Vapaus, January 24, 1952

              Torstaina, tammikuun 24 p. Thursday, Jan. 24, 1952
'f
(UBEUm — Independent Labor
Oxgan of Finnlsb Canadians. BB'
«ablUbed Nov. 6, mi. Authorlzed
as eecona class mail by the Post
Office Depaztaoent, Ottawa. Pub>
liabed tbrlce veOOyi Tuesdays.
Tbursdays and Saturdays Vapaus
Pubiishlns Coaq>3Dy JJUL. at 100-102
Ehn St. W., Sudbniy, Ont., Canada.
Telepbones: Business Office 4*42S1
Editorlal Office 4<^269. Bfanager
E. sufcci. Bditor W. Eklund. Mailing
address Box 69. Sudbuxy. Ontario.
Advertising tates ttpon appUcatlon.
lYanslatlon free of charge.
TOAUSHIMNAT:
Canadassa: l vk. IM C kk. 3.75
3 kk. 2iQ
YbdysvaDoIssa: I vk. 8iM> 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 ^j^^ ^ kk. 4.75
.1
11
' I'
5Jn <
'41'
Sotabudjetti ja merkitys
Presidentti Truman on juuri esittänyt Yhdysvaltain kongressille
sotabudjettinsa tilivuodelle 1952—53. Kuten AP:nuutistiedossa ker­rottiin,
se on Yhdysvaltain "suurin menoarvio toisen maailmansodan
päättymisen jälkeen — j a suurin historiassa paitsi kaikkivaativan so­dan
aikana" Itse presidentti Truman sanoi menettäneensä toiveensa
siitä, että nämä huimat sotamenot voidaan maksaa valtion nykyisistä
tuloista — että valtion velka lisääntyy' tulevan tilivuoden aikana
$14,400,000.000 ellei verotuloja lisätä. Mutta presidentinkin las­kelmien
mukaan verotuloja voidaan lisätä korkeintaan $4,000,000,000
jättäen tappioksi $10,000,000,000. Toiselta puolen todetaian, että
kongressin jäsenet ovat vaalivuonna hyvin vastahakoisia kansanjouk-
" Isojen suurta verotaakkaa kohottamaan, mutta tästä puolesta asiasta
myöhemmin.
Ottakaamme joitakin tärkeimpiä kohtia tästä sotabudjetista, jon-kokonaismäärä
on suorastaan tähtitieteellinen summa, eli $85,400,-
000,000. AP:nuutistiedossa selitettiin: "Truman määritteli ei-puo-lustustarkoituksiin
pantavat menot $2'0,300,000,000 eli tuhat miljoo­naa
dollaria pienemmiksi kuin tänä vuonna." Tämä sellaisenaan jät­tää
uuden sodan valmisteluun noin 65,000 miljoonaa dollaria, eli noin ^
$450 vuodessa jokaista amerikkalaista lasta, aikuista ja vanhusta koh­t
i , mikä nostaa nelihenkisen perheen keskinkertaiset sotamenot $1,800
paikkeille \njodessa.
On muistettava, että yllämainittuun menoerään sisältyy vain
uuden sodan valmistelukustannukset. Sen lisäksi tulevat aikaisempien
sotien veteraanien huoKomengt ja ennenkaikkea pääasiassa sodista
koituneet kansallisvelat, joiden korkomenot vievät seitsemän pro­senttia
koko nyt esitetystä huimasta sotabudjetista. Tämä tarkoittaa
että Yhdysvaltain kansa joutuu maksamaan rockefellerien, morganien
j a muiden suuromistajien lainoista lähes $6,000 miljoonaa vuodessa,
eli $40 jokaL«ta lasta, aikukta ja vanhusta kohti, mikä tekee nelihen­kisen
perheen,kohdalta $160 vuodessa ja nostaa sekä uuden sodan
valmistelusta että vanhojen sotien veloista koituvat menot keskimää­rin
lähelle $2,000 vuodessa perhettä kohti jos oletamme, että Yhdys­valtain
15O,COO,0OO:nen kansa jakaantuu nelihenkisiksi perheiksi.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että samalla kun presidentti Tru­man
ehdottaa sotavarusteluun käytettäväksi kotona ja ulkomailla
noin $65,000,000,000, niin maatalouden edistämiseksi myönnetään
vain $240 miljoonaa ja opetustarkoituksiin $238 miljoonaa.
Sotapolitiikka lisää kansanjoukkojen verotaakkaa. Niinpä Y h ­dysvalloissa,
missä aikaisemmin ylpeiltiin alhaisista veroista, ovat kan­salaisten
veromenot lisääntyneet huimaavasti. Look-julkaisu selitti
jokin aika sitten, että presidentti Trumanilla on ainakin yhdysvalta­lainen
ellei vatlan koko maailmanennätys verojen keräämisessä. ^ l a i -
nitun julkaisun laskelmieii mukaan presidentti Truman on 6-vuotisen
virkakautensa aikana kerännyt veroja $277,000 miljoonaa jbtavas-toin
kaikkien muiden yjidysyaltalaistenp aikana (tSp.vup-,
dessa) on yhteenlaskien kerätty veroina väin $25ö,'0Öp miljoonaa!
Yksityisten amerikkalaisten kohdalta laskien on selitetty, että a i ­kuisten
keskinkertainen vero v. 1929 o l i $151 vuodessa, $184 v; 1940,
•ja $860-v..l9Sl.;':\; Z^..:;
Totta on," että Korean sodan syttymisen jälkeen yhdysvaltalai:
set sotatarvekapitalistit ovat kahmineet satumaisen suuria voittoja,
mutta kansanjoukkojen todellisten tiilöjen arvioidaan laskeneen $22,;
000 miljoonalla. " Sotaa edeltäneeseen aikaan verraten, yhdysvalta­laisten
ruokatavarain hinnat ovat kohonneet kolminkertaisesti ja sa­maan
aikaan ovat heidän veromenonsa lisääntyneet kuusikertaisesti.
Onko sitten ihmcj jos ihniiset eivät voi ostaa uusia huonekaluja;
kotitalouskoneita, autoja ja vaatteita kun kansan ostokyky heikke-nee4nielettomän
sotavarustelun johdosta.
Joka e' tahallansa halua sulkea silmiään tosiasiain suhteen, hän
näkee jo selvästi, että moinen kahsallistulojen tuhlaus johtaa ennem­min
tai myöhemmin sellaiseen talouskriisiin, ettei tämä kansa ole sitä
nähnyt tai sitten maailman hirvittävampdän sotaan, mitä seuraa vie­läkin
suurempi talouskriisi ja kurjuus. .
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John PenUlnen, Beaver Lake. täyt­t
i 76 vuotta tammikuun 2i pnä.
Anna Syrjä, Lockerby, täyttää huo­menna
tammik. 25 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
muut sanovat
JA SOTAVARUSTELU
NÄLKIINNYTTÄÄ fflMISIA
^Nälkiintyneet Uimiset rauhan tien
esteenä, varoittaa 8t. Laurent. Mont­r
e a l ,— Pääministeri St. Laurent s a ­noi
tänä iltana ^lievänsä sitä, että
maailma saa vakiintuneen rauhan
n i in Icauan kuin suuri määrä sen i h ­misistä
elää nälkiintymisen partaal­l
a . — C P : n uutistieto tammikuun 22
pnä 1952.
L£HTIMIESTEN "VAPAUS"
Ottawa,— Lehtimiehet, jotka olivat
maanantai-iltana kokoontuneet
kuuntelemaan Churchillin puhetta,
hämmästyivät, kun he saivat parvek­keelle
sijoitetuista kovaäänisistä kuul­la
kunniavieraan ja Canadan pää-ministerin
st, Laurentin välisen y k ­sityiskeskustelun;
"
Churchillin edessä olleet mikrofonit
oli yhdistetty vahingossa parvekkeen
kovaäänisiin jo ensimmäisen ruoka­lajin
jälkeen. Yhteys katkaistiin kui­tenkin
heti kxm erehdys havaittiin,
j a pääministerin sihteeri kiiruhti par­vekkeelle
selittämään jokaiselle lehti­miehelle,
että
se, joka Julkaisee jotain yksityiskes­kustelusta,
voi olla varma siitä, että
häntä ei myöhemmin päästetä parla­mentin
parvekkeille eikä myöskään
virallisiin tilaisuuksiin. — STTT-Reu-ter,
uutistieto, tammikuun 15 pnä
1952,
HENKI TAI AASI
K u n joulun edellä parlamentin ala­huoneessa
keskusteltiin Canadan vaa-
Iliaista j a siitä miten kaikki saatai­siin
osallistumaan vaaleihin, sanoi lU
Ijeraall Pulford BrockviUesta, että ve­näläiset
"ammutaan elleivät he ää­nestä."
Yksikään parlamentin Jäsen ei näh­nyt
tarpeelllseksn kumota valheellista
.väitettä. • .: '
Tako Oy:n kartcnkitehdas Tampe­reella,
Sekoittajat kuljettavat siivilä-koneiden
metallikankaaUe sellulocsaa
Ja puuhioketta. Pää.>tyään puserrus-rullien
Ja fcilloltu-skcneen läpi paperi-
-ma-^a^muuttuu muutamassa minuu-t
l i sa kauniiksi ja kovaksi kartongiksi.
Sitten se leikataan, pakataan Ja lähe­tetään
ostajille, 15 kuorma-autoa k u -
lettaa kaiket päivät tätä paperia rau­ta
t.easema lie. Tehdas valmistaa kar­tonkia
100 tonnia vuorokaudessa. T a ­varan
listaitoessa on 100 tömiestä
tämän tehtaan 650 töntekijästä.
— Nopeammin kuorma j a matkalle,
hokee tehtaan hallisto, — O n käy­tettävä,
hyväksi edullista markkina-sahdaimetta,
— vaatii tämän tehtaan
cmistc ja Serlakius.
Kartonkikollien' osoitelipuiata voi­daan
nähdä, mistä Suomen vi^ntika-pitalL';
t't etsivät menekklmarkkinoita.
Kartonki menee Singaporeen, Rotter­damiin
Ja Aleksandriaan tuolen Ser-lakiukselle
suunnattomia voittoja. -
Mitä tulee työläisiin, jotka tätä kar-tonk.
a tekevät, n i i n heidän osanaan
on kuten ennenkin alhainen palkka,
suuret verot j a tulevaisuuden tunte­mattomuus.
Kuinka kaualcsi riittää
työtä? Saako tehdas tilauksia? —
sitä ei tiedä kukaan; _ .•--•::i:r ••
Käydessäsi Suomen tuotantolaitok­sissa
Ja keskustellessasi työläisten ja
insinöörien kanssa huomaat joka ker-ta
heitä askarruttaman saman ajatuk
sen: tuleekohan tilauksia, mikä mer­kitsee
sitä. että riittääköhän työtä?
Kalkkien ..ammattien ja työalojen
edustajat ajattelevat pellolla, tätä k y -
^•myntä. " • • . • •
suomen, rakennustyöläiset: osaavat
tehdä hyvää, ja puhdasta työtä. Mut­ta
heitäkin uhkaa työn loppuminen
rakennustöiden £uplsta.m:':en takia.
Pääo-mlen sijoittamisen supistaminen
slviUirakennuksiin, ja Taruinkin asuin­talojen
rakentamiseen, kuuluu n l : n -
eanotluun talouselämän Vakaannutta-m
«ohjelroaan, jota hallitu.spilrit
koettavat toteuttaa,
Suomen~kevyen teollisuuden tuotan­tolaitoksissa
.voidaan havaita ensi nä­kemältä
kummallisia tapauksia; Esi­merkiksi
Suomen suurimmassa j a l k i -
n^tehtaassä — "Attilan", tehtaassa
Tampereella leikkaajat tekevät työnsä
käsin. . AmmattitaitoLs&t leikkaajat
leikkaavat nahkaa pienillä saksilla,
joita itse teroittavatkin. Vain jokin
vähäinen csa pieniä kappaleita lei­kataan
koneilla. Liukupohjaa ei teh-taas.
sa ole lainkaan. Kun me kyselim­me
oppaanam-me olleelta insinööriltä, j jää., Kaikki metallitehtaat tekevät
että ovatkö tehtaan koneet kotimais- i työtä yhdes.5ä vuorossa, Metalllteh-
— E i sittenkään.
— - M u t t a sehän jarruttaa .kotimais­ten
kcnemi-ssten' j a konstrukiorlen
ka.';vattamlsta. -
Vastaukseksi s'lhen me saimme
kuulla, että sellainen järjestys on voi­massa
kaikissa Skandinavian maissa.
Lahden demokraattisten järjestöjen
työväentalcssa meille tarjoutui t i l a i ­suus
puhutella metallimiehiä, puutyö-miehiä,
jaLkinetyöläisiä ym. Puhe o li
Keuvostoliitosia, elämästä j a työstä
Neuvcsloliltossa ja Sucmcs.sa. Neu-vcstokirjailijain
liiton jäsen kertoi
kommunLsmin s u u r rakennuksista,
neuvo5toihmis'stä. Jotka parantavat
tekniikkaa lakkaamatta, rakentavat
automaattisia tehtaita j a keksivät uu­sia
työmenetelmiä. Läsnäolijat teki­vät
ihastuksissaan paljon kysymyksiä.
Huoli huomisesta cn Suomen, me­tallityöväen
ainainen seuralainen. Me-talliteolILsuudessa
on 85.000 työnteki-
TÄTÄ.
kentaa pieniä kapcaxaiteijen rauta­tien
vetureita sekä voimakkaita nor-maaliradan:
vetureita; joista Sucmen
rautateillä on suuri puute.
Siltä huolimatta vo'makkaita nor-maalivetureita
cn jo monta \-uotta, saippualta,
ostettu ulkomailta ilmeiseksi vahin­goksi
kotimaiselle teo;lJiuudelle, J o ­ku
aika .s.tten otettiin käytäntöön
Truman-.TnaIliset E-T.erilckalaiset vetu­r
i t . Joihin jo ennen linjalle laskemis­ta
täytyi tehdä useita muutoksia ja
parannuksia, mutta jonkun ajan k u ­luttua
amerikkalaisten veturien höy-rj-
kattjlat kuluivat niin, että ne täytyi
vaihtaa uusiin. Suomen kotimaiset
veturit ovat samaan aikaan paljon
parempia ja edullisimpia, kun otetaan
hucmioon käyttöajan pituus. .
3UUSTA SEN tUXTEE
Sotamies: Minkälaista piirakkaa t i l i
mä on oikein? • "^1
Korpraali: Miltä se maistuu?
Sotamies: Lipeältä.
Korpraali: Se on siis omenapi
kaa sillä kurpitsapiirakka mais^;'
ta vaiko ulkomaista tuotetta, niin
saim.me aivan ylljlttävän vastauksen.
Insinööri sanoi, et:ä kaikki koneet on
vuokrattu englantilaiselta . liikkeeltä
20 vuodeksi. Tämä liike on lahettä->
n y t k a i k k i mekanikctkln, jotka hoita­vat
näitä koneita tässä tehtaassa.
Onko teillä oikeus vaihtaa vanhen­tuneet
koneet uudenaikaisim?
— E l ole. Liike lähettää koneet,
eikä meillä ole oikeutta vaihtaa niitä.
— Eikö siinäkään tapauksessa, vaik­ka
olisi .saatavissa paljon uudenaikai-
.sempia koneita? ,
taidea varustaminen tilauksilla ja me­tallilla
on hyvin kärkevä ky.symys, s i l ­lä
Suojnen metallurginen teollisuus on
varsin heikko.
Lahden RautateoUisuusosakeyhtiön
tehtaat, jotka tuottavat koneita/pa­periteollisuutta
varten, raamisahoja,
höyläkoneita j a faneerikoneita, teke­vät
myöskin työtä j'hdessä vuorossa.
Tampellan konepajat Tampereella
ovat Suomen suurinomat. Ne palvele­vat
puunjalostus- j a metalliteollisuu­den-
Jff'voimatalouden tuotantolaitok­sia
sekä liikennettä. Ne voisivat r a -
KapitalLstien eduksi hallitus vaatii
taloudellisten valtuuksien laajenta­mista.
Hallituspiirien aitotaantumuk-selliset
talous-suunnlteJmat edellyttä­vät
puutavarain viennin rajoittamista
ja säännöstämlstä suurkapitalistien
monopoliasema:i sä i Iy 11 ä missksi
markkinoilla, pääomasi joitusten supis­tamista
rakennustöihin, hallituksen
lakcnkieltovaltuuksien jatkamista,
työpäivän pidentä-m-Istä tuotantolair
tokslssa, määrärahojen jyrkkää vä­hentämistä
yhteiskunnallisiin toimenr
piteisiin jne. '
Suomen työtätekevät puolustavat sit­keästi
oikeuksiaan ja etujaan hallitus­piirien
ja kapitalistien hyökkäyksiltä.
He ei-^-ät tahdo elää ainaisessa huo­lessa
huomisesta päivästii. — N. Ded-kov.
VAIVASI EDELLEENKIN
Vanha terhakka nainen oli lääij
rissa ja selitti vaivojaan. Eniten faj f
puhui kuitenkin unettomuudestaan
imistaan, miten häntä vainosi aljti
scsti eräs nuori mies, joka tahtoi jj
väillä häntä. Lääkäri oli myötätc;
toinen j a antoi n a i s e l l e rohtoja
neuvoja, voidakseen nukkua parts
min.
Muutaman päivän kuluttua
nainen uudelleen valittamaan vair!
jaan.
— Varmaankin te olette nukkut
nyt paremmin, kysyi lääkäri.
— Kyllä minä nyt nukim paremmi
mutta nyt minua vaivaa se, ettäi
näe enää unta siitä nuoresta ja aie
lyttävästä miehestä.
Vapaa Sanan "avarami
Havaittuaan itsensä paljastetuksi keinotteiuyrityksen edistäjäksi
mikä saattue maksaa sievoisia rahasummia ennenkaikkea Vapaan Sa­nan
lukijoille, mainittu torontolainen lehti julistautui tiistaina "täy­dellisesti
'neutraaliksi' " ylläviitatun yrityksen suhteen j a syytti Va­pautta
"ilkeydestä'' kun lehtemme varoitti niin Vapaan Sanan l u k i ­joita
kuin muitakin maanmiehiämme/ettei heidän pidä harkitsematta
sijoittaa km alla työllä ansaitsemiaan rahoja sellaiseen yritykseen.
Tosiasia kuitenkin on, ettei Vapaus halua milloinkaan "ilkeillä"
sen paremmin Vapaalle Sanalle kuin muillekaan. Mikään ei olisi
meille sen mieluisempaa kuin se, että me voisimme puhua hjrvää Va­paasta
Sanasta, kuten me puhumme kaikista hy>'ää tarkoittavista ih­misistä.
Me olisimme iloisia voidessamme sanoa, että Vapaa Sana
on esim. rehti ja horjumaton osuustoiminnan edistäjä ja kaikenlaisen,
yksityiskemottelun vastustaja, että Vapaa Sana toimii rauhan puo­lesta
mitä valtavan suuri enemmistö maanmiehistämme haluaa, ja
vastustaa paheellista sotavarustelua, ja että Vapaa Sana puolustaa
vähäväkisten elinoikeuksia ja demokraattisia toimintavapauksia ja
vastustaa fasistista mielipidesortoa "toisin ajattelma" kohtaan j.n.e.
Valitettavasti asia « i kuitenkaan ole näin. Ja kun me uskomme,
että Vapaa Sana tekee karhunpalveluksia niin täkäläisille maanmie-hillemme,
kuin koko tälle maallekin, me joudumme toisinaan sitä
oikomaan.
Ottakaamme nyt tämä esilletullut suomalaisen "suuryhtiön" pe-rustamiskysymys.
Vapaa Sana antoi sille hankkeelle mainostusta
puolellakaan sanalla mainitsematta ongasta puolestaan siitä tosiasiasta,
ettei se sovi yhteen ainakaan "osuustoimintaperiaatteiden" kanssa, j o i ­ta
mainittu lehti on joskus sanonut puolustavansa. Vapaa Sana sanoo
vieläkin olevansa "neutraali" tämän yrityksen suhteen, vaikka se voi
muun lisäksi maksaa sievoisia summia "oppirahoina" nimenomaan
juuri Vapaan Sanan lukijoille!
Ja kaikkea tätä kurjuutta Vapaa Sana puolustaa suureen "avara-mielisyyteem^"
vedoten sanomalla: "Vapaus hyvin tietää, että kai­kissa
sanomalehdissä julkaistaan erikoisesti yleisön osastossa lau­suntoja
ja kirjoituksia, joilla ei ole mitään tekemistä lehden johonkin
asiaan kuuluvan kannan kanssa . . . "
Niin, Vapaus "tietää" jotakin muutakin. Vapaan Sanan lukija­kunnassa
on varmasti enemmän sellaisia lukijoita, joita huolestuttaa
nykyinen sotaldihkoilu, kuin on niitä, jotka haluavat perustaa suo­malaisen
suuryhtiön. Mutta julkaiseeko Vapaa Sana edes yleisön
osastolla mitään sellaista kirjoitusta, jossa tuomitaan nykyinen sota­varustelu
ja demokraattisia kansalaisoikeuksia käyttäen vaaditaan
Työttömät villatehtaan
työläiset vaativat ;
toimenpiteitä
•Alnionte. Öint: — Täöllä sijaitsevien'
kahden vUlatehtaan työttömät työläi-set
vaativat perjantaina pitämässään
kokouksessa liittovaltion ja maakun­nan
hallitukselta pikaisia toimenpitei­tä,
että nyt seisomajSsa olevat villa­tehtaat:
saataisiin jälleen käyntiin.
Täällä ori tyi^ttömyysvakuutuksen va­rassa
kaikkiaan 228 työläistä.
nvöttömät ovat vaatineet siirtolai­suuden
lopettamista, että maakunta
hankkU töitä työttömille, että luotto­kauppaa
koskevat rajoitukset poistet­taisiin
j a että villatuotteiden maa­hantuonti
kiellettäisiin.
auhan ja turvallisuuden
takaaminen N-liiton pyrkimys
Neuvostoliiton Ystävyysyhdistyksen pyrkimyksenä
on saaattaa totuus Canadan kansan tiedoksi
Saksalaiset protestoivat ^
filmiä vastaan
Mynchen. Saksa. -— Hajupommi ja
ammoniakkia täynnä olevia pulloja
heitettiin täällä elokuvateatterissa
kun näyteltiin fasistimiellstä ainerik-kalaista
lllmlä "Crossroads of Free-dcmia".
K u n filmiä näytelttiin enslmmälseh
kerran Länsl-Berllinlssä fvilme mar­raskuussa,
niin simä kohdassa filmiä
kun neuvostosotilas yrittää raiskata
saiksalalsta tyttöä liajupommeja hei­tettiin
yleisön joukkoon.
Tämän jälkeen Länsi-Saksan f i l m i -
sensuuri klelti f i l m in esittämisen. Sen-
Jälkeen kun fihnistä poistefttiin eräitä
kohtia salli sensuuri sen näyttämisen.
Liunenpuhaltaja
tappoi lapsen
Qaebec City. — Viime lauantaina
sai surmansa 7-vuotias Michel Qour-denau
kun hän joutui liunenpuhalta-j
an hampaisiin.
Onnettomuus tapahtui lähellä Lava-l
i n yliopistoa. Kuolemansyiden tut­kija
on määrätty toimittamaan tutki­muksen
kuoleman johdosta. .
Allaoleva artikkeli on otettu ly-hennellen
John Stewartio laajem.
masta artikkelista. V
fLNS) — ' M i n u l l a ei ole pienintä­kään
epäilystä, etteikö Canadan kan­sallisen
turvallisuuden ja rauhan toi­vomus
olisi syynä: siihen, k u n Cana­dan
kansan mielenkiinto Neuvosto­liittoa
kohtaan on n i i n suuresti kas­vanut
viime aikoina,", sanoi Dyson
Carter, Canadan-Neuvostoliiton ystä­vien
järjestön presidentti., ollessani
hänen konttorissaan, m i k ^ o l i val­miina
joukko vastauskirjeitä eri puo­l
i l ta Canadaa Ja myöskin Yhdysval­loista
lähetettyihin kyselyihin. Carter
antoi minulle hamiltonilaisesta sano-maletidestä
otetun Gallup-äänestys
leikkeleen. Se osoitti, että 57 prosent-tia
Ganadäla Isistä vastasi E I kun ky­syttiin
"Luuletteko Venäjän hallituk­sen
haluavan sotaa kanssamme nyt?"
Vain 22 pros. sanoi uskovansa niin..
Carter sanoi, > että "ystävyyttä,
kauppasuhteita ja rauhaa Neuvosto­liiton
kanssa kannattava mieliala on
tällä kerralla paljon voimakkaampi
kuin se o l i vuosi sitten'- j a jatkoi:
"Tänään eivät miljoonat canadalaiset
enää hyväksy parjausta, että Neuvos­toliitto
valmistautuu sotaan länsimai­ta
vastaan."
KANSALLINEN KOKOUS
Tästä muutoksesta hän antoi tun­nustuksen
Canadan-Neuvostoliiton
jrstävlen järjestön jäsenille j a k a n ­nattajille,
sekä niille monille henki­löille
Jotka ovat käyneet iNeuvostolli-tossa
viime vuosina j a kertoneet tääl­lä
näkemyksistään. Yhdistys on nyt
kutsunut kansallisen sääntömääräisen
kohventionin Torontoon. Se pidetään
Bäthurst-kadun 'United <:hurchissa.
Avausistunto on tammikuun 25 päi­vän
iltana, jolloin Dyson Carter p u ­huu
järjestön toimlrman merkitykses­tä
ja saavutuksista. Päättäjäislstun-tö
on Hassey-haalllla sunnuntaina. 27
pnä Iltapäivällä, jolloin yhtenä .puhu­jana
on Ottavassa vpleva Neuvosto­liiton
asiainhoitaja 'L."P.Teplov.
Mutta kaikki~«e mitä on tapaihtu-nut
Neuvostoliitossa on ollut omiaan
kaikkein suuremmassa määrässä vai­kuttamaan
suhtautumisemme niuut-tumiseen
sodanaikaista liittolaistam­me
kohtaan, sanoo Carter. "Yksinpä
meidän neuvostolUttovastaiset sano-
-: —— — ———^
malehtemmekään eivät voi enää t u ­kahduttaa
totuuden ilmitulemista.
Yhä suuremmat ja suuremmat joukot
tulevat tietämään, että Neuvostoliiton
rauhantalous on Johtanut hintojen
alennuksiin, palkkojen korottamisiin
ja yleensä elintason nousuun; Suu-remmolnen
taloudellinen kehitys on
ollut seurauksena rauhanomaisesta
rakennustyöstä."
ALKOI VOIMAKKAASTI
Mielenkiihneh herääminen Neuvos­toliittoa
kohta/iri; tapahtui nopeasti
ensimmäisen Canadan-iNeuvostoliiton
yslävyyskuukauden jälkeen joka o l i
marraskuussa 1950. Myöhemmin se
on jatkuvasti voimistuimt, jota osoit­taa
myöskin ystävyysjärjestön News-
Facts-lehden lukijain ja tilaa jäin l i ­sääntyminen.
Sen levikki ulottuu
Newfoundlandista Vancouver-saarelle
asti ja myöskin y l i Yhdysvaltain r a ­jan.-
•• - , •
Carter lausui myös, että "järjestön
jäsenmäärä on nyt suuresti toisenlai­nen
k u i n kaksi vuotta sitten. Sodan
aikana liittyi järjestöön huomatta­v
i a nimiä, kuten pääministeri K i n g ja
Bank of Commercen presidentti ja
heidän ohellaan pienempi määrä edis­tysmielisiä
politiikkoja j a u|;uoniste-
'känään meidän järjestömme Isän­nättä
jäin suiu'en enemmistön rauo-dostavat
työläiset ja farmarit, heidäni
lisäicseen mukana on pappejaj opetta-
L. F. TEPLOV^,
Neuvostoliiton asiainhoitaja Ottavas­sa,
tulee puhumaan Canadan-Neuvos­toliiton
Ystävien yhdistyksen kansal­lisessa
kokouksessa Toronton Massey-haalilla
tammikuun 27 päivänä.^
Tunisiassa surmaiii
12 henkilöä
Tunis, Tunisia. — Täällä ilmoita
t i in sunnuntaina, että ainakin 12 he
kilöä on saanut täällä surmansa
me päivää kestäneissä mellakoissa.
Sunnuntaina tiedoitettiin, että a,
/loa häiriö tapahtui Karthakossa, jo||
sa mielenosoittajat ryöstivät kaupp; 1
j a . •
Viime tiistaina poliisi vangitsi i
mielenosoitusten Johtajaa. Ransb
laiset viranomaiset syyttivät, että Ij!
symyksessä olevat johtajat ovat t
heittäneet ihmisiä kansalaissotasm;
Arabialaiset nationalistit — joil|s
viranomaisten mukaan kommunis ['
tukevat — ilmoittavat talstelevai||
itsenäisyytensä puolesta.
Arabialaiset edustajat ovat ParJ
sissa Ja pyrkivät Y K : n puheenjohu }l
Jan Luis Padilla tNervon puheille,
•Pakistan on luvannut tukea tunlsii
laisia. Pariisissa olevien tunisialaiste
edustajiston puheenjohtaja sanoi, e
tä Tunisiassa on vangittu 500 hi
löä. Vangittujen joukossa on Ni
Destour-puoiueen puheenjohtaja li
bib Bourguilba.
Vladimir Iljits Lenin iasten seurassa. — A Varlaraovin maalaus. — Maa­nantaina
tammik. 21 pnä tuli kuluneeksi 28 vuotta Leninin kuolemasta.
Jia, lääkäreitä, lakimiehiä, eri taide­alojen
edustajia ja yleensä Ihmisiä
kaikilta elämänaloilta. Siksi' onkin
huvittavaa, että Financial Post kir­joittaessaan
toiminnastamme heti
«heittää syytöksen, että se oh. "kom­munistien
rintama" j a että meidän
jäsenemme jä kannattajamme ovat
kommunisteja.
TOTUUKSL%, EI VALHEITA
PoStilehti tekee huonon palveluksen
antaessaan harhaanjohtavia tietoja
lukijoilleen. Jotka meidän käsittääk­semme,
haluavat totuuksia »valeiden
asemesta. Ottiakaamme esimerkiksi
vaikkapa eräs Länsi-Canadan asutus­keskus,
jossa löytyy tuskin puoltatusi-naa
enemmänsellaisia jotka voitaisiin
luokitella "vasemmistolaisilcsi", noin
150 farmaria, miestä ja naista saapui
erittäin myrskyisestä ilmasta huoli­matta
kuulemaan Nels Jacobsonia,
saskatchewanilaista . koneinsinööriä,
kun hän kertoi siitä mitä oli nähnyt
vieraillessaan unionistien valtuuskun­nan
mukana 'Neuvostoliitossa.
iuu
sitä
lie.]
r
erää
]V.E,T)
ma.s
Kar-
Kaiken edelläolevan lisäksi Carti [s
on selostanut miten edullista Canadi i
olisi ryhtyä normaaliseen kauppj
vaihtoon Neuvostoliiton kanssa, joi
olisi valmis ostamaan j a vaihtamaj
tuotteitaan meidän tuotteisumni
Myöskin: että ei ole ollenkaan tofi
väite, että Neuvostoliitto ihaluaisi a
taa Cariadasta vain strategisia soti Jli
materiaaleja. Carter osoittaa eb ^cUn
monia tuotteita voitaisiin ostaa ^Ns ;
yostoliitosta paljon edullisemmE %
ehdoilla kuin niitä nyt ostetaan. Esi:
Belgia, Ranska ja 'Hollanti osta\at m \
kyään kovaa kivihiiltä j a terästä Net
yostoliitosta, koska se on halvemps i
ja parempaa kUin mitä saadaan Yi
dysvalloista.
Juuri siksi, että normaalisten kac;
pasuhteiden aikaansaaminen Neuva
toliiton ja myöskin kansandemokraj! '!
tisten maiden kanssa, olisi omlaa'
auttamaan Canadan* samoin k i
Neuvostoliitonkin ihmisten elams
parantumista j a lujittaisi maailniä ^
rauhan mahdollisuuksia. Yhta taitf
olisi myöskin kulttuurisuh
kulttuurivuorovaikutuksen lisää
ja kehittäminen, koska se lähei
näiden kahden maan ihmisiä toisiii|
sa ja poistaisi valtavan valhekasi
panjan luomat ennakkoluulot ja
konaan väärät käsitykset k
k in kansan pyrkimyksistä.
St
Do
m :\
arvio
, hallitukselta rauhan ohjelipaa sekä sotavarustelumenojen pienentä­mistä?
Ei.ole.Vapaa Sana tähän mennessä tällaisia kirjoituksia jul­kaissut!'
Ei ole liioip nähty Vapaassa Sanassa sellaisia Icirjoitiiksia,
• ei edes yleisön kirjeitten osastolla, missä tuomitaan eve;rsti_^Drewn ja
\'apaan' Sanan vaatimukset esim. Canadan Suomalaisen järjestöni töi-
; mintaoikeuksien riistämiseksi. . . , •• >
Onko tarpeellista jatkaa? Vai eivätJiö yllämainitut esimerkit
riitä t&teamaan, että Vapaa Sanan kaikissa yleisönkin osaston kirjoi­tuksissa
on "Eskon puumerkki'', eli toimituksen hy\'äksymisen leima,
ainakip,vissiin rajaan asti? Kun esim. Vapaan Sanan eräs_perusta-jista
halusi tuonnoin saada mielipiteitään julkisuuteen, hänen täytyi
kääntyä Vapauden puoleen!
Me siis toteamme, että Vapaa Sana julistautuu tässä asiassa^edel­leenkin
'-neutraaliksi", vaikka ilmeisenä tarkoituksena on puliveivata.
sievoisia summia Vapaan Sanan lukijain ja muiden suomalaisten ra­hoja
riskiyritykseen, jonka onnistumismahdollisuus on lievemmipkin
sanoen kyseenalainen.
Mikäli on puhe Vapaan Sanan ''avaramielisyydestä" niin se ulot­tuu
vain i)oroporvarillisen kaman ja jonninjoutavan lurituksen julkai­semiseen,
eikä aina niinkään pitkälle, kuten oli asianlaita edellämai­nitussa
oman lukijansa mielipiteiden pannaan julistamisasiassa!
Sellaista on Vapaan Sanan "avaramielisyys''!
Jos maassa olisi h i in "kovat lakit",
että jälkipuheet kiellettäisiin koko­naan,
n i in elämä tuntuisi silloin Järin
synkältä.
Onneksi jälkipuheet ovat luvallisia,
että saadaan etäisillä työmailla j u ­tella
kaupungin kirkkaista valoista Ja
kaupunkiin tullessa.siitä miten niitä
töitä, puskettiin, jne. - '• - "• •.
Kaildcein ^mieluisinta; on - kuitenkiiv
jilkipuheeli V. .utihellukilpailulsta ja
muusta kulttuuxitoiminnastH.," •. -
.Niinpä,- •«DidaariklEP hj-väUä.^syj-ilä-ottaa
tämäxu päivän .tekstin Vaiheeksi
Toitmton nuorten Sudburjn.vierailu.
Timä aihevsoplikin erikoisesti tälle
osastolle, slllä.allekirjoittanut on tiet­tävästi
ja- tunnustetusti ainoa mal­tillinen
henkilö, joka suhtautua täy­sin
puolueettomasti torontolaisten ja
sudburylaisten jäiiklekkopelurcihin.
Torontolaiset nuoret tulivat ja val­loittivat
^udburylaisten sydämet.
Huomaavaisina -tyttöinä ja potkina
he kiittelivät kohteliaasti meitä sud-burylaiäia
hyvästä kohteliusta ja hei­dän
vastaanottonsa muodostuikin
osittain hyvinkin kuumaksi — jää­kiekkojoukkue
vietiin saunaan kyl­vetettäväksi.
Jääkleikkopclistä puheenollen tääl­lä
Sudburyssa kehittyi kokonaisia
uusia teorioita siitä, miten olisi pitä­nyt
olla ja mitä et saisi olla. ,
Yleiöen .'käsitys tuntui olevan se,
että ^punaiset" ovat sittenkin oikeas­sa
siinä,-jotta me kaikin olemme
ympäristömme tuotteita. Jääkiekko-peli
;on *<£ultalassa" yleensä rappeu­tunut
seliaijeksi. ettei enää pidetä
pelinä eikä minään, jollei ainakin
väihän nykäistä. Ja tämä ympäristön
vaikutus tuntuu meidänkin pojissam­me
ainakin: sen verran,. että- näyte­tään,'.
vähäuisuomalalsta pahaa sisua,
vaikkei vaHan nykäistä viitsitäkään.
Meidän;jnlsps, joka el tosin, minään
jääkiekkopelin asiantuntijana itseään
pidäkään, käski kuitenkin sanoa, että
"pois sellainpn paha sisuttelu, pojat",
taikka hän * a n e e seuraavalla kerral­la
"vitsat pitkään käräjiä siinä pai­kassa
mihin, loppuu selkä*'.
SudburylaJsUla ön muuten sellainen
käsitys, ettäk torontolaisllla on hyvä
jä-äklekkojoukkue. josta heidän kan­nattaa
olla ylpeitä. Huonot miehet
eivät olisikaan täällä pärjärmeet tuli­tikun
aikaa, sanovat he Itsevarmana
ja selittävät, että jos sudburylalset
ottavat asiaan vakavasti kiinni ja
ryhtyvät tositeolla harjoittelemaan,
n i in viimeistään ensi talvena alertsi-lalset
tulevat " ^ h l i m a a n omaa voit­toaan
Yrityksen tans.selssa", jos on
lupa käjttää varastettua ja vähän
muunnettua sanontaa.
Tässä yhteydessä on jäUeen turvau-t
duttava asiantuntijalausuntoon. M l -
jsus ei suinkaan (halunnut aliarvioida
I torontolaisten joukkueen kykyjä,
mutta hän oli kuitenkin vakavasti
sitä mieltä, että jos "Sudbiiryn. akat
eivät olisi lauantai-aajnuna tarjoil­leet
vieraillemme sudburjlaLsia mu­nia
pekonin kera. n i in tasapeli olisi
tullut varmasti". 'Näin sanoi cnisus.
ja minä en ainakaan uskalla vastaan
väittää.
Torontolaisten näytelmät olivat
myös korkeata tasoa. "Epäonnistu­nut
teatterinäytös" oli n i in epäonnis­tunut,
että se sai juhlayleisön erit­täin
hilpeälle. tuulelle. Tässä yhtey­dessä
misus k i i n n i t t i erikoishuomiota
näy ttelijäin 'hj-vään suomenkielen
lausuntaan J a k y s j i : "Miten voldaan-k'aan
puhua kansallisten kulttuuripe-rinteidemme
vaalimisesta, ettei nuo­riso
harrasta ' myös suomenkielen
opiskelua?". ' • ' ' ; .
Engianrilnkielisen "Waiting for
Lefty" näytelmän esitys muodostui
luonnollisesti torontolaisten vleralli-j
a in Järjestämien tilaisuuksien koho­kohdaksi.
, Se on voimakas, paljon
puhuva Ja mukaansa "tempaava näy-teknä.
jota täydensi torontolaisten
taitava j a haninaisen vauhdikas esi-'
tys. Misuksen ensimmäinen houmau-tus
tästä oli: "Noin hyvin kuin osa­taan
roolit, n i in silloin on toivoa on­nistumisesta."
Se on näytelmä, joka
jättää kat.sojaan tunnelman, joko
"puolesta" tai "vastaan", kuitenkin
jälkitunnelman.
Vaikkei hj-vän porvarillisen tavan
mukaan sanomalehtlmiehillä saakaan
olla "omia mielipiteitään", niin aUe-.
kirjoittanut .rohkenee kuitenkin' l a u ­sua
harkittuna kantanaan, että
ventjminen yhteiskunnallisten ong^
mien tutlcimiseen on vaikuttanut ti p Alexc
della ilahduttavalla tavalla toroD«ii
laiseen nuorisoon.
On totta, kuten mm. Vapaus
aina väittänyt, että meillä on
o-Tiäista nuorisoa, joka pystyy
mään ihmeitä kunhan sille anneta
oikeata johtoa. Yleisesti puhi
meidän nuorisomme sydän o n j
kallaan. K u n tähän sitten lisäti
annos yhteiskunnallista tietoisutt
n i in silloin tapahtuu miltei ihme
Et-ole lainkaan liioiteltu jos sai
taan, ,että yhtelskunnaUisten ori
mien tutkiminen j a määrätietci
opiskelu on johtanut suuren jou
Toronton suomalaista nuorisoa "
sensä löytämiseen". Jos he en:
tunsivat s}-dämes.sään mikä on t
dän paikkansa, n i i n nyt he tieti
mistä on todella kysymys. Se ar:
heille vankan jalantilan. selvän s
nan j a mikä tärkeintä, Itseluottan-ta
asiansa oikeudesta.
Seuraus on sitten lyhyesti seun
vanlalnen: Aikana jolloin työtati k
viä yleensä, mutta erikoisesti työU
nuorisoa yritetään pelotella ja P
nostaa .paheellisen piNiakauhun '5 ^ ^
somL^ella, Toronton nuoret saof^^f^ffj"*
ettei askeltakaan pakoon, v&sn^_y *"
raan sinne missä taistelu on- tuiffSi
ta. Misuskin sanoi "ettei P
kolia pelolttelijollle vokla tusldn
parempaa vastausta antaa,
torontolaiset antoivat "VTaltlas
Lefty" näytelmällään,"
Enemmän -vain sellaista
n i in Torontossa, k u i n SudbiuTS**
muuallakin. — Känsäkoura.
W. D.
"Lai
Bnglai
Exmo<
P&htu
äaakks
morUlj
Biacki
V ~.. -
»66 ST
:är.en