Vapaus, March 16, 1965

              Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 16 p/—Tuesday, M « « ^ ^ [ Z ^ h t ^ Z s ^ ^ I I^
VAPAUS
( L I B E R T Y )
E D I T O R : W E K L U ND
T E L E P H C V I E ;
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
EstabUshed Nov. 6. 1917 ^
M A N A G E R : E . SOkSl
O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
• Advertising rates upon application, translation free of charge.
Äiithorizcd as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and flor payment of postage in cash, • . tmi ' CANADIAN: LANGUAGEPRESS
" TILAtSHINNAT:
•Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USAissa 1- vk. $10.00. 6 kk. $5.25
— 3-kk. 2.75 SuomessaT~l vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Vapautta levittämään ^
. ^ P u h u e s s a a n muutamjT viikko sitten koko manilmani-Sixlnta uhkaa­vista
Vietnamin sodan laajenemismahdollisuuksista Y K : h pääsihteeri
U Thant sanoi:
"Jos suuri Amerikan kansa tietäisi totuuden . . . se kannattaisi
neuvotteluratkaisua."
V i k a onkin siinä, että Yhdysvaltain ja Canadan kansan suuri
enemmistö saa maailman kulusta, mukaanlukien Vietnamin sodasta,
tositietoja vasta ajan kuluessa. Suuren Rahan toimesta pidetään palk-
. kalistalla tuhansia ja tuhansia korkeasti ammattitaitoisia miehiä ja
. n a i s i a , joiden tarkoituksena pn harhauttaa pahaa-.iavistamaltomia ih­misiä
kulloinkin pohdittjivana olevista kysymyksistä.
• Ottakaamme yksi esimerkki omasta maastamme: Kuten on leh­temme
tiutisosastolla' ja taliakin palstalla kerrottu. Kansainvälinen
Jääkiekkoliitto kieltäytyi "antamasta Canadalle oikeutta MMkisojen
järjestämiseksi maamme satavuotispäivän kunniaksi v. 1967. Ensim­mäisenä
vaikutelmana oli — ja se annettiin tarkoituksellisesti — että
Canada joutui yllättäen suuren vääryyden kohteeksi. Siinä yhteydes­sä
väännettiin jos ivinkäkinlaista itkuvirttä j a uhkailtiinkin jo, että
maamme pitää jäädä moisen vääi-yyden vuoksi pois koko maailman­mestaruuskilpailuista.
Sellaiset puheet aiheuttivat varmaan tunteiden ailahtelua monen
rehdin urheilijan ja urheilun ystävän mielessä.
Asian todellisuus paljastui kuitenkin pian sillä asianomaisten
canadalaisedustajain täytyi parin päivän päästä myöntää, että heidän
politikointinsa NATO-liiton kurjan ohjelman toteuttamiseksi oli pää­syynä
siihen, miksi Canada menetti näiden arvokilpailujen järjestä­misluvan.
• Kaikki harhauttamistoimenpiteet eivät kuitenkaan selvene näin
perusteellisesti — eivät ainakaan näin äkkiä. Vietnamin kysymys on
siitä yhtenä kouraantuntuvana esimerkkinä; Mutta tosiasia kuitenkin
. on,, että Washingtonin liittolaisetkaan, Britanni.ia. Länsi-Saksaa ja
Canadaa lukuunottamatta, eivät hyväksy Yhdysvaltain vallanpitäjäin
selityksiä Vietnamin sodan viimeaikaisesta kehityksestä. Tosiasia on,
'että Canadankin hallitus sanoo vastustavansa yhdysvaltalaisten sodan
laajentamistoimenpiteitä, vaikka se kansalle tarkoitetuissa lausun­noissaan
antaa poliittista sivustatukea USAn kurjalle sotapolitiikalle.
Totta tietenkin on, että yhä kasvava canadalaisjoukko suhtautuu
ei^äillen- k a i k k i in niihin uutisiin, lausuntoihin ja selityksiin, joilla
puolustetaan; Yhdysvaltain sotatoimia Vietnamissa, mutta se ei muuta
toiseksi sitä tosiasiaa, että canadalaisia yritetään päivästä toiseen jy­mäyttää
valheellisilla selityksillä J a kuvauksilla siitä, mitä on todella
tapahtumassa Vietnamissa.
Ja mitä enenunäricanadalaiset saavat nähdä miten esimerkiksi
neekereitä pahoinpidellään ja sorretaan Yhdysvalloissa, sitä helpompi
on heidän,nähdä, että hyökkäykset rauhanliikettä, kommunistista puor
luetta j a muita todellisia oppositioryhmiä vastaan, kuvaavat asialli­sesti
puhuen Vietnamin sodan mitalin toista puolta
Y k s i esimerkki vielä kotimaasta: Taistelu vhtciskunnalliscn sai-raushuoltopalvelun
puolesta on saanut maassamme Jo siksi laajat
mittasuhteet, että se on vetänyt puolestapuhujikseen laajoja edistyk­sellisiä
piirejä työväenliikkeen ulkopuoleltakin. Mutta kiertämätön
tosiasia on, että työväenjärjestöt ja -sanomalehdet ovat sittenkin kaik­kein
johdonmukaisemmin tuominneet yritykset yk-^ityisten vakuutus­yhtiöiden
saalistusmahdollisuuksien ikuistuttamiseksi sairausvakuu­tuksen
nimissä j a taistelleet yhteiskunnallisen snirauspalveiun puo­lesta,
joka takaisi kaikille canadalaisille varallisuudestaan ja asuin­paikastaan
huolimatta nykyaikaisen lääke-, lääkäri ja sairaalahoidon.
Sanalla sanoen, työväenlehtiä, Vapaus-mukaanluettuna, tarvitaan
nykyoloissa välttämättömämmin kuin koskaan ennen. Työväenlehtiä
tarvitaan tietojen välittäjänä, kansallisten ja kansainvälisten ongel­mien
selvittäjänä sekä yhteistoiminnan edistäjänä ja rauhanasian
puolustajana kuten aikaisemminkin, mutta sen lisäksi, on työväcn-lehtien
tehtäväksi tullut Vielä itse totuudenkin puolustaminen.
Vapaus ei väitäkään, etteikö lehdessämme olisi heikkouksia ja
puutteellisuuksia; se 6i yritäkään kieltää s i l l o in täilöin tekemiään
erehdyksiä. Mutta itsenäisenä työväenlehtenä Vapaus voi kuitenkin
tarjota täkäläisille kansalaisillemme sellaista tuik' tärkeätä palvelua,
mitä ei ole mistään muista suomenkielisistä lehdistä Canadassa saa­tavissa.
Tässä mielessä haluamme esittää niille kansalaisillemme, jotka
eivät vielä Vapautta tilaa, eivätkä lukeudu sen vakinaiseen lukija­kuntaan:
Tilatkaa Vapaus voidaksenne seurata mvös sellaisia asioita,
joista nyt tilaamanne lehdet vaikenevat tykkänään fai välittävät joko
puutteellisia tai kokonaan harhauttavia tietoja. Tutkikaa asioita avoi­min
silmin ja vertailkaa eri lehtien kannanottoja. Me uskomme, että
Vapaudesta löytyy sitä "jotakin", mitä tämän tuosta kaipaatte.
Auttakaa, hyvät Vapauden lukijat, asiamiehiä ja -naisia uusien
tilausteiThankinnassa ja päättymässä olevien tilausten uusinnassa.
Hankkikaamme Vapaudelle vähintään 100-uutta tilausta!
Britannian hallitus lujilla
Samalla kun esimerkiksi Ottawasta tulleet uutistiedot kertovat
Canadan hallituksen ja alahuoneen jäsenten saavan runsaasti moite-kirjeitä
siitä kun liittohallituksemme ei ole avoimesti arvostellut Yh­dysvaltain
hyökkäyssotaa Vietnamissa, Lontoon MuMsista ilmenee, että
Britannian työväenpuolueen hallitus on joutumassa samasta asiasta
erittäin kireään asemaan.
Pääministeri Wilsonin johtama työväenpuolueen hallitus onkin
saanut pahan likatahran toimintahistoriaansa siitä kun se miltei yk­sin
Länsi-Saksan hallituksen rinnalla on antanut Euroopasta käsin
propagandallista sivustatukea Yhdysvaltain ilmahyökkäyksille Poh-jois-
Vietnamia vastaan.
Toisaalta on kuitenkin ilolla pantava merkille, että Työväenpuo­lueen
parlamenttiryhmän v^asen siipi on toiminut erittäin aktiivisesti
ja tehokKaasti hallituksensa ohjelman muuttamiseksi ennen kuin se
on myöhäistä.
N i i n voimakas on brittiläisten painostus yleensä ja erikoisesti
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ellen Rajala, GarsonOnt., täytti
keskiviikkona, maal.skuun 10 pnK
30 vuotta.
August Kannisto, Sudbury, Ont.
äyttää perjantaina, maaliskuun 11)
pnä 87 vuotta.
Eino Mäki, Long Lake, Ont., läyt
tää perjantaina, maaliskuun 19 pnii
50 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja • tutta
vain onnentoimotuksiin. . —
Kysymyksiä ja
^ vastauksia
Poliittista ajojahti^ USA:ssa
K y s y m y s : H a l u a i s i n tietää, että
jos on 1 miljoona Suomen "vanhoja
markkoja", niin paljonko on nyt
käytännössä olevia uusia markkoja?
Lehden lukija.
Vastaus: 10,000 Smk.
Qäkkeet siniselle
divisioonalle
Pariisi. — Ihmi.soikeuk.sien liitto
on esittänyt vastalauseen.sa sitä
Länsi-Saksan parlamentin päätöstä
vastaan, jolla mvönnetään 1,700,000
markkaa ns. e.spanjalaisen "Sinisen
divisioonan" entisten sotilaitten
eläkkeisiinv kirjoittaa' Le Monde.
Tämä divisioona osallistui . natsi-joukkojen
hyökkäykseen Neuvosto­liittoa
vastaan.
Kansallisoikeuksien liiton pu­heenjohtaja
Daniel Meyer sanoi
mm.: "Päätös vaikuttaa sitäkin
skandaalinkäryisenimäitä. kun Bon­nin
hallitus on kieltäytynyt myön­tämästä
eläkkeitä niille espanjalai­sille,
jotka saivat nääntyä monia
vuosia natsien keskitysleireillä."
Kiinan toinen
ydinkoe piakkoin?
Tokio. Kiina suorittaa toisen
ydinkokeen maaliskuun 10:nnen j :i
20:nn3n päivän välisenä aikana, i !
moittivat pohjoiskorealaiset lähteet
Pan mu n Jonissa.
Soulin radio sanoi vi.me viiko]l:i
Tokiossa kuullussa lähetyk.scssä. et
tä koe suoritetaan ilmakehässä. K i i
nan. ensimmäinen ydinkoe suoritet
tiin maanpinnalla:, Koe on voimak
kuudeltaan samaa luokkaa kun en
simmäinen • ydinräjäytys.
Maaliskuun 15. päivänä alka­vaksi
määrätty mutta nyt loka­kuun
11 piiiyänä alkavaan is­tuntoon
siirretty oikeudenkäynti
Yhdysvaltain kommunistista puo­luetta
vastaan avaa uuden
ajojahdin MacGarranin lain
nojalla. Ensimmäisessä oikeuskä­sittelyssä
annettu tuomio puolu­een
"syyllisyydestä" kuinottiin
myöhemmin USAn vetoomustuo-mioisluimessa
ja puolueen mak­settavaksi
määrJjUy 120,000 dolla­r
in sakkorang.ljstus kumottiin.
Hallitus nähtävästi aikoo jälleen
asettaa rauliah puolesta taistele­van;
puolueen ahtaalle. —
: MacCarranin Inki on rinnastet­tavissa
Göbbelsin lakeihin Hit­lerin
sotavalmistelujen kaudella.^
Sen nojalla UFAn kommunisti­nen
puolue voidaan valheellisesti
julistaa järjestöksi joka toimii
USArlle vihamielisen valtion asia­miehenä.
Lakiin vedoten vaadi­taan,
ctlä puolueen on rekisteröi­dyttävä
oikeusriinisteriössä, mi­kä
käytännössä merkitsisi sitä,
että puolue tunnustaisi syyllisyy­tensä
MacCarrnpin laissa edelly­tettyyn
"maanpetokselllsuutcen^',
johon se kuitenkaan ci ole syyl­listynyt.
FASISTINEN I..\K1
MacCarranin h k i on täysin fasis­tinen.
Sen avulla pyritään tukah­duttamaan
kanFojen ystävyyden
puolustajien sekä USAn Vietnamis­sa
ja Kongossa h.irjoittaman hyök­käys-
ja sotapolitiikan vastu.stajien
toiminta. Siksi USAn kommunistit
astuessaan Washingtoni.s.sa tapailtu-vaan
oikeudenistuntoon tulevat tais­telemaan
miljoonien ihmisten elä­män
puolesta ja samalla he puo­lustavat
puolueensa julkisia toimin-taoikeuksia.
Myös muut USA:ssa toimivat:
edistykselliset kansalaisjärjestöt
ovat alituisessa "aarassa joutua oi-keusvainojen
kol*eeksi. Oikeuden­käynnillä
uhatarir, parhaillaan Kai­vostyöläisten
j;^ terästeollisuuden
valssaus- ja vnliniotyöläisten am­mattiliittoa.
Liiton johdossa ei ole
kommunisteja, rvutta hallitus syyt­tää
järjestöä kommunistisesta "so-lutustoiminnasta'
ja väitää sen ole­van
kommunistien vaikutusvallan'
alaisena. MacCarranin lakia sovel­lettiin
ky.seistä ammattiliittoa vas­taan
sen johtnes ;a erään kupariva-limoyhtiön
tehtaiVa syntynyttä työ­läisten
lakkotaisfelua._ Oikeusminis­teri
julisti "kommunistiseksi" jär­jestöksi
myös Ii:.«'panjan vapauden
puolesta taistelleiden Abraham Lin­colnin
prikaatin veteraanien .yhdis-tyk.
scn. Tämä iiijjstö johtaa liiket­tä
Francon Espanjan vankiloissa vi­ruvien
poliittisten vankien vapaut-iami.
scksi. Tähin nojaten, .syyttäjä­viranomaiset
väittävät järjestön
noudattavan kommunistien linjaa.
ROTUSORRON I.AKI
MacCarranin lakia voidaan sovel­taa
myös neekereiden vapausliiket­tä
vastaan. Gus Häli; eräs USAn
kommunistisen ouolueen johtajista
toteaakin, että MacCarranin ' lakia
voidaan käyttää kaikkia sellaisia
järjestöjä vastasri, joiden riveissä
oletetaan olevan vaikkapa yhden­kin
kommunistin ja määrätä ne i l ­moittautumaan
rekisteröitäväksi
laissa olevan "kommunistien val­vontaa"
koskevan pykäl.ärrliojalla:
On siis täysin m< hdollista, että jo­kainen
USAn:. etelävaltioissa toimi­va
neekerijärjestö, joka ilmoittau­tuu
rekisteriin,, spattaa toimintansF
lynkkausuha7na'aiscfcsi..
Kommunistinen puolue kannat­taa
luonnollisesti neekereiden va­pausliikettä.
Tämän liikkeen johto
ci tosin ole kommunistien käsissä,
mutta -kommunistit ovat aina kuu­luneet
vapaustaistelijoiden rivei­hin.
Kommunist»* ovat ihon väriin
katsomatta olleet aina valmiit tais­telemaan
lynkkaustuomioita ja or­juuttavia
työolosuhteita vastaan ta-sa-
arvoisten kansalaisoikeuksien
puolesta. Tämän cikeustaistelun isä
W. Patterson ja lukuisat muut kom­munistit
ovat pelastaneet monia
syyttömiä neekeitilä vankiloista ja
.sähkötuolistakin vielä senkin jäl­keen,
kun "alkoiset rotusortajat
ovat julistaneet heidät " s y y l l i s i k s i ".
Rotukiihkoi!ijn< syyttävät neeke­rien
vapausliiketiä kommunistien
finjan noudattamisesta ja FBI pe­lottelee
oikeussyytteen nostamiset^
la. Tämän uhkauksen esitti turval­lisuuspoliisin
nnällikkö E. Hoover
julistaessaan lehtimiehille, että
neekerien vapausliikkeeseen on
soluttautunut" kommunisteja. "So­luttautua'
— s^nna on lainattu suo­raan
Mac Canauin lain tekstistä.
HYÖKKÄYS TUOMITAAN
Jos kommunistit voittavat oikeu­denkäynnin,
on demokratian vihol­listen
entistä vaikeampi käyttää
MacCarranin lakia aseenaan.
USAn kommunistinen puolue
tuomitsee halliiuksen aloittaman
uuden hyökkavksen raukkamaisek­si
antautumiseksi äärioikeistolaisen
painostuksen f»(!:?ssä ja goldvvateiis:
min aikaansaannokseksi, joka on
ristiriidassa vaalituloksen kans.sa.
Hallitus ryhtyi tähän hyökkäykseen
huolimatta siitä tärkeästä panok­sesta,
jonka kommunistinen puolue
antoi. Goldwaterin lyömiseksi vaa­leissa.-.
^' ... •••
Radio- ja tplevisioesiinlyniisis-
.sään Gus Hall ];> Henry VVinslon se­kä
muut koniinunistisen puolueen
puhujat • esittivät vet()omuksen.sa
miljoonille amerikkalaisille radio­kuuntelijoille
ja televisiokatsojille;
Gus Hall suoritti puhujamatkan Ho­noluluun
esiintyen Havaijin y i i -
opistossa ja ntuiila paikkakunnilla
järjestetyissä suurissa joukkokoko­uksissa.
Eräs Uioteisvaltioiden kom­munistien
johtohenkilö kertoi, etr
tä Henry Winston otettiin lämpi­mästi,
vastaan Washingtonin ja
Seattlen yliopistoissa pidetyissä
joukkokokouksissa vain muutama
päivä sen jälkeen,. kun ylioppilaat
ajoivat ulos go]dwatcrilaisen puhu­jan.
. ..
Kommunistinen'i puolue ryhtyi
Goldwaterin vastaiseeni kampanjaan
huomattavasti;;; qikaisäinmin kuin
mui^eh edistyks^|liiste|i| piirien ta­holta^
Niinpä e$inieFtal^^i^us Hall
jo'vubdeil 1962 aiitupuöiella varoit­ti
Amerikan kansaa hitlerismin uu­desta
esiinma^i§ta. Nykyinen
USAn hallitus arvostelikin~ varsin
terävästi ydinasesodan sytyttämiä
•seen tähtäävää Goldwaterin poli­tiikkaa.
Se näki välttämättömäksi
tehdä eräitä m.vönnytyksiä kansan­joukkojen
esittämille vaatimuksil­le.
USA:n KOMMUNISTISEN
P U O L U E E N PANOS
Kommunistinen puolue loi vah­van
perustan toiminnalleen jo
1030-luvulla. Puolueen riveistä oli­vat
lähtöisin monet erinomaiset am­mattijärjestöjen
toimihenkilöt, joi­den
aloitteesta ja Johdolla muodos­tettiin
tcräsvalimo-v puu-, kumi-,
laivanrakennus ym. teollisuusalojen
työntekijäin joukkojärjestöt. Puo­lue
.selvitti joukoille fasismin ole­musta
ja sen päämääriä. Se tuki
koko arvovallallaan englantilais-amerikkalais-
nep.vostoliittolaisen so­tilaallisen
liiton voittoon tähtääviä
toimenpiteitä. Suurin osa puolueen
jäsenistä o.sallistui sotaan. Kommu­nistit
olivat amerikkalaisten suorit-,
tamien suurtiin rintamatoimien etu­linjassa.
Gus H a " i l l a , Henry Wins-tonilla,
Robert Thomsonilla, Her­man
Bodgerilla ja monilla muilla
kommunisteilla on kunniakkaat an­sioluettelot.
Monien maiden lehdis­sä
julkaistiin kenraali Aitchelber-gerin
artikkeli, jossa hän sanoo
Herman Bodqeri.n erääksi viime so­dan
urhoollisimmaksi amerikkalai­seksi
sotilaaksi.
Gus Hallille on esitetty oikeus-haaste
hänen kieltäydyttyään alle­kirjoittamasta
MacCarranin lakiin
perustuvaa puolueen rckisteröimis-anomusta.
Häntä uhataan jopa 30
vuoden pituisella vankeusrangais:
tuksclla. Vangitiiemisuhka ei ole
millään tavoin heikentänyt hänen
osallistumista.nn puolueen toimin­taan,
vaan hän esitti keskeisintä
osaa vuoden 1964 vaalien tuloksia
koskevan yksityiskohtaisen analyy­sin
valmi.stel'iis;sa sekä puolueen
tulevan toimintavuoden suunnitel­man
laatimise.ss3. "Tie edistykseen"
mnin
Mitä muut safioyät fcr
SOSDEM. P U O L U E E N P U H E E N J O H T A J A f A A S I O N ta
YHTiBlSTOIMliNITÄtAUSUNNOSiPA ",
"Yhteisen opposition kaudella vasemmistofyÄoi ien näkökannat (ovat
lähestyneet toisiaan, ja useissa tärkeissä asioissa vasemmisto on esiinty­nyt
yhtenäisesti yhteisten ehdotusten ja vaatimusten puolesta. N^igi ei
ole tapahtunut ainoastaan eduskunnassa, vaan m^ö<: kunnanvaltuustoissa
j a muuallakin. Tällä esiintymisellä on saavutettu monia tuloksiakin; viit­taus
maataloustulolain käsittelyyn riittää. Nyt jopa Uusi Suomi mj^ön-tää,
että vasemmiston ehdotukset on pakko ottaa huomioon, ja supsitr
telee vasemmiston ehdottaman sidonnaisyusmuodon hyväksymistä.
Kaikkein huomionarvoisinta on kuitenkin, että sosialidemokraattien
käsitykset'sisäpolitiikan suunnasta ovat tärkeimmissä kohdissa saman­suuntaiset.
Kun sos-dem. puolue puheenjohtaja Paasion ilmoituksen'niur
kään tulee ajamaan nyt omaksumaansa politiikkaa muulloinkin kuin.op­positiossa
ollessaan, on olemassa yhteinen pohja vasemmiston-yhteistoi-iftinnalle
tulevaisuudessakin." - '"'
IlllllllUIIIIIIIIIIIIIIIIIIUIIIIlUIUUliUl iiiiiiiiuiniiumiaD
Louis ArmFtropsr:
" H E ISKISIVÄT
ITSE JEESUSTA
Kööpenhamina. — 64-vuo!ias
neekerimuusikko Louis Arm­strong
sanoi Kööpenhaminassa
torstaina kannattavansa taistelua
rotujen tasa-arvoisuuden puolesta
YhdysvaUoissa, mutta olevansa'
Kiinan siviili-ilmailu
Peking. — Kiinassa liikennöidään
nykyään y l i 50 lentolinjalla. Viime
vuonna avattiin uudet linjat Shang
haista Tsheunduun, Kunmin.in,
Shenjaniin sekä Lantshouhun. Sään
nöllinen lentoliikenne aloitettiin
myös Guangthoun ja Tshendun vä
Iillä.
Kiinan lentolinjat ulottuvat Neu
vostolUttoon, Vietnamiin j a Kore
aan, j a aivan viime aikoina on avat
iu kolme uutta kansainvälistä reit
liä Kambodzhaan, Pakistaniin ja In
dokiinagn. .
Kiinan lentoliikenteestä huolehti
vat nykyään lljushin-18-tyyppiset
potkuriturbiinikoneet sekä muut
neuvostoliittolaista valmistetta ole
vat koneet.
J A IDAN A P U K E H I T Y S M A I L LE
"Huomatkaa: .los te lahjoitatte
minulle kymmenen nunlaa, nimitän
minä sitä avuksi. Mutta jos 'Fe an­natte
minulle kymmenen puntaa ja
vaaditte myöhemmin siitä korkoa,
silloin se on laina. Me emme ole
saaneet Länsi-Saksasta mitään apua.
vaan luottoja, jotka meidän on mak
settava takaisin, tietyssä määrässä
kaksinkäertaisena, sillä meidän O P
maksettava korkeaa korkoa kuu­desta
seitsemään prosenttiin. Li
saksi meidän on suoritettava korkei
ta käsirahoja ja takaisinmaksueriä.
Neuvostoliiton luotoista meidän on
makseltava korkoa vain 2,5 prosent­tia,
multa ci mitään käteismaksuja
ja takaisinmaksu alkaa vasta tchtai
den vjimistuttua."
Tällaisen vastauksen antoi Yhdis
tynecn Arabitasavallan presidentti
Nasser, länsisaksalaisen "Der Spie
ger'-lehden kahden reportterin
haastatteluky.symykseen. Roporltc
rit kertoivat Länsi Saksan Kairon-lähettilään
väittäneen, ettei Yhdis
tynyt Arabitasavalta Nasserin mie
Iestä olisi saanut mitään talousa.
pua. Kun reportterit vielä jahkasi
vat, että ei suinkaan Teidän (Nasse
i i n ) pidä maksaa kaikista länsisak-salaisista
luotoista 6—7 prosentin
korkoa, antoi presidentti seuraavaa
li.sävaiiiistysta: Alhaisemmat korot
koskevat vain'ns, sisärakentcisia oh
jelmia (infrastuktur), kuten silto
ja, sähköistämistä jne. Näistä korko
on 3 prosenttia,. Mutta teidän ei pi-työväenpuolueen
- jäsenjoukkojen
vaatimus, ett'i esimerkiksi CP:n
viime lauantaisessa uutistiedossa i l ­maistiin
olettamus, että Britannian
hallitus joutuu pian tarkistamaan
kannanmäärittolynsä tässä asiassa.
Kuvaavaa on, että työväenpuolueen
parlamenttiryhmiin 47 jäsentä, mu­kaanlukien
ainrikin yksi ministeri-apulainen,
on .allekirjoittanut kir­jeen,
missä vaaditaan pääministeri
Wilsonia tarkist.nmaan kantansa
tässä asiassa. •
Samanlainen yleisen mielipiteen
painostus pitäisi nousta tässä asias­sa
Canadassakin p.Häministeri Pear­sonin
kokonaan , kestämättömän
kannan muuttamiseksi.
dä unohtaa. Muista luotoista em
me hyödy vain me, vaan myös te
koska me osiamme teiltä jotakin
Nimitättekö te tätä avuksi? Se on
kauppaa! sanoi Nasser.
"Der Spiegelin' iieportlcrit tie
dustelivat tämän jälkeen,: että oli^
.siko Nasser saanut luottoja muualta,
mihin presidentti vastasi, että niitä
olisi saatu melkein jokaiselta halli
tukselta maailmassa. Kun reporlte
r i t esittivät vielä, että aikooko Nas
ser yrittää luottoja Länsi Saksasta
tänä vuonna alkavaa toista 5 vuotis-suunnitelmaa
varten, vastasi presi
donlti:- Minä tahdon sanoa teille
suoraan. Me epäröimme nyt ottar.
luottoja toista 5 vuoli-ssuunnitclmaa
varten liiltotasavallasta, koska kor
ko on meille liian kallis. Sitä pait
s i ; meidän on makseltava ne takai^
sin kovalla valuutalla. Tämän vuok
si asetamme itärymän maiden luo
tot etusijalle, varsinkin kun mc
voimme suorittaa takaisinmaksut o
milla tuotteillamme.
. • » « .. * .•
Saksan demokraattisen tasavallan
valtionpiiämics Walter Ulbrichtin
vierailu ei ole luonut maailman va
lokcilaan ainoastaan Länsi Saksan
taloudellista "apua" Yhdistyneelle
.Arabitasavallalle, vaan se paljastaa
sangen havainnollisesti lännen kapi­talistimaiden
taloudellisen "autta
mi.spolitiikan" luonteen kehitysmais
sa. Tällaisen harhauttavan autta
mispropagandan kärjessä maailman
mittakaavas.sa on ollut USA,, jonka
suhteen pitää paikkansa kirjaimelli
.sesti sama, mitä Nasser sanoi Länsi
Saksan avusta ja luotoista. Ei US
A anna dollariakaan ellei se .sa:) sii­tä
korvausta korkojen kanssa ta
kaisin. Jos USA heittää miljardi­kaupalla
avustusdollareita, kuten on
tapahvunut. esimerkiksi Etelä Viet
namissa, kuin Kankkulan kaivoon
saamatta mitään vastineeksi, o:i tä
mä USA:n oman kömpelön politii
kan vika — ei tarkoitus, vaan tulos.
Jokin vuosi sitten samainen "Der
Spieger-lehti haastatteli USA:n
rahaministeri Dillonia..USA oli pai
nostanut, kuten painostaa vieläkin.
Länsi Saksaa lisäämään apua alike
hittyneille maille: Lehden report
terit kertoivat, että Länsi-Saksa oli
antanut "apua" 3.4 miljardin D mat­kan
arvosta. Dilloin vastasi tähän
että liittotasavalta oli antanut apua
vain 0.5 miljardia D-markkaa. Sen
sijaan 2,9 miljardia D-markkaa oli
ollut yksityisten firmojen tuottoisan
sijoitustoimintaa kehitysmaissa.
Merkille pantavaa on myös Nasse
r in Neuvostoliiton ja muiden itäryh
mien maiden myöntämille luotoille
antama suorasukainen ja valaiseva
tunnustus. Lisäksi on korotettava,
että .sosialististen maiden taloudelli
nen apu on paljon tehokkaampaa
kuin lännen kapitalistimaiden. E-dellisten
luottoja käytetään todella
kehitysmaiden teollisuus' ja muiden
tuota:itolaitosten rakentamiseen näi
den maiden etujen mukaisesti. Län
nen luotoista pääosa on yksityistä
bisnestä näiden . firmojen etujen
mukaisesti. Lisäksi tästä lännen " a
vusta" uppoaa huomattava osa lah
juksiin tai käytetään muuten vää­rin.
Tällainen ei käy itäluotois-sa.
— Kras.
Luola^asukkaan
aika kului hyvin
Andon. — Kaakkois Ranska. —
Neiti Josiane Laures, joka on viet­tänyt
kolme kuukautta aivan yksi­nään
luolassa Alppien allp, ei otta
nut uskoakseen kun hänelle ilmoi
tettiiu puhelimitse torstaina, eitä oli
maaliskuun 11 päivä. .
Sulkcuduttuaan luolaansa 86 päi­vää.
sitten hän oli jäänyt laskuis­saan
jälkeen kaksi viikko ja luUli.
että oli 25 helmikuuta.
26 vuotias ranskalainen • kätilö
joka harrastaa luolatutkimuksia,
sulkeutui maan alle 14 joulukuuta
auttaakseen tiedemiehiä tutkimuk
si.sisa, joiden avulla pyritään saa^
maan selville eristyksessä olemisen
vaikutuksia avaruuslentäjiin.
liian vanha "antautuakseen pölii-/
sin piestäväksi". "
Kuuluisa jäzztrumpetisli j.S^noi
lehdistön edustajille keskiviikkoilta
na Kööpenhaminassa: "Soitan mu­siikkiani
ja lähetän rahaa kansalais­oikeuksien
puolesta taistelevien, jär­jestölle".
Armstrong teki lyhyen pysähdyk
sen Kööpenhaminassa matkftUaan
Tshekkoslovakiaan ja muihin- Itä-
Euroopan maihin.
Erään lehtimiehen todettua,;;ettei
Alabaman poliisi varmastikaan löi­si
kuuluisaa Satchmoaa, väsynyt ja
vihainen Armstrong tokaisi: " H e is­kisivät,
vaikka itse Jeesus Kristus­ta,
jos hän olisi musta ja osallis­tuisi
mielenosoitusmarssiin". ,
Hän sanoi kuitenkin olevansa var,
ma sillä, että tasa-arvoisuuden ^puol­tajat
voittavat ja lisäsi: "Martin
Luther K i n g on suuri miies". ^ •
on uuden toiminlaohjelman nimenä
ja sitä jaetaan amerikkalaisille työ­läisille.
"Olemme siirtymässä uuteen tais-teluvaiheeseen.
sanotaan ohjelmas­sa.
Alkavalla toimintakaudella py­rimme
puolueemme ja sen vaiku­tuksen
lisäämiseen, laajentaen sa­malla
yhteistoimintaa puolueen ul­kopuolella
olevien vasemmistolais­ten
ja muiden yhteiskunnallisten
voimien kanssa. USAn kommunisti­nen
puolue tais'elee päättäväisesti
kylmän sodan politiikan jatkamista
vastaan, rauhallisen rinnakkainolon
puolesta ja siirtomaaorjuuden hä­vittämiseksi.
Voimiaan säästämättä
puolue taistelee työläisvastaisten la­kien
kumoamisen ja demokratian
laajentamisen sekä yhteiskunnalli­sen
edistyksen puolesta."
USAn kommunistinen puolue on.
aina ollut ja tulee olemaan isän­maallinen
puolue, joka tinkimättä
puolustaa kansansa etuja j a taiste­lee
työväenluokan suurten_ aattei­den
puolesta. — A r t S c h i l d s , ame­rikkalainen
lehtimies (APN).
Frein puolue
voitti Qiilessa
Santiago. — Presidentti Eduardo
Frein kristillisdemokraattinen puo­lue
peri yllättäen voiton Chilen par­lamenttivaaleissa.
Kristillisdemokraattinen puolue
sai enemmistön sekä edustajain huo­neessa
että senaatissa. Eniten ää­niä
miettivät konservatiivit Jja l i ­beraalit,
kyn taas kommunistM l i
säsivät jonkin verran kannatustaan
edellisiin vaaleihin verrattuna.'
Viralliset tulokset: SenaattK kris­tillisdemokraatit
12, radikaalit 3, so-sialisti.
i 3, kommunistit 2, kansalli­set
demokraatit 1.
Edustajainhuone (147 paikkaa)
Kristillisdemokraatit (28 'aikai­semmin),
radikaalit 20 ( 39), kom­munistit
18 (16) sosialistit 15 (15),
liberaalit 6 (28), konservatiivit 3
(17), kansalliset demokraatit 3 (7).
Senaatin 45 jäsenestä valittiin
näissä vaaleissa ainoastaan 21.
P R E S I D E N T I N LAUSUNTO
Santiago. — "Olemme kiinnostu­neita
rauhan lujittamisesta koko
maaiimassa"^',^ lausui Chilen ta­savallan
preseidentti Eduardo
Frei ulkomaalaisille lehtimiehil­le
järjestetyssä ticdotustilaisuu-
. dessa.
Presidentti ilmaisi tyytyväisyyten­sä
maaliskuun 7 päivänä suoritettu­jen
parlamenttivaalien tulosten.joh­dosta.
"Chilen hallitus kannattaa
diplomaattisten ja taloudellisten
suhteiden solmimista kaikkiin mai­hin
ja katsoo, ettei ideologisten ero­avaisuuksien
tule olla esteenä sel­laisten
suhteitten kehitykselle", r—
hän sanoi.
Hän totesi myös, että Neuvosto­liiton
suurlähetystön perustaminen
Santiagoon j a Chilen suurlähetystön
perustaminen Moskovaan auttavat
suuresti Chilen ja Neuvostoliiton
välisten kauppa- j a kulttuurisuhtei­den
jatkuvaa kehitystä. .. '
Indian 469,000,000 ihmistä käsit­tävä
kansa puhuu 179 kieltä ja ;544
eri murretta. •
PÄIVÄN PAKINA
UIAN MONTA MAJAA PALANUT
Toisen vasikalla~"i{yntäminen on
kovin mieluista työtä-sillöin kun_
r^siten menetellen saadaan mainio
pakina ajankohtaisesta kysymyk
sestä. Lainaammcr-siis .helsinki­läisen
Kansan Uutiset lehden ni­mimerkki
"Taavetin" pakinan,
, jossa selitetään maailman menoa
scuraava.sti: ,
Oleninie lukenut lehdistä Viet­namin
tapahtumista ja täytyy sa
noa, että ainakin aika ajoin tapah­tumat
vaikuttavat varsin sekavilta.
USA puolustaa Vietnamissa, tar-
. kemmin sanoen Etelä Vietnamissa,
länsimaista vapautta ja demokra­tiaa
niin että rytisee. Vietnamin
kansa puolestaan panee hanttiin
kaikin voimin eikä näytä ollenkaan
tykkäävän koko demokratiasta.
Länsimaisen demokratian erään­laisena
tunnuskuvana on Etelä-Viet:
namin hallitus. Se on muutamien
kuukausien sisällä vaihtunut kym­menkunta
kertaa; Joku vahva
miesptavallisesti kenaiali on ky­symyksessä,
nousee valtaan tänään
kukistuakseen huomxnina jonkun
vielä'^vahvemman miehen tieltä.
Koskaan ei ole täyttä varmuutta
siitä, kuka on pääministeri. E i siel­lä
valita hallituksia parlamentissa,
vaan kulloinkin se kenraali, jolla
on takanaan »'ulen pistimiä ni­mittää
hallituksen näiden pisti
mien voimalla. .
USA selittää, että Etelä-Vietna­missa
sissitoiminta kohdistuu lail­lista
hallitusta ja sen amcrikkalais-sia
liittolaisia vastaan; Samoin
USA selittää, että sissitoiminta oh­jataan
Pohjois Vietnamista käsin
ja .sen johdossa ovat kommunistit.
Sissejä sanotaan olevan n. 30,000
miestä.
Tuntuu siltä, ainakin amerikka­laisten
selitysten mukaan, että nuo,
Etelä-Vietnamin 30,000 sissiä ovat
melkoisen päteviä kavereita. Niitä
vastassa ovat amerikkalaiset tykit,
rakeltiaseet, lentokoneet, pommit,
-emälaivat ja .kaiken maailman ka­pistukset
ja tuhansia; miehiä hyvin
koulutettuja amprikkalaisia p i l a l ­ta
sekä-Etelä-Vietnamin hallituk
sen joukot ja koko länsimainen
demokratia, mutta . nämä . sissit,
peijonit, sen kuin pistävät lento­kenttiä
matalaksi, ja valtaavat niin
suuria alueita demokratian etu­vartiona
seisovasta Etelä-Vietna­mista,
että eräiden tietojen mu
kaan 80 prosenttia koko maasta on
sissien valvonnassa. Vain suurim­mat
kaupungit ja amerikkalaisten
sotilastukikohdat ovat enää Etelä-
Vietnamin kulloisenkin hallituk­sen
ja amerikkalaisten neuvoanta-jien
käskettävissä.
Merille suomalaisille on uskotel­tu,
viitaten talvisodan ihmeeseen
ja jatkosodan moniin ihmeisiin, e t
tä me olemme maailman paras so­tilaskansa.
Katkeraa kateutta tun­tien
ainakin allekirjoittaneen on
tunnustettava' että nämä Vietna­min
sissit ovat monin verroin pa-
.rempia sotilaita kuin me suoma­laiset.
Me sisuttellmme 100 päi»
vää talvisodan aikana ja hävisim
me, mutta nämä sissit ovat muu-=
tamien tuhansien miesten voimalla
pitäneet puoliaan koko länsiinais^
ta vapautta vastaan jo vuosikausia
ja olleet vielä koko ajan voiton
puolella.
Vakavasti puhuen, näin kaukaa
katsellen näyttää siltä, että ame­rikkalaisten
asiat Vietnamissa ovat
hyvjn huonolla mallilla. He ovat
joutuneet sellaiseen puristukseen,
että enää ei ole muuta mahdolli­suutta
kuin turvautua kostohyök
käyksiin Pohjois-Vietnamin aUieel
le. Sinne onkin pommeja kylvetty
kylvämällä. USA on näillä pom­mituksilla
lopullisesti tehnyt itsen­sä
hyvin vähän toivotuksi vietna­milaisten
keskuudessa.
Selvää on, että missään maassa
ei pieni sissijoukko voi toimia
vuosikausia, jos sillä ei ole kansan
tuki takanaan. Vietnamin sissit
ovat toimineet kauan ja vahvista­neet
jatkuvasti joukkojaan ja a
semiaan. ,Etelä Vietnamin kansan
täytyy siis olla sissien puolella.
Tätä todistaa muutoin sekin, että
sissit tulevat ja menevät kuin haa­mut,
iskevät lentokentälle "Siellä
ja jonkin sotilasosastonrklmppuun
iäällä ja häipyvät kuin tuoksu Sa­haraan,
Taitaa olla niin, että ete­lävietnamilaiset
touhuavat kaikes­sa
rauhassa arkisissa puuhissaan
päivällä, mutta yöllä Iskevät vihaa­maansa
hallitusta ja sen merenta­kaisia
liittolaisia kipeästi. Sellai­sia
sissejä on varmaan vaike^ ta.
voittaa. Kukaan ei ole kuullut
mitään eikä nähnyt mitään. ;
Ranskalaisten sotatoimia Viena-missä
nimitettiin likaisiksi. Jäillä
nimellä sitten pitäisi kutsua ame­rikkalaisten
touhuja.. Ranskalais­ten
touhuilla oli hyvin surullpen
loppu. Aika näyttää, miten ame­rikkalaisille
käy—- ennustamme
kuitenkin, että voittoa siellä ei tu­le.
Vietnamin kansa on ilmeisesi
ti saanut kyllikseen länsimaisesta
demokratiasta ja vapaudesta.. A l ­van
liian mont.<. majaa on palanut
ja liian montn yiatonta ihmistä
kuollut. — Taavetti.