Vapaus, May 5, 1953

              eWjIson.vatalstiS
isen, jonka nmji <«,. '
he Puture".
te. Marie. —Viime tmj.
Ipalo tuhosi LoÄ City «
ng Cp:n lautatarhaa ia,
-violdaän $300,000.
ilmoitti, että kaisi
stä poikaa on
l pienen tulen
Iän. Tästä tuIestTS
itatarhaan.
KULAISILLENNE
YSTÄVILLENliS
^/luistakaa äitien
vää ja Juhannusta
A I N O A S T A AN
" P A K E T T I - $8.25
laa kahvia; 6 514-unssin
ia makeata suklaata; 24-
pakettia White Rose t?e-jaketti
ktiivattuja hedel-
30 Cliesterf ield savuketta*
Nylon-sukkia (vain aiii
kokonaispaino 8 pauäaa.
iät|a kahvin ja savnk-hinnan
noususta 'TB'
elin hinta on vain
a. SAL takaa laadun
Ile toimittamisen.
ahteellinen "FB" lahjapa-ee
omaisenne SUOMESSA
ssi.
Icettitilanteen epävaraoos
a tekee vaikeaksi ennus-ika
kauan lahjapaketteja
lähettää; TÄMÄ VOI
miEINEN TILAISDUSf
a pakittenne osoitteella::
I a „ - TRAVEL
Id 11 l AGENCY
rt William Ontario
-suomalaisesta
sd on painettu paran-vedenkestäviin
koviin
akemisto. Se on kool- ;
INY LEVnTED
mm mä
ymijärveläiset
Iflnmntisttutarit''
lerikan retkelle
[öcisiok'- — Jo vjime joulukuuss*
Lätefi^n "Uudenmaan Kansa"-
lähellä olevissa piireissä aja-
S'urxijäi'vea Kivi-juhlanäytän-t:^^
-Xu.-ninisuutarien" esittäjien
y. £\•is^^^i Amerikan suomalais-
E^uiiiin suuntautuvasta kiertuees-'
lAiaius o-'^ herättänyt vastakai^kua
fcerian-uomalaislssa piireissä ja
[Jteen toteuttainismahdolllsuuksia
lalustnvasti tutkittu. Teatterihar-
.U5 kiner;kansuomalaisten keskuu-
[ss3 on varsin vilkasta ja nurmi-v£
lä'sten Kivinayttelijäin vierailu
l^-dastui^i vannaanl-In merkkita-hn;
Ta:<s3, joka ei jäisi maan eng-jainiieliseltäkään
väestöltä huo-laamätta-
Neuvottelut hankkeen
It^uttamisesta jatkuvat, —
SUmfA HUÖMIÖtA
SUOMEEN
ja takaisin »
Mukavaa tietäi
Nauttikaa mukavuudesia,
erilaisista viihdytyksistä —
miellyttävästä ajasta—-suo-siluissa
mooitorilai voissa
GHIPSHOLM ja STOCK­HOLM.
Tilavat, puhtaat
hytit, erinomainen kefttiö ja
! kohtelias palvelu.
Mukavan, talondellisen val-tatnsrimatkan
Jälkeen viih­tyisässä,
hauskassa seulas­sa
Te saavutte New Yorkis­ta
tai Halifäxlsta( Göfebör-pin,
Buotsiin, josta päivit­täin
sopivat yhteydet eri -
puolille Suomea.
• , • .©.•••• .
Jos suunnittelette ystävänne tai
sukulaisenne tuomista tänne,
meidän toimistomme täällä ja u l ­komailla
antavat teille asiantun­temukseen
perustuvan, kohtelias­ta
apuaan.
Kääntykää matka-asia-miehemme
puoleen.
iSivedish American Line
1255 Philips Sq., Montreal 2, Que.
470 Main St„ Winnipeg, Man.
Union Bank Bldg, Calgary, Alta.
7LUpper Water St., HaUfax, N . S.'
Pam »pnrback, fiuomalalnen hanu.
ritaiteilijä.'jpl«i UJJjattaln päätti on-nistuneen;
tpnfietttimaötaasä Yhdys-vaUolssa;
<»n saavattanut piljon huo-miota
a!5eriWtatelsten-mt«akW|nies-ten
k e s t o i u d e S B a . ^ ^ . ; ja
-Canadan supmalaislile^tintamiensa e-fiitysten
lisä&l tmmbl konsertteja
useissa yliopistölsÄ''TJ5^:n eri val­tioissa.
Yllpplttojen .miisiikklprofes-sorit
oUvat gOlättyneitä »forrbacian
taiteellisesti korHeanr tason johdosta.
Käydessään :HoU3W)odissa -Norr­back
sai sopimuksen tulla esiinty­mään
solistina (Gueat^Artlst) suures­sa
kevätkonsertissa. Toisena iblistfaia
tulee esiintymään- tunnettu ainerikka-lainen
banuritaiteUija aiyron Ploren.
Tämän yhteydessä järjestyy kaksi
kuukautta kestävä uusintamatka län­sirannikolle.
Hanurunaaiimassa Norrback on
tunnettu yhdeksi maailman parhaak­si.
Levyjen sekä radloesityksiensä
kautta hän oh tunnettu monissa
maissa, kuten Ranskassa, Englannis­sa,
Italiassa, Espanjassa yjn. Hiljat­tain
häntä tiedusteltiin konsertoi­maan
Etela-Äfrikkäan.
•Muutamia otteita arvostelijain lau­sunnoista:
Jean Sibelius — mielihyvällä
olen nähnyt eitä Paul Norrback on
sisaUyttänyt ohjelmaansa- m.m. mi­nun
savellyksiänl."
Alf Carlson, Accordion World jul­kaisun
canadalainen toimittaja (täm-mik.
1953) — " . . . - K u u l l a ja nähdä
hänen esilntymiöfensä 011 suurenmois­ta.
Miellyttävän levollisen hallin­nan
omaava taitsilija niin itseensä
kuin instrumenttihisakin nähden.
Hänen suhtautumisensa esitettävään
musiikkiin on kunnioittavaa ja arvo­kasta,
jollaista vain iharvoln tapaa
... Yksi eniten merkille pantavin o-mtoaisuus
tai kyky, joita on paljon
tällä nuorella taiteUijalla, on ehdoton
melodian, harmonian ja rytmin hal­linta,
jonka hän suorittaa erinomai­sella
rauhallisuudella, harkinnalla ja
kiistattomalla asiantuntemuicsella,
jonka perustana täytyy olla täydelli­nen
musiikin timtemus.
Norrbackan ohjelma on koko­naisuudessaan
vaativa. Hän esittää
sen täydellisellä musikaalisuudella ja
teknilliseUä taitiifuudella..."
The Ladysmith' Chronlcle kirjoitti
Norrbackan konsertista:
" . . . suurenmoinen konsertti päät­tyi
Sibeliuksen iPinlandiaan. Sitä e-sittävät
usein suiuret orkesterit kaik­kialla
maailmassa, mutta milloinkaan
ennen en ole kuullut sitä tulkittavan
siten kuin Paul Norrback tulkitsi nyt.
Hän es.tti musikaalisen kuvan järvis­tä,
metsistä ja joista kotimaassaan,
metsen asukkaista, ilman linnuista
ja'sitten työläisistä jotka ahertavat
metsissä, pelloilla ja kaupungeissa,
sekä illan hetkien bUjaisuuden.
"Suomalaisilla on syytä olla ylpei­tä
maansa pojasta, jOka on taiteili­ja
päälaelta varpaisiin saakka."
Yhdessä Lauri Laineen kanssa, jo­ka
toiihii hänen avustajanaan ja lau­laa
miellyttävällä . liaritooiullaan
muutamia lauluja, suunnittelee Paul
Norrback konsertVimatkaa Canadassa
ensi kesän aikana.
Kuolevaisuus fuber-keiiin
vafienfynyf
Ott3wa. — Terveysministeri Mar­tin
sanoi alahuoneessa perjantaina,
että kuolevaisuus tubeirkellin Cana­dassa
on vähentynyt melkein puolel­la
viimeisen viiden vuoden aikana.
Han sanoi, etta 1947, vuosi ennen­kuin
kansallisen ter\'eysohjelma pan­tiin
käytäntöön yhdessä maakun­tien
kanssa, kuoli tuberielUn 5,449.
Vuonna 1951 laski se 3,417 kuoleman-tapaulueen,
cU 24.5 kutakin 100,000
asulcasta kohti. Canadan Tuberkeli-yhdistya
ilmoittaa, etta kuolevaisuus
tuberkeliln nyt on 20 kutakin 100,000
asukasta kohti vuodessa.
Matti Hdniim
Sointuk-Mrja
saatavana
Vuonna 1936 MiJ&o Ampujan kus­tannuksella
Helsingissa ilmestynyt
Matti Hahnisen kh-joittama 143'Si-vmnen
"Sointula" on laaja ja kiin­nostava
kuvaus kuuluisan "Kalevan
Kansan siirtcSsunnan" perustamisvai­heista
Ja on samalla arvokas kappale
tämän maan suomalaisten historiaa.
Matti Halmis-vainaja oli eräs buo-matuimmista
Sointulan' perustajista
ja siinä ominaisuudessa on hän teh­nyt
arvok'j:aan palveluksen kirjoit­taessaan
tämän teoksen, jolu sisäl­tää
varsin yksltyuOtohtaisen ja luo­tettavan
selostuksen mainitun siirto­kunnan
vailieista; -Valitettavasti on
tama arvcikas historiateos jäänyt var-Ä
Ä N I L E V Y J E N KUNINGAS
"Tarkoin valittu ohjelmisto ja paras teknlUhien taso ovat ne peri­aatteet,
jotka määräävät LEIJONA-levytykset. Jokainen sävellys
]a sovitus samoin kuin orkesterien kokoonpano tutkitaan tansoln, ja
laulajat sekä instnunenttisolistit kuuluvat Suomen tämän hetken
valioluokkaan. Äänitys, matrisointi ja levyjen P«rfstusk ovat jatku­vasti
tarkkailun alaisina. Tämän takia soivatkin LBIJONA-levyt
kauneimmm ja kauimmin." — Ris-Ko OY.
UUDET LEIJONA-LEVYT
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänilevy­jen
ystäville, että liikkeenmie on saätttit suuren
lähetyksen LEIJONA-levyjä.
T-5035 Kevätremp^, valssi, leijona oTke«fe|l"v^
Sen laineelle laulan, tango. Leijona otkCncn
T-SOl Tivoinampimjen alla, valssi, Eero ViM
Mennyt päivä, tango, Eero Vare
T-5052 Hämärtyvä kaupunki,'alow-fox, Bert Väre
KriutamoH» kahden, Blow-fox, Bfctro-tytot
T.5fl8 Auringonrumala, valssi, Eero Väre Bfctro-tyiot'
Suzy, pieni neekerityttö, fox-trot, Metro-tylot »
T.5025 Sun lempeesi luotin, valssi, SlnlktoTto^
Pienet lähdet loistaa, »low-fcx, Sinikk» Tunturi
T-5054 HaaTeIIna,'sIow-roz, Eero Väre
Hiljaa kulkee inm, valBsl. Eero Vire
T-50U Pessimistin Jenkka; Eöo VirK •
TqoUidset BinisUmät, valosi, Eero Vira
T-5019 Mulstaihan metsälammen, valssi, Eero V i »
Kun kanien tangon, Eero Väre
LÄHETÄMME LEVYJÄ K A I K K I A L L E CANADASSA
HINTA $1.25 KPL.
(Ostalaa tbataettsn fihel^ndnilnt)
Postitilausten tulee käsittää vähintäto kohne levyä.
"nLATKAA OSOITTEELLA: ,
VAPAUS PUBLfSHING CO. LTD.
Leijona4evyjen vähittäis- ja tukkumyyjä Canadassa
100 E lm St* W e s l— P. O, Box 89 — Sudbnry. Onterio
"Gripsholm" tuo
800 matkustajaa
Amerikkaan
New York. — Routsin Amerikan
Linjan linjalaiva ' "Gripsholm" .saa­puu
tiistaina toukokuun 5 pna ilta­päivällä
New Yorkiin, tuoden muka­naan
Gothenburgista, Ruotsista ja
Bremenhavenista, Saksasta 800 mat­kustajaa,
joista 217 laskettiin maihin
Halifaxsissa.
Monien huomattujen matkusta jäin
joukossa on mm. mr. ja mrs. Arvid
östörhferg; RutrtSistat. öiterberg on äs­kettäin
tehnyt mullistavan keksinnön
seinien rakentamisessa- ja hän saa­puu
nyt Amerikkaan esittelemään
keksintöään. .
sin vahalle huomiolle tämän maan
suomalaisten keskuudessa. Siltä syys­tä
sucsittelemme sitä luettavaksi
kaikille niille maanmiehillemme, jot­ka
ovat kiinnostuneet tämän maan'
suomalaisten alkuvaiheisiin ja' Orikol-sestikin'
Kalevan ^ 'Kansan siirtokun­nan,
nykyisen Solntulän perustami­seen
ja myöhempiin-valheisiin. Tämä
l.»j"ja pitäisi olls tämän mantereen
Ikaikkien suomalaisten kirjastoissa.
Teoksen saa tilata osoitteella: Bmil.
Halminen, P. O. Box 48, Sointula.
B. C. Sen hinta on 76 senttiä posti-'
kuluineen. — H . S.
Kolmiulotteinen elokuva
on uudella tiellä
Sosdem kansainvälinen
tukee edelleen
Chiangin koplakuntaa
Pariisi. — "Sosialistisen Intema-tionalen
yleLsneuvoston" kokouksessa
taalla hyljättiin ;Bntannian Labor-puolueen
edustajan Aneurin Bevanin
esitys, etta Chlang Kaishekin tyn-kähallitus
tuomittaisiin. Samoin hyl-jattnn
Bevanm esitykset Kaukoidän
politiikkaan suhtautumisesta,. k<jska
ne eivät soveltuneet imperialistisen
ohjelman tukemiseen.
Columbia-joella
laskettu kalan
hintaa 10 prosentilla
Asioria, Ore. — The Columbia R i ­ver
P'i£hermen's Protective Union on
toukok. 1 pnä alkavan kevätkalas­tuksen
ajaksi hyval.'3ynyt lohen hin­naksi
kalastajille 25 senttiä paunal­ta.
Tar jous merkitsee 10 pros. alen­nusta
viime keväisestä hinnasta ja
se hyvaksyttin hyvin vastahakoisesti,
tiedottaa union sihteeri Robert J .
Hicks. •
Viime ^ aikoina on Jälleen paljon
liuhuuu kolmlulotteSsesta elokuvasta;
Mutta mikä on tämä kolmiulotteinen
elokuva? Se merkitsee sitä. että kat­soja
ei näe ainoastaan kuvien kor­keutta
j ( leveyttää. vaan myös sy­vyyden!
Neuvostoliitossa onkin oliit
Jo useamman vuodtn toiminnassa
tällamen kolmiulotteinen elokuva, jos­sa
on esitetty lukUlsla dokumentaarl-värikuvia
ja joltakin erlkolskuvlä.
Niiden joukossa on ollut mmi flhnl,
Joka on tehty kuuluisan Robinson
Crusoe-romaanin- mukaan: Ameri­kassakin
kolmiulotteinen elokuva on
ollut käytännössä jo sodan alluna,
mutta paljon alkeellisemmassa-muo­dossa.
Sellaisena on se meilläkin ol­lut
tunnettu Jo vuosia aikaisemmin —
puna vihreiden silmälasiensa ansl-csca,
joiden läpi sellaista elokuvaa
pitää katsella. Tämä- kohnlulottel-sen
kiekuvan muoto on kuitenkin
hylätty jo aikoja sitten, vaikkakin
sHlä vedetään sensaatlonälkälslä
ihmisiä "nenästä" täällä Helsingissä
— mainostamalla sitä Jonain uutena
ihmeenä! Tämä kolmiulotteisen elo­kuvan
kuume on -kai tällä kertaa
jälleen paräisln Amerikasta, jossa
kuitenl-'.n on päästy asiassa askel
eteenpäin.
•Fred Waller keksi Amerikassa jo
sodan aikana erään laitteen, joka
sittemmin merkitsi askella myös kol­miulotteista
elokuvaa kohden. Tätä
systec.niiaän on Fred Waller äsket­täin
täydentänyt; Hän on suuren­tanut
valkokangasta kohottamalla
sen korkeutta aina kahdebjaan met­riin
ja leveyttä 15 metriin asti. Tä­män
kuperuus antaa katselijoille nä-kyvaisyyden
vaakasuoraan 145 kul­massa
ja pystysuoraan 50 kulmassa.
Valkckankalle esittää samaa näy­telmää
kolme eri konetta, jotka on
sijoitettu eri paikkoihin; yksi kokei­le
kaarta ja toiset sen molemmin
puolin saman ihatkan päähän. Hä­nen
tarkoituksenaan on antaa: täten
katselijoille sama .kuva kohnelta eri
ulottuvaisuudelta., Myös äänitysjär-jestelmä
on er^oisestl tätä varten
muutettu. Pitkin näyttämön kaarta
on sijoitettu kuusi kovaäänistä, Jois­ta
aani kuuluu aina siltä puolelta
kangasta, mistä kysymyKuessäoieva
ääni elokuvassa tulee. Esimeikiksl:
mies kulkee näyttämöllä vasemmalta
oikealle pUhuen ja laulaen; sitä mu­kaan
kun hän muuttaa palkkaa, siir­tyy
aanl toiseen kovaänlscen Jne. an­taakseen
täten uskottavalta tuntuvan
kuvan siltä, että ääni tosiaan tulee
puhujan suusta.
Eräässä elol.uvateatterlssa New
Yorkissa. Jphon tä«ä systeemi oli
asennettu, esitettiin valtavalla me­nestyksellä
kolme kuukautta erältä
dakumentaarieläkuvLi. Järjestelmä
on luonnollisesti vieläkin alkuasteel­la^
mutta kaikesta päättäen sillä tulee
olemaan kehitysmahdollisuuksia.
Useat Uollywoodin tuottajat pane­vatkin
nyt kaiken toivonsa tähän kol­miulotteiseen
elokuvaan, Joka näyt­tää
heistä olevan ainoa keino. Jolla
he voivat vastustaa teie\d8lon atkaan-sjianiaa'ankarat
»'Mlpalhiä.-Ameriklia|-
laUien elokuvayleisö • on aivan oikeu­tetusti
kyllkstynyt kritsfelemaan
Hollyvi'oodlsta kUometrlttäln vhrtäa'-
vla typeriä elokuva-tekeleitä Ja' niin
ovatkin sitten elokuvateatterit - a i -
kaneet autioitua pelolttavassa määrin
Kohniulotteincn elokuva nähtävästi
sllrtä!sl Itöllyvoodln elokuvamaail­maa
Jonkun ajan päähän uhkaavasta
kriisistä, joka JO nyt alkQä olla ha­vaittavissa.
Matta~ sitten kun uteliai­suus
uuteen elokuvasysteemlln olisi
laimentunut, Jättäisi yleisö uudelleen
elokuvateatterit alVän' saihalla taval­la,
kbska ainoa Ja olkea tapa säilyttää
yleisössä mielenkiinto on valmistaa
syvällisiä ihlmUllslä' elokuvia. Jot­ka
antavat katsojalle mtiutakln ajat­telemisen
aihetta kuin että holly-woodnaihen
elokuvataide' on pelkkn
u.'kohaisen'l.uuneuden ija teennäisyy­den
tyhjänpäiväisiä mainostuotteita.
Tässä suhteessa näillä ja Neuvostolii­ton
tuottamilla elokuvilla on suuri'
ero, jossa vlimekslmalnitussa ei kol­miulotteinen
elokuva Ja 'tele\^lslb
kilpaile keskenään siksi, ct^ä ne kum­pikin
ovat kansan suureälto suosiossa
hyvien ja vaikuttavien inhimillisten
tuotieittcnsa ansiosta.
Tiistaina, toukok. 5 p. -^Tucsday, May 5,1053 Slva5
Quebeisissa palkat
paljon alhaisemmat
kuin Ontariossa
Toronto. — Quebecin "maakunnassa
on työläisten keskinkertainen viikko-palkka
$0.30 tUhafsempi kuin Ontari­ossa,
todettiin äskettäin ulosannetus-sa
OCL:n bulletlinissa. Palkkojen ero
on huomattavasti lisääntynyt vuoden
1945 jälkeen. Vuonna 1945 oli Que­becissa
työskentelevien työläisten
vlikkoansla $1.53 pienempi kuin On­tarion
työläisten, •
(Jatkoa)
Mitä tulee sellaisiin "vapaisiin"
maihin kuin KrefL'kaän, Turkkiin ja
Jugoslaviaan, niin ne ovat jo ehti­neet
muuttua Amerikan siirtomaik­si,
Ranskan, Italian', -F.Mgilannm,
Länsi-Saksan ^ja Japanin halhtsevat
piint ovat kytkeneet itsensä Ameri­kan
imperialismin rattaisiin luopuen
kansallisesta, itsenäisestä ulkopoli­tiikastaan;
Tama huippukerros pitaa
parempana uhrata valtioittensa kan­salliset
edut toivoessaan valtameren­takaisilta
imperialistisilta suojelijoil­ta
apua omia kansojaan vastaan,
joita se pelkaa enemmän kuin. vie­rasmaalaista
imperialistista orjuut­tajaa.
Suoranaisen vastuun tasta cpa-kansalljsesta
hallitsevien piirien po-litiil.'
jista kantavat myös oikeistoso-siaidemokratit,
ensi sijassa Englan­nin
labour-puolueen, Ra'nskan sosia­listisen
puoueen ja Lansi-Saksan so-sialidenioKraattiser
puolueen huip­pukerros.
Ruotsin, Tanskan, Norjan,
Sucmen, Itävallan ja muiden mai­den
oikeistososialistit kulkevat kump­paniensa
kintereillä ja ovat koko
ajan toisen maailman sodan jälkeen
'käyneet raivokasta tai-stelua^ kanso­jen
rauhaarakastavia ja demokraat­tisia
voimia vastaan. Nykyajan ol-keistoso-
sialidemokratia on entisen
tehtävänsä lisäksi kansallisen por­variston
kätyrinä muuttunut ulko-mafisen
amerikkalaisen imperialismin
asiofan'stoksl ja suorittaa sen anta­mia
likaisimpia tehtäviä sodan val­mistamisessa
ja taistelussa omia kan­sojaan
vastaan.
KANSA.LLISEN VASTAKINNAN
NOUSU ,
Amerikan imperialismin strategian
erikoisuus on siinä, että sen johtajat
perustavat sotasuunnitelmansa vie­raiden
alueiden ja vieraiden armei­joiden
— enen^jJiikkea Länsi-Saksan
ja Japanin kuten myös Englannin,
Ranskaa ja Italian — hyväkskäyt-töön
Ja samoin muiden kansojen jol-c?
en amerikkalaisten .strategien m'»-
lestä iäytyy tykinrucksiia palvella
ameriitkalaisten suuryhtymäruBnista-jien
maailmanherruuspyrkimyJCflä-
Mutta Euroopan ja muiden kapita­lististen
maiden järkevänunät ja e-dlstykielllsemmät
politiikot. jolta
neuvostovastainen vlhamiellsyyB el
ole sckaissut, alLuvat nyt Jo selvästi
nähdä, minkälaiseen tulluim ame­rikkalaiset
seikkaUijat heitä vetävät,
ja alkavat esiintyä sotaa vastaan. Ja
on Oletettava, että nalsfä maissa löy­tyy
todella rauhaarakastavia dvmo
kraattisia voimia, jotka tulevat nou­dattamaan
omaa itsenäistä rauhan­omaista
politiikkaansa ja löytämää»
ulospääsyn siitä umpikujasta. Johon]
G. M. Mälenkoviii selostus NKP:n 19.
kong^ressissa viiitie lokakuun 5 päivänä
Toinen maailiAansofa jOliti' Neuvostollitoif vahvlslumibeteh ja sen
johtaman demokraattisen, raohanleirin valtavaan- laajentumiseen,
sekä toli^al£a Imperialistisen leirin beikenCymisieen Ja' USA':n ko­hoamiseen
tamäh leirin' Ehdottomaksi Johtajaksi, totesi Geörgf M;
Malenlcov/Neuvostoliiton varapääministeri (nykyinen pääministeri)
ja NKP:n keskuskomitean sihteerinä Stalinin lähin mies, puolueen
19. kongressiOe esift&mässään 120 liuskaa käsittävässä tilanneselos­tuksessa.
Useiden lukiJoltteoune pyynnöstä Jatkamme nyt tämän suuren
huomion saaneen G. M. Maienkovin selostuiisen Julkaisemista mah­dollisuuksien
mukaan lyhentäen, mutta selostajan omaa pääjaot­telua
seuraten..
amerikkalaiset diktattorit ovat hei­dät
ajaneet. Astuttuaan tälle uu­delle
tielle Euroopan ja muiden mai­den
kansat saavat osaLueen täydel­lista
ymmärtämystä kaikkicii rau­haarakastavien
maiden taholta.
YHDYSVALLAT MAAILMAN
SANTARMINA
Sodan valmisteluun liittyy ennen-kuulumar.
toman laaja militarisoimi­nen,
joka ulottuu Imperialistisen lei­rin
maiden kansojen elämän kaikille
aloille, taantumuksen kiihkeä hyök­käys
työtätekeviä vastaan ja kokio
elaman fasistlsoimmen näissä mais­sa.
Kuten hitlcrHalset imperialisti/
toiseen maailmansotaan valmistues­saan
nostivat fasismin valtaan o-massa
maassaan niin uuteen sotaan
valmistautuvat aim-rikkalaisct impe­rialistit
ottavat nyt käytäntöön f a -
sistljärjestelman paitsi USA.-ssa.nyfJ:
muissa maissa Ja ennenkaikkea hiel­lä,
missä rauhan ja demokratian voi­mat
ovat erittäin nuomattavat, kuten
e-SmerAiASi Ranskassa, Italiassa ja
Japanissa. Amerikkalaisten sotakiih-
*'>;lijoiden antamaa häpeällisiä teh-
.avaä tayttäes-^ään näiden maiden
hallitsevat piirit ovat aloittaneet so­dan
omia kansojaan vastaan. Täl­löin
USA:n rajojen ulkopuolella ole­vat
Amerika.n aseVoimat suorittavat
santarmi-rahkaisujoukkojen tehtä­vän.
Amerikan imperialismi el siten
nykyisin esiinny vain agressorina,
vaan myös maailihian santaimina,
jcka yrittää tukahduttaa vapauden
kaikkiaOa. mlszä se suinkin käy
päimä. ja kylvää fasismia. Tähän
maailman santarmiin on jo nyt koh­distunut
sen 8orfamie'd lansojen vi-
.ha ja vastarinta. '
Tämä itaikki osoittaa imperialistien
aseman heikentymistä Ja Johtaa im-periahstisen
'lebin sisäisen taistelun
imperialististen maiden fasistisen
taantumuksen Ja kansojen demo­kraattisten
voimien velisen taistelun
— kärjistymiseen .
llAUHANVOI>tAIJ>^ MOBlLlSOI?fTI
S:)danvaaran lisääntyessä' kehittyy
Vanscjcn yhtei.ncn rauhanpuolustus-liike,
muodostuu niiden eri luokkien
ja scslaalisten kerostumlcn sodan-vaslainCri
liitto, jotka pyrkivät kan­sainvälinen
1,'ir'Jlstynelsyydcn lopet­tamiseen
Jä uuden maailmansodan
torjumiseen. Sodanlietsojat eivät ole
onnistunet leimaamaan tätä puolu­eetonta,
rauhanomaista ja demo­kraattista
iiiketlä puoluellikkeeksl.
muka-kommunistiseksi liikkeeksi, tfc
tosiasia, että Tukholman vetoomuk­sen
on allekirjoittanut 600 miljoonaa
ja viiden suurvallan välisen rauhan­sopimuksen
solmimista koskevan ve-toö.-
nulÄsen yli 600 miljoonaa ihmistä,
kumoaa parhaiten tämän sodanliet­sojien
väitteen ja osoltaa rauhanpuo-lustusliikkeen
valtavaa laajuutta. Tä­män
rauhanliikkeen täricoltukscna el
ole kapitalismin (hävittäminen, koska
se ei 016 sosialistinen liike, vaan sa­tojen
miljoonien Ihmisten demo­kraattinen
liike. Rauhanpuolustajat
esittävät sellaisia vaatimuksia ja eh­dotuksia,
jo'lden tarkoituksena on e-d:
s:ää rauhan- säilymistä ja uuden
sodan torjumista. Tämän päämää­rän
saavuttaminen merl.«-tsisl nykyi-sirsä
historiallisissa clo«uhtei«a rau-
,han ja demokratian asian vall.ivaa
vo::*.oa. .
L-nperialismin Ja sodan leirin ja
demdicratian ja rauhan leirin nykyi­set
voimasuhteet tekevät tällaisen
mahdollisuuden täysin reaaliseksi.
ImperiiUIstlsten «otavehkeilijäin lei­riin
kuuluvien seikkailijoiden. Jotka
lllkevoKtoJen nimessä yrittävät saat­taa
kansat veriseen sotaan, taltutta­minen
Ja eristäminen on koko edis­tyksellisen
Ja rauhaa rakastavan i h ­miskunnan
tärtjjin tehtävä-'
NELVOSTOLIITON
BALIIANPOLITnKKA
Vuonna 1939, Jolloin toinen maail­mansota
oli Jo syttynyt, toveri S t ^ n
korosti puolueen 18. edustajakokouk-setsa
K L : n ulkopolitiikan pääperi-aatu-
ita sanoen, että "Olemme rauhart
loiniialla Ja kauppasuhteiden lujitta­misen
kannalOa,' mikäli nämä : maat
tulevat 'pitämään yllä samanlaisia
suhteita Neuvostoliittoon, mikäli ne
eivät koeta koukata meidän onaamme
etuja" Samalla toveri Stalin va­roitti
hyökSiääjää sanoen, että "em­me
pelkää uHkjäuksia hyökkääjien
taholta ja olemme yaln^ilt vastaa­maan
Ocakslnkertalselia' Iskulla so-danlletsojaln
iskuun, niiden koettaes­sa
loukata neuvostomaan rajojeh
koskemattomuutta".
Ja kun Hitler-Saksa valapattolsesti
hyökkJtsl synriiylhmaaniine-klmppuun,
antoi neuvostokansa vlhoAisele mu­sertavan
Iskun Ja tuhosi sen täydel­lisesti.
Kolo maailma tuli vakuut­tuneeksi
siitä, ottä puolueemme cl
hc;tä sanojaan tuuleen^
Kun toinen maailmansota oU
päättynyt, nouda"ttl puolueemme c-r
delleen ulkopolitliläcaa, joka tähtäsi
pitkäaikaisen ja kestävän rauhan
turvaamiseen j a kansainvälisen yh­teistoiminnan
kehittämiseen.. NL:n'
rauhantahtoa todistavat sen teke­mien
ehdotusten lisäksi myös sen'
teot. NL on sodan jälkeen pannut
toimeen asevoimiensa huomattavan-supistamisen,
eivätkä ne lukumää­rältään
ole itällä hetkellä suuremmat*
kuin ennen sotaa. Neuvostohallitus'
poisti «odan Jälkeen hyvin lyhyen
ajan lulucssa Kiinan, Korean, Nor­jan,
Tshekkoslovakian, Jugoi^vlan
jä Bulgarian alueilta, minne näitä
Joukkoja oU tuotu fasistisia hyök­kääjiä
vastaan suoritettujen sotatoi­mien
kestäessä. NLtn korkein neu­vosto
hyväksyi maaliskuun 12 päi­vänä
1951 lain rauhan jmolustami-sesta
Ja julisti sotapropagandan ras­kaaksi
rikokseksi ihmiskuntaa vas­taan,
näyttäen siten eslmerlt:clä
muille valtioille.
NL:n hallitus antaa erittäin suu­ren
merkityksen Yhdistyneet Kan-sakunnat-
jäTjestöUe, koska se NL:n
mielestä, voisi olla tärkeä väline rau-'
han ylläpitämisessä. Mutta kansain­välisen
yhteistyön elimestä, Jollainen
Y K : n tulisi peruskirjan mukaisesti
olla, USA muuttaa sitä tällä het­kellä
diktatoorlsen poitilkkansa eli­meksi
taistelussa rauhaa vastaan Ja
käyttää sitä agresslivlsten iolmen-pltelttensä
peittelemiseen. Nflstä
sounattomista vaiketftslsta hiu>limat-tä.
Jolta USA;n Yhdistyneisiin Kan­sakuntiin
muodostama äänestysi»-
nelsto aiheuttaa/ NL puolustaa siellä
kuitenkin rauhan asemia Ja pytkll
saamaan hyväksytyksi reaalisia,^ny­kyajan
kansainvälisestä tilänt^sta
juontuvia ehdotuksia. Jotka tähtää­vät
agresslivlsten voimien talttftta-mleeen,
uuden sodan ehkäisemiseen
Ja sotatoimien lopettamiseen sleiJä,
missä, ne Jo ovat alkaneet.
(Jatkuu)
Colombiassa
BOffoUt^ — Eräs protestanttinen
iiiflcoäi3'Jinm syyttää, että eräft kato­linen
pappi kiaioltti maaseudun
asu](lkal>ta tcfiicmään hyökkäyksen
c:Mn perotestantln kotiin, missä p i ­dettiin
jumoIanpaHvelusta. Synty-^
neessä kaihokossa öu loukkaantunut
kolme vlomblalaista Ja eriis englaxi-tilalnen
lähetyssaarnaaja.
^'uomi voitti Ranskan
nyrkkeilyottelussa
Hebtnki: — (SS> iHiäitlkuun 11 pnä
suoritettiin Ranskn-^omi' nyrkkel»
lymaaottelu Ranskassa^ MOntorglos-sa.
Kaksi aikaisempaa s^hteenottoa
vuosina 1949 Ja 1951 olivat päätty-neet
Ranskan voittoon 5-^. INyt O*
dotettiin vähintäin tasapeliä, mutta
vielä paremmUi kävi., Suomi voltU
ottelun 6—4.
Suomalaista olutta-
Afrikan janoisille
nelslnki: Vihne vuoden syksystiä
lähtien käynnissä olleiden neuvot­telujen
tuic)«ena alkaa nyt suomol-laisen
oluen vienti Rtmäkon lÄxal-
Af rikkaan. Ensimmäiset tllaukseit
käsittävät 125,000 litraa eli yli SOOjOOO
pulloa. Olut'on PyjmiUnT^tl-merlfr^
Iclä ja ätn alkoholipitoisuus on 4.5
prosenttia.
nvmvmt
Iifi&kfiiltja kfnnstt'
DB. K. P. .-^
m. w. jEi. vrMXOJLL
OB. P. R PWB
flanuDoslliidkäHl' ^i,,
DB; X. G^. POLAOB
D a K. B0B88~
Suomolalnen tulkki
tSOEte 8t &^ pkOu »>ilHliytaa^
pahasicr tavael9i
- EDISTATTB.JTEBVKV^ITJSMNE':
JA 8 A X S T A T T & RAiZAA ^
L A A T I K K O $1.00^
Postitilaukslstii lOk U^Undksua ^
Pufielin ^6si2 ' ;
187 KatHIeeft'W. Sudbn^
L Ä Ä K Ä R I J A K I R U R G I
DR. L. HOOEY
Puh. 7-7355 Kotiin 6-672d
Medleäl Arts nkennnksena
260 Oedat St, Sndbnrr
TatUUttaf tskati > jjitmfinn»
Frank R. Block R.(f.
OptometrifltUäl
HOONB 410
P U a 4-4014
- BbMkey nkennte
.OOBBAMN.
Trappanen huom!
TAKAA MAKSAVANSA' NAHOIS­TANNE
KOBKEnmAT MABK.
KINAUNNAT HITil ON BIAK-DOUilSTA.
Lähetiak&ll tai tuokaa CotklkMiue:
JACK LEVI
254 Lar^h Simt
Puh. 8-5481 ja 8-1904 SudfcUi^
MOTORS & EQUiPMENlf
65 Larck 9t. ' , Sudbur^
Puhelin e-8344
iimmMmiiiituiifliiiMtfiuäntiämK
SIA YLI 35 VUOTtÄ
• rOBD & MONABca h^nkUa-
"atttoja. -
• FOBD KtOlUtfA-AUTOfJl Ja
traktoreita.
Suomalainen niyyj&>
QU^Liry FUEL JAMES Ji. M
KOKSIA . KOLU^: ^ P O X TA
Paviiaimpatt ^S^li^t olrokoTi* Icolla
PDBEUN 5-S8ftl
197 kaäiisäi SU W. fio^MDJl'
XASH» A t r sm JA WI|JUYS
AUTOJA — JEEPS
BEO JA WI]LLYS TttOKfiJiI
LEADEB TRAKTOE^Cl^A
MGK'S AUTO SERVfCi
633 Lome St. Sudbuzy i
VIERAILLA SUOMESSA
KESÄLLÄ T954?
r\ TILATICAA HYTTIPAIKKANNB
W NYT TÄTÄ MATKAA VARTEN
Suunnittelun alaisena on erikoinen C A N A D A I T S U O M A -
L A I S T E I I S E U R A M A T K A S U O M E E N toukokuun l o ­pulla
vuonna 1954.
Ei ole enää liian aikaista tilata laivapaikJtanne; ensi-vuotta
varten. Nyt kun sen teette, voitte saada p^kan"
juuri silloin kun haluatte.
Käyttäkää allaolevaa lomaketta laivapaikkaa i tilates-sanne;
" . '
V A P A U S T R A V E L A G E N C Y .
P. O. Box 09;
Sudbury; Onlario
Olkaa hyvä ja varatkaa allekiirjoittaneelle
laivapaikat Suomimatkaa varten.
Menomatka .kuussa 1954.
Takaisin tulomatka kuussa 1954;
Nimi •'—-
Osoite - —-
Minkä maan kansalainen? .....
Vielä on turistiluokan hyttipaikkoja saatavana ensi f
heinä- ja=elokuun kulkuvuoroihin. :-':r'-:.:.-,.:^'::
P A L V E L U K S E M M E ULOTTUU RANNASTA ' ]
RANTAAN».
VAPAUS TRAVEL AäCNCY \
P.O. Box 69 >Stidbu»y# Onlarfo
m.
m
i i ,•'-13.
11
ii
'Mk
1
II
t i -
m:
-•S
•'\
J.
. IFl
''ii •I
m
•m