Vapaus, March 18, 1965

              Sivu 2 • Torstaina, maalisk. 18 p. — Thursday, March 18, 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I Ä NS
( L I B E R T Y ) EfitabUshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : w. E K L U N D MANAGER; E. S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus,
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. We5t, Sudbury, Ontario, Canada.
MalUng Address: Box 69
Advertising rates upon. appUcation, translatlon free of charge.
Authorized as second class mail by the ^f^t Office IJepartment, Ottawa,
and flor payment of postagB In cash.:
1 Ml-mbor of >ht CANADIAN LÄNGUAGEVRRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10 00. 6 kk. $5.25
V 3 kk. 2.75 Suomfessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
Nuorten hyvä esimerkki —
' Canadan nuoret T-,"joiden "mihinkään kelpaamattomuudesta" on
—niin paljon painomustettakin haaskattu ovat" Torontossa,~Montrea-
^*ssa, Ottawassa, Sudburyssa, Vancouverissa ja kymmenissä yhdys­kunnissa
antaneet hyvää esimerkkiä siitä, kuinka riiieästi ja päättä­västi
on toimittava hetken polttavien kysymysten yhteydessä.
Uutistiedoissa on kerrottu, että esimerkiksi Torontossa kehittyi
T«kon vaihteessa valtavia mielenosoituksia Yhdysvaltain neekeriväös-tön
oikeuksien puolesta. Ja vaikka kirjeenvaihtajamme kertoo, että
-—Torontossa USAn konsuliviraston edustalla viikon lopulla pidettyihin
mielenosoituksiin osallistui "kaikenlaisia" ihmisiä — nunnista tun­nettuihin
unionisteihin, sosalisteihin ja kommunisteihin asti — hiin
näiden mielenosoitusten leimaa-antavana piirteenä on kuitenkin nuo­ruus
ja nuorekkuus. Nuoret teini-ikäiset tytöt ja pojat istuvat tunti­kaupalla
vilusta väristen mielenosoitusvartiossa ilmaistakseen cana-
'^alaisten yleisen tuomion neekeriväestön eläimellisestä kohtelusta
Yhdysvalloissa. Ilolla ja ylpeydellä voidaan myös todeta, että meidän
omia lapsiamme on yhdessä muiden canadalaisnuorten rinnalla näissä
mielenosoituksissa.
Yliopistonuoret Torontossa ovat järjestäneet valtavia mielenosoi­tuksia
Alabaman neekerien oikeuksien piiolesta. Opiskeleva nuoriso
Sudburysta ja monista muista yhdyskunnistamme on osallistunut
omalla tavallaan Tähän "protestiliikkeeseen.
Toronton nuoret keräsivät muutaman tunnin kuluessa tuhansia
dollareita rahaa lähettääkseen sen Selmaan Alabamaan valkoisten-hurttien
pahoinpitelemien neekerien sairaalamaksujen peittämiseksi.
Canadan, nuoret ovat osoittaneet kerran uudelleen, että heihin
voidaan luottaa. Sanalla sanoen on todetTava, että maamme nuorison
sydän on tei-ve ja elinvoimainen. Omantuntonsa kannustamana — ei
agitaattorien yllyttämänä eikä minkään ulkopuolisen voiman painos­tamana
— Canadan nuoret ovat valmiina henkilökohtaisiin uhrauk­siin
silloin kun tarvitaan taistelevaa voimaa kansanvallan, vapauden
ja paremman huomisen puolesta.
Mahdollisesti on totta, että canadalainen nuoriso ei ole poliitti­sesti
yhtä valveutunutta kuin eräitten eurooppalaismaiden nuoriso.
Mutta samaa voidaan sanoa vanhemmastakin väestä, esimerkiksi Ca­nadan
ammattiyhdistysliikettä verrattaessa eräitten eurooppalaismai­den
ammattiyhdistysliikkeisiin.
Nuorison johdolla ja pääasiassa nuorison voimalla Canadassa jär­jestetyt
mielenosoitukset yhdysvaltalaista rotusyrjintää vastaan ja si­käläisten
neekerien kansalaisoikeuksien puolesta ovat kumoamatto­mana
todistuksena siitä, että maamme nuorisolla on herkkä omatunto
ja että se kuulee omantuntonsa ääntä oikeuden puolesta. •
Valvontakomission raportista
Mitä yksityiskohtaisemmin saavat canadalaiset tutustua kansain-älisen
valvontakomission raporttiin Vietnamin tilanteesta sekä sen
yhteydessä julkaistuun Canadan edustajan vähemmistöraporttiin, sitä
r.TA^aikeampaa on tulla muuhun kuin siihen johtopäätökseen, että Ot-
.tawa on alistunut tässä asiassa vieraan asialle.
Canadan vähemmistöraportissa valitetaan ^ ja koko asiakirja pe­rustuu
valtaosalta siihen — että Puolan ja Intian allekirjoittamas.sa
enemmistöraportissa, siis valvontakomission virallisessa asiakirjassa,
ei toisteta niitä "hyökkäyssyytöksiä", mitä on Saigonin hallituksen
toimesta valvontakomissiolle esitetty. Mutta minkälainen laitos on
Saigonin hallitus? Yhdysvaltain ylläpitämä, kontrolloima ja komente­lema
nukkehallitus, joka ei voi tehdä mitään, eikä esittää mitään
mielipiteitään ilman Washingtonin suostumusta. Toisin sanoen, ne
valitukset Pohjois-Vietnamin hyökkäyksistä, mitkä ovat Saigonip hal­litukselta
valvontakomissiolle tulleet, ovat asiallisesti puhuen Yhdys­valtain
militaristien keksimiä; meriselityksiä omien hyökkäystensä oi­keuttamiseksi.
Tunnettu tosiasia nimittäin on, että Yhdysvallatkaan
ei ole aikaisemmin antanut virallista siunausta näille puheille "Poh-joisrVietnamin
hyökkäyksistä" ennenkuin tilanne kehittyi niin keh­noksi,
että oli siihenkin verukkeeseen turvauduttava, vaikka koko
maailma tietää aikaisempien tutkimusten perusteella, että näissä syy­töksissä
ei ole perää. Me uskomme, että tunnettu ottawalainen sano­malehtimies,
Charles Lynch oli tuhannesti oikeassa sanoessaan, jotta
kiinalaisilla ja pohjoisvietnamilaisilla "ei ole epäilystäkään siitä, että
Canada on luopunut (Vietnamissa) rauhanpuolustusohjelmastaan ja
on itse nyt sekaantunut kiistaan. Meidän teräväsanainen hyökkäyk-semmePohjois-
Vietnamia vastaan tekee edelläkerrotun täysin sel­väksi
ja siihen sisältyy Wasjt)ingtoniri linjan hyväksyminen Etelä-
Vietnamissa käytävän taistelun laadusta . . ."
Tosiasia onkin, että juuri täten suhtautuu ihmiskunnan suuri
enemmistö Canadan "vähemmistöraporttiin"^ mikä ei ole kerta kaik­kiaan
mitään muuta kuin yritys Yhdysvaltain veriruskeiden hyökkäys-syntien
valkaisemiseksi.
T o i s a a l t a ^ syytä liuomata, että Intian ja Puolan allekirjoitta-
-massa enemmistöraportissa, siis valvontakorilission virallisessa lau­sunnossa,
tuomitaan Yhdysvallat Geneven sopimuksen rikkomisesta ja
arvostellaan samassa yhteydessä erittäin kirpeästi Canadan asennetta
Yhdysvaltain tukemiseksi.^^
- Tässä yhteydessä on ehkä paikallaan lainata edelläriiäinitun sano­malehtimiehen,
Charles Lynchin lausunnosta seuraavaa:
"Meidän (Canadan) asenteemme leimaa-antavana piirteenä on se,
että Canadan hallitus hyväksyy Etelä-Vietnamin hallituksen syytös-lausunnot
. . . On tärkeätä käsittää, että Canadan asennetta ei ole
määritelty Canadan paikan päällä — Etelä- ja Pohjois-Vietnamissa —
olevien tarkkailijain havaintojen perusteella, kuten virallinen lausun­tomme
antaa ymmärtää, sillä se perustuu Etelä-Vietnamin hallituksen
antamiin lausuntoihin."
Intian edustajisto tiedoittaa kiivaista riidoista Canadan edustajis­ton
kanssa siitä kun Canada sanoo miehiä ja aseita kuljetetun Poh-jois-
Vietnamista Etelä-Vietnamiin. Samalla Intian edustajisto protes­toi
sitä kun Canadan edustajisto on — Intian syytöksen mukaan —
käyttänyt valvontakomission lainopillisen komitean raportin tietoa
asianomaisia valtuuksia siihen saamatta.
Näiden tosiseikkojen perusteella ei siis ole lainkaan ihme, vaikka
virallisen opposition johtaja John Diefenbaker sanoi alahuoneen is-
SYNTYMÄ- v<i
PÄIVIÄ
Henry Suhonen, South Porcuplne,
Ont., täytti sunnuntaina, maaliskuun
14 pnä 70 vuotta.
John Salo, Nipigon, Ont., täyttää
maanantaina, maaliskuun 22 pnä 95
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Pohjoisnavalla
ton
Leningrad. — Erittäin laajat mitta­suhteet
saavuttavat kuluvan vuoden
aikana neuvostoliittolaisten tiede­miesten
arktisen alueen tutkomukset,
toteavat asiantuntijat.
Pohjoisen jäämeren rannalle Tik-sim
on kokoontunut uusi lentokuljcT
tuksiaapunaan käyttävä tutkimusret­kikunta
Pohjoinen 17. Kahden—kol­men
viikon kuluttua lentäjien tarkoi­tuksena
on suorittaa 1300 km yhtä­mittainen
lento ja kuljettaa ajaleh-tivaJle
Pohjoisnapa 13 tutkimusase­malle
vathtomlehistö.
Retkikunnan tarkoituksena on
muodostaa Pohjoisnapa 13:n apuase-ma
edellisen välittömään laheisyyr
teen. Täältä käsm tiedemiehet tutki­vat
valtameren pohjaa ja tarkkaile­vat
jäiden liikehdintää.
900 km:n päähän Smithin iiiemcs-
' tä muodostetaan viela yksi uusi aja-lehtiva
tutkimusasema. Pohjoisnapa
14. Sen päätehtävänä on auttaa poh­joisen
meritien sääennusteiden laati­misessa.
Pohjoinen 17 -tutkimusretkikunnan
lentäjät tuovat mukanaan mantereel­le
Pohjoisnapa 12:ssa talvehtineen tie-demiesi-
yhman. Tama tutkimusasema
on ajelehtinut liian kauaksi ranni-l(
on tukikohdasta ja se on päätetty
lopettaa. Jäiden tulevasta liikehtimi­sestä
ja Pohjoisnapaseutujen itäisen
alueen saatiedoitukset ilmoittaa kol­me
a jeleJi tivaa automaattista radio-meteorologista
asemaa. Edellisten Ii­saksi
asennetaan viela 13 muuta au­tomaattiasemaa
ja 10 radiopoijua.
m
Viii askera^^^^
* Koksk( ova. — Tärkeäksi askeleeksi
kansainvälisen kommunistisen liik­keen
tiivistymistä kohti luonnehti
Pravda perjantaina Moskovassa
edellisellä viikolla pidetyn kom
munistislen ja työväenpuolueiden
neuvottelun; Tämä ensimmäinen a
siaa" koskeva Moskovassa julkaistu
arvio käsittää lähes kokonaisen si­vun
Pravdasta.
Artikkelissa tuetaan julkilausu
maan s.säilyneitä ajatuksia yhtei­sestä
taistelusta imperialismia -vas­taan
erimielisyyksienkin vallitessa,
uutta suhtautumistapaa kansainvä­listä
neuvottelua koskevaan ky^
myksocn ja epäystävällisen arvoste
lun lopettamistä7~S.inä korostetaan
voimakkaasti veljespuolueiden ta
sa arvoisuutta. /
Artikkelissa todetaan, että ncu
voitelun aikana porvarillinen lehdis-tö
levitti maailmalle juttuja voitta
mattomista va.keuksisla, joita mu
ka oli syntynyt neuvottelussa. Asia
kirjojen yksimielinen hyväksyminen
oli isku konimunisminvastiUscUc
propagandalle, toteaa lehti. Sen ar
tikkclissa korostetaan myös jokai
sen puolueen panosta neuvottelus
sa, keskustelun demokraattista, kol­lektiivista
ja avomielistä henkeä.
YHTENÄISYYTTÄ ERIMIELI­SYYKSIEN
VALLITESSA
— Neuvottelun osanottajat asetti
vat tärkeimmälle tilalle koko vallan
kumouksellisen liikkeen edut. He
pyrkivät välttämään tilanteen mut
k.stumista kommunistiscs.«ia lilk
keessa" ja tuottamatta vahinkoa yh
dclleki-än puol^ieelle luomaan
edellytyksiä vaikeuksien voittami­selle
kansainvälisen kommunisti­sen
liikkeen, riveissä. |>Kaikki puo
iueet löytävät neuvottpjun as.akir
joista asettamuksia, jotka eivät vas
laa kansainvälisen kommunistisen
liikkeen jonkin osan. vaan koko
liikkeen etuja, artkkelissa huomau
telaan.
Artikkelissa käsitellään laajasi.
Kaakkois-Aasian tilannetta ja neu
votteUin siitä rintamaa lausuntoa ja
todetaan, että imperialistiset pii
rit pyrkivät käyttämään hyväkseen
cr:mieli.syyksiä sosialistisessa yh
leisössä ja kansainvälisessä kommu
nislise.ssa liikkeessä. Erimielisyy
Professori Jevsei Liebcrman:
VOinO SOSIALISTISENA KÄSITTEENÄ
Kommunismin, erään päaperiaatcen
"romahdukseksi" on väitetty sitä
seikkaa, etta Neuvostoliitossa hj-vak-sytään
voiton käsite. Mutta tämä ka-
.site ei suinkaan ole uusi Neuvostolu-ton
taloudessa. Juuri tama voitto on
Neuvostoliitossa vuodesta 1923 lähtien
muodostanut kaikki maan rahastot,
koko teolli-suuden, joka 60 kertaisesti
ylittää tsaarin Venäjällä vallinneen
tason. Lännessä yritetään kuitenkin
.selittää, etta Neuvostoliitossa olisi ai­kaisemmin
kielletty voitto ja nyt
muka akkia ryhdytty kiivaasti käyt­tämään
sita hyväksi.
Sosialismin ja kapitalismin valmen
ero ei millomkaan ole oUut siinä, etta
sosialismi olisi hylännyt ja kapitalis­mi
hyväksynyt voiton. Ero on siinä,
miten voitto muodostuu, kuka sita
käyttää hyväkseen ja mihin tarkoi­tuksiin.
Neuvostohitos.sa voitto kuuluu koko
yhteiskunnalle eika se ole tuotannon
yhteiskunnalUnen päämäärä. Voitto
on Neuvostoliitossa vain keino kansan
elinta.son kohottamiseen, tuotannon
teili jät ovat sitä mieltä; että voittoa
laajentamiseen ja parantamiseen.
Suunnitelmatalouden vallitessa voi­ton
tulee ja se voi ilmaista tuotanto­menetelmien
todellisen tehokkuuden.
tunnossa, että Canadan vähemmis-töraportti
"on konduktöörin vaunu­na
Yhdysvaltain junassa", ja uuden
demokraattisen puolueen edustaja
H. W. Herridgc ilmaisi toivomuk­sen,
että Canadan pitäisi vaatia "he-tikohtaisesti
tulen lopettamista Yh­dysvaltain
sodassa Vietnamissa".
Kysymys on sekä maamme hyväs­tä
nimestä ja maineesta 6lta rau­han
ja oikeuden puolustamisesta.
Selvää nimittäin on, että kaikenlai­set
toimenpiteet Yhdysvaltain sota-foimien-'
puolustamiseksi Vietnamian­sa
tulevat alentamaan Canadan
mainetta ennenkaikkea Aa.sian ja
Afrikan maissa, puhumattakaan nyt
sosialistisista maista. Toisaalta on
muistettava että meillä el ole kan­sakuntana
varaa puolustaa minkään
maan hyökkäysohjelmaa — ja Yh­dysvallat
ei voi olla siinä poikkeus­asemassa.
Yhdessä muiden hyvää tarkoitta­vien
canadalaisten kanssa me siis
toivomme, että Ottawa heittäisi ros­kakoriin
Vietnamin valvontakomis­sion
vähemmistöraportin ja ryhtyi­si
julkisesti vaatimaan ja toimi­maan
Yhdysvaltain hyökkäyspolitii-kan
lopettamiseksi Vietnamissa.
Monet ncuvastolilttolaiset talou-stie^
tcilijat oavt sitä mieltä, etta voitoa
voidaan NeuvosoltitoKa kayttaa ar­vioitaessa
tuotantolaitosten työtä ja
kannustaessa sitä; Mutta neuvosto­valtio
ei tässä .yhteydessä kuitenkaan
aio luopua keskitetystä suunnitelmal-li-
sesta johdosta, jolle tuotantolaitos­ten
paraneminen ja niiden kannu.sta-mincn
ei merkitse mitään tappiota,
vaan painva.stoin lujittaa ja voimis­taa
sita. Usein yritetään mitätöidä
keskitetyn suunnittelun merkitystä
neuvostotaloudessa ja korastaa yksin­omaan
voittoa^
Keskitetty suunnittelu turvaa Neu­vostoliitossa
maan talouden nopean ja
knisittoman kehityksen. Yhteisten
suunnitelmatehtäviensa täyttämisek­si
on jokaisen suuren tuotantolaitok-
-sen tai yhtymän saatava tilauksia vä­littömien
sopimusten nojalla. Nama
sopimukset eivat synny hillittömän
markkinatalouden pohjalla. vaan
realisoivat keskitetyn suunnitelman
kaikki tavoitteet. Juuri tästä syystä
le tämä uusi järjestelmä voi kos­kaan,
johtaa työttömyyteen. Tuotan­tolaitosten
työn pyrimme arvioimaan
ennen kaikkea sen perusteella, miten
ne ovat täyttäneet tilaukset Ja vasta
.sen jälkeen laaditaan arvio, miten
niiden kannattavuutta tulisi koheltaa. '
Kysymyksessa el aiis ole vain yk.sl
ainoa tekijä — voitto, vaan vähin­tään
kaksi tekijää: sovittuja toimituk­sia
koskevan suunintelman täyttämi­nen
ja voitto. (APN)
det vaikuttavat kielteisesti veljes
puolueiden toimintaan erityisesti
kapitalistisissa maissa, toteaa Prav­da.
Erimielisyydet koskevat kom­munististen
puolueiden poliittista
linjaa ja monia tärkeitä teorian ja
taktiikan kysymyksiä.
Artikkelissa todetaan kuitenkin,
että veljespuolueiden kesken on pai
jon yhteistä ja perusta yhteistoimin
nalle taistelussa yhteistä vihollista
vastaan. Lehti korostaa, että eri
iniel.syyksien voittamiseksi on tar
peen ottaa huoniioon käytännön ko
kemus, tapahtumien kulku ja tais
telun opetukset. Yhteiskunnallinen
ja poliittinen kehiiys maailmassa ja
erillisissä mai.ssa loppujen lopuksi
osoittaa jonkin linjan oikeuden tai
virheellisyyden.
Lehti kehottaa kiinnittämään
huomion siihen, mikä yhdistää kaik
kia kommunistisia puolueita huoli
matta erimielisyyksistä. On tärkeä
tä jo nyt jatkuvasti ja asteittain as
kel askeleelta pyrkiä vaikeuksien
voitfam.secn ja yhtenäisyyteen. Ar
Ukkelissa eritellään toimenpiteitä,
joihin NKP on keskuskomitean lo
kakuun kokouksen jälkeen kansain
sainvälisen kommunistisen läkkeen
yhtenäisyyden lujittamiseksi ryhty
nvt ja tä.ssä yhteydes.sä mainitaan
Varsovan .sopimusmaiden poliittisen
komitean kokous. Kosyginin matka
Ansian sosialistisiin maihin^ neu
voitelut muiden puolueiden kanssa
ja Moskovan tapaamistilaisuus. —
Jotta Juotaisiin suotui-sa ilmapiiri
erimielisyyksien voittamiselle, Ncu
vo«:toliiton lehdistö ei ole viiteen
kuukauteen osallistunut julkiseen
polemiikkiin, huomauttaa lehti.
UUSI SUHDE NEUVOTTELUUN
— Suotuisien olosuhteiden luo
mistä kan.samväliselle neuvottelulle
vastaa se uusi suhtautuminen sen
valmisteluihin, joka ilmenee neu
voitelun tiedonannossa. Uuden suh
tautuinisen olemus on siinä, että ko
ko valmistelutyö on suoritettava
kollektiivisella pohjalla kaikkien
veljespuolueiden osallistuessa sii­hen.
Tätä tavoitetta vastaisi edeltä
vän tapaamisen järjestäminen, jo­hon
osallistuisivat kaikki ne veljes
puohu-et, jotka osallistuivat Mosko
van kokoukseen loeo.^TäilimrCTrde-mokr.
iattinen menetelmä antaisi
mahdollisuuden ottaa huomioon
ka.kkien piiolueiuen mielipiteet,
kirjoittaa lehti.
Se korostaa myös kaikkien puo.
lueiden itsenäisyyttä ja la.sa-arvoi
suutta. — Jokainen kommunistinen
puolue on täysin riippumaton ja it­senä.
nen. Ainoastaan se itse voi hy
väksyä sitä velvoittavia päätöksiä.
Kunkin puolueen etujen mukaista
on sen ponnistusten yhdistäminen
muiden puolueiden {Ponnistuksiin
taistelussa yhteisten kansainvälisten
tavoitteiden puolesta, sanotaan ar
tikkclissa. Siinä ci pidetä uutta
kaii.saipvälistä neuvottelua keinona
joka heti voisi ratkaista kaikki vai
litsevat vaikeudet. Se vaatii pitkän
ajan ja kunkin puolueen myönteistä
panosta.
Artikkelissa korostetaan myös
avoimen, epäystävällisen ja louk
kaavan polemiikin lopettamista, jo
ka aiheuttaa vahinkoa kommunisti
en yhteiselle asialle ja samalla tode­taan,
ettei tämä merkitse sitä, ettei
puolueiden välillä käytäisi ke.sku5
telua nykyisen aikakauden tärkeistä
kysymyksistä ja teorian ja taktii:-
kan ongelmista.
ITALIA JA RANSKA
HYVÄKSYVÄT- -
Moskovaan saapuneiden tietojen
mukaan useiden veljespuolueiden
johtavat elimet ovat kokouksissaan
käsitelleet Moskovan neuvohelun
yhteenvetoja. Ranskan ja Italian
kommunististen puolueiden johto­elimet
ovat saattaneet julkisuuteen
lausuntoja, joissa ilmaistaan tyyty
väisyys neuvottelun tuloksiin. Ne
hyväksyvät edustapiensa toiminnan
Moskovassa. Muiden puolueiden
hyväksyvä kanta on llmaiStu puolu^
cidcn lehdissä.
Maailman turuilta
KALLIS KORSETTI MIEHELLÄ
Muuan tukevatekoinen englanti­lainen
mies yritti hellittää vatsaan
sa kiristävää korsettia kun hänen
kätensä lipsahti ja iskeytyi suureen
näyteikkunaan, joka särkyi, kerrot
tiin eräässä Lontoon oikcusistuimcs
sa viime viikolla.
Kenneth Moonan, 27, kertoi naut
tinccnsa pari olutta eräässä oluttu
vassa ja tunsi yhtäkkiä korsetin ki-ristäv'in
vatsaansa aivan sietämät
tumästi. Hän lähti kulkemaan ko
tiin, mutta matkalla hänen oli pak
ko yrittää avata korsetin solkja
erään kaupan ovisyvennykscssä.
lläncp kätensä lipsahti soljesta ja
löi rikki kaupan suuren näytcikku
nan, jonka hinta, on 100 puntaa.
Tuomarit tutkivat korsettia ja sen
solkia ja päättivät ettei Moonan oi
lut. tahallaan särkenyt näyteikku­naa.
"Armomurhien"
kuolemansisaret
vapautettiin
MUnchen. — Keljälolsta kMU-Ikäistä
naista, jolta on syytetty
osalUfmndesta natsien sodanaikai»
seen "armomiirhaobjelniaan". ha­vaittu
n syyllisiksi, mutta vapautetr
tiin Miinchenissa viime perjantai-
• na. •.
Useat naisista, jotka tunnetaan
"kuolemansisarina". puhkesivat It­kuun
kuullessaan oikeuden päätök­sen.
•
Oikeuden puheenjohtaja sanoi syy­tettyjen
olleen "taytta ymmärrystä
vailla" ja lisäsi, etteivät he olleet toi­mineet
omasta aloitteestaan eivätkä
tienneet toimintansa olleen rikollista.
Sairaalasta vastuussa olleet lääkärit
ovat syyllLsia. murhiin, hän sanoi.
—"OikCTidcn puheenjohtaja sanoi nais­ten
olevan syyllisiä avunantoon 150
tielullisesti sairaan henkilön murhis­sa,
jotka tapahtuivat Obrawalden
sairaalassa Pommerissa kesästä 1942
huhtikuuhun 1945.
El ole todisteita, silta, että naiset
hyväksyivät natsien ideologian, jonka
mukaan armomurhia pidettiin yhteis­kunnalle
arvottomien henkilöiden hä­vittämisenä,
sanoi tuomari.
Oikeuden paatos el antanut tyydyt­tävää
kuvaa siitä, mitä sairaalassa
oli tapahtunut, ja syytetyt jätettiin
tuomitsematta todisteiden puuttuessa.
Naiset, joista, muutamat, vieläkin
toimivat sairaanhoitajattarina, ovat
olleet oikeudessa kuukauden ajan
.sytettyinä avunannosta hoidossa ol­leiden
murhiin Obra-waWen mielisai­raalassa
Pommerissa. Syytteet koski­vat
eri tapauksissa avunantoa 1—210
murhaan. .
Sairaala.s.sa murhattiin kaikkiaan i
noin 8,000 potilasta.
Syyttäjä : vaati viime viikolla kah­deksalle
naiselle 1—4 vuoden pakko-työtuomlolta
ja selitti, että muut plr
täisi vapauttaa todisteiden puuttues-
.sa., • • r
Natsien koko euChanaslaohjelmassa.
josta tehtiin päätös salaisessa puo­luekokouksessa
vuonna 1938. surmat­tiin
.100.000—200,000 mielisairasta Ih­mistä.
jj, ri|uut 8 S ^ < ^ |
4
n;
r
3
—Tilastotiedot osoittavat, että
Eestin teollisuustuotannon keski­määräinen
vuotuinen kasvu kyinme
nen vuoden aikana (1954—1963) on
ollut 11.4 pros. Suomessa 6,8 ja
Ruotsissa 4.5 prosenttia.
—^ Vuonna 1963 oli NL:ssa toi­minnassa
yli 129,999 elokuvalaitet-ta
eli 2'/^ kertaa enemmän kuin
vuonna 1952.
|.U|JLISI SEN |(Ef.PAAVAN ITSELLEKIN—^'
Jos Yhdysvaltain puolustusministeri Rusk l^ajiuaa että Pohjoipj-yiet-namin
taholta noudatetaan vuoden 1954 Geneven sopimuksen,: pyhällä
niin ei luulisi hänen vastustavan, että myöskin YJidysvallat ^ noudattaisi
niitä; eräs kohta sopimuksesta määrää että Pohjois- ja Etelä-VietnaijjijMa
pidetään äänestys mikä antaisi kansalle tilaisuudeij itse valita joSiSftihä-luaa
jakaantuneen tai yhtenäisen maan. Yhdysvaltain neuvon muk^t?psti
äänestystä ei ole pidetty. On syytä olettaa, että jos äänestys suoritettai­siin,
hiin Saigonin hallitus häviäisi sen. Mitä silloin tapahtuisi, VljjjyS-valtainsaarnamalselle
väitteelle, että se puolustaa yaFaiden.demokr^ä^^
tisteii kansojen pyhää vapautta? t-itC
Jos mr. Rusk haluaa, että Pohjois-Vietnan»iq;tahoIta lopetetaan^ kaik­kien
tarvikkeidenpa miesten vienti Etejä-Vietnamiin, niin hänellä.cJ^^Ic
tietenkään mitään syytä vastustaa samanlaista menettelyä Yhdysyal^in
kohdalta. — St. Louis Post-Despatchin tojmituskirjpituksesta. . { •'
"USAn edit
Vietnamin sodan kulun-*
Washington. — Tolmenplteem-me
Etelä*Vietnamissa ovat saat­taneet
Amerikka-käsitteen koko
maailman silmissä huonoon huu­toon,
lausui demokraattinen se­naattori
Ernest Gruening käsitel­lessään
viikon vaihteessa senaa­tissa
pitämässään puheessa
USÄ:n Kaakkois-Aasian politiik­kaa.
Hän muistutti, että tasan
vuosi sitten hän ensimmäisen
kerran vetosi senaattiin vaatien
USA:n sotilaallisen Etelä-Vietna­min
asioihin puuttumisen lopetta­mista.
Yhdysvallat on kuluneiden
12 kuukauden aikana vielä tuh­lannut
sodankäyntiin Etelä-Viet­namiin
450 miljoonaa dollaria Ja
asema on vain entisestäänkin vai­keutunut.
Näiden synkkien kuukausien ai­kana
meidän ns: neuvonantajicm-me
lukumäärä on kasvanut ja he
käyvät taisteluja etulinjoilla sai-goniiaisten
sotilaiden rinnalla, jat­koi
senaattori Gruening. Hän ilmai­si
huolestumisensa sodan laajenta­misen
johdosta ja tuomitsi Ameri­kan
ilmavoimien suorittamat 'Poh­jois-
Vietnamin järjettömät pommi­tukset
', jotka "ainoastaan pelästyt­tävät
Ja vieraannuttavat Yhdysval­tain
ystäviä". Hän korosti, että on
viimeinkin aika lopettaa hyödytön
ja tolkuton amerikkalaisten uhraa­minen
tällä alueella, jolla ei ole
tärkeää merkitystä Yhdysvaltain
lurvallisuudelle.
— Teeskentelymme siitä/ että
autamme Etelä-Vietnamin kansaa
on nyt heitetty syrjään, lausui
Grueningin jälkeen puhunut de­mokraattinen
senaattori Wayne
Morse. ^ Tästä eteenpäin sotaa
jatkavaat amerikkalaiset Ameri­kan
päämäärien nimessä ja ame­rikkalaisen
päällystön johdolla.
Riittävän kouriintuntuvasti on
voitu todeta, että eivät mitkään
SUURINTA F I R M A A ^
VuetuMn bruttokatfipavaihtodoUartrssa.
ilmoitettuna
Royol-Shen
tHolL-EngUi
mrd S
tJnilever
(HoU.-Engllj
BriHsh
Peholeun
(EngU
I.R.I.
(noKa)
NahCbal
Bcard
(Engl.)
Imperial
Chem.lnd.
(EingU _
Vvvbalgkesn-
(Saksa)
Philips
(HolLI
Siemens
(Sokso)
FiaF
(Italia)
EteräVietnamin sisäiset po^iftt-set
voimat voi ottaa valtaa kS-siinsä
ilman amerikkalainen
suostumusta. Nimenomaan VSAjii
strategiset edut myös määräisit
sodan kul^n Etelä-Vietnamissa: \
Morse nimitti ikäväksi tosiasiaasi
sitä, että USA:sta on ''muodostiili^ut
suurin uhka maailmanrauhallie".
Hän korosti, että jos USA:n halli­tus
jatkaa sodan laajentamista Ete-lä-
Vietnamis.sa, niin se saattaa' vii­me
kädessä johtaa yleismaailmalli-
.scen sotaan ja ihmiskunnan ttthoon.
— Vastustan presidentin Aäslän-politiikkaa
siksi, että se kutertilis-toria
osoittaa, ei voi vastata USÄ:n
eikä maailmanrauhan etuja^ täusui
senaattori Morse. Yhdysvallat^!
voi millään puolustella shokkitiFaan
joutunutta aggressiivista töirtfin-;
taansa Aasiassa. : •
Hän ilmoitti vielä, että huolimat­ta
eräiden kiihkoisänmaallisten ar­vostelusta
ja huolimatta presiden­tin
uhkailuista niille, jotka jtrlki-sesti
arvostelevat USA:n toimenpi­teitä,
hän tulee kehottamaan jät^-
vyyteen ja harkintaan Vietnamin
konfliktin ratkaisemiseksi kansain­välisten
oikeusnormien mukaisesti.
Sitä ja tä^ ;:
PITKÄTUKKAINEN >
Ennen kuin eräs maaseutulainen
lahti Lhnasta Ohiosta, New yörkihi
hänen kaikki ystävänsä varolttlyat
häntä New Yorkin kaupimgin suu­ruudesta
ja julmuudesta. He vatt^t- .
tiva t häntä newyorkiIaisten stäiieeii,
että he voivat viedä maalaiselta- k«l-ken.
•••••• ^'
Kun tämä maalainen saapui sit^n
New Yorkiin ,nUn hän oli varustifil-tunut
kaiken varalta. Hän vucoPiisi
hotellista huoneen ja oli varuillaan.
Hän muistaa kuinka hoteOipoika kan­toi
hänen matkalaukkujaan. '• !
"Katsopas n y i h ä n sanoi pojaSe,
"minä en aio asua näin pienessä
huoneessa, "ramä on me&ein' iujm
pieni kätpäsellekin. ^kalaisia-met­ku
ja teillä oikeastaan pelataan.
huoneessa el ole ikkunoita, vuodetta
eikä pesuallastakaan. Vaikka mipä
olenkin maalta niin el teidän tarvit­se
luulla, että voitte pelata roUiim
kanssani minkälaisia metkuja tahan­sa.
Vie minut takaisin hotellin Johta­jan
luokse, nlhi mhiä sanon Imnepe,
mitä minä ajattelen tästä huonees-ta,"
. !
"Arvoisa rouva", sanoi hoteUipoika
pehmeästi, "ennen kuin räjähdätte,
haluan huomauttaa teille että.,tä»pä
cl ole teidän huoneenne vaan hotel­lin
hissi."
HUOMAAVAISUUTTA
— Te lupasitte mhiuUe työstä tJu-hatlappusen.
Kuitenkin sahi vata 500.
— Nlb. Ajattelin, ettei teidän tar­vitsisi
maksaa veroja nUn paljostai
PÄIVÄN PAKINA
RITARILLISUUS, OHOI!
Näyttää siltä, että punaveristen
miesten keskuudessa ei ole enää
hajuakaan ritarillisista käytöstä
voista-"heikompaa sukupuolta" eli
nai.s(a_ kohtaan.
_ Ei-ainakaan "meidän elämiinta-pamme"
puitteissa.- '
Muistiin tulee tässä yhteydessä
pikkupoikana ja vähän myöhcm
minkin lukemamme jutut hienos­ton
miesten ritarillisista käytösta­voista.
Totta on, että näitä Tita-rillisia
tapoja ilmeni niissä ajan-vietekiijoissa
v:.in ylimystön pii­reissä,
sillä eihän tavallinen "rah­vas"
tiedä tuon taivaallista sellai
sisfa asioista;
On ehkä mahdollista, että naisia
pidetään vieläkin kuin "kukkaa
kämmenellä" jossakin kaukomailla
kuten ennenvanhaan sanottiin pi­dettävän,
esimerkiksi Yhdysvallois­sa
ja Canadassakin, mutta ajat ja
tavat näyttävät tällä muuttuneen
siinäkin suhteessa.-
Pöydällämme on joitakin viime­viikkoisia]/
uutiskuvia: Yhdessä
niistä näemme, miten jättiläisko-koincn
torontolainen poliisi vetää
niskasta kuin kts^Sa pcntuaan nee
kerien puolesta mielenosoituksella
ollut erästä valkoihoista neitosta.
Yhdessä kuvassa nähdään nee-kerinäisia
ihmettelemässä Selman
kadulle Yhdysvalloissa vedettyä
"Berliinin köyttä", mikä erottaa
jyvät akanoista cli valkoihoiset
mustista.
Toisessa saman lehden uutisku
vassa nähdään kolme rohkeata
valkoihoista naista: Selmassa val­koihoisen
roskajoukon toimesta
kuoliaaksi hakatun pastorin, Rev.
James Reebin aviopuoliso lähdös­sä
kotikaupungistaan kuolinvuo­teella
silloin olleen miehensä luo,
Sen rinnalla on nuori neitonen,
joka polttaa Sciivjan kadulla "Van­han
etelän" symbolia, etelävaltloi
den lippua, mikä temppu sellaise
.naan_on siinä maailmankolkassa
ainakin yhtä paljon rohkeutta vaa
tiva teko kuin olisi pyhienkuvien
kivittäminen Vatikaanin kadulla.
Sen rinnalla pöydällämme ole­vassa
leikkeleessä on eräs valko­ihoinen
näyttelijätär, Tammy^ri-
-,-nies-nimeLtään, jolla on laastilap
pu.poskessa todistuksena siitä, et--
tähänkin oif joutunut kahdesti
valkoihoisten roskajoukkojen pies
tavaksi, ei syvässä etelässä, vaari
„JMew -Yorkin" kaupungissa _-Sen
vuoksi kun tämä näyttelijätär olf
nähty erään neckeiitaiteilijan pa­rissa.
Multa antakaamme AP:n New
Yorkin uutisen kertoa viimeksi­mainitusta
tapahtumasta:
"Viimeksikuluneen neljän päi­vän
aikana kahden hyökkäyksen
uhriksi joutunut musikaalinen
koomikko Tammy Grimes, on saa­nut
haavoja ja naarmuja poskeen­sa
sekä haavan käteensä.
"Poliisi tiedoittaa hänen kerto­neen
heille vammoistaan, mutta
uhri ei tietänyt mitä ^hänelle ta­pahtui.
\
"He (pahoinpitelijät) eivät i l ­meisestikään
tykkää siitä, että o-len
yhteyksissä neekerinäylteli- .
jäin kanssa", sanoi miss Grimes.
Ensimmäinen hyökkäys "tapah
tui sunnuntaina', noin kello 11 ai
kaan illalla", sanoi miss Grimes.
" T u l i n ulos. eräästä rohdoskaupas­ta
Broadwaylla jossakin 40:nnen
ja 50:nnen kadun välimailla^missä
tuli_ taakseni-neljä miestä:".
"Oietko sinä jonkinlainen nee­kerien
rakastaja," hän sanoo erään
miehistä kysyneen.
Miss-Giimes sanoo yrittäneensä
päästä, autona Jurinsa ajamaan au­toon
mutta miehet mukiloivat hä­net
sitä ennen. Hän ei tiedä min­kälaisia
lyömäaseita miehet käyt­tivät.
Toinen pahoinpitely tapahtui
tiistai iltana osapuilleen samaan
aikaan ja samassa paikassa. "He
yksinkertaisesti tulivat luokseni'
ja löivät minua. Ei yhtään ainoa­ta,
sanaa, ei mitään he vain löi­vät
minuai ja lähtivät pois."
Kuten huomataan "meidän elä
mäntapamme" päämaassa ei nai­sia
pilata miesten ainakaan liialli­sella
hemmottelulla — ritarillisuu­desta
puhumattakaan.
Ja vaikka "rahvaan" keskuudes­sa
ei kuulema ennenvanhaan tie­detty
mitään ritarillisista käyttSy-tymistavoista
naisia kohtaan, miii-eräät
uutiskuvat tiesivät kuiten­kin
viime viikolla kertoa Neuvos­toliitosta,
että naisia ei raahata
niskasta katuja pitkin, ei polkka,
ei-kapuloida, eikä edes tyrkitä lar-japaimehten
"sähköpistimillä:!^KU-
^en Yhdysvalloissa, vaan harjojte-
_iaan uudelle avaruuslennolle Ja-sa-
aivoisina ihmisinä miesten nan­nalla.
J
Olisikohan niin, että yläluokat
ovat unhoittaneet aikaisemmat |[>u-heet
ritarfilisista käytöstavoistaan
ja tämä aikana, jolloin sosialisti­sissa
maissa, toteutetaan naistenllin
kohdalta inhimillistä oikeuskjsi-tystä
täydellisen tasa arvoisuuden
pohjalla? , 1
Me vain kysymme— ja sam^la
suosittelemme, että tässä paljon
viimeaikoina muuttuneessa ja ää­rettömän
nopeasti edelleen muut­tuvassa
maailmassa tarvitaan Jn-nenk9lKk?
a työväenlehtien, kuten
Vapauden palvelua. ^
Maanantaina alkaneen lovifys.
kampanjan aikana on mainio tijal-suus
lehtemme levittämiselle ja^tlv
laamiselle. — Känsäkoura. - -« -
/