1956-05-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^v» 2 T«rst«Ujia, ioukokum 10 p. — ThurÄday, May 10,1956' iiiiiiiii aXBiapnr) JtOnvtsaOent JUbor Oqtan «of flimiab CamOiaas. V»- UbUabcd Sor. U17. Authorized ac second dass mail by ttie Post Omee Oepaitoiest. Ottava, Pal>' IbDcil tfailce iceekly; Tuesdays. IbazsdajTB and Saturdsyx fqr Vapaioy ViddlshiJV CompanrXtdat 100o202 Etm St. W^ Sudburjr, Ont^ Caxiada f Telephone»' Btff. Office OS, 4-420«: I Editoria} Of fj«e OS. «»«Z», Manager e. Saksi, JBditor Itr. Eklund. aCftiitng > addre»:- B<tt ^* Staabary, OatifiQ, 1 Advertislng'ro TransJation free of charge. TttAt/SHINJfAT; cranadassa: 1 vk, 7J00 6 kic 9,75 3 t3C'23B srhdTsvaDoiasai 1 irk. 0iX> 6 kk, 430 Suomessa: l vk. 9£0 6 kk, 4.73 voittokulku tuloksena 1* Mutta tauti paheni, yhä ' ' • ' • * ^j: £i ole meille canadalaisille zniellyttäväa lukea uutisia ja tilastotietoja, jotka viittaavat siihen, etta Canada näyttää jäävän huonommalle puolelle siinä kilpailussa mikä on nyt • käynnissä "teknikkojen, insinöörien ja kaikenlaisten tiede^ miesten.Ia)ulutt«\rojsef;sa. .Paljon mieluisempaa olisi meille kertoa;^ että Canadassa koulutetaan siihteellisesti enemmän näitä'voimia kuin Neuvostoliitossa. ' Mutta .näin ei ole valitettavasti asia. Siksi jouduimme esimerkiksi tiistaina kertomaan ulkoministeriömme tiedon- ' äiijtojen perusteella, että Neuvostoliitto on suhteellisesti pai' jogi, edellä Canadaa insinöörien, teknikkojen ja tiedemiesten kouluttamisessa. 'n'-.Vaikka viimeaikoina'onkin kiinnitetty jonkun verran i^^;hU{dmiota siihen tosiasiaan^v^tte^ käah riittäväst opiskelumahdollisuuuksia ja vaikka olemme kaii^^akuntana häviämässä kilpailun tällä tärkeällä'alalla* nyt >oi^kuitenkin saatu tietoja;, että esimerkiksi Toronton yUopisto^^ korottaa opiskelijain ennestään liian korkeita sisäänldrjoitus-maksuja llii2 prosentilla, ' ^ . ^ "^"Tämä jbiraenpide* lulee epäilemättä johtamaan,/siihen, eiiä niäamme muut yliopistot seuraavat esimerkkiä — ja , iiUjn huononee entisestään nuorison opiskelumahdollisuudet. CCFm Ontarion jaoston johtaja Donald MacDonald oli iuhan-nesti Dikeassa protestoidessäan tätä korotusta vastaäp Korostaen setiräavaa: • ' ij'' ; *Täia korotusta ei voida mitenkään puolustalu Nykyiselläänkin ollessa on häpeällisen pieni se työväenluokan nuorisonsa mika nyt voi mennä yliopistoon." ' •''"Selvää on,^'että koulumenojen lisääntymisen johdosta tulee työläisnuorille entistä vaikeammaksi opintielle antautu-niiilen ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että tulemme kansa-kbntana vähentämään teknikkojen, insinöörien ja tiedemiesten'kasvatusta. '"'Tämä sellaisenaan bn uusi — ja hälyttävä osoitus siitä kriisistä missä koko maamme koulujärjestelmä nyt on. Kunnat ei,vät voi enää huolehtia kansakoulujen menoista ja yliopistojen ovien eteen rakennetaan ylipääsemättömiä esteitä kotnukustannu$ten lisäämisen muodossa. , , . , ^ > ^ ./Selvää 09, että liittohallituksen ja parlamentin pitäisi' |taä perlantflina. toukokuun tl päl-: ; Tänä 7a vuotta^ . . • , j I Q)M», ,Tt«i»wtn, XfntviAaA». täyt-itää iaaangijii^iaa. tjoflkol^uoif f 70 vuotta.' YhdynuDe sukulaleten ja tuttavain onacototvptukilfe:"J>*4- - voimien isestä T i dJttava Iain^nltäcaan yU a)'tvuoti#a5- ta uasmn, fosjid ei voi maksaa menojaan ^ ' kuukaäJltujolsta? —B. VaafoDs: Mor^altestteljkä, /os ovat byvfnvoipaisla;'mutta'l^riei;tyttär^ aUhen pakolta, , '\ ' * iKMBtoö. — iSaifd,', i&hUäi on eslt^ tänyt haUltukseUe vaatimuksen, että 5en tufec Julifalstä :tösltIedot; kun kaalUsen - laivaston' '.''jsammakkoinier' hen". komentaja Xlbnel (Buster) Crabbin viimebestä -salaperäisestä tehtävästä . . . " / ' ' ' C^bb katosl-toimlpalfcasfaan Portsmouthin satamassa v^läisfn risteilijän Ordzhonikidzen ;vieräilun aikana ^|Viliäitt<en miiestenM visainen pala ,|l$^uien on )jutistijB«6«5Sa^^ At- - pei^UstccUmen ^tiitlclmvf stft^j^niiten, vo0a^h muiittaä, NAT^ÖinJ puhtaaiäli miltaVistista I&neltta niin, että';se om^jcsujsi itsel-^ leen myös "poliittisia ja taloudellisia" tehtäyiä* J , y^[So niinisterineuvoston kokouksen aikana - julkaistuilta ^ sänomalehtlkirjoituksista ilmeni, että NATO^.ssa on tapahtu- ' massa ja edelleen kehittymässä syvällinen kriisi. Totta tietysti, on, että esim. Britannian ulkoministeri Lloyd yritti puheessaan mitätöidä NATO:n riveissä kehittyvän kriisin. Mittta vaikka sulklsimmekin silmämme sille^ tosiasialle, että NATO;jäsenten Yhdysvaltain ja Kreikanväliset sekä Kreikan ja Turkin väliset suhteet ovat kärjistyneet huip|)uunsa ja että NATOin-jäsenvälta Islanti vaatii toista NATO-valtaa (Yhdysvaltoja) viemään sotajoukkonsa pois sieltä; sekä' muut tämänsuuntaiset seikat, niin ainakin tämä "viisasten miesten'' kbhiitean nimittäminen .on tunnuksena siitä, että umpikujaan ajdutunut'NATO etsii nyt ulospääsytietä. Sattuma ei suinkaan ole, että meidän ulkoministe^inmie, mf, Pearson on yksi näistä kolmesta "viisaasta*', sillä hän on jo pitemmän aikaa vaatinut NATO:n sellaisia nriuutoksia, että se voisi taloudellisesti avustaa ns. jälellejääneitä m^ita, / . Mutta hyvin kyse nalaista on se, voidaanko tiikerin täpliä muuttaa. Tässä yhteydessä on muistettava, että NATO on perustettu nimenomaan sotilasluontoiseksiliitoksiv^^^ että sen perustamisvaiheessa puhuttiin myös talo^udellisista- Idn seikoista, mutta käytäntö on osoittanut, että NATO on kokonaisuudessaan sotilasluontoincn liitto. Mutta olettakaamme,' että "kolme viisasta" ehdottaa ulkoministeri Pearsonin viimeaikaisten puheiden linjan mukaisesti, että tästä alkaen on'kiinnitettävä huomiota myös taloudelliseen avustustoimintaan. Tämä antaisi kaksi vaihtoehtoa> NATOin hyväksi on tehtävä entistä suurempia uhrauksia jäsenvaltojen takia — tai- muussa tapauksessa on taloudellista apua annettava sotilasmenojen vähentämisen kustannuksella; Mutta ottaen huomioon sen, että kaikissa NATO-maissa myös Ganadassa moi-tiiaan jo sotilaalUsia menoja liian' suuriksi, on hyvin toden- »äköistä; ettei NATOin käytettäväksi saada lisävaroja mones-t^ aan maasta. Toisaalta: tiedetään viimeaikaisten tapahtumien perusteella, että Yhdysvaltain hallituksella ei ole pienintäkään halua vähentää omien asevoimiensa eikä suinkaan NÄTO^-liiton asevoimien: määrärahoja. Päinvastoin Yhdys-^ vaOat vaatii tiukasti, että NATOin sotilaallisia menoja on liettävä siinä määrinj että saadaan 500,000 saksalaista uudet leen aseisiin! -K>^Täxtvii sellaisenaan antaa visaisen palan kolmen "viisaan miehen" purtavaksi. Mutta kysymys ei ole yksinomaan NATO-maista, vaan Ja^^se^ on^ttostattanut myrd(yisen. väittelyn.'.., :' . _ ,1 Jotikkolevikii^ omaava Daily Mtirror sanoo, että .tähän ta1>attttfmaairmt-taa sisältyä vboden suurin poliittinen: typejyys. • "Hänen katoamisestaan bn annettu kymmenkunta: selitystii'' sanoo lehti toimituilkirjolti;tkses$aan> "mutta £t^^^^^ hän mennesslpei ole annettu selityiltä yhteen kiusalliseen kvtrymy^seen: M i tä oli Crabb tfekemässä jPoctsmou-thissa? _ ,; ' ' Oliko hän venäiaijMp laivan lähet-tyylllän sLc Anthony^ Edenin iietten Ja auostumuksella.— jonka vieraina-Ve<'i näjän johta4at. olivat?.,.4os iusia on päin. se on hJipeäil>täV r^Uhetettiink»^^ Grab^ Portsniouthllh iSdenln tietämättä siitä? Jos asiaton näin,-kt|ka ön!«er vlikailija-idiDottitjof ka hänet'sinne lähetti? ' 'j -«/ct ' „"Jos Sir Anthony Eden läheni sam<t^ makkomieh^n<AvakoU^mBaa;'Vterflanäa laivan vl&hettyV^Ie/ yli^lir <jiänfn, on uuti^n (Qukok't>8 pnä. \ VUmt lUiUUtm» iefittrwli|gii< SttUuiUBme cncfmmsisc» 'tjftn BettiosfB Vafa* StoaaHkJid^ii»- ttnta Aarne' Saarfseo psli«nta Hehfogfatä pldety»ä noft/iifAo' d vanteil«««fti mahtvnvt mac iUAUSrVS «ITÄTdl PALKAN- ; KOROTUKSEN ; Maamme kaikki palkkaty^teKi-f'jät ovat Oikeutetusti kaikerin mie- ]in vastaanottaneet' tiedon äitä Jun-tojenkorotusvyörystä, jonka hallitus ron päättänyt panna' toimeeotrMer' kille irantavaa on/että tämä^'tapab-tuu / ajanla)htaDa, jolloin muste ei vielä ole ehtinyt kuivua' eräiden tärkeimpien alojen'työehtdsopiraus-ten allekirjoituspdytSkiiiölsta Hallituksen ohjelmassa/sanotaan, että se '^pyrkii vaikuttamaan s^eni ^ttä kuluvan vuoden aiJcanat^ah' tunut elinkustannusten' nousu^tdisi hinta- ja palkkaratkaisuissa: oikeu' denmukaiseUa tavalla hyvitetyksi palkansaajille. Hintojen ja > inaksu-jen nousu ; pyritään - estäreaäeu'' - V Nain sanotaan halUtuksen:^|ijeI-massa^ mutta se: fofmii täysinrpäin-vastaisella linjalla,' näyttäen kapitalistisille yrityksille' :: esimerkkejä hintojen korottamisessa. Se on päättänyt = korottaa mm- kutoma-teollisuustuotteiden , liikevaih^iove-roa, rautatietariffeja, väkijuomien hintoja, leimaveroa posti-, ;koUlu- ja sairaalamaksuja^ bensiinin ja: pet-roolin vhintoja. Lisäksi nousevat sokerin, margariinin, juuston ja^-Iei-yäti hinnat. Näillä hintojen:ja i^k-sujen korotuksilla ,on paliön ^-laajempi vaikutus myöhemmin sillä ne tulevat johtamaan monien jniiiden tuotteiden hintojen ja maksujen nousuun. ^ ''^ Näyttää sUtä. että maamme hallitus ja työnantajapiirlt eivät halua mukautua siihen ajatukseen, reettä ]}alkkatyöntelujälnoU: saatava-hyvitys jo aikaisemmin .tapahtuneista hintojen . nousuista ja' tuo.faiinon kohoamisesta, koskapa häitä'^ tol-menpitl^ ita''pu6Iiiste^l£rä'n siUä,^että jie pväir niik^VäftlämälitiiiAiä' yleis-laiget vMtteet elvil fbiä Uh tuBdm Jkaitjsa, eim SAK:a työ-' vafkdnntsiifväksynyt «tOn paUdtoJa koskevan a9pliBukseD-Ja nositakseB 8 ^ (udeonnt et^ä . baJUfo» on antanut mäiräilyiä si-t( wifiiUlav;ly9iiant»jiUe, :SAK:la el voi ^ sitoa baUituksen ja (ydtuTntajain' keskea tebly^ s^^ mius, pniuunattakaan siitä, että se voisi jdtoa nlfta poliittisia >yh-mili, ^tkz eivai^ole faaUitosvas- ::toiiSsai%:'?|i Ovatki;|.Wen verot> lapsilisän ym. helpoUikcet työnantajille väittä- [ mättöoiiä? Todennäköistä on, et-[ tä tnbnet Ja varsmkin luottojen va-rassa^ i^oimivat f pienyri ^ovat joutimeet*^' .vaikeuicsiin. joita ' on ojniaan-jisä^nään klrj^tietty luott^^^ politiikka; Mutta tilanne eri aloilla t»n, hyvin erilainen, sillä esim. rakennusalalla -saattavat monet tyimantajat saada ylimääräistä b^ö' tyäkin; palkankorotusten .seurauksena. : • Kun rakennustyömaat ovat ly-hyta^ aisia ja'työvoiman^'vaihtuvai-suus'suuri" ja kun työnantajat alhaisten »sopimuspalkkojen vuoksi ovat-^outuneet maksamaan palkkoja, jotka ylittävät tariffin, niin he voivat suhteellisen helposti hävittää pois työläisten palkoista 12 markan; korotuksen; työvoimaa v vaihtamalla tai ; työvoiman vaihtuessa; mutta rkustannuksiint he V' varmasti laskevat korotuksen: täysimääräisenä .ja laskuttavat: -sen -mulsaan; rakennuttajia. Toisaalta taas teollisuuden suurtyönantajat^ovat sellaisessa asemassa, että mainitut helpotukset, jotka' merkitsevät valtion tulojen pieneiatymistä ja. menojen kasvua, eivät ole vähäisessäkään määrässä perusteltuja. Valtavista sijoituksista tuotantokoneiston uusimiseksi ja laajentamiseksi, vararahastojen kasvusta ja omilla pääomilla tapab-tunelsfa ^osakepääomien korotuksista huolimatta, ovat suuryritys-ien veitit vuoti raodetta paisun e ^ . Niinpä eräidea ybtföicten »oitot ovat viime vuonna kas-vanneet seuraavasti: Oy Kaukas 24 pros. Kajaani Cy2>0 pros:. No- ^ l^.Oy- pros.. Oy- Soamen Tri- - fcoo 52 prosi^ Vaasan PnuvUla IS pros.. Ybdictynf^t' Vllatebtaat lapaMi. Sen tuoksi « s välttä-nätöslä kebttää yhteistoimintaa •- BfiJB •«»i«*rglf»a. »«»g «aiMaa» — t i t » .. kostaa ><Bds;Jäfsesti molempien fyöväenHaoIaeldeD'ja naalalsllir . ton ink<«i Bojautuva haUiti^ Tätä',v^vatn}t entista ;poltta- BATKAISUKSf Eräs naisbenkile ja sU päässeet kadujUa smixttiait sijian. Kun mies väis^ va ie; väistyi nainen oikräne mies väistyi. oikealle, %'äii nen vasemmalle, mies men sivälli^yytensä ja sanoi: — 'jos rouva on byvä j 13 pi«5;iHiäteÄi.,w;mi'2«:jr^^^^ j ,aiva.n h|ljaa^. p ai.ka—llaan, , -i pros. Ine. muutamia esime.kke- 1'f°"H»sen ja h e i ^ tän hypätä teidän yUtsem Jä ma:nitol^nL,.Tälbisilla ^liäa-r J^i P^^n'^^^^^^^ ,r • iiUä «vat 'saurybt:s:dcn Voitot^ ^y^^^n. etta mm kauan k i ^ vam ; lisääntyiieet; r a!kaisemplaak-0: vuosina,Xisäksi' dvat"^ herrat-vuori-' ja kauppaneuvokset: kn-' Inneina - vuosina nostaneet kun- i kausipalkkojaan - suuremmilla summJIa kun mitä tavallinen ^öl^en banUui koko vuodessa. TVÖVSEN EDUSTUSTA HALLITUKSESSA LISÄTTÄVÄ ' Ottaen huomioon, että hallituksessa ovat edustettuina puolueet, jotka nojautuvat suuressa määrässä palkkatyöntekijäin ja muiden ^työtätekevien väestökerrojfcn tukeen, emme halua uskoa, että se ehdoin olisi antautunut yksinomaan- suur-pääomapiirien etujen ajajaksi:;: Us^ komme pikemminkin) : että i se > on lan'gennut- pääomapiirien ' virittämään ansaan ja ottanut vakavasti näiden )piirien hai^ittaman; kustan-nusknisipropagandan. • ; Olly^pa ballltnkfiien toiminnan > mo^^vlt: mitkä taliansa, niin päi-. < .vänselVä asia on, eittä sen toimen-r pitcäet' suuntautuvat erittäin' räi-: keällä' tavalla palkkatyöväestöä vasta^ ja ovat omiaan edistämään inflatiota. Seurauksena täytyy olla uusi taistelu palkkojen: korottamiseksi. Tasjsä, tilanteessa me' dän on pak£& entista vakavammin asettaa - kysymys suurpääoman : vaikutusvallan rajoittamisen välttämättömyydestä.'; Mutta pääoman kiristysotteet eivät heltiä niin kauan kun työ-väenpnolneiden yhteistoiminta on olematonta tai heikkoa ja ti-toista^' ^övaenpucMuetta. ; p^idetpii ballit^elippisena,''seb' oh pakko jnukautua, ollakseen^ yleensä Iialli-tuksessa, mukana,'suurpääoman vaatimuksiin^ ja 'sitjen olCTiaan kyvytön puolustai^äh .1 fyd\'äenlu6kan etuja/.:^. Aino^ ulospääsy siitä, umpiku-' jast^^Q^bn. nyt ajaudutaan on tjför väen?jarpienviljeiijäväestön yhte^; toimuman ' mitä laajin ' totieuttami-. nen ' kaikilla 'yhteiskuntaelämän aloHla. Bfölemmin puolin en nyt entista; maärätietoisätnmin raivattava pojs yhteistoiminnan tiellä ole^ via esteitC'jotka loppujen lopuksi EI SAANUT^ f U l B l i . . Prolesscui: / ^ubLapäiväi pääs^ teid^ poi8''luokaIi nientä minuuttia aikaisemn: jtayallisesti,' mutta älkää .suurta ääntä, Jotta ettette i .si toisia luokkia." t u s j ^ l i Varsin »X^I^ästf esille jö yietslaion'lop^eHamS^eii :'yrite^^ , 'joiroir('^alHVui sitoutui'Vyhtymään' tolnienpitöliiin' työnHntajreff' 'fero-ym:' iiiaksujeH"kfentamiselcsii ' i - V iv. ^•*V!K.i.j,*aiJi ,. A9fbaaai9bjMiyiar[ov?t-.Siellai9j»tl< väHfc^.»<:*tt^.$AKJoMak:n: yksl.| mielfl^M päätölcsellä: .t>llsi siw,< nanput £eljaisw;i^irr.-.b9llttuks9n^^ . ^It^iumukscnr .fyönantadille,. $f|.- EROIITiMATON OSA Mltk-albertalaiseivijanovat tun kaasuputkilinjan-rakentamiskysy-myksesta? Mitä sanovai he. Jotka asuvat Juuri noiden suunnattomien rikkauksien päällä? ^t-^' ' Noin kuukausi'sitten'c^ rald-Iehti JuUcalsi^asiaSt^ tOiniltuskir-joltuksen. Jossa sanötfUn mm: "Olemme kesktuteUeet Jö kahdek- .<;an vuoden aJan:^luonnonI(aasukysy-myksestä .'. . vältfanme, että Albertan parhaiden 6tujen;'miikalsta olisi' ktri- Jettaa kaastm lähelsimmUle Ja tuottäi-vimmUIe markkinoille'' (täten taaten mal\doni&imman suuret ^tulot <^otta> Jille).Ja kuljettaa^^^iämyäs'mahdollisimman" lj*yen" tien kautta. Olemme sanoneet Jo niin mönih sanoi, että kansaUistuniuölä' er ole mitään tekemistä asian''kanba>jä\m* siis asiaan*: kuulumatonta . .. kantamme' oli. ettj^ tulisi > etsiä: ensimmäisiä - ^markkinol-mlsmahdollisuuksia; Yhdysvaltojen luoteisosasta. • • • 1. . • '• • • "Mutta, nyt olemme muuttaneet - hantaft^my Hi vn 1firlftT*tm*fff xif-delleeitC^ iudatf historiaa '-—eri-kfdsesUUn sitä' osaa mikä koskee sir John A. Macidooaiai» Ja CPB :n raluntainteta^-nilnt ttiUaune va-kuttttnnelkxi, >ctt&^ kaasafUstanto • el suinkaan ole ^ tola a nlnt"*""** - ton teUJä. -vaan rieläl^ koko ky-symykseavjrdfak- Emmj! ole. tehneet tätä pemsteelBsta; kannanmnotoa-ta .Ilman' vakavaa- faartdtsetolsta' Jbi Isal»»' ketkostehia: ia niin se .on -Jokatapauksessa ; harkittu kanta. voiemme nyt vakuuttuneita, että Canadan jatkuvalle hyvinvoinnille on välttämätöntä JotU kaasuputkUinja rakennettaisiin kokonaisuudessaan Canadan maan kamaralle. Ja mikä täisiin canadalalsln-voimin, Canada-^ laisten onUstämana ja •Käyttämänä* Nykyään vain harvat ihmiset väittäl-- slvat, että ,CPR:n rakentamined'.oli muuta- kuin'suurta valtiotaitoa, -Joka; teki mahdolliseksi tämän maan juBs-^ tautumisen suvereeniseksi valtioksiV.; Oleoune nyt tulleet siihen tulokseen; että canadalaisen- kaasuputkilinjan rakentaminen.; Joka yritys kaikki seikat, huomioonottaen olisi suurempi kuin CPR:n rakentaminen. : Rakennettakoon putkilinja kahden rautatien toimesta hallituksen .^^ta-kauksella."" , - Kahta: palvaa ennen tämän toimitus^ kirjpituksen: Julkaisemista Edmontonissa i pidettiin CCFtn järjestämänä yleinen kokous. Kokoukseen .osallistuneet 100 henkilöä hyväksyivät päär töslauselman.' Jossa sanottiin, vettä putkilinjan rakentamiseksi perustettu yhdysvaltalainen yhtiö. Trans-Canada Pipellnes Ltd. oli Vpäaministeri Man v nlngin Ja C. D.Howen Järjestämä tekele". Tälle yhUolIe annettu monopoli , oli '^ristirUdassa Canadan lakien kanssa". Päätöslauselmassa sanotaan edelleen: - "Me protestoimme nykyisen kaasuputklllna Jehdotuksen johdosta ja keholtamme canadalalsia ryhtymään hetikohtaiseen toimintaaa pa-koittaakseen Canadan hallitus ^ra-kentamaan niin tuottamattoman kuin tuottoisankin osan putkilinjasta^ ja Järjestämään luonnonkaasua tuotan-tbhintaan niin kotitalouksille 'kuin teollisuudellekin." ovat suuressa määrässä keinotekoisesti pystytettyjä. ^ / Anunattiyhdistysliikkeessä ' me olemme^tottuneet. yhteistyöhön jat kokemuksemme , siitä ovat yksin-, omaan; noyöntelset, .kuten käyty; yleislakko on ^ osoittanut. S i ^ :n jäijestöyoiman. kasvun ja; työläisten . ^^yhtenäisyyden^^^t. 1^ tiellävvielä'olevat: vaikeudet on voi-- tettaya. > SAK:n piiriin on saatava ne::':^järjestyneet-; ^ työläiset^ v jotka; syystä tailcka toisesta ovat nyt sen ulkopuolella ja jotka; haluavat yb^ distääv. voimaansa SAK:n jäsenjouk-> kojen..kanssa^ i^^- Se on. mahdollista, jos rasialliset: näkökohdat: asetetaan ratkaisuun pyrittäessä etualalle, tunner ja puoluepoliittiset - näkökohdat taka-aläUe. Nämä vaikeudet meidän on pyrittävä ratkaise-: inaan:enn^n SAK:n^ensi-kesäkuussa kokoontuvaa edustajakolcousta ja sen - yh^ydessä.: Palkkatyöväen yhteinen etu vaatii;^ että kaikilla ta-hollia ammattiyhdistysliikkeen piirissä'px^ tään luodaan: ma irakentay{dW^U^^ed^i^^aI^ sessä^ yjok? „ tulee '^iViit^fttamaan suunnan'ja tehtäi(ätrifiUevaUevViisi,-^ vuotig^U^ tqi^^tjdcaudeUe^ : TÄ^t! VittakäÄiiÄJ^ 'pää-.' ;o«ri^;ja/;t^b^^a|jä,:to;:;^tt^^ pysiymmff voitt'amaan'sfsäiset ris- , mit^ij^f^zjla-^^äjn voi-' mam^l^: ,nrar^tw^tto^ab^^ ^^te- Inriäamaksi eUnelbtafetnme'puö^ Hirifavyöry jafki Suomensa Helsinki. — Äsken ilmoi suurten hinnankorotusten lisäi tiin huhtik. 28; pnä vielä tietr hintojen korottamisesta toi ensimmäisestä päivästä lukien neuvDSt9 kokoontui aamulla i käsittelemään asiaan Ja asettui kivan .hinnankorottiksen k Batkaisevaa sanan; asiassa san aaliministerion hintaosasto; jc ten päivän kuluessa aUeklrjoiti tussopimuksen^ Päätöksen muk keville ihinisilj^' ^ . . I i M' Canadian -LaborGongressin viime'viikolla pidetyssä per^ vassaedustajakokou&esM kunnioitettiin myös quebecilaista HuguettePlamondonia- valitsemalla. ;hänet >y;hdeksi CLG:n kolmestatoista varapresidentistä. 30 yarilri iyifi teessä kapinasta ; Ottawa; .— Oikeusministeri Gar- ,son sanoi salahuoneessa maanantaina, että ,3&: vankia on syytetty kapinasta Prince Albertan. vankilassa:: Kapina tapahtui viime vuoden heinäkuussa. Oikeusministeri sanoi että 18 syytettyä^, on .tuomittu sen johdosta, ^kahdeksan on vapautettu ja neljää vankia vastaan nostet^i syytös^ on vielä käsittelemättä oikeudessa. Hän^ pyysi, kysymyksen tekijää konservatiivipuolueen» jäsentä John Diefenbakeria peruuttamaan . kysy-niyksensä* koska lisätietojen antamir nen kapinan syistä ei ole sopiva niin kauan kuin neljää vastaan nos-^ tettu syyte on vielä käsittelemättä. Diefenbaker peruutti kysymyksensä.. gramman painoisen ruisleivär nousee 18 markiasta 19 markls vehnäruokalelvän hinta 23 :sta markkaan.- 400 gramman pa graham leivän hinta on vahvist markaksi ia oliraleivän hinta markkaa.'>Muiden ruokaleipäl hlxmoille ei ole tarpeen hakea tusta. ilmoittaa ministeriö, mik ldts3e sitä,'etta leivän hiimat m Itautta linjan. Huhtik. 28. pv. oir normaali kaampi myyntipäivä s-katava poissa ilmoitettujenhintojen tusten vuoksi. Niinpä sokerin n rajoitettiin Jo aamupäivällä: k kUoonhehkUöäkohU. koska .perheet halusivat' ostaa soker nen'hinnankolrotuksenr voimaa 'tilsta.^:'liiargärlini^^' eV • ostettu teon kuitenkaan niin paljon Juustoa,' Joi&a. myynti oli vilk paä, ^' ' '[•'' ; ' •' tludH VoimaaTlastqneet poltt( den hinnankorotukset' ovat li( iiest[ nätkästystä ' autoUiJapl Einnen hiiumxikarötusten' voim tu'^ista'VolY^. bemiininmyynti 'ht tavastl" tavallistär ' v^kkaampi etelää benällhlBiemil^^eiTÖtti Vlitterieen •' Ml •' pröSfehtl^ iriyjmnln.''^ ^" ' "i.Ai. } <f l^fiinasta ei läheltä narkoottisia i aineita -MSeneve. ' l i Yhdysvaltain e j a ' F . ' f / M e r r i l l Y K m narkool 'aineiden komissionissa .^syytt näa - siitä, että sen kautta ki taan -suuret :määrät närkootti: neita markkinoille. : .Neuvostoliiton edustaja V. ^ viijeva sanoi, että Kiinan ki tasavallan hallitus Icielsi na tisten'aineiden valmistulEsen \ ja' se on tarkasti noudattanut päätöstään. Satoja ImtiiTafc^ Lake Hiironin alueella Samia; — Satoja kuolleita kulintuja; on ajautunut Hu :järven • rannalle viime vikbn . Ia; tiedoitettiln täällä virne sui taina. Linnut ovat epäilemättä sa surinansa viime viikon lopulli linneen myrskyn ja raesateen dosta. — Norjalaiset naiset- maksoivat viime vuonna .8.700,000 kruunua $1.300,000) ylellisyysverona kaunisr. tusaineista verrattuna .2,100«000 myös "avustettavista'- kansoista. Olettakaamme, että nämä kolme "viisasta miestä" voisi tehdä ihmeitä ja todella muuttaa NATOin olemusta sikäli, että se omaksuisi ohjelmakseen jonkunlaisen "Marshallin avun'' toisinnan — minkä perusteella luvattaisiinvissiäitaloudellista apua ns. jälellejääneille maille. Miten tulisivat "avustettavat''kansat tähä tautumaan? , Niiden ensimmäisenä kysymyksenä olisi, että pitäisikö niiden-avustuksen saannin ehtona tehdä joitakin sotilasluon^ toisia sitoumuksia, mistä Marshallin avustussuunnitelma jou-*: tui niin huonoon valoon? Tai pitäisikö tarpeellisen tavaran vieläkin tarkempaa, että se rakennet-1 kruunuun V;' 1945. lisäksi suostualostamaan Yhdysvaltain ylijäämävarastosta :yanhojä^^llmikenldä ja muuta romua; laiten tapahtui €^ m. — YK:n kaikkien edistyneimpien maiden yhteisillä voimala? Juuri tällaisia esityksiä on kuultu Intiasta ja monesta muUsta Aasian maasta; ja jos ei niitä oteta huomioon, me saamme olla varmoja siitä, että "avustettavat" maat tulevat Marshallin avun suunnitelmasta saamiensa huonojen kokemusten perusteella suhtautumaan hyvin viileästi ja suorastaan välttele-västikin siihen talousapuun,mitä mahdollisesti aiotaan järjestää NATOm kautta. "Viisasten miesten" kaikkein viisain esitys olisi se, etta ehdpttaisivat__sekä länsi- että itäblokin sotilasluontoisten töjeiijopettamista, koko Eurooppaa'käsittäifan tiltvallisaus-l i i ^n peruslailta ja sitä, että täten aseist(S&en vähent^nii PÄIVÄN PÄKINÄ Sammäkkomrebestä Ja kalastussodasta Brittiläiset suuret 'i»ivälehdet: ovat kirjoitelleet pitkästi Ja leveästi brit-tienT laivaston 46-^vuotiaasta sukeltajasta; ^sammakkomiehestäV, jonka Icenjotaan "todennäköisesti" hukkuneen ^Portsmouthin lähellä. IShän asti julkaistut Uedotkomen-: tajakapteenl Xionel Crabbin^hukku-: misesta eivät kuulemma tyydytä lahi-kaan: hänen vaimoaan, mutta ilmeistä kuitehkin oni että Jotakin ou tapah-, tunutf Niinpä sitten uutistiedoista saatiin ? lukea 'mm. seuraavanlaista tekstiä: - " .. -Neuvostoliiton Lontoon .suurlähettiläs el ole vahvistanut eikä kum-monnut tietoja, että Crabb'olisi hukkunut venäläisen risteilijän Ordaho-nlkldzen lähistönä. B^öskään Eng-lehnln- meriminlsteriö ei ole antanut ledelleai lauantaina. : Tämä oli omi- Lionel .Crabb vei ollut palannut: yksikköönsä. : Neuvostojohtajat Englantiin tuonut risteilijä saapui Portsmouthin ' satamaan^ samana': jyvänä. •"Lontoossa :':oleva:; ^Neuvostoliiton suiu-lähetystö:ilmoltti>astattksräa tiedusteluihin, että risteilijältä oU havaittu englantilainen sanimakkomiesy io!kd\oU : käväissyt* pinnftUa noin 30 metrin"päässä aluksesta:' •Toiset tlödbt kertovat, että 'Ord-zhonikidzeh'.. ja sit&-saattaneiden kah-' den hävittäjän ankkuripaikan ympärillä liikuskeli nUden oUessa Ports-moathissä^ venäläisiä ^mnmttimniii»- hlä. Lontoolaiset lehdet Uskovat^ että ^ heidät oli > lähetetty keskeyttämään Crabbin- salaisen tehtävän .suoritus.: irEng valkeni lausuntoa asiasta. Voidaan l^tenkln pitää varmana, että Crabb lähU hotellistaan ennen huhtikuun 18 lÄi-vää jolloin neuvostojohtajat saapuivat Lontooseen. kiksi Suomen kohdalta? Jos ei mitään-tämanliiontoisia ehtoja!sestä koituneet ^ästöt käytettäisiin YK:n kautta, ns. jäi^e ole aikomus järjestää,, niin silloin kysj^ät "avustettavat" maat . jääneiden maiden avustamiseen ilman niitään sotilasluontoisi^, että miksi ei tätä avustusta anneta YKm kautta ja välityksellä ehtoja. • aan lisäämään mitä miellkuvituksel- U^nipien ~hiih sesta mysteeristä*.;.° :}. ••-^'r No. kaipa:tämä "vedenalainen mysteeri'? selviää aikanaan, joten Vapaus "KngT^innin kiiiiluLsin .sammakko- i Jää : odottamaan tarkempia tietoja Ja mies Ön saattanut tavata kuolemansa I pidättyy-omalta kohdaltaan enempien risteilijä "Ordzhonikidzen' alla'tals-I huhujen levittämiseltä. teBessaan^ neuvostoliittolaisia sam-> -* * • makkomiehlä vastaan . . . ^ | Mitä taas» tulee otsikosui malnit- "Britannlan amliaaliteetti Ilmoitti tuun "kalastussotaan",' nttn- sm sa-päivänä.^ että rottiin^ että vissit canadalaiset -kalas-tajalaivat, oUvat. lähteneet "aseistettuna" verkkojaan diakemaan >Yhdys-valtaia aluevesiltä. Näiden verkkojen arvokM:iIm(>itettiln^l50X)00 - ^ j ä saaliiksi saatiin kui;äemma 4.000 < paunaa kalaa laivaa kohti.: Myöhemmin antoivat kalastajain puhendefaet selityksiä.' ettei canada- ^1alsiafcaIa5taJa?alU]csia olekaan aseistettu, mutta sen^sijaan: yhdysvaltalaiset: ;oUväit- ampuneet vlM^^^k^ canadalaista' kala^ja-alnsta kohtt <3ntarlo FIshenhenV yhdistyks^ johtajan; TomrOxahamin kerrotaan 11- moittaneen.lettä-hän^esittää liittohallitukselle virallisen valituksen ohio-taisten c rUstanvartiJain v torstaisesta tohnenpiteestä. ' Ja ndtä sOten:tapahtui torstaina? Ohiolaiset^' riistanvartijatampuivat pistooleillaan viisi yhteislaukausta ca-^ nadalaista ^^uth Side 'kalastusalusta kohti South Siden yrittäessä päästä pakoon:' Eikä täs^ kaikki. South Siden kapteeni sai yhdysvaltalaisilta viranomai-tää." , , ^Andrew L-laivan kapteem 1 Byerson sanoi: . ••Ei ^tunnu oikeudenmtiltaiselt kun meUla itäällä (Canadassa riistansuojeluohjelma Ja kun ks me menevät Yhdysvaltain pu( me emme voi seurata niitä.... i he • saavat kalastaa Canadan pu milloini tahansa'.kalat tulevat nu puolellemme." Lähtiessään::-hakemaan Yhdy tain- puolella olleita : verkkojaan - canadalaisen vlalvap eräs mies s ; "Jos me löydämme tähtilipun keillä varustettuja Icaloja, me hei me ne takaisin." Vaildca: 'eräät canadalaiset VI omaiset ovatkin selittäneet, että dysvaltalaisetv toimivat oikeuksl mukaisesti- ampuessaan "varotu: kauksia" canadalaista kalastusaJ kohti, niin me emme saa kniten] poisimlelestämme sitä yhdysvalta ta luutnantQa. Joka uhkasi Haa pin lentokentällä' pistoolillaan e canadalaista sanomnlPhtimiestä., sflta »50 salran sen Usäksi että hänen ; aikoi ottaa valokuvia. pakkola: Iaivanäa.:3EUten muutkin Yhdysvaltain ! tehneestä yhdysvaltalaisesta lent puolelta eksyneet; canadalaiset laivata^eesta! Me emme usko, että aa huhtikuun 19 päivänä, Ports-mouthin satamaan, erästä tehtävää suorittamaan lähetetty z komentaja notaan. tapahtuneen viime viikolla Canadan j a Yhdysvaltain rajalla. Melko hälyyttävänä uutisena. ker-: tuomittiin $300 sakkoon. U ^ k s i ca-, nadalaisilta takavarikoitiin:: noin 5.- 000 pannaaTkalaa.:; Kolmea Canada-: laista ViJcalastaja-aluksenlcapteenia syytettiin:tsiitä; että he olivat ^laitto-masti^ kailastaneef Yhdysvaltain PUO-- leUa. .Tii: . . . Mr.;: Graham^ sanoi;! että: torstainen ammuntaaisnotitetiin .-rprovosoimatta Ja tarpeettomasti... ;9e näyttävät olevan tätä mieltä;, että ntpaitnM^^ kohU voidaan ampua milloin m i e l ^ : maila ^ratkaistaan--:mitään pol mutta jos amerikkalaiset saavat miltonissa uhkailla pyssyllä cans laisia, niin ehkäpä canadalaistea lastajaln olisi pitänyt uhkailla s rikkalaisla VA:n aluevesillä sao tavalla^— sillä vuoroin kaflceö, raissa l^ydään — vai onko sittej yllämainitun : kälastajakapteenin'» heessa perää, että ranadämisi» fc saa, ampua. minoin_se, jäiddce^ hu taa? Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 10, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-05-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560510 |
Description
Title | 1956-05-10-02 |
OCR text |
^v» 2 T«rst«Ujia, ioukokum 10 p. — ThurÄday, May 10,1956'
iiiiiiiii aXBiapnr) JtOnvtsaOent JUbor
Oqtan «of flimiab CamOiaas. V»-
UbUabcd Sor. U17. Authorized
ac second dass mail by ttie Post
Omee Oepaitoiest. Ottava, Pal>'
IbDcil tfailce iceekly; Tuesdays.
IbazsdajTB and Saturdsyx fqr Vapaioy
ViddlshiJV CompanrXtdat 100o202
Etm St. W^ Sudburjr, Ont^ Caxiada
f Telephone»' Btff. Office OS, 4-420«:
I Editoria} Of fj«e OS. «»«Z», Manager
e. Saksi, JBditor Itr. Eklund. aCftiitng
> addre»:- B 6 kk, 430
Suomessa: l vk. 9£0 6 kk, 4.73
voittokulku tuloksena 1*
Mutta tauti paheni, yhä
' ' • ' • *
^j: £i ole meille canadalaisille zniellyttäväa lukea uutisia
ja tilastotietoja, jotka viittaavat siihen, etta Canada näyttää
jäävän huonommalle puolelle siinä kilpailussa mikä on nyt •
käynnissä "teknikkojen, insinöörien ja kaikenlaisten tiede^
miesten.Ia)ulutt«\rojsef;sa. .Paljon mieluisempaa olisi meille
kertoa;^ että Canadassa koulutetaan siihteellisesti enemmän
näitä'voimia kuin Neuvostoliitossa.
' Mutta .näin ei ole valitettavasti asia. Siksi jouduimme
esimerkiksi tiistaina kertomaan ulkoministeriömme tiedon-
' äiijtojen perusteella, että Neuvostoliitto on suhteellisesti pai'
jogi, edellä Canadaa insinöörien, teknikkojen ja tiedemiesten
kouluttamisessa.
'n'-.Vaikka viimeaikoina'onkin kiinnitetty jonkun verran
i^^;hU{dmiota siihen tosiasiaan^v^tte^
käah riittäväst opiskelumahdollisuuuksia ja vaikka olemme
kaii^^akuntana häviämässä kilpailun tällä tärkeällä'alalla* nyt
>oi^kuitenkin saatu tietoja;, että esimerkiksi Toronton yUopisto^^
korottaa opiskelijain ennestään liian korkeita sisäänldrjoitus-maksuja
llii2 prosentilla, ' ^ .
^ "^"Tämä jbiraenpide* lulee epäilemättä johtamaan,/siihen,
eiiä niäamme muut yliopistot seuraavat esimerkkiä — ja
, iiUjn huononee entisestään nuorison opiskelumahdollisuudet.
CCFm Ontarion jaoston johtaja Donald MacDonald oli iuhan-nesti
Dikeassa protestoidessäan tätä korotusta vastaäp Korostaen
setiräavaa: • ' ij''
; *Täia korotusta ei voida mitenkään puolustalu Nykyiselläänkin
ollessa on häpeällisen pieni se työväenluokan nuorisonsa
mika nyt voi mennä yliopistoon." '
•''"Selvää on,^'että koulumenojen lisääntymisen johdosta tulee
työläisnuorille entistä vaikeammaksi opintielle antautu-niiilen
ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että tulemme kansa-kbntana
vähentämään teknikkojen, insinöörien ja tiedemiesten'kasvatusta.
'"'Tämä sellaisenaan bn uusi — ja hälyttävä osoitus siitä
kriisistä missä koko maamme koulujärjestelmä nyt on. Kunnat
ei,vät voi enää huolehtia kansakoulujen menoista ja yliopistojen
ovien eteen rakennetaan ylipääsemättömiä esteitä
kotnukustannu$ten lisäämisen muodossa. , , . , ^ > ^
./Selvää 09, että liittohallituksen ja parlamentin pitäisi'
|taä perlantflina. toukokuun tl päl-:
; Tänä 7a vuotta^ . . • , j
I Q)M», ,Tt«i»wtn, XfntviAaA». täyt-itää
iaaangijii^iaa. tjoflkol^uoif
f 70 vuotta.'
YhdynuDe sukulaleten ja tuttavain
onacototvptukilfe:"J>*4- -
voimien isestä T i
dJttava Iain^nltäcaan yU a)'tvuoti#a5-
ta uasmn, fosjid ei voi maksaa
menojaan ^ ' kuukaäJltujolsta? —B.
VaafoDs: Mor^altestteljkä, /os ovat
byvfnvoipaisla;'mutta'l^riei;tyttär^
aUhen pakolta, , '\ ' *
iKMBtoö. — iSaifd,', i&hUäi on eslt^
tänyt haUltukseUe vaatimuksen, että
5en tufec Julifalstä :tösltIedot; kun
kaalUsen - laivaston' '.''jsammakkoinier'
hen". komentaja Xlbnel (Buster)
Crabbin viimebestä -salaperäisestä
tehtävästä . . . " / ' ' '
C^bb katosl-toimlpalfcasfaan Portsmouthin
satamassa v^läisfn risteilijän
Ordzhonikidzen ;vieräilun aikana
^|Viliäitt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-05-10-02