Vapaus, October 12, 1967

              Sivu 2 Torstai, loka!?.. 12 p . ^ Tbursday, Oct. 12, 1967
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
^ L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
eorfoR: W. E K L U N D MANAOER: E. 8 U K «I
i, ' T E L E P H O N E : O F P I C E A N D EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice we^y: Tuesdays, Thursdays and Satvirdays by Vapaus
Publishing Cio.Llmiteäi 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
\. . Mailing address: Box 69
Ainertlsäig rates upon application, tra
Authorized M secönd ciass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
GANADIANMANGUAGE-PRtSS
^ TILAIJSHINNAT:
C&Mäaäsk: 1 vk: $10.00, 6 kk; $5.29 USÄ:n: * • S * ^ '?
3kk. 3.00 Suomeen: 1 vk. 11.50, 6 M L 6.20
Äänioikeutta käyttämään
Vaikka Ontarion vaalikampanja ei olekaan_saanut sitä tempoa
ja terävyyttä; ihitä etukäteen odotettiin, niin melko vannaa on kni-tenkin,
että iUistaina suoiitettavan äsmestyksen jälkeen tulevat voiniia-suhteet
melkoisesti vaihtumaan Toi-oniton Queens puisitossa,
On turhaa tässä vaiheessa povailla siitä, mikä puolue tulee ehkä
valituksi ja mikä ei. Olemmehan me toki siksi valistuneita kansalaisia
että emme pidä vaaleja jonkunlaisena "arvauspelinä", jonka mukaan
olisi "osattava" antaa äänemme voittajapuolueelle! ValisHuneita ja vas-tauMuntoisina
Canadan kansalaisina ja asukkaina me äänestämme va-kaumuksiemme
pohjalla nimenomaan siinä mielessä, että me voisimme
<toiM äänemme painolla vaikuttaa myönteisesti edessäolevien suurten
ongelmien ratkaisuun.
Toisin kuin on kuultu joskus sanottavan ja näihty kirjoitetun,
canadalaisissa vaaleissa on asetelma eri puolueiden kesken aivan sama
kilin missä tahansa toisessakin kapitalistisessa maassa. Valittavana on
j o i » suuren rahan vanhat valtapuolet, joista tavattiin ainakin ennen
vanhaan sanoa, että "heitetään veijarit pois hallituksen soppapadoilta,
ja valitaan toiset tilalle". Tai jos näin ei haluta menetellä, silloin on
käännyttävä todellisen opposition — työväenliikkeen edustajien puo­leen-^
jä annettava heille kannatus niin vaaliuurnalla kuin sen nHco-puolellakin.
Käytännössä tai-koittaa nyt pääasiassa kannatuksen anta­mista
NDPcn ehdokkaille. Ja huolimatta siitä, tuleeko NDP:n nyt
valituksi hallitukseen tai viralliseksi oppositioksi tai eikö tule, työväen
ehdokkaäle annettava ääni auttaa maakuntamme peruspulmien rat­kaisua,
mutta vanhoille puolueille annettu ääni ei vain mene haas­kuun,
vaan auttaa niitä rahamiespiirejä, jotka ovat liian kauan omien
puolueittensa avulla hallitusvaltaa kontrolloineet
Kuten sanottu, meidän mielestämme on kokonaan ohi maalin am-p
«mista, jos povaillaan sitä, mikä puolue näissä vaaleissa mahdrtlisesti
" v o i t t a a " . Tärkeäiä on sen sijaan tehdä itsellemme selväksi —• ei sen
vuoksi mitä Vapaus tai joku muu lehti ehkä asiasta kirjoittaa — vaan
«nien henkilökohtaisten ja koko maakunnan yhteisten etujen kannalta
katsoen, minkälainen ratkaisu olisi tiistaina kaikkein edullisin.
Meidän vakaa käsityksemme on, että suotuisin ja paras mahdolli­sin
ratkaisu olisi se; jos molemmat vanhat puolueet punnituksessa
köykäisiksi havaittaisiin niin, efetä valituksi tulisi työväen, tahtoo sanoa
NbP:n hallitus. Toiseksi paras ratkaisu olisi se, jos kumpikaan vanha
puolue ei saisi enemmistöä lainlaatijakunnan painista. Kansan etujen
kannaUa katsoen meillä on vanhojen puolueiden johdolla toimivista
hallAuksista paras "vähemmistöhallitus", mihin voidaan helponunin
vaikutpa yleisen mielipiteen painostuksn avulla. Voimakasta porvari­hallitusta
kaipaavat vain ne, jotka haluavat tehdä mitä tahtovat kansan­joukkojen
kustannuksella. Kolmanneksi paras ratkaisu olisi se, että
työväestön äänimäärä kasvaisi niin voimakkaasti, että vanhojen puor
lueiden pitäisi vaalipäivästä lukien pitää mielessään se, että seuraa­vissa
vaaleissa käy varmasti huonosti, jos ei kansan- toivomuksia ja
tavoitteita oteta huomioon. Neljäs ja pahin tulos olisi, siitä meitä var­jeltakoon
se, jos jompi kumpi vanhoista puolueista tulisi valituksi en­tistä
suuremmalla enemmistöllä.
Mikäli on puhe meidän lehdestämme Vapaudesta, me kannatamme
ja suosittelenune sitä parasta mahdollista ratkaisua — molempien
vanhojen puolueiden tappiolle saattamisyritystä niin, että saataisiin
Ontarioon NDP:n hallitus. Siinä tarvitaan meidän kaikkien, myös pikku-lyhmien
kannatus ja määrätietoinen tuki. Ja.siinäkin tapauksessa, jos
<äla "parasta mahdollista" ratkaisua ei vielä saavutettaisi, Ontarion
asukkailla on tilaisuus siihen pyrkiessään koota voimansa j a näyttää
vaaliuurnalla mihin suuntaan on kehitys kulkemassa.
Älkäämme haaskatko yhtään ainoata arvokasta ääntämme! Älkääm­me
missään tapauksessa jääkö kotipuoluelaisiksi! Antakaamme tiistaina,
lokak. 17. pnä kaikki äänemme työväen ehdokkaille!
Entäs me muut?
Toronton ja Montrealin välille kehittyi jonkinlainen "myrsky vesi­lasissa",
kun viimeksimainitun miljoonakaupungin pormestari Jean
brapeau esitti, että Expo 67 näyttelystä pitäisi tulla pysyvä näyttely­paikka
ja sanoi, että ainakin 40 maata on jo tarjonnut rakennuksiaan
Montrealin käyttöön.
Torontolaiset kaupunginisät tulivat tämän ehdotuksen vuoksi ka­teudesta
vihreiksi ja julistivat, että jos Expo-saarista tulee pysyvä
näiytlelyalue, silloin on liittohallituksen annettava Torontolle saman
verran miljoonia dollareita, mitä on sen toimesta rahoitettu Montrealin
Expoa.
Me myönnämme luonnollisesti, että Toionto ja Montreal ovat Ca­nadan
suurimmat kaupungit. Mutta rohkenemme epäillä, että "suu­ruudestaan"
ja "itsetärkeydestään" huolimatta ne eivät ole sitten­kään
koko Canada ja muut kaupungit vain "raja"- tai "takamaita".
L<Wi*Jen lopuksi Suur-Torontossa ja Montrealissa on yhteenlaskien
vain kolmisenmiljoonaa asukasta ja meitä muita canadalaisia on sen­tään
seitsemäntoistamiljoonaa.
Ja jos me katselemme esimerkiksiniitä teitä, siltoja ja muita lai-toksiarmftä-
on Toronton hyväksi rakennettu ja niitä tääUär Pöhjois-
Ontariossakin tarvittaisiin aika paljon — niin mieleen tulee sellainen­kin
ajatus, että Toronto-ei ole kaikkein huutavimmaisäa pulassa ja hal­lituksen
avustuksen tarpeessa. Mikäli liittohallitukselta varoja riittää
jaettavaksi, kuten Toronton kaupunginisät näyttävät uskovan, niin
silloin tulisi huomioida koko Pohjois-Ontarion tietarpeet ja muut vält­tämättömät
tehtävät eri puolilla Canadaa, sekä verrattava niitä siinä
paljon mainostetussa "tärkeysjärjestyksessä" Toronton tarpeisiin ja
tehtävä ratkaisu sitten, ei huutovoiman, vaan todellisten tarpeiden pe­rusteella.
Olkoon meistä kuitenkin kaukana ajatuskin siitä, ettei Montreal
saisi muka käyttää Expo-paikkaa parhaalla mahdollisella tavalla hy­väkseen.
Mahdollisesti se voi saada lahjoitukseha joitakin sinne val­mistettuja
rakennuksiakin käyttöönsä, kuten se sai esim. Yhdysvalbojen
paviljongi jonka kunnossa- jä lämpimänä pitämisestä voi koitua enem­män
vahinkoa kuin hyötyä — oikea valkoinen elefantti.
Expo-paiikan rakentamiseksi on käytetty paljon kansakunnan yhtei­siä
varoja j a kaiken järjen mukaan sitä paikkaa olisi käytetltäivä yiitei-sddsi
hyväksi, vaikka Toronton kaupunginisät eivät sitä "oman"
CNE:nsa takia, suopeasti katsöisikaan. Selvää tietenkin on, että Exposta
suosffiiilsen
MIKSI'EI RAKENNETA,
ASUINtALOfA?
' Haluaisin tässä esittää muutaman
sanan Sudlturytt asuntopulasta.
Sudburyssa pitäisi kuulemma r»
kentaa 600 asuntoa vuosittain.
No, niin, se on tietenfkin kaunista;
jos- noin 9,50» miestä saisi täällS
työtä, mutta. miksi ei ole asuntoja?
Kaiketi se riippuu siitä kun työ*
Iäiset tulevat tänne vieläkin "reput"
&elässä ja ilman' oman 'kodin alas-maksurahoja?
Asia palienee vielä
kun ei täälläkään voi tienata $8,000
vuodessa mifkä on ^hallituksen ta­kaaman
kiinnityslainan saannin pe-rusvaatimus.
Miksi hallituksen tai joidenkin
lainayhtiöiden pitäisi atittaa rikkai­ta
nikkeliyhtiöitS. Kyllä niiU» on
mäutenkin millä mällätään. Toisen
maailmansodan aikana ja sen jäl­keen
nämä yhtiöt ovat olleet jat­kuvasti
"harvestitouhussa*', mutta
hallitus on auttanut ja auttaa edel
leenikin näitä "fköyhiä".
Sodan aikana valmistui talojakin
kuin sieniä sateella. Miksi ei nyt?
Yhtiöllä on maat ja mannut ja ra­haa
kuin i-oskaa.
Miksi ei tehdä niitä halpoja vuok­rataloja,
mihin' kutkumieskin voisi
laskea reppunsa ja mennä sitten
työhön • -r-' Euralainen.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Saimi Kivi, Kirkland Lake. pnt.,
täytti syyskuun 26 pnä 69 vuotta.
Nick Kiviharju, Vancouver B. G;,
täyttää sunnuntaina, lokakuun 15
pnä 88 vuotta.
Oskari Kotila. Port Arthur. Oht:.
täyttää lauantaina, lokakuun 14 pnä
87 vuotta.
John Lehto, Kaministiquia. Ont..
täyttää sunnuntaina, lokakuun 15
pnä 73 vuotta.
Oiva Vesterback. R. R. 1. Copper
Cliff, Ont, täyttää maanantaina lo­kakuun
16 pnä 70 vuotta.
Ada Rauma, Websters Corners
B. C, täyttää tiistaina/ lokakuun 17
•pnä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja lutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kysymyksiä ja
vastauksia
"SUOMALAISUUDESTA'* SANA
: "Miksi olen ylpeä suomalaisesta
syntyperästäni?" Minulle tuo ky­symys
on vaikea vastata. Sautiassa'
olin syntynyit ja kodista häädetty a l ­lein
kun kotia olisimnlä tarvinneet.
Koulu-kasvatusta en ole saanut,äitj
minut opetti lukemaan. Ainoat kir­jat
mitä metUä oli, olivat Aapinen,
Katkismus, Uusi Testamentti ja
Vireikirja, joten minun tietoni oli
verrattain vähäiset voidakseni niil
lä ylpeillä.
Kuuden vuoden vanhasta olen ol­lut
raskaassa työssä. Ainoa mistä
voin olla ylpeä, on äitini joka opet­ti
minut lukemaan. Kun sitten saa­vuin
tänne Canadaan ja täällä suo­malaisilla
oli kirjasto, itiiin pää­sin
tuntemaan maailman laajuutta,
josta olen nauttinut ikoko elämäni
ajan. Ja voinen sanoa että jos yi-peilisin
tuolla suomalaisuudelleni
niin tietysti asuisin Suomessa. Sa­notaanhan
henkilöitä jotka jättää
synnyinmaan, maansa pettureiltsi.
Tietysti Suomessakin tilanne on
muuttunut. Koulunkäynti on nyt jo
kaikkien ulottuvilla ja monia muita
kansan huoltoa koäkevaa on paran­nettu.
Mutta miksi sitten edelleen­kin
niin smiri määrä lähtee ulko­maille
ja hyvin usein jäävätkin sin­ne?
En halua halveksia suomalai-
.sia sillä olen tottunut näkemään et­tä
heitä voidaan ven-ata vaikka mi­hin
muuhun kansallisuuteen mutta
me esi-raivaajat jotka emme olleet
saaneet koulusivistystä, jouduimme
täällä vieraalla' maallakin kaikkein
raskaimpiin töihin. Kivikot ja kan-nikot
pelloiksi raivasimme tänne
Canadan korpiin. Emme olleet tie­toisia
siitä että täällä olisi ollut
mahdollisuuksia helpompaankin elä­mään.
Sitten maan syvyyksiin ikui-
.<;een pimeyteen rikkauksia rikkaille
louhimaan, josta voimme saada kuo­leman
taudin jos ei jo tapaturmai-vesti
kuollut.
Ja olimme toisinaan niin suoma­laisia
että. vielä kilpailtiin että ku­ka
pystyy enemmän tekemään. Ja
kyllä suomalaiset ovat tuossa ras­kaassa
työn kilpailussa paikkansa
pitäneet. Mutta tulee kysymykseen
että kannattaako siitä olla ylpeä?
Kun usein joutuu ennenaikaiseen
kuolemaan tai raajarikoksi.
Monia on ollut vastoinkäyir.isiä
täällä vieraalla maallakin mutta jos
totuudessa pysytään niin sittenkin
on eläminen helpompaa täällä kuin
mitä se on työläiselle Suomessa.
Kysymys: — Olen syntynyt maa­liskuun
10 pnä 1902. Koska minun
tulee anoa vanhuudeneläkettä, että
saan sen heti kun olen oikeutettu
sitä saamaan. Minulla on tänä vuon­na
Suomesta hankittu syntymätodis-tus.
mutta se on suomenkielinen;
maihin nousu kortti ja passi. Miten
minun tulee toimia? — Vapauden
tilaaja.
Vastaus: Te olette oikeutettu saa­maan
peruseläkettä ($75 kuukau­dessa
ja sen lisäksi $30 lisäeläkettä
tai osa siitä siinä tapauksessa jos
muut tulonne eläkkeen lisäksi, eivät
ylitä $60.00 kuukaudessa) vuoden
kuluttua maaliskuussa, siis maalis­kuun
10 pnä 1989. Huolehtiakscnnc
siitä, että saatte eläkkeen heti kun
se teille lain mukaan kuuluu, tei­dän
tulee lähettää anomuksenne
viimeistään 6 kuukautta ennen elä­keikään
tuloa, siis elo-syyskuun
vaihteessa 1968.
Eläkkeen anominen on melko yk­sinkertainen
asia. Hakekaa postitoi­mistosta
eläkeanomuskaavake, luke­kaa
ohjeet ja täyttäkää- sitten kaa-vakkciessa
olevat kysymykset." Liit­täkää
mukaan Suomestta saamanne
syntymätodistus ja hiainitsemannc
maihinnousukortti ja lähettäkää
nnainitussa kaavakkeessa osoittei­neen
määrättyyn paikkaan. Turval­lisuuden
v i M ^ i on hyvä. jos rekis-teeraatte
anomuskaavakelähetyskir-jeen,
että se ja synitymätodistus ei
pääse menemään hukkaan.
Siinä tapauksessa jos olette vara-raton
ja työhön kykenemätön (lää­kärin
lausunnon mukaan) teillä on
nyt jo tilaisuus anoa köyhyyteen
perustuvaa eläkcavustusta, mitä an­netaan
65 vuotta täyttäneille. Tätä
efäkeavustusta on kuitenkin haetta­va
palkallisten hncdtovirkailijain
kantta ja avustuksella.
Ulkomaalaisia on
karkotettu
Suomesta
Kahdeksattakymmentä ulkomaa­laista
on tänä vuonna syy.skuun lop­pupäiviin
mennessä karkoitcttu
maastamme: Luku on jonkin vei-ran
noussut viimevuotisesta, ken-ottiin
sisäasiainministeriön ulkoimaalais-toimistosta.
27:nleen syyskuuta mennessä on
maasta passitettu 45 ihmistä, ja
kolmisenkymmentä "ori poistunut
kehotuksesta. Suurimpana karkotus-syynä
ovat varkaudet. Viime aikoi­na
ovat huumausaincjutut myös
aiheuttaneet karkoituksia.
. Matkailun lisääntyessä ovat myös-maastakarkoitusluvut
jonkin verran
kasvaneet, todettiin ulkomaalaistoi­mistosta.
BeMlM: — KaUdea suiirinuitair
työväenpuolueen. Suomen Komfnu-nistisen
Puolueen ja Suomen Sosiali
demokraattisen Puolueen, ybteineh
suositus ammattiyfadistysliikkeien
' eheytitäihiäästä hyväksyttiin torstai­na
käydyissä neuvotteluissa. Puolu­eiden
edustajat allekiijoittivat edus­kunnassa
ätapäivällä yhteisen Julki-latisuman;
jossa esit^Qi^ ne p e^
aatteet, joita liouddtiäen. työvS^ii^
puDlueÄ ovat vahniit myötövaikut^
tamaan ammattiyiidistysjiikkeein^.ha-janaisuuden
poistamiseen,' yiiteis-työn
edistämiseen ja cÄieyttämiseh
toteuttamiseen.
Ammattiyhdistysliikkeen eheyty­misen
tulee suosituksen mukaan ta­pahtua
yhden ja yhteisen amrnatiUi-sen
keskusjärjestön kautta jolla on
yhtyneen uuden keskusjärjestön
luornie. Edelleen todetaan, että am­matillisten
järjestöjen tulee olla
puoluesidonnaisuudesta vapaita ja
puoluepolitiikkaan sekaantumatto-mia
sekä noudattaa toiminnassaan
kansanvaltaisia menettelytapoja. Ny
kyisin toimivia rinnakkaisliittojä ja
osastoja kehotetaan käymään keski­näisiä
neuvotteluja liittojen ja osas­tojen
yhdistämiseksi pitäen tavoit­teena
jäsenistön toiveiden mukais­ien
vrämakkaiden järjestöjen muo­dostamista.
Lähinnä ' puoluetaktisista syistä
TPSLn edustajat kieltäytyivät puo­luetoimikuntansa
päätökseen viita­ten
allekirjoittamaa yhteistä suo­situsta.
Käydyissä puoluetason ehey
tysncuvottcluissa TPSL on. tiettä­västi
vastustanut jyrkästi suhteelli­sen
edustuksen käytäntöön ottamis­ta
yhtyneen keskusjärjestön päätän-täelimissä,
jolloin suhteeksi oli kaa­vailtu
SDP 12 paikkaa* SKDL 8 paik
kaa ja TPSL 2 paikkaa. Näin ollen
TPSLn viime hetkessä tapahtunut
irtisanoutuminen yhteisestä eheyt-tämissuosituksesta
yhdistetään ylei­sesti
sen haluttomuuteen tunnustaa
nykyisiä asemiaan ammatillisissa jär
jestöissä eräissä tapauksissa varsin
ylimitoitetuiksi, jos jäsenistön kan­natus
asetetaan pohjaksi. Tämän
peittämiseksi TPSL osoitti eilen
.suurta toimeliaisuutta erilaisten jul­kisuuteen
saatettujen kirjelmien, ve
toomuiiten ja lausuntojen muodossa:
On odotettavi.ssa, että kieltäytymi-.
sellään TPSL ei tule ainakaan lisää­mään
arvovaltaansa palkansaajien
keskuude.ssa, jotka ovat jo vuosia
odottaneet kaikkien työväenpuoluei­den
kannanotoillaan ja toimenpiteil­lään
auttavan hajallaan olevien am-,
matillisten järjestöjen voimien ko­koamisessa.
Jien ja v m S ^ ^ M ^ • n a a j ^ ^
ja sosiaalisten eiuuksien ilsSänU-setei
sekä taloudeUlsen jdölkdifa-tian
ja' täystyöllisyyden toteuttami­seksi,
julkilxMsuni^f sanotaan.
TyOvSeilptiohi^ iltnaJsev^ ole­vansa
samaa mieltä sfitiC, etöi am-matttiyhdistysliikkeen
eheytymisen
itulee tapahtua yhden ja ^teisen
amm^tlUisen kesjnBjärjeG^öa'kaict^
Ijotdcä muodbfitoihlseesa; jii !tbitniii-jddfisa
noudatetaan kalis^iiV^isisJ
menettelytapoja. Edelleen puolueet
pitäfvät ti&rkeänä eri mieUpideryh-mien'tasapiuoUsti^
huomiooii ottaiids^
ta järjestikin pSätöntäeltmiä välit'
taessa ja kehtdtavait! rinriätekäisnitto-ja
ja osastoja keskinäisin heuvotte-
4uin pyriumään jrhteisten/voiinak-kaiden
järjestöjen muodostamiseen
Yhteiseen julkilausumaitnt^äi-tyy
myös mainita siitä, että eh^fty-vän
ammatillisen keskusjäfjestön
tulisi määrätl&toiseslU ja a k t i i v i s i
hoitaa yhteistyötä erityisesti p<^
joismaiden ja Neuvostbliiton amma­tillisiin
järjestöihih.
. . • ....
Ydihmiinoja
liilakin i^jälfe
Wäiddngton. --- YM^Bvialtäin piio-lushisitlinisteri
lUriblett^ iftcNamara
afhtoi'viittft viilöÄla yitmtMää tu-keyama
Turkin didotusta, että
maan pohjoisrajalle asetettaisiin
ydfiuniinoja siiojaksi Neuvostoliiton
molhdoUista hyö&lkäysta vastaan.
McNamara sanoi l^timiehiUe pa­lattuaan
Ankarasta Naton puolus-tusministereiden
kokouksesta, että
"iniinojen käyttäiflinen tapahtuisi
täybin'' puohistiistarkoituksessa.
Biiitiat: sijoitettaisiin Turidn ja
Neuvostoliiton rajalla oleviin so^
liin, ja ne voitaisiin räjäyttää kau-ko^
jauksella.
EHEYTTAMISSUOSITUS
EHEVTTÄ.MISSUOSITUKSEN
SISÄLTÖÄ
Kahden suuren työväenpuolueen
yliteisessä julkilausumassa tähden­netään,
että ammatillisten järjestö­jen
tulee olla puoluesidonnaisuudes­ta
vapaita ja puoluepolitiikkaan se-kaantumattomia.
Tältä perustalta
voidaan njl hajallaan olevat voimat
koota yhteistoimintaan palkansaa-
Eikä täällä ole tarvinnut lakki kou­rassa
kumarrella heiroja joten on
tuntenut itsensä enemmän ihmisek­si.
Ehkäpä syy on siinä että eläm­me
maailman rikkaammassa maassa
jossa työvoimaa pyritään saamaan
muista maista ja niin ollen työläisen
kin. osuutta arvostetaan vähän.
Kun saavuimme tänne Canadaan
toivossa eloon parempaan.
Täällä rakensimme teitä,
perkasimme maita,
kaivoimme kultaa, hopeaa.
Elämä antaa ja elämä ottaa,
ihmisvoimat vähenee.
Nyt kun istumme vaarintuolissa
niin elon ilta jo lähenee.
1. S.
Suomen SosialidemökiaaOtisen Puo
lueen ja Suomen K<Mmnunistisen
Puolueen edustajat ovat käyneet
neuvotteluja ammattiyhdistysliik­keen
eheytymiskysymyksestä ja
päättäneet esittää seuraavan suosi-^
tuksen puolueiden jäsenistöille.
Keskusteluissa joita on käyty
puolueiden kesken, on todettu am­matillisen
liikkeen hajanaisuuden
aiheuttaneen haittaa työväestön etu­jen
ajamiselle sekä niille yleisille
pyrkimyksille, joita, työväenliike
yhteiskunnassamme edustaa.
; Vastaavaftti .vallitsee puolueiden
kesken yhteisymmärrys siitä, että
jo pitemmän ajan jäsenistön kes­kuudessa
esillä ollut voimakas pyr­kimys
ammatillisen liikkeen ehey­tymiseen
on myönteinen piirre, jota
on syytä kaikin tavoin vahvi^aa.
Puolueet lausuvat käsitykiseiiään.
elitä ammatillisten järjestöjen tulee
olla puoluesidonnaisuudesta vapaita
ja puoluepolitiMtkaan sekaantumat-tornia.
Tältä p e r u i l t a ne voivat
koota nyt hajallaan olevat järjestöt
yhteistoimintaan palkansaajien ja
vähävaraisten reaalitulojen ja so­siaalisten
etuuksien lisäämiseksi se­kä
taloudellisen demokratian ja
täystyöllisyyden toteuttamiseksi.
Tässä mielessä puolueet ovat val­miit
vaikuttamaan siihen, että haja­naisuus
voidaan poistaa, yhteistyöl­le
myönteistä k^itystä edistää ja
eheyttäminen toteuttaa.
Tällöin puolueet ovat samaa miel­tä
siitä,
— että ammatillisen liikkeen ehey­tymisen
tulee tapahtua yhden ja yh­teisen
ammatillisen keskusjärjes­tön
kautta, jolla on yhtyneen uuden
keskusjärjestön luonne,
— että. kaikille liitoille on varatta­va
tilaisuus tulla jäseniksi jiitei-seen
keskusjärjesitöön, jonka perus­tamisesta
ja jatkuvassa toiminnassa
tulee noudattaa kansanvaltaisia me­nettelytapoja,
— että otetaan huomioon eri mie-lipideryhmät
sekä tasapuolisuus
keskus ja muiden ammatillisten jär­jestöjen
päätäntäelimiä valittaessa
— että nykyisin tohniva rinnak-kaisliittoja
ja osastoja niiden itse­näistä
päätäntävaltaa rajoittamatta
kehotetaan käymään keskinäisiä
neuvotteluja liittojen ja osastojen
yhdistämiseksi pKäen tavoitteena
jäsenistön toiveiden mukaisten voi­makkaiden
järjestöjen muodosta­mista,
— että eheytetyn ammatillisen
keskusjärjestön tultei määrgtietoi-sesti
ja aktiivisesti hoitaa yhteistyö­tä
erityisesti Pohjoismaiden ja Neu­vostoliiton
ammatinisUn järjeSöi-hin.
(tulirm kaivos­miehet
työttömiKiä
Bonn.—- Ruhrin kivihiilialueella
eletään t^ä hetkellä erittäin vai­keata
aikaa. Nordrhein—Westfahle-nin
teollisuus- ja kauppakamarin
julJiaiEtemien virallisten tietojen
multaan on pelkästään kuluvan vuo­den
ensimmäisten kuuden kuukau­den
aikana yli 26,500 kaivostyöläis­tä
menettänyt työpaikkansa.
Työttömyys ajaa vuorityöläiset
maasta. Lehtitietojen mukaan'
lähtee ensimmäinen työtä vaille
jiineiden ryhmä lähiaikoina Ca-
'.aadaan....
Samanaikaisesti huononee tois­taiseksi
työpaikkansa säilyttäneiden
asema, sillä työnantajat yrittävät
selviytyä kriisistä siirtymällä ly­hennettyihin
työviikkoihin. Tämän
alueen aikana on 30,000 kaivostyö^
iäistä Ruhrin alueella pakkolomal­la.
Länsi-Saksan vuoriteoUisuuden
työntekijöiden liitto ilmoitti, että
kolmen ja puolen kuukauden aikana
alkaen kesäkuun 1. päivästä Länsi-
Saksan kaivostyöläiset ovat menet­täneet
pakkolomautusten vuoksi
palkkatuloja yhteensä 35 miljoonaa
D-maKdcaa.
Toronton valtuus­miehet
vaativat
50% korotusta
Toronto. — Kaupungin valtuus­miehet
aloiltivat viime viikolla kam­panjan
korottaakseen $4,000 perus­palkkiotaan
50,—100-prosenttisesti.
Tämän mukaan Toronton 18 val-tuusmiestä
saisi palkkioksi vähin­tään
$8,000 vuodessa ja enintään
$13,000 vastaavien palkkioiden ol­lessa
nyt 54,0000 - $9,000.
: Kampanjaa johtavat valtuusmie­het
Charles Caccia ja Harold Men-zies
sanovat, että tällainen korotus
nostaisi Toronton valtuusmiesten
palkkiot lähemmäksi yhdysvaltalais­ten
virkaveljiensä palkkiota.
Yhdeksän torontol<usta valtuus-miestä
saa ainoastaan peruspalkkion
($4,000). Yhdeksän muuta, jotka
ovat myös Suur-Toronton valtuuston
jäseniä, saavat sen lisäksi $3,000.
Kaksi viimeksivainituista kuuluu
myös Suur-Toronton ohjelmia laa­tivaan
johtokuntaan ja siitä he saa­vat
lisäksi $2,000 siis jliteensä $9,-
000.
Pormestari William Denison saa
$21,000 vuodessa ja Suur-Toronton
valtuustoon kuuluvat kontrollerit
$17.500 ja muut kontroUerit $12,500.
Me tarvitsemme korkeampia palk­kioita
vetämään suuren kaliberin
henkilöitä kunnallishallintojen eh­dokkaiksi,"
sanoo Mr. Caccia. Mis­sään
Yhdysvaltain kaupungissa ei
makseta valtuusmiehille $6,000 vä­hempää.
Pittsburghin valtuusmiehet
saavat $14,000 vuosipalkkion.
PÄIVÄN PAKINA
A I V O P E S U N K O TULOS?
ei voi tulla mitään pysyvää maail-mannäytöstä,
sHlä niitä järjestetään
kansainvälisten sopimusten mi/kaan
vain joka neljäs vuosi, ja Expo 67
päättyy näiden sopimuksien mukaan
lokakuun 27, pnä.
Kuten tiedetään, Washingtonin
Vietnamin sotaa aiemmin tukenut
ja sittemmin presidentti Johnso­nille
selkänsä kääntänyt Michiga­nin
osavaltion kuvernööri George
Rommey —joka sivumennen sa­noen
tavoittelee RepubUkaanipuo-
'lueen presidentin ehdokkuutta —
esitti jokrn-liika sitten julkisen
syytöksen,' että hän joutui v. 1964
Saigonissa Yhdysvaltain sotilasjoh
tajien ja diplomaattien -aivopesun
uhriksi.
Tämän "aivopesun" johdosta
hän harhautui tukemaan hallituk­sensa
Vietnamin ohjelmaa, mutta
selvittyään siitä (humalasta, kuveiv
nööri Romney esitti eräitä epäkoh­teliaisuuksia
.sekä presidentti John
sonin hallitukselle että sen sotilas­johdolle.
Pian sen jälkeen, tarkemmin sa­noen
syyskuun 29 pnä, sai kuver­nööri
Romney vaikutusvaltaista tu­kea
ja kannatusta sysrtökselleen.
Yhdysvaltain senaatin yksi kaik­kein
vaikutusvaltaisempi republi­kaani,
Thi-uston Morton, Kentuc-kysla
sanoi, että presidentti John­sonin
hallituksen koko sotapoli­tiikka
on syntynyt ja kasvanut .so­tilasjohdon
aivopesusta.
Senaattori Morton esitti mielipi­teen,
että Yhdysvallat ei voi saa­vuttaa
voittoa Vietnamin sodassa,
ja että Was9iington on jo ehkä me­nettänyt
poliittisen ratkaisun mah­dollisuuden,
tarkoittaen hän Vii­meksimainitulla
lausunnollaan i l ­meisesti
"Yhdysvalloille edullis-ta
ratkaisua". — -
Kuten kuvernööri Romneykin,
• senaattori Morton on aikaisemmin
tukenut Yhdysvaltain hyöfckäysso.
taa Vietnamissa. Mutta nyt hänen
k e i T O t f i i n sanoneen hiljan muo­dostetulle
, yhdysvaltalaiselle liike­miesten
ryhmälle, mikä vastustaa
avoimesti Vietnamin sodan jatka­mista,
että Yhdysvaltain tulisi vä
liaikaisesti lopettaa Pohjois-Viet­namia
» pommituksen.
Canadan ulkoministeri Paul
Martin, joka on myös lukenut
USA:n sotapolitiikkaa sekä taktrl
lisesti kautta rantojen että arvol-mestfkin
esiintyen, ilmaisi äsket­täin
Canadan virallisena kantana,
että Yhdysvaltain tulisi rauhan­neuvotteluihin
pääsemistarkoituk-sessa
lopettaa PW»jois-Vietnamin
pomfmitukseh.
Tämä sellaisenaan oli suloista
musiikkia kaikille ajättelevine ca-nadalaisillc,
joita hfuo^tuttaa se­lkä
Vietnamin kansan että maail
manrauhan kohtalo ja samalla
myös Canadaii hyvä nimi ja niaine
maailman tumilla.
Multa toisin kuin kuvernööri
Romney ja senaattori Morton, ul­koministeri
Martin ei maininnut
ainakaan julkisessa puheessaan
mitään siitä, että ihän Misi joutu­nut
yhdysvaltalaisten sotila^ohta-jain
"aivopesun" ulhriksi. "
Otettuaan sen ISnvpimästi ter­vehdittävän
edistysasdteJeen mi­hinkään
kelpaamattomaksi osoit­tautuneesta
"äänettömästä diplo­matiasta"
aktiivista rauhanpuolus-tusfaikohti,
tuntui kerrassaan no­lolta
lukea mr. Martinin moriseli-tyksiä
Was4iingt<onil]e annetuista
"tiedoista" miksi ja minkä vuok­si
tänne on vastaanotettu Etelä-
Vietnamin Kansallisen vapautusar­meijan
nuorisovaltuuskunta.
: Vastauksena David Lewisin
(NDP-York South > kysymykseen
ulkoministeri Martift sanoi alsriiuo-ncen
istunnossa viikho sitten per­jantaina,
että hän (mr. Martin) ot­ti
aloitteenteon käsiinsä tiedoit-taakseen
Yhdysvalloille Etelä-Viet­namin
Kansalttsen vaparatusrinta-man
valtuuskunnan Canada^Vierai-lusta.
,
Keskustelu sai oikeistaan alkun­sa
siitä kun pääministtri Pearson
sanoi edellisenä päivänä (torstai­na)
uskovansa, että Yhdysvaltain
hallitus oli Ottawasta "tiedustel­lut"
vietnamilaisten vierailljain
laatua ja tarkoitusta.
Yhdysvaltain suurlähetystön
erään johtavan virkailijan k e n t ­tiin
pian sen jälkeen asiallisesti
piäiuen sanoneen, että Canadan
päämmisteri ei tiedä mistä hän
puhuu, sillä canadalaiset viran­omaiset
Ottawassa ja Washingto-nissa
menivät amerikkalaisten vas-tapeluriensa
luo ja antoivat ame­rikkalaisille
vapaaehtoisesti tieto­ja
"Vietkongin" vierailusta.
Kuten huomataan, tästä •'Infor­mation"
antamisesta J,uli kolme
erilaista versioa: Pääministeri sa­noi
uskovansa, että Yhdysvaltain
hallitus on "tiedustellut" Canadan
hallitukselta asiaa; USA:n^ suur-lähetystön
kerrotaan sanoneen, et­tä
pääministeri Pearson puhuu
palturia ja ulkoministeri Martin
"todisti," että niin on asia!
Mitä taas tulee mr. Leuriisiin,
niin hän vain halusi tietää, mik­si
"itsenäisen maan, kuten Cana­dan,
pitäisi informoida Yhdysval*
toja asiasta, mikä on perusolemuk­seltaan
Canadan sisäinen asia?
Olisikohan niin hullusti, että im-
Martin ei ole vieläkään selvinnyt
kuvernööri Romneyn lailla USA:n
sotilasijoihdon "aivopesusta", sillä
tuskin sitä täydellä järjellä itse­näisen
Canadan yksi johtava mi­nisteri
juoksee hattu kädessä
Washingtoniin pyytämään anteek­si
kahsaMista olemassaoloamme?
Känsäkoura.