Vapaus, December 6, 1923

              tn Sodb , Oat., joka tiistai, torstai ja laaantal
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only orgso of FicniBh.Worker8 in Canada. Pob.
lished in Sadbory, Ont, cvery TocBday, Timrsday and
Satnrday. • • . . ^ • - • • '
Advertising rates 40(J per col incb. Minimum cbarg^
for «ngie insertion 75c. Discount on standinfir advertise-xsent
The vapaus is the best advertising mediam omong
tbe Finnisbpcople in Canada. -
Vapauden konttori ja toimitns on: Liberty Building
Lome SL, Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
• Ont '
TILAUSHINNAT:
' Canadaan yksi vk $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50.ja yksi kk 76c \ ' , _ ,^ ,
Yhdyavaltoibin j a Suomeen, yksi vk. $5,50, puoli vk
$3.00 ja kolme kk$i.75. •
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
• «j)'t«5 P5iiflin'«»«t€n ioiUa on takaukset
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan w <
soonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Juuri ilmestyneessä Caoadon Ammattionioitten Con*
gressin viralliBen aäoenkanoattsjan «Canadian Con*
gress Journalin» vilmeieessä numerossa olevassa lurjo»
tu&sessa kohdistetaan ankara kritiikki brittiläisten elon'
korjaajain Canadaan tuomista vastaan.
«Suuri mäara näitä barkaluuloista vapautuneita
elonkorjuutyolaisiä, ^sanotaan kirjotuksessa* <on pa­lannut
vanhaan maahan viisaampina, mutta koyhem-pina.
, . ,
Vielä nykyään tuijjemattomicn syiden takia eivät
useat heistä saaneet ollenkaan työtä ja toiset tulivat
pakotetuibi työskentelemään heille luvatun palkkatak-aan
ja olosuhteitten alaisena, ;
«Me emme vielä voi varmuudella sanoa kuinka
suuri määrä brittiläisiä elonkorjaajia on palannut»,
lisää Congi^sin äänenkannattaja, «mutta seif me tie>
Ilmotu^inta kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstatnumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksist^,
joiden tekstiä «i joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
aienuus. Kuoloilmotnkset $2.00 kerta ja 50c lisää Jokai,
eelta mni6tovär8yltä..,Nimenmuuto8ilmotak6et 50c kerfa,
$1.00 kolme kertaa; Avioeroilmotuk^et $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa. Syntymäiltnotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.
TtlanSJiRilmotuksista pitää raha seurata mukana. '
Tiistain lehteen aijotnfr ilnjotokpet. -pitää olla kont-.
torissa lauantaina; torstain lehteen tiisiamä ja lauantain
lehteen torstaina Ä 3. t v J " . /
RegistereilaVthe, Post Office Department Ottawa,
fis eecond classmatte^
'"Meidän tehtävämme"
. Venäjän konununistisbt toverimnie ovat juuri pitä­mässään
neuvottelussa pohtineet kansainvälistä tilan­netta
ja-puolueensa tehtäviä, koskevia kysymyksiä. Kes:
;kiistelujenäa johtopäätöksenä lausiivat Venäjän tove*
rimme «Meidän tehtävistämme» seuraavaa:
Kansainvälisen Imperialismin ja taantumuksen voit­to
Keski-Europassa tietäisi sellaista Sosialististen Neu-vi)
8to-TaäavaItojen Liiton kansainvälisen aseman hei­kontumista,
että se valttämättömlsti houkuUelisi mei­dän
vihollisiamme uusiin sotaisiin hyökkäj^siin hävit-taakseen
(yöläis-talonpoikaisen vallan, ^nuuttaakseen
Neuvostojen maan siirtomaaksi, jonka olisi, maksettava
nionimiljaardistapakkoveroa vieraalle imperialismille
; 'vanhoista tsaarinaikuisista' veloista ja' «vahingonkorva-
) uksia»'yksityisille kapitalisteille ja kartanonomistajille.
^ Imperialismin yritysten onnistuessa tulisi talonpoi­kain
niaa jälleen annetuksi tlljanomistajille; neuvosto­teollisuus,
jonka olemassaolo ei miellytä suurvaltojen
kapitaalia, tulisi hävitetyksi;' Venijällä"alkaisi' kukois­taa
mustasotniataisteh emigranttien valta, vanha järjes­telmä,
Joka saisi.tukea europalaiseltä taantumukselta.
j Tämän vuoksi meidän tulee, katsoa ulkopuolisten
^ voimien yritystä sekaantua Saksan työläisten vallanku-moukseen
- suoranaisena vapautemme ja itsenäisyytemme
'loukkauksena. '
' \ .Meidän puolustusvalmiudestamme- riippuu^meidän
kansainvälisen asemamme lujuus.
, Sikäli kuin vallankumouksen nousu Europassa te­kee
lopun kansainvälisen kapitaalin levähdysajasta
käy sekä mahdolliseksi, että luultavaksi, että kapitaali
yrittää vetää meJtä taist^uun, järjestäen kansainvälisiä
selkkaidcsia, Europassa. Tähän on oltava valmiina
Mahdollisessa puolustustaistelussa, suojellessaan tär
"-'ikeimpia etujaan, tulee Neuvostoliitto käyttämään kaik­kia
taloudellisia ja kulttuurillisia taisteluaseita. Vaik
/ ka silmiemme edessä on nämä uusieii' sotilaallista
,8elkkausten mahdollisuudet, jotka uhkaavat imperia­lismin'
ja taantumuksen ttdiolta, emme millään tavalla
saq heikentää huomiotamme taloudellisessa, rakennus­työssä,
Päinvastoin tulee kaikin tavoin laajentaa ja
lujittaa Neuvostovallan taloudellista perustaa, vahvis-
>taa uuden talous^politiikan saavutuksia- EABI Vuoroi
sena jtalouselimiemme tehtävänä on mitä päättävin tais
telu tehdastuotteiden ^hintojjen keskeisen tasa-arvoisuu
den saavuttamiseksi, tuotantokustannusten supistami
Oa välttämätöntä ponnistella edelleen byrokralisten
jätteiden ja epäkohtien poistamiseksi koneistosta
erikoisesti palkkojen suorituksen-"jfi työpalkkojen jär­jestelyn
al^lloi - samoin on kiinteästi työskenneltävä
neuvostoteollisuuden ja talonpoikaiston välisen yhtey
den parantamiseksi ja rfiservijoukkojen mukaan vetä-
.^miseksi yhteiseen rakennustyöhön ja yhteiseen taiste-luun.
Täytyy työskennellä «ottamolla ajasta vaari»,
seuraamalla valppaasti kansainvälisten tapausten \aih-
, telnitä ja lujasti luottaen omiin voimiinsa.
Uusi vallankumousaika alkaa. Yli 20 miljoonainen
Saksan proletariaatti on Lokakuun vallankumouksen
etuasemalla Europassa,! Kominternin etujoukkona. Ha­jonneet
ovat kaikki maailman kapitaalin |(a Toisen fn-ternatsionaalen
toiveet siitä, että europalaisen työväen­liikkeen
häviö, v. 1^21 olisi «parantanut» kansainväli-
> sen tyolaisluokan bolshevismista. Vaikka vuosina 1914
-T-18 maailmansota ei sellaisenaan voinut luoda riittä­viä
työväenluokan voiton edellytyksiä, niin on ^Versail­lesin
rauha tähän mennessä lopullisesti muokannut pe-
' rusteet työläisten voitolle. Samoin kuin Venäjän ha-
.viöön/joutunut vallankumous vuosina l90S-~
ti tietä vuoden 1917 voittoon, niin myöskin vallanku­mouksellisen
liikkeen virheet ja puutteellisuud^' Euro­passa
vuqsina^ 1918—21 vapauttivat tyolaisluokan pik­kuporvarillisista
harhaluuloista ja passivisuudesta ja
synnyttivät siinä järkkymättömän varmuuden sen edes­sä
olevasta hi^oriallisesta tehtävästä johtaa, ihmiskunv
taa matkalla kapitalismista kpmmiinismiin.
vihigia^ käynnissä
olevassa'Vaalitaistelussa J rökitti eräs
dämmc, että tarpeeksi heitä on palannut aiheuttaak-lpuhuja Lontoossa pitämäsMän pu-seen
huomattavaa julkisuutta brittiläisessä lehdistössä,
mikä tulee siirtolaisuuden kiihotustyölle varmaankin
tekemään tulevaisuudessa suurta haittaa ja saattamaan
maamme hyvin huonoon huutoon. ,
«Työväen siirtolaisuuspolitiikan käytäntöön ottami­nen
tulisi vähentämään tällaisten tapausten toistumisia.
Nykyisen politiikan jatkuminen ei varmaankaan ole
eduksi Canadalle sen paremmin kuin siirtolaisille^
kaan.»
Hyökkä)rB ta|ilE6illlsuudeii lihna-^
kettä vasikan
Amerikan hlilenkaiyajain jäiijestön vuotuinen ko!^
ventioni tullaan pitämään ensi tammikuulla. Konven-tionissa,
jossa myöskin Canadan hiilenkaivajain järjes­töt
tulevat olemaan edustettuina, tulee esille monta
tärkeää kysymystä^ jotka koskevat jäi^jestön toimintaa
ulospäin kuin myöskin, sen sisäisiä asioita* Alajär­jestöissä
valmistetaan paraikaa konventionille esitettä-^
viä evästyksiä, neuvonajjitoja ja vaatimuksia.
Illinoisin valtion hiilenkaivaljain järjestön alapiiri
numero viisi on konventibnissaan, joka edusti noin
30)000 kaivosmieatä, päättänyt asettua vastustamaan
emäjärjestön päävirkailijain valtaa alempien- virkaili­jain
ja toimitsijain nimittämisessä, Tätä valtaa on
hlilenkaiyajain järjestön presidentti Lewis ja hänen
virkaveljensä käyttäneet lukemattomissa tapauksissa
vääriri.. Union organiseeraajia i^imittäessääi^ ovat he
panneet näihin toimiin miehiä; jotka varsinaisen jär-jestämistyön
sijasta ovat pitäneet asianaan hankkia mai-narien
kannatusta Lewisin masiinalle ja sen politiikalle.
Tämä äärimmäineii keskitys on tdhnyt suurta vahinkoa
kautta koko järjestön nyt, jolloin radikaalisten aines­ten
taistelu vanhoillista johtajistoa ja jäsenistöä vas^
taan. käy yhä päättäväisemms^i. Niinpä J^oya Scotian
viimekesäisessä lakkotaistelussa Lewis sai jakaa mah-tikäskyjään
kokonaista suurta jäijestöä vastaan erot­tamalla*
radikaliset miehet uinipn jfresidentin ja sihtee­rin
toimesta ja nimittämällä mieluisensa vanhoilliset
henkilöt niiden tilalle. Tällainen menettely ja keskitys
on mitä nurinkurisinta ja rikoksellisinta-
Kun meikäläiset e^stysmieliset ainekset nykyään
taistelevat hiilenkaivajain järjestössä Lewisin virkako­neiston
käsiin keskitettyä Ijohtoa vastaan, ei se tapahdu,
eikä saa tapahtua ybinoinaan taktillisista syistä^ vaan
myöskin järjestötoiminnan luonnollisten periaatteiden
toteuttamiseksi jä työväen joukkotoiminnan vaatimus­ten;
ja oikeuksien turvaamiseksi.
Kuinlca eanadalaisia
tulleilla ja bisneksellä
heesjaan konservatiiveja heidän tul-livaalipolititkkansa
johdosta seuraar
valla «dmerkillä: , ,
HSSxva,, ostin^-^tämän puvun,- joka
multa nyt on päälläni, Montrealissa
ja maksoinv50 dollaria. Täällä Lon­toossa
: maksaa tällainen .puku noin
15 dollaria. Tämä kra/vatti on eng­lantilaista
tekoa 'ja maksoin \ minä
tästä Canadassa 4 doUaria. Täällä
tällaiset n/aksavat. noin..$1.80. Nä^
mä^ sukat ovat englantilaista tekoa
jarrmaksoivät 4. dollaria. Täällä j i l i -
ta. myydään i kahdella döUarilla vii­dellä
sentilläv' Näistä kengistä-.minä
olen maksanut^ 16..dollaria..iTäällä
Milloinka Venäjän en^en
tsaari Nikolai' ja hänen perheensä
telotettiin? '
— Mikä on «Miekkatanssi»?
^-Minkälainen on laki majavan
saukon metsästykseen nähden
Ontariossa tälE metsäsyskaudella?
\ /
%m Lenin paranei^
(Kun Lenin {paranee, tehtaissa ja
työpajoissa remmit iloisemmin su­risevat,
ja heleämmin soivat vasa­ran
iskut Tehtaanpillin kutsuvassa
ä ä n e ; ^ on kuin ilo helisisi. Ja roh­keammaksi
ja tarkemmaksi käy -kat­se.
Ja sielusi häipyvät viimeiset­kin
pelon haivenet. Levottomuudeji
viimeinenkin varjo ainiaaksi' katoaa
qrdämistä. '
. ICeVeältä tuntuu: Iconeen ääressä,
kun paranee Lenin.
niitä saa' 8 dolhrilla 40 sentillä.
Minä tein matkan' Canadaan,ja olen
aivan aimeissäni siellä vallitsevista
hinnoista; Työläisten asunnoistakiix
täytyy maksaa vuokraa )50 dollaria
kuukausittain.)
<;anadan kansa parka, kuinka kau­an
sinäkin annat itseäsi tulleilla ja
muiUa' porvarien ^ . T ^
keritä? ' r
Nummisuutarit elävissä
Suomen lehtien kertoman \mu-kaan
Aleksis \Kiven kuuluisa näy-telmäka^
pale. Suomen kansan ehty­mätön
ilon ja huvin läh^e, Num­misuutarit
on nyt filmattu ja esi­tetään'sitä
paraikaa liikkuvina ku­vina
Helsingin teattereissa.: Filmin
on ohjannut Suomi-Filmin johtaja
Erkki Karu ja filmisovituksen on
laatinut toimittaja Artturi Järviluo­ma.-
Kappaleen ulkokuvat on otet­tu
Lopen, (pitäjän' Pilpolan ja.,Hun-salan
kylissä, missä luonto vielä on
mahdollisimman koskematonta.
Mitenkähän on mahtanut käydä
sellaiselle järkikankuUe kuin Eskol­le
kun on vedetty Valkoselle kan­kaalle,
«Harvoin sitä vaan tapaa
sellaista tyyppiä kuin on 'Esko Ru­nebergin
Seftsemässä veljeksessä»,
päätteli kerrankin eräs paljon kir­joja
jukenut
? Pyssyhurttain tehtävät
^Porvarillisen yhteiskunnan lakien mukaan kapita­listeilla
on oikeus ja valta painaa työläisensä maan
tomuun ja tuhkaan niin syvälle kuin suinkin kykenevät
Sillä aikaa kun tämä tapahtuu pysyvät hallitusten' so
tajoukot aivan hiljaa paikoillaan. Mutta kun ihmis
luonne, joka ei kykene sietämään kauempaa, säikähtää
ja katkeruutensa hetkellä; särkee muutamia ikkunan
ruutuja, tulevat sotajoukot kiireesti häyttamölle. So
tilaat täyttävät kadut. Kansalaisille annetaan määräyk
siä siinä ja tässä' suhteena. Pyssyillä ammutaan kuo-lettavasU
» Paikalle tuodut pyssyhurtat kieltävät sur
manneensa ketään ja niin pannaan syy lakkolaisten
nrskoUIe ja silloin seuraa tavallisesti lakon murskaan
tuQiinen. >
Voitteko johdattaa mieleenne tapausta, jolloin sota­väkeä
lakkotilaisiiuksissa olisi käytetty mihinVaan UIJQU-hun
tarkotukseen kuin avuttomien, onnettomien lyö-laisjoukkojen
kiristämiseen? ^
Kapitalismi umpikujassa
Muudan tanskalainen^orvorilehti on laastatellut
tunnettua ruotsalaista kansantaloustieteilijää, Gustay
Casselia. Hänen lausuntonsa tilanteesta Europassa on
löhduttomuudessaah varsin tyypillinen porvariyhteis-kunnalle
ja porvarilliselle tieteelle.
«Olosuhteet ovat», sanoi hra C, «niin huonot kuin
ne ylipäänsä voivat olla. Ranska ei kykene käsittä­mään,
mihin ollaan menossa^ Englanti seuraa aivoi^
öisin silmin jaxterveesti (muka) olosuhtttta, mutta di­aan
jouduttu siihen, että Englanti on voimaton. «Ge­nevessä
«ei liioin voitu päättää mist^n»v Genuan mäa-
Imankongressi ei voinut mitään tdidä eikä toteuttaa^
kun niikseen tuli*. — Missä näki professori mäailman-alouden
pelastuksen? — «fin näe mitään pelastusta;»
vastasi hän. «Olen synkkämielinen, Ja siksi tullaan.
Lun katsotaan totuutta silmiin.».
Cassel - OD oikeassa. Kapitalis^sella yhteiskunnal-a
on todella syylä olla pessimistmen. •
Kysymyfisiä ja vasta-
— Metrissä on 3^ jalkaa ja 3.87
tuumaa.
—^ Yhdysvalloissai on i ainoastaan
yksi <elossa» oleva tulivuori. Se on
Lassen niminen tulivuori pol^ois-
Californiassa.
— Jos kaivaisi reijän maapallon
läi>i Winne!pegin ja Kuzb'asen koh­dalta
ja viskaisi kiven tuohon rei­kään,
niin kaiken todennäkoisyydten
mukaan tiio-.kJvi ei menisi maapal­lon
läpi, vaan jäisi aukon ^ keskikohda
vaiheille. Kuten tiedämme, Hmaa^
viskattu, kivi putoaa maahan, sen
vuoksi, koska maa vetää sitä puo­leensa^
Vetovoima on maan keski^
pisteitä kohti. On luonnollista, että
kivi tuohon maanläpi olevaan rei­kään
pudottuna^ jommasta kummas­ta
päästä 8wd niin kovan vauh­din,
että se syöksyisi keskipisteensä
ohitse, mutta missään tapatksessa
ei sen vauhti' voisi olla niin kova,
että se voittaisi vastakkaisen pal­lonpuoliskon
painovoiman.
Uusia .kysymyksiä
— Kuka oli Dem(»thenes?
— i Minkä vuoksi merivesi on suo­laista?
" ' j
— Mitä vuotta eli kuinkai monel­la
vuositoöiannella me nykyään e-lämme
juutalaisten kalenterin mu
kaan?
— Voiko Vapauden tohnitus an­taa
vastauksen kuinka suuri on
t). B. U:n jäsenmäärä nykyään.
Eräs tuon union jäsen väitti sen
olevan 31,000" ja LW.'W. Hiton jä-senmääran
sanoi olevan 100,000.
: Eräs Industrialistin lukija väitti,
että Indnstriab'älia loviä^. enenimän
cuin kaikkia kommnni^ehtiä yh­teensä,
eli että Industrialistin tilaa-amäärä
on paljon yli kymmenen tu­hatta
{ja, kqmmunistilehtiä leviää yfa-tee^
särialle kymmenen tuhatta. T^-
Un vvöj koka byvänsä rehellinen
antaa vastan&sen;
\ — Kysyfiä.;.
« « ft
Kun Lenin' paranee, niin kyntä'
jäitä selkä suoremmaksi oikenee,, ja
lujittuvat: karkeat, känsäiset kourat
Ja syvemmälle maaemoon työntyy
auran terä. Luoittavammin astelee
peltoaan; talonpoika.
iSyvemmin, laajemmin, helpommin
haokuu miehen rinta.
Keveältä tuntuu' auran - kui^*essa,
kun paräiifee Leilin. ' ' ;';
'Kun'-Leilin paranee, käyvät- kirk-kaammikM'
'punaliput ja kuuluvam-maksi
koko maapallolla niidten hulr
me.
Tiivimtniksi käyvät niiden aUa
taistelevien rivit ja terästä lujem­maksi
miesten (tahto. Ja kiintyy heir
Iän hyökkäyksensä myrsky.
IMita lujempi: päällekarkaus, sen
ankaram/pi vastus^ Mitä suurempi
on vastakumouksen palo, sitä karas^
tuneemmaksi käyvät sitä vastaan
taistelevat Ei ole tappiotaij'oka ei
päättyisi punalipun voittoon. Ei ole
sitä voimaa maamfiiirissä, joka'ky-,
kanisi ne alas painamaan. ,
"Keveältä tuntuu punalippdjen
juurella, kun paranee'I^nin.
OKun Lenin paranee, ankarammin
alkavat valtaisistuimet huojua. ^
Äkillisten ^myrskyjen vaikutukses­ta
kirposvat kruunut «vihityistä vöi-tonseppeleistä
» ja valtikat putoile­vat
«jumalan voideltujen» käsistö.
aiiitä enemmän kokoontuu pilviä
hovieii päälle, rsen; selvemmäksi käy
taivaan kumo ja kirkkaammaksi au-j
rinko koko maailman tehtaiden Ija
työpajojen yllä.
^ Kaskaalta tuntuu hoveissa, kun
paranee Lenin.
* • •
'Kun Lenin paranee, ohuemmiks
ja hauraimmiksi: käyvät kahleet
maailman proletariaatin käsissä ja
jaloissa. Ruoska kirpoaa kapitalis­tien^:
kädestä ja harvem'min kuuluu
sen virigahd\is. Ja harvemmin kuu­luu
hpokauksia. Tiheämmin kajah-tavait
sorrettujjen rinnoista kapinan
ja .vastarinnan äänet
Intiassa, Irlannissa, Ruhrilla ja
Palestiinassa — kaikkialla, missä
«sivistyneen» pyövelin^ jalkojen alla
vaikeroi k^nen • tahansa kuristettu
kurkku, syniyy toivo.
Epävarmemmaksi käy sortajan
askel. Korahdukset aijoittain taukoa­vat,
ja poljettu alkaa liikehtiä.
iKeveämmältä tuntuu pääoman or-ijista,
kun paranee Lenin.
«Krasnaja Oasetasta» 0. L* Or.
vama Ummi romabti jr^^cMa ja
pauMnnslla' J^äSn. -
iiirettSnmn'kiihkoa päbä Pieta­rissa
ja Moskovassa, Pananashai-set
ihmisjoukot lanlovat Marseljee­sia.
Tavatonta tungosta palatrien
edustoilla. Bahamiehet, viisaat jpar-lamenttarlkot,
snnrteollisaudenhar
joittajat joflle ihmisteurastus on
tuottanut suunnatonfa' riistovoittoa
ja jotka ehdottomasti - vaativat
Dardannelleja, pohtivat paraikaa:
Mehän tässä olemme tasavallan oi­keutettu
Mlitus! - . *
— Aivan* niin! Te olette tasaval.
lan oikeudellinen hallitus! toistavat
kuorona ktdcsi .suurinta sosialisti-puoluetta.
Demckkratiaa. Sotaa äärimniäl.
syyteen astL Aina lopulliseen voit­toon!
Järjestystä. Omistusta. Yh­teiskunnallisia
reformeja. Kansa
lainen Kerenski pitää suuren pu­heen.
. Korviahuumaava huuto, jon­ka.-
satakolmekymmeotä- miilloonaa
työläistä ja taionpoikaa kohottavat
hysteerisesti huutaen: Leipää! Maa­ta!
Bauhiaa! saataisiin kyllä kone-
'kivääreillä vaikenemaan. Tykit jy­lisevät
Kalugan neuvostoja vast^ii^
«Salksalaisten agentti» Lenin kyy-röttelee
hiilentomun mustaamana
erään panssarilaivaa hiiliruumassa
jä odottaa mailttamattomana suur­ta
hetkeä. Kornilow julista itsen-
Isäjqditkaej^fesi; sotiaaitejiJcoskevan
jmolemanranga&tuksen-inimesBä. ja
:^so8ialivailai^moukselliaen:~ puolue
hallitsee!;. ,, ,^ ^, ,
Kylltksi! Työväen- ja sotilasko-koukset
ja kirottujen lahkolaisten
puolue, s.ts.: työjuhdat kanuunan^
ruokaa ja sen arvot, vaativat vää
jäämättömällä rohkeudella leipää,
maataaj rauhaa. Niin, vieläpä enem­mänkin!
He vaativat kaikkien nii­den
vaipautusta,,; jotka uurtavat ja
kärsivät Heissä elää ' kokanaisen
luokan omatunto ja tahto. Ja he
nousevat Lokakuun 2ö :ntenä, bols-,
heVikkit)Uolueen ennakolta määrää
mänä 'kalenteripäivänä, kaikuu jäl­leen
hirvittävä jylinä Europan juok-suhautain
^ kuolinhiljaisuudessa ja
vaientaa jopa tykkien kumeai^ pau­hinan.
Tällä kertaa oli se kapita­listinen
demokratia, joka.romahti.
Ajatelkaamme venäläisten työ­läisten
valtaisia kärsimykuä ja suo­rituksia
kuuden vuoden aikana!; Mi­kään
muu aikautemme kanssa ei ole
ihmisyyden asian pudesta enempää
kärsinyt eikä tehnyt
Europa on ollut, vuoteen 1917
mennessä kolme vuotta yksi ainoa
kuolemanpelto ja samalla yksi ai
noaxjättiläistehdas, nussä on tuoteta
tu joukkokuolemaa. Ihmiset ovat
hiljaisia ja vaiteliaita. ,^uoksuhau-doissakin
vallitsee hautausmaan hil­jaisuus.
Ja keskellä^ tätä kuolonhil-jaisuutta
kuuluu -kautta kokoonlu-histuvan
jättiläisvaltakunnan kbmea
pauhina. Seitgemäiisataa vuotta
vanha tsarismi, Itä^Boomdn keisa­rien
. j a inongpolilalsten rthaanien
peru, joka on rJokennettu- orjuudel-e
ja sorrolle, saumailtu verellä^ jo-ca
vuosisadasta vuodataan on tih-^
kunut mestauspölkyltä^ ja toinen
toistaan seuranneen julmurin taik­ka
pässmpään, jpHa oli takanaan tie
iSosätönj - typerä snurtflanhaltija-äa-elisto,
vitkaan perustuksiltaan ka!-
ipmsi iODsia
Kokousoaioita. Port Arthurin o-sastolta
oli saapunut keräyslistoja
kaksi kappaletta haalin; rakennus­rahaston;
kartuttamiseksi. Otettiin
huomioon ja kerääjiksi valittiin J.
Soronen ja Antti Matson.. Myös­kin
otettiin huomioon Suomen pu-naorpojeni
hyväksi > saapuneet kerä­yslistat
ja kerääjiksi valittiin J.
Kallio, Alina Toko' ja; Sv. Kos­ki.
Neljäs lista samaa ^tarkotusta
varten päätettiin lähettää Lauri
Laitiselle, Gregoires ^Millsiin^ Ont,
Uusia jäseniä -yhtyi kolme, - jotka
hyväksyttiin. Osaston'jäsenten ta­loudellisiin^
järjestöihin kuulumises­ta
välinpitämättomydellä sivuutet­tiin.
Ehkä siksi että sitä ei tar­vitse
— ' Timminsin: suomalaiselle
jäsenistölle esittää missään muo­dossa
— koska heillä on vielä nyt
leipää —t Ja olosuhteet eivät pa
koita kuulumaan taloudellisiin jär­jestöihin.'
Nuoriso-osasto on valin­nut
lasten sunnuntaikoulupoettajik-si
nuoriso-osastosta Elsa Irjalan,
Fanny Tyynelän, Väinö Mäntylän
sekä"E.v Tanner-Ahon. Myöskin pää­tettiin
järjestysvaliokunta velvoittaa
valitsemaan keskuudestaan henkilöt
jotka ovat' jokaisessa'osaston työ­kokouksessa
ovella katsomassa että
ei kukaan tämän osaston tahi jär­jestön
jäsenyyteen kuulumaton
pääse osaston kokoustildsuuteen jos
ei ole asiaa kokoukselle. Ne eivät
ole mitään kansan kokouksia, ku
ten ne ovat tähän >asti olleet Koe-jäsenyydessä
olevilta peritään ja-senverot
kuukausittain. Päätettiin
ryhtyä pitämään luetteloa jäsenis­tä,
että kuka kulloinkin on kokouk­sessa
saapu^lla ja aina tehdä mer­kinnän
jäsenten nimiluetteloon, ets^^ ja näyttäväthän oe
V . . . v , • . • . • « , - . ? ' « - • ' , • ' • • • k i i t i t / . . . • f\\a ta ' se voidaan julkaista ja siitä
•nähdä Ituinka monta prosenttia o-sastomme,
jäsenistöstä kulkee sen
kaltaisissa tilaisuuksissa''^ kuin on
työkokous j sekä nähdään jokainen
puolivuoden kuluttua kenen nimen
jälessä on O, koska niitäkin kuuluu
sieväni \
Albin Vauhkonen on kuljetuitta
Toronton mielivikaisten :, paranto­laan.
Sekin ' on useasti' työväenluo­kan
jäsenten ediessä, että lopuksi
elämää suljetaan huOojen i huonee­seen
Mikä hänen ymmärryskykyn-.
sä ja älynsä nim masensi, on vai­kea
Sanoa, sillä siihen on-nyt viime­aikoina
syitä muodostunut yltympä­ri,
mutta myö^n itselleen osan
syiden paljoudesta tulee ottaa hä-^
nen entisen vaimonsa kannettavak­si,
hänen -ei sovi edes Pilatuksen
tavoin pestä käsiään,ja lausua etlä
«viaton^ olen m i n ä hänen vereen­sä.
» - -
Naontkaudle tapatanaa.: Anton
Taino oUfösaan isänsä: kanssai kat-komas53
puita kotossaa \
24 p:n iheaa juuri t f f ^ s , '
työnsä lopettaneet ja i £ t ^ "^"^^ '
pysäyttämään vinhi^t^S:^^
PySrimä,^ olevaa ^ ' ^ . ^ ^
fkselista, asettaen ^ >
käsineet «n päälle jT^S ''""^
t^n, kylmä LäTom^:^^'
sineet kiinni iUeer^,Jf?^^
sirkkelin terää v l j f ^ i
pyöriessä, siliä s e i e ^ ?
erä katkasi käsivarren bM^^ ^
kohden melkein poiklT \
häntä lähdettiin v i e n ^ Z,^ I
^maan lääkärin hoitoa. i
hmko työläiselle. n.
Jot^n tnlee. Hnvitoimihotiti
ee järjestämään fllanvietoa7w
UUe joulukuun 16 p:vä, j^^^J
tule ohjelma loppumaan k^^?!
huomautan nyt jo näin aikalain.« i
ta jokainen voi seurata tarkoCÄ'^^
Ilmoitusta- joka tuUaan juiw^
ttaan Vapaudessa joulukuun IJ J
Ja jos joku ei sattuisi sitä lÄj^l
saaman käteensä, „iin tämäaih^?
annon perusteella voi. saairaa:
Sille joUe tani kn„Inn. Bä sjt j
tä yksilöä siitä, että se iln«,:fej)
asian ja vaatii joukkopäätöka
myöskin käytännössä toteuttaoiasj;^
sikäli kuin se on järjestetyssä ^
minnassa käytettäväksi iaaditti Jo.'
kainen ei voi samaa asiaa jte.
aikaa ilmaista, sen tekefe- yksi enäa^
eikä.- siinä, «ovirahat» tule k^synji. I
seen,, se on ainoastaan jitenkorft'
joka oikeuttaa ' pääsfeiaään
osaston kokoustilaisuuteen, jos s-:
nun kunniaasi on loukattu, DQ
sen (voit vielä korjata yhtyaili'
jäsenjryteen.
Paikkakunnalla kiertelee tyk^r
taasen D. Helin ja sanoo ianpa'
käyvän tyydyttävästi, koska peiiji
kirjojen loppuvan ennenkuin eiS'
uusia saada.
. . . . .u-a.
En paikkakmila
QUIBELL, ONT.
No kotkapa minun tehtä^eä
määrättiin tälE kertaa tämä im-:
tenkirjoittamin&ni. niin koetan tijt-taä
velvollisuuteni,, että en jäii
niitten toisten tehtävänsä himiv.
lyöneitten joukkoon jotka eivät clfc:
suvainneet (velvollisuuttaan täyttäi;
Osastomme' kokous oli v.L 11 pii-vä
J. Mäen farmilla, jossa iiesbr
teltiin osaston sisäisiä asioita. Jloa'
muassa päätettiin pitää uuden viiK
den vastaanottoiltamat osaston tJliV
la joulukuun 31 päivä, siis viino:
nen V päivä tätä vuotta. En tieä
kuinka siinä onnistumme, vaan bf-tamme
kuitenkin tehdä voitsvjB!-,
me. Päätimme taas hommata nlj-^
töskappaleerikin, vaan en tiedä, ja.
saamme näytellä tyhjille seii&:
Toivoisin kuitenkin, että ei ,ni3
kävisi.
Kyllä kai nyt jo ihmiset lieittä%
persoonariidat ja eripuraisuudet
holaan vanhan vuodan mukana
tulevat kaikki yhteen joukkoon,
mittain osastoon, eikös niin? Vii
mitä? Sillä eihän ne sirm^
persoonariidat ole teille itseHeare-kään:
kunniaksi,, eikä pnolueeDcB-me
hyödyksi, vaan jiäinvaätoa.^
Kyllä se on paljon mukavampaa,
tä ruvetaan, kaikki yhdessä m^,^
mään ja keskustelem'aan, iteinoiA
millä voisimme kukistaa sim
kaikkien yhteisen vihollisen, k^"*
lismin, emmekä aina vaan t^f
taisi' sortaa kohtalotovereita^
sillä olemmehan täälläkm is»!
samanarvoisia. Kaikki samo]» ^
nonkiertäijiä. ei ole paljon ero:^
ta, öosta kannattaisi olla ok^
suurempi toista. Niin, allcaku^.
uuden vuoden alusta toimimaa^
kein ripeästi, kaikki yhden flP
kaikkien puolesta ja tulkaa
joukolla haaliUe ottamaan ff
vuotta vastaan. Kai siellä taj=^
takin hauskaa on kun vaan
„a touhussa olevan. Olen h^^^
nut että pikku tytötto o n^
salaperäisiä, koettavat hefan jo^;
fonia hommata. Niin p i ^ ^ n j^
alkakaa vaan nuorena tjim»
kanne hyväksi, f ^ ^ ^ ^
tulee kunnon ^^^^^J^
jatka tiedätte mihm^ ^
kuulutte, sillä sanoohan ^
ku, että minkä nuorena <^
van'Säna t.a itaa; _ Marv
K a m a l a löy<» |
Verdon. - YD s a d ä n ^
»n sotilaan ruumiit % ^
tama päivä sitten KuoD^n
kukkulan J a B e t h i n c o ^ ^^
olevasta t ^ " « « f . «.t*'
vatVerdunin taistelen
kykaasuun oUessaan P ^ ^
mineraalivettä. I ^ ^ ^^
aseat runmiit vielä sei^
nelin seinämiä^rastaait,