1961-09-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu_2 _ Lauantaina, syysk. 16 p. — Saturday, Sept. 16,1961 VAPAUS (LIBEBTT) — Independent Labor Organ ot Finnish Canadians. J b r tabilahed Nov. 6, 1917. Auöiorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice vreekly: Tneaäaysi Thursdays and Saturdäys bj^ Vapdti^ ' Publishing Ciompany Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4284; Bditorial Office OS. 4-4265. Manager K. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application. Translation free of charge. TILAUflHTNNAT: Oafladassa: l vk. 8.00 9 kk. 4.25 t kk. 2.80 Yhdy8valtel8«ia: 1 vk. 9.00.6 kit 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6J25 USA ansainvälinen santarmi Ei ydinadeita Canadaan Kaikki merkjtijViittaayat siihen, että liittohallitus aikoo käyttää Berliinin, kysymyksen varjossa lietsottua sotahysteriaa yhdysvaltalaisten ydinäsetehtailijain voittojen lisäämiseksi ilmoittamalla pian,>että Canadan on muka olosuhteiden pakosta otettava yhdysvaltalaisia ydinaseita sekä Csmadan maan kamaralle että'Euroopassa NATOn komennuksessa oleville .'asevoimille. ,' Se olisi kohtalokäsharhä-raskfel, ja siitä johtuu, että Canadan kansan suuri enemmistö vastustaa sitä kaikesta sotapropagandasta huolimatta. Tunnettu tosiasia on, että Yhdysvaltain taholta on kauan aikaa painostettu Ottawf.a vastaanottamaan näitä "kuoleman klubin" kirottuja "jäsenkortteja". Kansanjoukkojen'päättävän vastarinnan vuoksi.6n liittohallitus kuitenkin epäröinyt tähän asti ja selittänyt ainakin julkisissa puheissaan, ettei näitä yhdysvaltalaisia ydinaseita tuoteta Cana-daait "ennenkuin Catiada saa myös sananvaltaa niiden käytöstä. ^ Nyt näyttää kuitenkin siltäj että liittohallitus 'valmistaa yleistä mielipidettä vastaanottamaan tämän kohtalokkaan askeleen. Tosiasiassa on annettu ymmärtää, että liittoahllitus on asian ratkaissut jo aikaisemmin, mutta nykyhetkeä pide^ tääp "sopivana tilaisuutena" tämän pahan uutisen julkaisemiselle? Esimerkiksi Globe and Mail lehden kirjeenvaihtaja Walter Gray sanoi syyskuun 11 pnä Ottawasta lähettämänsä uutistiedon yhteydessä asian tästä puolesta seuraavaa: "Parlamenttitalon kaikissa osissa nousi spekulaatiopyörre sen jäl-keen" kun pääministeri John Diefenbaker antoi, mitä alahuoneen kaikissa piireissä pidetään vihjeenä siitä, että oikea hetki — mikä on muodostunut kansainvälisen tilanteen jännittyneisyydestä — on tullut hallitukselle tiedoittaa, että Canada on päässyt sopimukseen Yhdysvaltain kanssa ydinaseiden ^yhteisestä kontrollista Canadassa ja canadalaisten sotilaiden kohdalta ulkomailla . . ." Mr. Grayn r selityksen mukaan alahuoneen kaikki piirit ovat sitä mieltä, että liittohallitus on salannut tähän asti kansakunnalta ne sopimukset, mitä on Yhdysvaltain kansisa tehty ydinaseiden sijoittamisesta Canadaan, koska nyt katsotaan haliituksen omanneen kannan, että ''nyt on sopiva hetki" tämän sopimuksen tiedoittamiseksi! : .Tuleeko liittohallitus pitämään kiinni siitä, että nyt "on sopiva hetki" tämän sopimuksen tiedoittamiseksi, se tietenkin johtuu paljpn siitä, kuinka voimakkaaksi muodostuu kansakunnan vastarinta tätä kansallista itsemurhasuunnitelmaa vastaan. Tässä yhteydessä on havaittavissa mitalin kaksi puolta: Yhtäällä tehdään erittäin voimakasta aivopesua sen hyväksi, että saataisiin Canadan kansa itsetahjiottomasti menemään tähäh'surmanloukkoon. Toisaalta on kuitenkin noussut erittäin Voimakas vastarinta' tätä suunnitelmaa vastaan hyvin laajal(a pohjalla. itse pääministeri Diefenbaker antoi alkuviikolla voimakkaan vihjauksen siitä, että ydinasevastaista asennetta on muka "tarkistettavaa", että niitä vastustaneidenkin (ulkom. Greehko) on olosuhteiden pakoista "tarkistettava kantaansa" jne. Välittömästi tämän jälkeeh piti alahuoneen istunnossa puheen puolustusministeri Douglas Harkness korostaen entistä voimakkaammin, että nyt on todella sopiva hetki ydin^ asesopimuksesta tiedoittamiselle. Hän antoi melko avoimia "vihjeitä" siitä, että tällainen tiedoitus annetaan hallituksen toimesta ehkä hyvinkin pian. . Samaan aikaan tuotettiin Ottawaan NATO-liiton sihteeri Dirk Stikker joka lisäsi painostusta propagoimalla avoimesti, että "Canadan ja NATO-liiton muiden jäsenmaiden" pitäisi vastaanottaa yhdysvaltalaisia ydinaseita. Muita ulkomalaisia tulennielijöitä on käynyt täällä Canadassa julkisesti propagoimassa ydinaseiden vastaanottamisen puolesta, ilmaisten se sitä, että hallitus suhtautuu näihin ydinasekuolemaa kaupusteleviin piireihin erittäin suopeasti. Mainittakoon tässä yhteydessä, että yhdysvaltalainen kenraali Laurence Kuter tuotettiin aivan äskettäin Torontoon, missä hän piti puheen, jonka tarkoituksena oli muokata yleistä mielipidettä suotuisaksi yhdysvaltalaisille ydinase-tehtailijoille. Toisä^lt^ on kuitenkin nähtävissä, että Canadan kansan suOTi enemmistö vastustaa ydinaseiden sijoittamista. Canadaan ja niiden varaamista canadalaisille asevoimille Euroo-passa. Pelkkä vilkaisu päivälehtien "yleisön kirjeitten" osastoon osoittaa, että sotahysterian ja ydinaseiden asemesta Ca-na" a§n kansan suuri enemmistö haluaa rauhaa ja aseistariisumista. ' - Yhtönä meflckfeä Öänadan^kansan yleisestä rauhanrak- Jcaudesta voidaan»^pi^tää liberaalipuolueen maanpuolustusasi-ain puhemieheA;^Paul Heilyerin puhetta alahuoneen istunnossa viime tiistaina. " /Ilmaisten puolueensa-kannan, mikä epäilemättä heijastaa vississä määrässä liberaalisten valitsijain mielipiteitä, mr. Hellycr sanoi puolueensa vastustavan tällä hetkellä ydin^ aseiden sijoittamista Canadaan. "Me olemme vielä sitä mieltä, että ydinaseet ovat tällä hetkellä tarpeettomia Cänadalle . . . Me emme usko niiden lisäävän lainkaan Canadan turvallisuutta ja meistä tuntuu, etteivät ne anna mitään suojaa strategisia pommitusta vastaan", sanoi Hellyer ja selitti, että hallitus haaskaa kansan varoja bomarc-ohjuksiin jne. iLlberaalipuolueen puhemies jätti "hyvään porvarilliseen" tapaan takaoven auki siltä varalta, että ydinaseita voidaan ehkä hankkia ulkomailla oleville canadlaisjoukoille, koska hän nimenomaan sanoi, että niitä ei "tarvita Canadassa". Se on liberaalien valitettavaa horjumista. Mutta Uuden Demokraattisen Puolueen (UDP) ainoa par-lamienttijäsen, Walter Pitman (Peterboröughsta) esitti paljon selvemmin ja tuntuvammin Canadan kansan vastarinnan yhdysvaltalaisia ydinaseita vastaan. * *i«r4rastustaessaan varauksettomasti yhdysvaltalaisten ydin* Yhdysvallat alkoi esiintymään kansainvälisenä santarmina latinalaisen Amerikan maissa jo silloin kun Theodor Roosevelt sanoi sen esiintyvän "poliisina" ja "tuomari na". Viime vuosisadan' lopulla : a kuluvan vuosisadan alussa Yhdysvallat jatkuvasti sekaantui Keski- ja £telä-Ämerikan valtioiden alueilla 'järjestyksen palauttamiseksi". 1890. Ryhmä amerikkalaista meri jalkaväkeä nousi maihin Buenos Aireksessa, Argentiinan päakaupun gissa, estääkseen '-yleisen kansannousun, joka oli kohdistettu ulkomaalaisen pääoman hallintaa vastaan. 1891. Taistelussa .Chilen valtiovallasta Yhdysvallat laski joukkoja maihin Valparaisossa ^hettiläänsä suojelemisen tekosyyn no'alla. 1898. Yhdysvallat ensiksi sekaan-tfii Kuuban-Espanjan riitaisuuteen "vapauttaakseen" Kuuban ja mieh i t t i maan 1899. Miehitys jatkui ainoa 1902 saakka. Kuuban perustuslaki valmistettiin Yhdysvaltam sotilaskuvernöörin valvonnan alaisena j a hyväksyttiin 1901. Siihen liitettiin seitsemän lisäkohtaa, jotka antoivat Yhdysvalloille tilaisuuden pitää Guantanamon merisatamaa o-mana alueenaan. 1904. Yhdysvallat lähetti: laivastonsa Dominikaaniseen tasavaltaan järjestämään sinne finanssi- j a t u l - likontrollin. 1906—1909. Yhdysvaltain joukot miehittivät uudelleen Kuiuban koska maassa o l i vallankumouksellista käymistilaa ja Yhdysvaltain valtaan nostama presidentti Palma syöstiin vallasta . 1910. Yhdysvaltain merijalkavä-keä laskettiin maihin Nicaraguaan tukahduttamaan amerikkalaisvastaiset mielenosoitukset 1912. Yhdysvallat uudelleen mie- 1 SYNTYMÄPÄIVIÄ Edvard Rajala, Cobalt, Ont., täyttää maanantaina, syyskuun 18 pnä 72 vuotta. Mrs. Sanni H i l l , Sudbury, Ont., täyttää tiistaina, syysk. 19 pnä, 70 vuotta. J. Peltokangas, Port Arthur, Ont., täyttää tiistaina, syyskuun 19 pnä 82 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. h i t t i Kuuban "Yhdysvaltain intre.s-sien suojeluksen" tekosyyn nojalla ja tukahduttaakseen neekerien ka-pinallisufuden. Samana vuonna amerikkalaiset merijalkaväen osastot tukahduttivat kansalliset vapausliikkeet Nicaraguassa ja Hondurasissa. 1914. Saattaakseen voimaan US-A : n oman finanssi- jä tullipolitiikan amerikkalaista merijalkavä.keä nousi maihin Haitissa; nämä joiikot ottivat käsiinsä kansallisen pankin j a maan kulta reservit, joita oli $500,000 arvosta. Samana vuonna amerikkalaiset joukot hyökkäsivät Meksikoon ja ottivat käsiinsä Veräcrusin "Amerikan hallituksen -kunnian "palauttamisen" tekosyyn nojalla. 1915. Harkiten, että " H a i t i n kansaa hallitaan hiiri huonosti ettei se menettäisi mitään vaikka se olisi ulkumaalaisen hallinnon alaisena". Yhdysvaltain hallitus lähetti meri-jalkaväkeä miehittämään tasavallan suurimmat kaupungit. 1916. Yhdysvallat lähetti rankai-suretkikunnan Meksikoon kenraali Pershingin alaisena tukahduttaakseen vapausliikkeen. Samana vuonna Yhdysvallat avoimesti sekaantui Dominikaanisen tasavallan asioihin. Ottaissaan käsiinsä Dominikaanisen tasavallan amerikkalaiset ottivat kä^ siihsä hallinnon ja lakiasäätävän vallan. 1917. Yhdysvallat uudelleen mieh i t t i Kuuban senjälkeen kun ame-rikkaIaismielinen^ presidenttiehdokas kärsi tappion j a miehitys kesti 1922 saakka. 1919. "Suojelemalla Yhdysvaltain etuja" Hondurasissa amerikkalaiset nlerijalkaväenosastot tukahduttivat vapausliikkeen. 1924—25 amerikkalaiset jälleen sekaantuivat maan asioihin. 1926. Yhdysvallat jälleen laski maihin joukkoja Nicaraguassa ja miehitys kesti 1933 saakka. Todellisuudessa miehitys kesti 2d vuotta lukuunottamatta mU'Utamia kuukausia VV. 1925—26. 1933. Yhdysvallat sekaantui jälleen Kuubassa Machadon hallitusta vastaan. "Amerikkalaisten kansalaisten suojelemisen" nimessä Yhdysvallat lähetti sotalaivoa Kuubaan j a merijalkaväki nousi siellä maihin. Yhdysvaltain merijalkaväen suojaamana uusi hallitus muodostettiin Yhdysvaltain lähettilään toimesta. Toisen maailmansodan jälkeen U - SA ei menestynyt avoimella J l l y l t - kivenepolitiikalla" latinalaisessa A-merikassa eikä Yhdysvaltain hallitus voinut sotilaallisilla toimenpiteillä kaataa hallituksia j a pystyttää diktatuurihallituksia dollareilla. 1948 Amerikka järjesti salaisesti vallankaappauksen Venezuelassa, Perussa, Costa Ricassa j a E l Salvadorissa 'a 1949 Kolombiassa, 1952 Kuubässa-ja-1954 Paraguayssa. Moneen otteeseen Yhdysvallat on järjestänyr sekaantumisen sellaisten maiden asioihin, joista Yhdysvaltain monopolistit eivät ole pitäneet. Näin järjestettiin 1948 Niga-raguasta sekaantuminen Costa R i can sisäisiin asioihin. Guatemalan vallankumoukselliset kuikistettiin Yhdysvaltain imperialistien aseistamien interventionistien voimilla. Santarmimaisia menettelytapoja, j o i ta kokeiltiin latinalaisen Ameri-;, kan maissa. Yhdysvaltain imperialistit yrittivät toteuttaa myös Aasi-a. ssa j a vieläpä Euroopassa. V. 1910 Yhdysvallat kukisti raakamaisesti lähes kymmenen vuotta kestäneen vapausliikkeen Filippiineillä. V. 1900—1901 Yhdysvallat kukisti vapausliikkeen Kiinassa. Erikoisesti ensimniäisen / maailmansodan .'aikeen Yhdysvallat toi: mi poliisivoimana Kiinassa. Käyttäen hyväkseen yhdeksän vallan sopimusta Yhdysvallat järjesti sen omia aseellisia voimian snne. Yhdysvl-tain joukot ampuivat rauhallisia mielenosoittajia Shanghaissa toukokuussa 1925. Maaliskuussa 1927 Yhdysvaltain sotalaivat osallistuivat Nankingin tulittamiseenj joka aiheutti monien tuhansien kiinalaisten siviiliasukkaiden kuoleman. Yhdysvallat osallistui interventioon Neuvostoliittoa vastaan pohjoisessa 1918—19 ja Kaukoidässä 1918 —20. Yhdysvallat myöskin osallistui vallankumouksellisen liikkeen tukahduttamiseen Euroopassa en simmäisen maailmansodan jälkeen. uka saattoi ilmiantaa aulien matlcareitin aseitten vastaanottamista, mr. Pitman sanoi alahuoneen istunnossa tiistaina pitämänsä puheen yhteydessä, että ydinaseiden maahamme sijoittamisella "saboteerattaisiin Canadan omaksumaa asennetta aseistariisunnan hyväksi". "Ydinaseet eivät lisäsi vähääkään sodan syttymisen ehkäisy voiinaa" sanoi mr. Pitman. "Ne eivät auttaisi lainkaan maamme puolustusvoimia . . ." Tosiasia onkin, että yhdysvaltalaisten ydinaseitten sijoittaminen Canadaan pahentaisi edelleen kansainvälistä jänni-tystilannetta j a vaarantaisi Canadan kansaa siinä tapauksessa j OS sota syttyisi. "Puheet voimaan" perustuvasta neuvotte-luasenteesta tässä yhteydessä on tarkoitettu vain- ihmisten pettämiseksi. Tosiasia on, että jos kapitalistisissa maissa ruvetaan jakamaan ydinaseita ns. pikkumaille, samaa voi tapahtua sosialistisissakin maissa ja niin päädytään voimasuhteista puheenollen samaan asemaan — tosin sillä erolla, että ydinasesodan vaara olisi edelleen voimistunut. Mikäli Canadan kansa ei tällaista kehitystä halua — ja se ei sitä halua — silloin on vastustettava päättävästi Ottawari suunnitelmia amerikkalaisten =ydinaseiden hankkimista Canadaan ja canadalaisten sotavoi-^ mien käytettäväksi ulkomaillakin. Canadan ainoana puolustuksena on yleinen ja täydellinen aseistariisuminen ja maailman rauhan puolustaminen aseistariisunnan avulla. Varustelukil-pailu ei ole koskaan johtanut rauhaan — vaan sotaan. Ja ydinasesota olisi niin suuri onnettomuus koko ihmiskunnalle, että sitä on päättävästi vastustettava kaikissa vaiheissa. Yhtykäämme siis varauksetta niihin hyvää tarkoittaviin, patrioottisiin canadalaisiin, jotka vaativat lisääntyvällä voimalla, että ydinaseita el saa tuottaa Canadaan eikäjakaa canadalaisille asevoimille Euroopassakaan. P a r i i s i . — Muuan 35-vuotias mies on pidätetty epäiltynä murhayrityksestä presidentti de Gaullea vastr an, mutta lähempiä tictofa hänestä ei 'ole: saatavissa. Mies pidätettiin 27-vuotiaan maatyöläisen Daniel P i l l e t in an^ tamien tietojen perusteella. P i l l e t kertoi ajaneensa perjantai-iltana kello 21.45 pitkin Route Nationalia no. 9:ää moottoripyörällään. Hän näki tällöin miehen seisovan tiellä ojaan ajaneen urhei-luvaunun vieressä. Urheiluvaunun ajaja vaikutti järkyttyneeltä. Hän kertoi kuulleen räjähdyksen, pelästyneensä ja ajaneensa saman tien vaununsa ojaan. Pillet auttoi häntä saamaan vaunun jälleen tielle ja autoilija lupasi tarjota hänelle kiitokseksi lasillisen Pont sur Seinessä. Myöhemmin Pillet palasi takaisin paikalle ottaakseen selvää räjähdyksestä, josta mies oli puhunut. Hän tapasi tällöin santarmiup-seerin, jonka, hän hyvin tunsi: Upseeri kertoi P i l l e t i l l e , murhayrityksestä j a Pillet puolestaan teki selkoa tapaamastaan salaperäisestä urheiluautostapa sen ajajasta.' Ajoimme takaisin Pont sur Seinessä sijaitsevaan kahvilaan. Pillet kertoi. Mies oli siellä edelleen. Hän vaikutti noin 35-vuotiaalta. Atentaattiyritys tehtiin Pont sur Seinen j a Crancyn välillä noin 6 kmn päässä Romillystä: Suuri rä-jähdysainemöhkäle oli kätketty hiekkakasaan tien reunaan j a siitä johtivat sytytyslangat nqin_300 mn päässä olevaan tiheään metsäsaarekkeeseen, jossa attentaatin tekijät luultavasti olivat piileskelleet. Tarkoituksena oli luonnollisesti saada panos räjähtämään presidentti de Gaullen autosaattueen lähestyessä paikkaa, mutta jostakin syystä panos ei lauennutkaan. Tiell e oli valutettu benziiniä j a jotakin nestemäistä räjähdysainetta, jolloin presidentin auto kärsi vähäisiä vaurioita. . Presidentin autoa ohjasi hänen yksityiskuljettajansa Fontinil, joka on ollut de Gaullen palveluksessa 20 vuotta. Auton edellä kulki tavan mukaan poliisivaunu aseistettuna henkivartijoineen. Vaunussa oli mukana myös ensiaputarvikkeita ja veri plasmaa. Presidentin vaunun takana tuli toinen poliisiauto, jossa oli samoin aseistettuja henkivartijoita sekä radiolaitteet. Tästä vaunusta oltiin jatkuvasti yhteydessä salaisella aaltopituudella tien varrella oleviin poliisiasemiin. Rouva de Gaulle ja presidentin vävy, eversti Boisseu, matkustivat myös autosaattueen mukana. Kysymys on nyt ennenkaikkea siitä, kUinka attentaatintekijät tunsivat presidentin ajoreitin, de Gaulle ilmoittaa vasta lähtöhetkellä, mitä tietä milloinkin ajetaan.. E i edes kuljettaja ole etukäteen selviUä matkareitistä. de Gaullen matkojen, yhteydessä on aina ryhdytty ankariin turvallisuustoimenpiteisiin. Päivällä autosaattuetta seuraavat helikopterit, jotka ovat radioyhteydessä poliisi-vaunuun. Reitin varrella olevat sairaalat saavat määräyksen olla hälytysvalmiina j a pitää leikkaussalinsa äärimmäisessä toimintaval-meudessa. Murhayrityksen jälkeen on kaikkialla Ranskassa ryhdytty tiukkoihin varotoimenpiteisiin, koska murhayrityksen pelätään. edeltäneen uutta kaappaushanketta. Kuningatar Elisabeth on lähettänyt presidentti de Gaullelle kirjeen; jossa hän ilmaisee syvän huojentumisensa sen johäosta, että attentaattiyritys epäonnistui. Presidentti Kennedy ilmaisi Hyannis Portissa ilonsa sen johdosta, että attentaatin tekijät epäonnistuivat. Myös Länsi-Saksan presidentti Heinrich Lubke j a l i i t tokansleri Adenaeur ovat lähettäneet omat viestinsä de Gaullelle. Italian presidentti Gronchi esitti ranskalaiselle virkaveljelleen onnittelunsa pelastumisen johdosta Pariisissa olevan suuriähettiläänsä välityksellä. Toisen maailmansodan jälkeen Y h dysvaltain imperialistit avoimesti Julistivat "maailman johtaja-ase-inaa". Siltä taholta on yritetty toimia maailman santarmina. Missä hyvänsä on ilmennyt vapauden virtausta amerikkalaiset ovat tukahduttaneet sellaisen. Heti sodan jälkeen Yhdysvallat sekaantui avoimesti Kiinan. kansalaissotaan. Sen taholta harjoitettiin j a varustettiin yli 100 Chiang Kaf-shekin divisio-naa. Senjälkeen kun kansanvallan-kumous voitti j a Kiinan kansantasavalta julistettiin, Yhdysvallat on sekaantunut entistä enenunän K i i nan sisäisiin asioihin. V. 1950 Yhdysvallat miehitti Kiinalle kuuluivan Taiwanin saaren ja teki siitä, hyök-käystukikohdan tässä osassa maailmaa. V E r i osissa maailmaa .Järjestetyillä sotilaallisilla sopimuksilla on tarkoitus tukahduttaa vallankumouk- .<;ellisia ja kansallisia vapausliikkeitä. Surullisen kuuluisalla Dullcs- Eisenhowerin periaatteella on tarkoitus toimia samanlaisina poliisivoimina. Tämän periaatteen noj a l la Yhdysvallat suunnittelee toimia 'tyhjiön täytteenä" Aasiassa ja Afrikassa senjälkeen kun brittiläiset ja toiset siirtomaaorjuuttajat lähtevät pois. Tuloksena oli vallankaappaus Jordanissa huhtikuussa 1957 käyttämällä turkkilaisia joukkoa. Yhdysvallat sekaantui Libanonin sisäisiin asioihin 1958. Samoin se on valmistunut sekaantumaan Irakin sisäisiin asioihin; Yhdysvallat varaa suuria summia toimenpiteisiin sosialistisia maila vastaan käytävään salaiseen toimintaan ja harjoittaakseen joukkoja "vapauttamaan" Itä-Euroopan maat. Sosialististen maiden "vapauttamisesta" on tullut Yhdysvaltain virallinen politiikka. Mutta uuden maailman tasapaino ja sosialistisen j a demokraattisen l e i r in mahti jättää vähemmän tilaa pahaa tarkoittaville oletetuille maailman polisivoimille. Yhdysvaltain imperialistit eivät enempää voi tukahduttaa vapaus- ja vallankumousliikettä kärsimättä rankaisua. Selvänä osoituksena tästä on amerikkalaisten seikkaili öitten äskettäin kärsimä tappio vapaan Kuuiban alueella. vfl-fl fl 6 O fl fl rymTrm"f»'Tn>Trm'fl'o"ava VflVö a'tt'ttYa'6'a'» a A a a a a flw .e e KODIN PIIRISTÄ TOIMITtANUT EEVA Sailoa oikein s e e a Canadan Maatalousosaston ku-luttajain alaosasto Ottawasta antpa neUvoja Kun kuoritaan, Kuinka kuoritaan— j a M i k s i ". Kun valmistetaan hedelmiä ja vihanneksia kannuttamista varten n i i n muutamat on vain hyvin pestävät, toiset paloitettavä j a vain 2 hedelmää on kuorittava — persikat (peaches) j a tomaatit — niiden ohuen j a sitkeän kuoren takia, että « e saisi hyvin paloiteltua. Kuori lähtee niistä helposti panemalla ne kiehuvaan veteen korkeintaan puoleksi täi yhdeksi minuutiksi j a sen jälkeen heti kylmään veteen j o ottamalla sieltä heti pois kun ovat tarpeeksi jäähtjrneet, että niitä voi käsitellä. Tämä löysentää kuoren niin, että ne on helppo kuoria, mutta ei ole tarpeeksi niiden säily ttäväisyyden kannalta eikä muuta niitä millään tavalla. Persikat käsitellään tällä tavalla ennenkuin ne paloitellaan siirappiin jäädyttämös-sä säilytettäväksi. Toiselta puolen vihannekset tulee kuoria ennen jäädyttämistä. K u u - mentamisaika vaihtelee kahdesta minuutista yhteentoista minuuttiin vihanneksista riippuen, mutta sehän on yleensä merkittynä k i r j o i hin- joita annetaan jäädyttäjien ostajille ja niistä kukin saa tarkemmat ohjeet. Tämä alkukeittäminen itävallan kehoHus rauhan hyväksi Wien. Itävallan varakansleri Bruno Pittcrmann kehoitti viime lauantaina suurvaltoja lopettamaan kaikki ydinasekokeet. On valitettavaa, hän sanoi radiopuheessaan, bttä; riidanalaiset kysymykset selvitetään yksipuolisilla toimenpiteillä kärsivällisten neuivot-telujen si aan. Maailman ongelmista, joilla on ratkaiseva merkitys, ja jotka vieJä odottavat ratkaisua, mainitsi Pitter-mann aseistariisunnan, atomiaseiden hävittämisen ja Saksan kanssa solmittavan rauhansopimuskysy-myksen. P I K A I S T A SÄILÖNTÄÄ Kiireinenkin perheenemäntä voi säilötä tätä ohjetta käyttäen joitak in herkkuja talven varalle. Maustettu etikka siirapipi: 4 kkp valk. etikkaa; 8 kkp. sokeria; 4 r k l . säilöntämausteita (1 pak.) Etikka ja sokeri kaadetaan \ahr vaan kattilaan. Mausteet pannaan harsokangaspussissa sekaan ja seosta . hämmennetään hiljaisella tu lella kunnes sokeri on sulanut. Kattila peitetään kannella j a seos saa kiehua v i i s i minuuttia. Säilöttäväksi aijotut hedelmät kuorittuina j a paloiteltuina pannaan siirap-piliemeen kiehumaan vain siksi aikaa kunnes pehmenevät ja sen j aikeen pakataan ne puhtaisiin lämpimin purkkeihin; Siirappi lien-. tä kaadetaan päälle j a purkit suljetaan tiiviisti. Kanelipalaisen voi laittaa kuhunkin purkkiin makua lisäämään j o k a sen mausta pitää. Tämä on helppo ohje siitä, että siirappiliemen voi keittää j o vaikka aikaisemmin j a säilyttää jääkaapissa siksi kun aikaa ilmaantuu hedelmiä siinä keittää j a työ tulee tehtyä aivan sivutöinä. Tällaiseen säilöntään ovat sopivia kaikki muutenkin säilöntään soveltuvat hedelmät. kuorineen tuhoaa vihanneksista kemikaalin jota kutsutaan nimellä enzymes ja jota tavataan yleensä kalkissa vihanneksissa; Jos tätä kemikaalia ei tuhota ennenkuin v i hannekset jäädytetään niin'se a i heuttaa epämieluisen ' muutoksen vihannesten laatuun, kuten väriin ja makuun; Se tekee samanlaisen muutoksesn kuin jos vihannekset olisivat olleet maassa pakkasen purtavina, syötäviä kyllä, mutta mauttomia. On siis syytä tarkasti noudattaa kirjassa neuvottuja kuumentamis-aikoja ettei tule epämiellyttäviä yllätyksiä jäädytettyjä ruokia säi-löessään. Kullekin lajille varmasti sopivat kuumennusajat saa i l m a i seksi kirjasesta "Freezing Foods" lähettämällä pyynnön nimensä j a. osoitteensa ohella seuraavaan paikkaan. Information Division, Cana-. da Department of Agriculture, Ottawa.- . Sosialistijohtajakin tuomittu kuolemaan "kommunistina" SeouL — Etelä-Korean oikeusistuin tuomitsi torstaina enti:^en sosialistijohtajan, Choi Paik-keu-nin kuolemaan syytettynä komr munisteille myötämielisestä (?) toiminnasta. Tämä viisimiehinen tribunaali, jonka päämiehenä oli eräs upseeri, tuomitsi samalla nyt lakkautetun Eosialistipuolueen viisi muuta jäsentä viidestä viiteentoista vuoteen, vankilaan. Sosialistipuolue o l i . yksi niistä useista puolueista, j o i l l a oli lyhyt toimintaoikeus viime toukokuussa kukistetun pääministeri John M. Changin hallituksen aikana. SITÄi J A TÄTÄ K U M M A MIES Kustaa pistäytyi naapurissa kylille ja poislähtiessä hyvästeli t a lon väkeä sanomalla: — Käykeehän naapurissa, olokee hyvät! Vieraan lähdettyä vaari tuumaili: ••• Olipas se kumma mies kun käski käymään naapuris, vuan kotonaan käynnistä ei virkana mittaa.-. NL ja Intia yhtä mieltä useissa tapauksissa Moskova. — Neuvostoliiton pääministeri Nikita Ilrushtshevin kutsumana maa sä> vieraillut Intian pääministeri Nehru matkusti viime lauantaina Moskovasta Tash-kentiin. VnukoVon lentokentällä olivat päämini.';teriä saattamassa Hrush-tshev ja muut neuvostojohtajat, ministerit y.m. Lentokentällä pitämässään puheessa -Nikita Hrushtshev sanoi, että huolimatta lyhyaikaisesta vierailusta Nesuvostoliitossa päär ministeri Nehru saattoi vakuuttautua siitä, että neuvostokansa tuntee vilpitöntä ystävyyttä Intian kansaa kohtaan. Hrushtshev sanoi, että Neuvostoliittoa ja. Intiaa lähentää toisiinsa jatkuva pyrkimys rauhaan. Hän korosti, että vilpitön mielipiteiden vaihto hänen ja pääministeri Neh-run kesken osoitti ajatusten yhtäläisyyttä monissa ajankohtaisissa kysymyksissä sekä molempien osapuolten suurta pyrkimystä estää ohjus- ja ydinasesota. Tämä vierailu,- sanoi Hrushtshev edelleen, on entisestään lujittanut ystävyyttä, joka lähentää molempia maita toisiinsa. Hän pyysi Neh-rua välittämään Intian kansoille Neuvostoliiton sydämelliset terveiset. Vastauspuiheessaan pääministeri Nehru sanoi' vievänsä mukanaan suuren ystävyyden ja sympatian tunteet. — Se sydämellinen vastaanotto, jonka Neuvostoliitossa olen saanut-osakseni, on ystävällisten tunteiden ilmaus koko Intian kansaa kohtaan. Nehru sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että yhteyksiä tullaan p i tämään yllä vastaisuudessakin. — Suoritettu mielipiteiden vaihto tulee olemaan hyödyksi sAä henkilökohtaisesti minulle, että myös eräiden kansainvälisten ongelmien ratkaisulle. Pääministeri Nehru lausui toivomuksen, että N i k i t a Hrushtshov vier a i l i s i Intiassa, jossa hänet otetaan Vastaan lämmöllä ja sydämellisyydellä. PÄIVÄN PAKINA Suuruudenhulluutta vaiko harhauttamista Suuniudonhulluus on vissinlaista micli.sairautta. Sil ä tautia poteva henkilö voi kuvitella itsensä keisarien keisariksi ja vaikka mihin tahansa suurtckolhin pystyväksi haaraksi. • • . • Onneksi voidaan nykyaikaisten keinojen ja tietojen avulla hoitaa ja parantaa suuruudenhulluutta kuten muitakin mielenvikaisuuksia. Mutta rehentelyn ei ilmeisestikään tarvitse aina olla mielenvikaisuutta — se voi olla pahempaakin, petosta ja vilppiä, pahaa aavistamattomien ihmisten harhauttamiseksi. Meillä täällä Sudburyssa on nyt yltäkyllin tämäntapaista eli tarkoituksellista rehentelyä. Meille puhutaan mahtipontisesti CLCn Ja erikoisesti terästyöläisteh union suuruudesta, mahtavuudesta ja voittamatto-muudesta. Täkäläisten kaivosmiesten ja sulat-timotyöläisten pitäisi tuhota "heikon" M-M unionsa ja sen "kehnot" työehtosopimukset, sekä liittyä "mahtavaan" terästyöläisten unioon saadakseen muka vihdoin viimeinkin oikein "ylivoittoisan" työehtosopimuksen. : Vastauksena tähän suuruudenhulluutta muistuttavaan rehentelyyn j a koi kaivosmiesten union. paikallinen puolustuskomitea maanantaina^ iien-tolehtistä, jossa" pyydettiin terästyöläisten union relttaajilta ja myös }tso heidän "keisariltaan" ^jehtiä vastauksia eräisiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Kukaan ei epäile sitä, etteikö terästyöläisten uniolla ole omalla teol-liilsuusalallaan saavutuksia, mutta yleisesti myös tiedetään, että kaivosteollisuuden alalla se on "njennyt" etanaakin hitaammalla vauhdilla. Kun sen palkkaamat reittaajat pauhaavat nyt terästyöläisten union suurista voitoista Ja saavutuksista, nik-' keliteollisuuden työläiset muistavat, että mainitulla "suuruudella" on useita työehtosopimuksia esim. Pohjois- Ontariossa. Edellämainitussa lentolehtisessä kajotaan tähän asiaan Ja osoitetaan terästyöläisten union "saa-vuttiksiksfv seuraavaa: Hollinger Gold Mines, Timmins, se-< katyömiehen palkka $1.26% tunnissa, kaivosmiehen $1.59% t.; Preston Mines Ltd., South Porcupine $1.26 ja $1.41; Agnico Mines Ltd./ Cobalt, $1.33 ja $1.66 t. jne. Tämän jälkeen lentolehtisessä esitetään mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: ' "Eikö ole totta, että terästyöläisten unio on hyväksynyt viimeksikuluneen vuoden aikana useita palkanalennuksiin? Mlt«i on asia.10% palkanalennuksen suhteen Andcondan työläisille Sequoiassa, Cal.? .Entäs 5% palkanalennus Tutan : Brassissa San-. Franciscossa? Kertokaa meille siitä '6 sentin palkanalennuksesta jonka teräs-unio hyväksyi Iron King Minella, Humboldtissa, Arizonassa. "Miten voi terästyöläisten union johtajat kerskua "suuresta ja voimakkaasta uniosta" siioin kun he hyväksyvät palkanalennuksia? ". . . Eikö tämäkin ole totta? ' "Terästyöläisten union työehtosopimuksissa on aina kohta Jonka mukaan työläisten palkoista pidätettävät Jäsenverot lähetetään union pääma? Jaan Pittsburghiin? . " E t t ä terästyöläisten unioon päästyään Gillis Ja kumppanit eivät voisi enää pidättää pääveroin maksua siitä yksinkertaisesta syystä, että he eivät enää koritrolloisi Jäscnverotuloja. "Että terästyöläisten union presidentti David MacDonaldin henkilökohtaiset menölaskut ($38,619.00) ovat suuremmat kuin minkään muun unio- Johtajan? "Että terästyöläisten unio^on haaskannut yli neljä miljoonaa dollaria hajoittavaan reittaustyöhön Mine- Mill uniota vastaan viimeksikuluneen 10 vuoden aikana? •"Että nyt on työttömänä yli 200,- 000 terästyöläistä, jotka voisivat käyttää avustuksena hyväkseen osan siitä neljästä miljoonasta dollarista?" . • Lopuksi MinerMill ^nion puolustuskomitean lentolehtisessä sanotaan: ' /'Älkää-perustako suurista puheista, suurista lupauksista ja suuresta propagandasta — Katsokaa 'teräsverhon* taa nähdäksemme, minkälaisia tosiasiat ovat todellisudessa. Terästyöläisten unio saattaa olla suuri unio terästeollisuudessa, mutta Pohjois- Amerikan kaivosteollisuuden alalla se on pieni, ja heikko unio . . . Me Sud-buryn nikkelinkaivajat olemme rehellisiä ihmisiä. Me emme tykkää valheista. Me rakastamme kuntiamme, emmekä suvaitse hajoittajia . . . ulkopuolisia, Jotka tyrkyttävät vihan Ja eripuraisuuden oppia." Siinäpä onkin kysymyksiä kerraksi, . — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 16, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-09-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610916 |
Description
Title | 1961-09-16-02 |
OCR text | Sivu_2 _ Lauantaina, syysk. 16 p. — Saturday, Sept. 16,1961 VAPAUS (LIBEBTT) — Independent Labor Organ ot Finnish Canadians. J b r tabilahed Nov. 6, 1917. Auöiorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice vreekly: Tneaäaysi Thursdays and Saturdäys bj^ Vapdti^ ' Publishing Ciompany Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4284; Bditorial Office OS. 4-4265. Manager K. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon application. Translation free of charge. TILAUflHTNNAT: Oafladassa: l vk. 8.00 9 kk. 4.25 t kk. 2.80 Yhdy8valtel8«ia: 1 vk. 9.00.6 kit 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6J25 USA ansainvälinen santarmi Ei ydinadeita Canadaan Kaikki merkjtijViittaayat siihen, että liittohallitus aikoo käyttää Berliinin, kysymyksen varjossa lietsottua sotahysteriaa yhdysvaltalaisten ydinäsetehtailijain voittojen lisäämiseksi ilmoittamalla pian,>että Canadan on muka olosuhteiden pakosta otettava yhdysvaltalaisia ydinaseita sekä Csmadan maan kamaralle että'Euroopassa NATOn komennuksessa oleville .'asevoimille. ,' Se olisi kohtalokäsharhä-raskfel, ja siitä johtuu, että Canadan kansan suuri enemmistö vastustaa sitä kaikesta sotapropagandasta huolimatta. Tunnettu tosiasia on, että Yhdysvaltain taholta on kauan aikaa painostettu Ottawf.a vastaanottamaan näitä "kuoleman klubin" kirottuja "jäsenkortteja". Kansanjoukkojen'päättävän vastarinnan vuoksi.6n liittohallitus kuitenkin epäröinyt tähän asti ja selittänyt ainakin julkisissa puheissaan, ettei näitä yhdysvaltalaisia ydinaseita tuoteta Cana-daait "ennenkuin Catiada saa myös sananvaltaa niiden käytöstä. ^ Nyt näyttää kuitenkin siltäj että liittohallitus 'valmistaa yleistä mielipidettä vastaanottamaan tämän kohtalokkaan askeleen. Tosiasiassa on annettu ymmärtää, että liittoahllitus on asian ratkaissut jo aikaisemmin, mutta nykyhetkeä pide^ tääp "sopivana tilaisuutena" tämän pahan uutisen julkaisemiselle? Esimerkiksi Globe and Mail lehden kirjeenvaihtaja Walter Gray sanoi syyskuun 11 pnä Ottawasta lähettämänsä uutistiedon yhteydessä asian tästä puolesta seuraavaa: "Parlamenttitalon kaikissa osissa nousi spekulaatiopyörre sen jäl-keen" kun pääministeri John Diefenbaker antoi, mitä alahuoneen kaikissa piireissä pidetään vihjeenä siitä, että oikea hetki — mikä on muodostunut kansainvälisen tilanteen jännittyneisyydestä — on tullut hallitukselle tiedoittaa, että Canada on päässyt sopimukseen Yhdysvaltain kanssa ydinaseiden ^yhteisestä kontrollista Canadassa ja canadalaisten sotilaiden kohdalta ulkomailla . . ." Mr. Grayn r selityksen mukaan alahuoneen kaikki piirit ovat sitä mieltä, että liittohallitus on salannut tähän asti kansakunnalta ne sopimukset, mitä on Yhdysvaltain kansisa tehty ydinaseiden sijoittamisesta Canadaan, koska nyt katsotaan haliituksen omanneen kannan, että ''nyt on sopiva hetki" tämän sopimuksen tiedoittamiseksi! : .Tuleeko liittohallitus pitämään kiinni siitä, että nyt "on sopiva hetki" tämän sopimuksen tiedoittamiseksi, se tietenkin johtuu paljpn siitä, kuinka voimakkaaksi muodostuu kansakunnan vastarinta tätä kansallista itsemurhasuunnitelmaa vastaan. Tässä yhteydessä on havaittavissa mitalin kaksi puolta: Yhtäällä tehdään erittäin voimakasta aivopesua sen hyväksi, että saataisiin Canadan kansa itsetahjiottomasti menemään tähäh'surmanloukkoon. Toisaalta on kuitenkin noussut erittäin Voimakas vastarinta' tätä suunnitelmaa vastaan hyvin laajal(a pohjalla. itse pääministeri Diefenbaker antoi alkuviikolla voimakkaan vihjauksen siitä, että ydinasevastaista asennetta on muka "tarkistettavaa", että niitä vastustaneidenkin (ulkom. Greehko) on olosuhteiden pakoista "tarkistettava kantaansa" jne. Välittömästi tämän jälkeeh piti alahuoneen istunnossa puheen puolustusministeri Douglas Harkness korostaen entistä voimakkaammin, että nyt on todella sopiva hetki ydin^ asesopimuksesta tiedoittamiselle. Hän antoi melko avoimia "vihjeitä" siitä, että tällainen tiedoitus annetaan hallituksen toimesta ehkä hyvinkin pian. . Samaan aikaan tuotettiin Ottawaan NATO-liiton sihteeri Dirk Stikker joka lisäsi painostusta propagoimalla avoimesti, että "Canadan ja NATO-liiton muiden jäsenmaiden" pitäisi vastaanottaa yhdysvaltalaisia ydinaseita. Muita ulkomalaisia tulennielijöitä on käynyt täällä Canadassa julkisesti propagoimassa ydinaseiden vastaanottamisen puolesta, ilmaisten se sitä, että hallitus suhtautuu näihin ydinasekuolemaa kaupusteleviin piireihin erittäin suopeasti. Mainittakoon tässä yhteydessä, että yhdysvaltalainen kenraali Laurence Kuter tuotettiin aivan äskettäin Torontoon, missä hän piti puheen, jonka tarkoituksena oli muokata yleistä mielipidettä suotuisaksi yhdysvaltalaisille ydinase-tehtailijoille. Toisä^lt^ on kuitenkin nähtävissä, että Canadan kansan suOTi enemmistö vastustaa ydinaseiden sijoittamista. Canadaan ja niiden varaamista canadalaisille asevoimille Euroo-passa. Pelkkä vilkaisu päivälehtien "yleisön kirjeitten" osastoon osoittaa, että sotahysterian ja ydinaseiden asemesta Ca-na" a§n kansan suuri enemmistö haluaa rauhaa ja aseistariisumista. ' - Yhtönä meflckfeä Öänadan^kansan yleisestä rauhanrak- Jcaudesta voidaan»^pi^tää liberaalipuolueen maanpuolustusasi-ain puhemieheA;^Paul Heilyerin puhetta alahuoneen istunnossa viime tiistaina. " /Ilmaisten puolueensa-kannan, mikä epäilemättä heijastaa vississä määrässä liberaalisten valitsijain mielipiteitä, mr. Hellycr sanoi puolueensa vastustavan tällä hetkellä ydin^ aseiden sijoittamista Canadaan. "Me olemme vielä sitä mieltä, että ydinaseet ovat tällä hetkellä tarpeettomia Cänadalle . . . Me emme usko niiden lisäävän lainkaan Canadan turvallisuutta ja meistä tuntuu, etteivät ne anna mitään suojaa strategisia pommitusta vastaan", sanoi Hellyer ja selitti, että hallitus haaskaa kansan varoja bomarc-ohjuksiin jne. iLlberaalipuolueen puhemies jätti "hyvään porvarilliseen" tapaan takaoven auki siltä varalta, että ydinaseita voidaan ehkä hankkia ulkomailla oleville canadlaisjoukoille, koska hän nimenomaan sanoi, että niitä ei "tarvita Canadassa". Se on liberaalien valitettavaa horjumista. Mutta Uuden Demokraattisen Puolueen (UDP) ainoa par-lamienttijäsen, Walter Pitman (Peterboröughsta) esitti paljon selvemmin ja tuntuvammin Canadan kansan vastarinnan yhdysvaltalaisia ydinaseita vastaan. * *i«r4rastustaessaan varauksettomasti yhdysvaltalaisten ydin* Yhdysvallat alkoi esiintymään kansainvälisenä santarmina latinalaisen Amerikan maissa jo silloin kun Theodor Roosevelt sanoi sen esiintyvän "poliisina" ja "tuomari na". Viime vuosisadan' lopulla : a kuluvan vuosisadan alussa Yhdysvallat jatkuvasti sekaantui Keski- ja £telä-Ämerikan valtioiden alueilla 'järjestyksen palauttamiseksi". 1890. Ryhmä amerikkalaista meri jalkaväkeä nousi maihin Buenos Aireksessa, Argentiinan päakaupun gissa, estääkseen '-yleisen kansannousun, joka oli kohdistettu ulkomaalaisen pääoman hallintaa vastaan. 1891. Taistelussa .Chilen valtiovallasta Yhdysvallat laski joukkoja maihin Valparaisossa ^hettiläänsä suojelemisen tekosyyn no'alla. 1898. Yhdysvallat ensiksi sekaan-tfii Kuuban-Espanjan riitaisuuteen "vapauttaakseen" Kuuban ja mieh i t t i maan 1899. Miehitys jatkui ainoa 1902 saakka. Kuuban perustuslaki valmistettiin Yhdysvaltam sotilaskuvernöörin valvonnan alaisena j a hyväksyttiin 1901. Siihen liitettiin seitsemän lisäkohtaa, jotka antoivat Yhdysvalloille tilaisuuden pitää Guantanamon merisatamaa o-mana alueenaan. 1904. Yhdysvallat lähetti: laivastonsa Dominikaaniseen tasavaltaan järjestämään sinne finanssi- j a t u l - likontrollin. 1906—1909. Yhdysvaltain joukot miehittivät uudelleen Kuiuban koska maassa o l i vallankumouksellista käymistilaa ja Yhdysvaltain valtaan nostama presidentti Palma syöstiin vallasta . 1910. Yhdysvaltain merijalkavä-keä laskettiin maihin Nicaraguaan tukahduttamaan amerikkalaisvastaiset mielenosoitukset 1912. Yhdysvallat uudelleen mie- 1 SYNTYMÄPÄIVIÄ Edvard Rajala, Cobalt, Ont., täyttää maanantaina, syyskuun 18 pnä 72 vuotta. Mrs. Sanni H i l l , Sudbury, Ont., täyttää tiistaina, syysk. 19 pnä, 70 vuotta. J. Peltokangas, Port Arthur, Ont., täyttää tiistaina, syyskuun 19 pnä 82 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. h i t t i Kuuban "Yhdysvaltain intre.s-sien suojeluksen" tekosyyn nojalla ja tukahduttaakseen neekerien ka-pinallisufuden. Samana vuonna amerikkalaiset merijalkaväen osastot tukahduttivat kansalliset vapausliikkeet Nicaraguassa ja Hondurasissa. 1914. Saattaakseen voimaan US-A : n oman finanssi- jä tullipolitiikan amerikkalaista merijalkavä.keä nousi maihin Haitissa; nämä joiikot ottivat käsiinsä kansallisen pankin j a maan kulta reservit, joita oli $500,000 arvosta. Samana vuonna amerikkalaiset joukot hyökkäsivät Meksikoon ja ottivat käsiinsä Veräcrusin "Amerikan hallituksen -kunnian "palauttamisen" tekosyyn nojalla. 1915. Harkiten, että " H a i t i n kansaa hallitaan hiiri huonosti ettei se menettäisi mitään vaikka se olisi ulkumaalaisen hallinnon alaisena". Yhdysvaltain hallitus lähetti meri-jalkaväkeä miehittämään tasavallan suurimmat kaupungit. 1916. Yhdysvallat lähetti rankai-suretkikunnan Meksikoon kenraali Pershingin alaisena tukahduttaakseen vapausliikkeen. Samana vuonna Yhdysvallat avoimesti sekaantui Dominikaanisen tasavallan asioihin. Ottaissaan käsiinsä Dominikaanisen tasavallan amerikkalaiset ottivat kä^ siihsä hallinnon ja lakiasäätävän vallan. 1917. Yhdysvallat uudelleen mieh i t t i Kuuban senjälkeen kun ame-rikkaIaismielinen^ presidenttiehdokas kärsi tappion j a miehitys kesti 1922 saakka. 1919. "Suojelemalla Yhdysvaltain etuja" Hondurasissa amerikkalaiset nlerijalkaväenosastot tukahduttivat vapausliikkeen. 1924—25 amerikkalaiset jälleen sekaantuivat maan asioihin. 1926. Yhdysvallat jälleen laski maihin joukkoja Nicaraguassa ja miehitys kesti 1933 saakka. Todellisuudessa miehitys kesti 2d vuotta lukuunottamatta mU'Utamia kuukausia VV. 1925—26. 1933. Yhdysvallat sekaantui jälleen Kuubassa Machadon hallitusta vastaan. "Amerikkalaisten kansalaisten suojelemisen" nimessä Yhdysvallat lähetti sotalaivoa Kuubaan j a merijalkaväki nousi siellä maihin. Yhdysvaltain merijalkaväen suojaamana uusi hallitus muodostettiin Yhdysvaltain lähettilään toimesta. Toisen maailmansodan jälkeen U - SA ei menestynyt avoimella J l l y l t - kivenepolitiikalla" latinalaisessa A-merikassa eikä Yhdysvaltain hallitus voinut sotilaallisilla toimenpiteillä kaataa hallituksia j a pystyttää diktatuurihallituksia dollareilla. 1948 Amerikka järjesti salaisesti vallankaappauksen Venezuelassa, Perussa, Costa Ricassa j a E l Salvadorissa 'a 1949 Kolombiassa, 1952 Kuubässa-ja-1954 Paraguayssa. Moneen otteeseen Yhdysvallat on järjestänyr sekaantumisen sellaisten maiden asioihin, joista Yhdysvaltain monopolistit eivät ole pitäneet. Näin järjestettiin 1948 Niga-raguasta sekaantuminen Costa R i can sisäisiin asioihin. Guatemalan vallankumoukselliset kuikistettiin Yhdysvaltain imperialistien aseistamien interventionistien voimilla. Santarmimaisia menettelytapoja, j o i ta kokeiltiin latinalaisen Ameri-;, kan maissa. Yhdysvaltain imperialistit yrittivät toteuttaa myös Aasi-a. ssa j a vieläpä Euroopassa. V. 1910 Yhdysvallat kukisti raakamaisesti lähes kymmenen vuotta kestäneen vapausliikkeen Filippiineillä. V. 1900—1901 Yhdysvallat kukisti vapausliikkeen Kiinassa. Erikoisesti ensimniäisen / maailmansodan .'aikeen Yhdysvallat toi: mi poliisivoimana Kiinassa. Käyttäen hyväkseen yhdeksän vallan sopimusta Yhdysvallat järjesti sen omia aseellisia voimian snne. Yhdysvl-tain joukot ampuivat rauhallisia mielenosoittajia Shanghaissa toukokuussa 1925. Maaliskuussa 1927 Yhdysvaltain sotalaivat osallistuivat Nankingin tulittamiseenj joka aiheutti monien tuhansien kiinalaisten siviiliasukkaiden kuoleman. Yhdysvallat osallistui interventioon Neuvostoliittoa vastaan pohjoisessa 1918—19 ja Kaukoidässä 1918 —20. Yhdysvallat myöskin osallistui vallankumouksellisen liikkeen tukahduttamiseen Euroopassa en simmäisen maailmansodan jälkeen. uka saattoi ilmiantaa aulien matlcareitin aseitten vastaanottamista, mr. Pitman sanoi alahuoneen istunnossa tiistaina pitämänsä puheen yhteydessä, että ydinaseiden maahamme sijoittamisella "saboteerattaisiin Canadan omaksumaa asennetta aseistariisunnan hyväksi". "Ydinaseet eivät lisäsi vähääkään sodan syttymisen ehkäisy voiinaa" sanoi mr. Pitman. "Ne eivät auttaisi lainkaan maamme puolustusvoimia . . ." Tosiasia onkin, että yhdysvaltalaisten ydinaseitten sijoittaminen Canadaan pahentaisi edelleen kansainvälistä jänni-tystilannetta j a vaarantaisi Canadan kansaa siinä tapauksessa j OS sota syttyisi. "Puheet voimaan" perustuvasta neuvotte-luasenteesta tässä yhteydessä on tarkoitettu vain- ihmisten pettämiseksi. Tosiasia on, että jos kapitalistisissa maissa ruvetaan jakamaan ydinaseita ns. pikkumaille, samaa voi tapahtua sosialistisissakin maissa ja niin päädytään voimasuhteista puheenollen samaan asemaan — tosin sillä erolla, että ydinasesodan vaara olisi edelleen voimistunut. Mikäli Canadan kansa ei tällaista kehitystä halua — ja se ei sitä halua — silloin on vastustettava päättävästi Ottawari suunnitelmia amerikkalaisten =ydinaseiden hankkimista Canadaan ja canadalaisten sotavoi-^ mien käytettäväksi ulkomaillakin. Canadan ainoana puolustuksena on yleinen ja täydellinen aseistariisuminen ja maailman rauhan puolustaminen aseistariisunnan avulla. Varustelukil-pailu ei ole koskaan johtanut rauhaan — vaan sotaan. Ja ydinasesota olisi niin suuri onnettomuus koko ihmiskunnalle, että sitä on päättävästi vastustettava kaikissa vaiheissa. Yhtykäämme siis varauksetta niihin hyvää tarkoittaviin, patrioottisiin canadalaisiin, jotka vaativat lisääntyvällä voimalla, että ydinaseita el saa tuottaa Canadaan eikäjakaa canadalaisille asevoimille Euroopassakaan. P a r i i s i . — Muuan 35-vuotias mies on pidätetty epäiltynä murhayrityksestä presidentti de Gaullea vastr an, mutta lähempiä tictofa hänestä ei 'ole: saatavissa. Mies pidätettiin 27-vuotiaan maatyöläisen Daniel P i l l e t in an^ tamien tietojen perusteella. P i l l e t kertoi ajaneensa perjantai-iltana kello 21.45 pitkin Route Nationalia no. 9:ää moottoripyörällään. Hän näki tällöin miehen seisovan tiellä ojaan ajaneen urhei-luvaunun vieressä. Urheiluvaunun ajaja vaikutti järkyttyneeltä. Hän kertoi kuulleen räjähdyksen, pelästyneensä ja ajaneensa saman tien vaununsa ojaan. Pillet auttoi häntä saamaan vaunun jälleen tielle ja autoilija lupasi tarjota hänelle kiitokseksi lasillisen Pont sur Seinessä. Myöhemmin Pillet palasi takaisin paikalle ottaakseen selvää räjähdyksestä, josta mies oli puhunut. Hän tapasi tällöin santarmiup-seerin, jonka, hän hyvin tunsi: Upseeri kertoi P i l l e t i l l e , murhayrityksestä j a Pillet puolestaan teki selkoa tapaamastaan salaperäisestä urheiluautostapa sen ajajasta.' Ajoimme takaisin Pont sur Seinessä sijaitsevaan kahvilaan. Pillet kertoi. Mies oli siellä edelleen. Hän vaikutti noin 35-vuotiaalta. Atentaattiyritys tehtiin Pont sur Seinen j a Crancyn välillä noin 6 kmn päässä Romillystä: Suuri rä-jähdysainemöhkäle oli kätketty hiekkakasaan tien reunaan j a siitä johtivat sytytyslangat nqin_300 mn päässä olevaan tiheään metsäsaarekkeeseen, jossa attentaatin tekijät luultavasti olivat piileskelleet. Tarkoituksena oli luonnollisesti saada panos räjähtämään presidentti de Gaullen autosaattueen lähestyessä paikkaa, mutta jostakin syystä panos ei lauennutkaan. Tiell e oli valutettu benziiniä j a jotakin nestemäistä räjähdysainetta, jolloin presidentin auto kärsi vähäisiä vaurioita. . Presidentin autoa ohjasi hänen yksityiskuljettajansa Fontinil, joka on ollut de Gaullen palveluksessa 20 vuotta. Auton edellä kulki tavan mukaan poliisivaunu aseistettuna henkivartijoineen. Vaunussa oli mukana myös ensiaputarvikkeita ja veri plasmaa. Presidentin vaunun takana tuli toinen poliisiauto, jossa oli samoin aseistettuja henkivartijoita sekä radiolaitteet. Tästä vaunusta oltiin jatkuvasti yhteydessä salaisella aaltopituudella tien varrella oleviin poliisiasemiin. Rouva de Gaulle ja presidentin vävy, eversti Boisseu, matkustivat myös autosaattueen mukana. Kysymys on nyt ennenkaikkea siitä, kUinka attentaatintekijät tunsivat presidentin ajoreitin, de Gaulle ilmoittaa vasta lähtöhetkellä, mitä tietä milloinkin ajetaan.. E i edes kuljettaja ole etukäteen selviUä matkareitistä. de Gaullen matkojen, yhteydessä on aina ryhdytty ankariin turvallisuustoimenpiteisiin. Päivällä autosaattuetta seuraavat helikopterit, jotka ovat radioyhteydessä poliisi-vaunuun. Reitin varrella olevat sairaalat saavat määräyksen olla hälytysvalmiina j a pitää leikkaussalinsa äärimmäisessä toimintaval-meudessa. Murhayrityksen jälkeen on kaikkialla Ranskassa ryhdytty tiukkoihin varotoimenpiteisiin, koska murhayrityksen pelätään. edeltäneen uutta kaappaushanketta. Kuningatar Elisabeth on lähettänyt presidentti de Gaullelle kirjeen; jossa hän ilmaisee syvän huojentumisensa sen johäosta, että attentaattiyritys epäonnistui. Presidentti Kennedy ilmaisi Hyannis Portissa ilonsa sen johdosta, että attentaatin tekijät epäonnistuivat. Myös Länsi-Saksan presidentti Heinrich Lubke j a l i i t tokansleri Adenaeur ovat lähettäneet omat viestinsä de Gaullelle. Italian presidentti Gronchi esitti ranskalaiselle virkaveljelleen onnittelunsa pelastumisen johdosta Pariisissa olevan suuriähettiläänsä välityksellä. Toisen maailmansodan jälkeen Y h dysvaltain imperialistit avoimesti Julistivat "maailman johtaja-ase-inaa". Siltä taholta on yritetty toimia maailman santarmina. Missä hyvänsä on ilmennyt vapauden virtausta amerikkalaiset ovat tukahduttaneet sellaisen. Heti sodan jälkeen Yhdysvallat sekaantui avoimesti Kiinan. kansalaissotaan. Sen taholta harjoitettiin j a varustettiin yli 100 Chiang Kaf-shekin divisio-naa. Senjälkeen kun kansanvallan-kumous voitti j a Kiinan kansantasavalta julistettiin, Yhdysvallat on sekaantunut entistä enenunän K i i nan sisäisiin asioihin. V. 1950 Yhdysvallat miehitti Kiinalle kuuluivan Taiwanin saaren ja teki siitä, hyök-käystukikohdan tässä osassa maailmaa. V E r i osissa maailmaa .Järjestetyillä sotilaallisilla sopimuksilla on tarkoitus tukahduttaa vallankumouk- .<;ellisia ja kansallisia vapausliikkeitä. Surullisen kuuluisalla Dullcs- Eisenhowerin periaatteella on tarkoitus toimia samanlaisina poliisivoimina. Tämän periaatteen noj a l la Yhdysvallat suunnittelee toimia 'tyhjiön täytteenä" Aasiassa ja Afrikassa senjälkeen kun brittiläiset ja toiset siirtomaaorjuuttajat lähtevät pois. Tuloksena oli vallankaappaus Jordanissa huhtikuussa 1957 käyttämällä turkkilaisia joukkoa. Yhdysvallat sekaantui Libanonin sisäisiin asioihin 1958. Samoin se on valmistunut sekaantumaan Irakin sisäisiin asioihin; Yhdysvallat varaa suuria summia toimenpiteisiin sosialistisia maila vastaan käytävään salaiseen toimintaan ja harjoittaakseen joukkoja "vapauttamaan" Itä-Euroopan maat. Sosialististen maiden "vapauttamisesta" on tullut Yhdysvaltain virallinen politiikka. Mutta uuden maailman tasapaino ja sosialistisen j a demokraattisen l e i r in mahti jättää vähemmän tilaa pahaa tarkoittaville oletetuille maailman polisivoimille. Yhdysvaltain imperialistit eivät enempää voi tukahduttaa vapaus- ja vallankumousliikettä kärsimättä rankaisua. Selvänä osoituksena tästä on amerikkalaisten seikkaili öitten äskettäin kärsimä tappio vapaan Kuuiban alueella. vfl-fl fl 6 O fl fl rymTrm"f»'Tn>Trm'fl'o"ava VflVö a'tt'ttYa'6'a'» a A a a a a flw .e e KODIN PIIRISTÄ TOIMITtANUT EEVA Sailoa oikein s e e a Canadan Maatalousosaston ku-luttajain alaosasto Ottawasta antpa neUvoja Kun kuoritaan, Kuinka kuoritaan— j a M i k s i ". Kun valmistetaan hedelmiä ja vihanneksia kannuttamista varten n i i n muutamat on vain hyvin pestävät, toiset paloitettavä j a vain 2 hedelmää on kuorittava — persikat (peaches) j a tomaatit — niiden ohuen j a sitkeän kuoren takia, että « e saisi hyvin paloiteltua. Kuori lähtee niistä helposti panemalla ne kiehuvaan veteen korkeintaan puoleksi täi yhdeksi minuutiksi j a sen jälkeen heti kylmään veteen j o ottamalla sieltä heti pois kun ovat tarpeeksi jäähtjrneet, että niitä voi käsitellä. Tämä löysentää kuoren niin, että ne on helppo kuoria, mutta ei ole tarpeeksi niiden säily ttäväisyyden kannalta eikä muuta niitä millään tavalla. Persikat käsitellään tällä tavalla ennenkuin ne paloitellaan siirappiin jäädyttämös-sä säilytettäväksi. Toiselta puolen vihannekset tulee kuoria ennen jäädyttämistä. K u u - mentamisaika vaihtelee kahdesta minuutista yhteentoista minuuttiin vihanneksista riippuen, mutta sehän on yleensä merkittynä k i r j o i hin- joita annetaan jäädyttäjien ostajille ja niistä kukin saa tarkemmat ohjeet. Tämä alkukeittäminen itävallan kehoHus rauhan hyväksi Wien. Itävallan varakansleri Bruno Pittcrmann kehoitti viime lauantaina suurvaltoja lopettamaan kaikki ydinasekokeet. On valitettavaa, hän sanoi radiopuheessaan, bttä; riidanalaiset kysymykset selvitetään yksipuolisilla toimenpiteillä kärsivällisten neuivot-telujen si aan. Maailman ongelmista, joilla on ratkaiseva merkitys, ja jotka vieJä odottavat ratkaisua, mainitsi Pitter-mann aseistariisunnan, atomiaseiden hävittämisen ja Saksan kanssa solmittavan rauhansopimuskysy-myksen. P I K A I S T A SÄILÖNTÄÄ Kiireinenkin perheenemäntä voi säilötä tätä ohjetta käyttäen joitak in herkkuja talven varalle. Maustettu etikka siirapipi: 4 kkp valk. etikkaa; 8 kkp. sokeria; 4 r k l . säilöntämausteita (1 pak.) Etikka ja sokeri kaadetaan \ahr vaan kattilaan. Mausteet pannaan harsokangaspussissa sekaan ja seosta . hämmennetään hiljaisella tu lella kunnes sokeri on sulanut. Kattila peitetään kannella j a seos saa kiehua v i i s i minuuttia. Säilöttäväksi aijotut hedelmät kuorittuina j a paloiteltuina pannaan siirap-piliemeen kiehumaan vain siksi aikaa kunnes pehmenevät ja sen j aikeen pakataan ne puhtaisiin lämpimin purkkeihin; Siirappi lien-. tä kaadetaan päälle j a purkit suljetaan tiiviisti. Kanelipalaisen voi laittaa kuhunkin purkkiin makua lisäämään j o k a sen mausta pitää. Tämä on helppo ohje siitä, että siirappiliemen voi keittää j o vaikka aikaisemmin j a säilyttää jääkaapissa siksi kun aikaa ilmaantuu hedelmiä siinä keittää j a työ tulee tehtyä aivan sivutöinä. Tällaiseen säilöntään ovat sopivia kaikki muutenkin säilöntään soveltuvat hedelmät. kuorineen tuhoaa vihanneksista kemikaalin jota kutsutaan nimellä enzymes ja jota tavataan yleensä kalkissa vihanneksissa; Jos tätä kemikaalia ei tuhota ennenkuin v i hannekset jäädytetään niin'se a i heuttaa epämieluisen ' muutoksen vihannesten laatuun, kuten väriin ja makuun; Se tekee samanlaisen muutoksesn kuin jos vihannekset olisivat olleet maassa pakkasen purtavina, syötäviä kyllä, mutta mauttomia. On siis syytä tarkasti noudattaa kirjassa neuvottuja kuumentamis-aikoja ettei tule epämiellyttäviä yllätyksiä jäädytettyjä ruokia säi-löessään. Kullekin lajille varmasti sopivat kuumennusajat saa i l m a i seksi kirjasesta "Freezing Foods" lähettämällä pyynnön nimensä j a. osoitteensa ohella seuraavaan paikkaan. Information Division, Cana-. da Department of Agriculture, Ottawa.- . Sosialistijohtajakin tuomittu kuolemaan "kommunistina" SeouL — Etelä-Korean oikeusistuin tuomitsi torstaina enti:^en sosialistijohtajan, Choi Paik-keu-nin kuolemaan syytettynä komr munisteille myötämielisestä (?) toiminnasta. Tämä viisimiehinen tribunaali, jonka päämiehenä oli eräs upseeri, tuomitsi samalla nyt lakkautetun Eosialistipuolueen viisi muuta jäsentä viidestä viiteentoista vuoteen, vankilaan. Sosialistipuolue o l i . yksi niistä useista puolueista, j o i l l a oli lyhyt toimintaoikeus viime toukokuussa kukistetun pääministeri John M. Changin hallituksen aikana. SITÄi J A TÄTÄ K U M M A MIES Kustaa pistäytyi naapurissa kylille ja poislähtiessä hyvästeli t a lon väkeä sanomalla: — Käykeehän naapurissa, olokee hyvät! Vieraan lähdettyä vaari tuumaili: ••• Olipas se kumma mies kun käski käymään naapuris, vuan kotonaan käynnistä ei virkana mittaa.-. NL ja Intia yhtä mieltä useissa tapauksissa Moskova. — Neuvostoliiton pääministeri Nikita Ilrushtshevin kutsumana maa sä> vieraillut Intian pääministeri Nehru matkusti viime lauantaina Moskovasta Tash-kentiin. VnukoVon lentokentällä olivat päämini.';teriä saattamassa Hrush-tshev ja muut neuvostojohtajat, ministerit y.m. Lentokentällä pitämässään puheessa -Nikita Hrushtshev sanoi, että huolimatta lyhyaikaisesta vierailusta Nesuvostoliitossa päär ministeri Nehru saattoi vakuuttautua siitä, että neuvostokansa tuntee vilpitöntä ystävyyttä Intian kansaa kohtaan. Hrushtshev sanoi, että Neuvostoliittoa ja. Intiaa lähentää toisiinsa jatkuva pyrkimys rauhaan. Hän korosti, että vilpitön mielipiteiden vaihto hänen ja pääministeri Neh-run kesken osoitti ajatusten yhtäläisyyttä monissa ajankohtaisissa kysymyksissä sekä molempien osapuolten suurta pyrkimystä estää ohjus- ja ydinasesota. Tämä vierailu,- sanoi Hrushtshev edelleen, on entisestään lujittanut ystävyyttä, joka lähentää molempia maita toisiinsa. Hän pyysi Neh-rua välittämään Intian kansoille Neuvostoliiton sydämelliset terveiset. Vastauspuiheessaan pääministeri Nehru sanoi' vievänsä mukanaan suuren ystävyyden ja sympatian tunteet. — Se sydämellinen vastaanotto, jonka Neuvostoliitossa olen saanut-osakseni, on ystävällisten tunteiden ilmaus koko Intian kansaa kohtaan. Nehru sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että yhteyksiä tullaan p i tämään yllä vastaisuudessakin. — Suoritettu mielipiteiden vaihto tulee olemaan hyödyksi sAä henkilökohtaisesti minulle, että myös eräiden kansainvälisten ongelmien ratkaisulle. Pääministeri Nehru lausui toivomuksen, että N i k i t a Hrushtshov vier a i l i s i Intiassa, jossa hänet otetaan Vastaan lämmöllä ja sydämellisyydellä. PÄIVÄN PAKINA Suuruudenhulluutta vaiko harhauttamista Suuniudonhulluus on vissinlaista micli.sairautta. Sil ä tautia poteva henkilö voi kuvitella itsensä keisarien keisariksi ja vaikka mihin tahansa suurtckolhin pystyväksi haaraksi. • • . • Onneksi voidaan nykyaikaisten keinojen ja tietojen avulla hoitaa ja parantaa suuruudenhulluutta kuten muitakin mielenvikaisuuksia. Mutta rehentelyn ei ilmeisestikään tarvitse aina olla mielenvikaisuutta — se voi olla pahempaakin, petosta ja vilppiä, pahaa aavistamattomien ihmisten harhauttamiseksi. Meillä täällä Sudburyssa on nyt yltäkyllin tämäntapaista eli tarkoituksellista rehentelyä. Meille puhutaan mahtipontisesti CLCn Ja erikoisesti terästyöläisteh union suuruudesta, mahtavuudesta ja voittamatto-muudesta. Täkäläisten kaivosmiesten ja sulat-timotyöläisten pitäisi tuhota "heikon" M-M unionsa ja sen "kehnot" työehtosopimukset, sekä liittyä "mahtavaan" terästyöläisten unioon saadakseen muka vihdoin viimeinkin oikein "ylivoittoisan" työehtosopimuksen. : Vastauksena tähän suuruudenhulluutta muistuttavaan rehentelyyn j a koi kaivosmiesten union. paikallinen puolustuskomitea maanantaina^ iien-tolehtistä, jossa" pyydettiin terästyöläisten union relttaajilta ja myös }tso heidän "keisariltaan" ^jehtiä vastauksia eräisiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Kukaan ei epäile sitä, etteikö terästyöläisten uniolla ole omalla teol-liilsuusalallaan saavutuksia, mutta yleisesti myös tiedetään, että kaivosteollisuuden alalla se on "njennyt" etanaakin hitaammalla vauhdilla. Kun sen palkkaamat reittaajat pauhaavat nyt terästyöläisten union suurista voitoista Ja saavutuksista, nik-' keliteollisuuden työläiset muistavat, että mainitulla "suuruudella" on useita työehtosopimuksia esim. Pohjois- Ontariossa. Edellämainitussa lentolehtisessä kajotaan tähän asiaan Ja osoitetaan terästyöläisten union "saa-vuttiksiksfv seuraavaa: Hollinger Gold Mines, Timmins, se-< katyömiehen palkka $1.26% tunnissa, kaivosmiehen $1.59% t.; Preston Mines Ltd., South Porcupine $1.26 ja $1.41; Agnico Mines Ltd./ Cobalt, $1.33 ja $1.66 t. jne. Tämän jälkeen lentolehtisessä esitetään mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: ' "Eikö ole totta, että terästyöläisten unio on hyväksynyt viimeksikuluneen vuoden aikana useita palkanalennuksiin? Mlt«i on asia.10% palkanalennuksen suhteen Andcondan työläisille Sequoiassa, Cal.? .Entäs 5% palkanalennus Tutan : Brassissa San-. Franciscossa? Kertokaa meille siitä '6 sentin palkanalennuksesta jonka teräs-unio hyväksyi Iron King Minella, Humboldtissa, Arizonassa. "Miten voi terästyöläisten union johtajat kerskua "suuresta ja voimakkaasta uniosta" siioin kun he hyväksyvät palkanalennuksia? ". . . Eikö tämäkin ole totta? ' "Terästyöläisten union työehtosopimuksissa on aina kohta Jonka mukaan työläisten palkoista pidätettävät Jäsenverot lähetetään union pääma? Jaan Pittsburghiin? . " E t t ä terästyöläisten unioon päästyään Gillis Ja kumppanit eivät voisi enää pidättää pääveroin maksua siitä yksinkertaisesta syystä, että he eivät enää koritrolloisi Jäscnverotuloja. "Että terästyöläisten union presidentti David MacDonaldin henkilökohtaiset menölaskut ($38,619.00) ovat suuremmat kuin minkään muun unio- Johtajan? "Että terästyöläisten unio^on haaskannut yli neljä miljoonaa dollaria hajoittavaan reittaustyöhön Mine- Mill uniota vastaan viimeksikuluneen 10 vuoden aikana? •"Että nyt on työttömänä yli 200,- 000 terästyöläistä, jotka voisivat käyttää avustuksena hyväkseen osan siitä neljästä miljoonasta dollarista?" . • Lopuksi MinerMill ^nion puolustuskomitean lentolehtisessä sanotaan: ' /'Älkää-perustako suurista puheista, suurista lupauksista ja suuresta propagandasta — Katsokaa 'teräsverhon* taa nähdäksemme, minkälaisia tosiasiat ovat todellisudessa. Terästyöläisten unio saattaa olla suuri unio terästeollisuudessa, mutta Pohjois- Amerikan kaivosteollisuuden alalla se on pieni, ja heikko unio . . . Me Sud-buryn nikkelinkaivajat olemme rehellisiä ihmisiä. Me emme tykkää valheista. Me rakastamme kuntiamme, emmekä suvaitse hajoittajia . . . ulkopuolisia, Jotka tyrkyttävät vihan Ja eripuraisuuden oppia." Siinäpä onkin kysymyksiä kerraksi, . — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-09-16-02