Vapaus, April 21, 1951

              Petroskoi'-karfal4is-suomä^isen
SN T:n kulttuurikeskus
FetnK^i on eräs niistä iKeuvosto-liiton
kaiJpungeista.jotSca sodan a i -
•iana kärsivät pafeoin. Kolmannes
ia-jpungisti oli tuhkana ja launiolna.
Näytti siltä/ että sen kannostamlscai
tarvitaan vähintään ICr—15 vuotta.
2lutta ei kulunut kuin muutama vuo-a
ja, kaupungissa oli kunnostettu
kaikki tuhoutunut ja rakennettu mo­nia
uusia kortteleita. ; Siitä ovat mai­niona
osoituksena kaupunkin 62 aivan
uaua katua.
Petroskoi on Karjalais-Suomalalsen
SNT:n poliittinen, sivist3?ksellinen ja
tieteellinen keskus. Sen oppilaitok-
5Jsta ^ Karjalais-Suomalaisesta yU-
(^istosta. opettajakorkeakoulusta",
teknikumelsta ja ammattiopistoista
-i-almistuu ammattitaitoisia työnteki-
•jöitä tasavallan teollisuutta, maa-
Kirj. V. Mustonen
taloutta ja kulttuuritoimintaa vartent
P^troslkoin korkeimmat^ oppilaiit<^setC
varsinkin Karjalais-Suomalainen ylL':
•opisto, kouluttavat asiantuntijoita
geologian, biologian, matematiikan:
ft-Biikan. kieUtieteen ja historian a'-
lalle. Sitäpaitsi yUoplston opiskelijat,
aspiranUt, opettajat ja professorit
suorittavat : monipuolista tieteellistä^
t3'ötä kotiseudun luonnonrikkaiiksielnf
tutkimiseksi^ Opettajakorkeakoulusi
ta: -valmistuu vuosittain kymmeniä'
matematiikan, fysiikan, historian, suo^ ja insinöörejä, kandidiaatteja. tohto-men-
ja venäijänkielenv kirjallisuuden, ^.reita ja professoreja, jotka o m t k^
Petroskoin kas\-atus«^SlIisesta opistosi
ta.
Petroskoissa on- IS erikoisalojen op-,
pikoulua sekä paljoa oppi-, keski- Ja
alkeiskouluja. -Brikotsoppilaltoksista
valmistuu ammattitaitoisia toröntdcir
iöitä; puutavarateoU^iuteen auto- Ja
cicaialle, lääkintäalali^, maanviljelyk-.
ieen. seki eläinlääkintä- ja kirjasto­alalle.
. '.a
Kansallisia kaaterelCä' kasvatetaan
^arjalaisista. suomaIafel<jta".Ja vepsä?
(äidstä. Karjalais<€uomaIaisessa S-NT:
ssä' on.n}-kyää]i^paljcm teknikoita
biqlpsian, kemian ja maantieteen o-pettajia.
Seka venäläiset että kan-sapiset
alkeiskoulut saavat vuosittain
-uutta pätevää opettajatäydennystä^
UUDET KIRJAT
UUSI MATKAKIRJASARJA
SININEN NAUHA
• CAAULLO BRANCHI
SINISILTÄ SAARILTA ATOLLIEN AURINKOON
311 sivua — Hinta nid. $3.25
Verrattoman hauska rengasretki Tj-ynen valtameren romantti­seen
eksoottiseen baarimaailmaan.
• OSA JOHNSON ' ^
ELÄMÄSTÄNI TULI SUURI SEIKKAILU
360 sivua — HinU nid.. $3.25
Tämä on parhaita matkakirjoja, mitä suomeksi yleensä on i l ­mestynyt
— säkenöivän hauska, vauhdikas ja täymiä raikasta
huumoria.
• RICHARD HALLIBURTON
RUHTINAALLINEN RETKI ROMANTIIKAN
MAILLE
315 sivna Hinta sid. $2.75
Halllburtonin kerronta on ikituoretta. Hän kertoo huimanhaus-ka.
sta kulkurielämästä, säteilevistä seikkailuista; hänen hetken­sä
puitteisiin mahtuu niin loputtoman paljon värikkyyttä ja
riemukasta etsijämieltä Ja oikeata seikkailuhenkeä; ettei koko
kirjasta löydä kuollutta kohtaa..
• ERLING TAMBS
HÄÄMATKALLA YLI VALTAMERIEN
248 sivua — Hinta sid. $2.50 . , -
Huoleton norjalainen nuoripari purjehtii virkaheltolla luotsl-kuttenlla
Norjasta Uuteen Seelantiin ja kokee suuren seik­kailun
riemut ja kauhut.
IL\KAN MÖRNE
KULLAOTTTU uK:U RJUUS
384 sivua — Illnta nid. $2,60
"Tienviittana sattuma, päämääränä seikkailu'! suomenruotsa­lainen:
maailmanmatkaiiya lähtee tutustumaan Eleski-Ameri-kan
oikukkaisiin kultamaihin. Hän löytää Ihmeellisten va.sta-kohtalsuuksien
maan: pilviä hipovia tulivuoria, reheviä aarnio­metsiä,
orkideain loistoa Ja kirjavien lintujen leikkiä. Merkilli­siä,
usein vaarallisiakin ihmisiä asustaa tässä kabvpensaiden
ja banaanien paratiisissa..
• SAGA ROOS
SADUN JA SEIKKAILUN KONGO
217 sivua r- Hinta nId. $2.25
Nuori suomalainen neitonen Saga Roos joutui kahdeksi vuo­deksi
Afrikan sisäosiin. Kongoon, mentj'ään naimisiin Belgian
hallituksen palveluksessa olevan suomalaisen komentajakap­teenin
kanssa. .VSadun ja seikliailun Kongo" kuvailee värik­käästi
hänen elämyksiään vaikeakulkuisilla virroilla, salaperäi­sen
viidakon alkuasukaskylissä Ja myös . upo-uudenaikaisissa
kaupungeissa. Kuutamoinen virtahevon-metsästys jännittää te­kijää
ja lukijaa^ tam-tam-rummut ja hurjasti tanssivat alku­asukkaat
viehättävät Ja kammottavat: troopilliset taudit, vaa­ralliset
hyönteiset ja myrkylliset kasvit peloittavat.
URHEILUN PIKKU JÄTTILÄINEN
• TOIMITTANUT MARTTI JUKOLA
1382 sivna — Hinta sid. $3.50
Ohjekirja nuorille urheilijoille, tietokirja kaikille iirheilunhar-rastajille.
Maailman kaikki urheilut esitetty sen 22:ssa luvussa.
Kuvia yhteensä n. 1200.
Urheilun Pikku Jättiläinen todella tietää kaiken urheilusta:
sen historian, eri lajieh tekniikan, taktiikan ja valmennusmene-telmät,
pelien säännöt, urheilumerkkien vaatimukset, maail-man-
j^ Suomen ennätykset. Olympian kisojen saavutukset, mes-tanen
elämänvaiheet ym.
TEKNIIKAN PERUSKIRJA
£47 sivna Illnta sid. $5.50
Todellinen tekniikan P I K K U JÄTTILÄINEN, alan perustiedot
yksissä kansissa: Jokaisen eteenpäin pyrkivän Ja itsekseen opis-•
kelevan työmiehen.^opiskeUjan Ja'teknUkkaa harrastavan pojan
ainoalaatuinen tiedonlähdel YU 1000 valaisevaa kuvaa.
TEKNIIKAN PERUSKIRJA opastaa selkeästi Ja havainnolli­sesti
teknilliseen toatematii&kaan Ja teknilliseen piirustukseen.
, teollisuuden tärkeimpien raaka-aineiden ja tuotteiden tuntemi­seen,
koneiden rakenteeseen Ja toimintaan, konepajatöihin, me-taUltöihin,
sähkötekniikkaan ym.
RAJOITETTU MÄÄRÄ'KIRJAA VARASTOSSA
• HELMI KOSKLMIEHEN Ja EVA SOMERSALON
KEITTOTAITÖ
KOTEJA JA KOULUJA VARTEN
679 sivua —' Hinta sid. $2.50 "
1670 RESEPTIÄ, 266 KUVAA. VÄRILLINEN. SIENIKARTTA
"Keittotaito" on uudenaikaisin ja laajin »uomalainen keitto­kirja,
mitä nykyisin on saatavissa. Sen reseptit ovat kokoonpa­noltaan
tarkoin harkitut Ja käytännössä koetellut. Kussakin re-.
. scptissä'on mainittu ruokalajin tieteellisesti laskettu ravintoarvo.
Ruokaohjeiden lisäksi kfrja sisältää perusteelliset säilömis-,
tahteldenkäyttö-järuokallstaohject. Runsas Ja ensUuokkaincn
kuvitus esittää ruokien'valmistusta, tarjoilua, työvälineitä ja
ruoka-aineita. "Keittotaito" on todella voittanut perheenemän-tlen
luottamuksen. ,
• FEARL^BUCK '
LOHIKÄÄRMEEN SUKU
489 Binis — Hinls nId. $L75 ja sid.
Suurenmoinen romaani Kilioafta. "Lohikäärmeen: suku" kuvaa.
Japanin-Kiinan sodan sit& ajankohtaa. Jolloin Japanilaiset tun­keutuivat
Nankingiin. Liikntuva Ja Järkyttävä romaani kiina'
laisen talonpoikaiskylän uljaasta taistelusta vibollisen väkivaltaa
vastaan.
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS i>UBLISHING CO.
^; LOOTED
Box 69 Stuttrary, Ootorio
jalaisla. '
Tieteellisen tutkimustoiminnan kesr
kuksia ovat Neuvostoliiton tiedeaka­temian
alaosasto. Älarx-Engels-Lenin
tutkimus'laitoksen''alaosasto ja yleis­liittolainen
kalatalouden tieteellinen
tutkimuslaitos sekä Karjalais-Suoma-lainen.
yliopisto. - On .tehty suuri
työ tasavallan maaperän j a metr;
oien tutkimiseksi sekä soiden kuivaa-:
misen Ja kalarikkauksien selvillesaa-mlsen
yllä muiden tällaisten: kysj'-
mysten kehitatmiseksi. PjTitään myös
etsimään : keiftoja ' 'xnahdollisimxnan,
runsaiden satojen saamiseksi tasa­vallan
ilmasto-oloissa. Tiedemiehet
antavat suurta rapua koUektlivista-louksille
ja neuvostotiloille satoisuu­den
kohottamisessa j a ovatkin siinä
saavuttaneet huomattavia tuloksia.
Parhaillaan laaditaan Karjalan histo.
riaa vanhimmista ajoista meidän psU-viimme
saakka. Karjalan murre­kartasto
on myös tekeillä.
Tämän vuoden alussa avattiin \uusl
"Voitto" niminen elokuvateatteri,
jonka jylhä, rakennus tulee olemaan
keskeisenä Antikaisen torin raken­nustaiteellisessa
' ^' i kokonaisuudessa.
Mainittu teatteri on todellinen kult­tuuripalatsi,
missä elokuvakatsomon
ohella on konserttisali, avarat aulat,
ja huoneet hyödylUstä ajanviettoa
varten.
Tasavallan venäläiden draamateat­teri
on kunnostettu ja toimii esit­täen
maailmankirjallisuuden klassi­koiden
ja aikamme nem'ostollttolals-.
tcn dramaturgien näytelmiä. Val­tion
Karjalais-Suomalainen draama­teatteri,
nukketeatteri, kesäteatteri,
pioneeripalatsi, elokuvateatterit Ja
valistustalot ovat entisellään.
Tasa\'allan työtätekevät pitävät
kansallisesta draamateatteristaan.
Teatteri- esittää* suomalaisten. Itlassl-
'ioiden Aleksis Kiven, k i n n a Canthin,
Teuvo. P?ikkalan/yi^.;^isekä. nuorten
karjalals-suomalalsten draamaturglen
Jaakko Bugojcvln Ja Uljas, Vikströ­min
näytelmä. Teatteri, Jossa esiin­tyvät
Stalin-palkinnon saaneet näyt­telijät
Suni, Tomberg j a Lankinen,
saavuttaa Jatkuvasti uutta mcncstysr
•JL Juomlsl^össään.
Suurta suosiota Ja huomiota saa­vat
osakseen kansallisen laulu-. Ja
tanssiyhtyeen "Kanteleen" konsertit.
Sen taiteellisena Johtajana on tal­teen
ansloltxmut toimihenkilö sävel­täjä
Kalle Rautio. Tasavallan kan-santalteUljattaren
Sirkka Rikan laur
lusta pidetään suuresti.
Kansantaiteen Talo kehittää tol->
inlntaansa yhä laajemmaksi. Kar­jalais-
Suomalalsen SNT:n kirjaUl-suuden
ja Uiteen kehitys Uttyy kiin­teästi
kansantaiteeseen, kansallisten
kirjailijoiden, näyttelijöiden, ohjaaji­en,
taiteUijoiden. säveltäjien ja muu­sikkojen
kouluttamiseen. Huomat­tavimpien
tieteen, kirjallisuuden Ja
talteen toimihenkilöiden luomistyö
liittyy Petroskoihin, '
•Mutta Petroskoin rikkaus ei rajoi­tu
yksinomaan tähän.
Petroskoilaiset voivat olla oikeute­tusti
ylpeitä kotlseuttunuscostaan. Jos­sa
käy päivittäin satoja henkilöitä
tutustuen maansa rikkauteen ja his­torialliseen
menneisyyteen.
Valtion kii^Jasto ja Petroskoin kau­pungin
kirjasta vastaanottavat vie-räanvaralsestl
päivittäin satoja lukl-r
jolta. Näiden kirjastojen lukusaleis­sa
näkee hisinöörtjä. työläisiä, arkki-iehtejä,
talteUljoita, lääkäreitä, opet­tajia,
keskikoululaisia Ja ylioppilaita.
39,dat petroskoilaiset lainaavat sieltä
VaroijiB uuden
Korean valmis­telusta
Balkanilla
Lontoo. Britannian kommunisti­puolueen
poliittinen komitea on on;
lamassaan lausunnossa' varoittanut
Britaimlan kansalaisia, r c t t&Ä^
kan ja Britannian halUtukset, yhdes­sä
Kreikan XaslsUen ja Titon kanssa,
valmistautuvat aloittaakseen uuden
-Korean" Balkanilla: lAiisniumcssa
viitataan erikoisesti KreEkan psilmi-nlsteri
jrenl2;elo5in Yannlna nimisossli
ka^pun^ssa helmikuun 18 p :nä pltä.
mään maljapuheeseen Jossa hän
sanoi: "Minä?toivon, että seimiavalla
kerralla Inm nostan lasini se tapali-tuu
samanaikaisesti Pohjoi^inisin
vapauttamisen kanssa^. Josta minä en
koskaan luovu."
Komitean lausunnossa selitetään:
" 'Pöhjois-Epirus' ' on viralUnen
kreikkalahien nimitys Etelä.Albanias­ta
puhuessa Ja tämä Kreikan päämi.
ulsteri maljatoivomus on täten el sen
vähemi&ä eikä enempä kuin uhkaus
h^-ökatä Albaniaan lähitulevaisuudes.
sa. Tämä on samanlaisten hyökkää-r
vien lauseiden toistamista Jolta käyt­ti
SyngmanRhee Korean sodan aika:
mlsen edellä."
(Kreikan vapaa radio äskettäin pal­jasti
Ateenan hallituksen suunniteL
mat hyökätä Albaniaan, tuoden va­loon
"Kltrilakis suunnitelman" yksi.
tsriskohdat. joissa esitetään Turkin Ja
Kreikan yhteistä hyökkäystä Alba:
niaan Jugoslavian avustamana: Ja
vaihtelevaa "salamasuunnitelmaa?,
jonka mukaan Kreikan monarkisti,
fasiistit hyökkäisivät etelästä Jä Titon
joukot pohjoisesta Ja Idästä. "Salama-suunnltehnaa"
el ole hylätty va Ikfca
se on tullut julkisuuteen, ainoastaah
se on jätetty toistaiseksi^ sanoi Krei­kan
vapaa radio.)
Britannian kommimlstlpuolueeu
lausunnossa huomautettiin, että pää.
ministeri Venlzelos London Daily Mali
lehden haastattelussa helmikuun 19
pnä lausui: "Britannian ja Vihdys-valtaln
avulla me teemme Kreikasta
ponnahduslaudan, josta käsin tullaan
antamaan isku suoraan NeuvostoUltpn
sydämeen." Lausunnossa sanota^i^
Dally^Mallln pitä.neen tätä liian. pi;o.
vosoivana painettavaksi, mutta.s^ jt^I-kalstlln
Atenan lehdissä. . ^
Aseistautuminen itse Kreikassa, li^u.
suman mukaan, on saavuttama^im
Unkarin kmmm
elintaso kohoaa
Vii^ivuotissuuimitelman ensimmäisen vuoden
tehtävät on täytetty 109.6 prosenttisesi
"kilKicän vauhdin" samalla kun
"Titon Jpgoslaviasta valmistetaan, suunnitelman cdcllyttämUri 35 prösen
Ilt^slnkL^Unkarin vUsivuotJssumi-mteiman
ensimmäisen vuoden koro­tetut
tehtävät täytettiin 109.6 prosent-tiscsti,
ja tdädasteollisuuden koko­naistuotanto
oli vuonna 1050 35,1 pro­senttia
suurempi kuin edellisenä vuo­tena.
^ Ensinunäisenä vuonna saavu­tettujen
ihjrvien - tulosten perusteella
arvioidaan, että. koko viisivuotissuun­nitelman
tehtävät täytetään vajaassa
neljässä AOiodcssa. Tuotannon kehit­tyessä
nöln hjnrin tullaan suunnitel­maa
.korostamaan. Unkarin työtä­tekevälle
väestölle SO merkitsee elin­tason
(kohoamista 50—55 prosentilla.
Nam kertoi -Unkarin Helsingin lähet­tiläs,
ministeri Oömötör pääkaupun­gin
lehtien edustajUleJärJestämäs-sdfan
tledoltustllaisuudessa. Eräiden
kapitalististen maiden lehdissä. Jolta
m3ö3 Suomen porvarilliset lehdet mie­lellään
lainailevat, on vältetty, ettei
Unkarin viisivuotissuunnitelman teh­täviä
ole kyetty täyttämään. Täl­laisiin
väitteisiin, lausui ministeri Dö-mötör,
me vastaamme unkarilaisella
sananlaskulla:"Koirat haukkukoot,
karavaani, kulkee eteenpäin."
Viisivuotissuunnitelma asttil voi­maan
vuoden 1950 alussa. Sitä ennen
Unkarilla oli kolmivuotissuunnitel­mansa,
.jonka puitteissa maan;teolli­suus
Jälleenrakennettiin ja kunnos­tettiin.
Viisivuotissuunnitelman pää­tehtävänä
taas on Unkarin kansan­talouden
.saattaminen uudelle pohjal­le,
maan muuttaminen teollisuusmaa-talousmaaksi.
Jolla on myös voimakas
Ja uudenaikainen maatalous: Tolsin
sanoen: luoda vankka pohja sosialis­mille
sekä. kaupungeissa että maa­seudulla,
totesi ministeri Dömötör.
VUtaten Unkarin kansantalousml-nisteri
Gerön äskettäin pitämään pu­heeseen
ministeri Dömötör totesi, et-th
koko viisivuotissuunnitelma , voi­daan
toteuttaa tcolILsuuden ja liiken­teen
osalta 3—3A vuodessa ja koko­naisuudessaan,
siis maatalous mu­kaanluettuna,
vähemmässä kuin nel-
MSSL vuodessa. Sen vuoksi suunni­telmaa:
tullaan korottamaan. Koro­tetun
suunnitelman mukaan kohoa.
\at varojen sijoitukset «O—85 miljar-dlln
forintiln nykyisen 51 mlljardlh
sijasta. TVölälsten elintaso tulee ko­hoamaan
50—55 prosentilla nykyisen
enemmän Ja enemmän; täydellistä
anglo.amerlkkalaista tukikohtaa."
kirjoja.
Puutalotehtaan, O n ^ n metalliteh-taan,
Petroskoin rautatievarikon, l a i -
vakorjaamon ja mionlen muiden tuo­tantolaitosten
tilavat toimitalot täyt­tyvät
joka ilta. Siellä esilnt}'vät am-aiattinäyttelijät
Ja ohjelmaesityeryto-xiät
sekä esitetään elohuvia.
' Petroskoin kulttuurielämä yhdistää
;en mitä läheisimmin koko. tasaval­taan:
Se el ole merkitykseltään vain
eliittinen ja taloudellinen keskus,
/aan myös Karjalais-Suomalalsen S -
NT:h kansallinen ^ttuurikeskus.
Consoliiaied Canadan
toiseksi mitokkmn
kaiffosyhtymä
Udatcd Miaixie and Ömcltlas Co. oS
Canadan kuluneen vuoden- tilikerto-mus
osoittaa yhtiihi olevaa edelleen­kin
Canadan tolselesi voitokkalmman
kalvantoyrityksen sillä2jBen kuluneen
Tuoden puhdas voitto oU lähes 42 mil­joonaa
doUaria, Joka oU jäänyt jaielle
yli 136 miljoonan dollarin stuimlsis-ta
myynneistä sen jälkeen kun kalkki
kulut, verot, poistot j a vaiai&s^ olivat
vähennetty tuloista,
IThtiOn ilmoitetaan taottaneen ku-hmeen
vuoden aikana erilaatuisia
tuotteita seuraavasti;
Lyijyä 170;a64 tonnia
Suomen Yleisradion
lyhylaalfo-olijeima
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradion tiUc' mante-reellej
suunnattu lyhytaalto-ohjelma
käsittää huomenna alkavan viikon ai­kana
seuraavat erikoisuudet:
, Snnnnntaina huhtik. ZZ pnä klo 10
lp. kotimaan mitiskatsaus, klo 10.10
sokeain naiskuoron laulua, klo 10.25
välähdyksiä vankilaelämästä Ja klo
U.15 Jälklselostus Suomen-Tanskan
njTitkeilymaaottelasta.
Maanantaina klo 10.23 esitetään
mieskuorolaulua Ja klo 10.43 Voiton
paraati-niminen 'radiokuunnelma. - <
Tiistaina klo 11 laulelmia keväästä
ja kello 11.15 "Puoli kuuta peippo­sesta".
Keskiviikkona klo 10.45 esitelmöi
tri Ailo Huhtala lapamadoista Ja klo
I I YS:n 25-vuoti»juhlakonsertti.
Torstaina klo 10.45 sihteeri Uuno
Hiirosen esitebnä SAK — miten se
toimii ja Ido 11.03 vanhaa tanssi­musiikkia.
Perjantaina klo 10,25 hengelislä sä­velmiä
ja klo 11.13 Suomisen perhe.
Lanantafna klo 10J5 talvea täXaa-ajamassa
j a k l o 11.15 Jälklselostus va-paapainln
maaihnanmestaruuskilpai-hiista.
Arkipäivisin esitetään englanlnkle-lincn
uutiskatsaus klp 10 lp. Ja sen
jälkeen klo 10.10 suomenkielinen sa­nomalehtikatsaus.
'
Kaikki alkftmääräykset ovat East­ern
Standard Time.
.Kuuntelijoita keholtetaan tledolt-tamaan
lähetysten kuuluvaisuudesta
ja tolvomidsslstaan osoitteella: Suo­men
Yleisradio. Helsinki.
Ihmistä el saa
sanoa skääpiksi
Danvifie, V». — Sanoa työssä ole­vaa
miestä "keltaiseksi «kaapiksi" on
häiriötä aiheuttava käyt^, jonka mu­kaan
voidaan tuomita rangaistukseen,
sanoi tuomari Calvin Barry täällä
perjantaina.
Bän antoi lakkolaiselle William
Edward Llo!>di]le ebdonalaiscn tuo-mi<
ai vuoden koeajaksi kun hän sanoi
erään lakonrUclnu-ln olevan -"keltai­sen
skäiplnr. •
Sinkkiä . . . . . . . . . . . . . . 1S6J021 tonnia
Kultaa . , . . . . . . . . . . e2,iea unsla
Hopeaa ..,.. .12,1205fi8 unssia
Cadlmnla . . . . . - 3 4 9 tonnia
Blsmuthiä . . . . . . . . . . . . V 07 tonnia
MMmonl» . ; i .> 027 tonnia
Iinaa 308 t4>nnia
Liomottdta . . . . . . . . . . M2;Ö36 tonnia
Canadian S^acilie-rautatlen sano­taan
yllä edelleenlcln oxnlstoran noin
SO tn-QMnittla;>1tt(5n osakkeista.
tin s i j a s t a .
Tämän maan -mittasuhteet huomlol-
M <len -valtava- suunnitelma merkitsee'
sitä; että t«Wscn Ihmisen harjoittama'
toisen riisto tulee täydellisesti loppu­maan
sekä maaseudulla että kaupun^
g e l s s a .
- yalkelmmaksi pulmaksi tulee m u o ­dostumaan
tarvittavan työvclmaii
saanti. Kaikkiaan tullaan teollisuu­dessa
J a maataloudessa tarvitsemaan
600.000—650,000 uutta työntekijää. Ja
esim. insinöörejä on koulutettava 11;-
000 Ja teknikkoja 17.000,
Takeet suunnitelman täyttämisestä
antaa kuitenkin se. että työläiset pitä­vät
suunnitelmaa omanaan, . 8c on
kalkille työtätekeville läheinen.
Julkaisemme seuraavassa Unkarin
tilastolleen keskusviraston vllslvuotls-
E U t m n i t e l m a n ensimmäisen vuoden
(1950) tehtävien täyttämisestä anta­mat
tiedot:
TEOLLISUUS
Unkarin teollisuus on ylittänyt huo­mattavassa
määrin ministerineuvos­ton
jo korottaman tuotantotavoitteen
vuodelle 1930. Tähän tulokseen ovat
vaikuttaneet merkittävästi teollisuu­dessa
käytännössä oleva urakkapalk-kajärjestelmä.
normien säätäminen
samoinkuin sosialistinen työkllpallu,
Joka on herättänyt suurta mlclenkilh-toa.
vuoden 1050 suunnitelmien tiyt-tämiteen.
Vuoden 1930 suunntelma
täytettiin 109,6 prosenttisesti, mistä
määrästä ra-skas teollisuus suoritti
llOfi Ja kevyt teollisuus 108,8 prosent.;
Ua. Tehdasteollisuuden kokonaistuo.
tanto on kohonnut -vuonna 1930 edel.
liseen vuoteen verraten 33,1 prosent.
tia. Eräiden tärkeiden teollisuuden
raaka.alneldeil ym, tuotannon kohoa­minen
-vuoteen 1949 verraten oli seu­raava:
h i i l i : 112 prcs., rautamalmi
108,7 pros.. rauta ja teräs 117;8 proi„
valurauta 141,7 pros. Unkarin teolli­suus
on ylittänyt tavoitteensa vuodel­le
19S0 huomattavasti rautamalmin,
mangaanimalmln, maakaasun, raaka,
raudan Ja -teräksen, traktoreiden, heh
fcuiamppujen, radiolaitteiden, tiilien.
Juomalasien, silkkituottelden. vehnä.
Jauhojen, oluen, makkaroiden ym.
tuottamisessa.
RAKENNUSTYÖT
Hakennustölden tavoite vuodelle
1050 on täytetty 130,7 prosenttisesti.
Vuoden 1950 rakennustöiden Icokor
nalsmäärä on ^ 4 prosenttia kor.
keampi verrattuna edellisen vuoden
tuk&slto.
3IAATAI/OI7S
Vuonna 1930 IiarjoltcttUn sosialis­tista
maataloutta maan koko viljelys-plnta.
alasta 13,1 pjosentin alalla
(edellisenä vuotena 6,7 projcntln alal.
la). . leipäviljaa tuotettiin 0;2 pro.
senttiä enemmän kuin vuonna 1949.
Sosialistisen maatalouden parem.
muutta todistaa keskimääräinen sa-toinma
«uranalaa kohden (057, ha).
Valtiontiloilla oli veOinäsato 13 pros.,
ruissato 30 pros. sekä ybteistlloUla
vt^baiMAlo 6 pros Ja ruissato 16 pros.
»mrempl kuin yksityisviljelijöiden
keskimääräinen sato auranaUia koh.
dea. t KastchivlUelykslä; on laajennet­tu.
19,7 prosenttia -vexrattuna v u o t^
1949,
L U K E N K E
' m oyat täyttäneet tavaran-:
kuljetustavoittei^nsa vuodelle 1950
1013 prosenttisesti sekä henktlökulje-;
tussuunnitelman 103 prosenttisesti;
Verrattuna vuoteen 1949 on lisäys ta.
rar&ikuljctuksissa 23.9 prosenttia, Tä.
mä on'40 prosenttia koko vUsiyuotls.:
suunnitelman: tavoitteesta. - Juildscs.
s^ käytössä olevat kuorma-autot kuL
Jettlvat 143,4 prosenttia tavaroita vcr-ratttma
vuoteen 1949.
VAROJEX KKYTTO
-iKaikklen vuoden 1950. sijoitusten a r ­vo
ylittää 67.4 prcsentUla vuoden 1949
sijoitusten arvon. . Sijoitustavoite, jo­ka
kohotettiin vuoden aikana, tä&'tet.
tlln 112,5 prosenttisesti. Sosialistisen
tuotannon laajenemiseen välittömästi
käytetyt sijoitukset Jakaantuivat eri
teolllsuushaarojen kesHen seuraavas.
ti: 55,8 prosenttia tehdasteollisuuteen
ja rakennustoimintaan. 13,3 prosent.
tia maatalouteen, .26.8 prosenttia 111.;
kenteescen ja: 4,1 prosenttia kaup.
paan. Tehdasteollisuuteen käytetyis­tä
varoista .sljoltettln 80,4 prosenttia
raskaaseen teollisuuteen ja; 9.6 pro.
senttiä kevyeen, teollisuuteen. Kuor-:
ma-autojen lukumäärä kehosi 26.4
prosenttia, rautateiden tavaravaunu,
jen lukumäärä 16,8 prosenttia ja mat.
kustajayaunujen 193 prosenttia.
175 kylään. 108 koneaseraolle. 65
valtiontilalle ja 47 tuotantoyhdyskun.
nalle johdcttUn sähkövirta Ja 587 ky.
lään puhelinverkosto.
TAVABOIDEN KULUTUS
Valtion tukukauppamyyntt yllttr v.
1950 57,4 prosentilla edellisen -vuoden.
Vuoden 1950 viimeisellä neljänneksel.
lä kohosi eräiden tavaroiden kSyttö
verrattuna vastaavaan aikaan edelli­senä
vuonna seuraavasti: sokeri 11,9
pros., suola 3S3 pros., malto 32,4 pros..
tupakka 24.8 pros., jalkineiden osto
62,2 pros. Ja 'ompelukoneiden osto
72,7 pros. Vuonna 1950 perustettiin
46«&- voltion Ja 3310 osuustoiminnalr
lista kauppaliikettä.
TYOL>iIS. JA VIBKAAUESLVVVN
KOllOAAIINEN ' .
Työläisten ja virkamiesten luku­määrä
on kohonnut vuoden 1949 kes.
kimääräisluvusta 223,100. Tästä mää.
räsUi on teollisupden . palveluksessa
noin ibÖiMlÖ. ja rakennustöissä 63.000'
työläistä. Viisivuotissuunnitelman' ko.
ko uusien työmahdollisuuksien tavolt.
teestä on nyt Jo ensimmäisenä vuo.
tena täytetty 40 pros.
Keskimäärätsanslot -ovat kohon­neet
Unkarissa. 16,6 pros. (Myöskin
työn tuottavuus on kohonnut. Keski­määrin
oli työn. tuoltavus 20,1 pros.
korkeampi työläistä kohden kuin v.
1949.
SOSIAALISET 3A KVLTTUUttlL.
LISET TULOKSET
Kouluvuoden 1950-^51 alkaessa oli
oppllaiflcn lukumäärä kaneakoulul
ik es k i kouluissa, teollisuuskoului,.<a,
ammattikouluissa Ja korkea): .'uluui u
Mll,737, 3,4 pro3. enemmin kuin v.
1938. Vuoden kuluessa koh:sl opinto-työpajoissa
opiskelevien ammatUkou.
lulaisten lukumäärä 7a,'j j>ru- ' / i i ,
opiston kirjoiesB oH oi iniuvuoJcii .ui.
kacssa 32,790 ylloppAHia eli j, iii y l i,
oppilasta cne.n»m<n ku.n «rl.'jllicnä
vuonna ja 21,043 yllop;)ll36ta cnem,
män kuin vuonna löi>;.
Vuonna 1950 kamin.petukseen ja
-sivlstyJcsecn liitytfitiyjcn varojen
määrä on 1003 p:o<>. enemmän kuin
edellisenä vuotena. s
Vuoima 1930 painettujen kirjojen ja
kirjasten lukumäärä oli noin 63 mii-jonaa
ts. 34,3 pros. korkeampi kuin
edellisenä vuotena, Päivälehtien pai­nosmäärät
kohosivat 23 prosentilla
verraten vuoteen 1049, Vuoden aika­na
on elokuvissa kävijöiden määrä
kohonnut 11.3 prosentilla Ja radio,
kuuntelijoiden lukumäärä vastaavas.
tl 133 prosentilla.
Vuonna 1930 oli sairaaloissa sairas,
sijoja 133 pros. enemmän kuin vuon.
na 1938. Sosiaalisiin J a kansanter.
veydelllslin taikoltukslin käytettyjen
määrärahojen suuruus oli 73,7 pros.'
suurempi kuin edellisenä -vuotena..
Työläisten, terveydenhoitoa silmäl­läpitäen
on Järjestetty kuusi uutta
tubcrkuloosltutklnta-asemaa ja 20
terv«»ystaloa vuonna 1950. Lastcnsel-mlcn
lukumäärä on lisääntynyt 19
prosenttia Ja niihin sijoitettujen las­ten
lukumäärä kolhosi 23 pros, lasten.
Urhojen lukumäärä lisääntyi 19,4
prösenUlla Ja vastaavasti niiden kyky
vastaanottaa lapsia 21 prosentilla.
Syntyvälsyys kohocl « prosenttia,
kun taas kuolleisuus laski verraten
vuoteen 1938 193 prosenttia. Rinta,
lasten kuolleisuus oU 35 prosenttia a i .
hglsempl kuin vuonna 2838.
Kommunisti sai
suuren äänimäärän
Los An^rles. — Henry Stclnberg,
kommunistisen puolueen lakitieteel­linen
neuvonantaja, sai täällä pai­kallisen
koululautakunnan vaaleissa
39,707 ääntä. Hän esiintyi ohjelmal­la
"Rauhan opetus — ei sodan",
etelnberg Sai nyt 6A20 ääntä enem­män
kuin ollessaan ehdoklcaana 1040,
mutta el kuitenkin riittävästi^ tul­lakseen
valitukKi,
Saksalainen Fprben
Irusti hajoitetaau
Bofu, Linsi-SjUKss. — Saksalainen
kemikaalitnlstII^O^ fortien hajoit^^^^^
taan. kolmeksi suui^mmaksi Ja kuu»
di^i^ pienemnUiksi yhtiöksi, ihnoittL
vat länsivaUat.tääUä keskiviikkona. .
Farbou kontrolloi eimen 'so^ia 9St
prosenttia Saksaa kemikaallteolUsuu.
dcsta. Sen liike toiminta el rajoittu­nut
yksinomaan kemlkaalit^pUlsuu-teen,
vaan se omisti myöskin kalvok.
ala.
Suoman elinkustannus­indeksi
noiisi ^'vain" !
neljällä pisteellä
UelslnkL — Hallituksen antamien
tietojen mukoon nousi Suomen; eliuA
kustannusihdeksl helmikuussa ^ 4 pls^
tettä. Jos se olisi noussut' 5 pistettä
olisi työläisille kuulunut 5 pros. pal­kankorotus.
N.S. pistcostoiUa ym.
^ • ^ I S ^ j t t iÄ
kjnbnentliylidrillaU^
gittiin, . i M l 4 v ' f c ^ v i i k i ^ ^ ^ |
tuonuitiln ^ 6^ Innikoudetot
teen ^ *lkieUettyJcix> «ll^tolaist*»-!!
peruateetld ii- kartortetaaii'1'aici^^ '^omlon^At^rrf
LontaaC-n.Britaiuila on
myöntää' J^OSlavloUe J.O(»,d(K»^']^|^
non l a l t ^ Vähän alkftl8emBJlti'pw|^^
stdcnttl/Itumau Ilfnoltti Y '
tatojmyiintäneeh'TiU>tle 29 nttj»,
iarin lainap.i'
tempuilla, saatiin .cU _ . ,
inddcBl Viiui^crot näyttä^nään ^|vain^^
neljän pisteen noustxä Jotta t^öläi;^»fi^|
Ti-oiain. Ueltilä pallttnkoTotuä"/.r^^^ifv
JAMES H. DAVEY
KOKSIA - KOLIA - PUITA
Parhaimpaa öljyityi
•Irokml-koUa
PUHELIN S-SelT
17t Kathleen St. W. Sailblii>
Aina puhdasta itbpaa veljä
GtASTEEL-kATTilLLA
i i i i i i l i l i l i
KUULUISA INGLIS
TEKOA
Kuoma»,vettä silloin kun alU|
tarvitsette... 24 tunti» päl-^, n>):.\
väasä. Booftumaton J»^ty%<^''>
;inätäD, •UIft Inftls^ diMtcel
Standard veden-titnmtttäjäaa*^
ta» kaarnaa vettä, Joji», ons > i g'
konmennetta laslsAt... fSftUyrf"'' > ^ ^
t^tty bMM»U TartMstakM nä-ttä
Mikat;
• SXBKOLLX TOIMIVA
• AVTOMAATTINEN
THERMOSTAT j
' • PITKASXINEN KIVI'
VILLAERISTVS
• LASILLA SISUSTETTU '
• UPOTETTU TAI YMPX-BOIVX
ELEMENTTI ' ' i
• SUKUPOLVI HUOLETON-TA
PALVELUSTA '
Voimme täyltää InglU
Gla8t«ol Standard vMi-lämmitläjän
iilauksoime
hetL VäliltiftlamakauUm
l i i n i i l H i i ^ SÄHKÖLAITTEITA JA ÖLJYLÄMMITTÄJIÄ
, SAHKöjTYÖURAKOITSIJA
f'
mm
• ?
118 Durham St. S. Puh. 6.6429 Sudbury
Turkkinne
kesäsäilöön
NYT alkaa olla jo LIIAN LÄMMIN
pitää turkkia yllänne tai^kotonanne
vaatekomerossa... \.
Lähettäkää tai kutsukaa ;
ajurunmc hakemaan
turkkinne meidän
KYLMÄÄN SÄILÖÖMME
KESÄKUUKAUSIKSI
mmmesm
J
SVDBURYN
HIENOIN
TURKISLIIKE
mm
16 Durham
mm'! i i i i i i i i i i i l iM