Vapaus, November 24, 1951

              Torontplainen musta toi^Iehti Globe and Mail, jonl^ perässä sikä-täinea
suömialaihen lehti mä ''minä myds'* sotabuut<>a> on kovasti
*^iska5ta kiinrii ja siiu tukkoo^ kjuiiialla niin sisä- kuin ulkopo--
S€^ oh monta kertaa valitellut sita, kun \TC oii K j ^ ^
'poliisin bsan^' aarnesta toiseksi tappelupukariksi^ jonka täy-neuvötella
korealaisten jä kiinalaisten vapaaehtoisten kanssa. Tä­mä
ei vetele, oh iGlote sanonut, korealaisille
että heidän täytyy antautua
he eivät siiheir^suöstUv silloin
B8 i^f^aaA^dä^ Post
Hfltusd tlufe» : « e ^ ^ Tucsdays^
/Ilmtadays and Satuiday^^^^ Vapaus
fpbllsblnff Conqxaiy jUdi at lOO^lOS
ElmBL Wv SaäUixy;OnW Canada;
TeJephones: Business Otfiee 4-42M.
Editorlal CMfice 4<4265, M
E. Suksi. Editor W. Ekiupd. Maillog
address Box 69. 8udlhzr7, Ontario.
Advertiäng talesvupi»»:^appUcatlim:
l»acslatioa Iree of «dmge^ lMi*L: ^
^ ^ TO
Canada£8a: 1 viE. 7JOO 6 klc 3.75
YMyavaUoisB^'. 1 vk. 8JOO 6 kk, 4 3 0
Suomessa: 1 vk. 8 5 0 6 kk. MS
SYNTYMÄ-
Kiäaa, Torohtos»
ta, täyttää 50 vuotta tänään marras­kuun
24 pnä.
Cdw»rd; Hrikkiivrp, Sauli Ste. Ma>
irie; Ctofc^ huomenna,
marraskuun 23 pnä.
Yhdymme onnitteluihin! i , -
yan"tbiyleh^ Monta monituista keir-a
se on sanonut, että hiiteen neuvottelut.
JCäikesta Jiiioliniatta^ • n siltä; että maailmassa ^
[Öh vieiäkih ^suurem kuin on Globe and Mail-lehti —- niin
maailman iuruillapnkih.^^^^^^^T^^
(iraalit yrittivät kaikin mahflollisi
k^S^f^^ - ! jarruttaa aseleponeuvotteluja — mutta eivät kuitenkaan ole maail-ilk^:
§*^i'-^. niah yleisen mielipiteen painostuksen johdosta uskaltaneet näitä neu-
^^J£0B^:f?>/ Gl6be"'and';Maii': näkee kauhukseen,
Timi O H f t o t u JolfcciiMaa jUitSa kJrJciii j « M
• i l * cdiuUnt kirjoiuijain n i r l i p i t e i a . Kirjeet
pilija! n j o l t t u , {o* nabdolltita, ZOO gaoiuui. T i t l a
oMNooa. U h e t e t i r J i fcirJcitS ti palaalMa.
KIITrXA "KIELINUBKKAA"
JA TOIVOO HYÖ^
. Vapauden toimitus:
• puolestani olen oikein, <hyvil­lani,
että Vapaus alkoi julkalst^ en5-
lanhihkielen pp^tiista tiistain nume­rossa.
Se oli oikein hyvä ajatus, jota
me kaikki lehden lukijat tervehdimme
ilolla. Kaikilla ei ole tUaisuutta opis­kella
iltakoulussa. Maalaisyäestökin
saa nyt tästä 'hyvän tiialsuudeh kie­len:
opiskeluun. Jä tämä oppinäine-i
histo on niin selvästi käsitelty, että
Yhdistyneiden Kansakuntien Jär­jestön
Yleiskokouksen puheenjohta­jalle.
• •: Pariisi. ; „ V.i;;^---': ,'
WlenJssä fcöScoontunut ~ Maailman
Rauhanneuvosto Julkaisee julistuk-
.sensa Yhdistyneiden Kansakuntien
Järjestön Yleiskokoukselle, maailman,
yleiselle mielipiteelle Ja , maailman
kaikille •kansoille. ;'v
Kansainvälisen tilanteen Icärjisty-minen
viime kuukausina on synnyttä­nyt
huolta ja levottomuutta kaikkien
maiden >cansoissa. oniehlssä Ja naisis­sa.
Jokainen ihminen toivoo, että
viisi suurvaltaa, jotka Yhdistyneiden
Kansakuntien Järjestön Peruskirjan
periaatteiden mukaisesti ja voimansa
vuoltsi cvat vastuussa rauhan säilyttä­misestä
koko maailmassa, aloittaisi­vat
neuvottelut -ja pääsisivät sopi-mvp.
cen. ' Sen vuoksi Maailman
RaiXiannneuvoston käymä kamppan-ja
Rauhanliitpn sohnunisen puolesta
viiden suurvallan välillä maailman
yleisen mielipiteen silmissä on tä-pi.:
itu.nain ' kulun vaatima, koska
muut keinot eivät ole nykyailjana an­taneet
tuloksia. •'-•y:-'
Maailman Rauhanneuvosto kiinnit­tää
Ylidlstyheiden Kahsakuntien Jär-
Vajjaudelle hyvää menestystä. Ter
vehtlflÄi, />,
•;•; V; Mrs. Laura Lempiälä
, Port Arthur, Ont.
\ jmniilltteei ttooiivvo ttomana viime torstaisessa toimituskirjoitukse.<>saan seuraa-i
i i i
Koreas.sa> jos ne neuvottelujen nimeä ansaitsevat,
menevät yMjeStä, mielettömyydestä toi . , . YK:n puhemiesten
^seuraamassa taktiikassa, on selvästikin jotakin .väärin . N o u s e e
;kysgrmys, miksi Y K antSa itsensä johtaa tähän umpikujaan. Millä
^:tavoin autetaan YK in päämääriä käsittelemällä näitä loppumatto-inasti
muuttuvia ehdotuksia? . . . "
Ii; * Selvästikin, jos Glöbe and Mail ilmestyisi vaikkapa Suomessa, -
sen seiso>vana ylisfvuh otsikkona olisi: 'Päin inhaa itää!"
^ ! Ikävin puoli asiasta, nimittäin Globe and Mailin omistajille, on
'se tosiasia, että maailma ei ole enää sellainen mitä se pii ennen toista
maailmansotaa, puhumattakaan nyt vanhemmista ajoista! Ihmis-,
.kunnan historia on saavuttanut sen kehitysvaiheen, missä sorrettuja
rtomaakansoja ei voida enempää orjuuttaa. Glöbe
Streetin sotateoUisuuskapitalistien kaikista ulti-ihaattumista
huolimatta Korean kansan itsenäisyys- ja vapausarmei-jaa'
et ole saatu lyödyksi. Päinvastoin on merkkejä siitä, että Ko-
| ^ | ^ v ' ' i ' ; r / . jean kansan ja kiinalaisten vapaaehtoisten puolustusvoimat ovat kas-
#S*i>>?%;; - Araneet ja lujittuneet viimieksikuluneitten vuosien aikana. Ultimaat-
"UUDET" JA "VANHAT"
SAMAA MIELTÄ
Vapaus on edelleen saanut vas­taanottaa
kirjeitä, joissa annetaan
tunnusj^s sille kun lehdessämme ryh­dyttiin
julkaisemaan vakituista eng­lanninkielen
opiskelunurkkaa.
"..-y Samalla tahdon kiittää kielen
opetuksesta. Olen ollut vasta kuu­kauden
Canadassa. Olen metsätöis­sä
. . . " •••^^:c•:•:••i^vv,' • 'i^v:-
"Vanha" tekijä. A, Slyen. Vancou­verista
kirjoittaa: .
" . . . Lehdessämme Julkaisemaan
ruvettua englanninkielen oppinurkkaa
me tervehdimme' lämpimästi. .
^ ^ ^ ^ l l l l l f j i a j ä g t ä i ^
i ? / ? ' Vaikka Globe and Mail yhdysvaltalaisten isäntiensä äänen mu­kaisesti
vaatii suurempaa ja verisempää sotaa Koreassa, niin maail­man
yleinen mielipide toivoo entistä laajemmassa mittakaavassa väli-räuhasopimusta.
Vaikka Globe and: Majl puhuu ''mielettömistä'' yä-lirauhaneuvotteluista,'
niin maailman yleinen mielipide Juo^
jdysvaltain kenraalien jarrutuataktiikan'väliräuhaneuvötteluissa. -
Aikaisemmin sotapropagandisteilla oli jossakin määrin mahdol-että
"ainoastaan kommunistit ja vasemmistososialistit''
r ^ T - -.^ft^'^*jr^ ^ vasiusiivai Korean sisäisiin asioihin sekaantumista. Tällainenkin
} f S ^ S l p Ä l f t l f e että ^
[ l ^ l l ^ ^ p l l j ^ ; : ; ; ; ; - : : v - e sm .kaikki: Aasian' maat.'Filippiinejä, lukuun-,;
^ I ^ ^ I ^ S Ä ^ ' o v a t toimenpiteillään tuominneet alusta alkaen Korean
ss:?A:iii'f,^:^iii::f?il-. \ ' sisälsiin asioihin sekaantumisen. Mutta mitä tahansa "oikeutusta"
aikaisemmin oli sellaisilla väitteillä, että-''väin kommunistit'' vaativat
'korean s^dan lopettamista, niin ne ajat ovat olleet ja menneet. Kai­kenlaiset
ihmiset, järjestöt ja sanomalehdet, edustaen poliittisessa mie-
: lessä mitä kirjavinta kokonaisuutta, vaativat nyt Korean sodan lopet­tamista
ja ilmaisevat tyytymättömyyttään siitä kun yhdysvaltalaiset
kenraalit pitkittävät Korean välirauhaneuvotteluj:^.
; Britannian Yleisradion tunnettu komentaattoriMathevir Haiton,
jota ei ainakaan "punaiseksi" voida leimata, sanoi noin viikko sitten
Canadan Yleisradion laajaltamassa uutiskatsauksessaan, että Britan-irien
mielipide on huolissaan, amerikkalaisten kenraalien jar-köreart
välirauhaneuyotteiuissa ja lausui, että on jo äika
tehdä joitakin myönnytyksiä" välirauhan saavuttamisen
ArvöVältaisuudestaan mainostettu konservatiivinen Lontoon
Times julkaisi äskettäin erittäin ajankohtaisen toimituskirjoituksen,
mistä tämän mantereen "vapaa sanomisto" on vaiennut kuin hauta.
iU)ritoon Times ehdotti toimituslcirjoituksessaan, että Koreassa pit
hetikohtaisesti lopettaa ampuminen; ja että aseleponeuvottfclut olisi
suoritettava Pariisissa YK:n Yleiskokouksen yhteydessä. Lontoon
Timesillä ei ilmeisestikään ole suuria tohxita "yhdysvaltalaisten ken-rauhantahdosta!
Viime torstaina julkaistiin lehtemme uutisosastolla useita lausun-jotka
omalla tavallaan kuvaavat brittiläisten huolestuneisuutta
välirauhaneuvottelujen pitkittymisen ja alinomaisen mutkistumisen
johdosta. Niinpä Laborpuolueen parlamentin jäsen Desmond Don-nely
sanoi Churchillin hallitukselle: "Useat meistä haluavat Bri­tannian
hallitidisen sanovan Amerikan hallitukselle, että tämä sota on
kestänyt jo riittävän kauan". Samassa yhteydessä Donnely sinkautti
vakavan syytöksen yhdyisvaltalaisia välirauhaneuvotteiijoita vastaan
sanomalla monen ihmisen katsovan, "ettei liittolaisten puolella ole
sellaista päättäväisyyttä rauhallisen ratkaisun hyväksi mikä pitäisi
vjilirauhaneuvottelujen pitkittymisestä syytetään nimen-otnaan
yhdysvaltalaisia kenraaleja, se näkyrjjrittiläisen laboristin,
Hector Hughesin itsepintaisesta kyselystä, että onko Britannian ulko-
' l^^^"^? •'-'^ ministeri Anthony Eden tyyt>'väinen yhdysvaltalaiseen neuvottelu-i.
i^^.-^ii^yx^Ai^fktsbAay' jaJaJsten neuvottelijain'iisäksi nimitettäisiin myös brittiläisiä neuvotte- '
Iijoital
Toronton Vapaan Sa-valtavan
suuri
rauhantahtonsa
Koreassa tehdä
ennemmin tai myöhemmin rauhaa, sillä sitä vaatii koko ihmiskunnan
luuri ^enemmistö. On vain valitettavaa kun vielä nytkin, jolloin sa-
"VALKEUS NAURAA ,
PIMEYDEN TÖILLÄ" ,
; • FariisL — Lännen kolme suurvaltaa
ja (länsi) Saksan kansleri Adenauer
sopivat tänään pe>ru5periaättejst&,
joiden tavoitteena on tehdä Länsi-
Saflcsasta LÄHES rrSENXINEN U I T -
TOLAISMAA. NE PÄÄTTIVÄT P I ­TÄÄ
NÄMÄ PERUSPERIAATTEET
SALASSA, SILLÄ JOISTAKIN Y K S I ­TYISKOHDISTA
ON VIELÄ KES­KUSTELTAVA
. . . — AP:n uutlstleto
marrask. 22 pnä. Korostus Vapauden.
PAHIMMAT PORTOT MYYVÄT
ITSEÄÄN JULKISESTI
Madrid. — Yhdysvaltain ja Espan­jan
välillä uskotaan tehtävän pian
sopimus yhteistoiminnasta lännen
puolustuksessa. Täällä olevan Yhdys­valtain
teknillisen komitean uskotaan
toteuttavan ennen ivuoden loppua
Pentagonin (USAin yllpäällystön) p l i -
•rustitkset . :.-\\.
Kenraali, Francoa . . . kiusaa suora
kielteinen vastaus minkä Britannia ja
Ranska ovat antaneet ke&kusteltaessa
Espanjan hyväksymisestä Atlantin
paktiln.
ETTÄ ESPANJAN HALLITUS ON
HALUKAS ANTAMAAN USA:n
•KÄYTTÖÖN LAIVASTO-, ILMAVOI­MA-
JA MAAJOUKKOJEN VÄLI­NEITÄ.
SE NÄYTTÄÄ SELVÄLTÄ.
MUTTA ESPANJA ILMEISESTI HA­LUAA,
ETTÄ SE TUNNUSTETAAN
JULKISESTI JA VIRALLISESTI
Y H D Y S V A L T A I N KUMPPANIKSI
LÄNNEN PUOLUSTUKSESSA.
—.Reuteirsin kirjenevaihtajä Henry
Buckley, marrask. 23 pnä. Korostus
Vapauden. V-:'-:.-'
uskon lehden lukijain saavan paljon , ^ . , , , .
hyötyä kielen opiskelussa. Toivon estcn Yleiskokouksen »uran ota eri-kolsesti,
seuraaviin seiMcoihin:
1. Rauhaa ja kansainvälistä yhteis­toimintaa
ei voida saada aikaan sillä,
että koko maailmalle tykytetään sel­laisten
jäsenvaltojen enemmistön
päätöksiä, jotka eivät suurimmalta
osaltaan edusta ihmiskunnan enem­mistöä..
Vain neuvottelujen jä sovin­non
avulla voidaan pää.stä•sellaisiin
stpimuksiin. jotka ovat •välttämättö­mät
koko maailman rauhanomaisel­le'kehitykselle.
;-;;;;;:;..v:;:i-
. Koska tällaisten sopimusten on
ulotuttava myöskin Aasiaan, .niin bi-keuderiaaukaisuus
ja. kansainvälisen
politiikan realinen arviointi vaatii
Kiinan; Kansantasavallan hyväksy­mistä
Yhdistyneiden Kansakuritien
Järjestön -jäseneksi. ^
2, Neljän ^ ulkoministerin sijaisten
neuvottelukokouksen epäonnistumi­nen
sekä WA3hingtonissa ja Atlan­tin
liiton Neuvoston 6. sessiassa Ot-tawassa
solmitut sopimukset vaikeut­tavat
kailckia toimenpiteitä, aseista­riisumisen
alalla, eivät anna Saksan
kansalla mahdollisuutta ratkaista ky­symystä
yhtenäisyytensä palauttami­sesta
ja lisäävät sodan vaaraa Euroo­passa.
Suärvaltojen neuvottelut voi­vat
saada paljon pikemmin aikaan
yhtenäisen, demokraattisen ja demi­litarisoidun
Saksan luomisen, s Ky/^
syniyksen; tällainen ^ratkaisu vyiistsa
samalla Saksan kansan suuren enem­mistön
toivomusta sökä. Saksan-naa-;.
purimaiden ja rauhan etuja. ,
Sen vuoksi Maailman Rauhanneu-^
vosto kehoittaa Yhdistyneiden K a n - .
sakuntlen järjestöä ^Äyttämään. vai­kutusvaltaansa,
että noudatettaisiin
kansaiiKvälisiä sopimuksia Saksan a-selstarilsumisesta
ja solmittaisiin, p i ­kimmin
rauhansopimus, joka tekisi
mahdöUIsefksi miehitysjoukkojen pois- •
viemisen. Ja yhdistyneen demilitari­soidun
Saksah; luomisen.'
3. Rauhan palauttaminen Aasiassa
koäkee -koko ihoniskiiMan e Täl­le
rauhan palauttamisen mahdollisuu­delle
on aiheutettu vakava vjdiinko
San-Pranclscossa Jaipanin kanssa sol­mituilla
, sopimuksilla. Rauhan pa­lauttaminen
edellyttää ei vain kaik­kien
nykyisten sotatoimien lopetta­mista,
ennen 'kaikkea Koreassa, vaan
myöskin oikeuden antamista Aasian
kansoille riippumattomaan olemassa­oloon
ja alueellisen eheyteen ibnan
mitään: ulkomaiden puuttumista.
4. Keski-Idässä ja Pohpois-Af rikas­sa
on maJhdoton tyydyttävällä ta­valla
saada raiöia säilytetyksi, jos jä­tetään
voimaan 'kansojen Itsemäärää­misoikeuden
kanssa, ristiriidassa ole­vat
sopimukset ja säädökset: Ön
tunnustettava, ja sitä paitsi tositeol­la.
Egyptin, Iranin. Marokon ja kaik­kien
muiden Lähi ja Keski-Idän sekä
Pohjois-Affrikan kansojen oikeus hoi­taa
ja ratkaista Itsenäisesti omia asi­oitaan
Ilman ulkomaiden painostusta
tai puuttumista, joutumatta sotilaal­liseen
miehitysvaltaan, julkiseen tai
verhottuun.
5. Kilpa-aseistautuminen voi joh­taa
kansat ivain kiertämättömään va­rarikkoon
Ja synnyttää ihmiskunnal­le
tuhoisan sodan vaaran. Sen vuok­si
on käännyttävä tiukan valvonnan
alaiseksi asetetim Samanaikaisen pro-gressiivisen
'^eistariisumisen tielle.
Sellaisen aseistariisumisen on tom.
edellytettävä atomiaseen - ja kaikkien
muiden joukkotuhoamiskeinojen Äel-'
täminen, joiden käyttämisen yleisesti
•tunnustettu moraali on tuominnut.
Maailman Rauhanneuvosto kehoittaa
Yhdistyneiden Kansakuntien Järjes-
..tön Yleiskbkousta asettamaan käsi­teltäväksi
WleinSsä''' tänään maras-kuun
6 päivänä 1951, hyväksytyn eh­dotuksen
aseistariisumisesta. Tämä
ehdotus ei missään tapauksessa voi
rikkoa tasapainoa — jonkin valtion
eduksi tai vahingoksi. Tiukalla val­vonnalla,
jonka se edellyttää, tämä
ehdotus takaa kaikille turvallisuuden
aseistariisumisen jokaisessa vaihees-sa.-'
' . ^ _
Oheisena lähetämme Maailman
Rauhanneuvoston (hyväksymän ehdo-tuksen
aseistariisumisesta.
Maailman Rauhanneuvosto on var­ma
siliä, ettei sota ole Kiertämätön,
ett$ -erilaisten polUttlsten Ja yhteis-fttnjtsjäfjestelmien
: rauhanomainen
rinnakkainen olemassaolo on mah-doUihen
Ja että sen ehdotukset vasf
taavat keko ihmiskunnan etuja.
Ottakaa, hra puheenjohtaja^ vastaan
vakuutuksemme. täydellisestä kiinni-oituksestamme.
•:•,::;, y i - l : '
MAAILMAN RAUHANNEUVOSTON
PÄÄTÖSLAUSELMA ASEISTA^
RIISUMISESTA
> Kilpa-aseistautuminen syimyttää
taloudellista sekasortoa ja työntää
Iftansat kurjuuteen; Se voi johtaa vain
sotaan. On väärin väittää, että pai­sutettu
aseistus yoi olla tehokas kei­no
neuvotteluissa. ,
; KummanScin puolen aseistuksen
suuruutta tietämättä tapahtuva aseis­tautuminen
synnyttää epäluottamus­ta.
Ainoa tie turvallisuuteen on re­hellinen
aseistariisuminen tiukalla
valvonnalla.
. Juuri siksi me keholtamme viittä
suurvaltaa i - Amerikan' Yhdysval­toja,
Neuvostoliittoa, 'Kiinan Kansan­tasavaltaa.
Iso-Britanniaa ja Rans­kaa
—, j'oIlla on. suurin aseistus ja
joiden velvollisuudeksi San-Francis-cossa
hyväksytyssä Yhdistyneiden
Kansakuntien Järjestön P^uskirjas-sa
on pantu' yleisen rauhan puolus­taminen,
solmimaan sopimuksen a-seistariisumlsesta.
;. '
Sillä ne toisivat Ilmi tahtonsa rau­haan.
; ••;,:.;;•-:yy} y y : \ r..,•;'7'•• ^
JOUKKOTUHOAAIISASEEN
KIELTÄMINEN *r :;:•:•;•;;;>/;>;;:
Viiden suurvallan on tässä sopi-
.mukssssa päästär/ä sovintoon atomi­aseen
ja kaikkien atomivoiman kans­sa
yhteydessä olevien aseiden, samoin
kuin kaikkien muidenkin joukkotti-hoämisasei^
en täydellisestä kieltämi­sestä.
v/^.•"^ ^:'';;:
Tämä kielto on taattava ei vain
tiettyjen aseiden ja (varustusten, vaan
myöskin oletettavien aseiden ja varus­tusten
tiukalla valvonnalla. :::
ASEISTUKSEN f>ROGRESSIIVINEN
JA SAMANAIKAINEN
SUPISTAMINEN '
Tässä sopimuksessa viiden sumrval-sovintoon:
kaiken
aselst<^<^s«g|/vähin' eriä. sitpistamises-ta
Ja tämää^ supistamisen toteutta­misen
valvomisesta. .
!Me ehdotamme' aseistuksen sellais­ta
supistusta, että vuoden 1952 lop-;
puun i mennessä tulisi supistetuksi
kailcki ilmoitettu, todettu ja tunnus-iKsa
maissi
.'^•'Bdoma. - - KuÖkatllaane. on pa­rempi
Neuvostoliitossa, Itä^^Eoroopan
Scahsandemokratioissa Jä Kiinan Kan-tettu
aseistus yhdellä kolmanneksella
ja vieläpä puolellakin sekä sillä ta­valla,
että kaikille taataan turvalli­suus
tämän prosessin kaikissa vai­heissa.'
/ ,
Me ehdotamme, että eri aselajien,
aseellisten voimien ja aseistuksen tuo­tannon
suhteelliset supistusnormit ja
-ajat määritellään pitämäUä! sihnällä
kunkin maan aseistuksen, aseellisten;
voimien, ja aseistuksen tuotannon to­dellista,
tasoa sekä myöskin väkilukua,
rajojen pituutta jä huoltoyhteyksiä.
ASEISTUKSEN LASKUN ,0
VALVONTA
Sellaisen kansainvälisen sopimulc-sen,
jcpijyelFoittaä liieltäa^
miaseen k^iyttäihlsep : ia aseistufesen
supistamiseni yhdellä -kolmannetoella
Ja vieläpä^ puolellakin, .seyraiiksena
pitäisi • beti olla .kaikkien aselajien
•Ja aseellisten (voimien yleinen lasku
:s£&ä fcansainväilisen tark<dt.uiksen' ja
valvonnan voimaansaattaminen sopi-tavässäi'tojimenpitelden
toteuttamisen takaamiseäisi.
yäiä kansainvälistä yalvontaa on
rtotei^itettaiia ei vain sppiniu5)U.olten
:antsiJpie^
teen; y^^myQ^kin oletettavan asels-titiikseÄ^^^^^^
«o^ien .t^k^^^
aseisti^en' tuotantpkeinojen. tarkas-tamisfiJcsi.
" "
Me julkaisemme julistuksemme Y h ­distyneideni
Kansakuntien" Järjestölle,
viidelle sjiiirvallalie ja kaikille kan­soille,
äe^pn: Varsovassa marraskuun
16—22 päivinä i950 pidetyn Rauhan-puoltajien
toisen maailmankongreissin
päätösten hengen mukainen.
Aseistuksen ivähin erin ja saman-'
aikainen supistaminen on askel täy­dellisen
• aseistariisumisen tiellä, ja
vaikka se ei ehkä miellytäkään ase­tehtailijoita,
niin se kuitenkin lieven­tää
agression pelkoa, lujittaa kaik­kien
kansojen turvallisuutta ja pe­lastaa
kansat tuhoisasta taakasta.;
santasavallassa Stuin.' länsimaissa, sa-ixotaah
täällä kokoontimeen YKrn
ruoka- ja /mkanviljelysjärjestöh r a ­portissa,
Län-si iriaissa suoritetut
tutkimukset toivat^esiin hyvin .syn­kän
kuvan, v . ' : • ' ' i ; - " - ^ : : ' : ; : ^ ^ ' •
Korean sota ja v uudelleenaseistau-tiimis
. ohjetoiä . uhkaavat' yakaV^ti
^häiritä niaailmari: ruokatarpeiden'
tuotantoa, iausuii tämä Y K : n : jär­jestö.
Tri. Norris E. Dodd, Y K : n
ruoka- ja aoaanviljelysjapston yleis-johtajasanoo
• viiosirairorttinsa ;jph-dannbssa:
"pn olemass?: äärettömän ^
suuri vaarä.^'että. aseistautuml»)hjel-maa
suunniteltaes-sa jätetään 'piaän-vlljelyksen
vaatimukset; hupmipimat-tä
. . . " itäii myöskin on sitä mieltä,
että esim. Korean sodan • vaikutukset
tulevat tuntumaan irielä^kauan sodan
päättymisen jälkeen.:'•':;•/:•::-;.-v--,• '••
Tässä raportissa sähötaah: myös­kin,
että Neuvostoliitossa saatiin par­hain
sato V. 1950 ja että tänä vuonna
myöskin Tonavan laaksossa J a yleen­sä
Itä-Euroopan maissa saadaan vie­lä
parem,pi sato kuin viime vuori­na
... Myöskip Kiina ilmoittaa en­nätyssadosta
tänä vuonna.'
•Lähi- ja Keski-idän sadon ilmoite­taan
muodostuvan -yleensä hyväksi,
mutta näissä mais.sa sadon lisäänty­minen
ei vastaa väestömäärän ;• l i - -
sääntymistä.,; Intiassa uhkaa taa-Äln
'kato. ••:.••;•:, ....
PUOLEN ARVOSTA ^
josved^tte banmaanpoisnito
Hammaslääkäri: - KakäS
y Potilas:?,^ TäsÄoa dolhrU
dyttäkää sitä;väin vähän
KOULUSSA
Opettaja: "Aamu koittaa aalto
kukahan sen on säveltänyt?-
Pikku Aila: "Kaski." 5;
Opettaja:. "Arvaahan uudestaa
Pikku Aila: "Malmsten." - ^
;r .Opettaja: ;*Sano viisi kertaa7
Kuula." -
PikSu Aila sanoo viLsi kertaa,
on kästoettj-. :,„v
.^Öpettoja: "No. kuka on sen ^
tänyt^? .y-y:; •'^ry,.-;^^.
P Ä Aila: "Merikanto" '
ajoissa
Fordin rikkaudet kasvoi
vuodessa $125 milj.
Boston. — Ford,Motor Co:n toimes­ta
on ihnoltettu Massachusettin vero.
komisslonille, että yhtiön varat l i ­sääntyivät
Viime vuonna $125 milj. ja
olivat vuoden lopussa yli 469 miljoo­naa
dollaria. ' / '-;;•-.•.:' VV,:::/:
Intian sanomalehdet
kannattavat Neuvos­toliiton
ehdotusta
Peking. — Intian' lehdet antoivat
viime viikolla melkein yksimielisesti
karinatuksetisa .Neuvostoliiton' Y K : n
kokoukselle tekemän äselAautuniisen
yähentämistätja k6ntfoIli% koskeval­la
ehdotxiksellei jossa ehdotettiin vii­den
suurvallan neuvotteluja. Mutta
vaikka" esim. New Delhin sanomaleh­det
tukivat esitystä yksimielisesti ei
hallituksen toimesta annettu min­käänlaista
lausuntoa. lyuman-Ache-son
suunnitelma kohtasi ankaraa kri­tiikkiä.
Kalkissa lehdissä annettiin, erikoi­nen
huomio sille, että Kiina on kut­suttava
mukaan konferensseihin mis­sä
keskustellaan Aasiaa koskevista ky-symykslstä.
Sosialistit Helsingin
ylioppilaskunnassa
Helsinki. — Helsingin Yliopiston
Ylioppilaskunnan -vaaleissa sai vasem­mistolainen
Akateeminen Sosialisti-seura
iOl ääntä ja yhden paikan yli­oppilaskunnan
johdossa. Oikelstoso-siaUdemoJtraattine^
Akateeminen So-sialistlyhdistys
menetti edustajansa
saatuaan 61 ääntä.
Peking. — Tri Norman Bethunen
kuoleman 12.vuot^päivänä julkaistiin
täällä vetoomus lääke- ja sairashoidon
^aliä työsitei^^
tä heidän tulisi seurata ja telidä tun­netuksi
suuren canadalaisen lääkärin
esimerkkiä, karisainyälisyyttä ja ha­rien
osuuttaan Kiinan kansan vapaut-tamistaistelussa.'
. T r i Norman Bet-hune
kuoli verenmyrkytykseen mar­raskuun
22 priä 1939, työskennelles­sään
entisen kuuluisan Kahdeksaimen
Armeijan mukana.
Vetoomuksen esitti armeijan vete-raanilääkäri:
ja Bethunen koulukun­nan
jäsen Yen Chingshan Pekingin
"Peoples Daily "-lehdessä julkaistus­sa
muistokirjoituksessa. Antaen eri­koisen
suuren merkityksen tri Bet­hunen
esimerkilliselle työlle hän sa­noo
kirjoituksessaan: "Missä hyvänsä
haavoittunut tai sairas tarvitsi apua
ihan kiirehti slime ja teki kaikkensa
hänen pelastamisekseen, huolimatta
suurista puutteellisuuksista..."
kirjoittaja, joka nykyään on Poh-
TRI NORMAN BETHUNE
tusärmeIjan;.vterveydenhuolto-depart-mentln
apiUaispäälllkk sanoi ter-veyshuoltpdepartmentln
alaisuuteen
joIs-Kiinassa olevan Kansan Vapau-! kuuluvia ihnolttautuneen ryhmä ryh-
Kiliian suuri maareformi
päätökseen keväällä ,
• Lontoo, j^— Times klrjeittaa. että
Kiinan valtava' maareformi saatetaan
päätökseen : ensi kesään mennessä.
Lehti huomauttaa, että reformi ori to­teutettu
tehokkaasti ja oikieudeiunu-kaisestl
ja nyt voidaan jäädä odotta­maan
tuloksia.
Timesin kirjeenvaihtaja kuiterikin
huoniauttaa, että reformi on vapautr
tanut Kiinan talonpojat köyhyydestä
ja pakkovallasta; ;sekä asettaa talon-pojat
oikeutettuun asemaan. i -
sen- jälkeen kiiri Amerikan imperialis.^
mi aloitti hyökkäyksen. "Tämä on
käytäririöllineri osoitus Kiinan ter-veyshoitotyöläisteri
patrioottlsuudes-ta
ja karisalnvälisyydestä.'
Kirjoittaja sanoo lopuksi, että Y h ­dysvaltain
; imperialismi yhäti pitää
kiinni hyökkäyksestään, huolimatta
sotilaallisesta . tappiostäari." Tästä
syystä myöskin kiinalaisteri isäiraan-holtotyölälsten
tulee jatkaa tri Bethu­nen
perinteiden toteuttamista ja vie­lä
laajentaa avunantoa Korean rinta­malla.
:;''V^- • .: : xV-^-.'
Tri Bcthune saapui Yerianiln japa-nivastalsen
sodan alettua, ja otti palk­kansa
Pohjois.KIinan japanilaisvas­taisessa
keskuksessa. Siellä hän tapa­si
suuren joukon haavoittuneita ja sai­raita
taistelijoita hyvin huoriolssa
olosuhteissa. Tri Bethune kävi lää-klntätyöhön
Itseään säästämättä ja
työskenteli väsymättä kuolemaansa
asti. •
^Canadan postilaitos on kehoitta
yleisöä muistamaan, että jouitaj,
noissa on postissa tarallista villd^
pi toiminta, josta syystä kaikki J«i
posti ön lähetettävä mahdöliislma
ajoissa ehtiäkseen perUle varmasti,
nen joulua.
Joulukortin lähettäminen avoio,
sa kirjeessä riiaksaa nyt kaksi sent
ensimmäiseltä . kahdelta missiltä
sentui.Iisää'jokaiselta kahdelta lis
unssilta,
Postikorttien lähetys maksaa
senttiä, ja kirjeiden 4 senttiä Can
daan ja Yhdysvaltoihin. Palkallj.
kirjeet, jotka jaetaan samasta pos
konttorista, maksavat 3 senttiä e
simmälseltä unssilta ja sentin job
seita lisäunssilta.
Postiviranomaiset ehdottavat, et
kaikki Yhdysvaltoihin osoitettu po;
(varsinkin paketit, jotka käsitellii
tullissa) lähetettäisiin viimelstäi
jouluk. 8 pnä. Ontariosta British C
liimbiaan osoitettu posti olisi läh
tettävä viimeistään jouluk. 8 pnä,i
bertaän. Saskatche'wariiln ja Ne
foundlandlin viimeistään joulut l
Manitobaan ja Atlannin ranniki
maakuntiin jouluk* 14 pnä ja Quebec
ja Ontarion maakunnan posti viimei
tään jouluk. 15 pnä.';
Paikalliseen.. jakeluun tarkoitet
posti olisi jätettävä postikonttai
viimeistään jouluk. 17 pnä.
Myöhenimin postitettujen läh^
ten aikanaan perille saapuminen i
kyseenalainen, sanovat postlTiraB
.maiset.;;
Ölkaä varmat, että lähetyksissäm
on oikea ja täydellinen osoite ja etl
^pakeUt; ovat lujasti käärityt; i&
tut^S^nriä varustetut lähettäjän osci
teellä, mahdollista palauttamista ra
ten. ;•••-;:••;>
Britannian työ­voimasta
kolmasosa
on naisia
Vuoden 1950 toukokuun lopulla J
moitettiin Britannian työvolnia-li
meijasta, joka käsitti kaikkiaan Mi
20 miljoonaa henkeä, olleen yli b
masosa naisia, kaikkiaan Ehes seits
män miljopnaa naista. Naistyilä
sistä oli noin neljä kymmenestä art
liitossa olevia, joten noin 60 proseö
: tia oli leskiä ja yksinäisiä naisi
Noin joka neljäs Britannian aviflli
tossa olevista naisista oli anslotäi
sä, todetaan toimitetun tutkimite
perusteella. *.f{j|
": Noin: kaksi kolmasosaa (64 prosen
tiä) työssä plleisia naisista oli aB
40 vuoden ikäisiä.
Yhtä ja toista sieltä ja täältä
Yhdysvalloissa on käytännössä sel­lainen
laki, mikä edellyttää ulkomai­den
propagandistien räcisterölmlstä.
Tämän lain käytäntöön paneminen on
kuitenkin hyvin mielivaltaista. Sillä
esimerkiksi rauhan puvustajat yrite­tään
määritellä Neuvostoliiton asia-miehiksi
ja heidän pitäisi siitä syystä
rekisteröidä Itsensä Neuvostoliiton
asiaaniehlksl Yhdysvalloissa. Tällai­nen
-tulkinta on eräänlainen tunnustus
Neuvostoliiton rauhanpolitiikalle sillä
ihtääilä siteri myönnetään Neuvosto­liiton
.haluavan rauhaa ja toisaalla,
koska Yhdysvaltain hallitus haluaa ja
valmistelee sotaa varten, sen toimesta
pyiitäärileimaanman rauhan ystävät
Neuvostoliiton aslamlehlksl, mikä
merkitsee käytännössä vihollisen
eduksi' to:mimista koska kerran Neu-
Toinen juttu mikä on sattunut ha­ravaamme,
ph myöskin; Yhdysvallois­ta.
Se koskee myöskin sitä sotaa,
mihin Yhdysvallat valmisturvat. Noin
200 Yhdysvaltain kongressin jäsentä
sanotaan pleyan parhaillaan matkoilla
ulkomailla,; yaltlbn kustannuksella, sil­lä
"vuorini •1951 maailmasta on muo-dostimut
Yhdysvaltain korigresslmie-hen
maakunta" kuten "Time' mainit­see;
USA:n kongressin jäsenet ovat
tarkastariiassa niitä alueita, jotka on
liitetty tai aiotaan liittää Wall Stree­tin
hallituksen • "vaikutuspiirin" ja
miUä tavalla sotavoinila ja -varus­tuksia
rakennetaan suimniteltua sotaa
varten. Seii jälkeen kun Turkki l i i ­tettiin
Atlärinin sopimusmaihin,. on
Yhdysvaltain rintama siirtynyt Neu­vostoliiton
rajalle Turfcissa. sihiä on
vostoliitto on useaari kertaan mainittu syy miksi-" huomattava määrä kon-
• nolaan oltavan aivan välirauhan aatossa, yhdysvaltalaiset kenraalit
puhuvat siitä, että taistelua ja ihmishenkien uhrausta jatketaan Jqii-luun
asti, ikäänkuin ampumisen lopettami.sta ei voitaisi tehdä heti, •
kuten kaikki oikeakieliset ihmiset haluavat.
-<8'
todennäiköisenä "vihollisena." Nyt kun
Yhdysvallat ovat lähettäneet diplo­maattisen
edustajansa Paavin hoviin
Ja—tunnustaneet roomalaiskatolisen
kirkon valtioksi, on eräs protestantti­nen
pappismies esittänyt, että kaildci
niäinitun kirkon, papit olisi rekisteröi­tävä
ulkomaisen hallituksen aslamle­hlksl
Yhdysvalloissa. ' Se on hyvin
Johdonmukainen ja karinatettava eh­dotus.
Sitä el kuitenkaan oteta huo­mioon
koska Setä Samulin hallitus on
sodan kannalla ja paavi myöskin hie­roo
sotaa Ja v^hkellee sen hsrväksi.
Mutta raiihan kärinättäjat, kuten esi-:
merkiksi tri DuBois, leimataan annot­ta
toderinäkölsen "ivihollisen" aslamle-hiUsi.
^- -
gresslmlehlä on "vierailulla" Turkissa.
Kuten tiedetään ovat New Yorkin
satamatyömlehet olleet "lalttoinassa"
lakossa imiönsa tsaaria,, Joe Ryanla
vastaan. Palkkojeri lisäksi lakon syy­nämainitaan
okvan sen "alentavan
päivittäisen : j rivissä olemisen . työn
saantia varten" johon unIon pcmot
ovat pakolttaneet union jäsenet, joi­den
on maksettava työnteko-oikeudes­taan
niille "gangstereille, kiskureille ja
varkaille, jotka toimivat unlon työ-kunUen
Johtajina ja värvääjinä" ku­ten
Time viikkolehti toteaa. SeUainen
on se oikea amerikkalainen Ja demo­kraattinen
unio a la Joe Ryan, Joka
antaa ailloia tällöin määräyksen, että'.
vissejä Neuvostoliitosta saapuneita ta­varoita
ei saa purkaa New Yorkin sa­tamassa.
Kun Jee on tällä tavalla
todistanut poliittisen luotettavaisuu-tensa,
saa hän pitää gangsterinsa,
kiskurinsa ja varkaansä unionsa alem­pina
pomoina, jotka kiskovat jäsen­maksujen
lisäksi mielivaltaisia mak­suja
työoikeudesta. New Yorkin sata­massa
vallitsee oikea terrori. Kaikki
Joe Ryanin ja hänen kätyrlensä ^val­taa
uhmaavat päästetääri pois päiviltä
lyijyn aivulla. New Yorkin satama on
"vapaa; maa" Joe Ryanin gangste­reille
yjn.s, '
tiiyt voidaan nähdä mikä "siunaus"
on ollut siltä Marshall-avusta, jota
cslni. Englanti ja Ranska ovaj; saaneet.
Englannin punnan ja. Ranskan fran­gin
sanotaan olevan hyvin horjuvalla
pohjalla, josta syystä englantilaisten
ja ranskalaisten ori kiristettävä en­tista
enemmän mahavyötään, tultava
to.meen entistä vähemmällä, ravin­nolla
ja vaatetuksella — ja kalkki pel­kästään
siltä syystä, että näiden mai­den
valtlotulot ja varat on käytettävä
sotaa varten Wall Streetin: riiääräys-ten
ja Marshall-avun saannin ehtojen
mukaisesti. Se Marshall-apu Ja Wall
Streetin sotasuunnitelmiin' suostumi­nen
ovat olleet kuin pikkusormen p i ­rulle
antamista, ise johtaa lopulta
kadotukseen.
H a 1 l o wcen-Iltana, Pj'häinmiesten
päivän aattona liikkuvat kaikenlaa­tuiset
henget—niin ainakin väitetään.
Silloin oli myöskin kuuluisan yhdys­valtalaisen
maagikon, Harry Houdinln
kuoleman 25-vuotispälvä. Hänen ys­tävänsä
olivat kokoontuneet sen Joh­dosta
Omahaan. Nebraskaan vuotui­seen
Istuntoon sillä he ovat.vakuu­tettuja
siitä, että jos hengillä on mi­tään
virkaa ja merkitystä niin var­maan
Harry-vainaja antaa heS
merkin olemassaolostaan tavalla
toisella. He olivat yrittäneet honte
telia Hacry hengen esiin vaikka DBB
kalaisilla keinoiUa edeUlsten 25 VDOB
päivän johdosta. Mutta he olivat epä
onnistuneet 24 kertaa. Siitä li'J^
matta he edelleenkin jTittivät. .
He olivat levittäneet: hajaUeen pa
kan pelikortiteja jä heillä oU pia
lukossa oleva munalukäo. kädessiii
He sanoivat: "Ali right Harry, jos
näillä tienoin niin anna tietää." Ha?
oli määrätty avamaan lukon ja ^
maan ristimaijan tanssunaan.; P»
lentoista minuutin jälkeen luopuiti
'Harryn ammattiveljet kanteesta
mitään ei tapahtunut;
Eräs toinenkin taikuri oli yntM
manata Harryn hengen esiin Mani*
tanissa. Harrj-n oli määrä läHet»
sanoma : Mcrsen aakkosien ävoiffl
M•,iltmäämna tetii mtaipeahhettu npuyyt.s ivät tunne.ö ö
taikurivainajalta jonkinlaista
nuatusta" vanhan ystävj^den ja «i'
mattiveljeyden nimessä. Mutta K
ten sanottu, mitään ei tapahtunutij
sen paremmin kuin 24 aikaisannaJ
kerrallaikaan.;
Kuka vielä uskoo "henkiin Ja
keen muuhun sellaiseen taikuuteai-
RJeldän' pääministerinme
Jean-Paul St. Laurent s a n o r *^
tähi, että Quebecin p ä a ^
Duplessis on-loukannut pa»°°'^TL
Ja' yrittänyt rajoittaa rof^
opettajien puhevapautta, ^ a ^ * ^
ei nähtävistikään tunne ^ ^ ' ^
pääministeriä tarpeeksi bj-vitt/*-™
danadan fasistisin h a U i t u s n i^
rikkonut ikäytännöUisestI M - - - ^
kaikkia , työläisten «"^euksla 1»
pauksla ja uhkaa niitä « d * ^ ^
Paul tekisi oikein kysyessään w w
maakuntansa työIälsUta. ^