Vapaus, March 16, 1965

              i
:Neuyosfo1i»!o voitti jMkiek^^
niaaikanniestaruuden Tampereetla
'•"».Tampere. — Neuvostoliiton jouk­kue
voitti tahrattomin kirjoin, eli
''''ainoatakaan häviötä kärsimättä sun-
•1- nuritaina jääkiekkoilun maailman
" mestaruudöh - lyömällä .^Canadan
joukkueen maalein 4—1. ~
,i.„,;:„i:|^euvostoliitto voitti näissä turna
j jäisissä kaikki ottelunsa;-saaden tu
loksekseen 14 pistettä.
Canada hävisi nyt"" suoritetuissa
maailmanmestaruuskilpailuissa 3 ot:
telua ja jäi neljännelle tilalle. Ca
nada ei ole koskaan aikaisemmin hä­vinnyt
kolmea ottelua jääkiekkoilun
maailmanmestaruuskilpailuissa..
Canadan joukkueen neuvonanta
ijana toiminut Rev David Bauer sa
noi NL Canada ottelun jälkeen sun
nuntaina, että se oli Canadan jouk
kueen paras ottelu näissä maail
• '=niänmestaruuskisoissa.
' •: '-Minä olen melko iloinen tulok-
'" sestamme huomioiden sen, että tä
—imä joukkueemme muodostettiin
vasta kolmisen viikkoa sitten,"' sanoi
•''isä-Baucrs. "Meidän "tänne (MM
— kisoihin) tulomrae etuna on se,
•"etfä nuoremmat pelaajamme saavat
tilaisuuden . osallistua kansainväli
"Siin kilpailuihin.
"''Me emme odottaneet voittoa.
.Luonnollisesti on aina toivottava
'•mutta nähtyämme venäläisten pe-
^ Iit-Canadassa, me emme voineet
"ttiuuta kuin odottaa heidän voitto
aan."
' ' Isä Bauer ei usko. että neuvosto
-liittolaiset leikittelivät canadalaisia
A-SAiUAN KUNNIATAULUKKO:
vastaan sen vuoksi kun he olivat
asiallisesti puhuen voittaneet lauan
täisessä p i i s s ä Tshekkoslovakiaa
vastaan m^ailmanmestaruusttttelin
'.'He (neuvostoliittolaiset) pelasi;
vaycovaa peliä. Heidän joukkueen­sa
on paras ja .se yoittj . . ."
' Mikäli on puhe tulevaisuudesta,
isä Bauer sanoi: "Canadalaisten on
hyvin vaikea voittaa maailmanmes­taruutta
seuraavaa viiden vuoden
aikana. Paljon riippuu täällä täkä
Iäisessä pukuhuoneessa olevasta IC
nuoresta pojastamme . . . tulevatko
he olemaan saatavissamme . . ."
Lauantaina suoritetussa kovassa
ottelussa Neuvostoliitto voitti
Tshekkoslovakian maalein 3—1. Toi­seksi
sijoittuneet tshekit saivat koo
tuksi kaikkiaan 12 pistettä. Kolman
neksi tullut Ruotsi sai 9 pistettä ja
neljänneksi päässyt Canada 8 pis
tettä.
Yhdysvallat voitti Norjan maalein
8—6, päässen siten kuudenneksi.
Yhdysvaltain joukkue voitti 2 ot
telua ja hävisi 5.
Neuvostoliitto löi lauantaina koi
manneile sijalle jääneen Ruotsin
maalein 6—4.
Neuvostoliittoa vastaan pelatussa
ottelu.ssa saivat canadalaiset 3 suu
rempaa rangaistusta neuvostoliitto
laisten saadessa 2.
Itä-Saksa voitti lauantaina Suo
men maalein 3-^2 jättäen se leijona-paidat
viidennelle sijalle.
1) Neuvostoliitto 7 voittoa, eikä yhtään häviötä 14 pistettä
2) Tshekkoslovakia
3) Ruotsi
4) Canada .
5) Itä Saksa
•'6) Yhdysvallat
7) Suomi
8) Norja
6 voittoa. 1 häviöä - 12 pistettä
4 voittoa, 2 häviöä. 1 tasapeli 9 pistettä
4 voittoa 3 häviöä, 1 tasapeli . - . . . 8 pistettä
3 voittoa. 4 häviöä 8 pistettä
2 voitto?. 5^häviöä 4 pi-stettä
1 voitto 5 häviöä, 1 tasapeli .__--3 pistettä
7 häviöä
Jäätiköiden vaikutus ikastoon
18-vuotias torontolaisneitonen Petra Burka, joka voitti
äskettäin Colorado Springsissa naisten kaunoluiste-lun
maailmanmestaruuden.
Kaunoiuistelun kerma vierailee Oilawassa
Arto Tiainen näytti taas mallia
;,;,.QsIo. — Suomen Arto Tiainen .vei kalla .hän joutui hieman antamaan
periksi. Voimakkaasti hiihti myös
Väinö. Huhtala, joka alkoi tunnustel--
Ien .mutta hiihti loppumatkan voi­makkaasti
ja nousi seitsemänneksi.
•. Suomalaiset ja norjalaiset hallitsi­vat
täysin kilpailua .sillä paras "ul-kcpublinen"
oli kahdeksanneksi sijoit­tunut
iltalialainenGuiseppe Steiner.
Ruotsille oli päivä musta — paras
ruotsalainen Per-Erik Eriksson.: oli
.12:s. , '
10 PARASTA ,
50 km:n viralliset lopputulokset:
1) Arto Tiainen, Suomi 3.04.20,6, 2)
Ole EUefsäter, Norja 3.05.46,5^ 3) Rai­mo
Hämäläinen, Suomi 3,07.00,4. 4)
Pentti; Pesonen. Suönii 3.08.11.7, 5)
Sverre Stensheim, Norja 3.08.4S[,6
6) Gjermund Eggen, Norja 3.09.50,0,
7) Väinö Htihtalä, Suöirii 3.10.24;7.
8) Guiseppe Steiner Italia 3.10.53,1.
9) Arvid Jensen.. ; Norja 3.11.38,0,
10) Reidar Andreasspn, Norja 3.15.02,2.
Suomen hiihtäjillä
ei ollut nyt onnea
Hotmenkotlenila
Oslo, — Norjan Lorns Skemstad,
Italian GiäfrancoStella ja Ruotsin
Kjell Lidhi olivat omaa luokkaansa
Holmenkollenin hiihtokisojen pika­matkalla,
15 kmrlla torstaina. Skjem-stad,
joka väliaika-asemien antamissa
tiedoissa oli 5 km:n kohdalla vasta
jaetulla kuudennella tilalla. yhdessä
Harald Gröhningenin kanssä-T ja 10
km: n kohdalla vielä 8 sekunnin pääs­sä
johdosta olefvasta GjermimdJEg-genistä,
yhdessä Mäntyrannan kanssa
lauantaina toisen kerran peräkkäin
lYOiton HolmenkoUenin . viidelläkym-
. ipillä. Hän voitti puolellatoista minuu-tiliä
toiseksi tulleen Norjan Ole Ellef-saterin-.
Seuraavat sijat veivät Rai­mo
Hämäläinen ja Pentti Pesonen,
joten Suomi sai lauantaina palsamia
• .totstain pikamatkan haavoille.
Alkumatkalla näytti siltä kuin pi­kamatkan
voittaja Loms Skemstad
voittaisi myös tämänpäiväisen kunin-
','kuusmatkan. Hän johti aina 25 km:n
kohdalle saakka niukasti ennen Arto
'. Tiaista. Osoittautui, että norjalainen
, pii ajanut itsensä piippuun ja tämän
jälkeen hän alkoi pudota yhä alem-
" maksi Tiaisen noustessa kärkeen ke­nenkään
uhkaamatta.
. Raimo Hämäläinen ja Pentti Peso-tien
pitivät myös hyvin pintansa ko-
"ko ajan. Pesonen oli vielä 35 km :n
' kohdalla toisena, mutta loppumat-
S.C.A. UrheiluUilon
virkailijoiden osoilteet:
Paheen johtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park Blvd.
Puhelin C X 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 HiawathaRd., Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8815
Raha.stonhoitaja: Len Boström
58McNaim Ave., Toronto 12, Ont.
Puhelin HU.1-3551
UITON NAISJAOSTO
Elsie Jokinen
21 Granlea Road. Willowdale, Ont.
Puhelin BA. 1-1489
LIITON HIIHTOJAOSTO
Puheenjohtaja: Antti Ranta,
• • Jehu A.C. — Puhelhl 674-9251
1535 Paris St.— Sudbuix.Ont.
Ottawa, Naisten kaunoiuistelun
maailmanmestaruuden Colorado
Springsissa voittanut torontolaisneito­nen'Petra
Burka .sanoi täällä vie­raillessaan,
etta hän kannattaa kau-roluistelun
pistelaskuperustan muiit-tamisehdotiista
siten, että pakollisis­ta
lajeista tulisi 50. prosenttia pis­teistä
ja vapaavalintaisista lajeista
myös 50 pro.senttia. Nyt voimassa
olevan järjestelmän puitteissa anne­taan
pakollisista lajeista 60 ja va-
'Paavalintaisista lajeista 40 prosenttia.
Käytännössä tämä muutos tarkoittai­si
vapaavalintaisten lajien tärkeyden
kohoamista.
Pariluistelun maailmanmestaruuden
voittanut miesjasen Oleg Protopopov,
Leningradista sanoi, myös .kannatta­vansa
pistejärjestelmän muuttamis-ehdotusta,
miitta korosti samalla pa­kollisten
lajien tärkeyttä.: Oleg Pro­topopov
ja hänen vaimonsa Ljudmi-la
BeLsa.souva, jotka yhdCvS-sä voittivat
Tapio Rautavaaran laulttvihko
Sovitettuina pianolle, hanurille ja kitaralle
HINTA NID. $2.00
Sisältää seuraavat laulut musiikkineen:
Juokse sinä humma
Unohdettu kitaravals.si
.Menen enkä meinaa
lioLsän olkihattu
Sunnuntaina sataa aina
Vain merimies voi tietää
Sayonara — Jää hyvästi
Kukkakaupan^ ulkopuolella
Ontuva Eriksson
Iltalaulu tukkikämpällä i
Huuhkaja" :
Boxerin korttipeli
' P
I I '
Tuo aika toukokuun (sanat)
.. : , Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
o. BOX 69 SUDBURY. ONT.
/ L
Hjellman teki 2
nuorten SE:tä
Kajaani. — Tfihllä. lauantaina jat­kuneissa
pikaluisteluissa T U L -
Neuvostoliitto Cnud)—DDR ylti
Neuvostoliiton joiikkue maiden vä-iise.
ssä. kilpai!us--;o niukkaan voJt--
loon fUL:n joukkueesta pistemää­rällä.
679.147 TULn pistemäärän oir
lessa 680,950. Kiliiailussa huomioi­tiin
kahden miehen, yhden naisen
ja yhden pojan t;ilokset. Kolmiot­telussa,
jos.sa hnomioitiin kahden
miehen ja yhdon naisen tulokset,
voitti myös Neuvostoliiton joukkue
pistemäärällä 525,997. TULn jouk­kueen
pistemäärä oU 53.5,217. i ^ . . :
Kilpailun sur.rimmaksi ylei.sön
suosikiksi köhjsi " Taalintchtaan
nuori~01aviHiellman. 5.000 m:n
luistelussa taa!in«ehtaalainen saa­vutti
olosuhteissa, jotka olivat jään
kohdalta hyvät, loistavan tuloksen
ajalla 8.11,5, joka on uusi Suopien
nuorten ennätys. Tuloksellaan hän
korjasi .5,000 mn matkan voiton.
kolmantena ,kinsti viimeisellä 5 km.-
11a. ohi johdossa olleitten Eggenin ja
Kjell Lidhin voittoon.
Kaikkein kovimman loppukirin otti
Italian Giafranco Stella, joka 5 km
ennen maalia oli vasta viidentenä
17 sekuntia Eggenin perässä .Maaliin
tultaessa hän oli ohittanut ajas.sa
kaikki muut paitsi Skemstadin ja Jät­tänyt
mm. Eggeniä_vielä 18 sekuntia
Hsää^_„ • ' : M' .V
-Maalissa olivaF-kärkikobnikon-aika­erot
pienet: Skemstad löi Stellan vain
2sekunnilla ja tämä taas .Lidhin 3,8
sekunnilla. Sitten olikin eroa Lldhlsta
Eggeniin jo 14,4 sekuntia.
Suomen Eero Mänbyi-anta, jolla oli
puolustettavanaan viime vuoden voit­to
pikamatkalla, oli hyvissä asemissa
sekä viiden että kymmenen kilomet­rin
väliaika-asemilla JCummallakin
hän jakoi kolmannen .^ijan; 5 km:n
kohdalla yhdessä Stellan kanssa 12 se­kuntia
johdossa olleesta Gjermund
Eggenistä ja 10 km:n kottidalla lo­pullisen
voittajan Skemstadin kanssa
vain 8 sekuntia Eggenistä. Noi-jalai-sen
loppuveto vain oli liian kova ja
sc vei miehen voittajaksi.
TULOKSIA
1) Lorns Skcni.stad, Norja 50.52,3,
2) Oianfranco Stella, Italia 50,54.3,
3) Kjell Lldh, Ruotsi 50.58,1, 4) Gjer­mund
Eggen, Norja 51.12,5 5) Janne
Stfefansson, Ruotsi 51.19,5, C) Eero
Mäntyranta, Suomi. •
pariluistelun maailmanmestaruuden.
Oli miss Burkan sekä 34:n muun kau-iioluistelijan
kan.ssa pääminLsteri Les­ter
B. Pearsonin ja terveysministeri
Judy LaMai-shin vieraina Ottawa.ssa.
Nämä .kaunoluistelijat ovat täällä
koko Pohjois-Amerikkaa käsittävällä
vierailumatkalla. Colorado Springsissa
pidettyihin maailmanmestaruuskilpai­luihin
osallistuneet eurooppalaiset
luistelijat lähtevät kotimatkalle sun­nuntaina.
Rotueroittclua urheilu-yleisönkin
keskuudessa
• Johannesburg. — Satoja ei-valko-ihoisia
estett' in täällä hallituksen
antaman ukaasin per.iisteclla osal­listumasta
urhciliiylci.sönä kansalli­sen
jalkapalloliiton järjestämään
otteluun. .
Tämii oli cnsinimäjnon kerta jol­loin
EloläAf.iha.-J.^^a kiellettiin am-matlilaispclin
vht('ydcssä"rotujen"
sekotus katsomon puolella; Jalka­palloliiton
puheenjohtaja Dave Ma-lais
sanoi usKOVit^sa, että tä.ssä on
tapahtunut jonkinlainen väärinkäsi­tys.
N
Neljä tuntia ennen pelin alkua
antoi hallitu.s julistuksen jonka pe­rusteella
värilli.siltä henkilöiltä
kiellettiin oik-vu^ osallistua tämän
jalkapallo-ottolup. seuraamiseen.
Kansallisoii, Jalkapalloliiton kaikki
pelaajat ovat vakoihoisia.
_ o_
Suomen jääkiekkoilijoita
tulee Canadaan
Tampere. — Suomen jääkickkoi-lijain
nopea edi.^Mys vaikutti, osal­taan
siihen, eUä .suomalaisten jää-kiekkoilujuokkueelle
annettiin kut­su
saapua Canad.van tulevan peli­kauden
aikana — luultavasti jo
marraskuun aikana. Myös ruotsa-lai.
sjoukkue ori kutsuttu vierailu-matkalle
Canada.-ri.
•
Puolasta tuli
B-sarjan mestari
Tampere. — Puola varmisti B-sarjan
voiton Ivömällä Jugoslavian
maalein 4—1. Va'n 307 katsojaa oli
.seuraamassa tätä heikkotasoista ot­telua.
BSARJAN TILINPÄÄTÖS
Puola, Sveitsi Länsi-Saksa, Un­kari,
Itävalta, Enslanti ja Jugosla­via.'
,, ^.
13 pros. nousu^
rikosten määrässä
VVashinaton. — Presidentti Lyn
don Johnson on lähettänyt kongres
sin käsittelyyn rikollisuutta koske­van
ki.rjelmän. Kirjelmästä ilme­nee,
että rikollisuudesta on muo
doslunut Amerikalle "ilkeä viholli
ncn". ,
Rikosten lukumäärä on USAissa
kaksinkertaistunut vuodesta 1940
lähtien ja kasvu jatkuu edelleen.
Virallisten tietojen mukaan osoit­taa
vuoden 1964 rikollisuus 13 pro
sentin nousua vuoteen 1963 nähden.
Toisin sanoen USAlssa tapahtui
viime vuonna 2.50,000 vakavaa ri­kosta
enemmän kuin edellisenä
vuonna. Presidentti huomautlaji,
että rikollisuuden ongelmasta on
tullur"syT^än~kansallison huolen ai­he".
Maapallon pinnalla oleva jää­massa
painaa kaikkiaan 24,000 bil'
Joonaa tonnia ja sen kokonaistila­vuus
on lähes 27 miljoonaa kuu­tiometriä.
Luonnenjäät peittävät
maapallon pinnasta noin 100 mil­joonaa^
neliökilometriä eli lähes
viidenneksen, jos otamme lukuun
myös ne alueet, joilla esiintyy
jäävuoria; sekä ohuen jään alueet
Jos kaikki jäät sulaisivat koko­naan
merten pinta nousisi 65 met
:rillä, ja tämä johtaisi-vesialueen
laajenemiseen alalle, joka ylittäi­si
Pohjoisen jäämeren pintaralan.
Tällaista suurta, sulamista,- ei: ole
kuitenkaan odotetlavi$sa_Iähitule-vaisuudessa.
^ '
Jäätiköt käsittävät yhdeksän kym.
menesosaä" kaikesta maapallolla olt
vasta jäästä. Neuvostoliittolaisen
professorin Petr Shumskin laskelmi
en mukaan ne peittävät 16,215,000
neliökilometriä. Yli kymmenesosa
kuivan maan pinnasta on jääkerrok
sen alla, meren pinta-alasta jääken­tät
ja jäävuoret käsittävät noin 26
miljoonaa neliökilometriä. .Vuoden
aikana maailman merissä syntyy ja
sulaa 37,000 kuutiometriä jäätä.
Nämä jäät syntynyt ori tavoin.
Pohjoisnavan alueella on vuodesta
toiseen kestävä jääpeite, joka päin­vastoin
kuin jäätiköt on syntynyt
suolaisen veden jäätymisestä. Ete
lamanneita kattaa monen metrin
paksuinen makeasta vedestä- muo
dostunut jää.
Mannerjäätiköt ja merten jäät
vaikuttavat huomattavasti ilmas
toon. Tutkimalla jään luonnolli
sen kasaantumisen luonnetta tiede­miehet
voivat selvittää sen yhtey
dt'n ilmaston muutoksiin planeet­tamme
eri osissa.
Etelänapamantereen ja Pohjoisen
jäämeren jääpeitteet ovat niitä pää
tekijöitä, jotka määräävät ilmake­hän
yleisen kierron. Pohjoisen ja
etelän valtavat "luonnonjääkapit"
vastaavat pääosalta ilman lämpöti;
lan alenemisesta lauhkeilla ja kyl
millä vyöhykkeillä.
Paitsi kausittaista jäänmuodostus-ta
joissa ja järvissä esiintyy maan
alaist:i jäätä lähellä pintaa olcv.ssa
pohjavesissä, joiden pinta-ala on
noin kuusikymmentä miljoonaa ne
liökilometriä, sekä jäätyneissä- poh
jamaakerroksissa; Nämä jäät kä
sittävät enemmän kuin 20 miljoonaa
neliökilometriä maankuoresta.
Jääpeitteen tutkiminen on väittä
mätöntä esimerkiksi Neuvostoliiton
napapiiiintakaisten alueitten käyt­töönottamiseksi.
Näin voidaan tur
vhta mahdollisimman vaaraton me
renkulku ja pohjoisen. meritien
kiiyttöa;ka pitenee. Huomattavan
osan vuotta napaseudun Jäätiköt
kelpajvat lentokentiksi.
Lähes puolella maamme valtavaa
aluetta maakerrokset ovat'aina jää
lyneinä. Ellei,tunneta pysyvien jää­kerrosten
ominaisuuksia, ei voida
louhia tärkeinä, hyötykasvannaisia.
käyttää hyväksi maanalaisia vesiä:
rakentaa teitä tai taloja ja patoja;
MAKEAA VETTÄ JÄÄTIKÖISTÄ
Makean veden puute maapallolla
tulee yhä tuntuvammaksi. On aja
tcltu tislata valtamerien suolaista
vettä makeaksi. Amerikkalaiset jo­pa
ehdottivat Los Angelesille Ja
muille Yhdysvaltain vedenpuuttees
ta kärsiville kaupungeille, että ne
kuljeUaisivat meritse suuria grön
lantantilaisia jäävuoria, makean ve
dcn ainutlaatuisia varastoja.
Jäihin on keskittynyt kiinteässä
muodossa suuri ilmakehän kosteus
varasto, joka on monin verroin
suurempi kuin kaikkien mannerve
sien ma.ssa. Lukuisat vuoristojonot
saavat niistä vesivarastonsa. Mutta
useinkaan tämä vesi ei riitä vuor­ten
edustalla olevien tasankojen
kastelemiseen. Näin on .syntynyt
pulma, miten voitaisiin keinotekoi
scsti lisätä ikuisten lumien ja jäit-,
ten sulamista lisäkosteuden saami.
seksi.
' Neuvostoliittolaiset tiedemiehet
suorittavat parhaillaan moninaista
tätä koskevaa tutkimustyötä Keski
Aasian vuoristoissa.
Vuorille kerääntyneet lumet ja
jäät voivat myös muodostaa vaka
van uhkan asutukselle. Lumivyöryt
ja jäätiköiden luhistumiset hautaa­vat
alleen teitä ja rautateitä, vievät
m'ennessään_ siltoja ja puhelin--ja
sähkölinjoja. -Aivan äskettäin ai­heutti
Pami^rissä ja samalla maail­man
lehdis.tössä levottomuutta JKJir
huksi nimitetty jäätikkö. Yllättäen
se lisäsi liikkumisnopeuttaan sata
kertaiseksi.- Tällaisten ilmiöiden
ennustaminen on mitä tärkein teh­tävä.
Kahdenkymmenennen vuosisadan
alkupuolella on havaittu Jäätiköt
dcn yleistä pienemistä, jonka on
saanut aikaan planeetan lämpenemi­nen:
Tämän vahvistivat myös ka n
sainvälisen geofyysisen vuoden ai­kana
suoritetut laajat glasiologiset
tutkimukset.
Valtaosa nykyisistä ^jäätiköistä
pienenee jatkuvasti. Myös Pohjois­navan
alueiden merijäitten keski­määräinen
paksuus on vähentynyt
puoleen ja niiden kattama alue on
pienentynyt kymmenellä prosentil
la. Samanaikaisesti tiedemiehet
ovat huomanneet jonkinlaista hi­dastumista
ja jopa uuden jäänkas
vun alkua eräillä Pohjois-Amerikan
luoteisjäätiköillä, Jan Maycnin saa
rclla, Alpeilla ja Keski-Aasiassa.
BUPYKON SUUNNITELMA
Monet huomattavat tiedemiehet
ja insinöörit ovat viime vuosina
hahmotelleet hyvinkin huimia suun­nitelmia
maapallon ilmastollisten o-lojen
muuttamiseksi mm. Pohjois­navan
alueella. Esim. Neuvostolii
ton tiedeakatemian kirjeenvaihtaja
jäsen, Lenin-palkinnon saanut Mi­hail
Budyko ehdotti laskelmiensa
nojalla, että Pohjoisen jäämeren
ikuinen jääpeite sulatettaisiin. Kaik­kein
.vksinkertaisin ja samalla tek
nillisesti mahdollinen tapa olisi
peittää jäiden pinta tummalla jair
heella, joka imisi auringon säteitä
aktiivisemmin kuin jää.
Ehdotuksen tekijä lähtee siitäf=6^
tä tuo jättiläismäinen jääaavikko on
pääsyy ilmaston-^kylmyyteen Poh
joisnavan alueella. Jos^jää kätöaa,
meren lämmenneet vedet estävät
sen kehittymisen uudelleen. Näin
olisi seurauksena samanlainen läm
min ilmasto kuin ennen jääkautta
vallinnut.
Tiedemies päätyi laskelmissaan
siihen, että jäiden sulattua Pohjois'
navan seudun vuotuinen lämpötila
nousee yli nollan jopa viiteen läm­pöasteeseen,
ja napapiirin saarien
rannoilla voi kasvaa lauhkeiden
seutujen metsää.
Kuten jokainen rohkea ehdotus,
tämäkin on herättänyt vastustusta
asiantuntijoiden keskuudessa. He,
kuten itse Budykokin, ovat huo
mauttaneet, että Jääpeitteen poista­misesta
saattaa koitua myös vähin
gollisia seurauksia. Pohjoisnapa
alueen lämpeneminen voi lisätä kui­vuutta
eteläisemmillä seuduilla ja
nopeuttaa Kaspian meren pinnan a
lenemista.
On välttämätöntä tutkia yksityis
kohtaisesti, mitä mahdollisia seu­rauksia
on merijäiden sulattamises
ta, jotta voitaisiin lopullisesti päät
tää Jäämerta koskevasta kysymyk
sestä. Mihail Budyko on vakuut­tunut
siitä, että jos odotetuista muu
toksista on hyötyä, tullaan Pohjois­napaa
ympäröivän jääpeitteen hävit
läminen ajan mittaan toteuttamaan.
Katoavatko "'luonnon jääkaappien"
jäävarastot lähivuosikymmenien ku
lue.ssa? Tähän voidaan vastata va
kuttavasti: se on mahdotonta ellei
ihminen itse puutu asiaan.
Planeettamme ilmastolliset olo
suhteet muuttuvat jatkuvasti. Toi
sinaan.tämä johtaa jäitten vähene
miseeii loisinaan taas kasvuun. Koh­ta
tiedemiehet pystyvät paitsi se­littämään
jäihin liittyvät ilmiöt ja
ennustelemaan niitä, myös saatta
maan ne ihmisen lahdon alaisiksi
— APN.
Kuuba suunnittelee
kauppalaivastoa
Havanna. — Kuuba.ssa rakenne­taan
nykyään kauppalaivastoa no­peammassa
tahdis.sa kuin missään
muualla maailmassa. Kuubalaiset
odottavat, että kahden vuoden ku­luttua
heillä on käytössään tonni-määiäisesti
enemmän kauppalaivo­ja
kuin useimmilla Latinalaisen
Amerikan mailla.
Pääministeri Fidel Castron tie­dotuksessa
suunnitelmista tähden­nettiin,
että Kuuba onnistuu näis­sä
suunnitelmissaan huolimatta
kaikista yhdysvaltalaisista yrityk­sistä
eristää tämä saarimaa.
Annettujen tilastojen mukaan
Kuuballa oli vuonna 1959, jolloin
Castron johtama hallitus pääsi val­taan,
vain .52,135 lonni.scsti valta-merikauppalaivoja
Ja että nämä
olivat lisääntyneet tähän mennessä
113,942 tonniin.
Kuuban valtanierikauppalaivasto
on tällä hetkellä 26 alusta, joideji
kantavuus vaihtelee 2,115 tonnista
12,284 tonniin. Neljä yli 10,000 ton­nin
kauloista kauppalaivaa raken­nettiin
vuosina 1961—63 ItäSaksas-sa
ja Puolassa. Nykyisten suunni­telmien
mukaan Kuuballe rakenne­taan
seuraavan kahden vuoden ku­luessa
jälleen 13 kauppalaivaa.
Kuuban lipun alla purjehtivat lai­vat
käyvät useimmiten Montrealin,
St. John'sin, Rotterdamin, Antver-penin,
Lontoon, Barcelonan ja AI-gerin
satamissa;
Tiistaina, maalisk. 16 p. — Tuesday, March 16, 1965 S;yji 5
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Kaksoiskaupunkien "yhteistoinilh:
nan komitea" kokoontui yiime tors­taina.
Kokouksessa sovittiin, että
Lakehead Cohvention Bureai^ii kus­tannukset^
korvataan yhdessä. Se
maksaa kummallekin kaupungille
$3.500,00. Todettiin, että yiim^e vuo­den
ajalla sen toiininnan tulofesena
ovat kaupungit hyötyneet 500,000
dollaria. 'y,;:';-'
'. Tänä vubhria pidettäväksi oh ^är-jesteitty
jo 12 edustiajakokousta, joi.
hin tulee noin 18,650 edustajaa,
joiden arvioidaan kuluttavan täällä
hoin $760,000.00. • 1^
Kesän äikäW"pJivänvalön ajan"
käyttöä ei kannatettu, koska se tuli­si
ailieuttämaan vain sekäahhustä.
—Sovittiin, että Lakehead Uniyer-
"sity ympäiistöh "kaunistamiseen" ja
muuhun vieraspalvelukseen ''kuihv
mankin kaupungin myöntämä' niäS-räraha:
tulisi koiottaa.$i;5Ö0 vuo­dessa.
Tähän niennessä se Oö ollut
vain 81,250.00. '
Port Arthur. — "Pankeeki"-illal-
Unen ja seurapeli-ilta on järjestöt
ty osaston haalille, 316 Bay St. ensi
torstaina, maaliskuun 18 p., Pannu
kakkujen tarjoilu alkaa kello 6 il
lalla ja sitten seurapeli alkaa kello
7.30. Nyt on kasaantunut taas hy,
viä voittoja ja muutenkin pelintah-tia
hiiikan muutetaan. Tervetuloa
jokainen!
Maailman turuiltä
UkMA
TULIPA VASIKOITA!
""BStvinainen -yhteensattuma tapah­tui
eräässä valkovenäläisessä kolhoo­sissa.
Lehmä "Belka" synnytti kol­me
ja "Bashna" neljä vasikkaa. Kaik­ki
ovat hyvinkehittyneitä niiden kes­kimääräinen
paino on 10,5 kiloa, ne
kasavat normaali.sti ja niiden paino
lisääntyy nopeasti. Molemmat suurta
hedelmällisyyttä osoittavat tapailtu­ina
t ovat keinosiem-ennyksen tulosta.
— (TASS)
Suarkaupung^it
kasvavat nopeasti
Ottawa. — Toronto on väkiluvul
lisesti Canadan nopeimmin kasvava
kaupunki mutta prosentuaalisesti
Calgary on etutilalla, tiedotti Cana
dan tilastotoimisto.
Canadan 11 suurimman kaupun­gin
kolmivuotinen arvioitu väestöli
säys oli Torontossa suurin numeroi
Unen kasvu 165,000, Montreal oli
toisella tilalla 150,000 sekä Ottawa
ja Vancouver seuraavana 38,000 vä-estöli.
säyk.sellä molempien kohdal­ta.
Eri kaupunkien väkilukuja vuo
den 1964 kesäkuun 1 pnäoli seuraa
vasti: Montreal 2,260,000; Toronto
1,989,000: Vancouver 828,000; Win
nipeg 487,000; Ottawa 468,000; Ha
miIton 418,000; Quebec City 384,000;
Edmonton 372,000; Calgary 310,000;
VVindsor 200.000 ja London 192,000.
75 tonnia kiveä
poikien päälle
Harlan, Kentucky. — Kolme tei^
ni-ikäistä, poikaa murskautui vii­me
tiistaina 'kuoliaaksi, kun 75
tonnia kiviä putosi heidän pääl­leen
hylätyssä kaivosonkalossa
Harlanissa, Kentuckyssä.
. Fojait' kalvoivat hiiliä perheilleen
kun kivivyöry yllätti, heidät, sa­noi
kaivoksen tarkastaja..
Keskustelut vanhuudcneläkkcellä
oleville asuntotilan lisäämisestä on
ollut käynnis.sä jo pari vuotta Jär-vienpään
kaupungeissa ja kauppa-lojssif.-"
Viime viikolla heräsi se uu-
,<ie,llefin Fort Williamissa kun por-ipe^
tar; Reed sanoi, että sellainen
1-ake'nnus luonnollisesti tulisi Fort
Winiamiin. Sen jälkeen ovat ym­päristön
kuntien valtuustofesittli-neet
mielipiteitään.
Geiäldtonin kauppalan valtuus­tossa
oltiin sitä mieltä että sellaineii
rakennus pitäisi tulla Geraldtonlin
ja tulisi se nimittää Thunder Bay
piirin vanhainkodiksi. '
Näihin keskusteluihin viitaten
Fort Williamin valtuusmies Assef
.sanoi: 'Fort Williamin pormestari
vain haaveilee, että se saadaan tän­ne.
Mikä hänelle antaa varmuu­den?
Minä haluaisin tietää mitä
kaikkea on sen takana."
Länsi Ontarion alueella kaupun­kien
ulkopuolella suoritettavan arii'
bulanssipalvelun : esitys maakunnan
poliisien huollettavaksi sai ensivai­heessaan
läällä ympäristön kunnis­sa
hyväksymisen. Mutta Geraldto-nin
kauppalan valtuusto epäili tuli­siko
se onnistumaan. "Sitä varten
maakunnan määrärahat lisäisivät
poliisijärjestelmän rahastamista
mutta palvelu jäisi toisarvoiseksi.
Eikö olisi edullisempi käyttää niitä,
määrärahoja jo olevien ampulanssi-palveluksien
avustamiseksi koska.se
on niiden p ä ä t e h t ä v ä . " A TK
' Nyt saatavana erikoisesti valittuja .
T R I O L A - L E V Y JÄ
ALENNETULIJk HINNALLA
. . . . . . . ..
<-
•^
:>
•
•5-
•
'>
«
•2.
•
Ainoastaan $1.00 kpl.
(ynnä 3% myyntivero Ontariossa)
Postitilausten tulee l^äsittää vähintään 3 levyä ja
ostajan on maksettava lähetyskulut.
T 4099 KUIN ENNEN, tango: Olavi Virta
KYYNEL .'AKKUNAN TAKANA, vajssi: Olavi_Virta
T 4174 ODOTATHAN KUKKANL Olavi Virta
KULTAINEN TANGO. Olavi Virta •
T 4277 ROMANESGA TANGO: Olavi Virta
• ÖISET KITARAT, tango: Olavi Virta
T 4341 SUUDELMA AN, vals.si: Erkki Junkkarinen ja Ola vi Virta
MIKSI KYYNEL KIILTÄÄ; valssi: Junkkariiien Ja Virta
T 8020 SAIMAAN VALSSL Kippari-kvintetti
EMILI.AN POLKKA: Jorma Ikävalko
T 8036 HYMYKUOPPA, valssi: Veikko Tuomi
EN TÄHTES ITKE, jenkka: Vilho Virliaincn
:• .•• • i idiiiAt:. ..
TILATKA.A OSOITJEELLA:
•
•
•
t
•
Vapaus Publishing Co. Limited
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT.
Hermosolun
kuntouttaminen
mahdollista '
NeuvostoliiMolaisel tiedemiehet
akateemikko Aviiij Zurabashvili ja
professori Bidzina Naneishvili ku­moavat
väitteen jonka mukaan va­hingoittuneita
neuroneja — aivo­jen
hermosoluja — ei voida kunto­uttaa.
Suurin osa neurofysiologeja
on näihin saakka ollut sitä mieltä,
että kypsää hermosolua kohdannut
vaurio johtaa sen tuhoon, koska sc
ei voi jakautua
Zurabashvili ja Naneishvili väit­tävät
onnistuneensa kuntouttamaan
hermosoluja 200 sukupuolisen kyp­syyden
saavuttaneella apinalla, koi­ralla
ja kissalla .suoritetu.^a kokees-
.sa. He i>vat lulleet siihen tulokseeni
että aivojen hermosolujen kuntout­taminen
on mahdollista, ci ainoas­taan
kehityksen alkuvaiheissa, vaan
myös sen jälkeen kun elimi.slö on
saavuttanut täyden kypsyyden.
RUOTSDf AxMERJKAN LINJAN
KEVÄINEN JUHLAMATKA
SUOMEEN
Toukokuun 1 päivänä 1365
- 1VI.J5. GRIPSHOLM
New^ Yorkista Göteborgiin ^
" s . A. L ERIKOISJUNA Göteborgista Tukholmaan
Erikoislaiva S S BIRGER JARL
Tukholmasta Helsinkiin -
Lippujen hinnat: New York — Göteborg, alkaen US S 275.00
Göteborg — Helsinki, alkaen US $ 45.00
Liput ja paikkavaraukset suoraan Helsinkiin.
Liittykää mukaan tähäh; Ruotsin Amerikan Linjan jäljestämään
nopeaan Ja keskeytymättömään "läpikulkumatkaan" Ruotsin kautta
Suom-een, Matka alkaa toukokuun 1 päivänä 1965 New Yorkista
8-pälvälsellä virkistävällä merimatkalla lolstolHiva GRIPSHOL-MILLA
teillä on erinomainen tilaisuus rentoutua ja viettää "lomaa"
hyvien ystävien Ja kanssamatkustajien seurassa. Hytit ovat tilavia
ja mukavia, ruoka erinomaisia ja palvelu kohteliasta. Suomalaista
ohjelmaa Ja ajanvietettä koko matkan.
Juhlamatkan kokeneena matkanjohtajana tulee toimimaan SALn
Montrealin konttorin johtaja CARL E. WASELIUS. '
Tehkää paikkatilauksennc heti, osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 Elm SL We8t — P. O. Box 69 — Sudbury. Onl.