Vapaus, December 16, 1924

              Mmi
V A P A U S
larr SodbonrxM* O u t , Joka tiistai, tontai ja lanastai. pKta SAARI. ABVO VAABA,
tolmittaiat.
VAPAUS (Liberty)
fbe O B l y orx&D of Finnlsb Workeri in Canada. Pob-
UdMd in Sadbury, Ont, every Taesday, Tliursday luid
fiatefiäay. • •
/Advertiaiox rates 40c per col. inch. Minimnm eharge
f«r rdn^e inaertion 7&e. Diseount on standing advertiae-menL
Tlie Vapa'/3 is the best advertinng mediam
<he Knniyh People in Canada»
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
I L 6 0 ja yksi kk. 75c
Yhdysvaltoiliin ja Suomeen, ylcsi vk. |6.50, puoli vk.
f 3.00 j a koline kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauan^ina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen' torstaina kello 3.
• Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont
' Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kfrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,
persoonallisella nimellä.
. •- u J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
^^^^^^^^^ viimeisin valtti
'Viime kesän kuluessa on kilpailevan unionismin l i ­hana::
ja'verenä esiintyvän edustajan Ben Legeren ja
;häne!ii'>fliengehheimolarseiisa edesottamiset militanttisen
Noya^ biilenkaivajain järjestön hajotustyössä
' olleet tnoninaiset. ' Mutta hiilenkaivajain järjestö ja
sen jäsenistö — joka on karaiatunut ja kouluuntunut
, .Bescoa^-hallitusta ja oman yleismaallisen järjestönsä
byrokratiaa vastaan* käydyissä taisteluissa— on kerta
toisensa perään tehnyt tyhjäksi . Legeren ja hänen
apuriensa yritykset.
Bob Russellille, tuolle O. B. .U:n perämiehelle, o l i
V tässS äskettäin tullut kiire lähtö Stellartonista, jossa
Lege]^e oli saanut hajotustoimenpiteilleen'jonkun ver­ran
jaJansijaa. Tätä jalansijaa hankkiessaan oli Lege-re
JvOmeisimpänä valttinaan uskotellut kaivosmiehiUe,
oleva O. B.
y y:n antamaan heille lakkoavustusta aina
V dl0,P00 dollariin saakka. Tuollainen lupaus ^untuikin
; mukavalta kaivosmiehiUe, mutta kun O. B. U:n keskus-
, virastossa Winnipegis8a saatiin kuulla Legeren vouho­tuksista;'
niin sähkötettiin sieltä heti Bob Russellille
; Sy^ hänen menemään sieltä Stel-
Jartoniin 'sekä ilmottamaan^ kaivosmiehiUe, että Legeren
: juttu oli tykkänään palturia, ettei O. B. Urlla ollut
: 8enttiakäan*''iihrattavana kaivosmiesten' hyväksi. Sähko-iaanomanaaayuttua
Sydneyhin oli Russell jo lähtenyt
' Stellartoniin. Sähkösanoma lähetettiin hänelle sinne,
, mi^^a ae^sijaan että Jiän olisi ottanut ja kertonut kai-
; vosmiehille asian todellisen laadun, otti hän Winnipe-giih
menevän junan puhumatta halaistua sanaa kai-vyc8m:
cVilte dollarin avustuksen suhteen,
Le^crc- on luvannut kaivosmiehiUe 50,000 dolla­rin
avustuksen lakon sattuessa. Ö. B. U:n keskusviras-ton
RiusselHlle lähettämästä sähkösanomasta käy ilmi,
ettei sellaisia lupauksia pystytä täyttämään. Jos taa-
; sen ei tehtyjä lupauksia pystytä täyttämään, niin tay-
' vAfrjmee p. 3. U:n tunnustM^ että heidän organiseeraa-
^M jsnasi on puhunut valhetta, koettaessaan saada rkaivos-
1^^^ hajotusjärjestÖönsä.
, l^i^allispqlitiikan taistelukenttä
; kirjottaa H. M. Bartholomeo
seuraavaa:
V ovat uupumassa verotusproble-m
on lamaan-
^ nuksissa ja verot ovat kohonneet • pelottavassa määräs-n
aä; kymm^ tuhansia kauppiaita on, vararikon ja
tuhon'partaalla. ,
Ei ole -mikään, ihme siis jos keskiluokkalaiset vaa-
': tivatkin verojen \ alentamista, tarkkaa talouclen hoitoa,
/ 'cpoykkeilyn |a turhanaikaisen hienouden poistamista
fliviilielämasfö^ ja kunhallistyöläisten palkkojen alen-
'^^»:t^ uhkaa yhä kohoavat
^ i näe olevan mitään hyötyä ja sen-
:! ä tähden täytyy n^ saada alennetuksi keinolla millä
hyvään.'
' menot ovat niionena vuotena olleet suu-
• : t u l o t , veromili' on kohonnut' kuten ilma-
^ pällö, 'm^ ovat huimaavan suuret.
^ , lännen kaupungeissa on enemmät puolet
luiupungin t jäänyt maksamattomista veroista
' itaupnngih huostaan.
Yha huomattavammaksi tulee se seikka, että Cana-
^ isäntiä ovat bondien (velka-
^: Kansanvaltaisesti valittujen kau-
% punginvaltunstojen naamioiden taakse on piilitettuna
. p diktatuuri.
iKiiu on ratkabtavana problemi
näiden hbndien koronma^uista. Bondien omistajat ei-
: vät perusta siitä kuka joutuu kärsimään, mutta heidän
täytyy saada korot lainoistaan. Monet kaupunginval-
' luustotvövat seilaa asemassai^ etteivät he pysty suo-rittänMm^"
v ^ North Battlefield on
^6 jo^lunut velkojien käsiin, Edmonton koettaa rimpuil­l
a etoehpain velan lisääntyessä puolella miljoonalla
; dollarilla joka vuosia Suurimmassa osassa, kaupun­keja;
jä; kauppaloita pe^^^^ kaupungin isät bondien
(»nistajicän ^avarikoimisoikeutta.
; TyoväehliiÖceen kunnallispolitiikan päätehtävänä on
paljastaa tuollainen' peitetty bondienomistajien dikta­tuuri.'
Työväen valtuusmiesten päätehtävänä kaupun­kien
ja kauj^palain valtuustoissa on kunnallishallituk-eien
toddllisen luonteen paljastaminen työläisille sel­laisenaan
kuin : se todellisuudessa on eikä suinkaan
n^^ etsiä keinoja noiden ko-j-
onl^QJain ivaätimidcsien tyydyttämiseen.^ Tämä pai-
'jaitaminäb sitail eftä' työläiset saadaan
> jäljestetyiksi'?fva^^ kapita­listien
dikta^oria.
«AvonaifiCD tyoxtuaa» kannattajai käyttäviä fayväk*
aeen kaikkia tilai«uuk«ia pdkkojen silpomiEeen j a työ*
iäisten elintason alentamiseen, «iten muka v^enlaäk-seen
kunnailiehalJintojen kustannukset «mahjdölli-eimman
vähiin. Sila he tdcevät tarkan talouhenhoidon
ja «yhteisen hyvän» nimissä. Mutta heixJan todellinen
päämääränsä on eelvä. He tahtovat itse vapautua va*
rarikkotilao kaaoksesta työväenluokan kustannuksella.
Sellaisia yrityksiä vastaan työväenliikkeen täytyy
taistella kaikella voimallaan. Tuota katalaa verojen
alentamissuunnitelmaa työläisten elintason kustannuk­sella
tulee voimaperäisesti vastustaa. Koronkiskurit
tulee ehkäistä saamasta veripenninkejään työväenluo­kan
kustannuksella. .
Työväen valitsemain valtuusmiesten tulee tehdä
kaikkensa kohottaakseen työläisten elintasoa kapiialis»
tien liikevoiton kustannuksella.
Me kylläkin tiedämme että kaupunginvaltuustojen
valta on hyvin rajotettua. Me tiedämme myöskin ettei
kommunistiseen yhteiskuntaa päästä yksistään minkään
kaupunginvaltuuston säädöksen kautta. Työläisten
enemmbtöistä muodostetut kaupunginvaltuustot eivät
pysty kukbtamaan kapitalismin linnaketta.
'Kaikesta huolimatta se ei kuitenkaan tarkota sitä,
että työläisten tulisi hyväksyä kamarifilosoofien toi­mettomuuden
kannan kunnallbpolitiikkaan n&den.
Huolimatta siitä, että kunnallisvirkailijain valta on
hyvinkin rajotettua, työväenliikkeen täytyy käyttää nii
tä hyväkseen kyetäkseen paremmin järjestämään työ­väenluokan
riistäjiä vastaan.
Me tiedämme että esim. yhä ankarammaksi käy
pää työttömyysproblemia ei voida kapitalbtisen yhteb-kuntamuodon
puitteissa ikinä ratkaista, saatikka sitten
yksistään kaupunginvaltuustojen säädöksien kautta.
Mutta tarkoittaako se sitä että työläisille on epäedul­lista
käsitellä työttömyyskysymystä kunnallbpolitiikan
yhteydessä? Eipä tietenkään. Sellaisen katsantokan­nan
hyväksyminen olisi samaa kuin luopua taistelusta
kapitalismia vastaan, lapsellisen tyhjäntoimittajakan-nan
eduksi.
Teollisuusunionismi
Saksan vaalit
Se seikka, että Saksan kommunistipuolueen edusta­jien
lukumäärä valtiopäiville on hieman laskenut tä­män
kuun 7 p:vän vaalien tuloksena, ei yllätä ketään,
joka on tietoinen siitä vainosta ja sorrosta, jonka alai­sena
veljespuolueemme tuossa noskelaisten terrori-maassa
on toiminut. Pikemminkin on ihme, että puo­lueemme
nytkin sai liki kolme miljoonaa ääntä. Se
osottaa, että Saksan proletariaatin keskuudessa elää
luja ja lahjomaton vallankumouksellinen pyrintöperä,
jota ei mikään voima kykene työläisjoukkojen mieles­tä
irti repimään.' Se osottaa, että puolueemme huoli­matta
sen järjestöjen ja sanomalehtien lakkauttambb-ta,
huolimatta sen edustajien vankityrmiin kulettami-sista,
huolimatta,sen kokouksien hajoituksista ja ylei­sestä
f t:3cistien ^mielivallasta, on valtiollinen ja yhteb-kunnallinen
voima'Saksan'elämässä. Sillä on pysyvä
merkityksensä ja se tekee päättävää työtään tämän im-perialbmin
orjuuteen alistetun työväenluokan ja kan-.
san vapauttamiseksi.
'Sosialidemokraattien edustajien lukumäärän lisään­tyminen
tapahtuu kokonaan päinvastaisten tekijöiden
vaikutidcsesta. Se saa kiittää vaalisaavutuksiaan yh­teydestään
'kapitalismin kanssa. Se on muodostunut
ehdottomaksi liberaalisen porvariston valtiolliseksi kai-narosauvaksi,
joka niittää laakereita Dawes-suunnitel-mansöyelluttamisella
ja kannattamisella, joka merkit­see
Saksan työväenluokan orjuuttamista^, Se alkaa pik­kuporvarillisesta
liberalismista, mutta päättyy heti
kohta imperialismin kannatukseen. Ei ole sen vuoksi
ihme, jos erinäiset kapitalistben yhteiskunnan kerrok­set
siitä hakevat tukea ja turvaa, varsinkin kun sen
asettamat hallitusviranomaiset itse osottavat nöyränis-kaisuuttaan
terrorissa kommunisteja vastaan.
Muutenkin vaalit osottavat, että kapitalistisen maa­ilman
valtavoimat uskovat Saksan valtioflisen kohtalon
demokraattisten pasifistien käsiin, koska ne niin suk­kelasti
osaavat nykyaikaisen imperialistisen pääoman
roolin köyhälistön pettämiseksi. Mutta tälle petokselle
ei rakenneta uutta maailmaa.
vetoomus
lieninin ensimäiset vallankumous-askeleet
Lenin-institUutin julkaisun toisessa numerossa on
Arosovin kirjotus, jossa hän kertoo nuoren Leninin
kouluajalta kuvaavan jutun. Jouluk. 4 p. 1887 van­gittiin
Kasanin yliopistossa joukko ylioppilaita, m. -m.
Vladimir Uljanov (Lenin). Vangittujen listalla on
29:n joukossa kolme ensikurssilaista, niiden joukossa
Lenin. Muut ovat hänen vanhemman veljensä ikä­luokkaa.
Tämä oli ckansantahtolaisena», tsaarin sur­man
yrittäjänä hirtetty toukok. 8 p. 1887.
Vangittujen karakteristiikassa sanotaan Leninistä:
«40. Uljanov, Valdimir. Sulkeutunut, epäkunnioitet­tava,
jopa epäkohtelias, mikä on hyvin hämmästyttä­vää
katsoen siihen että hän päättäessään kurssit kim-naasissa
säi kultamitalin. Vielä pari päivää eimen
kokousta antoi aihetta epäilykseen että valmistelee jo­tain
huonoa: oleskeli tupakkahuoneessa keskustellen
Segrshden, Lodiginin ja muiden kanssa, lähti kotiin ja
palasi taas, tuoden muiden pyynnöstä jotain tullessaan
ja yleensä jotain kubkutteli; jouluk;;_4_p. syöksyi toi­sen
osaston saliin ja.ensimäisenä Poljanskin kanssa tu­livat
toisen kerroksen käytävään. Katsoen siihen eri­koisasemaan,
jossa Uljanovin peihe on, antoi tuollai­nen
käytös hänen puoleltaan kokoukseen nähden ai­heen
tarkastajalle pitää häntä täysin valmiina kaiken­laisiin
lainvastaisiin jopa rikollisiin mielenosotuk-siin
.. .•:.>
Ne ylioppilaat, joiden nimet mainitaan, olivat 22
ja 23 ikäisi mikä osottaa, kuinka Lenin jo 17-ikäise-nä
"hdceutui vanhempairh vallankumouksellisten yliop-pilaitten
seuraan.
Hiljattain pidettiin Mexico Citys­sä
Yleisamerflcalaisen Tyoväenliiton
kokous, ineisäm^rikiälaihen T^3vä-enliitto
on perustettu A. P- of L .
liiton patavanhoillbten . johtajien
toimesta nimenomaisella tarkoituk­sella
aUstaa latinallaisen Amerikan
(Keski- j a Etelä:-Amerikan) maiden
työläiset Yhdysvaltain imperialismin
ikeen alle." Viimeisessä Yleisameri-kalaisen
Ty5;väenliitön kohventsio-nissa
samoin: kuin kaikissa edellisis­säkin,
suunniteltiin keinoja miten­kä
näiden maiden työläiset saataisi
parhaiten taipumaan Wall-kadun
kapitalistien riistettäväksi siten et­tä
se samalla näyttäisi ikäänkuin
mainittu liitto toimisi työvSe^öii e-tujen
mukaisesti. Tämän johdosta
on : Ammattiuhioiden Valistiisliitto
julkaissut latinalaisen Amerikan
työläisille osotetun seuraavanlaisen
Manifestin:
Latinalaisen Amerikan työläisille:
Sekä Yhdysvaltain että Canadan
vallankumoukselliset unionistit, jot­ka
ovat järjestyneet Airimattiunioi-den
valistiiisliittobn, lähettävät teille
mitä lämpimimmän veljellisen ter­vehdyksensä.
'
Niin Pohjois- kuin Etelä-Ameri­kankin
työläiset ovat sanian ahnaan
kapitalismin, jonka pääkortteeri on
Wali-kadulla New Yorkissa ja jonka
toimeenpanevana käskyläisenä toi-'
mii Yhdysvaltain hallitus, uhreja.
Tästä johtuu .se, että niin Etelä-kuin
piohjois-Amerikankin työläis­ten
täytyy liittyä yhteiseen "rinta­maan
taistelemaan yhteistä vihollis­t
a vastaan. ,
MeUcGin jokr.i:r»n latinalaisen
Amerikan rr.aan tjöläirst ovat jo
saaneet kokeJa Amerikan imperia­lismin
rätitiakouran • puristusta.
Mexicossa dn -miehiä, naisia ja lap­sia
surmattiu. Amerikan sötalaivain'
pomniittaessa Vera Cruzia'; sinne
dn Anierikah sotilaat tehneet hyök­käyksiä;
seii' kansallisia laitoksia on
räppednnutettu ' artierikalaisteri ka­pitalistien
lahjomisilla j a sen luon-nonlähteet
ovat joutuneet Wall-ka-dun
kapitalistien riistettäväksi. Y h ­dysvaltain
sotilaat joutuneet Haitia,
Santo Domingoa, Nicaraguaa ja joi­takin
muita pienempiä: latinalaisen
Amerikan maita; Cuban lait laadi­taan
Wall-kadun kapitalistien mää­räysten
mukaan. Yhdysvaltain ar­meijan'
upseereita on 'Brasiliassa ja
Perussa ja suuria rahasummia käyi
tetään sodan kiihoittamiseksi ' Bra­silian
ja - Argentinah . j a Perun ja
Chilen välillä sillä nimendmaisella
tarkotuksella, että kun Etelä-Ame­rikan
työläiset tappelevat keske­nään
Wall-kadun riistäjät voivat
heidät sitä helpommin alistaa orjuu­teen.
Nämä ovat vain muutamia e-simerkkejä
siitä imperialistisesta po­litiikasta
" mitä Amerikan kapitalis­tit
ovat vuosia latinalaisessa Ameri­kassa
harjottaneet.
Imperialismi murskaa työväestön..
Amerikan imperialismi murskaa
työväestön kotimaassa niinkuin u l ­komaillakin.
Orjiiutettuaan työväes­tön
ensin kotimaassa,' kapitalismi
käyttää riistosaaliitaan: -iyöväestön
orjuuttamiseksi latinalaisessa Ame­rikassa,
'^ali-kadun kapitalistit o-vaf
lämän" mantereen iyöväestön y-leismaallistet
riistäjät. - Latinalaises­sa
Amerikasa ne ovat Wall-kadun
kapitalistit jotka ovat kotimaisten
porvarien takana heidän riistaes-sään
työväestöä. Amerikalaiset ra-hanfeijottajat
-ovatrne jdtka johtavat
Keski- j a Etelä-Amerikan maissa
työväenliikkeen murskaamislijkettä
j a kaikin voiminsa auttavat' siinä
kotimaisia porvareita. Katsokaa teu-rastamotyöläisten
lakkoa Argenti-nassa
(teurastamot kuuluvat* Swift-y.
m. ovat joutnr^set kokonaan. Yhh
dysvaltain imperialistien määräys­vallan
alaiseksi j a kaikki nämä val­taamiset
ovat tehty Monroe-opin ni
messä-
Amerikaa työläisten täytyy ybtya
Yhdysvaltain ja Canadan työläi­set,
jotka taistelevat samoja voimia
vastaan,' jotka sortavat latinalaisen
Amerikan työläisiä, käsittävät että
työläisten täytyy yhdistää voimansa
koko manteretta käsittävässä laa­juudessa.
Etelä- ja Keski-Amerikan
työläiset tuntevat sen myöskin.
Kaikki työläiset käsittävät että jos
he mielivät menestyksellisesti tais­tella
Wall-kadun kapiialistien har-jottamaa
riistoa vastaan, täytyy
heidän järjestyä yhteiseen lujaan'
rintamaan.
Mutta' tällaista yhtenäisyyttä ei­vät
Amerikan mantereen eri maiden
työläiset ole vielä ' saavuttaneet
sjrystä että sen esteenä on ollut
Gompers-Morones rybman
pettaruns
Yleisamerikalaista Työväenliittoa
ei ole käytetty välineenä kapitalis­tien
ikeen poistamiseksi työläisten
harteilta vaan pwnvästoin uutena
keinona jolla imperialistien valtaa
lujitetaan latinalaisen Amerikan
maissa. A. P. of L. liiton president-,
ti Samuel <3ompers oh Yleisameri-kalaisen
Tyoväenliiton' johtaja^ ja
hänen apulaisenaan toimii Mexicon
työväenliikkeen "<3ompdrs", Moro-nes.
Yhdysvaltain enempää, kuin la­tinalaisen
Amerikankaan maiden
työläisillä ei ole tuohon työväenjär­jestöön
minkäänlaista kontrollia. E-telän
enempää kuiri pohjoistenkaan
maiden" uniöille ei ole annettu edes
näennäistäkään edustusta tuohon
järjestöön. Tästä: huolimatta täinä
Gompersin ja kumppanien yksityi­nen
järjestö ilkenee käyttää työ­väenjärjestön
nimeä;
Ja mitä tuo järjestö sitten toimii?
Kaiken sen toiniinnän määräävät
•Wall-kadun kapitalistit. Yleisameri-kalaisen
'Tyoväenliiton johtajana
Gompers suositteli että Panaman
kanäva-alueen työläisten tulisi tyy­tyä
'25—35 ,prosenttia -pienempiin
palkkoihin kuin Yhdysvaltain työ­läisten.
Kun viimeisessä Yleisameri-kalaisen
; Tyoväenliiton konventsior
nissa määrättiin Gompers liiton ni-mesä
protesteeraamaan sen vuoksi
kun' Yhdysvaltain sotilaita pidetään
Haitilla lähetti hän protestin ase­masta
valtiovirastolle onnittelun sii­tä
tehokkaasta toiminnasta mitä Yh­dysvaltain
haUitus on Haitilla har-jottanut.
Muutamia kuukausia sitten Gom­pers
lähetti erikoisen edustajansa
Nicaraguaan painostamaan eräideil
Yhdysvaltain valtiovirastossa kirjo-etujen
lakien hyväksymistä ja sii­nä
tapauksessa että niitä ei hyväk­sytä
lupasi hän ryhtyä järjestä­mään
sisäisiä mellakoita.
Juuri pidetyssä' A. F . of L: liiton
konventsionissa Gompers suositteli
esitettäväksi mexicolaisten Yhdys­valtoihin
tulemisen ehkäisemistä;
Samoin on hän jatkuvasti kieltäy^
tynyt ryhtymästä minkäänlaisiin
toimenpiteisiin tässä maassa olevien
mexicolaisten työläisten suojelemi­seksi
siltä sorrolta ja vainolta mi­hinkä
he ovat usein joutuneet.
Gompers on ratas kapitalistien
valtiollisessa koneistossa, hän ori
Wall-kadun asiamies, työväenluokan
pettäjä ja yksi imperialistien par­haimpia
apulaisia. Hän on sosia­lismin
ja Neuvosto-Venäjän leppy-mätön
vihollinen. Hän on työtäte­kevän
-luokan luokkäsolidarisuuden
vihollinen. -Gompers on kääntänyt
Yleisamerikaläisen Tyoväenliiton
imperialismin palvelukseen. Ame-valtsin
j a Cftoadan vaUankttnoak'
aelliflen työläisten kanssa, niiden
kanssa jotka vasemmistorjrhainä
toimivat täkäläisissä unioissa. Täi-lainen
yhtyminen voi tapahtua m.
m. seuraavien kysymyksien pobjal»
Ia:
1. Taistelu kapitalistista riistoa
ja imperialismia vastaan "kotona Ja
ulkomailla.
2. Yhteistoiminta eri järjestö-jen
välillä lakkojenrikkomisen y. m.
estämisekjsi, kuin myöskin vaihdet­tavien
jäsenkorttien käytäntöönot-taminen
Pohjois- ja Etelä-Ameirikan
unioiden välillä.
3. Yhdenlainen asema kaikille
työläisille kanava-alueella.
4. Amerikan sotilaiden poistami­nen
Haitilta, Santo Domingosta, N i ­caraguasta
y. m. latinalaisen Ame­rikan
maista.
5. N, s. Platt-lisäyksen poistami­nen
Cuban perustuslaiista, lisäyksen
jonka mukaan Amerikalla on oikeus
sekaantua Cuban politiikkaan ja
raha-asioihin.
'6. Vaatimus Yhdysvaltain up­seerien
poistamiseksi Brasiliasta jä
Perusta; taistelu' sodan ' prövosee-raamista
vastaan Brasilian ja A r -
gentinan, Chilen ja Perun välille.
7. Taistelu Gompersia ja hänen
luutnanttiaan Moronesta vastaan ja
heidän poistamisensa kaikista Yleis­amerikaläisen
TyöväeniiitÖn lii otto-toimista.
'Vhteistoiainta
; ^ n B r a r ; ] i a ^ ^ ^ j^
j a Perussa.
10. Punaisen Talonfiiiu-
«invälisen taistelun tl^L^. man kannattaminen.
Ammattiunioiden ' v « i ; ^ ,.
toimien Punaisen r^^-
Kansainvälisen ohjeiden
puhuen y h d y s v a l L i ; ' \ ° " J ^H
vaUanknmonksellisten ^
nimessä, lupaa ylläesitetyn'""^^"
man pohjalla rakentaa ^ i j ' ^ '
taa latinalaisen Amerikan T'^^-
kanssa. Muodostako? v L ^»
ryhmiä Y l e i s a m e r i k a l a i s i T^S-enhrttoon
ja Mexicon T y s Ä"
toon j a muihin unioihin. j ^ ^ ^
troUeeraayat Wall-kadun 1*^
Ryhtykää taisteluun Amerik^Z
penahsmia ja kaikkia
keeuharhaanjohtajia vastaaTS
tykaa toimenpiteisiin koko AZ
kan työväestön nostamiseksi , iS
seen taisteluun niin kotimaisia ktf^
ulkomaisiakin riistäjid vaataan •
työtätekevän luokan vapauttanmr
SI kapitalismin ikeestä,
- AJas kapitalismi kätyi«ineen!
Eläkööp Amerikan työläisten » .
udansuus!
jasen
Armour lihatrustiUe); öljytyöläisten rikan mantereen eri maiden työläis-lakkoja
Mexicossa (öljx^lueet, kuu­luvat
Standard öljytrustille); kupa-rinkaivajien
lakkoa Chilessä (kupa-rikaivannot
kuuluvat amerikalaisel-le
kuparitrustille) ja kaikkia muita
viime vuosina tapahtuneita lakkoja.
Mistä ovnt vastavallankumoukselli­set
j a -taantumusta palvelevat"" dik­taattorit
saaneet avustusta? Kaiöd-en
näiden takana ovat olleet -IVall-kadun
. kagitalistrt -,- j a heiÄaaTrfesi-.
meenpaneve komiteansa,! halUtns.
Cuban j^eislakko murskattiin / Y h ­dysvaltain
- sotavoimalla;- Mexicoon
on tehty 'sotii&ällisii hyökkäyksiä;
Haiti jä Santo Domingo, Nicaragua
ten keskinäinen solidarisuus ei ole
mahdollinen niin kauan kuin Gom­pers
on Yleisamerikaläisen Tyo­väenliiton
johtajana. Ja mitä sa­nomme
Gomperista, pitää paikkan­sa
, myöskin hänen luutnanttiinsa
Moronekseen nähden.
Todellista yleisamerikalaista työ­väenliittoa
ei voi syntyä ennenkuin
se pohjautuu kaikkien Amerikan
maiden yhteiseen tMsteluuu impe^
rialismia vastaan. Tällaista' järjeV-töä
ei voida luoda Gompersin Iäis­ten
miesten jdhdollal \^ Latinalaisen
Amerikan maiden työvä€nliikkeid|n
täytyy hakea yhtymäkohtia'Yhdys-
Usein kuulee : puhuttavan, että
mitkä olisivat ne keinot joilla olisi
mahdollista saada sanomalehtertime
leviämään yhä suuremmalle tilaaja
ja ' lukijakunnalle.' Samoin myöskin:
on kysymys siitä miten ön mahdol­lista
saada lehti niin moriipudliseksi
kuin mahdollista, että sd voisi ^ y -
dyttää sen : lukijakuntaa. •
Usein ollaan lehdenv levityksessä
sangen kärkkäitä. hyÖkkää,mään leh-tiasiamiehiä
vastaan, että he muka
ovat liian toimettomia, ilmaistaan
kaikenlaisia tunteenpurkauksia, jot­ka
ovat kaikkia* todellisempaa perää
vailla, ei kyllin tarkasti oteta huomi
oon mitkg ovat ne vaikuttimet,. joil­la
on mahdollisuus saada lehden
yhä laajemmalle leveneinääu; Eipä
sillä etteivätkö asiamiehetkin tarvit-seisi
silloin tällöin pientä nykäys­tä
kylkeensä ja varsinkin veltot
välinpitämättömät asiamiehet
Ei ole myöskään mitään . harvi­naista
se, että usein' hyökätään, leh­den
toimitusta vastaan että lehti
ei muka ole kyllin tjudre, mehevä
ja monipuolinen, usein myöskin on
aina sanomista pitkistä artikkeleista
ja ollensakin ka u-n o kirjallisis­ta
kertomuksista ja novelleista (jot­ka
viimeksi mainitut eivät olekaan
suotavia) varsinkin kuin niillä täy­tetään
lehden palstat. ' Toimitus
tietenkfn usein tekee parhaansa leh­den
sisältöön nähden, mutta se ei
ole silläkään hyvä. Löydämmekö
sitten enää muuta keinoa saada
lehden sisältöä tuoreemmaksi ja
maukkaaminaksi?
Löydämme jos osaamme hakea
viat oikeasta paikasta, eikä kahmia
umpimähkää sieltä, mistä ne on vä­hemmän
löydettävänä; Ottakaamme
ja tarkastakaamme paikkakuntakir-jeitä
(kansankirjeet). Olemme kai­kessa
tapauksessa lainanneet näille
kansankirjeille liian vähän huomio­ta
ja kuitenkin näistä vähäpätöisisr
tä kansankirjeistä riippuu' jaljon sa­nomalehden
tuoreuä j^sisäUörikkaus;
j a lukijakunta pitää näistä äärettö-;
mqn paljon. Nyt voisi joku ; kam-marikommunisti
sanoa, mitä noista
kansankirjeistä on, ne ovat koko­naan
roskaa ja hölynpölyä s. t. että
kansankirjeet" on suuremmaksi
osaksi kirjoittanut joku rasKaan
työn tekijä, joka ei ole saanut mi­tään
koulusivistystä ja näin ollen
hänen kirjeensäkin tulevat yksipuo­lisia
ja tylsältä näyttäviä, jonkun
kirjatoukan silmissä." Mutta kui­tenkin
jos katsomme lehden tilaaja
ja lukijakunnan psygoloksia vaikut­timia;
niin huomaamme,'' että se on
aivan samalla tasolla näiden kan-sankirjeitten
kanssa. Ja he var­sin
tyytyväisesti ja nurkuumatta
lukevat sitä, mitä myöskin pystyvät
kirjoittamaan, tämä on aivan luon­tainen
johtopäätös. Joskaan'ei kan­sankirjeet
taida maistua niinkään
maukkaalta niin sanottujen ka-marikommunistien
makuaistimissa.
Mutta kuitenkin meidän on aina
pyrittävä tyydyttämään sitä känsä-kouraista
liÄijakuntaa joka varsi­naisesti
kuuluu lehden tilaaja-armeijaan,
-eikä pyrittävä niinkään
paij on romaanien' ja pitkien väsyt­tävien
artilÄelein Idrjbittamiseen
mitä nykyisin on lehden taholta
tehty, mutta tämä on juuri pako­tettu
tekemään 'osaka siksikin, että
kansanldrjeitä 'on oUut Iiil4 vahän
viimeaikoina.. / -"^
^^iime' puolueemme edustajakokor
uksessa Torontossa-{tehtiin päätös,
jossa vedottiin-vKonimunistipuoldeen
dsastoÄin, "että heidSÄ-on välttä-tenkin
tuo asia on vähän jäänyt
niinkuin unohduksiin, siliä osastot-eivät
ole huolehtineet tuon jätök­sen
käytäntöön panosta, sillä yn.
märryksellä, että olisi rioudstettn
tiukasti tuota määräystä. Nyt kui-tenkaan
ei saa ajatella niin, että
ei muilla olisi oikeutta kirjoitella
lehteemme kuin juuri noilla osas-tojen
valtuuttamilla henkilöillä, tie­tysti
on aina sen parempi mitä
eheinpi saadaan työmaa ja maita
uutisia; ainoastaan henkilö joka kir­joittelee
työmaauutisia tekee pai.
yeluksen koko köyhälistöliikkeeDe
j'a suuren arvon antaa myöskin
niille koko lehtemme lukijajranti. •
Nämä on ne perusteet joilla al­lekirjoittanut
uskoo paljon saatavan .
aikaan, jos kaikin ryhdyinrae'raken-/
tavaan työhön tämän eteen. Siksipä
<*lisi lainattava enempi huomiota
tälle seikalle lehtemme levitystyöstä
alkaen, ' Suureksi osaksi: lehtiasia-miehet
juuri saavat ainaisen väit­teen
osakseen siitä -kun menerit
lehtikaupalle, niin aina sanotaaii
kun siinä ei ole paikkakuntakiq'öi-tuksiakaän,
en minä viitsi sitä tila­ta.
Sariioin mietsäkämpilläkin olen
persöÖri'akohtaisesti paljon feiöllut;
sariottaväri, että miksi ei lehdessäm­me
ole paikkakuntakirjeitä ja jös
niitä on niin etupäässä kaikki nä­mä
halvat koruttomat paikkakunta-;
kirjeet luetaan kämpillä ei.yhteen
eikär kahteen kertaan vaan kym­meneen
ja sitten vasta jos väsynyt;
raihnas ruumis sallii, luetaan pi­demmät
artikkelit ja Romanin pät-v
kät^ . Lukija ehkä nauraa tälle j t ;
sinkertaisuudelle että annetaan kan-;
sankirjeille sellainen arvo, muttii
tämä kuitenkin on totta jota eiyä,
välinpitämättömästi sivuun heittäi;;
Nyt ^ e lopuksi huomaamme, # .
lehden levityksessä myöskin nänä,
pienet numerot näyttelevät suort}
osaa. Silloin on helppo levittää leh­teä
laajoille kerroksille, kuin .,a
paremmin kykenee tyydyttämään
joukkojen mielialaa ja lukijaknrt»;
tuntee silloin lehden paremmiJ
omakseen kuin se suuremmasa
määrin sitä itse toimittaakin.
• - • M." Jalonen.
Port Arthurin oul
Laivaliikenne, joka on oUut i*-,
ko vaikeaa riime kuun ja tämäS;
kuun ; ajan, josta jo ennenkin ^oJ^
kirjoitettu, kuitenkaan ei ole v i*
hiikään laiva satamaan saapaess»:
oUut jäävuoren näköinen niin koin
oli höyrylaiva Huronic, joka «aPf
satamaan toissa päivänä. Koko to^
va'oK niin jään peitossa, ette sa»^
tun tehdä iso aika työtä ennen­kuin
saatiin sivu ovia auki nm
paljon, että olisi voitu alkaa lamj
tyhjentäminen. Myrsky jota ou
kohdannut laivan, oli antanut
valle taistelua luonnonyoimia va.^
taan, josta se kuitenkin 20 m^'
taistelun jälkeen selviytyi voittaja
na. -Muutoin ihnoitetaan etta u
päivänä on viimeiset viljalaivat
tattu, jotka lähtevät vielä itaan J
sinoin katsotaan laivaliikenne
Iranhalle missä' osastojakoa^ j a mah­dollisesti
muuallelan."' iluttaTctu-puneeksi
tältä liikenne
Tosin sulut suletaan Canadan^
lella vasta 14 päivä ja l ^ i f O^
tain puolella 18 päivä,
Jiudlimatta loistomajakat « « ^
tavat jo tulensa 12 Päi^,.!.*
yleensä katsotaan laivalnten«^
loppumiseksi.' lia-feisimaiken
TySmiehen
-'iaii«itva myytiin"
pun ien jbkä'aikoo «aaan ^^>^^,^^.
täteoksen, on , koetettava', o » ^