Vapaus, October 31, 1968

              Sivu 2 Torstai, Idfcalk. 31 p. Tbuirsday, Oct. 31, 1968
VAPAUS • INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CÄNADIANS
4LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
BDITORt W. EKUUND MANAOel^ B. 8UI»i
PubUshed tbrlce weeklyTdeädays. Thuisdays and S&tat&ayn by Vapaus
Publishlog (X>; limlted. 100rl02 Elm St: Weat.Sudbury. (Ontario, Caaada
AfoUiog address: Box 9ff
Adt«rtlslkig rat«a- upoa^ ai^litfatlonj. tfäDtalatdctt ttte of- täaagt.^
AUfthörleed as second class mallby the Post Office Department, OttawBt
, and for nayinent of poetage^ln cash. JL.
CANÄDIÄNiÄNGiJAGE PRESS r.LUB
TILAITSHINNAT:
iJmaiäamm: l vk: moö* 6 USAnx:
3 kk. 100 duottiätäi:
lTki|llXX).akk.$ft.75
l v i . UJK, 6Xk. 0J5
i i i i i i i i i i
Kylmää sotaa Suomesta
Cämdm su:dm!ailaSB$en asioita ykancAftjaan "oikealla sil-mäillä"
hältievä Suami^eunaai ju'Ik!aisu "Suoami Silta" on fcun-inJödjaiujtuÄut
jälleen "kyhnän' <ftijelinan toteuittami-sessiai
Maihdöllisesti Suioanen Silta ei itaivoittele imitään vieirai-t
ä kätten/tapuitulk^a tai imutta
ilböijetellä täytyy milteai sen^^l^^ edestottamulkset alut-
(t6!v«Bt juillfcairäa sa^ toiffiitmall^jejn aputrahojä Suomen
valtiolta?
Kertoessaan miaiiinioita ctuloiksia tuotfiaaieen Suidbuiryn suo-njaiaistett
yhteäätoimimnan lopettamjsesta "Suömieni Silta" sar
nOk> 'Na 4 nuttneroissaam^ että yhteistoiminta 1^
tulkSEai- puutteesta" (Kenen ^^^!^^ ja sitten: "Syynä
kainalfaifeuikBen puutteeseen kuulufu olleen se, että ei haluttu
sitttenikääin «lla jossa oli
njiuikana pöliirtisesti paii^ kamtavia yhdistyk-
"Kmilenmia", Suomeen Sillan sanmtaa käyttäen, mainittu
juiBöäiSu flaa täältä Canadiasta myös Vapaus lehden, mul^ oli­si
kailketi liikaa tasapuolisuutta se, jos Suomen SiUan "kuule­miin"
sisältyisi jotakin siLtälkin, mitä' oin esim. Vapaudessa
asiasta kiijoitebtu?
Ne seuaiat ja lehdet, jotfea ''Öuomen Silta" leimaa "kuulo-poiheilttensa"
^mufeaan "poliittiseksi painolastiksi". ovat kym-mieMilen
vuosien aikana kelvamieet ja näyttävät kelpaavan vie-läikin
aina silloin; fcun Suiolmi Seura 'tarvitsee apua jolrukun
asiain edistämiseksi, «ilkiötxn sitten kysymys "etsittyjen henki-lödden
tiedustelusta" tai jostaödn suuremmasta asiasta. Toi­saalta,
esim. juTiri päättyneissä Mexicon olympialaisissa oli
yhden "painolasti-yhdistyksen" tuintniettu jäsen, BiU Heikkilä,
Tcaxmtosta Canadan edukajana. Siiwiuin»niilen sanoen 'hän on
Gaaiadan Skeihäänheittoennätyksen omaava urheilija. Hirveätä
"painolastia" kenieMe tahansa ""siltojeh ^ralaentarjalle"!
MahdoUis^ti ylläesitetty c«n 'liian kairfceasti"esittettyä ar-voäteiua.'
MyömMtäköön Mutta jos "Suömeai Sillan"
toimittaijatt haliiavat sen tietää, nun tavalliset kadun miehet
ja naiset käyttävät t ä ä l l ä t ä s t ä asiaäta min räiskyviä sanoja,
ettei paiailovapauslald myönnä niiden julkadsemista.
'fT^hekkoslQvakian. t alouselämiLnr
mytfnteineiv /a diynaainlncn/ k^<<
tyi viime vaontta äekä tämän yivh
den ensinunälsellä: puoliskolla - oit
antanut toivoa, että taloudelliset
;ongeiDnftO^ ratkalstaaa TsbeincosI».]
vakiah kommitntstiseA puöttieein
toimintaohjelmassa määriteilyn
suunnan mukaisesti-ja siinä asete-iitoja
mfiäirääjassa. EManssa s^^^
tuneet tapahtumat ja niiden se^u^
nmliiitena MuofTostiinat tilanne
ovat tietysti vaikuttaneet tähän
kehitykseen. Tshekkofllovaklan fö-louselämälle
en muodostunut Tai«
keuksla; joiden senrauksl» ei vielä
voida arvioida. Selvää kuitenkin
on, että toimintaohjelman eräiden
ko>htien toteuttamista täytyy slir-tää
tuntuvasti. Yhtä selvää on
myji», ettei ohjelmaa saa muuttaa
aiheettomalla pessimismillä."
Näin lausui Tshekikoslovakian ul­komaankaupan
ministeri Vadav Va­los
puhuessaan: Brnon messujen aiva-jaiaissa
noin kuukausi sitten, jolloin
Gli kulunut runsaat kolme viikkoa
Varsovan maiden joukkojen saapu-ir.
isiesta Tshekkoslovakiaan. Puheen
tarkoituksena oli korostaa voimak­kaasti,
että Tshekkoslovakia jatkaa
kcmmunistisen puolueen toiminta-ohjelmassa
viitoitettua tifitä. talou-t'ellisen
elämän alalla, vaikka 'elor
kuun 21. päivän tapahtumat muut­tavatkin
sitä jonkin von-an.
Bmon messujen 40-vuotisjuhIa^
näyttelyn eräänä tarkoituksena oli
korostaa myös sitä, että "Tshekkev
Slovakia on myös eräs rengas koiro
maailman talouselämässä", kuten
ministeri Valos asian ilmaisi. Maa
pyrkii laajentamaan ja lisäämään
taloudellista yhteistyötä kaikkien
maiden kanssa tasaveroisuuden poh­jalla.
TSHEKKOSLOVAKIA JA SEV
Mitä tulee Tshelckoslovakian tule­vaan
osaan sosialististen maiden ta-
..... ........... ......... ........
foudelHseit ylitefaön 9EV:it eli Co-meconitt
piirissä, siitä 'lausui ulko-maankaUipan
ministeri seuraavaa:
"Kuluneiden kahden vuosikymme-öen-
aikana taloudellisten suhteit-t!
emme kejiittyminön on perustunut
ernien kaikkea taloudellisten, kau­hallisten
sekä tieteellisten ja tek­nisten
yhteyksien laajentamiseen
sosialististen maiden ja pääasiassa
Neuvostoliiton sekä muiden SEV:n
jäsenmaiden kanssa. Talouselämäm­me
voimakas suuntautuminen yh­teistoimintaan
sosialististen maiden
kanssa SEV :n puitteissa," sen kehi^
Ifyksen , riippuvuus sosialistisista
maista tulevista raaka-aine-,_ mate­riaali-
ja elintarvilcetoimituksista
sekä tshekkoslovakialaistsn tuottei­den
rtoimittaminen näiden maiden"
m arkkinoille on objektiivinen talou­dellinen
tosiasia ei vain tänään vaan
myöskin tulevaisuudessa." Ja minis­teri
jatkoi:
VMe tiedämme ettei tähän men­nessä
ole vielä täysin käytetty hy­väksi
taloudellisen yhteistoiminnan
kaikkia mahdollisuuksia SEVrmai-den
kanssa. Siksi olemme valmiit
jatkuvasti yhteistoimintaan SEV:n
taloudellisen ja hallinnollisen ko­neiston
parantamiseksi."
KAUPPA NL:n KANSSA
Länsimaiden lehdistössä on Tshek­koslovakian
tapausten yhteydessä
povailtu- että maan kaupankäynti
Neuvosroliiton kanssa mahdollisesti
pienentyisi ja että sc tapahtuisi ni-meiHuiiaaTi'
TshAkkosIovahiata; toi-mesta.
'
Brnon miessujen aikana tiedäste^
Iin asiaa ulkomaankaupan mini8tei>
riön informaatio-osaston johtajalta
i n Cervenyltä, joka piti ajatusta'
'.uorastaan mielettömänä. * " '
•'Kaikki länsimaat pyrkivät pääse­mään
Neuvostoliiton imarkkinöille.
Me olemme siellä jo valmiina ja hy­vissä
asemissa. Mi<ksi luopuisimme
näistä asemista?'^ sanoi tri Cerveny.
Sitä paitsi Tshsekkoslovakia on riip­puvainen
Neuvostoliitosta useiden
:taaka-aineiden suhteen. Tshekkoslc^
vakia aikoo päinvastoin kilpailla
länsimaiden kanssa ' voimakkiaaj^tl
Neuvostoliiton mai^kkindista.
LAINAT ~ ~
Kevättalvella huhuttiin, että
Tshekkoslovakia on aikeissa pyytää
länsimailta, lähinnä Länsi-Saksalta
14 miljoonan dollarin lainaa. Tri
Cerveny kumosi Jyrkästi väitteet,
että tällaisesta lainasta olisi ollut
puhe, "Kukaan ei ole sanonut, että
lainaisimme tämän määrän. Talous-miehemme
ovat vain laskeneet, että
suunnilleen se summa tarvittaisiin
tehdaslaitostemme modernisoimi-iieen
ja tuotantorakenteen muutok­siin."
Tri Cervenyn mukaan ei ollut
tarkoitus pyytää tätä lainaa yhdestä
maasta. "Tilanne ei ole suinkaan
muuttunut tässä suhteessa vaan lai­noja
otetaan r suunnitelman mu­ltaan",
vakuutti tri Gei-veny.
Paavo Kuonaniemi.
EECmmaatailouspoliitiiJkka romahtaa:
300,000 1. vdifa ajelaan Potijanmereen?
Varjeltakoon moisilta ystäviltä
de GauUe'Icosii"
Turkkia puolelleen
Ankara. —• Presidentti Charles
de Gaulle tuomitsi jälleen blok-kipolitiikan
päivällispuheessaau
Turkkiin suuntautuvan valtiovie­railun
ensimmäisen päivän iltana.
Kenraali kehotti Turkin hallitus-ca
liitlymään Ranskan politiikkaan^
joka tähtää"jännityksen lieventämi-seen
sekä ikeskinäisen ymmärtämyk.
sen ja yhteistoiminnan lisäämiseen".
Hän sanoi, että näkisi mielellään
maailman pääsevän eroon '^kahden
maan johtoasemaan: ii>erustuvasta
blakkijärjeatelmästä, joka parhail­laan
hajottaa Eurooppaa ja ulottuu
itään". Kenraali de Gaulle puhui
Turkin presidentin Cevdet Sunayn
tarjoamilla päivällisillä.
Presidentti Sunay kajosi Kyprok­sen
kysymykseen, jonika hän sanoi
olevan ensiarvoisen tärkeän Turkil­le.
Hän sanoi toivovansa, etteivät
viime marrasikuiset- tapahtumat saa-rivaltaikunnan
turikkilaisen ja kreik­kalaisen
väestöiyhmän välillä uusiu-luisl
enää koskaan.
Presidentti de Gaulle puolisoineen
saaipui Turlökiin perjantaina ensim­mäiselle
vierailulle, jonika kukaan
Ransikan vaUionpäämies on ehnyt
tähän maahan 500 vuoteen.
Eräissä huomatuissa länsimaisissa lehdissä on viimepäi-vinä
judJcaistu Sulomea vasltaan (kirpeil^^ joilla ei
öfe häävm propagandankaan arvoa.
Sellaisten sananselityksen miukadn presidentti Kekkosen
'Iheidrilökohtainen vaiifcutusyalta" on läh peloittavaa; Suo­men
olisi pitänyt yhtyä Tshekkoslovaikian tapahtumiesn vuok­si
parkujiaisdin NeuvostoHitttoa vastalan ja YK:n turvallisuus­neuvostoin
tulevana jäsenmaana Suomen pitäisi omateua jon-kiniaism
sillanpääaseman Neuvostoliittoa ja muita sosialisti-siaf
maita vastaan.
Tämäntapaisen "saniainselityteen" esimerkikinä julkaisim­me
tjftstaina ujutistiedon siitä, miten esim. Lontoossa ilmes­tyvä
The Times-lehti käsitteli viikko sitten torstaima Suomen
asiodlta.
Suteanessa viteiiaillut Timesiai kirjeenvaihtaja Geoffrey
Smitti esittää mainitussa ikirjoitiiksessa täysin paikkansapitä-mättömöä
väitteitä ja vihjaikija. Taitavana lefhtimiehenä mr.
Simith ei tieten'fcä'än halua panna päätään sellaiseen loulkikoon,
mistä sitä on vaikea saada pois. Si!ksi hän kertoo jonkun ni­meämättä
jätetyn, miutta "tioisen pohjoismaan älykkäänä vi­ranomaisena"
mainostetun henMön sanoneen, että "pidäm- le. Ei tämäkään tapahtuma mi-nne
Suomea vain yhtenä satelliittimaana." kään suvereemisuuden ilmaus
Kesänusitapuolluieen (ent maalaisliiton) äänenkannattaja ole. Suomi on ottanut myös va-
Suomenmaa viittasi (tähän pohjoismaan tunitemattomaan äly- luuttarahastolta vairmuusluot-niekfcaam
kirjoittatmalla mm. seuraavaa: "Saattaahan olla, että toja, mutta maksamailla niitä
tällaisiatkin pohijoismaisia'y^viä' löytyy, mutta uskoisimme, takiaisin jopa ennenailcaisesti
että he ovat poiMoeluksia eivätkä ainalkaan ansaitse tulla kut- ei Suomi ole joutunut tällai-suituiksi
älykbäilksi. Hämraästellilä täyltyy myös väiltteitä, että seen holhiouks^n.
Stson^essa muka elettään pelossa, eittä 'se mitä on talpahtunut Mitä tulee asennoitumiseeni
muuailla saattaisi tapahtua tääM,' Kukahan on moista Icir- kansainväliseen politiilkkaan,
jeenvaiMajalle syöttänyt I ..... niin Englanti lei ole pystynyt
Suoraan naulaii kantaan osuneen vastauksen an^^ mie- puimaan nyrfklkiä edes Rhode-lestäöraiö
Smithin äIyttömyyksiileSKDL:n äänenkannattaja sian siirtomaasatraapin Smith-
KaBsan Uutiset-leihti^ mikä perjiamtaisessa johtavassa toimitus- in edessä. T^etokoslovakian ta-kirjoituksessaan
esittti Timesin Ifciirjoituksesta sJeuraavia reuna- pauksessa Englannin hallituk-huomauituksia:
^ ^ seita riiltU kyllä Neuvostoliiton
— Mr. Smithin 'artikbelin jrtimenä on, että Submen olisi vastaisia sanoja, mutta ei sen
pitänyt ryhtyä puiniaannonMiä NeuvostomtoiUe Tshek^ kummempaa. Englannin^ halli-vakian
kriisin syntymisen vuoksi. Tähän liittyy toiveajattelua, tus päinvastoin kiirehti vakuut-että
Suomi, päästyään YK:n turvaillisuusneuvoston jäseneksi, telemaan, että tapahituma ei saa
ryhtyisi jonkinlaiselksi kylmän sodan slillanpääksi Pohjolas- millään tavalla vaKÄgpittaa
.•sa.
-^Maailmassa on suvereendsia valtioita todellisuudessa ko­vin
vähän. Riippuvaisuus (ttoiststa maista oniluoamiollista k u n
ottaa huomoon alati laajenevan (kansainvälien työnjaon ja: sii­hen
liittyvän kaupan. Mitä taas satelliiiJtina oloon tulee, niin
tosiasiassa Englanrti on siitä paljon enelmmän kuin Suoimi. Kun
englanti sai viime vuonna niarraslkimssa kansainväliseltä va-luiurtltarahastolta
1.4 miljardin dollarin suuiruisen luoton, oli
sen siiostuititava siihen, että USAn täysin hallitsemat valuutta-reBasaäbm
asiarttuntijat osallistuvat Ehiglannin budjeltin kirjoit­tamiseen
neljästi vuodessa. Sen sijaan Suomien budjetin laa­timiseen
ja tilietn taricastamiseen ei^ ole osallistunut Ifcertaai
kaan sen pa«mominNeuw>stoliiltto kuin mikään muukaan
m m .
^ viirae maalisJkuiussa ja
Saimailla perustiätitiinhäimäa^ä ja ajan kullan
keOciiihiniajäirjesteamä. Englanti ei suiiiiikaansuostuniuit näihin
mlhinkääinL suver^eendjsuuiden mcirkeissä. KaiÄ kulkfcuraksl
Kuuden vuoden illuusion jälkeen
EEC: n maatalouspolitiikka on päät­tymässä
jättiläismäiseen romahduk­seen,
todetaan Brysselissä, kun
EEC-maihin on kertynyt 300000 tn
voiylijäämä, 6 miljoonaa tonnia yli­määräistä
viljaa ja yksi miljoona
tonnia kaupaksi menemätöntä soke­ria
sekä valtavat ylijäämät vihan­neksia
ja hedelmiä. Näistä ylijää­mistä
maksetaan vuosittain 12 mil­jardia
D-markkaan tuki- tai. tuhoa-mispalkkiorta.
Tällä summalla voi­taisiin
maksaa 15 miljoonalle teh­dastyöläiselle
täysi vuosipalkka^ ker­too
länsisaksalainen Der I*piegel
lehti.
Viime vuonna ja tänä vuonna on
(uhottu tai tuhotaan yH miljoona
tonnia omenia, appclsimeja; persi­koita,
tomaatteja, kurkkuja ja kaa­lia
ym. vihanneksia. Tämä kaikki
hintojen laskun estämiseksi Kaali-pelloja
ajetaan silpputraktoreilla,:
mutta kaalinjätteet valellaan vielä
varmuuden vuoksi bensiinillä. Ome­nia
ja tomaatteja sekä kurkkuja
kuljetaan valtavilla kuorma-autoil­la
kaatopaikoMle, missä ne voidel­laan
vielä öljyruiskutuksella.
Hedelmiett ja vihannesten ylijää­mien
"ongelmat ovat kuitenkin vielä
pieniä EEC: n voi- ja vilja- ja sokeri-ylijäämävuoriin
verrattuna. Eräänä
rat,kaisuna voivuoren poistamiseksi on.
ehdotettu — ja niin kai parhaillaan;
menetellään — voin muuttamisesta
tehdasmaisesti ihmisravinn<^si kel-paattomaksi
rasvaksi; EEC: n maata­lousvaliokunnan
puheenjohtaja Sicco
Mansholt on ehdottanut, että parem­pi
ratkaisu olisi ajaa koko voivuori
Pohjanmereen. Tähän on huomautettu,
että voi ei uppoaisi muuta kuin lyij^"
säiliöissä, mikä tosin nostaisi edel­leen
maatalousrahaston menoja:
Eräs ironinen konrmentaattori on
ehdottanut, että. yhden miljoonan ton­nin
sokerivuoresta päästäisiin paljon
helpommin eroon. Sokeri sulaisi var­masti
meressä. Ehkäpä siten saatai­siin
Islannin vesiltä valmista' sokeri-suolattua
silliä. Viljavuoresta pääs­tään
helposti eroon siten, että se syö­tetään
rehuna karjalle. Tätä suositus­ta
vaikeuttaa se, eUä tuloksena olisi
voivuorten jatkuva paisuminen. ,
Maataloustuotteiden, hedelmien ja
vihannesten hintojen alentaminen
EEC-maissa on mahdotonta, vakuu­tetaan
Brysselissä, koska se raunioit­taisi
miljoonat maataloustuottajat
EEG maissa. Vienti ulkomaille on
myös mahdotonta, sillä huikeat tuki­palkkiot
olisi Joka tapauksessa mak-:
settava.
Näin tapahtuu EEC-maissa samaan
aikaan kun ihmiskunnasta yli. puolet
elää nälkärajalla ja yksin Biäfrassa
kuolee hitaasti mutta varmasti näl­kään
miljoona ihmistä.
i i i i i i i i i i i l i ^ ^
UUSIA K Ä Ä N T ^ T Ä
. A. HelsinkjL — Suomon^atomivol-
^malahanke on jälteen saanut uuden
käänteen — ja tällä kertaa toden-näköisesti
Ja toivottavasti eteenpäin
T - kun pi^inisteri Koivisto äsken
Oslossa pidetyssä Pohjoismaiden
pääminigterien kokouksessa antoi ly­hyitä,
mtitta (melkoisesti selventäviä
tietoja asiaota. Koivisto lausui man.:
"Idänkauppamme on kasvupoliitti-sista;:
ja suhdannepoliittisista »yistä
meille hyvin edullista. AtomivoimaT
lahankkeesta keskusteltaessa on tuor
tava esiin sekin näkökohta, että voi-,
naataloutemme perustuu tällä hiet-ketlä
hyvin suurelta osalta pilateraa-lista
kauppaa, (käyvistä maista (Neu­vostoliitosta
Ja. Puolasta — kirjoitta­jan
huomautus) tapahtuvan polttOri
ainetuonnin varaan. Atomivoimalan
edullisuus konventionaalisiin ratkai­suihin
heikkenee tuntuvasti jos sen
vaatima polttoaine hankitaan va­paasti
vaihdettavilla valuutoilla.
Atomivoimalan ijolttoainekustan-r^
uksethanovat voimalan käyttöaika­na
suunnilleen samaa suuruusluok­kaa
kuin voimalan hankintakustan­nukset,"
Tämä pitkä lainaus, mihin kätkey­tyy
"villakoiran ydin", olisi pitänyt
lausua jo aikoja sitten; Tällöin olisi
vältytty .p'aljolta, tarpeettomalta ja
vabingolliselta "heilumiselta". Julki­sessa
sanassa, nimenoroaan siinä
osassa, joka on jyrkästi vastustanut
atomivoimalan hankintaa Neuvosto­liitosta,
on viitattu koko atomivoima­lan
polttoainekysymykselle kintaal­la.
Ja se on itseasiassa yhtä tärkeä
kuin koko reaktorikin, kuten päämi­nisterin
lausunnosta ilmenee,
Asean apulaisjohtaja Bo Englund
lausui viime heinäkuussa Ruotsin
tehtyä tunnetun Ringhalsin atomi-voimalahankintaa
koskevan päätök­sensä
mm.: "Nykyisessä tilanteessa
asia on niin, että reaktorin takana
on fantastinen tutkimustyö. Suurin
osa osaamisesta on valmistaa poltto­ainetta
ja asettaa polttoaine oikealla
tavalla. Minä luulen, ettei kukaan
päivän tilanteessa halua antaa takei­ta
polttoaineesta toisiin kuin omiin
reaktoreihinsa; Minä luulen, että
nykyisellä tekniikalla on täysin sul­jettu
pois laskelmi.^ta, että me ra­kentaisimme
tehtaan luonnonuraa­nin
rikastamiseksi, investoinnit ovat
aivan liian suuret."
Ei siis riitä,, että omistaa tai saa
luonnonuraania; vaan tämä uraani
on rikastettava. Tällaisten rikastus-laitceten
rakentamiseen eivät pysty
kuin: suurvallat. Niinpä näitä uraa­nin
rikastuslaitoksia on vain Yhdys­valloissa,
Englannissa, Ranskassa^
Neuvostoliitossa ja Kiinassa. Meillä
ei ole omasta takaa edes uraania.. Se
on tosiasia, niistä on lähdettävä,
vaikka viioriteollisuusmiehet eivät
ole menettäneetkään "ikuista u^4-
aan" siitä, että kyllä iheidän maa­perästämme
vielä uraaniakin löytyy.
Kun hankhnme rlkastetan ftrr^anln
Ja siitä edelleen jalostetut poltto^
aine-elementit Neuvostoliitostia,' sääs
tämme vastaavasti länsivaluuttaa.
Polttoalnekustannulcsethao, kuten
pääministeri mainitsi, ovat atomi*
voimalan käyttöaikana samaa, sm-ruushiokkaa
kuin itse voimalan han­kintakustannukset.
Ja ottaen huomi­oon
Neuvostoliiton kauppamme bila­teraalisen
luonteen, saamme malGsaa
atomivoimalan hankinnan seikä polt­toaineen
omilla vientituotteillamme.
-Näin säästyvälle länsivaluutalle kyl­lä
ilmenee riittävästi reikiä länsi-tuontimme
rahoittamiseksi. Ettei t är
vitse länsivaluutan puutteessa tur­vautua
suuriin hätäluottoihin tai
markan devalvointiin, kuten viipie
vuonna tapahtui. >
Tässä yhteydessä on syytä panna
merkille, että Erevanissa (Arme­niassa)
ryhdytään rakentamaan 880
megaviratin tehoista atomivoimalaa,
kuten Itä-Berliinissä ilmestyvä Die
Wir-tschaft"-lehti kertoo. Suunnitte­lutyöt
on saatu loppuun Ja näiden
mukaan. rakennetaan samanlaisia
atomivoimaloita napapiirin' tuolle
puolelle, mm. Kuolan niemimaalle.
On syytä myös korostaa, että ato­mienergia
ei ole vielä suinkaan
osoittautunut aivan. ylivoimaiseksi
tavanomaiseen energiaan verrattuna
Jos . näin olisi asianlaita, niin ei
maailmassa muita voimaloita raken-i^
ettaisikaan kuin atomivoimaloita.
Englannin parlamentin tilintarkas­tajat
totesivat viime kesänä raportis­saan,
että sikäläinen atomienergia
on suuresti tukipalkkioitu veron­maksajien
varoilla. Kysymys, kumpi
on Englannissa halvempaa ydin-energia
vai tavanomainen energia,
on vielä avoinna. Suomi ei voi luon­nollisestikaan
odottaa maailman
teknistä kehitystä siksi kunnes ato­mivoimala-
alalla on saavutettu '^lo^
Dullinen ratkaisu". Meidänkin on si­tä
ennen tehtävä ensimmäinen askel
Tehkäämme se kuitenkin järkevällä
ja mahdollisimman edullisella tar
valla. — Libra.
KIRJOITUKSIA «JOULUUN"
Kuten ennenkin, Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten
yhteisesti valmistama "JOULU" Julkaisu -ilmestyy siksi hyvissä
ajoissa ennen pyhiä, että se ehtii kaukaisempienkin lukijain
käsiin jouluksi.
Julkaisu ottaa kiitollisuudella julkaistavakseen kertomuk­sia,
lyhyitä novelleja ja muita kirjoituksia, mukaanlukien mie­lenkiintoisia
suomennoksia (alkuperäinen lähetettävä mukana)
sekä runoja j a niiden yhteyteen st^ivia kuvia jne.
Työvoimavaikeuksien vuoksi on sitä parempi mitä pikem­min
aiotut kirjoitukset ja kuvat saapuvat. Ne pitäisi tulla jul­kaisun
toimitukselle viimeistään marraskuun 1 päivään men­nessä.
Kaikki kuvat palautetaan pyydettäessä.
"JOULUN" ainehisto tulisi lähettää osoitteella:
Joulu, Box 69
Sudbury, Ontario
E-Afrikan terroria:
Polfisi surmannut
46 f-afrikkataista
New York. — EJelärafrikkaiai
set poliisit ovat surmanneet 46 ih-tni&
tä ja pidättäneet 117 Caprivin
alueella Lounais-Afrikan koillis­osassa,
ilmenee YK:n Loonais-
.'\frikan -komitealle perjantai-il.
tana esitetystä selostulcsesta.
YK:n virkailijat sanoivat, että
tiedot on saatu lähteistä, joita ko­mitea
pitää luoitettavina. Komitean
puheenjohtaja, intialainen Gopalas-wami
Parthasarathi sanoi, että sur.^.
mansa saaneet j a pidätetyt ovat lou-nais-
afrikikalaisia, jotka taistelivat
alueen itsenäisyyden puolesta.
Hän sanor edelleen, että komitea
tuomitsee alueen etelä-afrikkalais.
ten poliisien toiminnan erittäin jyr-ikästi^
ja että se.on kiinnittänyt tur­vallisuusneuvoston
huomion asiaan.
YK:n virkailiat sanoivat kuitenkin,
ettei tämä merkitse sitä, että tur­vallisuusneuvostoa
olisi vaadittu
kokoontumaan asian vuoksi.
PÄIVÄN PAKINA
A U T T A A K O ENÄÄ R A H A K A A N?
Englainnin ja sosialistimaiden
— ennen kaikkea Neuvostttolii-ton
^ välisiä taloudellisia suh­teita.
: Vietnamin poimmitulksis-ta
ja sodasta Stiomi on tuonut
julki tulomitsevan kantansa, j o-ka
vasltaa suurin pidmtein maail­man
yleiiitä mielipidetltä'. USAn
holhoaman Englannin sen si­jaan
on tuettava USAn hyök-käykstä
(kiatkeraaira tappioon
asti.
Kaiuppalmm,e Englannin kans­sa
on saanut kehittyä volilmak-kaasti.
Jos rikettä on esiinityinyt
niin se on j'ohtunuit Englannis­ta.
Atomivoimalakauipat Subimi
iomien ^ etujema: ipukai-
Ungltoti siai johtavilta valuuttamailta heilnläkuussa 2,000 mii- sestl. Englannin ösuuis saattaa
jolomam dollarin takuuluoton pun/ta-talueen maidien Lontoossa tullia aikanaan, kunhan se vaan
pilbäiraille pumltatileiiille. Englanti joutui tällöin valuuttapoiliitti- säilyittää hermjomsa, vai kuinka,
seötlMn-tiufcko(jen ehtojen vuoksi täydeftleeii holhouksen ai- Mr. Smith?
Englantilaisittain puhuen voi­daan
jostaikin hummerista sanoa,
että hän "haaskaa rahaa juopu­neen
merimiehen tavoin".
Tämä pätee myös Yhd.ysvaltain
•presidenttiehdokkaiden kohdalta.
Ja kuten ehta^puhtaiiseen demo.
kratiaan kuuluu, sen ääni näyttää
ikuuiluvan kauemmaksi, jolla on
enemmän panna raihoja likoon -—
ja niitä liotellaan siellä runsaasti.
Viimeisemplen arvioiden perus­teella
Yhdysvaltain presidenfi-vaalikamipanja,
minkä ihulpentumia
on tiistainen (marrasik. 5 p.) ää­nestys,
tulee imaiksamaan kaikkiaan
(ja se .on sittenkin vain arvio)
250 miljoonaa dollaria!
Vuonna 1964 suoritetut pi-esi-denttivaailit
maksoivat , amerikkar.
laisille $200 miljoonaa; Yksi vii-:
desosa näistä huikean suurista
vaailiimenioista menee television ja
radion nminostuksen "ostoon".
. Eräs ylhdysvaltiilainen senaatto­ri
(Joseph Tydings on hänen ni­mensä)
jonika sanotaan maksaneen
V, 1964 Marylandin esivaalien voi-tosta
$250,000, on sanonut, että
"demokratia ei voi sallia yleisten
edu8tajapailkikoj:en myyntiä."
Mutta mitä maihdollistiuksia on
ikeskivaraJikailla itmerikkalaisilla,
ikäyhistä piruista puihumattakaan,
•tulla silloin valituiksi, kun vnali
ikafmipanijan hihtann on näin suun-r
nattoman suuri rfflhamäärä?
UulL-rticdot kertovat, tietysti
gaUuip-äänostykslln viitivtien. että
republikaanien ehdokas Richard
Nixon on vielä johdossa, ja että
demokraattien ehdokas Hubert
Humphrey on ijälessä, vaikka: väli­matka
onkin kuulemma lyhene­mässä.
Nixonin takana sanotaan gall­upin
muikaan olevan 44 prosenttia
äänesläijistä ja Huimphreyn takana
36 prosenttia — ija vaalipäivä on
tiistainai!
Yhtenä perussyynä Nixonin etu-matjkaan
on tietenkin 'hänen käy­tettävissään
oleva "sotarahasto".
Ennen Miamissa pidettyä nimi-tysikokousta;
missä Nixon tuli vi-iraillisestijpuolueensa
ehdokkaalksi,
republiikaaneilln oli $4 miljoonan
sotarahasto vaalikampanjan aloit­tamiseksi.
Sitä aikaisemmin Nixon
oli käyttänyt esivaaleissa itsensä
mainostaimiseksi noin $5 miljoo­naa,
millä ihan löi kuvernööri Nel­son
Rookefellerin pois kilpailusta.
Sitten hän käämi propagandatyk-kinisä
Hivmiphrerytä vastaan ja Ni­xonilla
sanoitaan silloin olleen $20
miljoonan operatioi'ahasto SVz
kutjkauden ajaksil
Nixonin miehet aikovat käyttää
$8—10 miljoonaa radio- j a televi-siomainokisiin
ija kuiten on huomat*
•tu, Nixon on saanut mainostuksi-aan<^
kaikenlaisten ohjelmien yhtey­teen
aina «aippuaa mainostavista
olhjelmifita olynipiailaisiin asti.
Oikein toi väärin, eikä sekään
i asia ole violä iklnkossa kuitlmtettu,
: demblcraattlpuolueen chdxikkaann
. olevan Huanphieyn sanotaan ole­van
rahaillisesti heikommalla ok­silla
näissä vaaleissa.
Demokraatipuolueella oli "vain"
$7()0,000 sotarahasto Chicagon ve­risen
puoluekokouksen jälkeen,
jolloin Hum)pJwey virallisesti kam^
panjansa aloititi. Sitä ennen Hump-
. ihrey oli käyttänyt vaalitaisteluun-sa
noin $3,000,000,
Sen lisäksi on puolueriveissä
Tahallistakin hajaannusta. Senaat­tori
Eugene Mi*Caiiihyn kannatta­jien
maksettavana sanotaan olevan
suurehko vaalitaisteluvelka ja Ro..
bert -Kennedyn kannattajilla noin
$3 miljoonan vaalivelka.
Näyttää myös, että näiden val­tapuolueiden
ehdokkaiden takana
• on keskenään kilpailevia suurpää-omapiirejä.
Melonin pei-he teräs-vailitakuntineen
on uutistietojon
mukaan Nixonin takana, mutta
esim. Ford ja muita teollisuuspo-
'hattoja on Hunnpihreyn takana, ,
Talousasemansa tukemiseksi ovat
Huimiphreyn ikannattajat jäiijeslä-neet,
tai oikeammin elävöittäneet
presdentti Johs)onin hyväksi aikai­semmin
toimineen "kannatusrcn-kaan"
eli klubin, jonka jäsenyys
maksaa $1,000.
Tämä ituihat diollan-ia menee tie­tenkin
vaalikampanjaan,
"Kannatusuienkaan" loihdelmaan
on otettu muun lisäksi myös Raa­matun
neuvo, joka edesmenneen
muimmoimme selostiiteen mukaan
on seuraava: "Riihtä puivan har­jan
suuta ei pidä sitoai."
Mitään varsinaisia lupauksia ei
ole kuulemma näiden .'j'äsenimak-sujen"
suorittajille annettu, mutta
käsityksenä on, etitä Jos Huimpihrey
tulee valituksi, heidät kutsutaan
Valkoiseen taloon illatsuun, missä
presidentti ja muut jakavat "na­muja".
Mutta jos. Huimiphrey häviää,
silloin voivat tuihannen dolladn
lahjoittajat oMa iloisia jos saavat
: yritykjsesitään muisitokBi solmion
neulan tai ipaidan kalvosinnapit.
Mutta jotakin tulee kaikille, sil­lä
"riihtä tappavan . . ."
Mutta kysymys on, saako Hump^
hrey enää rahankaan voimalla vaa­livoittoa
aiemmin -"ikuisen; hävi-jän"
nimellä tunnetusta Nixonista?
Kun Herald Tribune jänjesti jo­kin
aika sitten erään galluip^nie-ihen
koiranleulkatuitikiimiuksen, niin
ensimmäinen amerikkalainen oli
sanonut, että ihän on 50-prosentti-se&
ti Humipihreyn vastustaja, 50-
prisenttisesti Nixonin vastustaja
ja lOOjprosenttisesti WaMacen vas­tustaja.
Kun ijoka ovella tuli sa­manlainen
vastaus, niin gallup-mies
keskeytti silloin työnsä.
Vielä on muutama päivä aikaa
USA:n presidenrttivaaleihin, mutta
kuten on jo aikaisemimin huomioi­tu,
tässä vaailikampaniiassa on
Humiphreyn pahimipana vastustaja­na
ensiksi presidentti Johnson, jo­ka
auttaa Nixonia Vietmanin so­dan
jatomisell|, ja t^isefcä^ itse
mr Humpihirey , joka ef'ilfialtia tai
ei uhalla ottaa selvää kantaa ien-nenkalkkea-
Vletnamirf sodan lo­pettamisen
puolesta, y'
Känsäkoura,