja.
Martin^hauffierin raportissa y-leensä
huomioidaan, että kidutta­mista
ei harrasteta järjestelmälli­sesti
eikä johtajain kehoittamana ja
hän on sitä mieltä, että ranskalai-set
viranomaiset suorittavat Inhi­millisellä
tavalla vaikeata tehtä­väänsä.
Mutta toisaalta hän osoittaa, että
kuulusteltavia henkilöitä usein ah*
distetaan siinä määrin, että he kuo­levat.
Eräissä tapauksissa he jäävät
henkiin, mutta sellaisessa tllaäsa,
että heitä ei voida käyttää oikeu-tlessa
tai vapauttaa. Sellaisissa ta­pauksissa
he yksinkertaisesti häipy­vät
tietymättömiin. Eräissä tapauk­sissa
on selostettu, että kuulustelta­va'
heqkilii ammuttiin hänen • paetes
saän.'^'tai!!ättä hän pakeni i a i teki
itsemti^hä|][.'
Hän väittää, että täUaisia väkival-takeinoja
käytetään mitättömistä
teoista epäiltyjä mfehiä, naisia ja
nuorukaisia vastaan. Hän osoittaa,
hään kuin syyskuun 4 päivänä
kerrotaan Wash}ngtonista tul­leessa
UP:n uutlstiedossa, että
"Keski-Idän antikommunistiset
ma^t suunnittelevat uusia siir­toja",
ja että Yhdysvaltain eri-koislähettiläs
"Henderson on
neuvotellut Turkin, Jordanian,
Irakin ja Lebanonin johtajain;
kanssa niistä me^hdoUisuuksis-ta,
miten voidaan hidastuttaa
Syyrian kommunistista suun­tausta".
Toisinsatfoen, Yhdys­valtain
hallituksen erikoislä-hettiläs
on UP:n tiedonannon
mukaan sekaantunut aivan
avoimesti Syyrian sisäisiin
asioihin — jossa suhteessa on
odotettavissa "antikommunis­tisten
maiden uusia siirtoja!"
Eikä tässä ole kaikki'. Yhtenä
lisäesimerkkinä voidaan mai­nita
torontolaisen Globe and
Mail-lehdeh toimitussivuHaan
elokuun 20 päivää tienoissa
iulkaisema Philip Deanen
Washingtonin kirje, missä sa­notaan
mm.:
"Valtiodepartmentin tämän
hetken tärkeimpänä huolena
on se, että mitä tehdä Syyrial­le
. V . Yrittäessään päästä jo­honkin
lopputulokseen tulevai­suuden
siirtojen suhteen,
Washingtonin Keski-Idän jai
kommunismin palkalliset asi­antuntijat
ovat juuri suoritta­neet
perusteellisen tutkimuk­sen
siitä, mitä on tosiasiassa ta­pahtumassa
Syyriassa (erotukr
sena siitä mitä uutistiedoissa'
kerrotaan siellä tapahtu­neen)
. .
"Siitä huolimatta on (Syy­rian
asioihin) sekaannuttava,
sanovat pääkaupyngin <asian-tuntijat.
Probleemina on löy­tää
kaikkein sopivin menette^
lymuoto, paras sekoitus kaikis­ta
ylläesitetyistä menetelmistä
(missä viitataan salamurhaan­kin!)
jotta voidaan Syjrriassa
toteuttaa toinen Guatemala;
missä Yhdysvaltain juonittelun
avulla menestyksellisesti ku­kistettiin
neuvostomielinen
hallitus..."
Kaikki tämä asettaa Yhdys­vallat
hyvin kiusalliseen ase-^
maan maailman yleisen mielir
piteen edessä; Ja tämä tilanne
tulee entista kiusallisemmaksi,
ios Yhdysvallat kieltäytyy ju­listamasta
-ettei se liittolaisi­neen
aio käyttää voimakeinoja
,Keski-Idan maissa.; ^-
että määrätyissä tapauksissa on ran
gaistu väkivallan tekijöitä, mutta
salaisesti, etteivät toiset eurooppa
laiset ole olleet tietoisia rangaistuk­sista.
Hän selostaa myös, että rans­kalainen
johto Algeriassa ei suosit­tele
kiduttamista, mutta Se jatku­vasti
suojelee kiduttajia ja eräät
johtavat virkailijat avoimesti puol­tavat
"kiduttamisen hyväksi käyt­töä"
vastustajiensa suunnitelmien
paljastamiseksi.
On lukuisia tapauksia, jotka vah
vistavat Martin-Chaufflerin väitök­siä.
Alger R^publicain lehderf toi­mittaa
Henri Alleg on syyttänyt,
että häntä kidutettiin vankilassa
ja kahden'kuukauden ajan häneltä
kiellettiin oikeus tavata edes laki­miestä.
•
Algerian yliopiston professori
Maurice Audin on ollut kadoksissa
sen jälkeen kun ilmoitettiin,' että
hän oli karannut vankilasta; Hu-guette
Timsit pidätettiin elokuun
16 pnä ja vielä ei ole annettu tie­toja
hänestä. Tämä tapaus tuo mie^
leen erään aikaisemman tapauksen
kun oikeudessa syyttäjä poisti pom-mitussyytöksen
erästä naista vas­taan,
koska hän oli juuri kuollut.
Kukaan ei tiedä koska tai kuinka
nainen oli kuollut. M. Domenecfa'
karkoitettiin Ranskasta Graniin ja
hänestä el ole sen jälkeen kuulu­nut
mitään. Uhrien luettelo kasvaa
päivä päivältä.
Ranskan hallituksen ainoa keino
torjua Martin-Chauffierin syytökset
olisi antaa pätevät selostukset. 6.10".
henkilöiden kohtalosta, mikä- antäi^
si mahdollisuuden hallitukselle esitF
tää rikossyytöksen häntä vastaani
Siihen, el kuitenkaan vielä ryhdytty.
Ranskan johtavissa lehdissä on
kerrottu mahdollisimman vähän
näistä syytöksistä, mutta sekä kato­linen
että protestanttinen kirkko
ovat tuominneet moiset tolmenp^
teet ja useimmat pienemmät lehdet
ovat kertoneet asiasta. Kaikki vut
taa siihen, että kun kansalliskokous
kokoontuu pian Ranskassa, niin asia
tulee keskusteltavaksi, sillä liberaa-lipiireissä
on jyrkästi, vastusteltu
siveettömien keinojen käyttämistä
Algerian sodassa.
lä sormella kohtuuttopila voittoja,
joista todisteina ovat suurten yhti­öiden
viimeaikaiset tilikertomukset
Teollisuuden omistajien taholta väi­tetään,
että työläisten nykyään saa­mat
korkeammat palkat aiheuttavat
tilanteen. ,
Joidenkin tavarain hinnat eivät
ole ainoastaan korkeat, ne ovat pil-vientakalsella
tasolla. Työläiselle,
joka kaikin mahdollisin keinoin
yrittää saada yhden dollarin teke­mään
kahden tehtävää, ei ole mi­kään
lohdutus, että kulutustavarain
hintaindeksi on jatkuvasti kohon­nut
ja että se on viimeksi kulunei­den
viiden kuukauden aikana jatku­vasti
noussut joka kuukausi ollen
nyt 122.6 pisteen ennätystasossa.
Puheen ollen korkeammista pal­koista
. uniojohtajat väittävät, että
ainoastaan siten voidaan auttaa työ­läisperheiden
asemaa ja että kor­keammat
palkat sellaisenaan eivät
ole korkeampien hintojen aiheutta­jina.
Jotta työläiset kykenisivät ostar
maan maassamme valmistettuja
tuotteita — varaamaan siis parem­pia
m a r k k i n a mahdollisuuksia
maamme tuotannoHe-— on heille
maksettava korkeampia palkkoja,
Uniojohtajien taholla korostetaan,
että vaarallinen tilanne kehittyy el­lei
palkat nouse samassa suhteessa
kuin hinnat Se rajoittaisi msrk-kinamahdollisuuksia
kulutustava­roille,
rajoittaisi uusien tehtaiden
rakentamista, aiheuttaisi tuotannon
supistamista, p a k k o lomautuksia,
toimettomia tehtaita, jotka johtaisi­vat
pulakauteen.
Union johtajat ovat osoittaneet,
että palkat vastaavat vain n. 25 pro­senttia
tavarain myyntihinnasta ja
siihen sisältyy myös johtajain ja
virkailijain saamat palkat. Tämä
merkitsee, että jos palkkoja korote­taan
10 prosentilla, niin tuotteiden
hinnassa sen- pitäisi merkitä vain
neljännesosan 10 prosentista eli 2.5
prosentin korotusta tavaran hinnal­le.
Tapana on kuitenkin ollut, että
jos määrätyn tuotantolaitoksen työ­läiset
voittavat 10 prosentin palkan­korotuksen,
niin tehtaan toimesta
korotetaan tuotteiden hintaa 10 pro­sentilla
j a mahdollisesti 20 prosen­tillakin.
' ^
Hyvin havainnollinen esimerkki
tästä tavasta tapahtui äsken teräs­teollisuudessa
Yhdysvalloissa. Vii--
me' vuoden aikana terästyöläiset
voittivat 20 sentin korotuksen tun­tipalkkoihinsa
j a vähän myöhem­min
elinkustannusindeksin nous­tessa
palkkoja nostettiin: 3 sentillä
tunnissa.. Nämä palkankorotukset
tulivat Yhdysvaltain terästeollisuu­delle
maksamaan 94 miljoonaa dol­laria.
Samanaikaisesti teräksen
hintaa nostettiin $12.50 tonnia koh­ti,
mistä on lisätuloja terästeoUisuu-
,delle 340 miljoonaa dollaria eli 246
miljoonaa enemmän kuin palkan­korotukset
tulivat maksamaan.
Teräsunion johtaja David J ; Mc­Donald
on väittänyt, että terästeoU
lisuus olisi voinut korottaa palkko­ja,
vähentää teräksen hintaa $6.00
tonni ja silti olisi saanut vuoden
1957 killuessa suuremmat voitot
kuin koskaan aikaisemmin.
Sillä aikaa kun ^näistä asioista
väitellään monien perheiden velka-ostot
lisääntyvät uhkaavasti, pien­ten
liikkeiden tulot vähenevät ja
farmarien tulot ovat huomattavasti
jäljessä. Uusien kotien rakentami­nen
on vähentynyt ja aiheuttanut
työttömyyttä rakennusalalla.
Kulutustavarain myjrnniseksi on
keksitty kaikenlaisia •kiihokkeita,
mutta tavarain hinnat yhä nousevat.
Yli sadantuhannei työttömyys
Suomessa ensi talvena
kaikilla tuotannon aloilla; Työlli-syyd'>
n heikentymineh^tuotahnossa
vaikuttaa puolestaan lamauttavasti
pnä työUisyyskomitealle jättämässä liiketoimintaan, . liikenteeseen ja
H e l s i n k i .— Toimenpiteitä työttö­myyden
torjumiseksi ja lieventämi­seksi
esitet|iän SAK:n syyskuun 2
Maiajia pyydetään
Bandung-ryhmään
Kuala Lumpur. — Malaijin liitto­valtion
itsenäistymispäivänä on Cey
Ionin pääministeri. Bandaranaike,
joka oli vieraana itsenäisyysjuhlalli-suuksissa,
maininnut lehdistölle
yrittävänsä saada Malaijin liitty­mään
aasialais-afrikkalaiseen val­tioryhmään.
*
Hän lisäsi, että tämän.ns. Ban
dung-maiden ryhmän hänen mieles
tään pitäisi kokoontua toistamiseen
vielä ennen vuoden päättymistä.^
Hän huomautti, että Malaijlen uusi
valtio, ehkä ennen pitkää toteaisi
olevansa eristetyssä - asemassa, jos
se ei halua liittyä aaslalais-afrikkani
laisiin maihin.
N-LIITON TERVEHDYS
Mo»kova,(SIB). — Malaijin Uit
to valtion perustaminen on otettu
suurella ilolla vastaan Aasiassa ja
Afrikassa, joiden kansat ovat kauan
aikaa taistelleet vapaudestaan ja
riippumattomuudestaan, ^ kurjoittaa
D.Petrov Izvestijassa Malaijin ua*
den - liittovaltion - perustuslain voi­maan
astumisen johdosta. RiippU'
mattomuuden julistaminen on kui­tenkin
vasta ensimmäinen askel tiel'
lä malaijlkansan täydelliseen vapaan
tukseen^ Petrov jatkaa, sillä ^siirto*
maajärjestelmä on jättänyt sille pe-'
rinnaksi. yksipuolisesti kehittyneen
talouselämän, tavattoman alhaisen
elintason ja vierasmaalaisten siirta-maavalloittajienhävittämät
kylät ja
kaupungit. ?
Viime aikoina ovat imperialisti-voimat
pyrkineet kaikin tavoin saa>
maan Malaijin liittymään SEATOon;
toteaa A. Dimin Trud'in julkaise­massa
, kirjoituksessa. Eräät xnalair
jilaiset lehdet varoittavat maata
tästä: onnettomuutta ennustavasta
askeleesta, joka merkitsia sen joo-tumista
? Yhdysvalloista rilppoviu^
seksi jasamalla tuhoisan varustaiil-'
tumisvimman pyörteeseen. Makdjia
kansa-ei halua sietSS nunkSän vie­raan^-
valtion herruutta
toteaa kirjoittaja.
lausunnossa valtion ja-kuntien työt­tömyystöiden
jjatkamista sekä työl-lisyyslainojen
myöntämistä yhtei­söille
ja teollisuudelle kuten aikai­sempinakin
vuosinar Sen lisäksi oli­si
laadittava jä toteutettava ohjel­ma,
joka johtaisi maassamme todet­tujen
luonnonvarojen tehokkaa­seen
hyväksikäyttöön ja vientiteolli­suutemme
pohjan laajentamiseen.
Työllisyysvaroja olisi entistä enem­män
käytettävä voimalaitosraken­nuksiin,
sekä pysyviä uusia työtilai­suuksia
tarjoaviin yrityksiin. Sen
lisäksi Suomen Pankin sekä muiden
palvelusammatteihin, aiheuttaen
työttömyyttä näilläkin aloilla.: Met­sätyöt
tulevat ilmeisesti ainakin
hakkuiden .osalta supistumaan ja
ellei metsätöitä' saada riittävässä
laajuudessa käyntiin, joutuu maa­taloudesta
sekä uitto- ja erottelU-työstä
vapautuva työvoima työttö­mäksi.
Työllisyystilanteen heikke­nemiseen
vaikuttaa edelleen raken-.
nustoiminnan tuntuva supistuminen
ja rakennustöiden Koneellistumi-jieni
mikä puolestaan vaikuttaa ra­kennusaineteollisuuteen,
kuljetuk­siin
ja välillisesti myös koko koti-rahalaitosten
luottopolitiikkaa' olisi markkinateollisuuteen. Mekaanises-hoidettava
siten, että rakennustoi­mintaa
elvytettäisiin ja teollisuudel­le
luotaisiin edellytykset täystyölli­syyden
ylläpitämiseen. ' -
- Edelleen kiinnitetään huomiota
siihen, että valtion ja kuntien kone-ym:
hankinnat tehtäisiin kotimaisil­ta
yrityksiltä. Naisten ja nuorten
työllisyyden turvaaminen olisi to­teutettava
.asianmukaisin toimenpi­tein:
mm. ammattikasvatusta tehos­tamalla.
Lausunnossa osoitetaan
työllisyystilanteen kuluvan vuoden
aikana olleen heikomman kum mi­nään
aikaisemapana sodan jälkeise­nä
vuonna, 'sitä Ilmentää; mm. se,
että työvoimaviranomaisille on ke­säkaudenkin
jalkana joukpttaiu: i l ­moittautunut
työnhakijoita j a että
tuhansia amcmattitaitoisia 'työnteki­jöitä
on siirtynyt työn hakuun ulko­maille.
Kun. kesäkautena ilmenee,
tällaista työttömyyttä^ voidaan tule­vana
talvi- J a syyskautena otfottaa
syntyvän joukkbtyöttöinyyttä, jonka
luku saattaa kohota y l i sadantuhan­nen.
Lausunnossa todetaan edelleen,
-jettä työttömyyttä tulee.ilmenemään
sa puunjalostusteollisuudessa työl­lisyystilanne
on heikentynyt suh­teellisesti
vieläkin enemmän kuin
rakennusteollisuudessa. > Esim. Suo­men
Puutyöväen liiton työttömyys-apukassa
on kuluvana vuonna; mak­sanut
työttömyysavustuksia y l i 100
enemmän kuin', vastaavana aika­na
viime vuonna. Työvoiman tarve
alalla on supistunut vuodesta 1950
lähtien yli 42 %\
Vel&aostot lisääntyneet
huomattavasti USAssa
Washin£toii;— Kulutustavarain
luotto-ostot Yhdysvalloissa lisään­tyivät
$355,000,000 heinäkuun ai-
. kana. Heinäkuun lopussa oli luot­to-
ostovelat $32,700,000,000 elT n . .
2.4^ miljardia dollaria enemmän
kuin vuosi aikaisemmin.
^Hallituksen tilastotoimiston ^ ta-'
-holta on selostettu,vettä velkojen
. nousu johtuu etupäässä autojen
' ostosta ja lainoista.
Tässä luottoHistovelassa on huo­mioitu
kaikki muut velat 'paitsi
kiintelmlstövelat.
Haästetulos yli $2^000
J S i l M kuluessa saapni Idtfenunc; Tapaodom Iniitfotihi ysfi
viat-fidjottnksia siiiia määrin, että täbinastiiien iiddss ylittää « J M
TSman rmvm Ipfffilifflt**»» voimmekin mMfciti, ctta > f ^ ^ e ^ ja lOiI
s e n u ^ ilmoitettujen lisakri oa saapunut $S14, JokaikdUd antaa nk,
katsoa sille ajatuksella että lehtemme ystävät elriU^QEelnhaittaneet ti»
^emantovällnettään sen vaikenksfsM oUessa. IShänjHrt^ kokoiuis.
tulos «n $2,007. .1
JOH^* SALMINEN Sndbnrysta lahjoittaa $54raTaiianden'UmestniL
sen torva^mlseksiS-pälväisenä viikossa Ja toivoo, että'kalkki Vapaod^
tilaajat tekevät saihoin. • V -
K A L U ; S A L O Sudborysfa lahjoittaa $10JH} Vapaiden hyväkd Ja
haastaa seuraavat: VUjo Luoto, Sudbury, Ont, SanteirI Rantahi, p ^
Arthur, Ont., Hanna Ja Onni ^ato, Hearst, Ont., Väing Ekola, Kapas-kasing.
Otat ja Väinö Bnuska, Sndbnry, Ont. i
SAMrKEBDLA Sndbnrysta lahjoittaa $5:00 lehtens^ Vapauden hy.
vaksi j a pastaa seuraavat: Mikko Kaino, Ja Eiiio Ekman, moIenuiuU
Sootti Poj^pinesta, Ont.
BETTY J A KUSTAA APPONEN, BÖcky Moimtaio Hianse, Alta, hb.
Joutavat $3,00 Täpaoden hyväksi Ja haastavat seuraavat:'Matti LanUi
nen Ja Sam Alanen, Bingley, Alta. ^ [
EINO^AMMI, Blichlpicoten Harboor, Ont., lahjoittaa i$10.00 lehtensä
Vapaodeto hyväksi J a toivoo, että kaikki Vapauden loUjBt tekevät par­haansa.
B I L L 13NTTI, Meadov Fortage, Man., lahjoittaa $LQO VapandeDe
Ja haastaa seuraavat: mr. Ja mrs. George Niemi seka mr. Ja mrs. päre
Jäntti, Port Arthur, OnL ' < |
JOHN. JSNTTI,'Meadow Portage, Man^ lahjoittaa $1.00 Vapauden
^hyväksija haastaa mr.-Ja mrs. Ben Hill'in MeadovPortagie, Man.
WÄLT|BB KOSKI, Headow Portage, ]IIan.ilaIdoitta9$ljOO Vapao.;
delle Ja hiostaa seoraavat tekemään samoin: Ahtt KoskiijaErnle HIO,
molemmat Meadow Portage, Man^
E L L I jJA REINO SAABI, Vanconver, B.j(X, lahjolttäv^at $5.00 Va­pauden
Uniestymisen turvaamiseksi Ja haasliavat seoraavat Vapaodeat
ystävät tekemään samoiia: Emil Koqsisto, y^tola, OnL, Sanni ja Heikki;
HaataJa,^>Port Arthor; Ontn Alma Ja Darid Klri8to,:Kai(a^
Severi Siren, Alppila, Ont., Senja j a N . VatunU sekä Jenny ja Les-f
nard Kajander, Vancouver, B.C. ' i
ALMA J A SAKARI KETO, Hearst, Ont, lahjoittavat $5.00 lehfeii.^
sä Vapauden hyväksi Ja haastavat seuraavat: Bdvin Tellikka^ Nnttör^
Viita J a Setfnl Ja Ensti Lahti, kaikki Mead, Ont
MARTTI JAAKOLA, Upper Canada, Boon, Ont, hihjoittaa $S.Oo^
Vapauden hyväksi; että sen ilmestyminen olisi turvattu 3 kertaa viikos-'
sa Ja liaastaa seuraavat: Heikki Velkalahti, Upper Canada, Boon, Ont,-
Hjalmar mstmaäi, XO£hrane, Out, Eino Raappana, North VanoonTeiv^
B.C., Martti Rasinperä Ja Oiml S^Io, Hearst Ont sekä William Niemi,;
Toronto, Ont ' < ' <
EDWARD LABIPINEN, S t Catharin<<s, Ont, vastaa $5.«0 Eino Waol.-
teen haasteeseen Ja haastaa seuraavat tekemään samoin: Oskar Mark-:
land, Kalle Mäki, C. Viita Ja EUiar NarhI, Weller Park, Ont sekä, Joka
Terho ja Matti Ranta, S t Catharines, O n t .
MR. TOIVO LAURILA, Port Arthur, Ont, lahjoittaa $54)0 leh]
tensä ^Vapauden hyväksi Ja haastaa seuraavat: Eino Roiko, Leo KcsU,
Väinö'Jaakkola, Eino Alanko; kalkki Kirklahd Lakelta, Oht^ Wm. Rleii-tola,^
Siou»Lookout Ont ja Jussi Kujanpää, Sanlt Ste. Marie, Ont
JOHN yiHO Port Arthurista lahjoittaa $2.00 VäpaudeUe Ja haastaa
-Mlkko Pukin, Camp 93, Beardmore, Ont . ,
MATTI PELTO Port Arthurista lahjoittaa $1.00 Vapauden hyviksi
Ja haaista^aseuraavat:: H . Rapakko, Port Arthur, Ont,'Kalle Rapako
jossakin' British' Columbiassa Ja Wmi Niemi; Toronto, ^Ont ,
LEMPI VIITALA, SolntuIa,B.C.,' lahjoittaa $5.00 Vapauden Umi»;
tymisen •turvaamiseksi.
MARTTA J A V A I N 0 LEHTO Sudburysta lahjoittavat $5.00 Vapra-|
de!a hyväksi Ja haastavat kaikkia Vapauden lukijoita lahjoittamaan voin4
tinsa mukaan. ' . , - '
C S J : n LONG L A K E N OSASTO, R . R . 2, Sudbnry, Ont, lahjoltinj
$200.00^>yapäudenllmestymisen turvaamiseksi Ja JiaastaaBeWr Lakea-
JaSault Ste. Marien osastot vdintinaa mukaan.' - {
A L M A > J A LAURI KARJALAINEN Loitg. Lakelta lahjoittavat $&Mf
lehtensä Vapauden hyväksi Ja haastavat seuraavat: 'Tili ja Vie. H8n-f
ninen sekä ^ Tyyne j a Amtti Hirvi, Long Lakelta; Out -Ja mr. ja vinn.<
V. AnttUa; Estaire, Ont > <
LEMPI J A LAURI JOKINEN Torontosta lahjoittavat $5.00 Vapaa-den
hyväksi Ja haastavat seuraavat ystävät:' Elina Ja Kalle Kajander, fi^;
Ien ja Njck Laitinen; Maija ja Uuno Wuorinen sekä Ida Ja Carl Walker,
kalkki Torqntosta, Ont, Elsa Ja Erkki Mikkola (Lakeview),Toranlo;
C'i|t seka; Hilja Ja John Rajala', Matachewan, Ont
A. KOäKI, KapUskashig, Ont, lahjoittaa $5.00 Vapauden hyväksi Ji
haastaa seuraavat: A. Toiviainen, Jussi Toivonen ja Jack Virtanen, kaik-'
ki Kapuskaslngista, Ont. - ?
J : iÄNTEVA, Kapuskasing; Ont, lahjoittaa $9.00 Vapaudelle Ji
haastaa'^ Selina Salovaaran, South River Ont
A . stJURNIEMI, Kukatush, Ont; lahjoittaa $5.00 lehteasä Vapao"
den hyväksi Ja haastaa seuraavat toverit tekemään samoin: Lauri Rrttl-
Järvt ja Einar Makkonen, Kukatush, Ont Ja EmU Mäki, Kapnskasioft
Ont "
M. KIVINEN, Lappe, Ont, lahjoittaa $5.00 Vapäudcfn Umestymlseo
turvaamiseksi J a haastaa seuraavat: H^ Kivinen, R. B . 1, Kaministiqaii»
Ont Jä V . Kivinen, R . R . 2, Port Arthur, Ont
, H. KIVINEN, R . . R . 1. Kandnistlquia, Ont, vastaa $5.00 M . KiviWt;
haasteeseen ja haastaa seuraavat henkilöt: T. Kallinen, R . ' R . 1, Kaml-jj
nistlquia, Ont Ja O. Kivinen, 878 Red River Boad, >Pört Arthur, Oat;
V ; KIVINEN, R. R. 2, Port Arthur, Ont, vastaa $5.00 M. Kivisea
haasteeseen.
c ' ^ ^ Tässä katsauksessa - - — . - - . $ 314.00. ;
Ennen Julkaistuja 1,693.00
8ii
Yhteensä $2,007diO
Netivostoliitto tarjoaa uutta lainaa Intialle
Niäw-Delhi.— Neuvostoliitto on
tarjonnut .Intialle uutta 100 miljoo­nan
ruplan suuruista luottoa, kertoo
Hindustan Times työn päivänä!
Summa vastaa virallisen vaihto-^
kurssin : mukaan likimäärin 6000
miljoonaa: markkaa.
Jo aikaisemmin on Neuvostoliitto
myöntänyt t ? 500 miljoonan ruplan
luoton Intialle, ja neävostovalta»-]
kunta on parhaillaan New D^^^^^l
neuvottelemassa tähän Juottoon UltJ
tyristä yksityiskohdista. Varat Wfi
lähinnä tarkoitetut raskaan koöfr'
teollisuuden rahoittamiseen, Ja^^j
niistä käytetään lisäksi viisivaotis-|
suunnitelmaan rsisäl^än: kaiv
nunnan; toteuttamiseen.
PÄIVÄN PAKINA
maassa tr
^ässä; äskettäin kun eestiläiset
kirkonmiehet kieltäytyivät nöyryyt­tävästä
sormenjälklen kuvien otta-;
misesta hintana luterilaisen kirkon
maailmankokoukseen pääsemisestä
Yhdysvaltoihin, palautui mieleem-ine
r^dysvaltalaisenvkirjailija; John
^Steinbeckin sanat kofatelustaYhdys-valtalnTajalla.
Stelnhfeddn ^selostuksen mukaan
Yhdysvallat on'*^yksi^niistäharvois-ita
«maista maailmassa, Jomiestmret,
oppineet, .kuuluisat, ja: vaikuttavat
ihmiset eivät ole tervetuUeita."- >
SirjoittaKsaan Saturday rReriewr
jnUoysussa Steinbeck >^teoittaa,:että
Yhdysvaltain ^kyisten viiamai-diäntöjen.
mukaisesti ' ^ u r i n - osa
kaiken ikäisistä-miehistä ei olisi
lialnttuia J a tervetnUeita . . . Mahr|<
»dtollis^ kaikkein huonoin riism
tukseUa. Ja häntä syytettäisiin ka:-
pinaan - kiihoittamisesta, siviiliräu-han
rikkomisesta sekä roskajoukko
vapauttaisi hänet vankilasta."
-Ajatellen niitä ihmisiä,, joilta; kiel-r
lettäisiln oikeus ylittää Yhdysval­tain
rajat ja pääsy 'Vapaiden ihmis­ten
maahan" .nykyisten yhdysvalta­laisten
.lakien puitteessa Steinbeck
luettelee nimiä ja i^ytöksi^ joiden
perusteella heiltä-kiellettäisiin maa­han
pääsy. Luettelemme niistä
muutamia:
Aatami: moraaliton.
Noak: alkoholisti, eläinrääkkääjä.
Taavetti:: vallankumouksellinen.
Salomon: moraaliton.
. Homeros: sokes^ voisi jäädä val­tion
huoUettavakiL .
Sokrates: kehittäisi moraalitto-mnutta
alaikäisteb keskuudessa.
Perikles: jporttbjea tuttu...
Sappho: homoseksuaalinen/
Pyhä^I^ietari: sivilUhäiriöiden ai­heuttaja,
murhapolttaja.
Michelangelo: poliittisista sfyistä
karkoitjettu,; subversiivinen. * >
. Bopcaccfo: siveettömän lärjan kir­joittaja.
^ ^
Francoi^Villon: varas ja Irtolai-
.nen:;-.^|,^,|
Rousseau: moraliton, perheensä
hylkinyt:
Napoleoi^: vankilassa oUut
- Sir Francis Drake: merirosvo.
Sir Walter Baleigh: valUopetok-seen
syyllistynyt
Martin' Luther: häiritsijp, kapi
naan ^ilioittaja.
Adam Smith: kehoittanut halli­tuksen
-yäldvaltaiseen kaatamiseen:
Burke: kehoittanut kapinaani
Pitt: kehoittanut kapinaan.
AUekirJplttanut ei luonnollisesti'^
k ^ Ivöi liikentnarnoideni: mainittu­jen
•maaitmankuulnjen ihmisten
jouUuxm. mutta pakostakin t u l ^
tässä'mieleen, että miten siinä käri-ri
jos titä kerran yrittäisi ylittiS
tuon^luvatnn^ ja nifai t ä r k i t suts-meidätkin
Jcatsottalslin jonkinjai?
si "subversUviseksi" vaikka parj
la tahdöllämniekin' V baluaisia
vain jj^miskunnan parasta, s i ^ ^ ^ .
työmieskin .jsaisi mkeutetun
akansa :;^auringond alla. ,
Tässä juolaht^akia midecnr^
mitä IraiiOrea^aiS.YhdysvalJ"
niin tarkeastt'"suöjeUäan". 01
han ky^mys jostain vaikkapa;
lariesaripusta", jonka suojassa'
dotaan harjoittaa sellaista jotar
ilmaUe ei sopisi näyttää?
Emme kuitenkaan näkisi
mitään vikaa; että esimerkiksi » J ^
ka luterilaiset kurkohmiehet, jcT"
tietääksemme eivät halua
kuin kehittää veljenrakkanttft>
railisivat-kfeskustelemassa "
jlensä luona yhteisessä ne
tilaiSuUäessa, vaikka seUainffl
laisuus pidettäiriiakin Ybd]^^
loissa.
ITutta «iti emme jaksa «««»•I
sulattaa, että heiltä v a * * ^ - ^ ,,
kuten rikoUisitta sonnien j ^ l
Jravia, Joka-taikki baskabtaaj»^
auta inibt.^^täisbn Böd»
kaatavan koko valtiofeon*™^
222
232
l
lKu(
|27S
HUc
mu
Arvi
304
\CarU
VAI
335 s
John
276 Si
k - W ,
Vai
C