Vapaus, April 23, 1970

              S i v u 2 Torataa, huhitdlk. 23 p. - Thursday, April 23, 1970
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS O F F INNI SH C A N A D I A N S
f L I B E R T Y ) BErtobiUsbed NOV. 6,1917
Bdttng;: W. KBILONÖ . . ^ • MIastager: E. SDKSI
PuUUäbed tnioo yreeOäy: Tuesdays md ThursdaTis l>7 Vapaus PubUshing
Oo. Llmditecl, 100-102 Etm St. We8t. Sudbury. Outorio. Canada.
Mlaii(Hiig.aiddre6S:.iBc«-69;- •
Mvertiaavg iaait»a upcm a p p ^
A
-••CANADlÄNiOANGUAGE PRESS
rik ; » - J5 V A " 'i', V .C ^-4 Si/
TILAUSHINNAT:
ClUB
Oamdafisa: 1 vk. $10.00, 6 kk. «3.2S U3A:n: 1 vk. 111.00. 9 kk. $S.1S
3 kk. 113.00 Suomeen: 1 vk. ^ ^ 0 . O )tk. |Q..a9
V2^usanoim-I970
Perinteellistea tapojen mukaan rehtemme tämänpäiväinen nu­mero
on **vappu-lehti" -^-^ työväen kansainvälisen solidaarisuuden
kunnialcsi j a maamme työtätekevien,' työläisten, farmarien, pikku-liikemiesten
ja keskiluokkalaisteu taloudellisen hyvinvoinnin ja so-,
siaalisen edistyksen hyväksi.
Vappua työväen taistelu- ja juhlapäivää — vietetään tänä
vuonna hyvin levottomissa olosuhteissa. Sota riehuu edelleen ja
leviää yhä laajemmalle alueelle Indo-Kiinan maissa. Israelin kuusi-päiväis^
tä Ixyökkäyssodasta johtuva lähi-idän kriisi voi milloin t a ­hansa
puhjeta suursodaksi, ellei tätä hirveätä vaaraa saada ajoissa
torjutuksi.
Koko porvarillista maailmaa jäytää paheneva finanssipulma,
mikä voi leimahtaa ilmiliekkeihin milloin tahansa joko yhdessä
tai useammassakin maassa. Taloustuotanto on laskusuunnassa mo­nessa
maassa, erikoisesti Yhdysvalloissa, ehkä hieman vähemmässä
määrässä Canadassa, Britaimiassa :|a eräissä LänsirEuroopan mais­sa.
Varallisuuden ja köyhyyden kuilu johtavien teollisuusmaiden
j a hiljan itsenäistyneiden kehitysmaiden välillä jatkuu j a suurenee.
Omassa maassamme, Canadassa on työttömien lukumäärä en-r
nät^prkeudessa viimeksikuluneen kuuden vuoden ajalta. H a l l i ­tuksen
inflaatiovastainen ohjelma, minkä puitteissa yritetään h i ­dastuttaa
inflaatioa työttömyyden kehittämisen kustannuksella ei
ole kuitenkaan: estänyt hintojen jatkuvaa nousua, mutta työttö­mien
luku on jo sivuuttanut puolenmiljoonan rajapyykin. . Tänä
vappuna vallitsee Canadassa korkeitten hintojen j a suuren työttö­myyden
sekä yhä pahenevatfinaatalouskriisin olosuhde. .
Kaikki tämä heijastuu noin viikon kuluttua pidettävistä suu­remmista
j a pienemmistä. vappujuhlista. Yhtäällä me tulemme nä­kemään
taistelumieliaJan nousun Canadan ja muiden porvarimai-den
työtätekevien keskuudessa sosialististen maiden työläisten ja
maanviljelijäin juhliessa uuden, yhteiskuntamuotonsa saavutuksia.
Mutta huolimatta hiistä erovaisuuksista, mitä on-havaittavissa
eri maiden j a maanosien työtätekevien vapunpäivän vietosta, yh­teistä
niille kaikille on voimien kerääminen työtätekevien etujen j a
ennenkaikkea kansainvälisen rauhan saavuttamisen ja vakiinnutta­misen
hyväksi. -
Kuka on syyUmen?
Tunteet ailahtelevat vieläkin sekä tällä mantereella että E u ­roopassa
sen johdosta kun Länsi-Saksan suurlähettiläs Karl von
Spreti siepattiin j a murhattiin Guatemalassa.
Pitäen Guatemalan hallitusta vasuussa siitä kun se ei vapaut­tanut
poliittisia vankia ja antanut $700,000 suuruista rahasum­maa
von Spretin vapauttamisen lunnaiksi, vaikka Bonn oli luvan­nut
korvata rahasumman, Länsi-Saksa veti miltei kaikki diplo-maattinsa
pois Guatemalasta. Bonn pitää siis tapahtumasta vas­tuussa
ennenkaikkea Guatemalan hallituusta.
Toisaalta on uutistiedoista saatu nähdä, että Guatemalan oi­keisto
on jäljestänyt terroristista kostotoimintaa vasemmistokapi-nalliaia
vastaan tämän tapauksen johdosta, ja että ainakin yksi
kommunistiksi sanottu guatemalalainen ammattiyhdistysmies on jo
murhattu oikeistoterroristien toimesta. Guatemalan oikeistolaiset
: haluavat siis sälyttää syyn vasemmistokapinallisten kannettavaksi.
Reuterin Hampurista välittämän uutistiedon mukaan Guate­malan
sissit surmasivat tämän länsisaksalaisen diplomaatin pako-kauljiin
vallassa sen jälkeen kun he olivat huomanneet poliisin seu­raavan
miestä, jonka sieppaajat olivat lähettäneet neuvottelemaan
: viranomaisten kanssa. Tämän kuvauksen tapahtumasta antoi länsi-sakmlainen
sanomalehti Die Welt selittäen, että sissit olivat val­miina
tingimään von Spretin vapauttamishinnasta.
Antamatta hyväksymistä terroristiselle toiminnalle sen pa­remmin
Guatemalassa kuin muuallakaan, tapahtuman oikein ym^
märtäminen vaatii kuitenkin totuuden etsimistä Guatemalassa ja
koko latinalaisen Amerikan tilanteesta. .
Tuhansia ihmisiä on kidutettu vankiloissa kuoliaaksi viime,
vuosina niin Guatemalassa kuin monissa muissakin latinalaisen
Amerikan maissa, missä valtaa pitävät Yhdysvaltain tukemat so­tilasjuntat.
Näiden vasemmistolaisten pääasiassa ammattiyhdistys-j
a puoluejohtajien ennenaikaiseen kuolemaan ei ole kiinnitetty
huomiota juuri lainkaan. Ovathan he joutuneet poliisien j a oikeisto­laisten
terrorijärjestöjen uhreiksi. Vasemmistolaisia, tai yleensä
vain demokraatteja on ilman oikeudenkäyntejä raivattu pois tieltä
Guatemalan lisäksi Haitissaj Brasiliassa, Argentiinassa, Uruguays­sa,
Paraguayssa . : . . -
-rLatinalaiseh Amerikan maat ovat kailcki .alikehittyneitä:
maanomistusolot ovat feodaaliset, teollisuus, kauppa j a merkittä­vämpi
mäanviljelyeT ovat ulkomaalaisten suuryhtiöiden, pääasiassa
pohjoisamerikkalaisten käsissä. Väestö elää suuressa kurjuudessa.
Vuosia jatkunut kurjuus ja epätoivo saattaa puhjeta tekoihin,
joiden uhreiksi^^oi joutua myös ulkopuolisia. Toisaalta Länsi-
Saksan suurlähettiläs ei ollut aivan ulkopuolinen. Länsisaksalaiset
kahviyhtiöt omistavat näet suuren osan Guatemalan kahviplan­taaseista.
Kahvi on. siellä tärkein vientituote hedelmien ohella.
Hedelmäviljelykset taas ovat amerikkalaisen United Fruit Compa-nyn
omistuksessa.
Suurin syy Guatemalan ja koko latinalaisen Amerikan kur­juuteen
on U S A : n imperialismi — j a se kantaa myös poliittisen
vastuun maan muista asioista. Guatemalassa tuli v. X954 voimaan
melko edistyksellinen perustuslaki. Presidentti JacoboArbenz Guz-manin
edistyksellinen, myös vasenimistolaisten tukeen nojannut
hallitus alkoi toteuttaa uudistuksia 1950-luvun alussa. Kun hallitus,
yritti y. 1954 ulottaa maauudistuksen myös United Fruitn omis­tamiin
joutomaihin, puuttui CIA maan asioihin. USAn interven-^
tion seurauksena Guatemalaan perustettiin sotilasjuntan johtama
diktatuur}halUtU8. Guatemalan hallitus nojaa edelleen USA:n t u ­kemaan
armeijaan, United Fruit Companyyn ja hai-valukuiseen
mutta erittäin rikkaaseen yläluokkaan.
• Ääretön yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, takapajui-mtua-
j a terrori eivät lopu latinulaiscuta Amerikasta niin kauan
YHMNTYMISESTÄ
KAUPPASODAN UHKAAN
Burooipan J a itmHbedpä to^ maa-maiden
— kauiJpapoiUtiikJka on ny­kyisiin
vahvassa tkäjymistil^^ Toi­saalta
on käQiamiasä vaJhNalta tuntU:
ya ^ijhidei^^
jnmodoin. Mutta tndsaalta ybta väHu
va suiojeaufuaiipoaii4!tvt^^
joba enrpuihkiea|im«^
kauiqiäsodalkisi, Jon vidittainassa alaa
puolin j a toisin. Länsd-Saksan iiitto-
|&«DGtIian 1 1 0 ^ SstkattäOa USAn
r^u]);»$u 'Häh^^^9^ inatkaiUie
lähitöäSn itausudn^ jossa aivan y l -
lälitieia aseiettuQ' « n s ^ ^ si­jalle
viea:»iiw)lhi}elbnaGsa-USA:Q J a
p : C : n väliset itaihnidemset suhteet,
joitka ovat k^ttyneet sangen lo­reiksi.
Jo piitikäa aikaa toisaalta EEC:a
] a Japaoiin seikä toisaaitta USA:D
kesiken on otlut käyonissä ikiivas sa­nasota,
Giyyttely ja* uibkailu kunv-mankiipi
"bUoädn" hatijoiittaanasta
kaupiiiapaUtiikiasta. Valtxoiden pää-mieheit
eivät ole vielä jukkysestä ja
virallisesti ipmutttuceeet asiaan,; mutta
sitä enemmän alemman tason mi
1 li^enfit j a ikoilkeat virkasniejiet —
rksjtytsBsitä Iuk«- j a itecdlisuusmle^
histä puhumattakaan. Ja tämä sar
nasjiHia, josta jätetty kailcki "heor-raamiesg^
isiyys" ja 'isiyistyjiyt" ikie-ieokäyttö
oheen, ei ole penjstunut
inihirikäan kuvitelmiin, vaan tosi-iisio^
ibin. l l t ^ l e » ^ ovat fiyyllisty-oeet
kauppapolitiikassaan diskdini-natöalsiin
toöneoj^teisiin. Periksi ei
haluta ant^, vaan uhataan kosts-toimenplteillä.
Presidentti Nixonin eräs talou­dellinen
neuivonantaja H. Houtliaik-ker
lausui joikin aika sitten: "Van­ha
imierkaintBlismin vii-hepäätelmä
jonka mukaan vienti o n hyvästä,
mutta tuoi:ti pahasta, o n voittamas­sa
yhä ahdistavaoxmin alaa." Niinpä
nykyisin joikainen iialuaisi viedä,
mutta sen sijaan nqaiittaa ;tU)OQ-tinsa
mahdollisönman vähiin j a tä­ten
hankkia kauppataseensa ylijää­mää.
Ei täUagseUa politällkalla maa­ilmankauppaa
edistetä eikä se luoin
ajan mittaan ole mahdollistakaan.
Kauppa o n kaksipuolista. Jos ha­luaa
viedä, o n myös tuotava. Muu­ten
ajaudutaan umpikujaan.
USA syyttää EEC:tä protektionis­mista
vanankin sen noudattaman
moninuitikaisen maatalouspditiikai]
johdosta, mikä on suuresti vaikeut­tanut
amerikkalaisten elii^rvikkei-den
ja maataloustuotteiden vientiä
EEC-markkinoiUe. Edelleen EEC
on toukansnut Gatt-sopimusta ja
suoeituinunuus-ehdon 'periaatteita
"ässosioimalila" pieniä maita^ var­sinkin
Välimeren alueella itseensä.
Lisaksi Länsi^^Säksa, Ranska ja Eing-lanti
ovat solmineet ns. elektronii-k
a n tuotteiden "standardisoimis-sopimuksen,
joka 'tähtää itse asia&
sa amerikkalaisten elektroniikan
tuotteiden viennin rajoittamisen näi
hin maifaia
USA:n syytöslista Japanin diskri-minatorista
kauppapääomansiirbo-ym.
politiikkaa kohtaan o n vielä
jyrkempi. Japanin vienti USA:han
on ollut käörtännöffisesti k^soen
täysin vapaa, amerikkalaiset väittä­vät
Sen sijaan USA:n tuotteiden
vieoti Japoniiin <a 'Oi^
tarkoin kiintiöityä ja «j^pa osittain
estettyäkin. ElrityisMti tekstiilien ja
eleJEbroniUuok tuod^iden vimolA Ja^
paiäsfta USÄÄxisq maifflmiw^ «dy^R
ka||ju<uttomasiti. f|iitä hi^^^tfna^
ja, Jjgj5(5j?aR'''ikia^
vu''0lrfsi3ta feiseen ' ^ i ^ fa
ylT'i{^**. Esimeaflfiift^ '^^^^M^g?
Vuri'*3;'sittOT Japanin''^
ipaän arvo USA:ban oOi lOQ näUdoO"
paa dollaria, mutta viime vuonna
Deräti l,500*'^miljoonaa dollaria,
mistä yksin tekstiillefn osalle tuVi
Tanskan shokki
saasteraportista
«Riiiiiiitnnr.ii
Mitä muut sanovat
Kööpenhamina. Saidamiieiljän'
kymmenen • sivun shokkaraportti,
jokia kiertää parhaillaan teknisiten
asiantuatijoiden ja virkamiesten
keskuudessa, antaa pelottavan ku­van
Tapsk^ ilsjikaantiumtieesfta, lEir-joitti
Ä ,en
^QQ^nuljoonaa dodtairia
' Mutta .pulmusen puhida^ ei ole
USA:kaan, jossa on vahvat protek-
Moniset juuret kautta maan-histo-
^rian. USA ei Ole viettäkään poista­nut
tärkeiiltä ikemikaalieiilita ns.
myyntihintaiSrjestelmäa (APS),
jonka mukaan tuoiitikemJkiaaleilte
asetetaan sama hinta kuin amerik­kalaisillekin
vastaaville itootteille,
vaikka (ujQQtihinta Oilisi
tiälle uudelle MnnaHe P^nnaain tul­li.
Jujua-i myyntihint^^ädesteimän
kumoaminen oli kuitenkin eräs Ken
oedyn kienroksen yleisen tullien
alentamisen penuseihto. EidelleeR
USA on asettanut useat tärkeät
tuontitavarat' kiintiöinnin alaisiksi.:
joista eräät ovat muka "vapaaiöhtoi-sia".
Näistä mainittaifcoan öljy, te­räs,
teöctiilit, naudaqliha ja maito­taloustuotteet.
Jos ja kun Englanti ja SkandiQ9-
vian maat liittyisivät EEC:hen, on­gelmat
yhä mutkistuisivat ja mää­rälliset
esteet USA:h«n ja Euroo­pan
väilililä moniukeotaistuisivat.
amerikkalaiset väittäivät.
Libra. .
lehti v^l^'• ^uantaina'. ''';
Lehti 'väf^ seloqiteo^ ^^ilkaise-mista
' viiptjpättä.. Lilka«itä»mä^
rau(kä?ni' saavuÄ^^
massa- kriittisen 'pisteen ja väätn
välttämäibtä vasdatoimia.
BiCilogisiia j a fcemiaMisia veden-putjlijltamoija
varten tullaan se­lonteon
miu/kaan tarvitsemaan viisi
miljardia kruunua valtion varouia.
Näiden ylläpito maksaa vuodessa
560, miljoonaa kruunua, kirjoittaa
Politiifcen.
V€situi'kimukset~ ovat osoittaneet,
että scabnonieMabäfcteereja on kaik­kialla.
Jokaisessi^ vesistöiihin ja me­reen
pääsevässä millilitrassa jäte­vettä
on on meilkem 100 nuiioonaa
bakteeria. Juutinraumaan lask^
taan vuosittain 200 niiijioonaa kuu­tiometriä
jätteitä.
^lanislka ei ai'0 maksaa
Pariisi. — U S A esitti 15 kuu­kautta
sitten Ranskalle noin $400
jniljoonan laskun sen Ranskan
alueelle jättämistä sotilaslaitok­sista
sen jälkeen kun Ranska sa­noutui
irti NATO :sta.
Tällä viikolla ilmoitiettiin, että
vaikka Ranskan viranomaiset ei-yät
olekaan julkisesti kieltäyty­neet
esitetyn laskun maksamises­ta,
niin yksityisissä keskusteluis­sa
heidän kerrotaan tehneen sel­väksi,
ettei Ranska aio maksaa
niitä.
REIPASTA JOUKKOA
Karhulassa on yli 1 JOO eläkeikään ehtinyttä kansalaista ^ . .
Heidän keskuudessaan toimii 7 virkeätä eläkeläisten järjestöä, fotka
nyt toimemfian^yat yhteisvoimin piristyspäivät . . . 15-16.4.1970
monipuolinen"': J^iris-
^länen pakisee patikoinnista,
jjtcAniei^i^^^^ ruoan sal^suus, asupjistuJBsta^ ^Mallik­kaana*
muod^d jiji^e. ^ (^^
mistelua, ret^^jilijy^ jne.) —- XJutistietOi Kflinsan Uutiset^ Helsinki.
T A I T A A O L L A ASIASSA PERÄÄKIN
Moskova. — Kommunistisen puolueen jiäämies Leonid Brezhnev.
lupasi tänään, että Neuvostoliitto tulee työskentelemään aseistautu-miskäpailun
tajaittamisen ja kansainvälisten kiistakysymysfen neu-(
votteluiatkai^iijf hyväksi. ' : .
. . .Brezhnev kuvasi länttä suuren rikosaallon, huumausaine-himon
ja pornograiian murskaamien "raajarikkoisten sielujen me-reksi".
Hän lisäsi, että "nykyajan kapitalismi on yHteiskunta; millä
ei ole aatteita, eikä tulevaisuutta —^ mistä johtuu moraalinen tur-meltuijieisuus
ja henkinen tyhjyys . . . —. Uutistieto, Toronto Daily
Star, huhtikuun 21 pnä 1970.
i i i H i i i i i i i i i i i i i i i i i in
WalteT Ulhricbt:
Länsi-Saksalli tilaisuus
luopua rauhanrikkojan osasta
Avaruusrahpista kiistelyä
Apol|o-13:fi jälkipuinnissa
K}r$ymys miehittämättömistä lennoista esille
Kiinan oma
öljy riittää
Hongkong. — Kiina ilmoitti vii­konlopulla
öijytuotantonsa lisään­tyneen
lunmtattavasti ja sanoi ole­vansa
nyt omavarainen öUyn sub-teen.
Monet Kiinan öljyporauskentät
ovat olleet suljettuina, koska ne on
katsottu epätaloudelilisiksi, mutta
avattu äskettäin uudelleen. Uutis­toimisto
Uusi Kiina sanoi lauantai­na
niiden tuottaneen ennätysmää­rän
öljyä tämän vuoden kolmen en­simmäisen
kuukaudm aikana, mut­ta
ei kuitenkaan maininnut lukuja.
Kiinalaiset ovat j« 20 vuoden
ajan kiinnittäneet suurta huomiota
öljytuotantoon ja -etsintään, mutta
maailman tilastoissa Kiina ei ole
suuri öljyntuottaja tai -kulultaja.
y SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Onni Elonen, Vancouver, B. C.
täyttää maanantaina, toukokuun 4
päivänä 80 vuotta.
Emil Ihaksi, Vancouver, B. C
täyttää lauantaina, toukokuun 2
pnä 80 vuotta.
Onni Sikola, Rouyn, Que., täyt­ti
keskiviikkona, huhtik. 22 pnä
71 vuotta.
HlUa A. Ketola, Trepanier,
B.C., täyttää maanantaina, huh­tikuun
27 päivänä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotulj^siin.
kuin USA pitää sitä rahoillaan ja
aseillaan rautaisessa otteessa.
Imperialismi apureineen on tuo­mittava
siksi kun ne ajavat tilan­teen
parantamiseen pyrkiviä i h ­misiä
myös epätoivoisiin tekoihin.
Washington. —- Presidentti
Nixonin hallitus tekee kaikken­sa
estääkseen odotettavissa
olevat toimet Yhdysvaltojen
miehitettyjen avaruuslentojen
supistamiseksi Apollo-13:n
epäonnistuneen lennon jälkeen
totesivat poliittiset huomio jat
Washingtonis.sa viikonlopulla.
Varapresidentti Spiro Agnew
varoitti eräässä päivällispu-heessaan
yrityksistä käyttää
tuhon partaalla ollutta Apollo- \
13 :n lentoa hyväksi avaruus­ohjelmaan
varattujen määrä-,
rahojen siirtämiseksi sosiaali­huollon
tehostamiseen.
Presidentti Nixon vihjasi- myös
mahdollisuudesta, että kongressi
yrittää supistaa avaruusmäärära-hoja,
kun hän keskusteli entis­ten
astronauttien Michael Col­linsin
j a William Andersin kans­sa.
Hän sanoi toivovansa, ettei
Apollo 13 :n epäonnistuminen mer
kitse takaiskua Yhdysvaltojen
tuleville avaruustutkimuksille.
Perjantaina päättyneen lennon
odotetaan elvyttävän kysymyk­sen
siitä, ovatko miehitetyt ava­ruuslennot
hyödyllisempiä kuin
miehittämättömät. Eräät tiede­miehet
ovat sitä mieltä, että hal­vemmalla
miehittämättömällä
avaruuslennolla voidaan hankkia
yhtä paljon tai enemmän hyödyl­lisiä
tietoja..
Ensimmäinen vihje siitä, kuin
ka tämä kiistakysymys ratkeaa,
saataneen tänään torstaina, jol­loin
edustajahuone keskustelee
ehdotuksesta myöntää.3,333 mil-joonnan
dollarin määräraha kan­salliselle
ilmailu- ja avaruushal-litukselle.
(NASA).
Houstonin avaruuskeskuksessa
pohdittiin tulevien lentojen koh­taloa,
ts. tehdäänkö seuraava
Apollo-lento suunnitelmien mu­kaan,
vai joudutaanko sitä lyk­käämään.
Yhdysvaltain ilmailu- j a ava-ruushallituksen,
Nasan, apulais­johtaja
Dale Myers arveli, ettei
seuraavaa lentoa siirretä, mutta
koro,sti. että se tehdään vasta,
kun Apollo-13 :ssa tapahtuneen
räjähdyksen syyt on selvitetty
täysin.
Vuoden 1967 onnettomuuden
jälkeen Yhdysvaltain avaruusoh­jelmaa
oli siirrettävä y l i vuodel­la,
vaikka viranomaiset eivät kos­kaan
puhuneet myöhästymisestä.
Kolme astronauttia sai silloin sur
mansa palavassa kapselissa Maas
sa.
ASTRONAUTTIEN KUNTO
TYYDYTTÄVÄ
Yhdysvaltain ilmailu- j a ava-ruushallituksen
Nasan lääkäri
Keith Baird on ilmoittanut, että
Apollo-13 -astronautit ovat hy­vässä
kunnossa, mutta huomatta­vasti
väsyneempiä kuin tähänas­tisten
avaruuslentojen miehistöt.
Jokainen oli lennon aikana
laihtunut 2.5-^5 kiloa. Haisella
oli lievä kuume ja virtsatuleh-dus.
ja hän joutui vuoteeseen
syötyään tukevan aterian..
NIXON LÄHTI
iMiTALIT M U K A N A AN
Washington. — Yhdysvaltain
presidentti Richard Nixon lähti
Washingtonista Houstonin kautta
Honoluluun, jossa hän luovutti
Yhdysvaltain vapauden mitalin
kolm.^lle Apollo-astronautille.
Huostonissa presidentin seuraan
liittyvät Apollo 13 :n komenta­jan
James Lovellin j a astronaut­ti
Fred Haisen vaimot. Kolmas
astronautti Jack Swigert on poi­kamies.
Vapauden mitali on Yhdysval­tain
koz'kein siviilikunniamerkki.
Moskova. — Varsovan liiton
maiden ehdotus Euroopan turval­lisuusjärjestelyistä
ja DRRa tar­joama
sopimusluonnos Saksojen
normaalien ja tasa-arveisten suh­teiden
luomiseksi antavat llänsi-
Saksalle tilaisuuden luopua re-vansbisten
rauhanrikkojan roo­lista
ja ryhtyä rauhanomaiseen
yhteistyöhön kaikkien Euroopan
valtioiden kanssa, korosti DDRn
valtionpäämies Walter Ulbricbt
tlistaioa Pravdan julkaisemassa
laajassa artikkelissa.
Jos Brantin hallitus löytäisi roh-.
keutta harjoittaa itsenäistä politiik.
kaa, olisi Länsi-Saksan sosialidemo­kraateilla
' mahdoUisu u3 'konserva
tiivisten voimien vastarinnasta huo­limatta
toteuittaa Länsi-Saksan poli­tiikassa
välttämätön kääiraie, joka
vastaa koko Länsi-Satksan väeetör:
etuja, kirjoitti Ulbridit ja huo­mautti,
että valitsijain evästykset
edsMytl-ävät nimenomaan luopumis­ta
Ademauerin ajan politiikasta.
Käsitellessään laajasti sosialistis­ten
maiden ulkopolitiikan periaat­teita
Pravdan kirjoittaja totesi, että
sosialististen maiden ulkopolitiikan
tavoitteena on tua-vata rauhaiKMnai-set
olosuihteet järjestelmän kehityk-seile
sekä samanaikaisesti turvata
raahdoHisinjman hyvät edellytykset
anti-impeaialistisea liikkeen nousul.
le.
Sasialistimaiden keskinnäissuh-teiden
periaatteista Ulbricht mainit­si
sosialistisen intemaitionalismin.
tovei-illisen yhteistyön, keskinäise.T
tuen ja veljellisen avun. Sosialisti­set
maat tukevat päättäväisesti kol­mannen
maailman kansallisten val­tioiden
taistelua imperiailismia ja
uuskolonialisimia vastaan, jatkoi kir­joittaja
ja mainitsi esimerkkiuä
Neuvostoliiton tuen ai'abimaille Is­raelin
inis>erialistcsta hyökkäystä
torjuttaessa. Kapitalististen maiden
suhteen sosialistiset maat harjoitta­vat
rauhanomaisen rinn^kkainolon
politiikkaa. Tähän kuuluvat myös
Euroopan tuirvallisuiuden: takaamis­ta
kx>skevat Varsovan liiton ehdo­tukset,
kirjoitti Ulbricht ja totesi.,
että 25 vuotta toisen maailmanso­dan
päättymisen jälkeen on väittä
raättä luotava takeet siitä, etteivät
imperialistiset seikkailijat ikolmatta
kertaa tällä vuosisadalla riko rau­haa.
Sitä varten on ennen kaikkea
tarpeen Euroopan status qu<m ja
nykyisten rajojen — erityisesti DD-R:
n irajojen — tunnustaminen sekä
normaalien, kansainväliseen oikeu
teen peiiistuvien tasa-arvoisten suh­teiden
toteuttaminen 'kaikkien Eu­roopan
valtioiden keskeh, korosti
Ulbricht. Laaja, lähes lethden sivun
mittainsn ikirjoitus (käsitteli leninis­miä
maailmaa muuttavana: oppina
sekä sien toteutusta sosialistimaiden
käjytä.Tnöa kokemusten valossa.
UrheiMuulumi^la
i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i
ALAROTU SISÄRATOJEN
KÄRKEEN 522
Suomen Altti Alarotu saavutti
kauden sisäratojen kärkituloksen
USA :ssa seiväshypyssä ponkai­semalla
14 pnä huhtikuuta' .522
Tempessa, Arizonassa, järjeste­tyissä
yliopistokilpailuissa. Sei­väshypyn
Suomen ennätys 528
on Erkki Mustakarin nimissä.
NELJÄ TlTLzn ENNÄTYST^L
NOSTETTU NKIEVISSÄ
Ukrainan Avantgard-seura
voitti T U L : n painonnostomiehis-tön
7—2 huhtikuun 12 päivänä
Kievissä pidetyissä kilpailuissa;
Suomalaisista voittivat sarjansa
Anttila 56 kg j a Saarelainen 90-
kiloisLs.sa. Tappioista huolimatta
syntyi"kilpailuissa TULiff' ennä-,
tyksiä: Sarjassa 90 kilo^ Saare­lainen
punnersi uuden ennätyk­sen
1.57.5 kg j a alle 110-kiloisi3.=;a
.Mikko Pohjonen teki kolme uutta
ennätysmerldntää: • punnernis
152,5 työntö 172,5 j a yhteistulos
455 kg.
PARHAAT PYÖRÄILYxMAAT
15. E T A P I L LE
Euroopan kaikki parhaat pyö^
räiljmiaat — Suomi ei lukeudu
niihin •— osallistuvat 12—26 tou­kokuuta
järjestettävään 23; kan­sainväliseen
rauhanajoon reitillä
Praha—Varsova—Berliini.
J A L K A P A L L O I L U N MM-KISAT
MEKSIKOSSA
Jalkapalloilun MM-kisat Mek­sikossa
alkavat Meksikon Aztek-stadionilla
31. toukokuuta. Noi a
45 minuuttia kestävien avajais­juhlien
jälkeen tulevat kentälle
Meksikon j a Neuvostoliiton jouk­kueet
aloittaen kisojen ensimmäi
sen ottelun j o nyt loppuunmyy­dyllä
stadionilla.
Tshekkoslovakia osallistuti
Meksikon MM-jalkapalloiluun mo
nien asiantuntijoiden ennakoima­na
mustana hevosena, tähdäten
jo kolmannen kerran MM-^kisojen
loppuotteluun.
PÄIVÄN PAKINA
KOVALLE SE OTTAA
_^Suomesta viimeaikoina saapu­neista
uutistiedoista ilmenee,
että myöhästyneen kevään ta­kia
on muuttolintuja tullut vas­ta
vähän. Lajeja on tullut mel­ko
runsaasti. On kottaraisia,
peippoja j a kiuruja. Mutta yk­sityisiä
lintuja on kuulemma
nähty vähän.
Kevät on kuitenkin tulossa.
Tähän viittaa huhtikuun puoli-,
välissä julkaistu tieto, että esi-
; mericiksi Suomenlahden kelirik­ko
oli silloin pahimmillaan.
Muista kevään tulon myön­teisistä
merkeistä on mainittu,
että Suomen työläiset valmiste­levat
monilla paikkakunnilla yh­teisten
vappujuhlien viettoa. So-soalidemokraattiset,
kommunis­tit
j a puolueettomat työläiset
tulevat siellä näyttämään voi­maansa
tavalla josta me cana-dalaiset
voisimme paljon oppia.
Vaikeuksia näyttää sen sijaan
olevan uuden hallituksen suun-nitteUjollIa.
Tässä yhteydessä palaa mie­leen
sanonta; että'"8ialla on sii­lolla
huonot oltavat kyn maa
on jällBsil j i i kärsU kipcllnä".
Tällä hetkellä tuntuu vanha
pohja olevan lähinnä mahdolli­nen,
luonnollisesti sillä edelly-tyksellä,*
että ohjelmakysymyk-sistä
päästään edes siedettä-
Näin tuntuu olevan asia Suo- vään yksimielisyyteen. Tämäkin
mcn vaaleissa voittajiksi s e l - ~ o n kovin monen vaivan takana,
viytyneiden oikeistopuolueiden- ainakin näin voi<jtean päätellä
kin varsin kokoomuksen kohdal- keskustapuoluelaisten kannan-tä.
Kokoomliksen Juha Rihtinie- otoilta.
mi sai ensimmäiseksi hallitus-tunnustelujen
tehtävän, mutta
hän joutui hyvin-pian totea­maan,
että kovalle se ottaa en­nen
kuin. koiranen poikii.
Kaikki merkit viittaavat tällä
kertaa siihen, että uuden hal-litukseti
muodostaminen voi siir
tyä vappujuhlien y l i , ehkä kesä­kuuhun
asti.
Elduskunnan suurinta puolu­etta
(sos.dem) edustava Rafael
Paasio sai Rihtiniemcn jälkeen
luvan yrittää j a hän sanoo kii­rehtivänsä
hitaasti, mutta ei
kuitcnkiin niin hitaasti, että
hallituksen muodostaminen siir­tyisi
heinäkuuhun asti, kuten on
-Visseissä piireissä vihjailtu.
Suomen Sosialidemokraatti
kirjoitti täsgä vaiheessa asiasta
mm. täten-
"Ensimmäiseksi on päästävä
selvyyteen jonkinlaisesta aikatau
lusta j a vasta sitten päästäneen
pohja- j a ' ohjolmaijelvityksliu.
"Verkkaista tahtia ovat kaik­ki
ennustaneekin, sillä sangen
monia avonaisia kysymyksiä on
eclessä selvitettävänä, erityises­ti
talous- ja maatalouspolitii­kan
alueilla. Taloudellisen kas-':
vun politiikan jatkumisen muo­dot
ovat vasta alustavien kes­kustelujen
pohjana. Aikaa siten
tarvitaan, mutta onhan sitä . . .''
. Sos.dem puolue ei ole vielä
paljastanut omia korttejaan ja
kepu puolestaan, vaikka onkin
ilmaissut halunsa jäädä opposi­tioon,
ei ole vielä joutunut koe­tukselle
tämän linjan puolesta
, totesi Päivän Sanomat ja kir­joitti:
"Kun vaalien luomassa seka­vassa
ja epävarmassa tilantees­sa
on vielä liian monia avoimia
kysymyksiä, on nopean ratkai-/
sun löytäminen varsin epäto-den;
inliköistä . . . Paasion tun­nustelun
jälkeen joka tapauk-
Hc.söU tlcdctuiln paljon tsnon^
män eri vaihtoehtojen toteutu­mismahdollisuuksista.
Silloin
myös ilmeisesti nähdään tämän­hetkisen
sisäpoliittisen kriisim-me
koko syvyys ja ulottuvuus.
Varmaa on kuitenkin, että edes­sään
poliittinen kelirikkokausi,
joka saattaa kestää "odotettua
huomattavasti kauemmin." ^
Sanottuaan kokoomuksen hal­lituksen
muodostamistunnuste-lujen
epäonnistumisen""osoitta-neen
opposition poliittisen heik
kouden, KansaA Uutiset, joka
on suositellut "kansanrintama­hallituksen"
uusimista entistä
vasemmistolaisemmalla ohjel-maila,
totesi eduskunnan voima­suhteista
puhuen mm. seuraa­vaa:
" . . . Se ei oikeiston päin­vastaisista
todisteluista muuksi
muutu, sillä yksiptään vasem­mistolla
ja keskustapuolueella
on eduskunnassa selvä enem­mistö,
124 paikkaa. Siitä on
myös pidettävä kiinni hallitus­neuvottelujen
jatkokierroksil-la."
Näin on tiinä keväänä maa­lisvaalien
tuloksien jälkeen isi­emme
maan' hallituksen muo-dostni/
iincn paksus.sa sumussa.
Nähtäväksi siis jää, miten oi­keistopuolueet
voivat vaalilu­pauksensa
nyt lunastajji?..,^^
•-- KilnsäUourn,