Vapaus, May 5, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, toukok. 5 p. Tuesday, May 5, 1953
(UBEBIT) -^Independent Labor
Oraan of Flnnlsb Canadians. Es«
tablUbed No7. 6, 1917. Authorized
«0 second class mall fbe Post
Ctffice ZHpartznent, Ottawa. Pub«
lläed tbxice weelcly: Tuesdays
Tbuisdays and Saturdaya by Vapatu
PoblisbJng Company Ltd.« at 100-102
^Is^ St. W., Sudbiuy,Ont., Canada.
Telephones: Suslness OXflce 4-4204
Editorial Office 4-4265. Manager
Z.8\iksL Editor W. EiElund. MdlUng
address: Bo x 69. Budbury. Ontario.
Ädvertlslng rates upon appUcatlon.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT;
Canadafisa: 1 Vk. IM 6 kk. 3.75
3 kk. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8X» 6 kk. 420.
Suomessa 1 vk. 8JS0 6 kk. 4.75
'Vskon'^ asemesta toimittava
r Ne n o r n ^ olemme varsinkin yhteiskunnallisissa
* dioissa yleensä hyväuskoisia ja luotamme aivan liian paljon siihen,
Mt3 asioita hoidetaan kunnollisella tavalla sittenkin, vaikka me pikku-
/ ihmiset emme niistä huolehdikaan.
j Ollaksemme rehellisiä itsellemme, meidän täytynee myöntää, että
: tälbinen "usko" asiain hyvin päin kehittymiseen on saanut meissä itse
1;«kussakin tilaa nykyisen kansainvälisen tilanteen suhteen. Näyttää
i iSiltä, että vihdoin viimeinkin on kansainvälisessä tilanteessa tapahtu­nut
käänne parempaan päin. Tuntuu siltä, että rauhanvoimat ovat
;:.voittamassa, että sairaitten ja haavoittuneiden sotavankien vaihTa-minen
johtaa Korean sotavankikysymykscn ratkaisuun, välirauhan
t'iieköon ja sitä tietä joko ennemmin tai myöhemmin maailmanlaajui­seen
kylmän sodan lopettamiseen ja rauhan olotilan vakiintumiseen.
<^>.;i.?r'Kaikki nämä nmahdollisuudet ovat todella olemassa. Mutta
• lie, eivät saa tuudittaa meitä rauhanpuolustajia sellaiseen harhaluu­loon,
ettei mitään tarvitse enää tehdä, sillä kaikki menee hyvin päin
itsestään. Tällaisen kohtalokkaan omahyväisyyden poistamiseksi mei­dän
tulee muistaa, että aseistumiskilpailu on edelleen käynnissä, että
: aidmipommeja "kokeillaan" ja varastoidaan edelleen, että Atlantin
liltori ''ministerineiLrvostö" teki vielä suunnitelmia asevoimiensa kas-'
..vättaniiseksi ja tehostamiseksi, että vähempiosaisia kansoja (Viet
riNamian jne) yritetään asentahdilla pitää vielä alistetussa asei^assa,
rjaettäKorean sotaa et ole kaikesta optimistisuudesta huolimatta vie-
"'lä lopetettu, esittääksemme vain joitain tärkeimpiä esimerkkejä..
Selvää on, jos äsTaa tutkitaan vähänkin yksityiskohtaisemmin,
."että rauhanpuolustajain toimintaa on edelleen laajennettava, tehos-
" t e t l a v a ja edistettävä; Poliittisella taivaanrannalla nyt näkyvät
.myönteiset merkit ovat todistuksena siitä, että päättävästi toimien
y::j.X9uhanpuolu^täjat saavat loppujen lopuksi tahtonsa kuulluksi ja
ihmiskunnan pelastetuksi sitä uhkaavalta atomisodalta. Mutta tä­mä
on mahdollista vain silloin, jos nämä myönteiset merkit ja saavu-lukset
innostavai ratiHanpuoltitstajia entistä päättävämpään toimin­taan
sodanlietsojia vastaan^ rauhan ja koko ihmiskunnan pelasta-
.••':.miseksi..
Edesvasixititdntä kiihöitusta
Maan a^iat ovat silloin huonoila kannalta jos koulunuorisoa voi­daan
sanomalehtien palstoilla kiihottaa ja yllyttää hulikanismiin niin,
ettei sen johdosta nouse päättävää protestia julkisen sanan palstoilla'
viranomaisista puhumattakaan.
Niin uskomattomalta kuin äe tuntuukin, tällainen valitettava ti-
~ne ValHtsee kuitenkin meidän omassa maassamme, Canadassa,
Vapauden eräs huomaavainen lukija antoi toimituksen nähtä- i
vaksi Ja ihmeteltäväksi koulunuorisoa varten Brämptonissa, Ontarios-sa
painettavan ''Canadian High News" nimisen lehden, jolla on suuri
levikki ja sHs myös suuri vaikutusvalta ja EDESV.^VSTUU varttuvan,
•t nuorisomme keskuudessa.
; Huomattavan suuren ja suorastaan hysteerisen otsikon alla mai-nitun
lehden (madliskuuii 28 p:n numeron johtavassa etusivun artik-
• kelissä kirjoitettiin;
J, V "Moosejaw, Sask. — Tämän kaupungin nuoret eivät halua olla
missään tekemisissä kommunismin kanssa: He osoittivat, ettei heillä
• ole,mitään myötätuntoa vanhalle puoluelinjalle kun Kremlin eräs
^ lähetti, tri James Enricott esiintyi täällä Rauhanneuvoston järjestä-
I mässä kokouksessaV
I "Toistasataa rähisevää (heckling) nuorta kiersi ulkopuolella haa-
I Iin ympärillä ja huusi äänekkäästi paheksumisensa puhujalle. Poliisi
'„ tarkasti nämä nuoret.
I "He eivät suorittanee^ riittävän hyvää tarkastusta,- sillä heti
kun Endicott aloitti puhtensa, puhujalavalle lensi niäd^tyneitä ka-
«;.-narimunia,;;;:".y-/
«• Mättä'^kähänmuh heittelevistä mylvivistä nuöris-
• t a— jotka oli epäilemättä värvätty tätä "'tehtävää'' suorittamaan —
% tehdään siis nuorison sUmissä miltei kansallissankareita, joiden esi-
I; rnbrkluä pitäisi ^ koska koko lehdessä ei ole puolta-
% kädj saiiaa moista hulikanismiä vastaan! On totisesti jotakin mä-
^1 tää muuallakin eikä vain Tanskassa, kun tällainen hulikanismikiihoi-i
| tus saa julkisesti tapahtua ilman, ettei siihen tartuta kiinni. Kuinka
il vali^va tämä kysymys ori, sen tietävä! viranomaiset vallan hyvin —
' j a sen tietävät Euroopan maista tänne tulleet siirtolaiset, jotka ovat
Ji nähneet miten fasistit voivat käyttää hyväkseen tällaisia mylvimään
|; opetettuja, edesvastuuttomia nuorisohulikaaneja.
•li,
r t Vltämäiriitun ''uutistarihan'' otsikossa sanotaan voitbniioisesti,
^^!ffe"valveirtUrieet" nuoret panivat "punaisten innoittaman kokouk-j
sienliäl^as^^^^^ (röut). Mitä siellä todellisuudessa tapahtui, oli
l itämä: •
l j Ryhmä kiihoitettuja ntiörisohulikaaneja kielsi Mo6seja\vn asuk-
'^kailta heidän demokraattiset oikeutensa kuulla mitä puhujalla oli
j ^heille sanottavaa. Nämä mylmivät hulikaanit eivät lyöneet "seka-
» ^rtöori" Väin "puriäisten innoittamaa kokousta'', vaan koko Moose-
«iJCTvn väestön demokraattiset oikeudet kuulla puhujaa ja omaksua
! j !
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
nilja Heino, K i r k l a n d Lake, önt.,
täyttää 10 vuotta t ä h l ^ , t o U ^ l ^ un
S pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnitteluihin!
. Tässä osasfossai Inlbafötaan. ylefadn
kirjettä la iie «ais edost^viit klrjoltta-iafiif
tnlellpnett^ Kirjeet plfälsl ra­joittaa.
J M tnahdolltlsta, 200 sanaan.
Tähän qsaäomi läheteUy^ klrjeliä
el palauteta.
41 6 o
NUOEET J A T K A V A T "
k u L T i t J V R I P E R I N T E I T l - E M ME
V A A l l M l S T A
ACohet suomalaiset, vieläpä Järjes­töjen
toimintaan osallistuvatkin, ovat
es ttäneet ajatuksia, että kun nykyi­nen
vanhempi suomalainen polvi 'hä-v.
ä'ä tällä' mantereella niin ihäviää
myöskin suomalaisten fculttuurlpyrln-nötv
M s jötkä nä^me Forcupinen a -
lUeen nuor.soKursslön p^ttäjäistilai-suuden;
tulimme toiseen tulokseen.
Mt näimme; että'Canadan suomalais­syntyinen
liuöriso on v a l m i s ^ j a k y ­kenevää
jatkainaan <heiään- vanChem-piensa
tänne tuomia knlttuuriperin-teitä.
^ niitä näimme esim; South
Pörcuplnen h a a l l l a oli sellaista. Jota
tuskin nä^ee muualla kuin ammatti­laisten,
esi^tymispaikoissa. Esityk­set
olivat korkeaa tasoa ja sisälsi sitä
m'.tä nuorei ovat -oppineet eSJ:n
haaleilla ja yleensä järjestötoimin­nassa.
-
aÄeissä katselijoissa öli useita, jot­ka
äjattelimihe Ja ptihtdmme entisis­tä
Ja nykyisistä ja teittirae Vertailuja
sekä' Jotitöpäätelmiä. Olimme ^ sitä
jnieltä, tttä Canadan suomolaisten
kulttuiirltolminta tulee Jatkumaan ja
vaurastumaan, kuri siihen osallistuvat
Canadassa syntyneet nuoret ja Suo­mesta
äskettäin tulleet. Olimme
myöskin yksimielisiä sen suhteen, e t ­tä
OSJ ja trrheilulilttd/ovat tehneet
aTrVokästa työtä opastaessaan nuoria
kalkkeen: s:iih«n mitä tässä tilaisuu­dessa
näimme. Toivomme yhä lisää
kykyjä astuvan esiiri nuorison joukos­ta.
Me muistimme, ajan; Jolloin piti
saada Suomesta opettaja Canadaan
urheilutoimintaa, erittäinkin voimis­telua
ohjaamaan, Nyt näkyy löyty­vän
opettaj;» omissa nuorissa.
Mitä muut sanovat
1
i via.
n kanhäh joko puhujan puolesta tai hänen ajatuksiaan vastaan.
Toinen varteenotettava seikka on tämä: KomniunismK-astainen
hysteria ei tunne mitään rajoja, jos kerran sille tielle lähdetään. Jos
I'ioniaksutaan sellainen perikadon kanta, että "kömmunistikokouksia"
««Voidaan hajoittaa hulikaänienmylvinnäri, mätien kananmunien heit-otelemiaeh
jä muun pahoinpitelyn avulla, silloin päädytään siihen, et-haita
samanlaisia "kokousmenetelmiä" käytetään kaikkia niitä
»vastaan, joiden mielipiteistä kulloinkin vallassaoleva puolue ei syystä
lltai toisesta pidä. Jos kommunistit tehdään lainsuojattomiksi, silloin
* maailman yksinkertaisin asia leimata '•kommunisteiksi" kaikki
^^rätihaiiptiolustajat, kaikki palkankorotusta pyytävät työläiset, kaikki
»•ykSityisvbittoilua vastustavat osuusliikkeet, kaikki kansallista oman-i(
'arvon tuntoa kunnioittavat kulttuurijärjestöt — sanalla sanoen kaik-i
; k i ne jotka eivät hyväksy valtapiirien sotaohjelmaa. Näin tapahtui
ttSaksassa, Italiassa ja kaikissa niissä Euroopan maissa, missä mieli-
/!pidevainb aloitettiin ensiksi "kommunisteja" vastaan ja päädyttiin
^ 'sitten siihen, että keskitysleireille raahattiin myös sosialisteja jä pör-
'/nirarillisia vapaamielisiäkin, jotka rohkenivat olla sitä mieltä, että
' 'Sotavalmistelu aiheuttaa tuhoa ja hävitystä. Näin myös Moosejaws-
Sä järjestetty hulikaahien myTviäistilaisuus esti rauhankokouksen pi-dönf--^
ja "selitykseksi" annetaan, että kysymys oli 'kommunistien"
^iJkpkouksen hajoittamisesta. ^
iNiflle, jotka yllyttävät ja kiihoittävat nuorisoa fasistiseen huli-l
'kanismiin ja myös^ niille, jotka tällaista kiihöitusta ">-mmärtävät" ja
'•"suvaitsevat" poliittisen sxrvaitsemattomuutensa \nioksi, olisi hyvin
rJteivöeäistä jos 1^ lukisivat Isosta kirjasta sen kohdan niissä selitetäah
e i ^ joka yhden pienäoamistä pahentaa, parempi olisi, että niyllyn-kivi
ripustettaisiin hänen kaulaansa ja upotettaisiin meren syvyyteen.
"kUStANNUSTASONÄ- "
LtSfiVäÖiaESMA SUOMfiSSA"
on uusi ja upea nimi ohjelmalla, j o n ­ka
mukaan'. lUinarauhasta, vaLuutta-misesta'ja
pitkästä tähtäimestä sala­peräisesti
pois livahtanut autuus saa­vutetaan
10% palkkojeri, 10% hinto­jen
ja 10% verojen alennuksella.
Työkansan Sanomat kirjoittaa kus-tannustasonalennuaohjelmasta:
"Ohjeimaffiä lienee tosin puhetta
"yleisestä" verohuojeraiukseBta, m i ­ltä
saattaa herättää odotusta, että
kapUalistien ohella.myös työtäteke­vä
kansa pääsisi nauttimaan tällai­sesta
"kustannustason alentami-sesta".
Täliöih orc kirttenkln" syytä
palauttaa mieliin enslksMn, että s a ­maa
lupausta vilautettiin myös l i n ­narauhan
yhteyesiä, jolloin työ­läisten
palkanmenetykset. luvattiin
korvata myöltierniiilllä verohuojen­nuksilla.
Toiseksi on alheelliita
muistaa sosdem-olkelsto johtajien
uudenaikaisin teoria, jonka mukaan
känsän verotaakan Keventäminen
johtaisi sosiaalisen turvattomuuden
lisääntymiseen yhtä väistämättömäs­ti
Kuin työläisten paKcköjen korot­taminen
mainittujen johtajien mie­lestä
aiicaansalsl knilutnstarvlkkclt-ten
hintojen nousua ja IrifJaatiota.
oh näinollen veikaten todennäköis­tä,
että' tährierilaiset johtajat suo-jeliakstcri
kansan sosiaalisia etuja
loppujen lopuksi kieltäytyisivät Sal­limasta
sen verotaakan keventäniistä.
Johtopäätökseksi muodostuu "se,
että liusl ohjelma käytännössä t u ­lisi
rajolttumäairi paöckojeh j a kan­tohintojen
al6ntaralseen. Sientähden
tuntuu väiinemmalta, e^tä kalkK,
jotka katsovait" voivansa ' tulla toi­meen
Ilman, näitä "vakauttamls"-
poUtlikari siuiriauksla, ihubdöstavat
lujan ja yksimielisen taistdurihta-man
uutta ohjelmaa vastaan."
• w
Suoifnien ^tiSet Midem-ministerif
joutuyat
tilille rötöksistään
H e l s h M — (DLP) — Paljon pu­heenaihetta
antafiuf Salaputkl Öy:n
valtion avustusten väärinkäyttöä Ja
eräiden entfclen ^"Sialldemokraattl-sien
ministereiden tähän sekaantu­mista
l.»:)skeva asia ori ollut eduskixn-naij.
perustuslakivallokurinän käsitel­tävänä.
.
Nyt valmistuneet mietinnössä
pehistuslakivallokurita ori tullut s i i ­hen
tulokseen, että entiset valtioneu­voston
soslaliäemokraatitlset Jäsenet:
Jussi Raatikainen. Matti Lepistö,
Aleksi Aaltonen Ja Onni Peltonen
ovat ministereinä ollessaan menetel­leet
lainvastaisesti valtionavustuksen
Salaputkl Oy:Ile riiyöritäriilstä kös-keväätä
asiaSKa, joten heidät voidaan
panna syytteeseen valtioneuvoston
Jäsenten Ja oikeuskanslerin virka-tolriieri
lairimukuisiiutta koskevan
lain 7 pykälän mukaisesti.
u y v i n tonjDd^ititf bitialabien /oiiir.
nallstl. Ja BUtz-lehden toimitta^
B. KaranJJa du Jäsenenä sUriä i n -
tlan edostaj&tbisa/ Joka; vieraili
Kiinan Kansantasavallassa sen
toisen vuosipäivän Juhlien aikana.
Tämä edustajisto matkusti ika,-
Jaltl Kiinassa, tutustui maan työ­läisten
Ja talonpoikain elämään
sekä niihin muutoksiin mitä on
Kiinassa tapahtunut Kndmiiitan-gin
ballitnltsen kaatumisen Jäl­keen.
Karanjia on idrjoittanut totuu­denmukaisen
Ja .. mielenliiintoisen
kirjan «Nouseva Kiina" ("China
StandsUp" toinen osa 'Polvea of
the Wild West") missä hän ker­too
mattiavalkutelmlstaan. Hän
kirjoittaa:
"Me kaikin olemme kiittäneet i h ­miskunnan
neljännestä edustavan
tämän vanhan kulttiuikansan häm­mästyttäviä
j a miltei uskomattomia
saavutuks:a kuimlakkaassa uudesti.^
syntymisessään. !Me olemme vertail­leet
lännen Imperialismin j a Itämaa-laisen
feudallsmin sekoituksen turme<
lerilaä eilistä K i i n a a uuteen Kansan
Kiinaan; mäkä nousee ja Aasian
Simpsonin lailla rikkoo menneisyyden
kahleet, antafen taisteluhaasteen kai­kille
esteille Ja saattaen tappioon
kaikki vihollisensa. Tämä vertailu
vaikutti meihin paljastavasti kuin i l ­mestyskirja."
(siv. 2—3).
Kansanhallituksen toteuttamat
suiu-et reformit ovat;tehneet klhia-laisista
työläisistä maan valtiaita ja
antanut iheille ennen tuntemattomat
mahdollisuudet taloudellista j a kult-tuurellsta
kehitystä varten.
Tullen maasta missä vallitsee pysy­västi
akuuttlnen ruokatavaran puute,
täihän Intian edustajistoon vaikutti
suuresti se nopeus Ja teholsuus; millä
K i i n a n ruokatilanne on ratkaistu.
K i i n a myös tapasi kärsiä kroonllli-sesta
ruokapulasta Ja sen väestön
huomattava osa eli puolinälkäisenä.
Kansanhallituksen perustamisen jäl­keen
tilanteessa on tapahtunut perus­teellinen
muutos. Kommunistipuo­lueen
Ja kansanhallituksen aloittees­ta
suoritetut toimenpiteet ovat J o
tuottaneet tuntuvia tuloksia. Ensim­mäisen
kerran kokotiistorlansa aika-,
na K i i n a tuottaa riittävästi, ruokata­varaa
koko kansaa varten ja kykeneje
vielä lähettämään ruokaa Intian näl-käaluellle.
Tässä on mitä Karanjia
sanoo:
"Me Olemme äskettäin syöneet k i i ­nalaista
riisiä Ja me olisimme voineet
saada sitä paljon enemmän jos mei­dän
hallitsijamme olisivat niin ha­lunneet.
Joka tapauksessa me.Uä ori
tässä todistus, että K i i n a , Jota sano­taan
'nälkämaako', tuottaa nyt riit­tävästi
riisiä 500'miljoonalle kansalai­selleen
Ja sen lisäksi vielä vähän u l ­komaillekin
vietäväksi. Meillä on
myös ollut tilaisuus nähdä j a ihailla
kiinalaisia näytetä varoita ruoka- jä
maataloustuotteista korietyökalulhin
Ja raskaisiin: koneisiin asti, mitkä oli­vat
(Bombayssa äskettäin .pldetsrssä
Kansainvälisessä teollisuusnäyttelys-sä.,
(s. 3.) ' • .
K i i n a n saavutukset Ja sen nopea
taloudellinen kehitys raivostuttaa i m -
periaLsteja Jotka ovat tottuneet pitä­mään
Aasian maita riiston "Ja ryöstön
lähteinä. Imperialistinen lehdistö
käy räävltöritä parjauskampanjaa
K i i n a a vastaan välttäen, ettei K i i n an
kansa voi toteuttaa taloudellista ke-hitysphjelmaansa.
Kararijia pialjastad
tämän propagäridari kirjassaan:
"Mikäli on puhe Kilnäri teöllistut-tamisesta.
amerikkalaiset Jatkavat i t ­sepintaisesti
ennakkoluulojensa kau­pustelua
siitä, että maatalousmaan
on mahdoton teolllstuttaa Itseään.
Mutta tässä, kuten monessa muussa­kin
asiassa. K i i n a on osoittanut maa­ilmalle,
että se Jtykenee tekemään
mahdottomuuden mahdolliseksi. Ja
Jokatapauksessa sellaisiila Amerikari
protesteilla ei ole enää mitään painoa,
koska me tiedämme, että imperialis­tien
ohjelmana on pitää Aasia taka­pajuisena
maatalousalueena Jonka
taloudella on arvoa vain sikäli, että
sinne voidaan dumpata amerikkalais­ta
ylijäämätuötantoa.'' (s. 4.)
Nähden oniin silmin K i i n a n kansan
suunnattoman suuret saavutukset
Karanj a.kirjoittaa: '
"Yks.nkertainen totuus on. että
kiinalaiset rakentavat tulevaisuutta;
He tuottavat joka päivä enemmän
ruokatavaraa, enemmän vaatteita, e-nemmän
koteja, enemmän sähkövoi­maa,
enemmän työmahdollisuuksia,
enemmän teollisuus- Ja maatalous-laitoksia
mitkä kaikki muodostavat
askeleen rikkaampaa ja täyteläiserii-pää
elämää kohti kalkille." (s. 7.)
Hänen kirjassaan annetaan suuri
huomio Kiinan maareformille mIkS
lopetti K i i n a n talonpoikaiston vuosi­sataisen
köyhyyden. Selittäen K i i ­nan
kansanhallituksen maareformin
olemusta kirjoittaja sanoo:
"Maon hallituksen ensimmäinen
toiriienpide oli se. että tyydytettiin
K i i n a n talonpoikain maanälkä Pe­rusteellisen
maareformilain perusteel­la
pakkoluorvutettiin kartanonherraln
maat liinan miteän korvausta ja ne
annettiin köyhille Ja maattomille t a ­lonpojille."
(s. 136.)
Tässä kirjassa annetaan kuvaus s i i ­tä
Innostuksesta Ja Innoituksesta,
minkä tämä maareformi on aiheutta­nut
j a siten muuttanut K i i n a n talon­poikain
koko elämän. Vapaan työn
ilo on iherättänyt toimintaan j a tie­toisuuteen
miljoonia' ihmisiä. Sanoo
Karanjia:
*Me vierailimme kahdes^ kylässä.
Joissa oli suoritettu vasta äskettäin
maareformi... Siellä- näimme talori-pojat
syövän, juovan, pukeutuvan Ja
elävän paremmin kuin missään muu­alla
Aasiassa, lukeutuen tähän Intia.
Kartanonherroja ei ole enää . . . T a ­lonpojat
olivat jo rakentamassa mu-tahökkellensä
tilalle sieviä t i i l i - j a k i ­vitaloja.
He tuottivat enemmän, kor­jasivat
ennätysmäisen sadon, järjesti­vät
osuusliikkeitä j a ylitelsavun Jouk­kueita
j a työskentelivät kalkkien täy-delllseriunän
elämän hyväksi." (s.
137.) •• .
Yrittäessään muuttaa K i i n a n taka­pajuisesta
maatalousmaasta edisty­neeksi
teollisuusmaaksi, työläiset o-soittavat
suurta urheutta. Teollis-tuttamlnen
on jättiläismäinen ja
suurta työtä vaativa toiriienpide mis­sä
tarvitaan miljoonien ihmisten yh^
teistoiriUntaa. Työn sankareita,- jot­ka
auttavat maan ekonomian muut­tamista,
on lukemattoman paljon". -
''Kansansa ja erikoisesti työtäteke­vän
luokkansa inrioni tirheuderi Ja
päättäväls3Tfden avulla sekä Neuvos­toliiton
tuella (Uudesta Kiinasta' on
tullut nykyaikaisen Aasian kalkkein
parhaiten teollistunut m a a . . . K i i na
VOI nyt näyttää Aasian mäUle_^ sen.
miten aasialainen maa voi teoUistua.'
(s. 174—175):
^ u t t a ' k i r j a n kulkee ajatus, että
K i i n a n kansan saavutusten Ja uuden
elämän rakentamlsexr. Ulkke^llepade-vana
voimana on- kommunistipuolue
ja sen'. Johtaja 'Mad Tse-tung. ^Kan­sanhallitus
on ^ o r i t t a n ut tddel&;,Us-toriallisen
tehtävän Ulttäessään y h ­teen
miljoonaiset kansanjoukot. Jotka
ovat vuosisatoja olleet !hajoitettuna
feodaaliijten kartanonherraln Ja u l ­komaalaisten
Imperialistien hälUn-riari
alaisena. Ptibueri K l i r i a n nykyi­sestä
poliittisesta tilanteesiä K a r a n ­jia
sanoo:
"Ensimmäisen kerran lhTstofia'nsa
aikana K i i n a s i dn nyt järjestetty
keskuäiall.tus. relielllneri> epäitsekäs,
luotettevä - jä tehofias* v i f Ifefemta, per
rustusläkl jä lait, jotka ovat voimassa
kautta maan, nopeästrköhittyyä rau­tatie-
• ja tledonäntoyerkdsto. mikä
yhdistää kaukafset^ Icaupunglt j a k^-
lät,'sekä stiuret Joukkojärjestöt'jotka
yhdistävät kaukaislmmatkin tilat,
tehta'ät, ^ l ä t Ja kaupungit toisiinsa
Ja niiden keskipisteenä on Peking,
Kansan Kiinan pääkaupunki." (s.
131.)
K i i n a n voiman Ja tulevan menesr
tyksen alkulähde on maan orgaani­sessa
yhtenäisyydessä, kansanjoukko­jen
ennenkuulumattomassa yksimieli­syydessä
hallituksensa ohjelman t u ­kemisessa
Ja mallituksessa, mikä saa
voimansa kansasta J a nojaa toimin­nassaan
kansaan.
"Kiinan, nykyisen elämänslhriään-plstävin
seVika'dh yh'tenä'i8yys7 mllteT
kiihkeä jrksimlellsyys. mikä on saavu-tettuinidendemokratian
olosuhteissa,
mikä puolestaan on työntänyt juu­rensa
syvälle •Kiinan hyvään maahan.
K i i n a n ^uittuuriiri,. historiaan ja s i -
v;styk56enr;^(s. 249.) . , ' :
;B^ärarij^";. on täysin, vakuuttunut
sUtä,' e t ^ . .^Kiinan Icansantesavaltaa
voida millään tuhota', j a että se. ky.^
keneje torjumaan kaikki sisäiset "^^Jä
ulkomaisetjifrlhoniset. (Hän Idrjoittaa:
"Nykyinen k i i n a on -voimakas. E n -
slmmäiseiiaiEerran bistorlansa aikana'
se on y h f a ^ i n e n . Kiinan pahimpien
afvostelijalrikln lausuntojen mukaan
K i i n a n kansan suiiri- enemm'stö on
uuderi-J^jiistelinän tukena.. . J u u r i
näiden 'seikkojen vuoksi K i i n a n Ican-sari*
vitplUsilla, kuomlhtangilaisil^;
vastavaöäritumoukselllsllli Wash-ingtontö
ja-iiontoon patrlöotella,'ku-lalshellla
j a keinottelijollä el ole sa-nänvblta'&'''
dikä minkäänlaisia (valr
taan tuloiiy' mahdollisuuksia Kiinas­sa."
Cs;'132.y
Tämä icli-ja on intiala"seri sanoma-lehtlmieheri
-rahelhnen kuvaus uutta
ja onnellistk" tulevaisuutta raksntavan
suuren- kansan saavutuksista. Paljas­tamalla-
Kiinan imperiallst sten vihol-
Lsten- panettelevat valheet Karanjia
antaa^ vaikuttavan panoksen K i i n an
Ja Aasian muiden kansojen ystävyy­delle.
Aasian muille ma.lle K i i n a on
suuri malU'j6 esimerkki. (Suomennet-tu
englannlpkielisestä New Times-jiilkaiJsustä
No. 13.)
Huori!
Timmi
TAYTVY OLW EBQ
Pat meni parturinUivje^g.
turin S3in)uo?dessa Pat:n partani
suttUn hänet puhelimeen.
„ Parturin marakatti öu
matkimaan cmistäjaänsä jä
Tln mentyä puhelimeen se otti te,-
sudin ja rupesi saippuoimaan
partaa. . K u n tämä toimitus oli i .
punut, n i i n marakatti cttl narT. P'^'"' 1
sen, teroitti sen h i h n a s i ^ ^ ^ i
veta P a t i n partaa ajamaan.
"Ix>P&fca", huusi Pat. 'Sinä i
öimnittää pyyheliinan kaulaam
saippuoida -partani, mutta, jim
nimessä, sinun isäsi täytyy'ajaa
tani. / vff.
Innostu
uusima!
^Ximnuns
Jä Timmir
jnuistot jä
kurssit oni
ten. i^om
listui kurs
ciiaiset. oli
äi pai
' EI MOITTINUT
— Nyt et moiti pihviä,
kerrankin Jiyvää — vai kuinkaV
7 - E n aavistanutkaan, että tämä
pihviä.
naa
käytt oSn
John L. Lewis vaatii i
vapauksien palauttamista
Wa^bJngton, D. —' — Julistaen, että
Taft-HärtleylaM on "raatelevien i n ­tressien
valtaistuimelta tullut kunin­kaallinen
käskykirje, intressien. Joiden
lakeijat ovat taivutelleet kongressia",
vaati John L. Lewis, United Mine
Workersin presidentti viime viikon
vaihteessa kongressin komit.ean edes­sä
todistaessaan Taft-Hartlcy lain Ja
Wagner lain kumoamista' Ja ' vapau­den,
palauttamista Amerikat)^, työläi­sille".
' .
Loistavalla puhetaidollaan sanoi tä­mä
kaivosmiesten päämies senaatin
työsuhdelautakunnalle, että "Taft-
Kartley lain nimellä varustettu hir­viö
luotiin kolmea tarkoitusperää var­ten:
(1) tehdä mahdottomaksi unioille
saada itselleen uusia Jäseniä, (2) a h ­distella
unioita ja (3) "taloudellisen
lamakauden aikana hävittää imiot
visseissä teollisuuksissa isäntien v a ­linnan
mukaisesti."
Lewis sanoi, että ensimtnäinen näis"
tä päämääristä on saavutettu, koslia
16 miljoonaa Jäsentä käsittävä työ­väenliike
el ole kyennyt kasvamaan
näinä kuutena ^ vilme'lsenä vuotena.
Toista päämäärää toteutetaan tehok­kaasti
laki jutuilla, sakdlilä ja toisilla
ahdistelukeinoilla, jotka maksavat
imlollla miljoonia dollareita vuosit­tain.
Taloudellisesta lamakaudesta sanoi
Lewis: "Amerikan ostokyvyn .täytyy
olla Amerikan tuotantoa vastaavan.
Mc emme milloinkaan ole pystyneet
myymään enempää kuin 6% taikka
8% ulkomaille, enkäminä näe mitään
syytä muutokseen tulevaisuudessa.
Meidän on ms^iävä tuotteemme ko­toisilla
markkinoilla.
"Vuoden 1929 onnettomuus seurasi
suuren tuotannollisen toiminnan a i ­kakautta,
mutta työväestö oli silloin
heikko. Järjestyneitä työläisiä ÖU
silloin vain 2% mlljoonaal Palkat e i ­vät
kohonneet tuottavaisuuden mat­kassa.
Miiäi oli kiertämätön se t a ­pahtui.
"Sitten toisen - maailmansodan on
Amerikan tuotanto- lisääntynyt • 25
pros. Minne naenevät nämä tavarat,
ellef voimakas työväenliike takaa vas­taavia
nousuja palkoissa ? Jos tämä
kurottu ja katala näytös jatkuu, niin
se on Amerikan kansa joka siitä mak­saa
sakon."
Laskien äänensävyään varoitti L e -
wi3: "Sanon teille, hyvät herrat, että
jos meille tulee toinen vuoden 1929
lamaannuskausl, niin Amerikan väes-loä
on mahdoton pitää järjestykses­sä."
: . •
Mitä koko Amerikka tarvitsee on
vapaa työväenliike, joka tulee kordt-tariiaan
palkkoja, mikä taasen vuoros­taan
tulee lisäämään yleistä hyvin­vointia.
Hän varoitti, että ahioastaan
sota Ja sodan jälkelrien tuotanto sotaa
varten, lälna-vuokfa menetelmä ja u l -
komalrien avustus ovat tähän mennes­sä
pitäneet irieidäri talouttamme tasa­painossa.
"Nykyisessä taloudessam­me
on pahaenteisiä, vaarallisia merk­kejä",
sanoi hän. J
Levils pani merkille rahastpnsihtee-ri
George M . Humphreyn lausunnon,
nUnkä mukaan niitään lätriakautta el
tule siksi, että hallitus ryhtyy yaro-toiriienpltefhlri.
" E n ole Vielä nähnyt
mitään tx)imeripiteitö'V jsanoi Lev/is,
"mutta ensimmäinen toimenpide Jo-iidri
kongressin tulisi ryhtyä, on pe-
. V ... ^ .......... . ,, • - . .,- ... ^ - .
ruuttaa voljmästa näriiä kurjaan huu­toon
tulleetftyösöhdelait Ja palauttaa
amerikkalaiset perinnäiseen vapauden
tilaan." . ^
Senaattori' Taftista, tämän ty^isuh-delaln
toisesta laatijasta. Joka oli
avannutvällokunnari istunnon, mutta
juuri ennentätä poistunut, sanoi L e ­wis:
"Hän saattanee tarkoittaa hyvää*
mutta liänt-on.'.etuöikeutet^ i n i s en
poika, joka In syntynyt .rikkauden
keskellä. Hän qskoo. estetuomlolhin,
rikkaiden oikeuteen kieltää oikeudet
köyhiltä. Todenmukaisesti ei hän
timne työmiehen nälkää, joka työs­kentelee
'kaivoksissa jä jonka tulee
elättää itsensä ja perheensä. Me em­me
häneen voi luottaa.
"Minä Ja ne miehet Jotka ovat m i ­nun
ym^äof^änl, emme halua, että
meldäktäsis^mme ympärille niitataan
rautalnep,^aulus merkiksi meidän or-juudestamine.
Amerikan kansa alkaa
smunärtää;; tämän, sillä Vapaus elää
Amerik£ai''Eahsäri sydämissä. Ellei
näitä läki^a^^uiridtä ttdee seurä'ämaan
onriet^VnmS"— ykSinpä republi!<:aani-puolueellekin."
Lewis feeSiol» että Wagner-laki saat­toi
kenties olla tarpeen siiloin k im se
hyväksyttiin;! sUlä .työväestö oU silloin
heikko. Sejfei die yälttämätöri nyt,
sanoi hän, sijlä työväestö on nyt t a r -
, Pariisi. -^Täällä pidetyssä
maiden neuvoston kokouksKsa
tettiin ihubtikuun 2i pnä, että pr
suu&iitelmen toteuttamiseksi a
myönnettävä varoja . 8S5 miljoonaj
dollaria'.. Canadan tulee luomttai
.7.13 prosenttia tästä summasta, fil
nanssikriisln partaalla olevan Haiij.'
kan 13.75 pros.. Englannin 11.45 pros,!
jne.
New York Timesin kirjeenVailitajaa
Hanson Baldw.nin lausunnon m
kaan -NATOin suunnitelman tottut-taminen
tulee merkitsemään 'sitä,
että vuoden 1954 loppuun mennesS
on saatu muodostetuiisi 'Euroopan
ilma- j a maavoimat sellaisiksi, että ne
kykenevät puolustamaan 'Eurooppaj
hyökkäykseltä 90 päivaa".
Kysymys: Mikst-ei Neuvostoliitto,
j^nka väitetään himoitsevan Länsi.
Eurooppaa, hyökkää nyt, kun Emoop.
paa ei voida puolustaa edes 90 päi­vää?
'
peeksi .v^jinoAkas tuettuna Norris-
LaGuaräiä" laeilla, jä Clayton' laiila
voittaakseen omat taistelHnsa. ;
Lewy'ttySäitsi järjestyneen työväen
ja,kongressiri keskuudessa yallitsevan
sekapäisjrydenj, mikä osoittaa, että
"kukaan ei näytä tietävän mitä tehdä
Taf t-Hartieyn lain suhteen."
"Lakaiskaamme sivuun molemmat
Eduskunnan oikeus­asiamies
puuttunut
Pekkasen asiaan
Helsinki. — (SS) Eduskunnan o>
keusasiamies, apulaisprofessori Paa»
VO Kastari on jättänyt valtioneuvos­tolle
'kirjelmän varatuomari Eaiii
Pecnasen asian johdosta, suositelleij
'hämmennystä herättävän muriienäyi
telmän.. Jonka varat. Pekkasen syö-!
mälakko kenties tulee aiheuttamaan,
välttämiseksi harkittavaksi joko so-]
pivan viran antamista Pekkaselle
tai hänen lakkauttamispalkkansa
ait.uisemmilta vuosilta nostamista
nykyistä rahanarvoa vastaavaksL
ti yleisp s
sena se, olxielnianu
mistä. I l
oessa viik
ralmuksi 1
tyksia. jol
niosli. H :
laisuus ki;
jelmaa.
Hyvin SI
onnistumi!
ren osalle
sien luenr
inrssien , maila ala
voimistelu
saiaime k
saksi har
näyttää n
oppilaansE
saksi että
Sellaiset ]
omistaa s
onnellisesi
Timminsl!
ohjaajista
olisi. kut<
tajamaarä
LakeUa j£
nakin yli
minsm ja
Doloresiil(
. Sitten
jäseniin c
lainen ke
saamista,
dä Kirklai
mika on
hyvä mal
tiin, koski
nämä lait ja katsokaamme mitä ta­pahtuu",
esitti hän. "Sitten saatam­me
kysymystä lähestyä kokemuksen
valossa." '
Mainitsematta nimeltä poikkea Le­wis
kuulustelun alussa tekstistään aii;
taakseen korvatillikan Intl. Assn. öf
Machinists'in (AFL) presidentiUe A-J.
Hayes'ille nimittäen tätä "lienki-seksi
epäsikiöksi" siksi, että hän to-;
«ostaessaan oli esitellyt pakollista so^
•vittelua riiirikutsutulssa kansallisen
hätätilan -lakoissa. "Ainoatakaan to-deliista
niinsänbturi kansallisen hätä­tilan
synnyttävää lakkoa ei ole ollut
seri'jälkeen kun Taft-Hartley laki laa­dittiin,
eikä todenmukaisesti milloin­kaan
tulekaan olemaan, sillä ilman
hallituksen asioiden kulkuvji Eekaan-tumista
tulevat taloudelliset lait toi­mimaan
lakon lopettamiselcsi ennen­kuin
.siitä tulee mikään Kansallinen
hätätila, oli Lewisin väite.
Kc
ENSI
TOII
KOL
Myöi
K IR
Pien
Va
Bo:
Silloin kuin sinnillisen kuuluisa
jänkkien sotaherra Makki-Arttii
(kenraali Douglas MacArthur) pii
•vielä korealaisten vitsauksena^Etelä-koreassa,>
iimoltettlln eräältä rniplta,
että Makki-Arttu olisi saanut riiyös-
Idn käsiinsä niiden Pohjols-Korean
kalvantoyritysten osakkeita, jolta
Järikit olivat kahmineet halvoilla h i n ­noilla
käsiinsä slUoin kun Korean t a ­loudellisia
äsiditä JärjKitettiiri' uudel­leen
japanilaisten tappion jälkeen.
Monet Makki-Artun' kapitalistlystävät
olivat tietenkin ostaneet myöskin
mainittuja osakkeita koska Japanilai­set
olivat pakotetut myymään niitä
polkuhintaan Yhdysvaltain korkeim­man
sotajohdon pEikotuksesta.
Näinollen ei ole lainkaan Ihmetel­tävää,
että Makki-Arttu ön aina oUut
iäivas Korean sodan laajentarrilsen
kannattaja. Sotaherrana hän yritti
teiidä kalkkerisä sodan laajentamisek­si'.
Jopa slhiä määrinc, että silloinen
presldMittl Trumari oli padotettu a n ­tamaan
hänelle potkut sotaherran v i ­rasta
Koreassa. Mäkki-Artim mieli
paloi tietenkin niiden . mlneraalirik-
'icäukslen parissa, jotka olivat joutu­neet
rintaman väärälle puolelle ja rie
olisi pitänyt kelnoilld; millä tahansa
j a hinnalla millä tahansa, tietenkin
-Yhdysvaltain: kansan kustannuksella,
saada "oikeiden omistajien" käsiin.
Mutta niin; ei kuitenkaan tapahtunut
koska Yhdysvaltain hallitus ei ollut
sillä kertaa valmis riskeeraariiaan k o l ­mannen
maailmansodan syttymisen
suhteen-sillä tavalla kun Makki-Arttu
oli ehdotellut hallitukselle — nimit­täin
hyökkääriiällä. myöskin; k i i n an
alueille j a vaikkapa vielä Neiivdsto-llitonkin
alueelle.
Mutta osakkeet ovat osakkeita ja ne
ovat todennäköisesti yhä edelleerikin
Makki-Artun'tai ainakin hänen ystä­viensä
haUuste. Niihin rijdltetut r a ­hat
eivät ole tuottaneet voittoa vaan
ovat toistaiseksi olleet voitto- Ja tap­piotilillä
odottamassa niitä runsaita
voittoja, joita havitellen osakkeet a i ­koinaan
ostettiin. Ilmeisestikin Mak­ki-
Arttu on väsynyt odottamiseen ja
iialuaisl saada jonkinlaisia toiveita
voittojen suhteen. Siltä syystä hän
kirjoittlkhi äskettäin asian johdosta
ystävälleen Harry Byrdille ja antoi
samalla kirjeen jäljennöksen sanoma­lehdistölle.
"Meillä on yhä Odereen­kin
mahdollisuudet Punaisen Kiinan
löyhän teollisuusgerustari tuhoariil-seen
jä katkaista helkdt yhteysllnjat
Neuvostoliittoon", sanoi Arttu senaat­torille.
Hän tarkoitti silla sanoa, että
jänkkien pitäisi ryhtyä pommitta­maan
Kiiriian alueita hänen ja m u i ­den
jänkklmiljonäärien sijoitusten
takia.
Jokapäiväisiä Ihmisiä varten hän
sanoi olevansa vakuuttimut siitä, ettei
K i i n a n pommittaminen muka johtaisi
kolmanteen, maailmansotaan. Hän
unchti etujensa riiukaisestl mainita
siltä ystävyyssopimuksesta mikä on
solmittu Kiinan ja Neuvostoliiton
kesken ja irilkä edellyttää Neuvosto­liiton
tulevan avuksi jos K i i n a a n hyö­kätään.
Sellainen unohtaminen sopU
varsin hyvlft;'hänen laskuihlnsä koska
hän on eräs'niistä sötahuUuista. jotka
ovat Väliriilt- ajamaan Ihmiskunnan
kolmanteeri maailmansotaan, ellei
minkään muun syyn takia n i i n jänk-kinailjonäärieh
kaivanto- ym. osak­kaiden
puolustamiseksi. ^
Eräs töiden senaattori riensi heti
avuksi Ja Julisti, että Yhdysvaltain
ilriiavöiinieri pitäisi lylityä heti p u ­dottelemaan
atoriiipommeja kiinan
alueille — -niistä .bakteeripommelsta
kun el kerran ollut mitään muuta
tulosta kidri suuri.häUnä-rauhänystä-viei\.
keskuudessa.'
Makki-Arttu on nyt perin henhos-tunut
vallitsevan rauhan vaaran johr
dosta sillä välirauhan tekemiseen s a -
nottilri viime viikolla olleen suurem­mat
mahdollisuudet kuin koskaan en­nen
— ja rauha vaarantaisi Artun Ja
muiden miljonäärien sijoitukset siinä
määrin, että osakkeet olisi parasta
heittää paperikoriin;
Rauhan tekeminen olisi vaarallinen
riiyöskiri sille yhtiölle. Jonka eräänä
pomomlehenä hän nykyään toimii,
puhuriiattakaan nyt monista muista
sotatärvikdliikkelstä. Niin että: Suo
siellä, vetelä täällä.
Kapitalistien voitonnälkä on yhtä
pohjaton kuin entisen papin'säkki.
Se pitää erikoisesti paikkansa Yhdys­valtain
kaltttallsteihin nähden. Y h -
dysvaltälit^ k:at^)papolitIIkan piirteenä
on. että' ulkomaille pitäisi myydä
mahdolUsiminan paljon j a ostaa siel­tä
mahdollisimman vähän. Siten me-n
e . t ^ e ^ i ^ i * : j a y p i ^ t virtaisivat e n - Jin'määräämistä Canadan niXlteu^
tistä runsaampina Wall Streetin r a ­haruhtinaiden
kassaholveihin. Luon­nollisestikin
Setä Samuli on pakoitet-t
u ostamaan yhtä ja toista ulkomailta,
niinpä myöskin Canadasta. Mutta
nämä ostokset rajoittuvat etupäässä
kaikenlaatuisiin raaka-aineisiin Ja
puoUvahnisteisiin koska niitä ei ole
riittävästi tai ei lainkaan Yhdysval­loissa.
"Lehdessämme kerrottiinJä^
kettäiri'faiiten Yhdysvalloissa suunni­tellaan
ehkäistä cänadalaisen lyiJjn
ja sinkin pääsy rajan eteläpuclelle-ja
mikäli mitä ostetaan maksetaan niis­tä
canadalaisiUe kansainvälistä mark­kinahintaa
paljon alhaisemmat hin­nat.
Setä Samulin miesten tarkoi­tuksena
on korottaa voimassa olevaa
tullia Canadan lyijyä ja änkkia
vastaan sitä mukaa kuin kansainväli­nen
riiarkklnahlnta laskee —^ mitä al-haiseriimaksi
hinta putoaa sitä kor­keammaksi
suojelustuUi kohoaa. Yh­dysvaltain
kapitalistien tarkoituksena
on tämän suojelusfullin avulla puo­lustaa
kotimaisten kaivosparoom^
voittoja j a toisaalla saada lisää lyiJJJ
ja sinkkiä polkuhinnoilla sikäU im
sitä tarvitaan. ^ .
Ön todella säälittävää, että canada-laiset
ovat sietäneet moista sortopoli­tiikkaa
tuotteisiinsa nähden. Se on
kuuleman mukaan johtanut nyt Jo
kaivannon sulkemiseen ja t u ^ ^ *^
miehen työttömyyteen B. C:ssa. P »
tämä Yhdysvaltain kauppapoUtux^
rajoitu yksistään näihin kahteen me-talliin
vaan se koskee multakin
tantoaloja, esimerkiksi meijentuoi-telta.
Nyt on vihdoinkin kuulunut p r o^
teja tätä jänkkien herruuspoUtJw^
vastaan. Jopa siinä määrin; että ^
alahuoneen Jäsen ehdotti viime ^
kolia vastatoimenpiteitä — ^ i e n o^
ja asbestille, joiden pääasiallinen «*-
t»ja US . on. — K a l l e Terä.
M-