Vapaus, March 12, 1959

              Siihx 2 Torstaina; maalisk. 12 p. — Thursday, March 12, 1959
YA PA US
(litBEBTT) Independent Labor
Olgan of Finnish^ Canadians.' Es-tablished
Nov. 6. 1917. Authorized
'u^second class mall by the Post
Office- Department, Ottawa. Pub-llähed
.^thrlce > weekly:', Tuesdays,
Ibmsdays: and: Saturdays^^b^^^^^
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm €t. W., Sudbury^ Ont., Canada.
TelephonesrBus; Office OS. 4-4264;;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi; E d i t o r i t " Eldund; Mailing
addressBox ^ 69,; Sudbury,: Ontario.
Advertising^^rates upon appllcatlon.v
Translation free of charge.
, TILADSHINNAT:
\Canadassa: ' l vk. 8.00 6 kk. 4J25
_® \ - S kk. 2.50
YhdysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Tarkea järjestötehtävä.
^ ' Canadan työtätekevät yleensä osoittavat nykyään entis­tä'suurempaa:
huomiota järjestövoimansa rakentamiseen ja
tehostamiseen. Juuri .näitä rivejä kirjoitettaessa on farma­rien,
joukkoedustajisto Ottawassa. Työttömien työläisten kes­kuudessa
puhutaan myös "Ottawan marssin" järjestämisestä,
v a i k k a se ei ehkä toteudukaan vielä tänä vuonna. Ammatti-yhdistysväen
keskuudessa^ keskustellaan kautta maan uuden
]poliittisen liikkeen perusta hiin, että työtätekevät
i^leensä voisivat esittää pätemän vaihtoehdon tulevissa- l i i t t o ­ja;
maakuntahallitusten^
Tässä tilanteessa on luonnollinen seikka, että myös tä­käläiset
kansalaisemme, kuten muutkin cariadalaiset, tunte­vat
lisääntyvää kiintymistä työväenliikkeen asioihin yleen­sä.
Erikoisen mielenkiintoista on havaita, että Canadan Suo­malainen
Järjestö saa nykyään lisääntyvää kannatusta ja
tukea. -
kansallisten kulttuuriperinteidemme vaaliminen ja säi-
Ijrttäminen v a a t i i k in ennen muuta Canadan Suomalaisen Jär­jestön
lujittamista j a rakentamista sekä sen toiminnan te­hostamista.
" C S J on tehnyt kulttuuriperinteidemme vaali­miseksi
suurtyön lähes 45-vuotisen toimintansa aikana, ja
siltä odotetaan vieläkin paljon tämän asian edistämiseksi",
todettiin Järjestön ^kansallisen keskuksen kokouksessa vähän
toista kuukautta sitten.
Tässä mielessä omaksuttiin maaliskuu erikoiseksi CSJ:n
rakentamiskuukaudeksi, jonka aikana hankitaan uusia jäse­niä
j a järjestetään myös erikoistilaisuuksia, mistä saadut va­rat
luovutetaan Järjestön keskukselle järjestötoiminnan
edistämisen hyväksi.
J o i l l a k i n paikkakunnilla, kuten esimerkiksi Timminsis-sä,
on jo ryhdytty käytännöllisiin toimenpiteisiin tämän
suunnitelman toteuttamiseksi. Tätä timminsiläisten hyvää
esimerkkiä pitäisi seurata kaikissa osastoissa. Järjestettä-.
köön kunkin paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan joko
suurempia tai pienempiä tilaisuusia nimenomaan järjestön
rakentamisen ja kansallisen järjestötoiminnan tukemisen hy­väksi.
Farmarien Ottawaan marssista
Näitä rivejä kirjoitettaessa (tiistaina) ei ole luonnollises­tikaan
tietoa siitä, mitä tuloksia, jos mitään, aavikkomaa-kuntien
farmarit saavuttavat Ottawaan marssillaan.
Mutta vaikka nyt näyttääkin siltä, että farmareille ei
anneta juuri mitään muuta kuin ehkä "sympatiaa" ja surul­l
i s i a selityksiä siitä, että " h a l l i t u k s e l l a ei ole rahaa" (sen
kun täytyy muka haaskata 30 senttiä jokaisesta verodollaris-tänrnie
mielettömään varustelukilpailuun), niin tätä farma­r
i e n marssia oh pidettävä yhtenä ajan merkkinä — osoituk­sena
Canadan työtätekevien nopeasta radikalisoitumisesta.
H a l l i t u k s e n ohjelma mikä aiheuttaa joukkotyöttömyyttä teol­lisuuskeskuksissa,
yleistä köyhtymistä farmiväestön keskuu­dessa
j a rahan arvon alenemisen muodossa koko työtäteke­vän
väestönosan elintason jyrkkää laskua, ei voi olla nostat­tamatta
kasvavaa joukkotyöttömyyttä laajojen kansanjouk­kojen
keskuudessa.
Tämä farmarien Ottawaan n3,arssi — jonka kannoilla t u ­lee
ennemmin tai myöhemmin "työttömien marsseja" j a mui­ta
samanlaisia mielenosoituksia — on "lopun a l k u a " suur-pääoinan
taantuniuksellisinta siipeä edustavalle toryhalli-tukselle
— jonka suhteen monet canadalaiset; panivat kaiken
toivonsa.vasta vuosi tai pari sitten.
"'^"^'Yaikka hallituspiireissä puhutaan leveästi, että farma­r
i en asema on muka viimeaikoina "parantunut", niin tosiasia
on kuitenkin v a l l an piäinvastäinen. Torypuolue ei ole yrittä­nytkään
lunastaa niitä lupauksia mitä sie farmareille antoi
vaalikampanjan yhteydessä. Maatalouskriisin jatkumiseen
kyllästyneet j a vaalilupausten rikkomisesta suuttuneet far­marit
eivät varmaankaan tule toimettomina ihmettelemään,
jos heille sanotaan Ottawassa, että mitään ei tehdä heidän
hätätilansa korjaamiseksi. Ottawaan menneet suuttuneet far­marit
vaativatj että Diefenbakerin hallitus täyttää lupauk­sensa,
jotta farmarit tulevat saamaan, ".oikeudenmukaisen
osuuden kansallistuloistarame". He vaativat kolmen viimeksi-kuluneen
vuoden ajalta, lisämaksua myymästään vehnästä,
kaurasta ja ohrasta selittäen, että heille maksettu hinta on
ollut l i i a n alhainen. Farmarit,sanovat, että esim. nykyinen ;
vehnän perushinta, $1.40 bushelilta, vastaa ostovoimaltaan
vain 50 sentin hintaa bushelilta 30-luvun pulavuosina. Sitä­paitsi
h e todistavat, että samalla kun farmarien tuotantokus-,
tannukset ovat kohonneet. 47-'prosenttisesti; v i l j a n hinta on
•laskenut 21-rprosenttisestiviimeksikuluneiden vuosien aikana.
.Selvää on, että farmareilla, kuten palkkatyöläisilläkin,
on .todellista valittamisen aihetta olosuhteissa, missä k a i k k i .
suuryhtiöt;,.jakavat;ennätysmääräisiä.: voitto-osinkoja varasi-naisten
tuottajain joutuessa yhä kireämpään taloustilaan. v
* * *
Merkillepantavaa kuitenkin on, että samalla kun h a l l i t us
(ja.vanhat puolueet yleensä) ottavat miltei"'jokä päivä: avo­sylin
vastaan suuryhtiöiden edusta"jia, joille., myönnetään
hinnankorotuksia (Bell puhelinyhtiö ja CPR) ja hallituksen
apjirahojakin;-(kultakaivokset)i niin lännen farmarien^^;.n
edessä lyötiin ovet k i i n n i .hyvin töykeällä tavalla. Totta tie­tenkin
on, että Diefenbakerin hallitus ei voi o l la "tunnusta^
matta" farmariväestön valtuuskuntaa.-Sen esityksiä ja seli­tyksiä
oli tietenkin kuultava. Mutta j o e n n e n farmarien edus­tajiston
Ottawaan saapumista matalousministeri Harkness
sulki asiallisesti puhuen kaikki myönteiset neuvottelumah­dollisuudet
selittäessään alahuoneen erään valiokunnan ko­kouksessa;
että f a r m a r e i l l a e i ole.muka mitään valittamisen
aihetta? Kuvaavaa myös on, että vaikka farmareita vastassa
o l i Ottawan asemalla pari kolme ministeriäkin, n i i n he py­syttelivät^
k u i t e n k in käsivarren ulottuman ulkopuolella heis-.
tä. Farmarien vastaanotto jäi C C F : n pienen parlamenttiryh­män
yksityisasiaksi; Vallassaolevantorypuolueen jäseniin
ollut asiallisesti puhuen mitään sanottavaa Ottawaan t u l l e i l l e i
f a r m a r e i l l e ; . J a liberaalien edustajia ei''Tjäkynytj m
halmeilla!.Kaiken lisäksi farmareilta'? k
oikeus TV:ssa sen kurjan väitöksen perusteella, etta TV:ssa
" e i myydä'aikaa-mielipideilmaisua iVarteri", vaikka sen oh-
'nnnnnnmnmnmnnmmmrj Moskovan ijälkeen Tukholma:
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Leonard Salo, Pprcuplne, Ont.,
täyttää sunnuntaina,; maaliskuun; 15
pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
Ydinasekokeiden ja_kylmän sodan
lopettaminen pohdinnan aiheena
; ^ Helsinki: L - r-Maailnian: Rauhan-
; neuvoston: toimikunta kpkoontui äs­kettäin
JäUeen, tällä kertaa Mos­kovassa:
^Kokouliseen osallistui noin;
sata rauhanpuolustajaa maapallon
eri puolilta: Yhdysvalloista ja K i i ­nasta,
Afrikasta, Keski-Idästä, Ete^-
la-Amerikasta • j a : Länsi-Euroopan
maista; Eri maanosien, edustajat is­tuivat
samojen: neuvottelupöytien
aaressa samoin kuin pienten ja
suurten kansojenkin edustajat ta­savertaisina.
Suomesta kokoukseen
osallistuivat professori Felix Iver^
sen ja pääsihteeri-Mirjam Vire-
Tuominen, joista viimeksimainittu
kertoo vaikuielmistaan kokoukses­ta
seuraavaa:
— Päiväjärjestyksessä oli keskeisel­lä
s i j a l la kysymys kylmän sodan vaa­roista
ja välttämättömyydestä edis­tää
k a i k k i a toimenpiteitä kylmän s o ­dan
lopettamiseksi. E r i p u o l i l l a maa­ilma
ilmenee kasvavaa vastenmieli­syyttä
kylmän sodan eri ilmenemis-inuotoja
vastaan j a hallitustenkin on
jo otettava huomioon kansojen vaa­timus
parempien kansainvälisten suh­teiden
rakentamisesta k a i k k i i n mai­h
i n rauhanomaisen rinnakkainelon
pohjalle. M a a i l m a n Rauhanneuvoston
toimikunta julisti tukevansa varauk­settomasti
kaikkia pyrkimyksiä r a u -
ran turvaamiseksi, tulevatpa ne m i l -
"VRHEILUREPORTAASHIA"
ON KAIKETI TÄMÄKIN, ,
Praha. ^ Nyt rakenteilla oleva
P r a h a n uusi areena sijaitsee k u l t t u u -
ripuistossa, mikä selittänee sen miksi
käynnissäolevhn jääkiekkoilun maa­ilmanmestaruuskilpailuihin
osallistu­v
i a canadalaisia kunnioitetaan enem­män
mita heitä rakastetaan. Jää­kiekkoilua,
sellaisena k u i n sitä C a n a -
dassa pelataan; harvoin yhdistetään
kulttuuritoimintaan.
~Canadä löi Suomen tänään maa­l
e i n a—O -.. Suomalaiset, jotka yllät­täen
' pääsivät loppukilpailuun, lyö­t
i i n viime vuonna canadalalsen W h i t -
by Diinlops-joukkueen toimesta maa­l
e in 24—O, joten tämänpäiväinen t u ­los
edustaa 400-prpsenttista parem­muutta.
13.000 henkeä käsittävä y l e i ­sömäärä
antoi ilmeisen hyväksymi­sensä
tälle 400 prosentille.
Canadan Belleville McFarlands
joukkue sai maalit — puhumattakaan
nyt p o r t t i p l e l i in osumista — mutta
suomalaiset saivat suosionosoitukset.
McFarlands' joukkueen J o h n M c L e l -
lan, sai myös haavan silmäkulmaan­sa
ja Ike Hlldebrand haavan pos­keensa,
mutta verenkään menetys ei
voittanut yleisön myötätuntoa.
P e l i n loputtua he olivat kuten sen
alkaessakin jääkiekkomaailman sala­murhaajia.
Tämä maine, suurelta osalta muttei
kokonaan ansaittu, saatiin tänään
suurelta osalta olosuhteiden vuoksi
muttei kokonaan k o n t r o l l i n ulkopuo­lella
olevien seikkojen perusteella.
Ottelun viimeisten minuuttien a i ­kana,
peliti siirtyessä canadalaisten
kenttäpuoliskolle, yleisö huoma-si. et­tä
Wayne (Weiner) Brown, Belle-villestä,
joka painaa liotettuna ehkä
135, antoi sattuvaa kuritusta ciäälle
tuntemattomalle suomalaiselle (hä­nen
selkänsä ja numeronsa oli jäätä
va.sten) suomalaisten pömpelin edus­talla.
.Tästä pahanteosta Bro\vn sai 5 m i - ' K u o l l an
nuutin rangaistuksen. Hän lisiisi .syn- j
titaakkaansa nostamalla käten.sä i
ivaavaan, kunniantekoasentoon
gaistuskoppiin mennessään.
Häntä oli, sanoi Bro\vn. a i k a l s e m - j monta ki!j;'.stna. Yksistään kaupun-min
kammattu korvan juuresta kaik- i gin julki-scs-sa kirjastossa on k l r j a l l i -
kea anteek-siantoa kovemmin s u o m a - i suutta noin 30.000 nidettä. J o k i n aika
t a taholta tahansa j a riippumatta
siitä, että eri liikkeillä j a järjestöillä
s a t t a a ' o l l a eroavia käsityksiä nykyis­ten;
kansainvälisten vaikeuksien syis­tä
j a alkuperästä^
Eras oire kevaisemmistä tuulah­duksista
kansainvälisissä sääsuhteis-s
a o l i E n g l a n n i n p a a m i n i s t e n n M a c -
m i i l a n i n vierailu Neuvostoliitossa, j o ­ka
sattui samoihin aikoihin kuin
M a a i l m a n Rauhanenuvoston toimi­k
u n t a piti kokoustaan Moskovassa.
Toimikunnan 'avajaisistunto hyväksyi
julkilausuman, jossa tervehdittiin
mielihjrvalla E n g l a n n i n pääministerin
vierailua ja t o i v o t t i in sen johtavan
yleisempään jännityksen hevenemi-seen.
M a a i l m a n Rauhanneuvosto käsitte­l
i myös organisatoorisiä kysymyksiä.
Tärkein lähiajan tehtävä on seuraa­van
M a a i l m a n Rauhanneuvoston -ko­kouksen
valmistelu. Se pidetään T u k ­holmassa
ensi toukokuun 8—13 päi­vinä
rauhanpuolustajain l i i k k e en 10-
vuotisen toiminnan meriteissä.
Varsinaisen kokoustyöh ohella oli
ohjelmassa monia ainutlaatuisia ja
vaikuttavia tilaisuuksia. Sellaiseksi
muodostui maailmankuulun laulajan
Paul Robesonin esiintyminen kokouk­sen
avajaisistunnossa. Hänen läm­minhenkinen
puheensa ja Ictulunsa
'•War is no more" ("Ei enää sotaa",
Jm,,,.,
'vanha neekerilaulu Amerikan v a -
,paussodan; ;paättymisen ; :ajoilta) .;.;<}li
tapaus, jota ei h e v i n unohda. J o k a i ­sen
mieleen j a i Tiedeakatemian j u h ­lasalissa
;pidetty arvokas j a sydamelr
l l n e n Frederic JoliotrCurien- M a a i l ­man
Rauhanneuvoston perustajan ja
edesmenneen puheenjohtajan muis­totilaisuus.
;
S u u r t a arvonantoa, millä k a i k k i a l la
Neuvostoliitossa suhtaudutaan rau­hantyöhön
kuvaa ennen k a i k k e a neu­vostohallituksen
suhtautuminen. Pää­ministeri
Hrushtshev otti vastaan
kokouksen osanottajat Kremlissä.
H a n uhrasi heille kalliista ajastaan
kaksi tuntia vastaten rauhanliikkeen
kysymyksiin j a selittäen- Neuvostolii­ton
rauhanpolitiikan periaatteellista
l i n j a a . Se oli h i s t o r i a l l i n en tapaus
rauhanliikkeelle. Minkä muun TYraan
päämies on vastaavalla tavalla osoit­tanut
kiinnostusta kansojen .parista
nousseeseen rauhanpyrkimykseen.
Pääministeri Hrushtshev lausui lop­pupuheenvuorossaan,
että Neuvosto­l
i i t to on valmis kilpailemaan rauhan­politiikasta
k a i k k i e n maiden h a l l i t u s ­ten
kanssa. Meillä Neuvostoliitossa on
e r i l a i s i a ihmisiä, sanoi hän, mutta
k a i k k i he ovat rauhan kannalla. Se
yhdistää heitä j a rauhan puolusta­misen
pitäisi yhdistää kaikki maat ja
k a i k k i hallitukset.
äatistah diktäattufikomentö
paljastuu kaameudessaan '
K u o l l a n niemimaalla, pohjolassa,
Neuvostoliiton euroopanpuolci.scssa
osasya. on neuvoslovallaiTvuosina t a ­pahtunut
sangen suuria muuiok.sia.
Aivan a u l i o i l l f paikoilii? on kasvanut
uusia kaupunkeja ja asutuksia.
Eräs sellainen Kuollan; niemimaan
uusi kaupunki on Sevcromor.sk. E n -
tisitikaau oii laman kaupungin pai­kalla.
Vaentfa-jocn suussa, v a in kaksi
kala.stajamökkia'. joilta kulki Mur"-.
man.skin suuntaan vain mutkikas
polku.
Scveromor.sk on aiv.m ajanmukai­nen
kaupunki. Sillä on yhteys aluc-kcskuscen
lauta- sekä maanteitse.
laliciclla villittävät liiken­nettä
moottorialuksct. Soiden palkal­le
on kohonnut komeita kerrostaloja,
r a n - ' Kaupuiisi.s.sa on monia koulua. Siellä
, on niyo.s p i o n c e i i k o i i, kerhotaloja ja
le troolareilla j a monenlaisilla m u i l l a'
moottorialuksilla.
Teerinrannassa on kymmenvuoti­nen
koulukoti, joka on ottanut .suo­jaansa
useiden kala.staja-asumusteii
lapsia. Sielä on myös työläisnuorison
koulu. Lodcnolssa on seitsenvuotinen
koulu ja mui.ssa kalastaja-asumuk-
.sissa on alkeiskouluja. P a i k k a k u n n a l ­la
ilmestyy oma päivälehtensä ja l i -
.säksi asukkaat .saavat tuhansia kes-kuslehtiä
ja aikakausjulkaisuja sekä
hankkivat paljon k i r j a l l i s u u t t a.
Ehkä kaikkein vaikeamman taipa-
Havana. — On valkea sanoa kuin­ka
paljon,ihmisiä murhattiin Batis-:
tan valtakauden aikana'.'
Näillä murhilla on ollut järkyttä-'
vä vaikutus. Ne olivat tuloksia dik-tatuurikaudesta
ja vallankumous te­ki
lopun niistä.
;>-*Batistan hallituskauden "murhien
määrää mahdollisesti ei saada kos­kaan
selville.
Fidel Castron v^llanktimoushalli-tus
sanoo 20,000 murhatun ^ jois­ta
tuhansia sellaisia, joilla ei ollut
mitään tekemistä vallankumouksen
kanssa.
. Batista pakeni maasta tammikuun
1 päivänä ja hänen hallituksensa
hajosi. yallankumoushallituksen
sotaoikeus pn, teloittanut y l i 300 en­tistä
Batistari sotilasta ja poliisiai
jotka osallistuivat ihmisten mur­hiin.
Monia edelleen oh vangittui­na
jä heidän asiansa tulevat esille
sotaoikeuksissa.^
NL ei pakoita Suomelle
mitään - pres/Kekkon
laisella mallalla, hänen yrittäessään
lyödä kiekon jääalueen kulmaukses­ta.
Erotuomari ei huomannut hänelle
tehtyä kolttosta . . . Suomalainen pää­si
siltä varoittamatta ja oletettavasti
myös parannusta tekemättä .. .
— GeOrge Bain, Globe and M a i l in
kirjeenvaihtaja, maaliskuun 9 p.
CANADA KIITTÄÄ M.\CMILLANIA
Ottawa. — . . . K a l k k i e n puolueiden
puhemiehet kiittivät (Canadan ala­huoneen
istunnossa — Vapaus) B r i ­tannian
pääminiäterl Macmillaniä äs­kettäisistä
diplomaattisista toimenpi­teistään
. .:
" H . W. Heridge (CCF, Kootenay
West) sanoi mr. Mäcmillanin olevan
j u u r i oikeanlaatuisen henkilön Mos-.
kovan vierailua varten".
^ H a r v e y Hickeyn uutistieto, maa­l
i s k u u n . 9 pnä.
sitten avattiin kaupunkiin elokuva­teatteri
^nimeltään Rossija. K a u p u n ­kilaisten
käytettävänä on stadioni ja '
kaksi huvipui-itoa. KaupunRin a s u k - j
k a i l l a on mahciolllsuus kat.soa M u r - ;
ma.nskin televisiokeskuksen lähetyk- •
siä. I
Kokonaan toisenlaiseksi oh tullut .
myös Tccrinranta Pienestä kalasta- |
ja-asumukscsla. jossa, ennen vallan- '
kumousta oli ainoastaan muutama
kymmen asukasta, se on kasvanut
Isoksi kaupunkityyppiseksi asutuk.sek-si
ajanmukaisine asuintaloinecn. A s u -
tuk.se.ssä on kalajalostamo; monen­laisia
verstaita, leipomo, ruokala,
kerhotalo, kirjasto ja. .sairaala. A s u -
tuk.ses.sä oh vesijohto, sähkö, radio
ja puhelin.
Teerinrahrvan laivalaitureilla ei
näy enää entisiä kalastaja-aluksia.
N y k y i s i n kolhoosllalsct ajavat a p a j i l -
Ilclsinki.—Suomen suhteet län­teen
ovat riippuvaisia siitä, miten
suhteita itään kyetään hoitamaan,
lausui presidentti Kekkonen Ne\v
York Times-lehdcn poljjöi.smai.se!-
le kirjeenvaihtajajalle Werner
Wiskarille myöntämässään haas­tattelussa
jonka lehti julkaisi vii­me
torstaina otsakkeella "Suo­men
presidentti korostaa puolu­eettomuutta"
"Mei tä a r vps t eL »llaan^^ihse«i llään ne.s-nsemaa.
Esimerkkinä tästä ori sen
suiitautumineh Saksan kysymyk-
.seon. Suomi oi tunnusta enempää
Itä- kuin Länsi-Saksaakaan, mutia
sillä on kaupalliset edustustot mo­lemmissa
paikoissa. "Tämä suihtau-tuniisemme
Saksan kysymykseen",
presidentti lausui, "on luonnollinen
seuraus Suomen piiolueettomasta a-i
sentcpsta ja pyrkimyk.sestä pysyä
1 suurvaltojen ristiriitojen ulkppuo-
: Iclla. Tätä periaatetta Suomi oh
tarkasti noudattanut kansainvälisen
säkin sen mukaan, miten katsota.in ' politiikan .ky.symyksissä, nimeho-meidän'
pystyvän hoiiamaan suh-; m;,än töiminnas.saan Y K : n jäsene-teemme
Neuvostoliittoon", hän su-1 nä."
leen takana koko Muurmannin
alueella lienee Saamin p i i r i . P i i r in
keskus sijaitsee Gremihassa. Seutu
on aavaa tunturia, jötä saami-nimineh
kansakunta on asuttanut
ammoisista ajoista asti.
Saamien elämässä on tapahtunut
sangen suuria muutoksia: k u r j a n p a i ­mentolaiselämän
t i l a l l e on t u l l u t v a u ­ras
kolhoosielämä. N y k y i s i n - o n p i i ­rissä
monta kalastus- j a poronhoito-kolhooisia,
valtion omistamia poron-hoitotalouksia
ja kalajalostamoja.
Porot muodostavatkin saamilaisten
kolhoosien pää^ikkauden,
Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten
t u o t i in p i i r i i n kokeen vuoksi muu­tama
lehmä. Tuskin kukaan uskoi
s i l l o in maitotalouden menestymiseen
tällä seudulla. Vuodet vierivät. N y ­k
y i s in on p i i r i n väestöllä omasta t a ­kaa
riittävästi maitoa j a m u i t a mai­totalouden
tarjoamia tuotteita.
Neuvostovallan vuosina on S a a m in
piirissä tapahtunut todellinen kult­tuurivallankumous.
Nykyisin on k a i ­kissa
asumuksis.sa kouluja, kirjastoja,
kerhotaloja, lääkinlälaitoksia sekä
sähkö^, radio ja puhelin. Saamien
keskuudesta on kasvanut oma s i v i s ­tyneistönsä.
Kymmeniä saamilaisia
nurukäisia j a neitosia opiskelee neu­vostomaan
korkeakouluissa.
Nopeasti on kasvanut, myös p i i r i -
keskus Gremiha. Sinne on rakennet­tu
kolmikerroksisia kivitaloja. Siellä
on valistustalo, kokonainen s a i r a a l a -
kaupunki, pesula ja . kolhnosilaisten
koti. — P. P e t r u h i n .
: Kuolemantuomioita* ori arvostelta;
Yhdysvalloissairtmutta;;KuubaniYal-lankumoushallitus
sanoo, että sen
täytyy olla'nopea'syyllisten tuomitsi
semisessa välttääkseen'kansan lync-;
hausvaaran.
Tulipa historian tuomioksi mitä
hyvänsä; n i in on olemassa; kasottaiti
todistuksia Batistan;-hallitusta vas-;
taan.' Hänen miehensä yrittivät es­tää
vallanku^ouslukkeen;; hinnalla •
millä hyvänsä."siviilioikeudet ;eivät
merkinneet mitään Kuubassa.
MajuriJesus Sosa Blanconsyytet-t
i i n osallistuneen 108 murhaan. Vii-^
si hänen sotilastaan tuomittiin kuov
lemaan 19 kyläläiseu ^-murliasta;
Sen jälkeen kun oikeus kuuli 82 to-;
distäjaa__92 todistajasta,' antöi^:se
kuolemantuomion. Blanco tbdettiiri
henkilökohtaisesti osallistimeen_29
murhaan.
Yhdeksän hänen uhreistaan " oli"
samasta perheestä, fötka olivat ko­toisin
Bayamosta, Orienten maa­kunnasta
j a heitä epäiltiin myötä­tunnosta
vallankumouksellisia ..koh­taan.
Todistajat sanoivat, että Mar­t
in Argoten perheen teloittivat, So-sa
Blancon joukot ampumalla hei­dät
konekivääreillä.
Sattumalta pelastui Miguel Llo-rente,
joka joutui Argoten peirheen
teloitettavien riviin. Hän pyörtyi
muutamia- seknnihpsia ennenkuin
ampuminen allcoi. Kun häneltä, tie­dusteltiin
oikeudessa näkikö hän
ampuniisen, niin hän vastasi:
" E n nähnyt ampumista. Muistaa
vain seisoneeni pyssyjen edessä
odottaen kuolemaani. Sitten herä­sin
ja kaikki muut ympärilläni oli­vat
kuolleita."
Syytettyjen puolustusasianajajat
yrittivät väittää, että Argoten i)er-heen
jäsenet kaatuivat taistelussa
vallankumouksellisten ja Batistan
joukkojen välillä ja todistuksekseen
osoittivat, että erään toisen sotilaan
ruumis oli heidän ruuraiittensa lä­heisyydessä.
Llorente todisti, että Sosa Blan­con
joukot ampuivat tämän miehen
siksi koska hän y r i t t i estää perheen
joukkoteloituksen..
Entinen luutnantti Valeriano Du-peyron
Silva ja kolme sotilasta tuo­mittiin
kuolemaan koska heidät lO-deUiin
hirttäneen neljä Havanan
yliopiston oppilasta joulukuun 23
pnä — neljä päivää aikaisemmin
kuin Batista pakeni maasta.
la
tärkeä sopimus valmis
M,osköva. — Viime lauantaina
suoritettiin suomalais-ncuvostoliit-tolaisten
ystävyyssuhteiden rakentu:
misessa tärkeä käytännöllinen teko,
allekirjoitettiin tieteellisteknillisen,
sekakuomitean viidennen istunnon
pöytäkirjat liitteineen., Komitean
ollessa kokonaisuudessaan suomav
laisine ja neuvostoliittolaisine jäse­nineen
saapuvilla allekirjoituksen
suorittivat neuvostoliittolainen pu­heenjohtaja,
paperiteollisuuden mi­nisterin
sijainen N. N. Tshistjakov
ja suomalainen puheenjohtaja, mi­nisteri
P. J . Hynninen.
Molemmat puheen j oh ta j at ilma i-sivat
tyytyväisyytensä istuntokau^
dcn kulusta. Istunnot sujuivat alus­ta
alkaen;"helposti''; sanoi nrinisteii
Hynninen. Ensin käytiin läpi ru­tiiniluontoiset
asiat, todettiin mi!ä
ohjclma.ssa on toteutettu, mitä on
töteuttamata Ja jälkimmäisen o s a n
suheen, mikä poistetaan siitä lopul­lisesti
tai iisälään tämän vuoden
tehtäviin. Täytyy sanoa, että tämän
luontoisia, asioita on varsin vähän..
Kuiluvan Ivuoden ohjelmaan hy­väksyttiin
Suomesta Neuvostoliit­toon
suuntautuvaan, toimintaan 60
aihetta; jotka koskevat 176 eri a-siantunlijaa
.ja. aminattimicstä . ja
päinvastoin Neuvostoliitosta Suo­meen
=64 aihetta, jotka koskevat 138
asiantuntijaa .Matkapäivät.' mene­vät
molemmin . p u o l i n : henkilömää­rän
eroavaisuudesta .huolimatta ta­san.
noi. "Me voimme toimia niinkuin
i haluamme, mutta meidän on ratkai­suja
tehdessämme luonnollisestikin
otettava huomioon, että Suomen
elintärkeät edut vaativat hyvien
naapurisuhteiden ja meihin kohdis­tuvan
luottamuksen säilyttämistä.
On kuitenkin syytä korostaa, eltoi
Neuvostoliitto pyri sanelemaan Suo­melle
yhtä vähän uiko- kuin sisäpo­litiikassakaan
tehtäviä iatkaisua."
Vastatessaan kirjeehvaihtajan/ky-symyksiin
presidentti huomautti ei­tä
Suomi pääomaköyhänä maana
tarvitsee ulkomaisia luottoja teolli­suutensa
kehittämiseksi. Suomi on
saanut lainoja sekä Kansainväliseltä
jälleenrakennuspankilta, että Neu­vostoliitolta,
ja uusista lainoista
neuvotellaan parhaillaan.
Kirjeenvaihtaja toteaa, että koko
haastattelun ajan presidentti Kek­konen
korosti Suomen puolueetonta
IMcsidentti jatkoi, että vuodon
li948 ystävyyssopinriUiksessa Suomel­l
e on taattu oikeus pysytellä suur­v
a l t o j e n välisten r i s t i r i i t o j e n ulko­p
u o l e l l a , ja tämä edellyttää myös
j u l k i s e l t a sanalta objektiivisuutta
kansainvälisiä kysymyksiä käsiteltä­essä.
Mutta Suonien h a l l i t u s e i tie­tenkään
a.seta esteitä vapaalle uu-tisväiityksell(
j j a i e d o l o g i n e n debat­t
i on vilkkaa-ssa käynnissä.
P r e s i d e n t t i K e k k o n e n sanoi myös
että hänen L e n i n g r a d i i n tekemänsä
matkan jälkeen Suomen j a Neuvos­t
o l i i t o n suhteiden palauttaminen
n o r m a a l i l l e ystävyyden kannalle
s a a t i i n nopeasti ja tehokkaasti
käyntiin. Hän a n t o i ymmärtää, että
hänen L e n i n g r a d i s s a käymänsä kes­k
u s t e l u t olivat osoittaneet Neuvos­t
o l i i t o n epäluottamuksen o l l e e n sy­vällisemmän-
kuin Suomessa oli
osntlu ymmärtää. •
Entisiä perinteitä noudattaen vie­tetään
taaskin edistysmielisten suo­malaisten
näytelmäjuhlat tulevan
pääsiäisen tienoilla. K u t e n m u i s t a k in
järjestämistämme juhlista, näyttää
jo näin etukäteen näistäkin vuotui­sista
näytelmäjuhlistamme muodos­tuvan
aina vaan ehommat, sillä voin
kerskumatta sanoa, että suurimmat
niistäkin tulee, sillä n i i h i n o n jo. nyt
ilmoitettu seitsemän eri näytelmää,
joten ennätys siis saavutetaan jo s i l ­läkin
alalla.
Tietääkseni tulee suurin osa näyt­telijöistä
olemaan aivan nuorta vä.-
keä, j a sehän onkin j u u r i tärkeintä,
että. nuorisomme on ottanut tämän-kiri
" a l a n " haltuunsa. Suuri tulee
muuten olemaan "kansanvaelluskin"
s i l l p ih tänne pääkallon paikalle ja
näkemistä sekä kuulemistakin o n t a r ­j
o l la aivan y l i odotusten.
M u i t a n i i n hartaasti k u i n P o r t A r t ­h
u r i n puoleiset olisivatkin olleet
myöskin näyttelemisessä osallisina, e l
se nyt kuitenkaan ollut heille mah­d
o l l i s t a tallä kertaa. M u t t a mukana
he haluavat olla kuitenkin omalla
t a v a l l a an täydentämässä näitä huo­matulta,
j u h l i a . —- E r i k o i s e l l a o h j e l ­malla
tuleekin sieltä s i l l o i n juhlille
voimisteluesityksen inerkeissä pari
tyttöä j a itse Paaiiokin, Ohjelma kä­sittää
täällä, ennenäkemätöntä nais­temme
telinevoimistelua. N i i n noja­p
u i l l a , puomilla kuin myöskin per­mannolla
ön meillä silloin tilaisuus
nähdä tämän hetken kuuluisimpiin,
naisvoimistelijoihin lukeutuvan voi­mistelijan
esityksiä apunaan tämän
maan syntyinen, etevä naisvoimiste-'
l i ja sekä lisäksi vielä, erinomaisia a k -
robaattiesityksiä kolmelta henkilöltä.
Tämä Sudhiesta tänne maahan saa­punut
" s p e s i a l i s t i " o l i m u u n inuassa
Suomen joukkueessa, kun maaottelu
Sveitsiä vastaan siioritettiin, joten
asia ei kaipaakaan muuta mainos­tusta.
Siis ; näytelmäjuhlissamme
saamme myöskin nauttia ensiluok­kaisesta
erinomaisesta voimisteluesi-tyksestäkin.
joten pidetäänpä mieles­sä
j a joukolla silloin j u h l i l l e.
— Vaasan Jukka.
jelmistossa-on vilisemällä .m
lipideilmaisuja Pentagonin;so-taisten
kenraalien ja heidän
ohjelmiensa puolesta^ • .sekä
yleensä' rsuuryhtiöiden^ip
ta!
Kylmänlainen oli- siis farma^
reillä vastaanotto O t t a w a s s a^
mutta viimeinen sana on sit­tenkin
asiasta vielä sanomatta.
Selvää nimittäin on, että var­sinkin
pien- ja keskikokoisten
farmarien olemassaolo on tul­lut
kyseenalaiseksi — ja kansa
eitulekädeti^ristissä katsomaan
nykyistä "maaltapakoa" jonka
perimmäisenä syynä on toi­meentulon
;;:-4mah(|ollis
huononeminen; maaseudulla. ;
Ihminen kestää
planeettalennot
: Mo-'»k6va. —- Aurlngo.s.sa tapahliH.
,vien .purkau.sten väHsinä • r a u h a l l i s ir
na kausina;;jolloin avaruuteen ei s i n -
goudu hengenvaarallista kosmista'sä­teilyä,
ihmincn.pystyy. matkustamaan
planeetalta toLscllc. lausuvat ncuvo.s-toliittolai-
sct tiedemiehet; aurinkosa-
; t e l l i i t t i ; L u n i k i n lähettämien, ••tietojen
perusteella. '
;;• Pravda.ssa perjantaina julkaiscmaSi-saan
kirjoituksessa ilmoittavat:tiede-'
miehet Sergei Vcrnov ;ja Alexahder
Tshudakov, etta maata kiertää 50,000
kmn korkoudes.sa suunnaton määrä
elektroneja.: Neuvostoliiton; s a t e l l i i t in
laitteet hava|j«iyat kuitenkin, että
niiden voima ""Vn ^-vähäinen ja että
niiden haitalliset' viilkutukset on
helppo torjua. , "
Kesä, joka ei koskaan iullut
V
Muistellen ilmeisesti kaihomielin
niitä "hyviä aikoja''; jolloin puhut­tiin
leveästi Neuvostoliiton "savi-jalkaisesta
jättiläisestä", j a unhoit­taen
visusti kaikpn sen, mihin tämä
poliittinenvvouhottelu: mestarinsa
H i t l e r i n . Aatun kumppaneineen vei,
Toronton Vapaa Sana julkaisi -lau­antaisessa
numerossaan sellaista-scr
kahcdelnriäsoppaa, ettm pareminasta
väliä '•^ "
Aluksi ja lopuksi mainitussa mes­tariteoksessa
kirotaan ;. Britannian
pääministeri Macmillan kuumim­paan
kadotukseen sen vuoksi ku.i
hän rohkeni Yhdysvaltain sotaisim-pien
kenraalien lupaa saamatta,vie­railla
Moskovassa. Tällainen on Va­paa
Sanan näkymä näiltä tiimoilta:
". . . Ranskan, Saksan ja Yhdys­valtain
taholta on annettu tietää, et-t
tei -niillä vole^ aikomustakaan: antaa
Venäjälle periksi Berliiniä koske-vassa
asiassa. Samalla on näissä
maissa moitiskeltu Macmillaniä sii­tä.
. . ' Macmillan matkallaan Venä­jälle.,
ei saanut muuta aikaan kuin
sen, että venäläiset aavistelevat hä­nen;
housujensa tutisevan; ; Samoin
myöskin toisissa länsimaissa katsot-:
t i i h j M a c m i l l a n i n matka Englannin
hallituiksen lieikkouden merkiksi
Kovin on siis "paha.mies'' se hep­pu^;
jota pääministeri MacmillaniK-si
kutsutaan, suostuessaannytkes
kiistelemään kiistanalaisista : sei­koista,
jotka uhkaavat .maailman
rauhaa.
;; Muuten tuossa "perustelussa" on
karkeata ;;yliammuntaakini: Siinä
^.sanolaan^eltä Ranska;;Saksa ja Y h
dysvallat ovat antaneet tietää ettei
niillä ole :';aikomustakaan antaa;per
r i k s i " B e i i i i i i i n asiassa. Mistä Va­paa
Sana tällaisia:tietoja oh: saanut?
Esimerkiksi; toinen.Saksa,. Itä-Saksa
on tietääksemme Berliinin kriisin
rauhanomaisen^ratkaisun/kannalla.
Kuinka suuri prosentti ranskalai­sista
ja amerikkalaisista kannattaa
sodan aloittamista Berliinin kysy­myksestä,
sitä emme tiedä, mutta
epäilemme; •kuitenkinii,;ettei;;sodan
kannalla ole yksikään' järkevä i h ­minen,
joiden joukkoon ei tieten*
kään voida :lukca.sotatarvetehtailiv
Joita eikä Napoleonista uneksuvia
sotaisia kenraaleja.
Mitä taas Berliinin ,-kysS'lnykseen
tiilce,;niinlapslkin:käsitlää,-ettei se
voi olla nykyisellään ikuisesti. Jos­kus
on Bcrlujiin miehityksestä luo­vuttava,
huolimatta siitä kuinka ko
vasti uumoillaan, ettei r ole muka
"aikomustakaan antaa periksi". Ky^
syä vain sopii, että eikö 14-vuottä
kestanyjt miehitysaika ole riittävän
pitkä mille tahansa kaupungille .ia
maalle?
Vastapainona puäministeri Mäc­millanin
"housujen tutisemiselle"
Vapaa Sana yrittää uskotella luki?
joilleen, että "Ranskan/ Länsi-SakV
sanv. j a Yhdysvaltain ; taipumaton
kanta näyttää' kantavan:hedelmiä",
sillä "toisten , länsimaiden jyrkkä
kanta kuitenkin osoittaa, etteivät
Mosjkoyassa yksin Mäcmillanin hou­sut
tutisseet."
..Tällaisen:-"sanaselityksen" tueksi
lehti turvautuu puolitotuuteen, mif
käitässä tapauksessa'on ainakin:yhi
tä paha;"ltuin mikä tahansa totaali­nen
valhe; koska sen tarkoituksena
;on. harhauttaa pahaa-aavistamatto­mia
lukijoita. Vapaa Sana antoi
nimittäin:ymmärtää,;että Neuvosto­liitto
suostui vasta nyt, kiitos Y h ­dysvaltain
jyrkälle kannalle;; siirtä--
mään Berliinin, kysymyksen ratkai­sua
toukokuuh "27 päivästä kuukau­della
tai kahdella". Tosiasia tie­tenkin
• on, kuten Vapaav; S
toimitus varsin hyvin tietää, että
mrivHrushtshev-sanoijo.-viime mar-T
raskuussa. että toukokuu: 26;n'aika-määrää^
voidaan; lykätä i muutamalla
v i i k o l l a , jos länsivallat suostuv.it
määrättyyn;;päivään mennessä asial­listen
: neuvottelujen ä-alkamiseen.
Tämä tosiasia: viei tietenkin pohjan
pois "jyrkän kannan" unelmilta. Se
^"•^iP^HYfi^^J^^^v^h^J^I^cllä sitä'''sa-;;
vijalkaisen jättiläisen" teoriaa, jos­ta
ei keksijälleen kunnian kukkoa
laulanut.
Mutta jos Vapaa Sanh haluaa elel­lä
"peloittelun" lumoissa, niin .sillä
on tietenkin siihenkin oikeus..Ja so­dalla
peloittelijat . ovat - ilmeisesti-taktiikassaan
onnistuneetkin koska,
Neuvostoliiton pääministeri Hrush­tshev
sanoi viime- perjantaina - Leip­zigin
messudlla pitämänsä puheen;
yhteydessä: \
"Jos te haluatte peloitella meitä,
minä sanouime; olemme peloissani-:
me.; Meitä on:petoiteltu riittävästi.^
Meilläei :ole mitään^syytä ppläslyä
sen enempääi-Älkää-peloitelko mei­tä.
; Älkää menettäkö mielenmaltti­anne."
Mitä "tuohon lisätään, se on kai­keti
pahasta, "Tehtäköön kuitenkin
seuraavanlaiset ivaatfmattomat; reu­nahuomautukset:
Nuo sanat lausut­t
i in osapuilleen samaan, aikaanv kun -
Vapaa Sanan toimitus kirjoitti, etta
"jyrkkä kanta" oh saanut Moskovan
housut, tutisemaan. Kaikesta huo­limatta
mr, Hrushtshev kohdisti
tuon "tunnustuksensa . pelosta" y-dinaseita
kalisteleviin jenkkiken-raaleihin,
eikä muuten vain, p i l k a l la
ilman aikojaan keskellä päivää u-neksuviin
sanomalehtimiehiin, jot­ka
haaveilevat: siitä kesästä; mitä :ei>
koskaan tullut.
Lehtemme "mitä muut sanovat"
osastolta näkyy, mitä muut canada­laiset
ja: erikoisesti ccf:läiset päämi­nisteri
Mäcmillanin vierailusta a jat-televat.
— Känsäkoura. 7 ' ^
•Mi