Vapaus, November 19, 1925

              2 Torstaina» maiTasfe. 19 p^Tfeiir., Mov> 19tlt, 1S2S
JjfbeaarMuomenno» tov. O. V . KaoMsen palteesta IsAjeaaetan toimeea-pauteraa
komiteaa fcokonlt *ea»a niaal&-—IrahtiktiaUa
ToTeni, bol^evisoiimnen on mie-lestäfii
kiinteässä yhteydessä kom-fflunislipaolaeiden
johtokysymyksen,
ja yUpäiosi oikean konmranistisen
jobtasuseti kanssa neljältä eri näkö­kannalta
featBottana. Ensiksi, sa­nan
afttflsmmassa merki^ksessä mer-
'kitsee Jbolsbevisoiminen kommonis-tisen
puolueen oikeaa johtamista;
toiseksi* työtätekevien joukkojen oi­keaa
iobtozLrl^ta; kolmanneksi, pro-letskräee
»- valiankumouksen reservi-joukkojen
oikeaa johtamista; nel­jänneksi,
oikeaa taistelujohtoa .pro­letaarisen
vallankumouksen viholli­sia
vastaan. Kaikki tämä yhteem»
on sitä, mitä me tavallisesti tarko-tarame
käsitteellä kommunistisen
puolueen osuus ja luonne.
Tämäo on tov. Sinovjev sanonut
jo 12» kongressin päätöslauselmas­sa
ja on oyt fiitä bolshevisoimistee-
. seissään edelleen kehittänyt ja
konretffioinat. Koskettelen tässä
vain' poria mielestäni. tärkeää koh­taa.
Kaikkein täriceintä on tietenkin
johdon järjestäminen. Toverit, pyy­dän
teidän kuvittelemaan mielessän­ne
vase^mistososialistista puoluetta,
joka samalla vakavasti uskoo ole-vxuisa,
komoiDnistineiL puolue. TäUai-nen
puolue voi tehdä paljo hyvää.
Se vot joillakin aloilla käydä tar­mokkaasti
luokkataistelua porvaris­toa
vaetaan. Ei.sen tarvitse vält-tämättdmasti
mennä porvarilliseen
hallitukset. Kautskykin jo ennen
vanhaan määritteli kantfinsa^osan­otosta
pocrorillisiin hallituksiin; iSeh
ei tarvitse tehdä mitään suuria op­portunistisia
virheitä, se karttaa nii­tä,
on yaroyainen, se. tekee oikeal­taan-
kaikki ..moitteettomasti, ei yaah
yhtäLsecr-tee.mitään valmistautu-,
aksöea valiaokumoiikselliseeh taiste­luun.
Silta puuttnii jotain, jotain
hyvin t ä i i ^ : ;:$e ei ole vielä böls^.
.hevisoitu. 'iPjttuttuu:] bolshev|sm,ia.'
'^iOIisi- Cielppo kuviteUa. vastakkainen
«simei&ki: vallankumouksellinen tai
•jkoimnuäistinen joukko (lahko>| jol­lia
;frtia^uu-^-|><^
. Sl^^^.jtunnusJ^ij^een^ K^lsliiPr
Msölmiften! ^^^^^^ö . taisteiä^unjiu^: >t)f
,j>o*^\>rtij*ifto;puuftt08,ivastaan, mut<i
:eir suuikaän f>yddylH8tä'<lnhkotai->^
r^uutte yaiitään. tahkolafäiiak «Wot>-;
ijpo«Äiiiflraii» v^,tä,kk^^nenVj .jipM^';\fi
Irlinio^aan oikea 'suunta. .^^ Niinjtyviii,
i'la]ikola^«»-'; kuin oppoi^uhisixlikift
i^lketafc aamaa linjaa, mutta va|n
eri suuntana :ieiiinUäi8yyäeh^ liiijä'
|c«li»e''tykk9(iH^n
sialidemokratian johtajat, ne mc
tahdomme kaikissa taisteluissa aino­astaan
lyödä, eikä puolellemme voit*
taa. Tietenkin otamme huomioon
sen mahdollisuuden, että nekin, so­sialidemokratian
johtajat, tulevat
taisteluissa mullan, mutta yhteis-rintamataistelnissa
taistelemme aina
heitä vastaan, paljastamme ja lyöm­me
"heidät.
-Sama on havaittavissa, työväen ja
talonpoikain hallitustustunnukseen
nähden. Toveri Kreibich kirjottaa:
"Työväenhallitus on joko proleta­riaatin
dilctatuuria, jossa tapaukses­sa,
sen T-vuotisen toteuttamisen jäl­keen
Venäjällä'' ja sen jälkeen, kun
Kommunistinen Intematsionale on 5
vuotta harjottanut propagandaa, me
emme tarvitse sille mitään salani-meä,
tai jos se ei vielä ole diktatuu­ria,
niin silloin se on kynnys, askel,
tai jotain sentapaista diktatuuriin,
ei salanimi, eikä nimeänsä vastaa­vakaan.'^
Hän ei ynmiärrä ollenkaan tämän
tunnuslauseen merkitystä. Hänen'
mielestään se on vain joko yhteinen
hallitus sosialidemokraattien kanssa,
taikka ei mitään.. Hän ei ymmärrä,
että me tahdomme tällä tunnuslau­seella*
loihtia joukkojen eteen val­takysymyksen.
Meille on tämä tun­nuslause
ainoastaan salanimi prole­tariaatin
diktatuurille, eikä mitään
muuta. Mutta joukoille, kehitty-mättomUle
joukoille se ei sitä vielä
<Ae. Nämä joukot eivät vielä ym­märrä,
eivät ole kypsät taistele­maan
proletariaatin diktatuurin puo­lesta,
ja ~ sentähden tarvitaan tämä
tunnuslause. \^
. Minä pelkään,,että an]i!^atill^ssa
kysymyksessäkin 'Tfaalheimer ja(
Kreibich, vaikkakin' He''sanovat, että
se oli ainoa kysyiiiyä; J o ^ Y Ji^of-
^^resai teki oikean p^ti^lpjen, t ^ ä v '
pikea^ > päätöksen ymmärtävät vää­rin,
ja että he sen hylkääVäf oppor­tunistisena.''
'Hel.panevat pääpainon
siihen, että, s^ynt«;^iä|dii jamm
,|i^n;"j|ärje3tori,^|ii^
vti..m9) otar|»m«/\tämä|nkini :to
v^uudeh todelUä^G|v^inähdi^^
huoihWöti, viel^plt min^^^luuienr e t^
>e :}^ii.eihäw^.!:Sää^%#i^fÄ^
l;i|i/tapaul^^'vä$]r&,,jyaikka emn^ie
;.kitä yhteriälsyyttöi-.käavuttaiäikaaTli^^^
Eipä suittfcawni; Täffäfci^^tuphiisr
liatikeeila; tahdojnme ihe.Zyibrotti^
, jo.t^|c,M .^^Iri^f|5d';^%i^4t%( >^<»hiaj(^
taan, ]^ Icoetetaan; heitä vallanko-he'tetään
solutyöhön. Molemimat teji-tävät
ovat luonnollisesti suoritetta­va
samaan aikaan. Juuri solutyössä
kehittyy organisaattoreita: soluorga-nisaattoreita,
fraktio-organisaatto-reita,
ryhmän-johtajia j.ri.e. Jos so­lun
johdossa on hyvä organisaattori,
niin mitä hän tekee? Hän esim. va»
litsee sopivan toverin, joka aluksi
tekee sanomalehtityötä; mahdolli­sesti
tämä toveri aluksi tekee itse
työpaikkalebden, kirjottaa muuta­mia
työläiskirjc>itä oikeaan sanoma­lehteen,
levittää tätä, sitten keskus­telee
muutamien toverien kanssa
näistä asioista, ja sen jälkeen, kun
on saanut muutamia tovereita koo­tuksi,
järjestää niille samanlaista
työtä. Niin pian, kun tämä orga­nisaattori
on koonnut ympärilleen
työryhmän "sanomalehtin«ivelusta"
varten, voivat tämän ryhmän jäsenet
järjestää toisia ryhmiä. Siten ty9tä-jstketaan
eteenpäin ja kehitetään.
Samalla tavalla panee toinen toveri
alulle fraktiotyön ammatillisessa
liikkeessä. Kolmas ja neljäs suorit­taa
työtä naisten keskuudessa, tiedo­tus-
ja yhteispalvelusta j.n.e. Sa­nalla
sanoen, niistä työläisistä/ jotka
tähän asti ovat olleet vain "sunnun-taikommunisteja",
siitä syystä, että,
emme ole osanneet järjestää heille
työtä, täytyy meidän valita aktiivi­simmat
ainekset, kiinnittääksemme
heidät jpuolueen johtaviin kaaderei-hin.
(Nämä kaaderit muodostavat
sanan laajimmassa merkityksessä
puoluejohdon, sillä emme saa kuvi­tella,
että puoluejohtona toimii vain
keskuskomitea. Puoluejohdon täy­tyy
esiintyä joka solussa.
.äöj'^-4|ekiani^a ^I»dljfce#^il''Tiiiyi'
l^^d^än^tonoa, että; :Uif£ftv«n^ taif-i^
käj^tänjuöllineii otlgr&^ktoolri^
,,.,(tlplsh5yi|SQi>)^n^n ,m:u<>lP mika&6
^^tiefeuttamihch toista/ .3,,,..,
iMtten.'sian<H toveri),iiC^ibipJi, i.ettäi «l
i^Nke^!i«pant»-ykra
ffäcevä keinbV'vaari-ovat 'K^S^/ätSi
i|>lla oikea suunta. Ilman tata edel-ilytyatS
ei koko jaarittelu oikeasta
teuctamisesta ole minkääi^i it|[^ol^
irien ja talonnoikain hallitusta kö|i
levistä paaWl^te':'"'T6%ri Thalhejj
ustettua yhteisrmtamata^
iTKr4 UokäfiAärfeMVfeieTesÄ
Ki iBifaiRkään kelpaa") — "vaivi^
iamaUeinea kaksinaisuus, eamallal|[|
1 »n gs|ix)j^,?r|s^^ m|
; »ilisöUUi joukot ja puoluerajan s^
' Iältä-fcisiB^^ilÄtää tie^'iiTganisatoor|j
öö" ^ItoSea'eaeäsä se 'synnyttää
i ^ i ä e n ristiriidan, että ^ a
j ä ä g j ^ ^ m i ^ Ä ^ ^ p i Wa
mä i k s e ö i a^^Äf^ k ^ v ö i ^ r^^k^tlim^^in mi-tani,
annan .<«tbo«Qi^^ni sellaisen
s i t ä ^ e t a - Ä v
xtfin, että hän ei
a^kanii^;*'^.
"^aasia ,se, etta saa-
Bn toiminta sosia-
;eQ> «i-ainoastaanr^jtmkv:
|ohta;^aih kans^
yfateisrintamätaktiil
fcojen,
4a.
^assa tanetf^^fi&tegirien päämääriin^
^<>^f®ttl|a tämä on mielestfifi
A^iQ^äiik. ^^fiän ottaa sssiatia^
9kn^ «lyo^h^jolitajat ja juurii'
si, ä^aa Jmia kotipelissä. Hän
tsJitoo aämä kumi^panit voittaa yh­teisten
tsiatelnjen puolelle. Me tah­domme
voittaa joukot yhteisiin tais-teluihiUt
matta ne kumppanit, ^
vaat
,k^|i^nkl^., j(^fihiQ;x>1mtt|ie. < bdlsh^ '
<!risoirtisest«.':nyinmitrtän6'et^ Enin^.
.»?iä-ä"{ia[^ tfiVkeihtä=^5enirii^|iviei$ oi
* ä ^ ^ .tS: ; ^ i | | 3^ si^
toteuttaneet. , ,>;.'„•);rv x»' .•
-ji. EnnenL.kaikkea ,bn |AäWäh oslast^
i j^sdme i tkesMtettävi A ktöJ^'^sF täJ
(keimpääm-ivi^fiolSheViStirt^if voimia
keskittämis^pÄidii-^eiä^il^issa^p
aneissamme hyvin ]wiiikkQ>' Sampi
icaÄ^pailujen- johtaminen.'^ Yhä vii
läkin ilmenee melkein kaikissa jou]
johtamisesta^-BÄha^fi^ Vä^VS^stifei
levät. Mai^rv^pop^^^ ovat
osa?W»S?tÄ^' jjif^^evistl-rirbii^,
vS.^isiSn:!xirh?i^r?49Äaif op.
•^ta ^^«tÄff^^suunt^e-ttt?-Väärät
'TÖv^rimniö ^ "^BfeeVäf 5 uÄjÄ^toillisia
vfth^lfS,» *sint. - jpiä&kih-^'täilaukSis^
menevät niinkin^ti{tkaile7'etta^ eiiiis^
,ty)?&tiptioloeen'<tlkPii>Qotell)r^o&vi^
joukk^eS keskuudessa k'dni@ntele-ttiBna,'^
ai«äft' kuin» -ittoolueeif ijtfsiänieft
k€^undes«»> ikaSttk^rih sftrfläkftr-Vöic
si v^.9t^,-pugluekurjip, jEä^jbj^-^r
sä niainjjs.^^ttä ""n^^^ .tepirö^iikkp:
jemme'pitäisi enemmätf ktiin täiiän
esti; valmisteUä perusteitsi» ^Jfiäytän'
nelHse» •;^wnine v kehityk^eUe, <'>.eik5
tyyty&^^t^liMeiä(nään ainoastasto rhis^
tpjp^alUsejrj ma^iali^min . käsitteitä
Mik -^teleltäni ön" täiflteintä, la
jota me tähän asti oleWme'h^h'ya-
Käh^^^di&rtäia^t: ^&&p6i?äUa
ltäöao*ft& -TStS* j ä t j e s t ä ä i ^ -oppi­aksemme'
on VälttälnätSnta^fäiäenta^^
ja kehittää puolueittem^iie-^loheä^
HftM*«eia,, Me Aarvitsemntfr kaikissa
ks44^U^iBis^a nusia ja^,^^
^S^:: oi|t«naaatt«^ta, jolk^: «^a Tor.
d^l^vSL. <y06MuUrallj(a trST&«B..ltp«|raorr
Tämä'organiBatoorinen kouluutta-minen
on mitä kiinteimmäs^ yhtey­dessä
solutyön kanssa. Tietenkään ei
tätä tehtävää saa kästttiiä niin. «ttä
meidän on ensin kouluutettava jouk­ko
organisaattoreita, joita sitten lä-
Tällä tavalla saadaan kqjiitetyksi
uusi vallankumouksellinen toimitsi-jatyyppL
Tämä tehtävä on muuta­mien
tovereiden n^ielestä käsittämä­tön.
Toverit Thalheimer ja Krei­bich
eivät tässä tehtävässä näe mi­tään
bolshevisoimista. He sanovat,
että länsimaissa ovat puolueet hyvin,
erilaisista aineksista kokoonpannut,
joka ^tsestään on oikea määritelmä,
mutta tästä he vetävät johtopäätök­sen,
että sentähdeii bolshevisoiminen
länsimaissa on tarpeetontB.r Se^ kä­sitys
on ehdottomasti väät». Juuri
sentähden tarvitaan sitä suuremmal­la
sjryllä bolshevisvimista. Toverit'
Thalbeinier j a K^Mch sanpvat: nyt
tahdotaan länsimaiden kommunisti­puolueiden
"vanha kaartf^ isyrjäyt-
,tää; nyt tahdotaan ne sillat särkeä,
jotka ovat hpiään työnsä tuloksia.'
Muuten nämä toverit vaatustayat
"venäläisiä menettelytapoja", mutta
tassa^ kohdassa he. sanpvat i kani^at-
^avansa venäläisiä inenetteisrtapoja.:
m selittävät, etta Venäjänä okäU
ria pidetty tärkeäiiä Jolidbrt' yhtäläi-syyttä'
jä jätkuväisuutta, '5i'^seAtaif-"
den olisi väärin jä hiiönoa;*iVs ISn-simaiden
puolueissa alettaiiiin alin­omaa
"uusia" johtpä. ^ TSsää-käsiti-tävät
nämä toverit- ttlaAteen "Väärifi:
Dn (totta, että; .Venä^Hä <m j<Ato
pidetty, yhtäläisenäiorMätta; ei rolial
oikein^ Wtitta;. niutklt;ta.i«ano^T;.«ttä,:
sosialidemokraatit .QU^t r.MvanhÄÄ
Bplsheyikipupjuee^.^ jftfy^ps^-l-. -^Ue':
18^ !^iivat'.Bp
^^^livataiyan ^is^.kmn4an8%]^:
den^^osiäliäempl^ää^^^
leet?: puolmehäe^^^
Tfe^rjdäviyät - äliiioi^aiiBtä -^faisteiua'
iii^iMhei^siliää''^'^^ ' ^itävä^iun-öfi''
alk{iMkotriä l ä i n^
n1^ti"8tett'|inb!ueideh'*3piiäossia liöeita,
^Sfcfllaiäiä'tovilta? jötkä eivät'N^Blä:
tolleettefirieel^ täyttä iidsäetoäifö^^^^
l^demPk*aatti3iatatatditsidneistä.%ill^-^^
'"si ei vertauls täs^-ökf^dllenkaäti-JpaHi
kallaan. iToVeri+Ktfeibich^ ihmette^li
'leoj: että; Ääneltä vvielä-jotain-mxW-
.takin;.vftaditaan, kmn etts-^än; lupaa
salistna» Jo* oq: kysymys • vallankur:
mopk^ellisestta bplsheyistkest». suun-n
^stSu V niin . c i ; se • riltl*«tfei', li^aa -
ainpastfL^n ^,is^a:. ja'Saqxalia ker^J
kein. .,yahimp9ja, seU:?i,>pfin .vakuutus
VjiftaC. vluiiioor^^ iijja^essä* pj^lu<jjp^^
kumouksellisia,' mutta" hekin alistu-;
viat.' Sellaisia'"ifimfsia, *iäytetMn'
""äijesiälisi^ina^f mutta^ heitä'vä-"
Hta pd^Ä^ohtbiÄir^
'/«^'•tarkeSr •tysyiÄy^;'inite^
me 'Tie' t(^e1:it,'iotCB"fenife^^ ol­leet-
• -sp^ialideteokri^fteja,' - ^eivBka
VfeläkääA^^^K-YäHaii^ puhtaina'sosfat;
{!äemPkräättifi£stä^ triditsioistiir *si
taa sfeUaiseen^' titean;- että'Tie ^npisiii
i vat nahkansai^i ja tulisivat» ttfdeSi*
siksi bplskerikeik&ii v^Tä!latgt^;«^
Ien*. so^alidemdtxaatt3Stem(rtoimitei«
|ain .^"nahaaluomi^trobleemia?'- ei
«siinny Jispl§i«sa&^, .«eiUtv*e;.-onil^;
»«pipi,.^eit§,wtt^J»okIjav§i§4*»i»,
,^eUytt?qnv t^tenkvj^v, msi^^fr
j<^^o o« jjs^a invarina,, <,l^itä,ya^oin
j5l^t?viil§^^tpH?c^,, , ; ^ o i % J a b ;
Ra*aim|nM8^ t ä p ^ ^
ä-tSpäuk^s^"
tSä, ija: tnieeldn^^yftäiÖ'' f
läiäetös" komiaoid^^ön W r i MZ^
fä\ ^siiv siföincöh' o^ttentftf l ^ ' - ^
*liia^mlw»tf».>^Mutf^i-iauä.*'^S^^
loka.^iälvS taiTpeenVi^Jfiits'^ifliiä
kota, että se oHd vain toimeenpane­van
komitean taholta vSlttätaätöntä;
se OB tarpeen -oman psolueenldn ta­holta,
proletariaatin taholta, ja vie­lä
parempi, jos tämän hieromisen
toimittavat itse vailanknmpnkseUiset
tapahtumat. Se on varmin keino,
joUa taotaan vallankumouksellisaut-ta
toverien päähän. Ja se on vält­tämätöntä,
jos mielitään sosialide­mokraattisista
toimitsijoista saada
bolshevikeja. *
Puolueesta erottamista ei tieten­kään
ole pidettävä minään puolue­johdon
vakinaisena menettelytapana.
Mutta välistä se on välttämätön
esim. sellaisessa tapauksessa kuin
Tshekkoslovakiassa oli» Bubnikin
asia. Siinä oli välttämätöntä puo­lueen
pikainen päättävä toiminta.
Mutta jos joku toveri syyttää, että
me sitä vakinaisena tapana pidäm­me,
niin se ei ole oikein. Niin kuin
sota ei ole tuotantotapaa, niin ei
puolueesta erottaminenkaan ole mi­kään
puoluejohdon vakinainen tapa.
Jos me puhumme puoluejohdon
toimintatavoista — ja^ pitäähän, mei­dän
siitäi: puhuakin — niin on täs­säkin
kysymyksessä havaittavissa
kaksi syrjäpyrintöä: yhdellä puolella
opportunistinen katsantokanta, joka
kannattaa muodollista puoluedemo­kratiaa
ilman minkäänlaisia rajotuk-sia,
jossa tapauksessa puolueen joh­tavat
elimet jäisivät vain joiksikin
rekisterilaitokdksi tai edustaviksi
kanslioiksi; toisella puolella lahko-laismainen
vetoominen pelkkään toi­mivaltaan,
josta seuraa johdon eris-täytyneisyys.
Vielä voi ilmetä kol­maskin
tapaus: muodollisen demo­kratian
mekaaninen sovelluttaminen
puoluepiireihin "keskusvallan" olles­sa
täydelleen kylläinen. Tästä oli
meillä ^ o s i sitten selvä esimerkki
vanhassa Buotsin Kommunistisessa
Puolueessa. Orgaaainea keskitys,
johon meidän pitäisi pyriciä, on ai­van
toista, kuin mihin opportunistit
ja lahkolaiset tähtäävät. He luopu­vat
oikeasta yallattkumoufojellisesia
johtamisesta ja puoluejou^ojen ak­tiivisesta
tarmokkaasta vallottami-sesta
puolue-elimfen kautta. Mutta
bolshevisoiminen merkitsee puplue-johdori
pysyväistä keMttämistä' jä
vahvistamista kaikessa puoluetolmfn-nässa,''
Se vaatii yhä vaan kiinteäm­pää
johtoa, nimittäin viisasta johtoa.
^Mitenkä saavutetaan tämä- johdon
kiinteyden kohoaminen? Ainoas­taan
koko puolueen jäsenistön ak-tiivisoimisella,'
aipflAstaöB. .isen pe-ru{(
teella, etl^ ^joka i»i^Ä; jaetaan
yhä ^suuremmalle ja-' suuremmalle
puolueen jäsenjoukpllp;. puplue^öfö.
V.., Puoluekurinankar|rnden määrä
riippuji tietepkin taistelutilanteen
kireydestä j^,_pi^olu€eni vnllahktnno-ujcselii^
sta jt^spstflt. .tenäjäliä oli
pu(>lu^}curi.n yli^idpini,,muodot, ..Ppte-i
kpmmuhisniin ' ^ a i i a aivan "tblstal
kuin tfykyisift'''"'SkaĻna^an 'ni^i-aeh
päölueillä^^'täi^
iib' mfobdot "(Sila äivish ' töisejlälset
kUiii Skksön >ija Puölftn puolueilla.
Mntta yhtä emme saa kuitenkaan
unohtaa r-'korkeimmafi0 kelttttytiein-kään
kommunistinen 'puolife eii^^aa;
l ^ i n l y o d ä {Hiölueen {äfsälls; demo-kmtianr-
käytteistä. <Tft^: toiselta
piioJeniif puolue, V jöfcavniibolshövi-
9<»»>isfji rtiellä-ij^lto .pjJtaaijeÄä
I^iiaanj^iels3a}jietkekg3??än ,jinp|Lt^
iofetonsa- k^tt^mi§tä.'Jftj^||tfittamj>
% vaap.senj^ytjor^j^ jl^trr^m^^
aä. ppil^ssä. .^jbeuttiB^{.dfmblbRE^^^^
pu^hj^e^lft^' aisäiiä. .'.KjMi^^exitaU^
littelemlillä ja .vakäträ^
kuttavaila "hieroiiifseÖa" keliittää
p i ^ k ^ n jaseiua. ^ .
tiopuksi muutemiä' sanoja kam
•aiavafiaen jöbiS&a. eaaail^ta."'To­verit
Kineibich:ja Thälheiilfer kirj^^
taiiat V kbngrtsäia VästaäH tähdai
'tyft^ä artikkeleissaan,^ etlä* Eömiiii
•temin-'venäläinen jblitö tä|i,fcob*%rt
jäyttää länsiniaiden •J>UolaeMeh löh-j
dojsta itsenäiset-heiikilötr Isaadä
.^akovästtt käsin johtaa näitäpu64
Iiifiita:;. Samassa -yhteydessä^/iväite-;
tääOj että kysymys Trotskinx;''pet-r
soonaata" V ;-kongressissa-r ratkaisi
sen seikan, .kuka länsimaiden-P^oli)-:
elden johdosta heitetään ulos ja ku-
•ka' saa jäädä.- Täytyy Ä ä ; - « t ta
täffaisella" seH^tyllä^ ^ iofiiF^kat^^
inen sivunTaku kuih ia6fei4ttihe eku^ii
lukeneet liberaalisista-;4tatulehai«^j
<-Molemmat 'toverit' -pu&uvatv.lCo--
inintemissa .valUts«yästa^T|rnlasta,'^ja
.rärottavati^länsimMden puolueita va-:
Jitsemasta. Venäjän-utyöyäenliiaskeen;
tie.tä. Minust^.^äyttää, että sfe ini­stä'
nämä ..toverit jttimittäy§t:jtgnälä,^^
;seksivv.on^, oikeakaan »*WaBlp^gpi|t-
«i^Uy|ta. ^Täila^en e{>äbol3]|iev^tiLn,^n
ka^nnanptto pn' hyyin epäilyttäj*
"riippumattoman '\ konimunismihl'
meikki. . Täman^ Ia]U kommunisteja;
me:T oleinme Viime ' a&oina '/'«sön.
Hän"on Ö^pbriSnikti,^ jpklä "sanö^^lt-;
^ään^^ikommbmstiJ^ bs-kookin
sitä' olefansa, Jnuttä'^delfi-i
suudessa . tapjieloe. . S^nununisttsta^
laternatsiojjaleft:.^ vaataan. SeltoiPi^
jhfi^ikilpt 5kwvdii»yi9?sa;.,Jpsito^
Kommunistisen inteniatsipnal||{i, ^I-;
kopupleUe, en^mekä^,n5.? he^riyeis^i
fiäjnaie j t ^ v i ^
.nälen ijdkdoile jSiSanefMeu^^i a. siinä:
^ o i ^ ^ ^ n l ä ^ s ä^^mL
-i^e^n^neui-bn;'et^n^fj^h
j ^ t o ä ' ^ ^ ^ ; em^uÖTiit
vat itse sUnä tarpeettomiksL Sii^'
neuvon venäläuen johdon itselopet-;
tornista KommuniatiGessa Intemat-donalessa.
Vieläpä he Totoovät sii-.
nä Leninin -sanoildn. «ttx. ven&Iäi*
sen liikkeen johtoasema (ki^emo-nla)
kansainvälisessä liikkeessä olisi
vain ohimenevää laatua. Voi olla
oikeinkin. Mutta easiksikin on ky­symys
tämän johtoaseman lakkaut­tamisesta
otettu ^^hän liian aikai­sin
päiväjärjestykseen. Toiseksi, ei
Leninkään ole puhunut venäläisten
tovereiden pois sulkemisesta 'Ko­minternin
johdosta, senjälkeen kun
johtoasema kansainvälisessä liikkees­sä
ei enää ole Venäjällä. Sitten
.;v'asta meillä venäl^siä tovereita toi­meenpanevassa
komiteassa onkin. Ja
kolmanneksi, mikä on tärkeintä, toi­meenpanevalla
komitealla tulee sit­tenkin
olemaan johtava osuus, joa
se kerta jää bolshevistiseksi toi­meenpanevaksi
komiteaksi. Tätä
toimeenpanevan komitean johtavaa
osuutta vastaan suuntaavat toverit
Thalheimer ja Kreibich hyökkäyk-,
sensä. Mitä he kutsuvat "venäläi­seesi^,
on juuri vallankumoukselli­nen,
bolshevistinen johto Kommu­nistisessa
Intematsionalessa.
Minun mielestäni on toimeenpa­nevan
komitean toiminnan arvoste­leminen
asiallisesti perusteltava.
Viime aikoina on toimeenpaneva-ko­mitea
esim., mitä tiukimmin sekaan­tunut
Ruotsin puolueen V:n kon-s
gressin jälkeiseen toimintaan. Oliko
se oikein? Vai oliko se tarpeetonta
ja väärin? Tähän kysymykseen täy­tyy
teidän vastata. '
Toinen ky^onys on yhteyden pa­rantaminen
toii^eeitpanevan komite­an
ja K. I:n osastojen välillä. To^
verit, ieidän täytyy yhteisesti löytää
keino tämän yhteyden, ja mblem-noinpuoliseh
tiedotuksen ja samalla
koko toimeenpanevan komitean työn
paremmin järjestämiseksi. Mutta ei
askeltakaan sinne päin, että Komin­tern
"epä-bolshevisoituisi".
'E^ siitä vielä ole kovin kanan
ki^n eräs Saksan puolueen johtaja
Idrjotti, että "meidän tiemme" län­simaissa
^'on toinen tie kuin Venä­jän
bolshevismi o n . . . . .Niin tove­rit,
-te tiedätte mihin tämän johta­jan
tie vei, se vei suoraan helvettim.
C A N A D A S T A SUOÄIEEN
O S L O N T A I K Ö Ö P E N I ^ I N A N KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen, johdosta mikä meidän canad.
laisen reittimme osalisi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavanmt*
kavuoron H a l i f a z U t a seoraaa Skaadiaa^Tiaaa.
Porjehdokset HaUfazUta. N . S.
S. S. H E L L I C O L A V . Jbolukaaa S p .
A L E N N E T U T K O L E / l A N N E N L U O K A N '
edestakaistea mattuiia kiaaat
S ä a a t a k S a $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkuon
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannespa luokassa. Hvtt^ii
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieh^lä
niin aikaisin kuin mahdollista. ^^^^
C A N A D A S S A M A K S E T T U J A P I L E T T ^ matkustusta m
tei> Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paildJlisen asiamie.
hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadap Pääkb^ttoriin:
S C A N D I N A V I A N . A M E R I C A N LINE
461 Maia St. WiBa{peir.Caa. SI Upper Watpr St., H»Uf«, C»B.
/ EUGEN W. E L F V E N G R E N , i
No. 338 A . S t . James Street, Moatre^, Quc.
J . V . K A N N A S T O ERICH J . KORTE,
Box 69, Sndborjr, Oat., C a a . Port Arthur, OnL, Ctn.
Joulu Suomessa. Tuleepa oikein jnhlatunnelma sitä ajatel­lessa.
Se että taaskin saa viettää joulun isän, äidin, sisarusten
ja ystävien kanssa kotona, herättää eloon vanhat ihanat muistot.
Tuntuu kuin kävisi harras kutsumus — KOTIIN. Niin kotiin. -!
Ja vanhojen siteiden solmiamiseksi ei ole parmpaa aikaa kuin
J O U L U
Mitäpä kauemmin epäilisi kun joulunviettoon vanhassa maassa
on niin mukava ja helppo, päästä.
£id!a rakkaia jonlufahja oa pojaa tai t y t t ä r e n kotiin talo.
Oitsmme turkiksia päivän korkeim? i
nrilla hinnbillal vExpressi- ja posti-1
läketyksistä nnnetaan hinta kirjeel­lä-
tai sähkösanomalla. Tehkää koe 1
läheiTksiä. ' .].'•']' : . . Il
Wiii. Hotti ja j ; Laiire I
231 Wliittaker^ |
Sudbury, Ont |
' WhitWer ja Iia^be^^ |
' •• ' ' kulma(M V .,
' P. O. Box 1988
Ipiar ja Baa^aj^vai|fij
7,t, Cedlar St» - * r « < Sarfbury,,. Oat
Telepkoae 844. - i ^ Bo* S24; ^ ' |
NIEMI . ^ C V A i ^ ^
•I,
^ENSILUpKMf^ 'iajny£LILUIC&;
Tekee kaikkea^ räÄtäUalaan kui:^qf
••;-.'.E!v!5s: ;•
• tsa«o'»:-fispä«itiiv-ftiiif^^
AISKUNÄLAai^r ^
•Amerikan-Linja^ontreafift Kbiittorin'jofitSjarJöka setraa kÄo |
, , jouluhuvimatl^n Suomeen saakka.. . •^: p,{ - /,;'fH.-4*(
iStell^riiti • nienijät »^atkja w-
, ; pymättä pikajunalla. Tukholmaan, ^nriäsä;-he -nouse^fat fi^°
f Amerikan Linjan omaan. 4ja;imukaiseen. matku^j^laixaaij.KMliV'
HOLMIIN,.. fö1»v(e .. ,, , , w-eAUCI&
GILL BLOCiCi>äUDBUIi:tfU
. ,JU^Pio,jhankitann nopeasti ^^
binnoma:
lSJ\r- lii
Äin.i;> 5339
• :i=>i
11 huoneen tiilellä päällyst^yi-t»-
iii; - fcaikki * eiöiluokaft»-«yky!^Äta,i
In^p^a ,-v^p%Id^^ ^ioikeäs&^l&ap^
Vfif eälBt^kaif^v^pätiit-^ siääStbai
©^-^iKpfeiöTfr^äfihköiaittfee^ iptö
sl^enfeiliilttis^^^^^
JS'' pÄlj5n^^iimitif--%ukiiv^^
• i i i * '
••X Kolmannen.-Juokan ttu^matkalippu edesta-i
kaisinjaaKfa«^ta^.Sub^^ ja 5UPmÖdtä**Hä-
^ lifaxiin maksaa yl|teei^^.;j,^..,,,,fj.j,;...;,«^^^^
9^»t|^l^m.laiva] f^ 01^^O^,---^.:^t.p5k^^^
K O L M A N N E N L U O K A N L I P P U YHTÄXNNE:
Äia .|l?2.00.,^,,;;|
oikea suomalainen joulutunnelma koko matkalla. „.
H U O M . I ^ K a i k k i h a ^ D a d e t Saoraeea matkaitaessa ni>bil<>ll"
. . . . a i a u a a a ma&äaqk i>oi«tetal.. . .. f_ . ««m-c.'
IMatkuata t ä a S V M a B o ' " j a ' v a U t » e ^ R^^^ Ainerik»» Laia-
Enempiä tietoja-antÄa,^p^lattksia5ottaaf^*ast3än
^.ptaa asioiden,.j%je8tä!ni8(B?Mi.LinJWb^ "'* 1
^^'^^ gftlCte J . KÖ8 '
188 Lorae St. Pcrt Artkar,
J ; V; K A N N A S T O ; -
Box 69,.Sadbary, Oat.» Caa.- ^ ^
w^^m^i"E.rs.Ä;^xiÄS.:
sijiiitsee
78 LANtt ST^ CC^ALT. ONT.
Samassa jpai^asa ruokaa saata­vana
aterioittain ja viikottain. —
Huoneita vuokrataan. ^ . . 1
ToverilUnen kohtelu.
Mn, ICo^oaea. '