Vapaus, April 19, 1956

              Sv» 2 Torstaina, hubliJt-19 p. — Tbursday, ApriJ 19,1956
ttM ttutee veekly: Ttefds7»w
eouiibutc co»iM4ir hta^ at i^o-m
B4HoriaiOnie9 0S.4-«2ei |(UUS«r e. BukA^ Edttor W^ SkJttod. Maltifif
addrm: 60» «v.^adborr. OoiMfp.
rtsjMtetlon fjTce at tbas^.
ITLAUSHINNAT;
Srilisb CofumbldB
osfpvaf Jajiipisla
NeuVostoyiera^t Brifanniassq
' - t Xäitä* rivejä Jsirjoiteliafisa nAAtlzzn Loniipsten Brtannian
' £aBttufc£eii\vkraikä XeuvostoHUon arvovaltaisia ^ u s t a j i a , päärot-iilsteri,
snarsalliJja Bulgacin^a ja Xcuvcstoiulcn KommunLilfscn puo-
Itf^n pääsihteeri X i k i t a Khru5hche\ia,
Kuten ön aUtaisemmV uutistiedoissa kerrottu, Balganin ja
K&rusbchcv vierailevat Britsrniagsa kaikkiaan ki^mmenen päivää, jo--
iS^aikanä myösfeeskufteUaan sellaisista päivänpolttavista k>yiymyk--
-^tää'kuin kaupankäynnin laajcntiinisesla näiden maiden kesken,
Itiagilmänlaajuisen aseistariisumissuunr.itcman cngclmista^ Saksan yb-dist^
itiisasiaita, l^ki^Idän kysymyksistä jne. ' ^
;^^;[^f^itäen TO elessä nämä tärkeät kyyxyfcset, mistä Lontoossa rieu-
'VOtcUaan tämän vierailun yhteydessä, ja huom:oonottaen"sen suuren
JiJösÖkannatuksen, mink^ Britannia^-a vieraillut Neuvostoliiton enti-neo^
päämtnisteri Malenkov sai, ei'o!e lainkaan ihmeteltävää, vaikka
' kaiS:kialla jnaailmassa seurataan suurella mielenkiinnolla tämän vie^
] ^ u n yhteydessä tapahtuvia ^sisita. Lontoosta etukäteen saapuneissa
ig^i^^tiedoisra on korostettu ehkä suhteettoman paljon niitä."tuVvall'-
^,Uusmäictelmiä'V,>nihin on tämän vierailun johdosta ryhdytty. Selvää
.ilmeisesti on, että Britanniassa, oleftce tällä kertaa Itä-Euroopan inais-
'^'(paenne-ta" 'voimiä/ joiden ''demokraattjsuud.n" epäillään pifle-van'pyÄsyn
piipussa. Mufta.-Majeiikovin mitka o-o;tl^kuitenkin kiis-t^^
mastij että 'neuvostovieraat voivat vapaasti ja ystävällisesti kes-rlsustella
ja «surustella miljoonaisten brittiläisten kanssa. ' '
> ' ' 'Ennakkovihjeen siitä/ mihia neuvostojohtajat tämän vierailunsa
ahmiko'p>ticivät^ saatiin siitä haastattelulausunnasta^ jonka BUlganin
anliui: X«!ntoon Times lehden k'rjeen.'aihtajan kysymykfcen. Vostir
'i^lj^Tnainitun lehden kysymykseen, mikä on vierailun tarkoitus» pää­ministeri
Bulganin selitti, että hc tekevät tämän viera'lun ensinnäkin
BKtännian iiallituksen kuistista, ja että tarkoitus pn neuvotella a.<io)s^
' tt^^ptkakoskpat ennenkaikkea •Neuvostoliilttoa ja Britannaa, Kuten
kokemus osoitti, 4dittf Bulgatitn, neuvottelut ovat nykyään parhain
keino erilaisten kan^ainvälJsten kysymysten i:i|tkais£niistks'. ; '
r >'")!'sTäniä sellaisenaan palauttaa mieles^me eräitten täkäläisten suo-maJaisteA
pi.net^^pahck^umislau.^ct" tämän vierailun johdosta. Vaikka
»p^paulbaavat jiiahdg^ räikcätä sanontaa käyttäen njuvdsto-
, vastaan, iiiideh arvostelun kärki kohdistuu tosiasiansa Britan-niaigt
hallitusta vastaan —^ sillä juuri Bf*annian hallituksen aloitteesta
•^jÄ-^kutsusta on tämä vierailu järjestelty. Toiseksi tn hyvä muistaa
^entiset ja nykyiset puheet "rautae iripusta". Xa^, jotka ovat nakev»-'
näah jotakin pahaa neuvostojohtajien vieralussa, ovat todellisuudessa
niitä samoja ihmisiä,; joi ka haluavat ylläpitää — ja nimenomaan
länsivaltojen loimesta — sellaista rautaesirippua, jonka läpi eivät,
' neityostökansalafset" ja -johtohenkilöt pää.-e sen paremmin Britan­niaan'^
uin tänne CanadaänkaanlXäistä^ seikoista yksinään näkyy
se ristiriitaisuus ja epäjohdonmukaisuus^ mihin cvat lan^cnnest- n^,
|ölkä ovat muka huolissaan tämän \ierailun johdosta. * . M
/.Clit^sjkofehupm^o/ kiintyi < ^^ulgapinm -ha{»stattelu)ausunnpn.,<siihen
jK>lit^n,\missä Kan torjui väitökset; että Xeuvostoliiton tarkoituksena
onitäniän vierailun avulla "^iyödä kiHaa" YhI dysvaltain ja Britannian
väliin. Kuten muistettaneen, tätä väitöstä yllkäytttUin Bul«aninin
- J i ' K h i ^ s h c h e v in Intian'matkan yhteydessä. Silloin väiteltiin> että
tianiavvlerailijat aiheuttivat nuika Intian vieraantumista Jänsimaista
'.sillä'kun'he puheissaan arvostelivat impsJriaiismia ylrensä ja imperla-
Jjl$^i«taprlistQa cokoisesti. Miten tämä voi veroiltaa Intiaa länsimaista,
j o ^ a W a t itsekin monen juhla- ja konferenssin puhujapöntiistä julls-iÖneet,"
eitä nekin häluamt nähdä, että imperialismin' alaisuudessa
viStä viruvat kansakunnat itsenäistyvät aikanaan?
j,,.,..Vastaten ."kiiIanlyonti"-propagandaan, Bulganin lausui, nimen"-
«maaitt' Britann^n matkasta puhuessaan, että kun Xeuvostoliitto ha-
Idäa solmia hyvät ystävyyssuhteet jonkin maan kanssa, se ei suin-kaan
kaipaa silli, että viimeksimainittu luoiTtnsi ystävyydestä muiden
in^den kanssa. Meidän *maamme. sanoi Bulganin, haluaa olla ystä­vyydessä
myös Englannin >stuvicn kanssa, eikä'meillä öle syytä
' riistää Englannilta sen y.nävlä. Xeuvostc hallitus haluaa solmia ystä­vyyssuhteet
Englantiin yhtähyvin k u n Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja
iiiijrhin maihin. ' .,
^'"'^Me Canadan suomalaisfet olemme siinä suhteessa erikoisasemassa,
et|j^^'voimme oman synnyinmaamme kokiinuslen peruneella arvostaa
tätä, Bulganlnin lausuntoa. Mc muistamme, miten esimerkiksi paljon
puheenaihetta antaneen ystävyys-, yhtoislyö- ja kcsklnäLen^avunau-losopimuksen
laatimisen' yhteydessä Suomrnk^
ISifömat piirit esittivät vastustavan mielipiteensä nimenomaan ko-jQ^
aen, että se sitoo muka 5u'>men 'Xeuvo5tollittoon niin lujasti, että
5w9fni menettää kalkki länsimaiset ystävänsä. :Me tedärame, että
väärässä/ auttamattomasti vääräsiä olivat Suomen oikeistolalspilrit
tässäkin asiassa. XXuvostoU:ton kanssa tekemästään ystävyyssopimuk­sesta
huolimatta Suomi' on voinut ylläpitää kalkki länsimaiset ystä-
|'.an$ä j a laajentaakin .suhteitaan länsimaiden kans.<.i — palaamatta
silti sotaa edeUäneelle. j a Suomen kansalle suuria onnetioanuutto
lievittäneelle •/etullnnake'-iti?t'nu;rha-ohjelmalle.
f Juuri Suomen kokemusten perusteella me uskomme, että X^euvos-toliltQn
ja Britannian välisten suhteiden parantaminen el suinkaan
tarkoita sitäj että Britannian ja Yhdysvaltain väliset suhteet t
-r|»akosta huononemaan. Päinvastoin/ Britaa suh-aefet'voivat
edelleen parantua ja mikä tärkeintä, tämä kehitys saat­taa,
johtaa myös Xeuvostoliiion ja Yhdysvaltain välisten suhte'den
|»9j^anemiseen,innkä sellaisenaan o!:si lämpimästi kannatettava ajatus,
jf ' Tärkeintä kulienkin on laman vierailun yhteydessä huomioida
^«ämä: Xeuvostoliiito ei ole ilmoittanut ellä se vierailee " v a i n " B r l -
tanhlassa. Päinvastoin Se on julkisesti ehdottanut, että kalkkien mal-
'den parlamenttien; hallitusten ja kansojen pitäisi vaihtaa edustajistoja
^fUi^l elä ne tulisivat paremmin tuntemaan toisensa ja paremim*n ynii
märtämään toinen toisiaan.
ify^yiyl jo huhutaan, että esimerkiksi Xeuvostolilton johtajat tule-
V3t'ensi vuonna vierailemaan Pohjois-Euroopan maissa, mukaanlukien
Suomessa.
^ 5 — H Myös tiedetään, että Britannian haUituk>en edustajat aikovat
;3nyöhemm'n vierailla Xeuvostollito^.
i^r-T yiiksi ei siis A^alhcJettaisI A'irjllliia valtuuskuntia myös Yhdv-s-
• H*altain j a Xebntjstolillon väli ei tar.utai-i \Vashlnglom"ssa
;;j>elätä ••kiilan lyöntiä" ainakaan sikäli kuin on kj-symys Yhdysvaltain
.4Ja;;Britarmlan seka Xeuvosiöliitcn, välVIjtä suhteista. Palautettakoon
Jfässä yhteydessä mieleemme, että Canadan kalastusasiain ministeri
Sinclair ja ulkoministeri Pearson ovat vierailleet Xsiuvostollllossa —
'^j.jäväliltbmänä seurauksena siitä saatiin Canadan ''ylijäämävarastosta
/inyydyltsi .vehiiää 'Xeuvostoliiitoon ja eräisiin kansandemokraattisiin
^maihin/mikä sellaisenaan on ehkä pieni, mutta kuitenkin käytännölli­nen'esimerkki
siltä, mitä mahdollisuuksia on olemassa tällaisesta ys-ta\'
alli5estä vuorovaikutuksesta.
• E3;m:teriheail» pääaiJaflieestt t>^-i , ^ ^
m » U « « a v u a « J i S i U e D | c u t t i » ä a o t - ! » ' « c ^ r - r . ^ - L a i U r a n n i z o a U m U :^
t i toimen vastaan '»iaJter' H a x r i s i n P shersjen a n i AUied Vforiers U c i iS
tavaa tztpmnusta rotusjTjintään. e r i ^ ' ^^^j^ Ucaxrannöum Hai^ymäiCehl
baceim&Ua^y^im tu2iratiu> s e iftaalses
I n d o n e s i a s t a / ^ a m a i c a i U toi Yadyi-i
vaDclsta, ' '
mäen viimeisin - toimenpiteensä
kieltäessään : mahzai^
P a u l J t o b e ^ m i l t a o n cat hänen rSio!-
tittavds'.a k a n n a s t a a n ; s r o n ' Q u l s J e a u ^
ef va!n niitä tuhanzia caaadalaisla
icoätaan, jcUca haluavaa IcuuUa tstä
Jtintloisaa l a n l a i s a , v a n myös nata
Y h d y s v a l t a 'm neelc£rikanga:alsia iaoh'
t a a n ; j o i d e n k u n n i o i t e t t u j o h t a j a m r .
Robeson on. ^' -A , - -
Meidän ei tul!«i v a l i t a «anojamme
ärvosteilessamme m r . PickerfgiUiä M -
nen} vilmei4immän^^
mttpltemtä^ jo!?do6ta.
hänöi Itonttoriinsa t u l v i a sellainen
määtä protestetja, jotta iiän havait­see;
että hän e i o'e virassaan a r ^
teliakeeen sitä mitä meidän t u l i s i t a i
e l ' t u l i s i k u u l l a . Canadian Tribune.
Saiioia Tufclioliiiai^ta iSITX
\ Be oli kj^Imän s c d a s a l k a a,
lick» *cps!t3 jobd^ tilanteeseen, j c ^
TÄI Isauteeaune •nmaavnmi kelisr
ftafUrelvaa Tuldudnum «seistuil'
0£mjeunif.rtBsasakpUttt3ristÄ9»' j v.h^«]**^ o l U u o k i t e l t u tnuA^^at j a .vas- ; Eräs b a a p u r e s 5 t a a m e o l i v^et
beMa. Ke avaavat iäe»s ikfco. L^^J^l.St^flZf^^^Jfl^i^'' Tämä l i l a n n e c n n y t » u u t t u - . y k d a , fesäa Banekassa j a i
VMjOibm btnkitea Ja «atmtaan, ^ m^^^ys sitten Ue^ < j , ^ ^ rauftaniiikkeen mono- gaa-taa £slan nän l a a j a l U tunnt
Joka Immttrius^ on » U f a n o l . ^f^' »If-sca as:aa es o ie ^ ^ j g ^ ^^^^ i n,a:-<Idiista.' ^iT^J^JfJ^V^^^^F.lT-.S^l «ttä «ubanI5ike'ön koko | --Ja F a n i s i f c n u d a h t ^ j:än. 'P
ostavan J i p a n l . t a TO.000 l»-ititJiiz& lo-i
i:ikaläa. L a a t i z c s s a c n 48 k a n n u a ,
f K a s n n t e t t u lohi tuodaan JapaQ:r.a^
JelniattomÄna Ja taalla asetetaan J
k a n n u l h i n aaiocomaiäen yhtiön e i m sJ
KailaybtJöt o-/a^ väit*.aii«et; että^niiden f
varastoissa ei ole k y l l i k s i kazuiutet- f
tua l o h t a kotimaisen ks^-nnäntyy- ]
dyttämiseksL ^' " •
mi
mm.
mm
m
Viime afkoiiia o n monissa maissa
oUut:^ r o m a n i a l a i s e n kuvaamataiteen
näyttelyjä/ Jotka ovat olleet' yleisön
;suuressa&uo8!(»sa. S u u r t a - b u o n^
herätti ' esrietkiksi-; romanialaisen
g r a a f f l i s e n talteen näyttely H e l s i n ­gissä,
-joka näjrtettiln s i t t e n myös T u -
i ^ a Ja Tainpei'eell3. Suomesta tä­mä
näyttely, lähiötään: R u o t s i i n Ja
Tanskaan. ' > "
'Pekingissä on K i i n a n - ^ N e u v o s t o l l i -
t o n ystävyyden palatsissa avattu
näytteljr^Joitfa-on noin 1;200'romania-i
a i s r a ;kansarttalteen^^it^
ensimmäisenä t)äivänä:on^näyttelyssä
l(äynyt y l i 43.00p Jienlieä. Lähiaikoina
nämä näyttelyesineet lähetetään
S h a n g h a i h i n .
: tähiäji^^^
talteen teosten näyttely avataan B u l ­gariassa.
Tshekkoslovaklarsa Järjes­tetään
p i s l c k o i n : r o m a n i a l a i s e n maa­l
a u s - : j a rgraaf 11 i ?en talteen näyttely.
jo'xa.; s i t t en lähetetään^ -Saksan d*?-
mokraattlfiäen tasaTaltitan. j a :>Unka-rUn.
i 'Bc;m^nla2ai:la : taidenäyttelyjä L^JH
l i i c o m u s a v a t a v W l e n i i n ija vAntverper;
t i l i n .
M a i n i t u n union v i r k a i l i j a t sanoivat, t
että periaatteessa he .e:vät vastusta!
k a l a n t u o n t i a ulkomailta; kun: '8e!'ai-1
n e n t u o n t i ei vaan V3i}£uttaisi epa- j
e d u l l i s e s t i cinadasaisten kalastajien;
a a s m : i n kalan h i n t o i h i n , /. j
-Kalayr.tlöt ovat va'iuutt3tteeti k a - !
l a s t a j l en u n l o i l l ? , että näin e i tapah-1
du. K a i k e s t a h u o l i m a t t a u n i o n t a h o l ta
o n i lähestytty l i i t t o h a l l i t u s t a ; taricoi-t
u k s e l l a saada;s'Itä t a k e e t ; ; »^
mahdollisuuden estämiseksi </
TBI XABIES E9a>ICOTT,
C A K A X D A :
veiypomsaln 'ebläfssmstä,' Utbos-t
» ovat sefeä sairaita että (ooraa-
1'ttomia^ Kmlenune näinä päivi­nä
Pobjofs-Amerikassa paljon
raobasta, jok» . rakentuo 'pelon
(asapainolle*. Onpa jopa »eltabsia.'
k i 4 iat^A väittävät, että mftäiai-
^avaminfn ["par­taalla^:
sitä ^enenunän; pelotetaan
-vasfostalaa ylläpitämään ranha..
l^ssä väitteessä el ole sen enem-
'pää;- tervettä Spilieä koin losiik •
ta allaan. -
' Tosiasia on, että vetypommi el
ole mikään sodan jarrOiSe on ranr
&ui;-byväntabdon, Icottamnfcsen
Js äseisfariisunlsen snmitaan.ta- <
pabtovan kehityksen Jairn. Aivan -:
bll|attain punnitsi tnnnetto länsi-canadalainen
>' notiskonunentoija^r
QaroJd Welr'^tätä 'pelon ^asapal-
' ^ " ^ , ^ ? ^ r * - T ! r ' * ' ' E u r o o p a s s a , A a s a l a i s i l l a j a a f r i k k a - | jcstujen sUvoojatkin sleä p uh
h a i n o i a a , E : t a hetkeä e: vo:d3 d i p - j , , . , . , . ^tävjllämm« e i ole kävtettä- '
I o m a a t t i sm keinoin • venyttää t e h o i -
I i a a k s i välineeksi.
P e l o n tasapaino on yhtä ;räjälidyf-p
i t c i n e n Jcizin k a h d e n m i e l i p u o l e n vä-hnenklist3,
: ^ v « i d a odottaa; että p s -
laLtiUa ystäviUämm^ e i ole käytettä^
väsään järjestettyä voimaa, jotka •
saattaisivat esittää samaa osaa k u i n I
' ' M e lakkaamme olemasta
ahtaasti yksipuolisia''
Sylvi-Kyllikki Kilven puhe Lahdessa
ystävyyssopimuksen vuosijuhlassa
: 19els'nkL Suomen r ja Inn.
vostoUlton: välisen ystävyys-,:'yb-teistyö-
Ja avonantosopimnksen
fcahdeJsanneösa V vuosijcblassa
Lahdessa pitämässään pcbeesea
r. esitti SN^ Seuran pnheenjohtäja
Sylvi-KyUikU KUpi mlelenkiintol.
sen: katsankaen maamme snbtei-
; den.vkeblt]ri|Lseen niin itään v koin
länteenkin: päin sopimuksen vol-maa
»cloaikana: ^ Julkaisemme
ceuraavassa pääkohdat liänenpti-heestaan.
Korean ja Puolan
kauppasopimus
phjönkjangissa' ovat päätty)<eet
K o r e a n .'katisatidemokraattlsen t a ­s
a v a l l a n j a P u o l a n kansantasä<roi;».\n
kauppaneuvottelut. Yhteistyön j a y s ­tävyyden
hengersä tapahtuneiden neu­vottelu
j e n ' tukoksena K o r e a n j a - P u o ­l
a n välillä o n t e h t y sopimus.tav. i r 3 -
töimituksista : j a ' v maksusuorituksista
vuodeksi 1956. ' -
Tämän sopimuksen-mt^kaan Korfca^i
kansaUdemolcraattinen tasavalta l u l cr
t o i m i t t a m a a n Puolalle värimetah.-^ja.
ferroyhd^stelmlä, malmeja j a multa
tavaroita; Puola tulee tohnUtam.^an
K o r e a l l e koneita, v u o r i - j a rakenuus-t
e o l i s u u d e n tuotantokoneistoa,säiikö-tarpelta,
valssirautaa. - p u m p u l i k n n -
k a l t a Ja m u l ' » tavaroita.
f f • F /
Tshekkoslovakiassa
Praha, — Tshekkoslovakian kom­munistinen
puolue o n aloittanut tar­mokkaan
' t a i s t e l un henkröpalvontaa
j a s e n seurauksia vastaan, kertoi puo­lueen
äänenkannattaja; R u d e P r a vo
perjantainai hubtik.>> 13. pnä.. Seu^
rausten joukosta m a i n i t a a n elossa
olevien p o l i i t t i s t en Johtajien patsaiden
j a k u v i e n esUleasettaminen sekä .mah­tavat
Ja k a l l i i t j u h l a t ; M u u t henkilö-k
u l t i n vahingolliset seuraukset o n i t -
s e k r l t U ' i i n puute, y r i t y k s e t k a u n i s t e l ­la
todellisuutta, panna' pääpaino mer
nestylislfn .Ja vastoinkäymisien salaa­m
i n e n n i i n -paljon iculn >mahdo'lista.
Hude P r a v o arvosteli yksityisiä puo­lueen
Jäseniä. *'Jotka;putoelssaan ete­nevät
v o i t o s t a voittoon, mutta eivät
ajattele n-in p a l j on vallankumouksen
t a i ^^öläisluokan asiaa k u i n omien a n ­sioittensa
esilletuomista/'
L O N D O N V A P . \ A K S1
Tshekkoslovakian entinen varaul­koministeri
Arthxir London, jo'ia
v u o n n a 1932 tuonutttln elinkautiseen
vankeuteen, on .laskettu vapaalle j a ­l
a l l e , 1 m o i t e t t i i n virallisesti Prahas­t
a l a u a n t a i n a , h u h t l k . 14. pnä.:
Pääministeri Sirok}^ i l m o i t t i lehdis­tön
edustajille, että London on v a ­pautettu,
k o s k a o n todettu hänen Jou­tuneen
: s o s a l l s t i s ia lakeja vastaan
s u u n n a t u n : rikoksen uhriksi. Siroky
lisäsi; että p a r h a i l l a a n t u t k i t a a n n i l ^
tä k a h t a tuomiota, j o t k a langetettiin
oikeudenkä}-nnissä kommunistisen
puolueen johtajaa Rudolf Slanskyä käyttöön, o n vakaana esteenä t i i l d en
vastaan. Kysymyksessä on toinen v a -
raulkominlisteri Vavro Hajdu: joka
S i r o k y n kertoman mukaan pian pää­see
vapaaksi sekä e n t i n e n ulkomaan­kauppaministeri
Evzen -LoetoL Myös
heidät' on: tuomittu elinkautiseen
\-ankeuteen.
Kahdeksannen vuosipäivän/ j u h l i n ­nassa
on o l l u t - s u u r e n • h i s t o r i a l l i s en
tapauksen tuntua, se e i ole valaissut
v a i n oman maamme ulkopoliitt:6ia
oloja; vaan v a l a i i s u t u l k o p o l i i t t i s ia
pyrkimyksläi koko: Poh5ois»EuroopaE-sa
taustanaan ; m a a i l m a n p o l i i t t i n en
i e h l t y s . Huomattavat poliittiset . v i e ­r
a i l u t -eri p u o l i l l a raaaUniaa ovat a n -
tanset- eriko:sIaatuise.n, taustan* on;uI-ie
j u h l i l l e m m e . Tunnemme, et.ä m a a .
I m a s s a j u u r i : tällä hetkellä tapahtuu
p a l j o n , NeuvostolLtoiimaaratietöirien
pyrkimys ? . , k a j i ^ t i j v a l l s e e n , yst«jr|^~
i e e n kanssakäymiseen ja r a u h a n o m a i/
seen ystävyyden : rakentamiseen var=
kuuttaa rauhanystavla Ja; horjutfäai
vastahakoiSEmpIenkin ynseyica Ja vi,^
hamiellsyytta.
^Ystävyys- Ja avunantosopimuksen
solmiminen kohtasi vaatahakoisuut-;
t a . Väitettiin, että: joudumme lopulr
lisestl n.s. raut^es.ripua'"to:s2lle pioj.
lelle; että yhteydet rikkoutuvat, el ä i /
noastaan yleensä länteen, vaan vlelä-i
pä S k a n d i n a v i a a n k i n . E r i k o i s e s t i s u r ­t
i i n juuri vanhan j a luonnollisen
pohjoismaisen yhteyden ma/hdolllstk
r i k k o u t u m i s t a ja heikkenemistä.
' M u t t a miten o n käynyt? y
Kansainväliset yhteytemme ei. •
vät ole millään tavoin särkyneet.
Kulttnnriyhteydet ovat kaikkialle.
lisääntyneet, : turistiliikenne on:
vilkkaampaa kuin milloinkaan a i -
fcaisemmin, laivojen kolkuvnoro-/
Ja on vaoii vnodelta lisätty läi^-
teen päin ja lentoliikenne on kas. >
vannt moninkertaiseksL Kaiken-nimisiä
stipendiaatteja va hdetl an v
puolin Ja toisin.- Ei edes neuvos-;
.tovastainen lännestä tuotettu pro-'?'
jaganda ole: välientynyt:: Amer.k.;
kalainen filmi hallitsee häikäile­mättömästi
. elckuvamarkkinoita.
i Uutta on tullut vain kasvava y h ­teys
itäänpäin ja kolttuurielä-mämme
monisärmäinen rikasti^ i
minen täs:<ä suhteessa. Me lalt-r:
kaamme olemasta ahtaasti yksi­puolisia
Ja tekisi mieli sanoa yk­sisilmäisiä,
itse asiassa vain kasi.
tys Neuvostoliitosta on kansalais-'
tcn keskuudessa muuttunut, m<i'
alamme vähitellen tajuta sen
merkityksen kulttuurivaltiona ja -
sosialismia rakmtavana valtiona.
Me totuttelemme elämään nor^~
maalista ulkopoILttista elämää,'
rakentamaan rauhaa ja >-stä^'.
vyyttä r.aapureihin ja siksi ulko­poliittiset
suhteemme ovat hyvät; r-- •
O n ollut erikoisen mielenkiintoista
todeta, m i t e n neuvostoliittolaisella t a ­h
o l l a ;on todettu Suomen asema ja
merkitys Pohjois-Euroop3issa j a SitarL.
dinavlassa. Izvestija esim. k i r j o i t ti
h u h t i k u u n 6. päivän artikkelissa a n ' a r ­vioidessaan
ystävyys, j a avunanto­sopimuksen
merkitystä: ;
. " M a i t t e m m e vuosi vuodelta j u j i t t u -
v a l l a , ystävyydellä on myontemen
merkitys kansainvälisten suhteiden
paranemiselle yleensä j a varsinkin j
Pohjois-Euroopassa. Se- neuvostolfltJ
tolalssucmalaisen ystä%'yyden kehitys;
m l k a on tehnyt mahdolliseksi sopi­muksen
voimassaoloajan pidentäxon,
sen j a sopimuksen S N T L : n luopUzUI-seöta
ot&eudesiaan Porkkalan ahteen
k a i i i • h y s S E * ^
muuta k u i n että jfjeloteltu kansa e n ­nemmin
t a i myöhemmin iaskee/bävi-
_ DyiEsstt,vanoilleen.'::As^n y d i n . n n £il^
i bä;, e t t a o n o r e m i ^ ^ p^boloK
I. g i » t sy3i,;mifcö;'pä voida'vinnyt^
tääfioppiun^
mbtaaJiseeii r o m ^
:oman naielipuolisuuden tUaan.
E i o!e mitään;^yytä.sanoa- että de­mokratiat
ovat r a u h a n a s i a l l a Ja että
.Venäläiset Johtaja
yaiii n i i n . i ^ t^
t9a«.Ei o l e k y^may^ siitä, initä, k u k in
h a l u a a ; v a a n nutälniidn s a a sillä vär­i
i n , k u n m a a i l m a n :va'tlomi2liet p o h ­diskelevat
;^elo«i tasapainoaan",, ei-r
vätkä h a l u a perääntyä pelosta.
Voiko k u k a a n epäillä sitä. että jos,
iLalHtukset todella vilpittömästi p y r k i i
vät' aseistariisumiseen, n i i n voidaan
, j löytää^ myös tyydyttävät keinot y a i -
j . v c n n a n j a k o n t r o l i n toteuttamiseksi,
jakokouksen päätöksiin, joissa m a l m . I A s s i s t a r i i s u m i s e n valvonta Ja k o n t r o l -
t i a n . että Neuvostoliiton yhtenä t e h - on j o t a k i n sellaista, j o l l a o n t a k a -
meidäh maissamnie. M u t t a nähdäk­seni
: I q r s y m y s t m e t o o d j ^ on "yteinep ,„..,. j . . ^
: o l t e l tu henkilö käyttäytyisi muuten j ^ ^ ^ ^ " ^ ' " " ^ ' ^ ' ^ " ^ ^ ' ^
Asenne, joka on , suvaitsematon.
jäykkä..jopa l a h k o m a l n e n k i n . saattaa | leskelevan • t o i s i a n s a . '
o r a v a i k u t u k s e l t a a n v a i n myönteinen I s a n o i : • > - .
n i I h i n ; i o t k a o m a l ' a tavaHaaa haluäi- \ - x u g näky saattaa minut ha
r a n z k a n kiellä,;'
/ . • • •
S A I L U V AN
Tyttö o l i t u t u s t u n u t f a r m a r in
k a a n j a niinpä häntä oh pyydettj)
viikonldpLlla larr
Erääsa i l t a n a heidän kävellessi
huomasivat lehmän j a vasijfan
S i i l o J i F
s i v a t edistää jännityksen laukeamista | m a a n - s a m a a . "
tiim3T^ päSnt^firä'i'to*yut'^ämfMfT» '
P A S T O R I H E I N B I C H G ^ Y B E B ,
S A K S A :
: i S a a v u n k r i s t i l l i s e n rauhantyön pii­ristä-
j a tedän m i t e n paljon'siinä
" M i i s i e i " . , v a s t a s i tyttö,
on teidän l e l u n a . "
"sec
- j
tävänä u l k o p o l i t i i k a n a l a l l a on vält­tämättä
•kehitettävä j a lujitettava
ystävyyssuhteita^ Suomeen, R u o t s i i n,
Itävaltaan . J a m u l l i i n puolueettomiin
m a i l i i n ' .
K u n näihin a j a t u k s i i n lisää v i e ­lä
hnomautuksen, että Neuvo::tO:^ v
lilton;-'faholta.hyväks>-tään,kuu­lumisemme
Pohjoismaiseen Neu­vos
teon, pohjoismaiden eri p a r ­l
a m e n t t i e n väll&een yhteist; öeli.
medh j a että V O K 3 on a i n a pitä­nyt
Suomea Sfcandinaviseen
• osasioonsa kii-D^uvana; k u n o n olr s
l u t Ity:^m>k&es3ä. k n i t t u u r i s u h t e i -
d : n hoitaminen, o n todettava, e t.
tä Vstävyys- j a avnnantosopl-tpuksen
. voimassaoloaikana on
suhteemme S k a n d i n a v i a a n : lujit-};f:
t u n c t e!kä- r i k k o u t u n u t . .
Tolvömmevainihartaaiti, e t t i puo-ueetromuusajatur,
.voittaa alas muis­s
a k i n pohjcismaLsa j * e t ta A J m L n .
l i l t p s t a e r Q a m i a e n , o n > v a i n vajan'^^
s j ^ m y s l s o j j i i hyvin. ysiävyys^.Ja.avunr
antosopimuksen henkeen Ja s 2 n : vuo­s
i j u h l a n : t u n n e l m i i n , että: toivomme
pääministeri E r l a n d e r i n m a t k a a P o lu
j o l a n rauhan k a n n a l t a msnestyssel-lisenä.
Vapaa; puolueeton pokjioia
Neuvostoliiton turvallisessa nas^pu-ruudesia
on paras r a u h a n turVa k a i ­k
i l l e pohjoismaille. ' '
M l n i s t e r . e p kanssakäymisellä ' ja
i l o i s i l l a JiymyllLi ei kuitenkaan ole
merkitj-Eta ; e l l e i itse kansoja saada
myötämielisiksi heidän h y v i l l e p y r ^u
myfcsilleen. I t s e kansoissa elaa k u i t e n ­k
i n n i i n voimakkaana rauhantahto ja
t u r v a l l i s e n elaman kaipuu, etta ne
ovat helposti taivutettavissa tielle,
j o l l a rakenneiaan: kansamvälistä = y s ­tävyyttä
ja- luottamusta j a -jarrute­t
a a n scdanvalmiötelijain työtä. ' ;
Suomen kansan k e i i i t y k s e n t i e so_
danjälkelsinä vuosina on tassa^ s u h ­teessa
esimerkillinen. Itsenaisyysvuo-siemme
' e n s l m m a u t e n kymmenluku­j
e n vurallisesti kylvetty na^purlviha
j a : epäluuloisuus on - h a i h t u n u t j a .
haihtumassa eivät sitä enää. muyta
s o t a k i i h k c i l i j a l n - p y r k i m y k s e t h i i l i -
valkeakirjolneen j a m u u t v a l h e e l l i s i in
h a a n j o k a i s e n maan jokaisen avosy-dämisen
i h m i s e n t u k i . J u l k i s t a tukea
saadaan ammatti järjestöistä; kauppa­kamareista.
Y K : n . l i i t o i s t a ja.»eri m a i ­den:
e r i l a i s i s t a raulianliikkelstä.Näi-;
h i n v o i d a a n ' l u o t t a a : luotaessa luotta.-
muksen i l m a p i i r i aseistariisumisen
•määräysten toteuttamiseksi rehellir
s e s t i . " ^ ' V
S O S I A L I S T I N E N S E N A A T T O R I v :
C O R C N A , I T A L I A : ^ "
"^Nyt o n hyödytöntä puhua enää s i i ­tä;
kuka o l i oikeassa j a ' k u k a o l i väar
rassä: «tämä kysymys v i i t t a a aikaan,
j o i o m k a i k k i erimielisyydet olivat v a l ­koista
; j a - m u s t a a . Ymmärtääksemme
meidän o n m o l e m m i n p u o l i n , t u n n u s ­t
e t t a v a totuus • s a m o i n kuin erehdyk--
setkm, päämääränämme luoda: s u h ­teet,
j - t i a poikkeavat menneisyydes.
tä. K u n epäluottamus on poistettava
valtioiden :Va'iltä! rauhan l u j i t t a m i ­seksi.:
n i . n sen c n : ensiksi kadottava
laulxan voim.en keskuudesta.
>Meidänipni annettava, täliän panok--•
semme olemalla täysin suoria j a .-vll-
' p i t t d m i a . Ongelma menetelmlemme ja
,ilmalsukelnojemme muuttamisesta ko^
hoaa tilanteesta itsestään. Se e i ole
ongelma, - j o k a nousee esiin aseista-riismniS^
tysymyksen osana, vaan se on"
sjTitynyt, s en kjinssa samanaikaisesti
j a on nyt välttämätön ehto aseista-;
riisuminen kehitykselle j a ratkaisulle.
S c ' syntyi sinä päivänä, j o l l o i n pää­timme
asettaa. asel;tariisumisen t oL
mintamme: keskipisteeksi. Päämää­rämme
v a l i n t a o n pakottanut meidät
valitsemaan toimintamuotomme, teh­tävänämme
on m y t toteuttaa nämä
käytännössä.
A s l a jonka puolesta; kamppailimme,
eteni huomattavasti j a odottamatto­man
paljon, mutta järjestömme ja
valkutusvaltaname ei ole kasvanut s a ­massa
suhteessai Tämän -vuoksi m e i ­dän
: on tarkistettava menettelyta-r
pamme j a asenteemme, j o t t a voisim­me
• o l l a varindja työmme J a p y r k i -
mystemme-menestyksestä.
T a m a r i s t i r i i t a on todellinen tie­t
e n k i n v a i n n i i n k a u a n • k u i n pidämme
itsemme ainoana - rauhanpuolesta
esiintyy^:epäluidoa teidän: äuurliiket^
tänne -kohtaan. Ed^^t^^^
lehdistöä, jok^ elää - kylmästä sodasta'
Ja^jokapitää l i i k k e e n n e j a s en i i u n i sr
t e n -leimaamista viisauden s u u r i m p a -
'^na huippuna:, r K i m r a n s k a l a i n e n -sa^'
nänlaskii sapoö,: että sota o n s u u r in
hölmistäjä; n i i p i e pätee v myös. k y l ­mään
e 'sotaan. K u n Länsi-Saksan
lehdistö v i i m e Viikkona j u l k a i s i u u t i ­sen,^
että^:Gryber matkustaa T u k h o l ­maan
rauhankokoukseext, n i i n m i n u l le
jäi :nälden'kirjoitusten mukaan ^vain
v a l i t t a v a k s i j o k o typeryyden t a i luon-:
teettomuuden väliltä.: Joko minä e n ^ .
näe - T - ; n i i n n i i n u L ' e s a n o t t l u i — mitä i la puolella
Asiantuntijat varoitltavs
tulvavaarasta
W l n n i p e g . — Tällä alueella pä
tuvat i h m i s t e n - m i e l i i n V. 1950 si
ta ; v a h i n k o ^ . aiheuttaneet tu
a s i a n t u n t i j a i h ennustaessa; että F
ga A s s i n i b o i n e - j o e t . v o i v a t tulvia
äyräittensä tänä keväänä;
R e d - j o e n veden - p i n n a n ennu
taan n o u i e - a n 24 — 30 j a l k a an
t u : v a l h s e n t i s o n , : r i p p u e n ilmoi
V. 1950< se nousi 30.3 j a l k a a n j a tu
mmen. a l k a a j o 'vähän alle: 20 j a
Sfttfen.v.;'lE50: rakennetut padot c
ieskimäärln*.: 235 -jalan::.- korkeud
jff u?reita k o t e j a sijaitsee turvatton
Huolestuneisuuteen johtaa tän
-vuotinen - ennätysmääräinen. lue
täällä tapahtuu, -tai s i t t e n en halua,
nähdä -sitä;: sil'ä siten m i n u n olisi
myönnettävä; että täällä k u k k i i v a i n i ; r a l j o u s ; : J o s se - lumimäärä satt
p u n a i n e n ; Moskovasta johdettu tqir sulamaan n o p e a s t i s e g o h t a i s l m a li
m i n t a , " ; ' E n t o k i v o i o l l a n a i n h a r k i tr
semäton j a -niinpä v a s t a s i n näille k i r -
joitta"jme,
j o k o te olette tyhmiä tai s i t t en
ostettuja. •
V o i i i väin sanoa, että näen täällä
enemmän uskonnollisten p i i r i e n edus-;
t a j i a k i l i n marxilaisten puolueiden
toimihenkilöitä.
Eikö lisäksi o l i s i iiäpeäksi n i i l l e i h ­m
i s i l l e ; j o i l l a o n : uskonnolliset siteen­sä,
jos h e e^vät t u n t i s i ; tätä suurta,
liikettä. Eivätkö k a i k k i suuret u s -
kamppailevana elimenä. Tämä t i l a n -
Javäärilnperustelhin rakentuvat p r o - i n e löi leimansa naäärätyUeaikakau-pagandayrltyitset.
Idelle. j o t a k e n t i i s ei voida pitää oi-k
o n n o l l i s e t . l i i k k e e t j u l i s t a opeissaan
suvaitsevaisuuden' sanomaa?
Onko mlnunv m u i s t u t e t t a v a : teidän
keskuudessanne olevia kristittyjä SUT'
tä; että kolmen k ^ l s t i l l i s s n ; j u h l an
sancmassä on s a n a ' r a u h a ."
. M u t t a sanon avotaiesti, että olfsln
hyväksjrriyt ^kutsun, v a i k k a ' s e n o l i s i ­vat
esittäneet v a i n m a r x i l a i s e t.
K u n ihminen: o n pudorinut: veteen,
o s a l l i s t u n pelastustyöhön r i i p p u m a t ta
siitä,mitä merkkejä muut pelastajat
kantavat.
Tässä — rauhantyössä — ei ole
kyseessä :' v a i n U i m i s e n ; vaan - koko
m a a i l m a n pelastaminen. Minun on
tehtävä tässä henkilökohtainen tun­nustus.
\En seisoisi-'tässä puhumassa j a ; lu->
kemassa, mikäli k o m m u n i s t i s e t toverit
eivät o l i s i m i n u a kahdesti ^oraan h e n ­kensä
a l t t i i k s i :pannen-: pelastaneet'
D a c h a u n keskitysleirissä.
O l i s i k o minun- hävettävä tätä C UT
tisten tovereitteni uhrautumishaluä?
N y t saanen kysyä yhtä avoimesti, eikö
myös.mapd'aisten edustajain k e s k u u ­dessa
esiinny ylimielisyyttä: n i i h in
k r i s t m i s U n pih-eihin, 'Jotka myös te­kevät
rauhantyötä? ^ ^ ^
O l e t t e k o te, marxlstlset- rauhanys-tävät,.
a i n a täysin arvostaneet toisesta
leh-istä tulleet ihmiset? Ettekö te o le
monesti- pitäneet itseänne edistyksel-iisemplnä
Ja.tolmeUaampina? Airve-l
e n ; että siinä - ^ l l s i : vielä-paljon t a r -
k i s t a n i i s t a . Luottamus r a k e n t u u y m -
märtämyksere.
tujen j o k i e n tulvimiseen.
TäTiän mennessä o n j o u d u t t u 1
purnaan:: 5400 neliömaillsta^far]
maita, M o r r i s s i n kylässä 'valmist
dutaan joukkomittaiseen evakuoi]
seeni : E m e r s o n i s t a j u u r i etelään
j a i t s e v a a n S t . : N o r b e r t U n asti odo
taan t u l v i a v a i l l a minkäänlaista t
vaa. <
Idän cljytuotanto
N ; w York. — M a a i l m a n öljynti
tanto loi; . k a i k k i V ennätykset ,:Vii]
•vuonna, käy:;ilmi: B u h e t i n of • Stasfc
t i e s in huHtlkuun 'numerosta.^ ; ;
Kcski-Itä lisäsi osuuttaan: tuota
nosta 19.5 p r o s . 20,4 -prcs. j a mu
lisäyksat ' l a s k e t a a n itä-Euroopz
Neuvostoliiton j a Kihaan- tiUlle.
i .-Mitä-* tulee> pohjois-AmerlkanHlIjy]
tuotantoon, f o l i ' • absoluuttinen lisä
.toiseksi s u u r i n sen h i s t o r i a s s a ; mut
siitä h u o l i m a t t a j a t k o i alueen osu
maailcQ^n tuotannossa laskuaan Ja i
vuoden aikana vaille 47 pros. sot
edellyttänyttä 64 "pros. vastaan.
Meidän on saataVa toisemme mal
d o l l i s i m m a n h y v i n ymmärretyiksi
hyvä tahtomme u s k o t u k s i ; Täm:
avomielisyyden , o n -astuttava jäyki
dogmaattisuuden tilalle,: i j o t a vie
eshntyy ja : järjestöegoismln tilal]
j o k a yhä vielä k u k o i s t a a'
K a i k e s t a • egoismista- on-: Järjesti
egoismi: v a a r a l l i s i n t a ; : k o i k a se v
esiintyä: n i i n itsekeskeisenä j a omi
ijyväisenä.
: Tolsia kohtaan esiintyvä suvaitse
vaisuus johtaa työn suuntaamisee
yhteen uomaan k a i k k i e n n i i d e n kot
d a l l a , j o i l l a o n sama päämäärä. M
n u n käsittääkseni olisi tämari hetke
suurin; tehtävä yhdistää' k a i k k i r a i
Kantyö, olkoon s^ s i t t en poliittisen
humanitäärisellä tai uskonnofiiseU
p o h j a l l a ; yhdeksi s u u r e k s i ; v i r r a ks
SU'ä tämä k a i k k i ön^almisteluasli:
uudelle"^ tielle, jonka h a l u a m m l : löj
täa".
"Niin muuttuu maailma, Eskoseni"
O n s e tämä maailma p a l j o n muut­t
u n u t — j a muuttuu -vielä edelleen­k
i n r m e i s e s t i ; entistä: nopeammassa
tahdissa. ^
E i ole kulunut vielä:- nAiuta: k u in
m u u t a m i a : -vuosia siltä' j o l l o i n " pää­asiassa
—;'ei t o s i n a i v a n y k s i n — v am
työväenhikkeen, vasemmiston :taholta
v a r o i t e t t i i n , ;;että yhdysvaltalainen
suunfiäoma:uhkaa^häv^ttää Canadan
nimimerkillä t u n n e t u n propagandalai^
toksen kirjoituksen; missä selitettiin
j u u r t a jaksainv että . ' ' k o m m u n i s t i n "
tuntee mukasiita.että: h a h arvostelee
Y h d y s v a l t a i n .-pääoman tunkeutUmis^
t a Canadaan., ^
- S e n jälkeen o n V a p a a Sana tehnyt
h y v i n tervetulleen paraniiuksen k a n ­nassaan:-'
; S e e i ole t o s in antanut j u l - :
k a i s t a selitystä; k a n t a n s a : muutofcses-itsemääräämiisolkeiiäen
j a tehdä C a - j t a . M u t t a :Vapaa S a n a n k u n n i a k s i on
n a d a n asukkaista ja kansalaisista s i t t e n k i n sanottava, että pelkäämättä
" p u i d e n hakkaajia j a veden k a n t a - •'kommunistiksi'' leimatuksi tuloa se
j i a " ulkomaalaisten isäntien hyväksi, j o n -viimeaikoina j u l k a i s s u t esimerkiksi
! C C F : n johtajaln lausuntoja, missä
N y i sen ajaan puhuvat tämän v a s tus t e t a an ; i u p tmo n ^
maan. ieoUisundellev tulevalle ke­hitykselle
i|a hyvinvoinnille vaa-,
rallisesta ulkomaisen (yhdysval­talaisen)
pääoman vaaroista kai­kenlaiset
sanomalehdet, julkaisut
-jä sellaiset polltiibotkln. kuhi
esim. torypuolueen johtaja eversti
George Drew.
Jan luovuttamista yhdysvalta'aisaie
suurporhollle jne.;:: O n p a s e n omissa-
I k i n k i r j o i t u k s i s s a ilmaisti£:saina'nlaisia ^
ajatuksia Canadan kansalllsetujen
1 puolustamisesta — joiden perusteella
on esim. Vapaus aikaisemmin joutur
nut k a n t a m a a n ^ u n a k a u h U n l i e t s o j a in
p o l t i n r a u d a n merkkiä.
voimien tiellä, j o t ^ a haluavat muut­taa
Skandinavian ma.it uusien sotl^j ta o n tässä voittanut alaa.^^^^ -
P a l a u t e t t a k o o n mieliimme eräs t a -
litikaUe;. vedotaan.. Neuvostoliiton
K o m m u n i s t i s e n Puolueen 20: edusta-
O n hauska nähdä miten hyvä asia { Kuten sanottu, me olemme h y -
edistyy j a menestyy! 6 n ilahduttavaa J -vin-jmlellssäqime siitä, että. hyvä ,
nähdä, m i t e n esimerkiksi tämän^pal-^jasi»^^^ TO
j o n p a r j a t u n Vapaus-leÄdenkin k a n - r - tusloi >Mc o l e n^
sämme> siitä; ettei enää tarvitse
viitenä ki^tclla^ Vapaa Sa-
: ' ' i i a i i ; k ^ D S » '
myfcsistäl On a i s "päästr askel
' Bhnrimälgi i y h f e i s ymmärrystä :
hyvin tärkeässä asiassa.-' Jatkn-l
a a l l i s t e n seikkailujensa ponnahdus­l
a u d a k s i " : Samalla^ k u n annetaan
tunnustus S u o m e n puolueettomuugp»b^iTorontossa ilmestyvä Vapaa Sänä- oi-:
p a i i i . ' M u u t a m i a vuosia:sittäijullcaisi(
k e i n : ' t o i m i t u s p a l s t a l l a a n eräitten
Suuryhtiöiden v a r o i l l a : t o i m i v a n , C. S .
: koon ja voimistukoon: tämä kehi-tyssuunta
:pareounan yhteisym-inärryksen
saavnttamiseks täkär
"Iäisten maanmiestemme- keskun-dessa^
M u u t e n o n m i e l e n k i i n t o i s t a todeta;
että yllämainittu ,C. S. nimimerkillä
tunnettava Suuren r a h a n propagan-dalältoskln
o n j o u t u n u t kovan edessä,
a i n a k i n soutamaan j a huopaamaan
tässä kysjmayksessä. -
Tosiasiassase' on joutunut s
- mään omia' -^^k^npnlrffifi^n ''siltä,
että muka 'vain ''itomninnistit*'
; haluavat puolustaa tätä maata;jav
kansaa: ytJdysvaltalalsensnmiiää.-::
. oman isännöimispyrtumyksiä: vas-. :.
taan.
:.;, •:.•;••;••:";'^;;^:•.^,';•;::•:::.;:V';;;,>"•^:;:•. -/:"^;Äjf.i',^-r:::;,v,.:;':^
Niinpä m a i n i t t u propaganddflaitcs
värkkäsikm noin -viikko : s i t t e n ^ ^ u l -
kalstayäksi :: a r t l k k e h n , : missä sano­t
a a n : - ' ~ ' ,V
"Viime aikoina on kuulunut
mdko .paljon 'ameiikkaJafaEcsta
-vaikutuksesfaV Canadassa; Joku
-määrä ' siitä' puheesta ' on . oOnt .
^rkevaä ja Intohlmotonta. Joku
:: määrä :siitä on' fJBffr»» blint: huo^
:lestnm&ta Ilmaisevaa j a arvöste^
levaa. On nCtii. jotka pitävät,
;'et«ä me canadalafset.olemmeOlian
/, valmHta . myymään csikoisolkeii-temme
ja luopumaan luonnon- ^
T^kfcantjsistammp — J a että mei-fin
pitäisi • ryhtyä töimuipitelsiini
' rajoittaaksemmeybdysvaltalafe-
- t m > vaOntttiksen kaikissa isnun-lässa;
rahallisessa,, knlttnnnsessa
Ja muissa ; . . Ne eivät ole «pöL-terveellisiä
ilmaisuja; eikä-ne ole
varmaankaan uusia . .
:.:'•:--'vV:^'^'-:;^---^^ '/:.-•:•.' ':
• K u t e n huomataan, C ; S. o n tehnj
melkoisen v o l t i n Ja " k i r j o i t t a a nyt; ku
ten esimerkiksi Vapaus o n kirjoitta
n u t i v u o s i vuoden perään! Tervetulo
Vaan tänne-"kommunistien'' joukkoo
— vesi o n lämmintä! '
C: S, t i a l u a a k u i t e n k i n vielä? vähä
" s u u t e l l a " j a "yrittää "selittää", ett
v a i k k a Y h d y s v a l t a i n ^ pääoman tun
keutumisessaionkln arvostelun varaj
niln.v a r v o s t e l i j an äänenpatoosta voi
d a a n muka-'vleläkm tuntea? mikä o:
k o m m u n i s t i ! ' _
• M u t t a päästäkseen tähän; eriskum
mallis3« i lopputulokseen G. S ; joutu
turvautumaan väitökseen, .ettei Y h
d y s v a l t a i n ' pääomalla " o ' e muka m l
tään /'pahoja' a i k e i t a Canadaan näh
den". " . . . E i ole olemassa mm
käänlaista: a m e r i k k a l a i s t a :vfeiikeily'
cankdalaisia vastaan . . . E i o le ole
massa - Y h d y s v a l t a i n : puolasta • mitääi
ilmeisiä, pobittasia suunmtelmia Ca
nadan suhtesn . . "
Näm o n C . S : s t a tultut taikatemp
pujen tekijä. ,Se o n vetänyt silkki-h
a t u s t a jäniksen j a tehnyt yhdysval:
talaiseUe pääomalle sekä " s i e l u n " etU
"tunteetT^!:.Tosiasia luonnollisesti on
e t t e i pääomalla ole: kampaakaan, et­tei
siEä .;o'e s e n p a r e m m i n 'i^^yviä'
k u i n .i"hugnojakaan?Iaikeita ,—: v a a i
y k s i määrää. väHpä&näärä :; toimmäis-v
o i t t o j en ta^-oittelii j a tässä tapauk­sessa:
meidän: c a n n d a l a i s t e n ' kustan-n
n k s e l l a . > ^ < - ,
; M u t t a : a n n e t a a n a j a n k ^ ^
kai. ' C . S . h u o m a a vielä tämänkic
-merisehtyksensä' paikkansapitämättö-myyden.
— Känsäkoura. ,