1959-04-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2. fc PA U S (UBEBTY)! i;^-|Independent »Labor ^ Organ ^of ^Finnish Canadlans. -Es- \ tabllshed Nov.,6. 1917. Authorized 83 second. class mail by the Post •/ Office Department. Ottawa, Pub-iish^ thriqe - weekly: Tuesdays.K :'Ihui^ays and: Saturdajrs by Vapaus'; Publishing Company Xtd;; at 100-1025 Elm St. W. Sudbury, Ont. Canada.- Telephones: vBus,; Of f ice OS; 4-4264; i EditorlBl Office OS. 4-4265 Manager E. Suksi.'Editor.-yy. Eklund MaUing' address.-.Box .69,; Sudbvryi^jOntario.; Advertlsing, rates; upon'!<application. Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: ^ 1 vk. 800 6 kk 4.25 •• '• 3 50' Yhdysvalloissa; 1 vk 900 6 kkMSO Suomessa: 1 vk 950 6 kk 5.2ä' Adeiiauer ^'potkaistu yläkertaan" ' Kun tavallinen työläinen tai toimenhaltija syystä tai toisesta tulee "tarpeettomaksi", hänet erotetaan tehtävästaaän ja heitetään työttömien armeijaan. v Mutta isoisten kohdalta on asia hieman toinen. Erotta-* inisen jamlosheiton asemesta heille varataan tavallisesti joku leppoisa ylempi virka — toimesta erotettaessa heidät "potilaistaan yläkertaan" sanan varsinaisessa_merkityksessä. — V Kuluvan viikon yjksi kaikkein huomatuin kansainvälinen pohittinen tapaus olikin epäilemättä se kun Länsi-Saksan- "rautainen" amerikkalaisjohtaja, liittokansleri Adenauer "suostui puolueensa (kristillisdemokraattisen puolueen) esitykseen, että han ryhtyy presidenttiehdokkaaksi", kuten uu-tistiedoissa viattomasti kerrottiin. Pitäen mielessä, että presidentin virka Lansi-Saksassa on vain '^kunniapaikka", tama uutinen tarkoittaa selvästi sita, etta "kristillisdemokraattinen puolue" on päättänyt "potkia yläkertaan" johtajansa, joka on syystä tai toisesta tullut käyttökelvottomaksi. Ken tata tul-kiiitaa epäilee, hänen sietaa palauttaa mieleensä, etta viela muutama viikko sitten puhuttiin ilman muuta selvänä asiana, että tri Adenauer ryhtyy v. 1961 pidettävissä vaaleissa neljännen kerran puolueensa kansleriehdokkaaksi. - Mistä johtuu tama yhtäkkinen "mielenmuutos", mika son aiheuttanut mm suurta kohua kaikissa kapitalistisissa 'maissa, se on vaikeammin todettavissa. Ilmeistä kuitenkin on, etta kansleri Adenauerin "jyrkällä" asenteella on siina tärkeä osuus. ; Kuten tiedetaan, nyt kaynnissaolevan idan ja lännen välisessä keskustelussa on kansleri Adenauer ollut kaikkein •jyrkemmin kielteisellä kannalla neuvotteluratkaisuja vas- .taan. Samalla kun esimerkiksi Britannian pääministeri Mac-miUanin kerrotaan kannattavan seka ulkoministerien etta korkeimman portaan neuvotteluja "jos" ulkoministerikonfe- •renssissa saadaan joitakm tuloksia, tn Adenauer on vastus^- 'tanut kaikkia neuvotteluja Saksan ongelmasta Neuvostoliiton kanssa. Adenauer on vastustanut vallitsevien tosiasiain tunnustamista siita, elta nyt on olemassa kaksi Sak.saa. ?osia- 'listisella tiellä oleva ja kapitalistinen Saksa. Adenauer on vastustanut kaikkia käytännöllisiä neuvotteluja kahden Sak- . -san yhdistämisestä silla nimenomaisella perusteella, etta »Lansi-Saksa saa jotenkin, lossakin tilanteessa vallatuksi, sulatetuksi tai kaapatuksi Ita-Saksan siten, etta sieltä havite- Itaan sosialistinen järjestelmä. f Samalla kun kansleri Adenauer vastustaa Saksan yhdis- 'tamista neuvotteluteitse, han hautoo ilmeisesti sotaisia rer vanshiaikeita. Tama selittää sen, miksi kansleri Adenauerin ^kerrotaan huudahtaneen suuttuneena Britannian paaminis- :teri Macmillanm Moskovan matkan johdosta: "Ne brittiläiset! Heidän pitaisi oppia, etta he eivat voi •enaa johtaa mannermaata. Saksa ja Ranska ovat mannermaan johtajia." Sotapoliitikkojen ja sotatarviketehtailijain kannalta kat-jsoen kansleri Adenauerin neuvotteluvastainen asenne on ymmärrettävissä, silla hänen tavoitteenaan on ollut ja on ilmeisesti vielain Saksan "yhdistäminen" asevoimalla. Lansi- Saksan militarismin uudelleen aseistaminen onkm edistynyt JO nim pitkälle, etta esim. Timesm Bonnin kirjeenvaihtaja Arthur J. Olsen tiedoittaa, jotta "Lansi-Saksa on jo tana vuonna valmiina yon kuluessa muuttumaan atomiasesotilas-vallaksi". Olsen huomioi, etta Lansi-Saksan 'asema sotilasvaltana ja sotatarpeiden tuottajamaana" on nopeasti saavuttamassa Lansi-Euroopassa sen hallitsevan aseman, mika silla ön ta^ lous- ja finanssimaana. Hyokkayshenkisen puolustusministeri Franz Josef Straussin johdolla Lansi-Saksa valmistautuu suunnittelemaan ja rakentamaan lentokoneita, hävittäjiä ja vedenalaisia. Neuvottelut ovat loppuvaiheessa, selittää Olsen, Lansl- : Saksan, Ranskan ja Italian kesken suta, etta ne rupeavat yhteisvoimin valmistamaan amerikkalaisia alhaalla lentäviä, vlentokonetorjuntaan sopivia HawkrOhjuksia. "Eurooppalais- - tankin" jms. tuottamista pidetään itsestään selvänä asiana 'lähitulevaisuudessa. "Lansi-Saksassa ruvetaan tuottamaan yha enemmän raskasta tykistöä, silla (L-Saksalla) kun on si- • joitettavaa pääomaa ja tuotantovälineitä sita^ varten" sanoo Olsen. _ _ _ ^ Sotaministeri Strauss selittää, etta Lansi-Saksan armei- ' «tjalla on JO sen ensimmäiset, atomilatauksella ^varustetut oh- - jukset; ja että. LansnSaksan sotilaat opiskelevat amerikka- . alaisissasotatukiasemissa miten käsitellään naita aseita. Länsi- Saksalla, sanotaan myos' olevan jo lentokoneita, jotka voivat kuljettaa atomilatauksella varustettuja pommeja. Kaikki tama edustaa kansleri Adenauerin revanshipoli-rtiikkaa. vjoka: uhkaa ihmiskuntaa taas maailmansodalla: - Missä määrin jos lainkaan, kansleri Adenauerin "ylaker- 'taan potkiminen" edustaa taman renvashipolitnkan hylkaä- I mistä, sen nayttaa lähitulevaisuus. Ilmeistä kuitenkin on, ^*etta Lansi-Saksan hallitsevissakin piireissä on jo vakavaa ^erimielisyyttä taman hirveän its&murhapolitiikan suhteen. Teräsputkia pidet-1 fiin strategisina I toimittaa fnJiHih i New York. — ,"USAn hallituksen kauppapolitiikka Neuvostoliittoa-ja muita sosialistisia maita kohtaan on epärealistista;.ja vahingollista!'; kirjoittaa amerikkalainen kauppalehti "The Journal of Commerce". Lehti selostaa Pittsburghissa: äskettäin pidettyä 13. kansainvälistä kauppa-konferenssia ja lainaa amerikkalai-: sen talousasiantuntijan -Rundtin mainitussa tilaisuudessa esittämää kärkevää arvostelua hallituksen noudattamasta id a n kauppapolitiikasta, Rundt mainitsi puheessaan, että _Pittsburghm terästehtaat ' saivat Neuvostoliitosta suuren saumattomia terasput-kia koskevan tilauksen, mutta hallitus kielsi lisenssit. Seurauksena tasta oli, etta Neuvostoliitto on nyt tehnyt samasta tarjouksesta kaupan Lansi-Saksan kanssa. Toisena esimerkkina Rundt mainitsi, etta Neuvostoliitto on toimittanut huomattavia eria bentso-lia eräälle suurelle amerikkalaiselle yritykselle. Bentsoli on vähintään yhta "strategista" kuin teräsputki, mainitsi Rundt. Tiedän useita ame-rikkalaisKi, jotka haluavat myyda tuotteitaan Neuvostoliittoon, mutta heidän anomuspaperinsa ovat maanneet kuukausikaupalla Wash-inqtonissa. Jos voimme ostaa miksi emme voi myyda? kysyvät useat amerikkalaiset liikemiehet. Hallituksen vastustaessa kauppaa Neuvostoliiton kanssa menetämme lu- L o n t o o . ' (KU) "Perääntymi-t seksi::Moskovasta^?: mäSritteli eräsi työväenpuolueen :: parlamentinjä-^' sen /Englannin pääministeri Harold Macmillanin kiertomatkan . Bonnin ja Pariisin kautta Wash^: 4ngtoniin. Ensin vMoskovassa.oli;^ keskustelujen "f; alaisena > '/disen-- gagement"; suurvaltojen' sotilasvoimien vetäminen pois 'Keski- Euroopasta, Pariisissa ja Bonnissa se vesitettiin sitten, "ohennetuiksi" joukko-osastoiksi ja Wash-ingtonissa päädyttiin lopuksi vain nykyisten voimien "jäädyttämiseen". Mutta samaan aikaan, kun Macmillan neuvonpidossa eraan liittolaisensa kan.ssa tuli paljastetuksi koko maailman ede.s.sa ja joutui yha heikompaan asemaan, pili työväenpuolueen johto kotona kokouksia henkilöiden kanssa, joita useimmiten luonnehditaan •vihollisiks)". Neuvostoliittolainen parlamenttivaltuuskunta, joka Mihail Suslovin johdolla oli taalla eräiden työväenpuolueen paiiamenttijasenten epävirallisena vieraana, kavi ystavalli- .ses.sa hengessä ke.sku.steluja työväenpuolueen ylimmän johdon ja ammattiyhdisty.s- ja osuustoiininta-kuisasti edullisia tilauksia, mainitsi Rundt lopuksi. Suomen NLn ystävyyden suuri vuosijuhla H:ssä Ajan kuva Saatuamme rajan eteläpuolelta virallisten piirien r''toivor: rikkaita" sehtyksia ja povauksia siita, etta Yhdysvaltain la-makausi on voitettu, etta tuotanto oh jyrkässä nousussa ja : '^työttömyyskin vähenemässä; mesaimme keskiviikkoa "seuraavanlaista, mitaan reunahuomautuksia kaipaamatonta ; uutistekstiä: 1. Washingtonissa kokoontui — ensimmäisen kerran 30- luvun nälkävuosien jälkeen — 5,000 työtöntä, joiden puhe- 'mies, AFL-CIO:n presidentti George Meany tuomitsi halli- ! tuksen ohjelman joka aiheuttaa joukkotyöttömyyttä ja mhi- J millisiä kärsimyksiä työttömille. *' 2. Eräässä New Yorkista tulleessa uutistiedossa sanotaan '•"Yhdysvaltain yhtiöiden'rikkovan tana vuonna kaikki enti- *set ennätykset, ja etta tämän hetken kysymyksenä on vain "se, kuinka} suureksi* nousee yhteenlaskettu voittojen summa. 'jEkonom'istien keskuudessa ei ole täydellistä yhteisymmär- • ^rystä', mutta nyt veikataan, että ne (voitot ennen^verotusta) ! •«lievät olemaan yllättävän suuret, paljon suuremmat mitä Helsinki. — Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-^ yhteistyö- ja keskinäisen avunantosopimuksen llvuosijuhlaa vietettiin sunnuntaina, huhtikuun 5 pna Helsingin Kulttuuritalolla. Tilaisuutta kunnioitti lansaolollaan tasavallan presidentti Urho Kekkonen puolisoineen. Neuvostoliiton edustajana juhlassa oli ministeri A. P. Volkov. Tilaisuudessa nihtiin runsaasti arvovaltaista kutsuvierasjoukkoa, Neuvostoliiton suurlähettiläs Zaharov ja kansandemokraattisten maiden Helsinkiin akreditoidut d i p lomaattiedusta-jat. Suomen valtiovallan edustajina juhlassa nähtiin pääministeri Sukselainen seka ministerit Tömgren ja Karjalainen. Juhlan oli järjestänyt Suomi—Neuvostoliitto Seura. Juhlassa puhuivat pääministeri V. J . Sukselainen seka ministeri A. P. Volkov. Sen Iisaksi esitelmöi S u o m i — Neuvostoliitto Seuran varapuheenjohtaja prof. Göran von Bonsdorff. Tasavallan presidentin saavuttua juhlaan soitti varuskunnan soittokunta molempien maiden kansallishymnit, jonka jälkeen puhui pääministeri Sukijelainen. Puhuja käsitteli ystavyy-ssopimuksen merkitystä Suomelle kosketellen siina yhteydessä naiden naapurimaiden suhteiden kehitystä viimeksikulu-neen vuoden aikana. Puhuessaan tasavallan presidentin viime vuoden kevaana ja taman vuoden tam-mikuu- ssa suorittamista matkoista Neuvostoliittoon, pääministeri totesi, etta naiden kahden matkan välinen aika suhteissamme Neuvostoliittoon on tilinpaatoksessa mer-kitava menopuolelle. Sen olemme onneksi sivuuttaa nect, mutta sitä tärkeämpää on palauttaa mieleen ystavy>ssopi-mukscn ensiarvoinen merkitys niin suhteillemme naapuriin kuin maamme turvallisuudelle, yleensä. Sopimuksen sisalto . on meille viimeaikoina entisestään kirkastunut Epäilijöille, jotka ov.it siita etsimällä etsineet salattuja taikoiT luksia, viimeaikaiset tapahtumat ovat kiistattomasti osoittaneet, etta sopynus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta tarkoittaa juun sita. mita siina sanot:ian. Olemme nähneet naapurimme joh- ! donmukaisesti ia ehdottomasti. pe- , rustavan suhtautumisensa sopimuk-! sen periaatteisiin. Omana asimiam-[Puolestaan pitaa NATOa 'tay me'on osoittaa vakuuttavasti, että I sm käyttökelvottomana'.. kanta, jo liikkeen ^korkeimpien;^ohtomiesten kanssa'' \ ^ ' l ' Kun NLnl täkäläinen suurlähettiläs Malik.järjesti'jaähyvaisvastaan^: oton Suslovin johtamalle valtuuskunnalle, tarjoutui kirjeenvaihtajallenne tilaisuus s keskustella Suslovin Itsensä sekä • eräiden' työväenpuolueen johtohenkilöiden kanssa. Gaitskell heidän joukossaan. Suslov lausui vastauksena kifjeenvaihta-janne kysymykseen; etta' hänen matkasta-saamansa vaikutelmat olivat erittäin myönteisiä ja etta sen tuloksena on epäilemättä voitu lujittaa molempien maiden välisiä suhteita. Tama voidaan ehka tulkita pelkäksi diplomaattiseksi kohteliaisuudeksi, mutta vJisemmistosuven tunnettu edustaja lan Mikardo lausui hetkeä myöhemmin taman kirjoittajalle, etta Suslov oli myonlei.se.sti yllättynyt havaitessaan, miten vahan erimielisyyksiä on enaa olemassa NLn ja työväenpuolueen ulkopoliittisen a.senteen valilla. Kun huomautin lahan, etta työväenpuolueen johto on kuitenkin yha viela NATOn ja USAn rakentuvan liitto^ .suhteen kannalla, lausui Mikardo: " E i ole kauaakaan siita, kun Gaitskell itse esitti suunnitelman, jonka mukaan kaikki vieraat joukot vedettäisiin pois Keski-Eu-^^ roopasta ja koko Saksa tehtaisiin puolueettomaksi. Tosin han ei halua katkaista siteitä amerikkalaisiin, eika vastusta NATOa. Mutta han on sita mieltä, etta hänen ehdotuksensa Saksan neutralisoimisesta tekisi NATOn toiminnan merkityksettömäksi ja panisi sen parissa—kolmessa vuo-de. s.sa kuihtumaan pois." Sanomatta asiaa suoraan antoi Mikardo ymmärtää, etta vaikka työväenpuolueen johto tuskin avoimesti aikookaan ryhtyä vastustamaan NATOa, nim se olisi kuitenkin tyytyväinen, JOS järjestö kokisi •luonnollisen kuoleman'. Mikardo olemme yhta ehdottomia. johdonmukaisia ja Puheensa .lopu,s,sa pääministeri lausui: jS hallitus arvioi; muutama kuur kausi sitten ($47,000,000,000 tai $48,000,000,000) . . . Kaikkein toivorikkaimmat odottavat voittojen nousevan^ahes~'$55,- 000,000,000 dollariin . . " 3 " . . . Työttömien lukumäärä väheni 387,-000 hengellä Yhdysvalloissa .maaliskuun ai na ollen työttömien lukumäärä 4,362,000." 4. New Haven, Conn. (AP) Tyoton -isa kuristi eilen (viime maanantaina — V) kolme lastaan ja sisarensa ja yritti tap-paa^ vaimonsa. Hän hirtti itsensä muutaman minuutin kuluttua . . Naapurit kertovat miehen sanoneen työstä: kotiin tulleelle vaimolleen: "Meidän huo-- lemme ovat lopussa. Lapset ovat kuolleet." . . . Kraus on ollut viimeaikoina sairas ja hän menetti työpaikkansa. Nykyajan am^erikkalaista elämäntapaa ilman mitaan koristeita! mm i K ^ ^ u n i l a n ! |^lKmä$sa tulee va\^icalanaji ulkonaise^^Jtnrvalli-suijleii varmistamisen] p||la kcs-k^ l^enä tavoitteenaf, koska vain uttbnainen turvaiUsuusJ! takaa kansiakunnalle työrauhan; Meid|m olm^hteissamme iällaiseR (yorau-haii:| uominen.edellyttää tervettä ja 'tobelisuudentajuista ulkopoli-tiikkifa, hyvien ja luottamuksellisten suhteiden luomista ja yU^- pitämistä naapurikansoihid. Huhtikuun kuudes on juuri taman ajattelun merkkipäivä. Juhlimalla huhtikuun kuudetta me ka.si-tamme luovamme kestävää ja turvallista pohjaa kansamme toiminnalle, sen taloudelliselle ra-kennufityölle, yhteiskunnalliselle eheytymiselle ja kansallisen kulttuurin kohottamiselle. Vain taita pohjalta lähtien kykenemme ottamaan paikkamme kansojen perheessä ja lisäämään oman suo- 'malaisen panoksemme ihmiskunnan yhtci.seen kulttuuripääomaan • • • Valtiosopimus, joka yksitoista vuotta sitten solmittiin, on osoittautunut kulmakiveksi siina tyo.s.sa, mita kan.sallisen turvallisuuden merkeissä tehdään. Rohkaiskoot tähän merkkipäivään liittyvät myönteiset ajatukset meita yhteisessä ponnKstelussamme rauhan, turvallisuuden ja kansallisen yksimielisyy» den hyväksi.. Suomi—^Neuvostoliitto Seuran varapuheenjohtaja Göran von Bons: dorff lau.sui mm: Olemme Suomen ja Neuvostoin-rbn suhteis.sa kokeneet: ennaisia kriisi-ilmioita, jotka tosin sinansa on poistettu: päiväjärjestyksestä, mutta joiden vaikutus tuntuu viela kauan ja monella tavoin. Oli.si ilmeisesti turhaa ja: aivan eparehelr lista olla olevinaan: kuin ei mitaan olisi tapahtunut.: Pikemminkin :voir: taneeu:sanoa,-etta kriisi-ilmioita on syytä tutkia tai kasti niiden, jotka pyrkivät sailyttamaan^uomen ja Neuvostoliiton - suhteet kaikin puolin mallikelpoisina.^^Jokaj tapauksessa on käynyt ilmi. etta naiden suhteiden yllapitanrista emme • voi ilmansuunta saada, lahjaksi, vaan sen eteen on tehtävä .jatkuvasti po-: situvistatyota molemmilta:tahoilta. Mikapa onkaan vluonnoUisenip kuin; etta me -^olematta hyökkääviä -mihinkään: suuntaan:—; toivomme :saavamme selville syvällisen ja-monipuolKsen rauhanomaisen rinnakkaiselon, edellytykset kansojemme kesken"',"" Ministei I A P. Volkov puoles taan korosti puheessaan,-etta.ei ole mitaanv syytä uusiin yöpakkasiin: Suomen ja - Neuvostoliiton välisissä, suhteissa "Meille tama tilaisuus on erittäin mieluisa, koska se liittyy taikeaan tapahtumaan kansq-jemme elämässä", sanoi mii^Ksteri Volkov selittäen, etta ystävyys-, yh-teistyo-^ ja avunantosopimusivastaa kummankin maan rauhanomaisia pyi'ki|nyksid. -1 1 ka OH voittamassa alaa typvaqn-puolueen parlamentlijasenten keskuudessa. Gaitskellia olen harvoin nähnyt n i i n säteilevän iiojsbnä Huin \a^ä\ tilaisuudessa. Pilapiirtäjät kuvaavat hänet tavalfisesU rutikuivaksi mammanpojaksf, m^tta Mtse 'asifessä' han on ystävällinen herra, joka haluaa lämmitellä kaikkien ihmisten suosion auringossa. Tosin on viela paljon sellaista, joka erottaa työväenpuolueen NLn • ulkopolitiikasta, se on täysin luonnollista, mutta yhta kaikki Gaitskellin vastaukset ky.symyksiini olivat erittäin, positiivisia. Tapaamiset neuvostoliittolaisten vieraiden kanssa olivat olleet erittäin myönteisiä ja arvokkaita, han lausui. EEVAN HÖVHENSI MACMILLANIA Työväenpuolueen itsetunto naytt a a kasvaneen ja se nakyi myös Aneurin Bevani.ssa, joka jo useiden kuukausien ajan on vain tyytynyt lepäilemään laakereillaan. Vastaanotolla minulla ei ollut tilqi-suutla keskustella hänen, kanssaan, .silla han nauroi ja laskr koko ajan leikkia vieraiden kanssa,, mutta edellisellä viikolla pitamas.saan puheessa han todella perusteellisesti hoyhensi Macmillanin: "Tunnen mr. MacmiUunin", han lausuL 'ilan on niita. joiden kans- :sa: leikitään: kirjamarvoitusta.' Han: on poseeraa ja. Olen huomioinut häntä tarkoin; vuosikausia,: Hänen vuosisadanlopun edwardianisten kasvojensa takana ei ole mitaan! Han. on aina siirtynyt asemasta- toi-; seen, ennenkuin hänenvkoko; kukis-' tumisensa historiaa on ehditty Tcir-joittaa. \. Uskomattomassa rakkaudessa: on han. liihotellut yhdestä kukasta toiseen." . Jos nyt oh totta, että Macmilla-' nm oli. onnistunut saada amerikka- 'laiset—huippliEokoukspen, han -jat. koi^ niin 'se, on'lu(^nnollise'sti'hyvä' asia, mutta NL:han oh vaatinut seF laista JO kauan. / ZILLIACUSEN NÄKEMYKSET Nyt voidaan tosin sanoa, etta ilmassa liikkuu vaahhuhuja, jotka' selittävät tällaiset puheet. Tiedustelin sen vuoksi Suomessakin tunnetulta työväenpuolueen parla-menttijasenelta Konni Zilliacus'elta, miten voidaan luottaa siihen, etta työväenpuolue taas mahdollisesti valtaan paa.styaan myös toimii toisin kuin Macmillanin hallitus. "On kaksi syytä", han vastasi. "Ensiksi siksi, etta USAn politiikan, johon Macmillan on sidottu, täytyy johtaa kiertämattomasti sotaan, eika meidän puolueemme halua sotaa. Toiseksi suta syystä, että meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa uhrata varusteluihin sellaisia summia, joita tama politiikka vaatii ja saman aikaisesti viedä lävitse taloudellisen ja yhteiskunnallisen elpymisen ohjelmaa. Puolueemme tavalliset rivijäsenet eivät kenties ole kovin nopeita tarttumaan johtomiehiimme ulkopoliittisissa kysymyksissä, mutta omissa kotimaisissa asioissa he eivat tule sietämään mitaan vaappuilua. Nimenomaan taloudellinen laskusuunta on horjuttanut konsei-vatiivisen hallituksen a.scmaa ja kansa odottaa, etta työväenpuolue korjaa ne vahingot, jotka tama hallitus on maalle aiheuttanut." Kolyman alueella Neuvostoliitossa on ryhdytty raken- ' '< tamaan suurta ruöppauskonetta, jota on tarkoitus kaytf' ' taa kullan huuhdonnassa. Kuvassa näkyy lautalle ra- ' • kennetun Tuoppauslaitteen eras «osa., > . , ( 0 . Miksi Nasser hyökkää kommunisteja vastaan KIRJ. DURAID DABBAS Vihuri surmasi jälteen l^nlpjän Helsinki — Nuori suomalainen }enti}»' menetti viime -> lauantamaii henkensä Kokemäellä sattuneessa | omi-^^-^Jain valta olisi lopetetta\a I Tahan dSti on jo otettu lukuisia Epäonnistunutta kapjnayntystä Mosulissa nuoressa Irakin tasavallassa on seurannut Yhdistyneen Arabitasavallan propaganda ja varsinkin pääministeri Nasserin hyökkäykset Irakin pääministeri Kasse-mia> ja Irakin kommunisteja vastaan. Nasser on nimittänyt Irakin hallitusta kommunistien terrorijar-jestelmaksi ja Yhdistyneen Arabitasavallan radio on kerta toisensa jälkeen julistanut, etta kommunistit ovat arabien kansallisliikkeen vihollisia ja etta he ovat ulkolaisten palveluksessa. Nasser ja Irakissa- olevat taantu-muk. selliset purit käsittävät hyvin, etta pitkien taisteluvuosien aikana Irakin itsenäisyydestä, samoin kuin toisissa arabimaissa, kommunistit ovat olleet etulinjoilla. Heti Irakin vallankumouksen onnistumisen jälkeen heinäkuun 14^ paivana koinmunisUnen puolue julisti, etta kaikki sen vaikutusvaltansa alaiset voimat ovat hallituksen käytettävissä tasavallan puo-lu. stanii.sessa. Kommunistit olivat aloitteen tekijöinä kansallisen puolustusjarjes-ton muodostamisessa. Kommunis-tLsen puolueen toimesta myös esitettiin hallitukselle nelja kohtaa käsittävä ohjelma, jossa korostettiin seuraavia seikkoja: 'Hallituksen kdneisto on puhdistettava. , " A s e v o i m i a on lujitettava. "Kansa olisi aseistettava. "Feudalismun perustuvan tilan- Vihuri-onneltomuudessa, joka oli | jarje.styks','ssa 15 näille koneille sattuneista onnettomuuksista. Tapauksesta annetussa tiedonannossa sanotaan mm: Satakunnan lennostossa sattui lautmtama kello 11.10 lento-onetto-muus, jossa vänrikki Yrjo Tapio Sainio sai surmanssa ja ilmavoimien omi-stama VH-47 tuhoutur täydellisesti . . Maahan syoksymisen jälkeen 0I1 kone syttynyt heti tuleen . . . Ilmavoimien komentaja on määrännyt onnettomuutta tutkivan lautakunnan puheenjohtajaksi Ilmari Erkkilän ilmavoimien esikunnasta. Vänrikki Sainio oli syntynyt 2. 3. 19.36 Kokemäellä ja oli naimaton. Suomen työväenlehdet knnnitta-vat huomiota siihen, etta Vihureita on nyt tuhoutunut kaikkiaan 15 konetta ja onnettomuuksissa on kym menkunla lentajaa saanut surmansa/ Useissa onnettomuuksissa on syyksi todettu moottorivika. I askeleita naiden ehdotusten suuntaan, mutta niiden tärkeys on edel- ; leen olemassa. I Hyvin tietoisia suta, etta kommu- I nistit ovat etujoukoissa taistelussa demokratian ja edistyksen puolesta, taantumus on suuntanut paa-hyokkayksensä kommunistien johtajia vastaan ja kuluneen kahdeksan kuukauden aikana- on tapettu enemmän kommunisteja kuin aikaisemmin. Kommunistinen puolue on jatkuvasti vaatinut hallitusta yhdistämään tasavallan ja sen puolesta on kerännyt tuhansia allekirjoituksia. Jo aikaisemmin Nasser oli julistanut yhtenäisyytensä Irakin kanssa, vaikkakin kahdessa, aikaisemmassa kapinayritykse.ssa oli selviä viitteitä siihen, etta arabiasukkaat olivat sekaantuneet siihen. Maaliskuun- 8', paivana, jolloin vastavallankumous yritys ei viela ollut sei-, va, Nasser vihjaili: "Arabien kansallismielisyyden viholliset joutuvat häviölle kaikkialla". : Kolme paivaa myöhemmin hän I hyökkäsi suoraa Kassemin ja' Ira-); kin tasavaltaa vastaan. Hän antoi] selvästi ymmärtää, että hän halusi^i Irakia vaikutusvaltansa alaisuuteen. • Imperialistien alkusoitot Nasse-:| rille pääsivät päivänvaloon ensim-| maisen kerran kun USAn vaUiosih^l teerin apulainen Roundtree vierai-i:: Il Keski-Idassa parantaakseen ara-..?, bien ja lännen välisiä suhteita.-^; Pian sen jälkeen seurasi taloudeklj linen sopimus Britannian kanssa.; ,4 Eraat egyptiläiset kapitalistit,,;; joilla on yhteyksiä varsinkin Ransj ;r kan kapitalistien kanssa ja joiden^-v kasissa oli valta Faroukm aikana, ja joita Nasser ei ole poistanut, : katsoivat ajan olevan edullisen as-v tua esille. • , Aikaisemmin Nasser korosti . neutrahsomtia ja selosti sillä tarkoittavan, etta ollaan ystäviä nii-: den kanssa, jotka ovat meille ystä-vallisia ja vihollista niiden kanssa, : jotka ovat meita vastaan. Nyt puhutaan suta, ettei luoda liittoja:^ idan tai lännen kanssa ja näinkö]/ Ien ystävyyttä osoittanut sosialisti*-^; nen lein on nyt samalla asteikolla^, kum imperialistinen^ mä^liiifaRfri|!? Nyt sen Iisaksi, että kommunis- j teja syytetään siitä, että saavatr^kai-'! kynsa: Moskovasta, I on syytetty,iettä h^ .työskentelevät, arabien yhtenäii. syyttä 'vastaani. NaintoUen syytakft set ovat menneet nun pitkälle, ^ttäi on syytetty Irakin olevan, kommu-i': nistien kontrollissa ja tydskentelej^ van arabien yhtenäisyyttä vastaan» « Naiden väitösten perusteella pääs-.v taan siihen tulokseen, i että on oi^? keudettua ryhtyä salaluttoihiOiJr^-,- kia vastaan! , : v • Se turmiollinen: vaikutus, -jota tama "pyhä sota" kommunismia) vastaan on aiheuttanut niissä arabi- - •: maissa, jotka ovat edelleen imperi^-i s lismin yliherruuden alaisuudessa,.^ i ei pida Väheksyä. Jos kansallisessa ^: liikkeessä tapahtuisi hajanaisuutta, nun se olisi imperialistien, toivoa - mu.sten mukaan. Kommunistit väittävät, että ara- ; bien yhtenäisyydellä pitäisi oUasi-; s: salto. Sen on oltava demokraatti-; ,.- nen ja imperialismin vastainenjsekä.;? noustava kansan tahdosta. Arabi-. kansoilla ei ole mitään voitettavis-^: sa, JOS johdossa on taantumukseni-set feudaaliset johtajat. • Kansallinen vapausliike. arabi-....; maissa on laajentumassa ja jos Nasser : luopuu päämäärästään ;ja^: ryhtyy vehkeilemaan juuri vapautettua arabimaata vastaan^ niin ;hä- f: nella on ainoastaan häviämisen- . mahdollisuudet edessään. Ml PÄIVÄN PÄKINÄ Mil(s'ei silakallekin uutta nimeä! Nayttaa silta, etta suomalaisten ikioma jouluherkku "lipeäkala"* eli turska (cod), kaipaa, nimen. muu tosta. Sille ohsi: kuulema saatava joku hieno ninii,' jotta .voitaisiin nostaa sen hintaa j.i "tehdä uhaa" sen kustannuksella mille joilla muutenkin on rutka.sti sita mita "koi syo-ja luoste raiskaa" Tutuskaamme asiaan jä sen avaamiin monenlaisiin mahdolliyiuk^^^ sun ^ :vTOttawastai huhtikuun 6:;^pna:lä tetyssa CPn uutistiedossa keirot tun asiasta mm seuraavaa "C a n a dan kalastusteollisuuden eiäs kqikein virkailija ehdotti tanaan, että hyvälle, mutta yltäkyllin- saata vissa olevalle turskalle :pi-taisi antaairuokahalua antava UUSI mmi, vaikka siten katkaistaisiin John Gabotin (ensimmäinen Canadan kavija — K) paiviin ulottuvat peiinteelliset siteet . . ." ; Canadan Fisheriesneuvoston presidentti H D FykOf joka on sattu-moin myös Lunenburg Sea Pro-duct& in, National Sea Products Ltd;n alayhtion liikkeenhoitaja, sanoi: turskan i"johtaneen;.brittiläisiä siirtokuntien peiustamiseen Poh-jois- Amerikassa. Mutta maukas ja ravintorikas tuiska "punastelee nyt huomaamattomana Canadan nykyisessa ekonomiassa" Pciheeneman-liat eivat 'mone,juoksujalassa sita •hakemaan kaupoista, i . ; Nimensä vuoksi perheenemannat: ovat kyh makiskoisia sen suhteen "Annettakoon turskalle nun ra-dikaalisesti uusi: ja kokonaan en-, lainen nimi, etta ;:historioitsijain täytyy ottaa kynän käteensä ja kir joittaa uudelleen sen histoiian . " Vai sinkin emantavaki tietaa mila tarkoitetaan talla hienolla; uudella ja kokonaan erilaisella nimellä Joillakui-kalleilla:turkeillakin on hieno "kauppanimi" (ei.^siis unkaan petosnimi)4Jainet(una suuni: la.:)a' näkyvillä kirjaimilla-:ja jossakin kulmassa tuskin silmin nähtävä huomautus, etta se onkinJ'väi-jattya janista tai kissaa". MeiUa ei valitettavasU ole uutta nimiehdotusta turskalle. - Tosiasiassa meitä epäilyttää, ettei: mikaan UUSI nimi olisi kaupalliseltakaan kannalta "lipeäkala" nimitystä pa-rempr mikäli, on'puhe suomalaisista.: Mutta tama esitys herättää ei aita nuutavmielenkiintoisia;: ajatuksia;;: Joillakin suomalaisilla on — oikein taivaarini suta: ei ole kysymys — vissi penseä suhde esinieikiksi kultasilmaisöen' silakkaan, josta monet-meista siiamme henkeämme-kin kiittaa Mikseivät suomalaiset "businessmiehet", jotka muutenkin matkivat kaikkea "amenkka-laishumpuukia" ota opiksi; turskan kohtalosta ja keksi silak«Ue;aivan upouutta nimea, joka olismun tyyten erilainen, etta 'historioitsijain täytyisi kirjoittaa kokonaan uudelleen silakan historia"? Oikein tai vaann, kokoon kaarin, on • business-: maailman - moraalisina mottona. ja niinmuodoin voitaisiin- talla: nyt ilmaiseksi täten taijotulla keksin;: nolla.mainio tilaisuus' tekaista milr joonia myös aiheetta halveksitulla; silakalla Ja "entäs sitten .nama.,kotoiset-kalat? Kohta alkaa 'smeltin" (jotkut sanovat sita "kuoieeksi) kalastus ja .niita tulee :nun- paljon, rettävkau-nis pohjolamme on hukkua smeltli-> paljouteen Mei^a henkilökohtaisesti oirvakunti/nut^apa tehdä jo ka kevät yksi "dyhunvdellusmatka" smelttik^&laaili^^Janiita-tulee sieltä tavallisestiiaiuä. autokuormaa Mutta: vaikeutena oit*se,' etta kaikilla: ystar villamme-on-suhenaikaan yltä. kyllin smelttia — "eika sus kukaan huoh enää "'maistiaisiamme''. Mutta JOS shieltillekin'keksittäisiin upo; UUSI kaupallinen nimi, mm mikä tietaa, vaikka smelttejakaan ei tarvitsisi sitten enää kuljettaa ovelta ovelle — niita voitaisiin jo tulla hakemaan kotoakin. Kookasta ja komeata "sucker"- kalaa(suomenkielinen'nimi tuntematon meille —- K ) ei syö yksi- Kai^n kunniallinen ' "kalastaja" muiilloin-kuinvjaidenlähddn, aikana keväällä Mutta antakaapa sille joku hienompi mmi, nun "sucke-listakin" voi tulla himoruokaa. Ja enlas sitten se paljon kiitetty ja \iela enemmän moititlu^^made' Jo senkin vuoksi "kun made on läheistä sukua luiskalle, kuuluen ^samaan kahiheimoon, mateelle olisi V Vy ; , - : V ; ^ ^ aivan valttamajlonta saada ''uusi nimi. Takalaisten sunnuntaikalastajain j: keskuudessa-madetta sanotaan ."Iin-.:-• giksi" Asiallisesti "ling" on madetta isompi merikala, mikä myös kuuluu turskien sukukuntaan. : . Mateen :• oikea englanninkielinen: ' nimi on kuulema burbot, josta esi--;<: merkiksi Enclycopedia of Britan-nica- niminen tietosanakirja sanoo, etta sen liha on mainiota (excel-'t lent) Suomalainen Pieni tTieto-' sanakirja taas sanoo, etta sen "liha', on "tuoreena maukasta, kesälläkin syotavaa". ^ Mutta monet täkäläiset sunnun-"; taikalastajat katkaisevat mieluimmin sumansa kum ottavat koukun' •pois mateen suusta puhumatta-kaan nyt, etta soisivat madetta, Jos jturskien kanssa samaan kala-/) heimoon kuuluvalle mateelle annettaisiin joku UUSI ja niin erilai-' nen:;nimi^ että:: mateenkin'|'historia olisi uudelleen kirjoiteltava"/^ niin* se antaisi suuren: sysäyksen varsin-.s! km PöhjoisJOntarion sunnuntaika-" lastajille. Ehkäpä päästäisiin siihen, että muiden kalojen mätiä syö- j viä mateita vähennettäisiin vesis-i töistämme' ja annettaisiin siten^ mahdollisuus elää ja kehittyä niUle. "paremmillekin' kaloille. Mene ja tiedä! , ' «; Mutta tähän ruokatavarain "ni- > mien' vaihtoon" sisältyy myö^^tar-"" koituksellinen"^ .Joimihta 1 perheen-i emäntien jymäyttämiseksi ja,,hei-,' dän ruokarahojensa kynimiseksi.^ Voivatko p^rheenemännät^ijyastuS-^* taa tata "kiusausta*: J a "missä mää-' rin — silta joku toinen kerta. i i l i W Känsäkoura. ^ %\
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 11, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-04-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590411 |
Description
Title | 1959-04-11-02 |
OCR text |
Sivu 2.
fc PA U S
(UBEBTY)! i;^-|Independent »Labor
^ Organ ^of ^Finnish Canadlans. -Es- \
tabllshed Nov.,6. 1917. Authorized
83 second. class mail by the Post •/
Office Department. Ottawa, Pub-iish^
thriqe - weekly: Tuesdays.K
:'Ihui^ays and: Saturdajrs by Vapaus';
Publishing Company Xtd;; at 100-1025
Elm St. W. Sudbury, Ont. Canada.-
Telephones: vBus,; Of f ice OS; 4-4264; i
EditorlBl Office OS. 4-4265 Manager
E. Suksi.'Editor.-yy. Eklund MaUing'
address.-.Box .69,; Sudbvryi^jOntario.;
Advertlsing, rates; upon'! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-04-11-02