1972-03-01-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 KeskiviJkiklo, maaBsfc l p . — We(d-, Mar. 1,1972 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R Q R G AN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) EstäUished NoT. 6, 1917 Editor: W. EKLUND Manager: V.^^ \ Telephone: Offlce and EAtorial 674-4264 Poblished once weekly:Wednesdaysby Vapaus PnMIshing Co. Limited, 100 Elm St. West, Sudbory, Ontario^ Canada. Malline: addresB: Box 69.~ Advertising rate^ npon application, translatimi free of charge. Second Class Mali r^^Istration Xnmber 1076 rM>n,b.r o H h . CAN^ LAN GUAGE' PRESS TILAUSHINNAT: Canaiaassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n: 3 kk. $3.00 Snomeen: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25 4Can8ainväIi8enä Naistenpäivänä Tänä vuonna — maaliskuun kahdeksantena — vietetään Kanr sainvälistä naistenpäivää 62. k e r r a n . Tunnukset ovat kansainvälisenä naistenpäivänä vaihtuneet, mutta perusajatus on ollut aina sama: toiminta naisten yhteiskunnallisten oikeuksien, elämän turvallisuuden j a kansojen rauhan puolesta. Selvää on, että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden luominen teknistyvässä j a a i n a kehittyvässä maailmassa on miesten ja naisten y h t d n e n asia. N i i n kauan k u i n naiset ovat syrjityssä asemassa, ovat myös miehet epävarmuuden tilassa. Itsestään selvää on myös se, että vuosikymmenien työn, toiminnan j a taistelun ansiosta, m i h i n naisten r i n n a l l a on osallistunut myös miehiä, canadalaisten naisten yhteiskunnallinen asema on paljon parantunut siitä - mitä se oli sanokaamme vuosisatamme alussa; Y l e i s e n j a yhtäläisen äänioikeuden lisäksi on saatu ennen-kaiklteäj n a i s i a a u t t a v i a lakisäädöksiä esim. vissinlaisten avioerojen helpottamiseksi, aborttien järjestämiseksi j a perhesäännöstelyn to-teuttaipiseksi. Toiminta naisten oikeuksien puolesta on siis tuottanut tuloksia. M u t t a kaikesta tästä huolimatta on tämänkin naistenpäivän yhteydessä todettava, että kapitalistisessa yhteiskunnassa, n i in ulkomailla k u i n täällä Canadassakin on monia naisten erityisongelmia vielä ratkaisematta. Rajoitetun t i l a n vuoksi tyydymme tässä yhteydessä v a i n naisten työ- j a palkkakysymysten käsittelyyn. V a i k k a meillä on esim. Canadan l i i t t o v a l t i on l a k i minkä mukaaii naisten pitäisi saada samanlaisen, palkan kuin miehetkin samasta työstä, n i i n tässä on kuitenkin vielä monta mutkaa j a vaikeutta. Todettakoon ensiksi, että noin joka kohnas canadalainen työläinen on nainen, siis kolmasosa maan koko työvoimamäärästä. J a nämä naiset ovat valtaosalta työssä "taloustarpeitten yaatimuk^ sesta", kuten liittohallituksen työministeriön naislautakunnan joht a j a S y l v i a Gelber sanoi vuosi sitten marraskuussa Montrealissa. S u u r i n osa naisista on työssä s i k s i k u n he tarvitsevat rahaa, selitti miiss Gelber. M u t t a heille maksetaan järjestelmällisesti vähemmän k u i n miehille, vieläpä samasta työstä j a heitä o n suhteettoman vähän paremmin palkatuissa töissä; Pitäen ilmeisesti mielessä niitä, joiden mielestä naisten ei p i täisi mennä lainkaan palkkatöihin, miss Gelber osoitti, että v. 1971 työssä olevista Canadan naisista oli 331,434 perheen huoltajia, 925,000 yksinäisiä n a i s i a j a 678,035 avioliitossa olevia n a i s i a joiden miehet ansaitsivat keskimäärin v a i n $6,454 vuodessa. Selvästi nämä naiset olivat työssä s i k s i , kun taloudelliset seikat pakottivat heitä siihen. M u t t a naisten osuutena on tavallisemmin virastotyö, myyn-tiapulaisen toimi,, t a r j o i l i j a t t a r e n t o i m i , lentoemännän ammatti ja ym. mutta vain aniharvoin tehtaiden j a l i i k k e i d e n j o h t a j a n toimi^ jne. V a l t a v a n suuri enemmistö Neuvostoliiton lääkäreistä on n a i s i a ; B r i t a n n i a n lääkäreistä on 25 prosenttia naisia j a Canadan lääkäreistä 12 prosenttia. Ranskassa on 20 prosenttia lakimiehistä naisia j a Canadassa v a i n 2.6 prosenttia. K u n tähän lisätään vielä ne vaikeudet mitä naistyöläisillä on kohota työnjohtajiksi j a erinäisiin h a l l i n n o l l i s i i n toimiin, n i i n s i l loin on myönnettävä, että Canadankin naiset ovat vielä syi^'ityBsä asemassa. Nämä ovat j o i t a k i n niistä alussamainituista naisten e r i t y i s ongelmista joiden korjaamista kansainvälisenä naistenpäivänä vaaditaan yhdessä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden j a elämän turvallisuuden kanssa. Englannin hiilenkaivajain lakko Nykyaikana, j o l l o i n v a l t a p i i r i e n j a niitä liehittelevien lehtien ja viskaalien yhtenä mieliaiheena on pauhaaminen työläisten lakko-oikeuksia vastaan, saatiin h y v i n ajankohtainen j a samalla opettav a k i n esimerkki E n g l a n n i n h i i l e n k a i v a j a i n lakosta — mikä k a i k i s ta manöövereistä huolimatta päättyi miltei täydelliseen kaivosmiesten voittoon. K a i k k i e n vääristelyjen varalta lienee paikallaan sanoa uudelleen, että työläiset eivät lakkoudu v a i n lakkoillakseen. Nähdessään että työnantajat tulevat yhä rikkaammiksi jä työtätekevät köy-hemmiksi j a jouduttuaan vastatusten työnantajain kanssa, j o t ka maksukyvyistään huolimatta kieltäytyvät k o h t u u l l i s i s t a palkkojen korotuksista — kuten kävi esimerkiksi täällä Sudburyssa Incon lakon yhteydessä — työläisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin lakkoutua. Ja v a i k k a "pahojen työläisten" l a k k o i l u s t a pidetään n y kyään n i i n suurta melua, tosiasia on, että valtavan s u u r i enemmistö k a i k i s t a työehtosopimuksista tehdään I l m a n lakkoja. K u t e n on uutistiedoissa kerrottu, E n g l a n n i n k i v i h i i l e n k a i v a j a t , joiden palkat olivat todella jääneet s y v i i n kuoppiin aikaisempaan palkkatasoonsa ja toisten alojen työläisten palkkoihin verraten, .saavuttivat kuusiviikkoisen l a k k o n s a avulla todella merkittävän voiton. . •' Merkillepantavaa on, että E d w a r d Heathin johtariia t o r y h a l l i - tus y r i t t i k a i k i n mahdollisin keinoin murtaa h i i l e n k a i v a j a i n lakon. L a k k o l a i s i a u h k a i l t i i n j a painostettiin. Ylestä mielipidettä j a e r i koisesti toisten alojen työläisiä j a ammattiyhdistysliikkeen korkeinta johtoa y r i t e t t i i n kiihottaa hiilenkaiväjia vastaan. Pakkolomautuksia järjestettiin joukkomitassa ilmeisesti myös siinä toivossa, että hiilcnkaivajat joutuisivat peräti toisten työläisten l e i vän riistäjien asemaan. M u t t a kaikki tämä oli turhaa. Kaivosmiesten r i v i t pysyivät l u j i n a j a englantilaiset työläiset osoittivat solidJ^arisuuttaan hiilenkaivajain oikeutettua taistelua kohtaan. H i i l e n k a i v a j a i n aseina pysyi l u j a n a mutta; pääministeri Heathin ja hänen t o r y h a l l i t u k s e n - sa asema joutui lähelle k r i i s i t i l a a. Lopputuloksena oli, että hiilenkaivajat voittivat miltei k a i k ki palkkavaatimuksensa. Se t a r k o i t t a a noin 6 ^ . 5 punnan korotusta 280,000 työläisen v i i k k o p a l k k o i h i n , irtikä on noin,punnan vähemmän mitä työläiset vaativat, m u t t a tuntuvasti y l i työnantajapuolen olidottftman 3—1 punnan tarjouksen. Työväenvaataisten lakien suunnittelijain sekä niiden puolesta Ihmisoikeudcit Eleanor Roosevelt on sanonut: Mistä, itseasiassa, ihmisoikeudet alkavat? Ne alkavat meistä, kodistamme j a lähiympäristöstämme, jotka ovat niiii pieniä paikkoja, ettei niitä ole m e r k i t t y millekään maailman kartalle. Toisen maailmansodan jälkeen maailman kansat v a k u u t t i v a t j u h lallisesti pyrkimystään pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta. Olemmeko unohtaneet tämän lupauksen? Y l i kaksikymmentä vuotta sitten vakuuttivat maailman kansat j u h l a l l i s e s t i : " K a i k k i ihmiset ovat syntyneet vapaina; samanarvoisina, samanlaisin oikeuksin j a heidän tulee suhtautua t o i s i i n s a v e l jeyden hengessä." Olemmeko unoh taneet tämän lupauksen? , Kansainväliset ihmisoikeudet. Yhdistyneet Kansakunnat ovat •julistaneet nämä oikeudet j a m i l tei k a i k k i maat ovat ne hyväksy-. neet. Miksi sitten olemme ne unohtaneet? Päivittäiset lehtiuutiset ovat kertoneet meille jo kymmenien vuosien aikana miten Vietnamissa riisipellot jäävät istuttatnatta,: ne poltetaan j a hävitetään^ kodit tuhotaan. Ihmisten epätoivoiset huudot eivät ole tavoittaneet meitä, olemme n i i n kaukana V i e t n a mista, että äänet ehtivät vaiment u a tuhansien mailien matkalla. M u t t a olemmehan mekin luvanneet pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta j a elää veljeydessä kaikkien kansojen kanssa kieleen j a rotuun katsomatta. On helppoa tuntea veljeyttä oman kansan keskuudessa rauhan v a l l i t e s s a j a sulkea silmät j a korvat muussa maailmassa tapahtuv a l t a julmuudelta j a vääryydeltä. K o v i n helppo on unohtaa lupauksemme. Maailman väestöstä % näkee nälkää. Voimme tietysti sanoa, että se johtuu väestön liikakasvusta, että se johtuu yrittämisen halun puutteesta, olemme, mestar e i t a keksimään, syitä, j o i l l a v a paudumme vastuusta. Hyväksy-essämme ihmisoikeuksien j u l i s t uk sen olemme luvanneet: " J o k a i s e l l a <Jn oikeus sellaiseen elintasoon, j o k a takaa terveyden ja h y v i n v o i n n i n hänelle itselleen j a hänen perheelleen, joka t a k a a ruoan, v aa tetuksen, asunnon ja lääkintähuollon sekä tarpeelliset sosiaaliset palvelut." Jos olisimme voineet pitää tämän lupauksen, ei meidän tänä päivänä t a r v i t s i si katsella kuvia nälkään nääntyi vistä lapsista j a riutuneista äideistä. Intiassa kuolee alle vuoden ikäisiä l a p s i a lähes 200 tuhannesta. Etelä-Afrikassa nainen on elämänsä elänyt 39 vuotiaana. Huonot: terveydelliset olosuhteet, t i heät synnytykset, heikko ravinto j a raskas elämä verottavat anka-. r a s t i näitä alueita. Emme ole voi^ neet toteuttaa sitä ihmisoikeuksien j u l i s t u s t a j o k a " t a k a a j o k a i selle ihmiselle oikeuden elämään, vapauteen j a t u r v a l l i s u u t e e n " . . Voimme vain yksinkertaisesti todeta, että elämällä ei ole m i tään arvoa siellä missä toimeentulon edellytykset puuttuvat, missä sota, j a sorto hävittävät. Me vakuutamme, että jokainen i h - mishehlci öh • arvokas j a lääkärit tekevät parhaansa sen säilyttänii-sen puolesta: Kuitönkin teeinm^ k a i k k i -tyhjäksi s a l l i m a l l a olosuhteet,' j o i s s a ihmishenki ei ole leipä palah a ^ o i h e n , joissa s e n s a a ostaa k o u r a l l i s e l l a riisiä.': Me öupsittelemme 'patenttiratkaisua : perhesuunnitelrna,; ehkäi-syvälineitä* mutta unohdamme;' että näiden jsuunnittelujen käy-täntöönpano edellyttää riittävän; kprkeaa valistustasoa. Lisäksi t u levat uskonnolliset, esteet Intian väestö lisääntyy yhä edelleenkin 14 miljoonalla vuodessa vaikka perhesuunnittelua varten on olemassa erityisiä toimistoja j a ehkäisyvälineitä on vapaasti saatavissa. Etelä-Afrikassa on jokaisella; v a l k o i s e l l a tyttölapsella edessään n o i n 70 elinvuotta, neekerillä v a jaat 48 vuotta. Syy o n neekerien alhaisessa elintasossa. I. n t i a s sa voi tyttölapsi odottaa elävänsä noin 40 vuotta. N i i n sanotuissa sivistysmaissa 40 vuotias nainen on nuorekas, tuottoisa, toimelias. Eräissä maissa 40-vuotias nainen on J9 elämänsä elänyt. J o i s s a k in iftalfiai sanotaan', elämää ^alkavan 40-vUÖtiaänä. Eräissä maissa • se loppuu s i l l o i n. Kehitysmaiden auttamisessa ei ole kysymys ehkäisyvälineistä, vaan valistuksesta, opetuksesta, taloudellisten kasvumahdollisuuksien luomisesta. Miekat auroiksi, sanonta ei ole tyhjä k i r j a i n näissä maissa, vaan elävä toive saada aseiden sijasta teollisuutta, koul u t u s t a tulevaisuden, suunnittelua H j r r i n v o i n t i on suuressa määr i n riippuvainen kasvatuksesta. Kasvatus, j a koulutus poistavat pelkoa j a ennakkoluuloja, auttavat löytämään keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Lukutaidotto- 'muus on esteistä s u u r i n j a naiset niuodostavat suurimman ryhtaän lukutaidottomista, ihmisoikeuksien julistuksessa sanotaan: " J o k a i s e l l a on oikeus kasvatukseen. Kasvatuksen tulee tähdätä i h i i i i - sen persoonallisuuden kehittämiseen j a ihmisoikeuksien j a i h m i sen perusvapauksien lujittamiseen j a kunnioittamiseen". Olemme vielä kaukana tästä päämäärästä, j a ehkä se siksi on ollut n i i n helppo unohtaa. Ihmisoikeuksien julistuksessa vakuutetaan, -että jokaisella on pikeus vapaaseen mielipiteensä j u l k a i s u u n . Tätä oikeutta ei ole. Muistakaamme K r e i k k a j a E s p a n j a , ihmisiä vangitaan mielipiteittensä takia, muistakaamme mitä tapahtui Canadassa ihan h i l j a t t a i n , k u n h a l l i t u s j u l i s t i sotalain voimaan. On hyvä lukea j a t u t k i a ihmisoikeuksien julistusta useammin k u i n kerran parissakymmenessä vuodessa j a muistaa, k u i n k a suun nattoman paljon on vielä tehtävää, ei v a i n kehitysmaissa, vaan myöskin omassa maassamme. Oikeus työhön j a ammatin v a paaseen valintaan, eräs j u l i s t u k sen periaatteista, ei ole vielä missään toteutettu. M u t t a sivistysmaiden ongelmat tuntuvat p i e n i l tä v e r r a t t u n a n i i h i n maihin, joiss a ei ole pystytty ratkaisemaan perustavaa laatua olevaa tarvetta, ravinnontarvetta j a oikeutta elää rauhanomaisissa suhteissa. " K a i k k i ovat syntyneet vapaina samanarvoisina ja samanlaisin oikeuksin j a heidän tulee suhtaut u a t o i s i i n s a veljeyden hengessä." Ehkä yhteisesti toimien joskus voimme täyttää tämän lupauksen. — Koonnut H . T . Mitä muut sanovat tviff • nlVi' V I E L ' ELÄÄ L A P U A L A I S - M U I H J T U S T E N H E N KI "Suomen kommunistit kävivät hakemassa ohjeita Moskovasta." — Vapaa Sanan 2 palstan levyinen otsikko, helmik. 24 p. 1972. TEESKENNELTYÄ ITKUVIRTTÄ V i i t a t e n nimettömiin lähteisiin j a "unhoittaen sen" että n i in järjestöillä k u i n yksityisilläkin o n oikeus myydä omaisuuttaan enim-män tarjoavalle, Toronton Vapaa Sana i t k i viime torstaina toimi-''j.^; tuspalstallaah sitä k u n C S J : n Vancouverin osasto ei myynyt toista, ' eli vanhempaa haallaan polkuhinnasta j o l l e k in suomalaisryhmälle. M a i n i t t u l e h t i v a i k e r o i n o i n nimeensä: . . Järjestö ( C S J : h Vancouverin osasto — ) myi v i i m e k s i ^ ^ " ' oman 'hualinsä' Vancouverissa italialaiselle k i r k o l l e bingo-tiloi^ksi. Järjestön piirissä oli Vancouverista saamiemme tietojen mukaan esitetty mielipiteitä, että ostoaikeissa lähestyneelle toiselle suoina- ^1'' laiselle klubille sitä ei myytäisi mistään tarjouksesta." (Ihme ettei Vapaa Sana ole saanut tietää myös sitä, että o s t a j a - n »" järjestö tarjosi j a maksoi haalista paljon paremman hinnan k a i k k i i n • mj. muihin t a r j o u k s i i n v e r r a t e n .— Toim.) SUUR-TORONTO SYNTYMÄ PÄIVIÄ H e l m i Hissa, Toronto, Ont. täytti torstaina; helmikuun 24 päivänä 86 vuotta. * K a l l e Jokinen, W h i t e f i s h , Ont. täyttää maanantaina, maaliskuun 6 pnä 82 vuotta. ' L a u r i Niininen, Sudbury, Ont. täyttää keskiviikkona, maaliskuun 8 pnä 73 vuotta. A i n o Kauppinen, . W h i t e f i s h, Ont. täyttää perjantainaj maaliskuun 10 pnä 82 vuotta. Yhdymme sukulaisten j a t u t t a vien onnentoivotuksiin. k i i h k o i l e v i e n lehtien j a viskaalien sietää panna merkille mitä E n g l a n n i n h i i l e n k a i v a j a i n j a aikalais-. ten työläisten solidaarisuus hei-dän puolestaan merkitsee. Toronto. — Yonge k a t u on Toronton s u u r i n ' l i i k e n n e - j a l i i k e katu. Viime'kesänä o s a tästä k a dusta suljettiin, k a i k e l l e a u t o l i i kenteelle • kokeilutarkoituksessa yhdeksi viikoksi, sillä jo pitkät ajat on suunniteltu Toronton a l a - kaupungille paikkaa, jossa j a l a n k u l k i j a t voisivat vapaasti kulkea kaupasta toiseeni istuskella u l k o salla, kuunnella ohjelmaa j a nähdä muuta viihdettä. A l l e k i r j o i t t a n u t k i n kävi: viime kesänä tutustumassa tähän Toronton ensimmäiseen j a l a n k u l k i - j a i n keitaaseen, ja hupaisaahan se o l i k i n . Oli useita soitto-yhtyeit ä viihteeksi, penkkiä keskellä katua, samoin pieniä r a v i n t o l o i ta, useita pieniä myymälöitä ja alue tupaten täynnä kansaa. Saipa siellä kuunnella uskon opev tustakin, sillä-yhdessä nurkkauksessa saarnattiin t a i selostettiin Buddhan oppia. Olipa siellä käsityö- opetustakin, helmikoristeina, nahkatöitä, v i r k k a u s t a j a kudontaa. J o k a tapauksessa mielenkiintoinen eläniys; Kyllä k a i se ainak i n liikemiesten mielestä oli h y v i n onnistunut, koska tulevana kesänä suunnitellaan samaa, mut-t a pidemmäksi ajaksi, kesäkuun 28 päivästä elokuun 14 päivään. Toivomuksia on ollut, että Torontoon saataisiin alakaupungille j o l l e k in kadulle pysyväisesti sellainen osa, jossa kaikki ajokit on kielletty. 0ttawa8sa j a C a l garyssa on ollut näitä kävelyteitä jo vuosia. Kylä keskellä, kaupunkia. Se on Gerr^ard Village, j o n k a rakennukset pian tullaan hävittämään. N i m i on alkuperää siitä ajasta; kun Toronton kaupunki oli vielä pienen pieni, j a alue, j o k a nyt on Gerrard St, kuului maatilan omistajalle, jolla o l i sama nimi. G e r r a r d Village on ollut a i nutlaatuinen keskus Torontossa, pieniä taloja, toiset toisissaan k i i n n i , viimeisten vuosien aikana melkein k a i k k i asukkaat ovat o l leet taiteilijoita, k i q a i l i j o i t a ja käsityöläisiä; j o i l l a on pieniä p u t i i k k e j a taloissaan, joissa myyvät tuotteitaan. A n t i i k k i k a u p p o - j a on kadun v a r r e l l a useita ja myöskin kirjakauppoja. Talot ovat olleet iloisesti maalattuja, y k s i n jalkakäytävillekin aina jpi?kus keväisin ilmestyi kjikka-maalauksia. Tätä keafkustaa on montia, kert a a aiottu purkaa j a nyt se tulee todeksi. A s u k k a i l l e on annett u määräys poistua helmikuun loppuun mennessä. Vielä ei ole i l m o i t e t t u mitä sinne tullaan rakentamaan. Torontolainen yhtiö on t a r j o u tunut ostamaan k a i k k i Metro-Toronton jätepaperit, jos heille t a a taan sitä 30,000—80,000 tonniin •vuodessa. Toronton ja si^vukau-punkien jätepaperin määrä on ny kyään noin 120,000 tonnia vuodessa. Sen k e r ä j ^ j a hävittäminen maksaa $8 tonni. On arvioi - tu, jos tämä jätepaperi myydään uudelleen käytettäväksi, siitä o l i s i Toronton veronmaksajille y li miljoonan dollarin säästö vuodessa. Mutta ensin pitää opettaa asukkaat lajittelemaan k a i k k i p a p e r i t erikseen muista jätteistä, mutta ei kaiketi se niin vaikeaa olisi, sillä sanomalehdet muodostavat suurimman osan jätepaper i s t a . Toronton valtuusmies John Se-well väitti Toronton suunnittelu-lautakunnan kokouksessa, että Torontosta vielä löytyy y l i 1000 eekkeriä tyhjää maata, johon voisi rakentaa halpavuokrataloja, kerrostaloja j a vanhojen koteja. Hänen mielestään on väärin, että hyviä asuntoja hävitetään pois kerrostalojen tieltä. Hänen puheelleen naurettiin, rhutta nyt hän on todistanut väitteensä^SeweIl v a l m i s t i k a r t a n , jossa ilmenee 740 eekkeriä tyhjää maata eri p u o l i l l a kaupunkia j a 325 eekkeriä autojen pysäköint i p a i k o i l l e omistettua maata. A u toille pitäisi varata paikat maan a l t a , sanoi Sewell j a k a i k k i t y h jät tontit käyttää asuntoaloiksi. V i h d o i n k i n Toronton vanhan kaupungintalon kasvot tulevat pestäväksi. Tästä suuresta rakennuksesta ja sen kohtalosta on väitelty puoleen j a toiseen monien vuosien aikana, hävitetäänkö pois, vai annetaanko olla. V i h d o i n k i n on päätetty, että rakennus on käyttökuntoinen ja nyt sitä aletaan kaunistamaan. Kymmenien Vuosien aikana kert y n y t likakerros pestään pois, maalaus uudistetaan j a ulkökuo-reeh tehdään tarpeelliset korjauk-äet. Torontossa on toiminut kolmisen vuotta "Vanhan kaupun- V E R O N M A K S A J A : L A K E JA SIINÄ T A R V I T A AN N y t kun Thunder Bayn kaupungin hallinnosta joutui eroon 4 valtuusmiestä syytettynä e t u r i s t i r i i d o i s t a , minä pidän suurimpana tekijänä kaupungin pormestaria, j o l l a on korkein velvollisuus kaupungin asiain valvomisessa, sillä hän t o i m i i täydellä palkalla. L i säksi kaupungilla on lakimies. Heidän pitäisi tietää kunan lait j a säädökset. E r o t e t u t sanoivat toimineensa kaupungin hyväksi niissä l i i k e a s i oissa. M i n u l l a ei ole niistä asioist a sen parempia tietoja. Uskon k u i t e n k i n , ettei liikemie-hillä ole helppoa unhoittaa omia etujaan liiketoiminnan h a r j o i t t a misessa. N y t on nostettu kova kohu ko. lakisäädösten kumoamisesta. Yhtenä veronmaksajana minä kannatan kuitenkin näiden lakisäädösten edelleen voimassa pitämistä. Veronmaksaja, Thunder Bay, Ont. N U O R T E N K O , EIKÄ Y H T E I S K U N N A N V I K A? Canadan u r h e i l i j a i n olympia-laistulosten heikkouden pääasialli-sempana syynä on auto, moottorikelkat, j a moottoriveneet jotka heikentävät ihmisten fyysistä k un toa. U r h e i l u on muuttunut koneilr l a k i l p a i l u k s i . : Sillä kiihdytetään n o u r i s t a siihen kovaan vauhtiin, mikä puolestaan vaarantaa koko liikenne-elämää. Canadan n u o r i l l a on nyt entistä paremmat mahdollisuudet kehittää urheilukykyjään koulujen y h teydessä. On voimistelusalit, u r heilukentät j a kaupungeissa vielä uima-altaat j a l u i s t i n r a t o j a . Jos n u o r i l l a olisi kiinnostusta urheiluun, niin heillä o l i s i siihen parempia mahdollisuuksia k u i n a i kaisemmin. M u t t a n y t eivät mene kävellen puolen m a i l i n päässä olevaan työpaikkaan tai kauppaan. Tosi on että nuorison keskuudessa on l i sääntynyt r i k o l l i s u u s n i i n suurest i , että siitä on t u l l u t s u u r i u r h e i luala. Koululapset j o särkevät k ou l u j en i k k u n o i t a j a kauppahuonei-ta; Kaupungissa tapahtuu murt o j a j o k a päivä; n a i s i a raiskataan j a murhataan. K a d u i l l a l i i k k u m i nenkin on v a a r a l l i s t a j a sitä t a pahtuu nuorisomme keskuudessa. Tieteellisessä kehityksessä olem me menneet paljon eteenpäin. T a loudellinen toimeentulo on parantunut, mutta r i k o l l i s u u s on lisään tynyt j a ihmisten f y y s i l l i n e n k u n toisuus on heikentynyt. J a ken urheilussa edistyy, hänet ostetaan rahan voimalla ammattilaiseksi rahan harkkimisek-s i . Neuvostoliitossa ei ole vielä paljoa autoja eikä lainkeian amm a t t i l a i s i a . Siellä on nuoriso k i i n t y n y t f y y s i l l i s e n kuntonsa kehittämiseen urheilun avulla. A m m a t t i u r h e i l u on keinottelua rahan hankkimisen hyväksi. A u to k i l p a i l u on saavuttanut Suomessakin suosiota. . Sanomalehdissä mainostetaan niitä' r a l l i - a j a j i a, mutta se pitkän matkan hiihto, jossa Suomi on ollut kärkitiloilla, ei ole enää n i i n v a r m a l l a pohjalla. N a i s t e n kuntoisuus urheilussa on lisääntynyt kaikissa maissa ja se j o h t u u siitä, että naiset eivät ole enää niin tiukasti sidottuna'*'^-"-''- k o t i i n . Kouluissa on naisillakin,,s...:,i,.. tilaisuus osallistua urheiluun. ;. ii — L S . , Thunder Bay, Ont..4 VANCOUVERIN SUOM. LEPOKODIN TIEDONANTO Helmikuun 6. päivän yleisko kouksen jälkeen, on Lepokotiyh- ' distykseen l i i t t y n y t 68 uutta j ä - - sentä, jotka toivotamme terve-' tulleiksi yhdistyksen jäseniksi ja osallistumaan sen toimintaan.. Helmikuun 6. päivän yleisko-• kouksessa suoritetuissa äänestyk-' sissä annettiin ääniä seuraavas-t i : Ensimmäisessä äänestyksessä sairashoitolan puolesta 302 ääntä, ' pelkästään halpavuokratalojen puolesta 20 j a tontin myynnin puolesta; 150 ääntä. Sairashoito-^ lan rakentamisen puolesta puutt u i 16 ääntä t a r v i t t a v a s t a 2 / 3 :n enemmistöstä. Toisessa äänestyk- ' sessä annettiin sairashoitolan ja halpavudkratalojen rakentamisen puolesta 300 j a tontin myynnin puolesta 165 ääntä, joten nyt puuttui 10 ääntä tarvittavasta enemmistöstä. Kiitämme k a i k k i a - yhdistyksen jäseniä osanotosta kokoukseen, sekä läsnäoUeita että valtakirjansa • lähettäneitä. - Vuosikokouksessa 26. maaliskuu- • t a 1972 annettaneen johtakun- • nan työsuunnitelmaan vuodeksi 1972 lisähoitolan j a halpavuokratalojen rakentamisen toteuttaminen. Tätä asiaa ei v o i jättää enää ' roikkumaan, vaan siihen on saatava ratkaisu jäseniltä. Johtokunt a toivoo kaikkien jäsenten l ä s - ' - näoloa j a pyytää, että ne, j o t ka eivät voi t u l l a mukaan, lähettäi- - sivät valtakirjansa henkilöille, j o t k a äänestävät kokouksessa v a l t a k i r j a n antajan haluamalla '! t a v a l l a . Kokous on Swedish Haa-* l i l l a 1320 E . Hastings St. j a a i - : kaa klo 1 iltapäivällä.. > MainospäällikköJ. V a r i l a. komitea". Heillä on jo rahaakin $8,000 tätä työtä varten, jokai tulee maksamaan vähintäin $168, . 720. Rakennus pn 73 vuotta van-gintalon p u o l u s t u s - j a puhdistua-1 ha. --- H . T . , ' S U U R I K I I T O S J A P I E N I PYYNTÖ Sydämellinen s u u r k i i t o s k i r j e e n k' v a i h t a j i l l e , asiamiehille j a - n a i - A .sille sekä l u k i j o i l l e j a muille kant n a t t a j i l l c siitä hyvästä j a moni-puolisesta avustuksesta mitä lehtemme tämänpäiväinen naistenpäivän numero sai osakseen. /• Lehden rajoitetun t i l a n v u o k s i. —• v a i k k a se ilmestyy nyt 8-sivui-sena kehittyi kuitenkin s i k s i v a i kea "runsauden p u l a " että useita/ tähän numeroon aiottuja kirjoi^ tuksia, mukaanlukien "Päivän pa^ k i n a " , j o u d u t t i i n jättämään pois.» Tässä yhteydeSvSii haluamme esittää "kirjeitä osaston" avustajille pienen pyynnön. Vapaus j u l kaisee tässii osastossa lukijainsÄ j a myös ei-lukijäin k i r j o i t u k s ia huolimatta siitä vastaavatko ne lehden toimituspolitiikkaa tai e i . Mitä enemmän tiilluisia kirjeitä saamme, sitä parempi. Mutta r a j o i t e t un tilan vuoksi pyydämme,"^ k i r j o i t t a k a a ystävät lyhyesti ja suoraan asiasta puhuen. Siten saadaan mahtumaan enemmän asiaa j a useampia kirjeitä, eikä tarvitse jättää mitään seuraavaan numeroon kuten piti esim. taas tänään. K i i t o s vieläkin avustajat. Lä hettäkäu, olkaa ystävällisiä, j a t - kuvasti paljon mielipideilmaisuja "kirjeitä osastoon" — - m u t t a l a a - " t i k a a nämä kirjeet niin lyhyeen muotooii kuin on s u i n k i n inah(^^ l i s t a . ' — • T o i m . ; • ''"'^}n •4 menetellä i l f : ; /
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 1, 1972 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1972-03-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus720301 |
Description
Title | 1972-03-01-02 |
OCR text |
Sivu 2 KeskiviJkiklo, maaBsfc l p . — We(d-, Mar. 1,1972
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R Q R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstäUished NoT. 6, 1917
Editor: W. EKLUND Manager: V.^^
\ Telephone: Offlce and EAtorial 674-4264
Poblished once weekly:Wednesdaysby Vapaus PnMIshing Co. Limited,
100 Elm St. West, Sudbory, Ontario^ Canada.
Malline: addresB: Box 69.~
Advertising rate^ npon application, translatimi free of charge.
Second Class Mali r^^Istration Xnmber 1076
rM>n,b.r o H h . CAN^ LAN GUAGE' PRESS
TILAUSHINNAT:
Canaiaassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Snomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
4Can8ainväIi8enä Naistenpäivänä
Tänä vuonna — maaliskuun kahdeksantena — vietetään Kanr
sainvälistä naistenpäivää 62. k e r r a n . Tunnukset ovat kansainvälisenä
naistenpäivänä vaihtuneet, mutta perusajatus on ollut aina
sama: toiminta naisten yhteiskunnallisten oikeuksien, elämän turvallisuuden
j a kansojen rauhan puolesta.
Selvää on, että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden luominen
teknistyvässä j a a i n a kehittyvässä maailmassa on miesten ja
naisten y h t d n e n asia. N i i n kauan k u i n naiset ovat syrjityssä asemassa,
ovat myös miehet epävarmuuden tilassa.
Itsestään selvää on myös se, että vuosikymmenien työn, toiminnan
j a taistelun ansiosta, m i h i n naisten r i n n a l l a on osallistunut
myös miehiä, canadalaisten naisten yhteiskunnallinen asema on
paljon parantunut siitä - mitä se oli sanokaamme vuosisatamme
alussa; Y l e i s e n j a yhtäläisen äänioikeuden lisäksi on saatu ennen-kaiklteäj
n a i s i a a u t t a v i a lakisäädöksiä esim. vissinlaisten avioerojen
helpottamiseksi, aborttien järjestämiseksi j a perhesäännöstelyn to-teuttaipiseksi.
Toiminta naisten oikeuksien puolesta on siis tuottanut
tuloksia.
M u t t a kaikesta tästä huolimatta on tämänkin naistenpäivän
yhteydessä todettava, että kapitalistisessa yhteiskunnassa, n i in
ulkomailla k u i n täällä Canadassakin on monia naisten erityisongelmia
vielä ratkaisematta.
Rajoitetun t i l a n vuoksi tyydymme tässä yhteydessä v a i n naisten
työ- j a palkkakysymysten käsittelyyn. V a i k k a meillä on esim.
Canadan l i i t t o v a l t i on l a k i minkä mukaaii naisten pitäisi saada samanlaisen,
palkan kuin miehetkin samasta työstä, n i i n tässä on
kuitenkin vielä monta mutkaa j a vaikeutta.
Todettakoon ensiksi, että noin joka kohnas canadalainen työläinen
on nainen, siis kolmasosa maan koko työvoimamäärästä. J a
nämä naiset ovat valtaosalta työssä "taloustarpeitten yaatimuk^
sesta", kuten liittohallituksen työministeriön naislautakunnan joht
a j a S y l v i a Gelber sanoi vuosi sitten marraskuussa Montrealissa.
S u u r i n osa naisista on työssä s i k s i k u n he tarvitsevat rahaa,
selitti miiss Gelber. M u t t a heille maksetaan järjestelmällisesti vähemmän
k u i n miehille, vieläpä samasta työstä j a heitä o n suhteettoman
vähän paremmin palkatuissa töissä;
Pitäen ilmeisesti mielessä niitä, joiden mielestä naisten ei p i täisi
mennä lainkaan palkkatöihin, miss Gelber osoitti, että v. 1971
työssä olevista Canadan naisista oli 331,434 perheen huoltajia,
925,000 yksinäisiä n a i s i a j a 678,035 avioliitossa olevia n a i s i a joiden
miehet ansaitsivat keskimäärin v a i n $6,454 vuodessa. Selvästi nämä
naiset olivat työssä s i k s i , kun taloudelliset seikat pakottivat heitä
siihen. M u t t a naisten osuutena on tavallisemmin virastotyö, myyn-tiapulaisen
toimi,, t a r j o i l i j a t t a r e n t o i m i , lentoemännän ammatti ja
ym. mutta vain aniharvoin tehtaiden j a l i i k k e i d e n j o h t a j a n toimi^
jne.
V a l t a v a n suuri enemmistö Neuvostoliiton lääkäreistä on n a i s
i a ; B r i t a n n i a n lääkäreistä on 25 prosenttia naisia j a Canadan
lääkäreistä 12 prosenttia. Ranskassa on 20 prosenttia lakimiehistä
naisia j a Canadassa v a i n 2.6 prosenttia.
K u n tähän lisätään vielä ne vaikeudet mitä naistyöläisillä on
kohota työnjohtajiksi j a erinäisiin h a l l i n n o l l i s i i n toimiin, n i i n s i l loin
on myönnettävä, että Canadankin naiset ovat vielä syi^'ityBsä
asemassa.
Nämä ovat j o i t a k i n niistä alussamainituista naisten e r i t y i s ongelmista
joiden korjaamista kansainvälisenä naistenpäivänä vaaditaan
yhdessä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden j a elämän
turvallisuuden kanssa.
Englannin hiilenkaivajain lakko
Nykyaikana, j o l l o i n v a l t a p i i r i e n j a niitä liehittelevien lehtien
ja viskaalien yhtenä mieliaiheena on pauhaaminen työläisten lakko-oikeuksia
vastaan, saatiin h y v i n ajankohtainen j a samalla opettav
a k i n esimerkki E n g l a n n i n h i i l e n k a i v a j a i n lakosta — mikä k a i k i s ta
manöövereistä huolimatta päättyi miltei täydelliseen kaivosmiesten
voittoon.
K a i k k i e n vääristelyjen varalta lienee paikallaan sanoa uudelleen,
että työläiset eivät lakkoudu v a i n lakkoillakseen. Nähdessään
että työnantajat tulevat yhä rikkaammiksi jä työtätekevät köy-hemmiksi
j a jouduttuaan vastatusten työnantajain kanssa, j o t ka
maksukyvyistään huolimatta kieltäytyvät k o h t u u l l i s i s t a palkkojen
korotuksista — kuten kävi esimerkiksi täällä Sudburyssa Incon
lakon yhteydessä — työläisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin
lakkoutua. Ja v a i k k a "pahojen työläisten" l a k k o i l u s t a pidetään n y kyään
n i i n suurta melua, tosiasia on, että valtavan s u u r i enemmistö
k a i k i s t a työehtosopimuksista tehdään I l m a n lakkoja.
K u t e n on uutistiedoissa kerrottu, E n g l a n n i n k i v i h i i l e n k a i v a j a t ,
joiden palkat olivat todella jääneet s y v i i n kuoppiin aikaisempaan
palkkatasoonsa ja toisten alojen työläisten palkkoihin verraten,
.saavuttivat kuusiviikkoisen l a k k o n s a avulla todella merkittävän
voiton. . •'
Merkillepantavaa on, että E d w a r d Heathin johtariia t o r y h a l l i -
tus y r i t t i k a i k i n mahdollisin keinoin murtaa h i i l e n k a i v a j a i n lakon.
L a k k o l a i s i a u h k a i l t i i n j a painostettiin. Ylestä mielipidettä j a e r i koisesti
toisten alojen työläisiä j a ammattiyhdistysliikkeen korkeinta
johtoa y r i t e t t i i n kiihottaa hiilenkaiväjia vastaan. Pakkolomautuksia
järjestettiin joukkomitassa ilmeisesti myös siinä toivossa,
että hiilcnkaivajat joutuisivat peräti toisten työläisten l e i vän
riistäjien asemaan.
M u t t a kaikki tämä oli turhaa. Kaivosmiesten r i v i t pysyivät
l u j i n a j a englantilaiset työläiset osoittivat solidJ^arisuuttaan hiilenkaivajain
oikeutettua taistelua kohtaan. H i i l e n k a i v a j a i n aseina
pysyi l u j a n a mutta; pääministeri Heathin ja hänen t o r y h a l l i t u k s e n -
sa asema joutui lähelle k r i i s i t i l a a.
Lopputuloksena oli, että hiilenkaivajat voittivat miltei k a i k ki
palkkavaatimuksensa. Se t a r k o i t t a a noin 6 ^ . 5 punnan korotusta
280,000 työläisen v i i k k o p a l k k o i h i n , irtikä on noin,punnan vähemmän
mitä työläiset vaativat, m u t t a tuntuvasti y l i työnantajapuolen
olidottftman 3—1 punnan tarjouksen.
Työväenvaataisten lakien suunnittelijain sekä niiden puolesta
Ihmisoikeudcit
Eleanor Roosevelt on sanonut:
Mistä, itseasiassa, ihmisoikeudet
alkavat? Ne alkavat meistä,
kodistamme j a lähiympäristöstämme,
jotka ovat niiii
pieniä paikkoja, ettei niitä ole
m e r k i t t y millekään maailman
kartalle.
Toisen maailmansodan jälkeen
maailman kansat v a k u u t t i v a t j u h lallisesti
pyrkimystään pelastaa
tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta.
Olemmeko unohtaneet tämän
lupauksen?
Y l i kaksikymmentä vuotta sitten
vakuuttivat maailman kansat
j u h l a l l i s e s t i : " K a i k k i ihmiset ovat
syntyneet vapaina; samanarvoisina,
samanlaisin oikeuksin j a heidän
tulee suhtautua t o i s i i n s a v e l jeyden
hengessä." Olemmeko unoh
taneet tämän lupauksen?
, Kansainväliset ihmisoikeudet.
Yhdistyneet Kansakunnat ovat
•julistaneet nämä oikeudet j a m i l tei
k a i k k i maat ovat ne hyväksy-.
neet. Miksi sitten olemme ne
unohtaneet?
Päivittäiset lehtiuutiset ovat
kertoneet meille jo kymmenien
vuosien aikana miten Vietnamissa
riisipellot jäävät istuttatnatta,:
ne poltetaan j a hävitetään^ kodit
tuhotaan. Ihmisten epätoivoiset
huudot eivät ole tavoittaneet meitä,
olemme n i i n kaukana V i e t n a mista,
että äänet ehtivät vaiment
u a tuhansien mailien matkalla.
M u t t a olemmehan mekin luvanneet
pelastaa tulevat sukupolvet
sodan vitsaukselta j a elää veljeydessä
kaikkien kansojen kanssa
kieleen j a rotuun katsomatta.
On helppoa tuntea veljeyttä
oman kansan keskuudessa rauhan
v a l l i t e s s a j a sulkea silmät j a korvat
muussa maailmassa tapahtuv
a l t a julmuudelta j a vääryydeltä.
K o v i n helppo on unohtaa lupauksemme.
Maailman väestöstä % näkee
nälkää. Voimme tietysti sanoa,
että se johtuu väestön liikakasvusta,
että se johtuu yrittämisen
halun puutteesta, olemme, mestar
e i t a keksimään, syitä, j o i l l a v a paudumme
vastuusta. Hyväksy-essämme
ihmisoikeuksien j u l i s t uk
sen olemme luvanneet: " J o k a i s e l l
a |
Tags
Comments
Post a Comment for 1972-03-01-02