Vapaus, April 21, 1923

              s IL L A O N: YKSI VmOLUNEN! YKS TAISTELU!
'f
-SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PÄÄMÄÄRÄ*
vapautusta
^gen itsensä
Yain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
Lquantainar huhtikuun 21 p. — Sat April 21 yn Vuosikeiia - Voi VII
. Anlarion kaivosmiehet kay-
" ^ ^ ^ Kehottavat o.
loukkoon uhkaamMia. \
Vmaden julkaistavaksi on So.
I ^ n e s t . lähetetty seuraava
I ^ S i m e Mine TVorkers Union
J laisessa kokouksessa, joka pi
^TMW^^^^'^ huhtikuun 15
• ^ t e t t i i n seuraavaa:
i P. M. W. U. jäsenistön
iliolta j ä t e t t f i n t ä m ä n huhtikuun
päivä kaivosten omistajiUe vaa-iDS
palkkojen nostamisesta 20
iillä tuntia kohden, ja
Koska tähän, huhtikuun 16 pai-
^ 3 mfennessä kaivosten omistajat
£ ole tuota vaatimusta ottaneet
Inomioonsa, huolimatta siitä tosi-i^
a£ta että. heidän voittonsa ovat
1 irpeettoman korkeat ja sadat kai-t|
»st)-51äisten lapset ovat vailla kun-l
i Ollista ruokaa j a vaatetusta', nnn _
% Tämän tähden nie täten ilmoi­namme
kaikille työläisille että pysy-f
i t pois Porcupineri kaivosalueelta
f fesi kunnes n o i h i n vaatimuksiin on
i j i o s t u t t u . li Samassa kokouksessa Kaivosmies-
H n Unio p ä ä t t i myöskin lausua pa-
'lleksnmisensa kaupungin kauppiait-f
i n yhdistyksen menettelyn joh-
Josta seuraavilla syillä:
Il Varsinaisessa P. M. ~W. U. koko-llksessa
joka pidettiin kuluvan huh-
' ^ n u n 8 päivänä valmistettiin pää
isiauselma jolla pyydettiin kau-igin
kauppiaitten yhdistystä an-kannatuksensa
työläisten
atimukselle, heidän yrittäessä 8aa-
Ai itselleen kuntiollisen elämisen
ison, Tämä päätöslauselma jä-
(, ittiin personallisesti. sanotun yh-
«istyksen presidentille joka on pu-eillaan
esiintynyt ctyöläisten ystä-änä>
j a j p t a hän onkin, ainakin
iin pitkälle kuin työläisiltä elämän-
\ \ tekeminen o n kysymyksessä. Ky-
'\ »essäoleva presidentti lupasi ot­taman
kysymyksen esille kaup-iitten
yhdistyksen ensimäisessä
itoaksessa, jonka han sianoi pidet-ivän
9 päivänä. Hän on nyt osoit-utunut
olevansa sanojensa mit-jn
«n j a «työväestön ystävä», ot-alla
asian esille vasta sitten
iin kanppiaitten kokous oli eh-itty
siirtää .toistaiseksi, jolloin
tettiin aisia s i n ä n s ä haudata.
Kun asian esilleottamisesta tä-n
ei tullut mitään niin uni on j ä -
inistö ei odota tuolta taholta mi-merkityksellistä
eikä anna
omiota heidän mahdollisille, muil-kaan
teoilleen. Tarkotuksena to-illisnudessa
olikin panna nuo. her-
't rain koetukselle ja saada täy-fce^
ti selville mitä he ovat, nuo,
ovat teeskennelleet olevansa
pestön ystäviä j a jotka elävät
[isinomaan työläisten kustannuksel-
Talevatko nämä pikkueläjät
?t suoraan yhtymään njestareihin-
1. joiden suoranaisia apureita he
^ J t t ä v ä t olevan. Työt puhuvat
} \ °'°akkaafflmin kuin sanat ja te-
; Astaan heidät tunnetaan.
[[• Kaivostyöläisten unio on vuok-
' M u t suuren New Empire teatte-a
jossa tullaan pitämään kokous,
«nuntaina illalla tk. 22 päivä.
A , "^"ta uskotaan ja toivotaan
\ J;'.!'" suurimman niitä näillä käm-koilia
on vielä miUoinkaan oUut.
^ • . ^ Woodsworth, parlamentti-
.5^^* Winnipegi3ta • ja Angus
g^flJonald, työväestön edustaja, pa-tunnettu
pitkän Angusin
X ' " " ' !^e'at, puhumaan Porcu-oraille.
Kokouksessa tietys-tulee
olemaan joukko yhtiöit-
1 arkfajoita läsnä.
^^«sherTojen menettely, olles-
. ottematta työläisten esityksiä
'^^ ajanut sadottain
«^umoon, jota ei mitenkään
;='«n_obsi tapahtunut Ja jokai-päiväni
inn« • ^ s — •
flaluatal enemimin
ulkomaalaista fyii-
Yhdysvaltain kauppakamari vaatii
«iirtolais-aaetusten lieventamitta.
Wasliington. — Tuomari Elbert
Garyn aloittama hyökkäys nykyista
siirtolaislakia vastaan joka estää
europalaisia työläisiä tulemasta ame
rikkaan lieventämään työvoiman
4)uutetta, on asia josta voi tulevan
kahdentoista kuukauden ajalla ke­hittyä
paljon tärkeämpi kysymys
Yhdysvaltain politiikassa kuin avo­nainen
työpaja tai tullikysymys.
Yhdysvaltain kauppakamari laa
tii parhaillaan lieventävää siirtolais
asetuksen muuttamista jonka mu<
baan siirtolaisia voitaisiin valita työ
kykyisemmät maahan laskemista
varten, asettainatta maata vaarana­laiseksi
liialliselle siirtolaisuudelle
ja niille epäkohdille jotka olivat
aikoinaan vaikuttamassa nykyisten
siirtolaislakien laatimiseen.
Heidän tarkoituksensa ei ole suu­ressa
määrin lisätä siirtolaisuutta,
vaan pitää tai'kempaa huolta tulok­kaiden
kelvollisuudesta että ame-rikan
teollisuudet tulisivat taattua
riittävällä määrällä ulkomaalaista
työvoimaa, ettei tuotantokustannuk­set
nousisi niin korkealle että sii­tä
joutuisi teollisuus kärsimään ja
edelleen että tuotannossa makset­tavan
palkan suuruus vaikuttaa suu­ressa
määrin kannattaako kapitalis­tien
pitää teollisuuksia jatkuvasti
käynnissä nykyisessä mittakaavassa.
T^ödepartementin sihteeri Davis
laatii samanlaista ehdotusta ja toi­voo
saavansa sen esille uuden lain-laatijakunnan
kokoontuessa.
Presidentti Hardingin täytyy i l ­maista
kantansa tähän kysymyk­seen
nähden. Kapitalistit haluavat
uusia ja nöyrempiniskaisia idistettä-viä,
kun entiset alkavat kapinoi­maan.
.
Englannin j> Venäjän
suhteet jatkuvat
Lontoo. — Eiiglannin epäviralli­nen
idiploriiaattinen yhteys Neu­vosto-
Venäjän kanssa,'mi^ä on oi-tJit
voimassa viimeisten kahden vuo­den
aikana Lontoossa olevan Venä­jän
kauppalähetystön välityksellä
tulee • edelleen jatkumaan, ilmotet-tiin
tänään virallisesta piiristä. En­glannin'ja
Venäjän välinen suhde
tulee jatkumaan äskeisestä välien
käi-jistymisestä huolimaatta, mikä
muka johtui siitä, kun neuvostohal­lituksen
oikeusviranomaiset telot­tivat
erään hallitusta vastaan veh­keilleen
papin ja antoivat muka
clo^kaavan> vastauksen Englannin
asian johdosta lähettämään noot­tiin.
Moskovassa olevan Englannin lä­hetystön
päätarkotuksena sanotaan
olevan asiain seuraamisen mikä täl-ä
kertaa on mahdotonta ilman val­tuutettuja
viranomaisia.
PatriarUca Tikhonin vuoro vastata
. juonittelustaan Venäjän kansan
hallitusta vastaan. — Papit anta­neet
kansan kuolla nälkään pidät­tämällä
kirkkojen kalleudet ja
luovuttunalla faallituk«elle vää­rennettyä
romua.
Mossoliim menetti
kaimatustaan
Kaksi ministeriä eronnut
WarsQva. —Aikeudenkäynti pat­riarkka
Tikhonin ja hänen huomat­tavimpia
apureitaan vastaan tul­laan
alottamaan Moskovassa. Tik-honia
syytetään tietojen välittämi­sestä
valkoisille johtajille vallanku-
'moustaisteluiden aikana. <Myös
syytetään häntä hallituksen määrä­ysten
vastustamisesta, varsinkin mi­tä
tulee kirkkokalleuksien takava­rikointia
koskevaan määräykseen.
Kun hallitus helmikuussa vuonna
1922 määräsi takavarikoitavaksi
osan kirkkojen kalleuksista nälkään
kuolevan kansan pelastamiseksi, ke-hoitti
Tikhon kirkollisneuvoston
kautta päppe^ja, vastustamaan tätä
määräystä. Tämän takia vangittiin
joukko p^ismiehiä, arkkipiispoja
ja piispoja tuomittiin ankariin ran­gaistuksiin.
Papit salakuljettivat kalleuksia
ulkomaille.
Lontoo, huhtik. 16 p. Roomas­ta
tulleessa tiedonannossa sanotaan,
että Stefano Cavazzoni, yleisten
töiden ministeri ja ulkoasiain, oi­keusasian
ja teollisuusasiain minis-teristöjen
alisihteeri ovat päättä­neet
erota. Tämän selitetään ole­van
vastauksen pääministeri Mus­solinin
haasteeseen, jonka hän \ äs­kettäin
ieki, kehottaessaan kaikkia
kabinetin katoolisia jäseniä Umot-tamaan
aikovatko he lojaalisesti
seurata hänen politiikkaansa vai
katsovatko itsensä sidotuiksi puolu­eensa
äskeisen kongressin tekemiin
päätöksiin. Päätöksissä hyväksytään
Mussolinin hallitus vain väliaikai­sesti.
v_
Qr—,—:
Tarkoituksena iskeä WorkerspuoIu-een
sihteeriä tuomitsemisella, puO'
luetta. Juttu erittäin tärkeä vel-jespuolueeelle.
o*••••.•»
työnantajain me-jatkuu
tulee >!-
^'•«"luku säännöllisesti lisSn-menettelyllänsä
ijl tykkänään päin-
Ke toi-
'Jt «illa olevan.
ä o k « 1 ? ^ työläiset eivät
«ttitanua vuosia ritten. To-den-
näköisesti kaivospösöt arvioi­vat
uiiio^ ja yleensä työläisten voi­man
.väärin eivätkä ymmärrä sitä
lenkeä 'joka työläisissä nykyään
vallitsee. Että asia on näin osot-taa
se että uniomme on perustettu
vasta syyskuun 10 p. 1&22 mutta
ästä huolimatta uniomme on kas­vanut
niin että se jo on huomatta­van
voimakas, ollen kasvaminen ol­ut
erikoisen, nopeaa etenkin viimei­sinä
kuukausina. Nykyään on uni-olla
yhtämittaisesti jäsenhakemuk­sia
ja me olemme vakuutettuja et­tä
toukokuun ensi päivänä, jolloin
palkkojen korotusta on vaadittu
pantavaksi käytäntöön meidän käm-piköllämme
on vähintäin 90 prosent
tia työläisistä union jäseninä. Mah­tava
toukokuun ensipäivän mielen-osötus
on jo hyvästi järjestettynä
ja työläiset ovat päättäneet pitää
toukokuun ensi päivän pyhä päi­vänä.
Jokaisen työläisen uskotaan
silloin tulevan matkaan ja osotta-van
olevansa mies, seisomaan vaa-timuksiensa
puolesta. Näyttäkää
plutokraateille,, jotka eivät itse tee
mitään kunnolliBta työtä, että poh­joisen
orjat ovat heränneet. Näyt­täkäämme
että me emme enään tn.
le iyoakentelemään nälkäpalkoiUa,
«Uoinkun matttainat kasaavat säon.
natfaomia rikkaaksia meidän kustan-ndteiBnanimc.
'
Viranomaisten katkeruus on huo­mattavasti
kasvanut papiston osit­taisen
menestymisen takia. Papit
ovat kierällä pelillään saaneet pidä­tetyksi
suurimman osan kirkkojen
kalleuksista. Muutamissa tapauk­sissa,
kuten Samarassa, papit tie­täessään
takavarikoitsijaih tulevan
valmistivat arvottomia jäljennöksiä
kalleuksista ja kätkivät alkuperäi­set.;
Kun sotilaat toimeenpaniva
l^^kftyarikoinnin nälkäisteii hyväksi,
öysivätkin he vain lasia^ ja, messin­kiä.
Tämän yhteydessä oli papeil
la nerokas suunnitelma näiden ai
kuperäisten afirteiden salakuljetta-.
miseksi ulkomaille.
Hallitus sai haltuunsa kirkon kai
euksia kaiken kaikkiaan'5,000,ö0(^
dollarin arvosta. Yksistään luosta
rien hallussa .arvioittiin olevan kal­leuksia
. ennen sotaa noin ,65,000,-
000 ruplan (32,000,000) arvosta
iSiten teki Venäjän papisto itsen­sä
syypääksi siihen, että Venäjää
kohdannut kato muuttui niin traa-gilliseksi
kuin se oli. Neuvostohal
lituksella ei Wlut varoja hankkia pi­kaista
apua ulkomailta siksi, että
monivuotinen sota oli saattanut ko­ko
talouselämän sekasortoon. Kir­koilla
sensijaan oli hallussaan suu­ret
rikkaudet ja olisi luullut, että
ei ainakaan kirkonmiesten taholta
syntyisi vastustusta, jos suuren kan­sallisen
hädän aikana kirkon ylel
lisyystavaroita käytettäisiin . kan­san
pelastamiseksi.^ Venäjän papis
to nousi kuitenkin ^vastustamaan
hallituksen määräyksiä, siksi että
se toivoi nälänhädän tuhoavan neu­vostohallituksen.
Neuvostohallitus ei voi jättää
rankaisematta rikosta, jota voi­daan
pitää mitä kataliinpana. Sik­si
on Venäjällä raahattu näitä pa­piston
pääpukareita oikeuteen ja
siksi on heille annettu ankaria tuo­mioita.
Tämän syyn takia telotet­tiin
Moskovassa hiljattain eräs ka­tolisen
kirkon «isä» Butchkevitsh,
joka kaiken muun rötöksensä lisäk­si
oli sodan aikana välittänyt tieto­ja
Puolan hallitukselle.
Useiden kirlconmiestenkin mieles­tä
teki Venäjän papisto taktillisen
virheen ryhtyessään vastustamaan
kirkkokalleuksien takavarikointia,
sillä tällä teollaan on se nostatta­nut
päälleen köyhän kansan vihan.
Venäjän papisto on vienyt leivän
nälkäisen suusta. ^
pääsy Lausaimeen
Lontoo. — Huolimatta Venäjän
vaatimuksista olla edustettuna Lau­sannessa
pidettävässä läheisen. idän
rauhankonferenssissa joka alkaa vii­kon
kuluessa, tullaan siltä kieltä­mään
sinne pjäsy. Tämä ilmoitus
tehtiin parlamentissa maanantaina
Samalla ilmoitettiin että Suur Bri­tanniaa
tulee iedustamaan Sir Hora-ce
Rumbold, eikä lord Curzon ulko­ministeri
joka edusti Britanniaa en
simmäisessä rauhankonferenssissa.
Saa nähdä onnistuvatko herrat ai­keissaan
pareihmin ilman Venäjäii
kuin ennen. •
Venäjän kotomoteoE
Cobalt. — George W. Lee T. &
N. O. rautatiekomissionin puheen­johtaja
ilmoitti täällä, että rautati­en
rakentaminen Kirkland kulta-dueen
läpi Crown Reserve kaivok­selle
aletaan heti. Haaraa aletaan
rakentamaan _Swa8tikasta, mennen
Kirklnd Lakella Wright-Hargrave8
kaivoksen sivu, Lebel twns6ipjn lä­pi
Bigvvood kaivoksen kohdalta ja
edelleen Gauthier townshpin poikki
noin kolme mailia etelään Argo-naut
iouvoksestei päättyen Larier
Järven rannalle' noin kaksi mailia
itään Cnmn Reserve kaivoksesta.
Moskova. — Kultomatuotteiden
valmistus, joka ön Venäjän ckevyis-tä
» teollisuusaloista kiijckein vilk­kain,
edistyy edelleen. Valtion
trustit ja yksityiset laitokset pitä­vät
350,000 miestä käsittävää työ­voimaa.
'Normaalioloissa työskente­li
tällä alalla 400,000 työläistä.
Työpalkat ovat keskimäärin 60—
80% rauhanaikaisista palkoista.
^olmessa suuressa tehtaassa, jois-öa
minä kävin tällä viikolla, havait­sin
tuotannon tuntia kohden olevan
jokseenkin saman kuin vuonna 1915.
Äskettäin kansallistutetuissa E-mila
Sindelin värjäys-, valkaisu- . a
painatustehtaassa, eräässä Venäjän
paraiten varustetussa viimeistelyteh-taässa
oli 1,500 työläisen tuotanto
tammikuussa tänä vuonna 2^500
kappaletta kahdeksatuntisena työ­päivänä.
Tammikuussa vuonna 1915
oli 4,000"työläisen tuotanto 8,000
kappaletta yhdeksätuntisena työpäi­vänä.
Vaikka siis tuotanto ja työs­sä
olevien työläisten lukumäärä on
vain 36% ratihanaikaisesta, niin on
tuotanto miestä kohden kuitenkin
sama,
Moskovan tehtaassa (15,000 työ-äistä),
jossa on 2,600 kutomako­netta,
joista 1,800 on nykyään käyr
tänn&ssä, on tuotanto konetta koh­den
sama kuin niihin aikoihin, jol-oin
oli kapitalistinen kontroIH.
Venäjän tehtaissa oli liinavaate-tuotanto
vuonna 1921—22 koko­naista
243% enemmän kuin vuon­na
1920—21, Jos raakaa pella­vaa
saadaan ja markkinoita kiihot­taa
hyvä sato tänä vuonna niin odo­tetaan
tuotannossa yhtä hyvää pa­rannusta.
Suuret lähetykset ame-;
rikkalaista pellavaa Moskovan teh­taita
varten, saapuu Pietariin piak­koin.
Yleisvenäläinen kutomatyöläister.
unio, teollisuusunio, johon kuulumi­nen
on vapaaehtoista, mutta joka
kuitenkin käsittää 95% -kaikista ku-tomatyöläisistä,
toteuttaa jäsenis­tönsä
keskuudtessa täydellistä valis­tus-
ja sivistysohjelmaa. Ensimäi-
Senä ryntäyksenä on lukutaidotto­muuden
poistaminen, mikä onkin
saatu jo melkein loppuunsuoritetuk-si.
Toinen tditävä on teknilHsen
koulun perustaoiinen joka tehdas­ta
varten. Union ohrelman tarko­tuksena
läbivuosieh aikana on kom­munististen
spesjalistien asettami­nen
entisajan teknillisten Johtajien
tilalle.
Suuren Tregornian nykyinen Joh­taja
on puolueen Jäsen Ja tydläinen,
Joka ailräisenuoin oli tavallinen ku­toja.
St. Joseph, Mich, huhtik. 15 p. —
Huomenaamuna alkaa Workers puo­lueen
nykyisen toimeenpanevan" kir­jurin
ja Kommunistipuolueen enti­sen
sihteerin Charles E. Ruthenber-gin
kuulustelu. Tämä kuulustelu
tulee muodostumaan nykyvuosien
kaikista tärkeimmäksi oikeustaiste­luksi,
missä työväenjärjestön edus­taja
on syytettynä ja tarkotuksena
on antaa isku valtiolliselle vallan­kumoukselliselle
työväenliikkeelle.
Huolimatta siitä, että Foster oli
ensiksi kuulusteltavana ja syyttäji­en
tarkotuksena myös on raivata
tieltä pois niin vaarallinen henkilö
kuin on Foster, joka on Ammatti-unioidlen
Valistusliiton kautta kyen­nyt
paljon aikaan saamaan tämän
maan taloudellisen työväenliikkeen
alalla, niin tosiasia on, että syyt­täjien
päätarkotuksia on iskeä Wör-kers
puoluetta ja yleensä vallan-kuniouksellista
työväenliikettä ja
raivata tieltä pois niin kyvykäs,
tunnettu ja tinkimätön luokkatais-telija
kuin €in Euthenberg. Voipa
sanoa että miltei päähuomio tulee
kiintymään Bridgemanin jutuissa
Ruthenbergin kuulusteluun. Foste-rin
juttu oli. ikäänkuin alkusoitto,
koejuttu syyttäjien puolelta.
On varmaa, että syyttäjien ta­holta
tullaan tekemään, mitä armot­tomin
hyökkäys Ruthe'nbergia vaa­taan.
Onhan hän veteraani luok-kataistelunikkeessä.
Hän on jo en­nenkin
ja vieläjiä niin usein joutu­nut
tekemisiin nykyisen järjestel­män
tukipylväiden kanssa. Häh on
monta kertaa vangittu ja ollut van-kityrmässä.
Hän myös* avoimesti
tunniisti, ollessaan todistamassa
Fosterin puolesta, että hän on ollut
Kommunistipuolueen kirjurina. Hä­nellä
siis on tuota «syntiä» paljon,,
jolla seikalla syyttäjät tulevat vai­kuttamaan
häntä kuulustelevaan
lautakuntaan.
Ei ole tiedossa mistä kaikesta
syyttäjät tulevat,, lopullisesti häntä
syyttämään. Varhaisemmin teh­dyissä
syytöksissä häntä syytetään
«kuulumisesta järjestöön, joka kan­natti
velvollisuudeksi, tarpeelliseksi
ja sopivaksi rikoksen, saboteesin
väkivallan ja muita laittoman terro­rin
keinoja keinoina taloudellisten
ja poliittisten reformien aikaan saa­miseksi.
» Mahdollisesti syyttäjät
tulevat tarkoin harkitsemaan minkä
syytöksen he lopullisesti tekevät,
mistä he saisivat tuomituksi, kun
he eivät onnistuneet Fosteria syyl­liseksi
saamaan, ainakaan ensi ker­ralla.
Että kommunistipuolue ei ole
kannattanut saboteesia, syndikalis-raia
ja rikoksia on jokaiselle työvä­enliikettä
lähemmin tuntevalle tie­dossa.
Kolmas Kansainvälinen ei
sitä tee, eikä ole voinut sen tässä
maassakaan oleva osa sitä tehdä,
kuuluessaan K. K:seen.
Ruthenbergin juttu tulee muo­dostumaan
ratkaisevaksi kaikista
nyt vireilläolevista radikaalijutuista,
aihe u tunut Kommunistipuolueen
konventsioonin pidosta ja siihen
tehdystä hyökkäyksestä. Jos Rut-henberg
vapautettaisiin, niin se
merkitselsi sitä, että kaikki jutut
tulisivat raukeamaan,' Ruthenber­gin
samoin kuin useain toisten 34
kuulustelua odottavan kohtalo on
TVorkerspuolueelle erikoisesta mer­kityksestä,
mistä syystä Worker8-
puolueen jäsenet tulevat mitä sau-rTmmalla
mielenkiinnolla seuraa­maan
Ruthenbergin kuulustelun
vaiheita. Jo ennakolta kumminkin
voi sanoa, että olkoonpa kohtalo mi­kä
tahansa, niin vallankumouksellis­ta
työväenliikeettä ei voida tuhota
tässäkään maassa sen paremmin
kuin sitä on voitu ja voidaan tuho­ta
muuallakaan. Joskin yksitjrlsiä
jäseniä Ja kannattajia raivataan
pois tieltä, joutuu liikkeen uhriksi,
niin uusia nousee sijaan. Ja Jos
Ruthenbergia kuulustelemaan saa­daan
kunnollinen lautakunta/ niin
on toivoa että hänet vapautetaan-kin.
• Hän ei ole missään tapaak-seasa
tehnyt niitä tekoja mitä rikokv
Vasbvanankumoiis
iskuvahojina Sak­sassa
Berlini 28-3. — Munchenistä i l ­moitetaan,
että Baierissa ollaon, var­sin
levottomia fascistien jatkuvien
mielenosoituksien ja valmistelujen
johdosta vasta-vallankumouksellisen
valtiokaappauksen varalta. Liikkeel­lä
on mitä hurjimpia huhuja siitä
milloin tuo suuri fascisti-isku lyö-,
dään, ja arvellaan että Hittler tu­lee
sen suorittamaan huhtikuun al­kuviikkoina.
Ajan merkkinä voi­daan
pitää, että fascistit pitävät jo-ka
Baierin kolkassa avoimia harjoi'-
tuksia. Preussin sisäministerin, Se-veringin,
puuttuminen asiaan näyt­tää
vain hetkeksi seisaHduttanecr
liikettä samaan aikaan, kun porva-rislehdistö
hyökkää intohimoisella
raivolla kommunistien kimppuun,
sosialiderliokraattisten lehtien 'joko
vaietessa taikka yhtyessä ajojah­tiin.
Porvarilliset ovat painostaneet
Severingin antamaan selitykseen,
mikä sisältää, että kommunisteja
tullaan syyttämään valtiopetokses­ta,
elleivät nämä luovu yritykses­tään
luoda tehokas työväcnpuolus-tus.
Kommunistit eivät kuitenkaan an­na
porvarillisen raivon enempää
kuin sosialidemokraattisten ministe­rien
selityksienkään pidättää itse­ään
itsevarjeluspyrkimyksissään, joi­hin
muuten ottaa osaa laajoja jouk­koja
muistakin työväenpuolueista.
Niinpä on monissa Berlinin tehtais­sa,
kunnallisissa laitoksissa muodos­tettu
puolustusmiehistöjä, ja näh­dään
näiden silloin tällöin suljetuis­sa
riveissä marssivan työVäenkort-teleisBa
Kansainvälistä laulaen.
Sakuista ja Thuringenistä ilmoi­tetaan,
että melkein kaikki entiset
korkeammat upseerit on vangittu
osallisuudesta suureen monarkisti­seen
salaliittoon.
Ransknloinea ääni Ruhrin valtausta
• -. I -. vastaan. :
Yhdysvaltain Saksassa olevat käty­rit
urkkineet asian esille ja teh»
neet siitä ilmo^uksen Ranskan
hallitukselle.
Parisi, huhtikuun 19 p. — Yhdys­valtain
salaiset asiapiehet Saksas­sa
ovat saaneet selville, että Ger-mnn
Jonkhor Fokker Corporationi
valmistaa tulisella kiireellä suurta
määrää ilmalaivoja. Laivat raken­netaan
Venäjän hallitukselle, mut­ta
salaiset agentit väittävät niitä
voitavan käyttää Ranskaa vastaan.
Venäjällä ja Saksassa kerätyt sk-laisten
kätyrien raportit pvat ku­lotetut
Pariisiin, jossa Yhdysvaltain
lähetystö on niiden johdosta tehnyt
Ranskan hallitukselle täydellisen ra.
portin. ,
Neuvostohallituksen tilaus 2,500
Kuuluisa historianprofesBori Au-lard
kiinnittää VLe Peuplessä» rans­kalaisten
huomiota suureen julis­tukseen,
minkä porustava kansal-liskoTcous
antoi vuonna 1790 Ja mis-sä
juhlallisesti aelitetäun, että Rans­kan
kansa luopui kaikista valloitus­sodista
eikä tulisi tekemään mi­tään
attentaattia Tninkään toisen
kansan vapautta vastaan. Rans­kan
porvaristo on nyt unohtanut ju­listuksen
kansain itsemääräämisoi­keudesta,
kuten porvaristo ori unoh­tanut
niin paljon vallankumouksen­sa
suurteoista. Ranskan kiihkokan­salliset
puolustavat Ruhrin valtaus­ta
sillä, että maakunta on ollut
«ranskalainen.» Mutta Auiard osoit­taa,
että maakunta on yhdentoista
vuosisadan ajan ollut saksalainen,
lukuunottamatta lyhyttä kolmen­toista'
vuoden väliaikaa (1801-^
1814), jolloin se ranskalaisen ase-onnen
nojalla onnistuttiin liittä­mään
Rtnskaan. Lisäksi ci Rei­nin
maakunnan asukkailla nykyään
ole pienintäkään halua tulla rans­kalaisiksi,
yhtä vähän kuin elsas
silaisilla on halua olla saksalaisia.
Canadan hallitus ahdis­telemaan
viina-laivoja
Victoria, B, C, — Monet luule­vat
laillistetun viinatrokauksen Yh­dysvaltain
ja Canadan välillä saa­van
kuoliniskun nyt kun British Co­lumbian
yleinensyyttäjä A. M. Man-son
ilmottaa, että Canadian hallitun
viimeinkin on luvannut ryhtyä yh­teistoimintaan
hävittääkseen viino­jen
salakuljetuksen Yhdysvaltoihin.
Manson selittää, että täst*6^es kiel­letään
British Columbian satamis­sa
purjehduspaperit «syvänvcden
laivoilta», jotka ovat viinalastissa.
British Columbian satamien ja
Yhdysvaltain välillä on hhrjotettu
vilka.sta viinaliikettä. Vaikka väki­juomien
lähetys Yhdysvaltain puo­lelle
Canadankin asetusten mu­kaan
pitäisi oleman kiellettyä, on
kuitenkin British Columbian, sata­makaupungeissa
JuUdsia. viinalähe-tysliikkeitä,
Jotka ha^Jottavat ku­koistavaa
liikettä, Heikein kuka
ilmalaivaa.
Uskotaan että Ranskan pääminis­teri
Poincaren äskettäin pjitj^mä
puhe, jossa hän sanoi Saksan parin
vuoden kuluttua kieltäytyvän mak­samasta
sotavelkojaan Ranskalle,
johtuu juuri siitä että hänellä Jo
silloin oli tiedossaan tuo flalalsten
agenttien tekemän «löytö.»
Amerikan salaiset asiamiehet
väittävät että Saksan, Englannin
j a Italian tehtailijat kilpailevat saa­dakseen
Venäjän hallituksen ilma­laiva
tilausten kontrahteja. Tä­hän
monnessä väittävät nuo agen­tit
Venäjän hallituksen tilanneen
119 ilmalaivaa Englannista, 69 Ita­liasta
ja 2,600 Saksasta. Bolshe­vikit
ovat tuon tiedonannon mu­kaan
melkein kokonaan^ antaneet
ilmalaivojen ybinrakennlisoikeuden
saksalaiselle Jonkher firmalle, silli
ehdolla että laivat ovat kaikki vai-'
miina viimeistään keskellä vuotta
1925. • -
• Myöskin väitetään että Venäjän,
hallitus on antanut joukon tehtai- •
taan saksalaisten firmojen käytefe-tavaksi,
Jotka myöskin nyt jo/ pi­tävät
jlmailuliikottä yllä Koenigs-burg
--Moskova ja Moskova Khar-kof
ilmalaiva linjoilla.
Ranska pelkää Saksan nousua.
Ranskassa ollaan valmiita usko­maan
että saksalaisia ilmalaivoja
ei ole aikomus rakentaa Venujaa
varten vaan että niillä' on tarkotus
tehdä hyökkäys Ranskaa vastaan.
Versaillesin rauha rajoittaa Sak­san
oikeuksia rakentaa ilmalaivoja
ja siksi saksalaiset firmat ovat alka­neet
perustamaan ulkomaille, ku­ten
HoUandiifl, Espanjaan, Italiaan,
Venäjälle ja vieläpä Etelä Ameri-kaan
ilmalaivatehtaita. /
Pariisissa tunnutaan oltavan eri­koisen
hermostuneita sen johdosta
että Saksa tuolla tavalla valmistau­tuu
Ja uhataan ryhtyä varokeinoi-hiti,.
.
siksi luokittelee Michiganin valtion
syndlkalismilaki, minkä nojalla <Rot-henberjBfia
Ja toisia radikaaleja syy­tetään.
~ Työnt ^
Rosvot saaneet $6,000
' matkalaukussa
Montreal. — Standardi Shirt Co :-
n maksumiehiltä rosvosi kolme mies­tä
$6,000 sanotun komppanian lii­kerakennuksen
edessä. He tulivat
autolla pankista mukanaan yhtiön
työläisten palkkalista j i rahat mat­kalaukussa,
astuessaan, autossa lii­kerakennuksen
edessä yllätti' hei­dät
kolme aseistettua miestä, vie­den
matkalaukun rahoineen jouksi-vat
rosvot autoon joka oli noin 200
jalan päässä tapahtumapaikalta j i
pakenivat.
hyvänsä. Jolla rahat vain ovat ol­leet
valmiina, on voinut ostaa vii-nalitkkeiden
varastoista laivalastil­lisia
väkijuomia, jotka on laatatta
julkisesti toimiviin «saläkuljetuslai-voihin,>
On ihmeellistä, että näi-den
laivojen pui^ehdnskirjat ovat
aina leimattu oikeaa^ kantoon, vaik>
ka laivat purkavat lastinsa lähelle
Seattlea Fashingtonissa Ja TUla>
mookiin, Oregonissa.
Saapa nyt nähdä tuottaako tämä
yleisenayyttajän toimenpide enempi
tuloksia knin niantkaati virallfsefe
toimenpiteet. Joihin mofca ailloia täl­löin
ryhdytään väkijnomleii aslftkul»
jetnksen lopettamiseksL
, I M f 1. »i
V i i .\
1 < ii '
' t i ' " ^f/
n' 4'
i ' Uv'
> ^s^h fr."
I lm I
m
MS'
m'