Vapaus, December 31, 1968

              Sivu'2 . Tiistai, jouluk. 31 p.- — Tuesday, Dee. 31; 1968
Jk.
VAPAUS (LIBERTY)
BOITORtW. EKLUND
INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
Establiiibed Nov? 6; 1917
MANAOBRi I. SUKSI
TKLEPHONBi PrfIC« Atjfi EPITO^^IAI. e i f A - A ^ ^ A
Ptädlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdsys and Satnudays by Vapaus
PtAUshiDS Co. Lijnited. 100-102 Elm St. West, $udbury. Ontario, Oana^u.
a^dr^: l»ox 69 -
Adt«itl8lng rates upon applloation, translaUAa tree ct täme».
Authorized as second class piatt by the Fo6tOI(lce Department, Ottawa,
nANAniAN LANCllAOi PPFbS Cl im
Sk£ 8-00 Quomeeki:
lvJ^L|im$»c.^.W
Pueblon mielten vapautuminen
Asiaa johdosta Panmuanjomiasa allelldirijoitetuin öopilmulk-se
» pcrusteeUa Polhjois-Köriea^^A^^ jouliuia edteUä ylhdys-valtaaadeen
väkoiMaiva PiHeblon 82-Jhenikisten mieihistön/ niin,
että hoin vuoden varikina oleet nu'e)het pää^ev&t jouluiksi
omaistensa luo.
Täimä sellaisenaan heijastaa Pue^kln tapauksen rauto-omaiajta
ratkaisua Pueblb-juipalkan ormeUista päiättyimiistä,
Suurin osa ihaniskuniniaista sanoo sen johdosjta 'liyvä on" jia
"iaanen".
Neuvoteltuaan Pohjö^ eli Iforean dlömofcraaittisen
tasavallan edustajain Ikianssa monta kieartaa aiäiden. miesten
vöpa^ Yhdysvaltadin valljuuitoninian jdhtaja), ken-raalimiatjuri
GHbert H. Woodward alkikirjoitttti sopimuksen,
ilanfcä mukaan vaköilullaiva Pueblo "dli Pdhjois-Ko-röatn
aluevesillä, joata USAn lhalUtuä"omaiksuu täyden vasr
tmm". Sen jälkeen ovat jotkut yhdysvaltalaispiint antaneet
simäaniaildisiä lausuntoja, joiden mukaan tämä. "tunnustus"
telhtiiini VJlpiUisesti eli vain siinä mielessä, eittä saatiin nämä
vakoiliulaivan miehet vapautetuiksi.
Täten laajeni edeUeen Yhdysvaltain halliituJ^^ "crediti-biUty
gap" (luöttamiis-railo) suuiren yleisön silmissä, vaikka
s» ei muutaibaan siltä että fciirjiaUisedti vs^vistamasr
saan lausunnossa USA tunnusiti Pueblon loukanneen Pohjtois-
Korean aluevesiä.
"Tämä "creditibility gapin" esiintulo palauttaa mieleen
pueblo-tapaulksesta muitalkdin s e ^
Heti sen »jälkeen kun Pojhjois-Koreantykkiven^eet pidätti^
Väit (itaimmjkuun 23 p. 1968) Pueblon maansa ramukolita, USAn
uakoaninisteri Dean Rusk sanoi pidätystä "äätrettömän vaka­viasi
seikaksi" --"sotatoimenpiteelksi", Pohjöil9-Kar^ sanoi
aEMoiini, etttä vafcoilulaiva pidätettiin san aluevesien loukkaa-jniSBSta,
ja että miehistö vapautetaan heti kun Yhdysvallat
tunnustaa syyllisyytensä ja lulpaa, ettei sellainen teko enää
uusiinnu. Nyt on USA kii^jtalliseftla lausunnollaan sen tunniis-tainut
Vuosi sitten tamimikuussa USAn silloinen YK:n edustaja
Aartftuir Goldberg sanoi vakoiluilaiva Pueblon pidäitystä "tahal-
Ksdkat, etukäiteen harkituksi sotilaalliseksi hyökkayteeiksi Yh-
4j5yaltaift laivaa vastaan avomerelllä". Kansakunnalle piitä-iriänsä
pulbeen yhteydessä presidentti Lyndon B. Jdhnisian yh­disti
Pueblon pidätyksen väitöksiin, joiden muikaan Poihjais-
Koreia oU' tehosftanut hyökkäystoimecnipiteiitään Etelä-Kore^
vastaan — mikä väitös on nyt sivuonennen saioen myös "un-höiltettu".
Pueblon kaappausta '-ei voida hyväksyä', sanoi pre-sidienttti
Johnson.
Samalla Icertaa Yhdysvaltain virariomaisten taholta esitet-tSin
monenilaisia ehdotuksia voimakeinojen Iköyttämiselksi Poh-jois-
Koreaa vastaan. Näihin esityksiin sisältyi ehdotus, että
Yhdysvallat dttaisi Pueblon takaisin voimakeinoja tkäyittäen,
että USAJQ toimesta järjeste(ttäisiin saiafftto W sajtaman
(mifiöä Pueblo oli pidätettynä) edustalle, että Wonsania pom-miltettaisun
Yhdysvaltain ilma- ja mterivoimien toimesta jirue.
Näitä sotaisia puheita vahvistettiin yhtä sotilaallisilla toi-m
«npiiteillä. USAn hallitus lähetti uhfcauspuheidensäestämä-fiiä
Pobjois-Korean rannikolle ydinvoimakäyfttöiisen leinltöko-i^
dlen tukialuksen Enterprisen, mirikä kannella oli tadatelu-yaOmiina
90 lentokonetta. Samaan aikaan esitettiin vaatimuk­sia
€ittä Pohjtais-Korean pdtää esölttää anteeksipyynnön asiasta
ja vapaulttaa muitta mutkitjta Pueblon.
Nyt on — onneksi — "kaikki tämä historiaa. Vaikeata on
sivullisen sanoa, mitä Pohjois^Kor,ean rannikolla vuosi sitten
tapaPbitui. Varmaa on kuiteakin ise, e|rtiä YhdysvaQltain vakoilu^
li^vaa ei kaapattu USAn rannikoitta. Varmaa on myös Se, että
Pdhjois-Karea ei d e lähettänyt Yhdysvaltain ailuevesiUe sön
paremmin vakoilu- kuin miuitalkaian ädtalaivoja. Yleisesti tun­nustettu
• tosiasia myös on, että Pueblo oli vdcdliömassa Poh-iois-
Korean rannikolla, nimenomiaan. Pähjois-Koirean rannik-kopuoilusti^
ksen tehokkuutta.
Toisaalta muistetaan Yhdysvaltain silloisöi puloiusltusnu-misterin,
Robert MacNomaran lausunto, että '^häin ei voi eh-dottotmasti
sanoa, eitltei sellainen ollut mahdolllgta" taifeoittaen
hän tällä sitä, että Pueblo oli ehkä Pohjois-Korean aluevesillä.
i i i i i i i i i i i i ^ ^
VieMi n m viiosisBdaUa hmnetSitn
M, (tim yaIt{mi^T«n ylity» i}o|p«lm-milla
nykyisiUä matkustalakoneilla
vaatii tunt^causieti is«)ii^sm yläil-
:Monta kertaa ätoen nopeuden ]^t^
täviä matku^jalentokoneita pysty
män vuosKsaoan aikana, ai^v^lee neu«
Y(k^t9iMtt{H«ise]| m^m»
instituutin jirfitaja, N L : n tiedeakate-nnab
^arje?nV«jht8i«i«Ssfin Georgl
SVtalit43iev imiutaoKi päivä sitten
kMn l^nen johtamansa instituutti
täytti Pyi^f^Bt puöU. vuosisataa.
Ve«tMva9laisi(| vu06i[^viä t^
JPitaivfMtQliifofisa nykyisin vastaan
vaneln usein. Nuori neuvostotasaval­ta
alkoi nimitttäiu |o ensiqunäisen
vuotensa lopulla ja toisen alussa, heti
kun loinsalaissodan rintändla olli vä­häinen
hengäbdystaufcoVpaqna käyn;
tiin tietediistä ja teknistä tiitktmus-ta,
koriieinta opetusta ja taidepa-mää.
Vastikään S(Mruotta täyttäneen iN
mallun tutkimus* |a suunoitteiulai-toksen
penisti tunnettu venäläinen
tiedemks N; E . Zhukovski apulaise­naan
mm. Andrei Tupolev, joka vii^
me kuussa täytti 80 vuotta, mutta
jatkaa yhä aktlivbta työtään lento-konesuunnittelijana.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Aino Lahti, Toronto, Qnt.; täytti
ikeskiviifckona ijoululkuuai 25 päivänä
71 vuotta.
J . Saikkonen, Whitefish, Ontario,
täytti keskiviikkona, joulukuun 25
päivänä 85 vuotta.
Oskar Hauta; Dinsmore Saskat-:
chewan, täytti perjantaina, jouluk.
27 päivänä 77 vuotta-
David Kujala,Sudbury Ont, täytti
maanantaina, joulukuun 30 -päivänä
74 vuotta.
Ida Männistö, Sudbury, Ontario,
täyttää tiistaina, joulukuun 31 päi­vänä
70 vuotta.
August Peltola, Kaministiquia,
Ont., täyttää tiistaina, joulukuun 31
päivänä 76 vuotta.
Sylvia Kallio, Silver Mountain,
Ont., täyttää keskiviikkona, tammir
kuun 1 päivänä 79 vuotta.
Einari Pelto, Nolalu, Ont.,Jäyttää
maanantaina tammikuun 6 päivänä
70 vuotta.
Jack Rajala^Port Arthur, Ontario
täyttää maanantaina, tammikuun 6
päivänä 71 vuotta.
Ylidymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
mittain on, että ilman Yhdys­valtain
lasevoimim tukea ei Sai­gonin
nykyinen halDtius pysy
päivääkään pystyssä. Toisaalta
tiedetään, että Yhdysvaltain
hyökkäyssota Vaötnalnin kan­saa
vastaan on ollh4t taloudelli­selta
kannalta eritltäin tuiottol-saa
afääriä saigonilaisille mus-tanpöxssin
harjoilttajille, kai­kenlaisille
keinoitJtelijoLlle, ja
lahjoittaville haUitusvirkaili-jodille,
joita Saigonin hallitus on
kaiken alkaa kaltlsellut sormien­sa
läpi.
Toisaalta meille tiedoittettiin
Pariisista, että Yhdysvaltain
valtuuskuninan No. 2 mies, Cy-rus
Vance on uhannut, jotta
Yhdysvaflllat voi aloittoa uudel­leen
Pohjois-Vietnamm pommi
tu(kisen/!JQ? etelä-vietnamilaisieit
ENSIlWft|$tej^VW«H-MATKUSTAiAKONE
v. 1955
Neuvostoliiton llmailututkimukseln
ja lentokonesuunntttelun: puolivuosisa­tainen-
juhlapäivä sattui juuri para­hiksi
satn^an aj<ankoihtaan kun Mos­kovassa
julkaistHn tuoreimmat {a tä-härt
meitnessä tairiilmmat loitdcuvat,
jotka automaattilnen kuualus "Zond-6"
bli vastikään käynyt ottamassa maan
kiertolaisesta. Tai ehkä kuukuvien jul-jcaiseimirnen
tailcoituksella v satutettiin
ilmailun kannalta tärkeäksi päiväisi.
Vafkea tietää, eikä sillä ole itse asian
kanssa tekemistä. •
Samanaikaisuus joka tapaukses.sä
osoitti maalllkoHelkin, että mttart p,in-nialta
ioittöneminen, olkoonkin fttä
1^ on jo pystytty öroamaan ilmake
Ijästä ja ma^n YetQvoimapiiristä,'^ ei
q|e tämän päivän asiai vaan sillä on
taustaa pitkälti.
Neuvostoliiton puolivuosisatainen
lentosuunnittelun historia kertoo no­peasta
edistymisestä varsinkin toisen
maailmansodan vuosina,, mutta kehi­tys
on toki ijatkunut myös raidian ai-kana
ja raidianomaisia tarkoituksia
varten.
Kaksi vuosikymmentä sitten ensim­mäinen
neuvostoliittolai>nen lentokone
LArl76 saavutti äänen nopeuden ja
kaksi vuotta myöhemmin Mig 17 ky­keni
jo ylittämään sen.
Lentomatkustaja on jo niin tottunut^
suihkukoneiden nopeaan matkantekoon
ja katselelmaan Iljuähinin ja Caravel-len
taivaalle jättämää vaaleata viirua,
että tuntuu yhtäkkiä yllättävältä, mi­ten
uusi asia suihkukone matkustaja-:
liikenteessä' sittenkin o n . .
Kylmät numerot nimittäin muistut­tavat,
että Neuvostoliitto aloitti en-sunmäisenä
maana maailmassa suih-kuturbiinikoBeella
TU-104 vuonna 1955.
TURVALLISUUS, NOPEUS,
MUKAVUUS
Sen jälkeen on Neuvostoliiton luke­mattomille
kotimaan lentoreiteille sa-:
moin kuin ulkomaanliikenteeseenkin
ilmestynyt useita suihkumatkustajako-neiea.
Tunnetuimmat lienevät Andrei
Tupolevin jo mainittu TU-104:n ja TU-
114: n lisäksi Antonovin AN-10 ja II-jushinln
IL^IS.
Kun moskovalainen perhe lähtee ui­maan
Mustallemerelle tai uralilainen
insinööri tulee Moskovaan konferens­siin
tai kazanilainen Leningradiin kat­somaan
ensjmlmäistä lapsenlastaan on
varsin todennäköistä, että matkat teh­dään
juuri 1L-I8:lla, Se on yleisin kö-netvyppi
Neuvostoliiton kotimaan rei­teillä.
;
IL-18 erikoiskone taas on tuttua
Viivytys on vaarallista
aloitt^E^rat Alusia sotaoperatioita
mutta pidätellyksi tultuaan oU jo jäässyt aluevesirajan u lW ^ Söigonia Vantaan,
pulol^e! ^ j j j njissaan on uhifcaatialla
* ---^ä osoite, niin Se on tässä.
.ysvaUat on edelleen hyöte-fcääjäriä
yietnoln^ —ja viet­namilaisilla
on kaikki mioraall-
Pariisirtraiulhanneuvottekijjen viivytys voi antal^ "samean set oikeudet puolusltaa itseään
veden kailastaljille" -— imperialistisille hyökkäysvoimillle — maahantungettelijoita vastaan,
mahdollisuuden jatkaa ja ehkä eskalloidalkin, Vietnamin Sotaa. YhdysvaLtain valtuutötullla d
. Joulun edtelk. saatiin eräitä huolleStuttavia tietoja Sai- ole Pariisissa eilkä missään
gonin rauhaaineuvKJittelUjen tallatessa edelleen paikalaian. Yh- moiuallakaan mitään moraalista
täältä meille on (kerrottu, ©ttä Saigonin hallitus ja sen Parii- oikeutta'an(taa' uhkauksia sen
sissa oleva viailtuiiiskmtavastusltalvat rauhannieuivioltteluijen tai tämän tekemiseksi -sillä
aloittamista. Tosiasia m tietenkin se, fettä Saigonin miehet Washington ei- voi koimennella
tekevät tässäkin tapauksessa karkeata kenlttätyötä niille' yh- maataan puolustavia vietnami-dysvailtalliaispiireille,
joille Vietnatnln Sodan lopettaminen olisi laisia.
kauhistus. Toivottavaa olisi, elttä nyt uu-enemmistö
toivoo ja vaatii Yhdysvaltoja denvuoden pyhien päätyttyä
Hapettamaan likaisen soitansa Vietnamin urheatta Ikutinsala vas- nousisi CanaidasltäJkin entistä
taan. Yhä laajenevat amiedkkaliaispiiirit on myös rauhaln kan- voimakkaampi vaatimus, että
inaJlliä Mutta YhdysvaUöifisa on m voimiakkaissa avainase- Yhdysvaltain täytyy ryhtyä
mudissa olevia sotatairpeita tuottavia yhitiöltä, jkJitka osltamiensa nleuvottelömaan Pariisissa,
jDolllitilBteoiJen, sanoftialehtien, tekvisikm Ja iiadion väMtyiksellä suostua ampumiset lopetftami-tefeevÄt
kaikkensa Pariisin rmilhamiouvattelujmmit^^ seen ja kailkkiön Vietnaimissa
si. Tämä suhteellisien pieni, miutta silti äärtettömän viaHlklultul»- olevien asevoimiensa .kotiutta-valt£
daienamerildcai£»ispiiri, ei hallua-"tappaa kultaisia ^ miöpen niin, että Vietnamin
iKkuhivaa kamaa" :— ViknalmJin sdtaa, mistä »tuleie satumaisen kansa voi v. 1954 Genevessä
suiurlä voltto-osinlkoja.' ' .alllebrijoitetun sopimuksen mu-
• Ilmeldiä myös on, mä Pariisin Tauhantedkousta valstusta- kaan itse ratkaista, kotoisöt ky-vat
Saigonin edustajat ovat todellisuuidessa näiden ödtaakain- symyksensä ilman mitään ulko-iwtJiWen
amjerikacaläispiirien asiaUa. tosiasia ni- puoliata painostusta.
tekstiä kun luetaan valtiovieraista tai
muista mericittävistä matkoista. IL-18
on nimittäm varsin suosittu juuri eri­koiskoneena
. .Se! lainen oi r viime kesä­nä
esimerkiksikuljettamassa presi­dentti
Urho Kekkosta Sahalinin onki­matkalle
ja sellamen toi marraskuun
alussa Moskovaan tuoreimman ava­ruuslentäjän
Georgi Beregovoin.
Suihkumatkustajakoneiden pitkään
riviin on ehtinyt Neuvostoliitossa i l ­mestyä
jo toinen sukupolvi: IL 62, Ja­kolevin
suunnittelema Jak-40 ja TU-154
Lentokonejättiläinen IL-62 esimerkiksi
lentää tätä nykyä useisiin maihin Ae-roflot;
in pitkän matkan reiteillä.
Matkustajalennot lisääntyvät joka
vuosi huimasti. Se vaatii kehittämään
yhä uusia koneita, entistä nopeampia,
taloudellisempia ja jos mahdollista
vieläkin turvallisempia. Tietysti myös
mukavuutta on ajateltava.
SOTILASKONEET EDELLÄ­KÄVIJÖINÄ
. Kuten-vanhemmissakin ihnailun
suurvalloissa ovat myös Neuvostolii­tossa
lentokonesuunittelun kärjessä
vielä tätä nykyä sotilaskoneet. Suuren
ylesön ulottuville tätä alaa koskevat
uutuudet tuotiin täällä viimeksi heinä­kuussa
1967.
'Silloin järjestettiin ilmapataati 'puit­teiltaan
tavallista juhlavampana, oli­han
kysymyksessä neuvostovaltion 60.
vuosi.
Domodedovin lentokentälle Mosko­van
lähelle kokoontunut ulkomainen
Ht^s^mi^jpukko •* wnn. sptiköasianif^^
hiä ja lehdistön edustaljia — saattoi
silloin omin silmin ja korvin todeta^
että Neuvostoliiton sotilaslennosto elää
ääntä nopeampien suihkukoneiden ai"
kni^. I
Paraatin suurimman huomion saivat
osakseen lähes kditisuoraan kuin heli'
kopteri kentältä ilmaa» nousevat ja
siipien asentoa muuttamaan pystyvät
koneet. Kun siivet, vedetään taakse,
muistuttaa kone raibettia ja on käyt-töljelpoinen'
nopeaan lentoon. Levittä­mällä
stivet ''normaaliin" asentooni,
on kone raulhallinen j a turvallinen lasr
keutumaan, selvittävät asiantuntijat. ;
Mutta ibnailunäytöksestä pn jjo - lä­hes
puolitoista vuotta, joten Moskaa
vallä saattaa hyvuiOcin olla takata^ois-sa
jo moniiauusia yllätyksiä.
Vaikka sotilaskoneiden kethitysi^tä-miän
päivän maailmassa saakin kaik­kialla
ensmnä haltuunsa tieteen ja tek­niikan
uusimmat saavutukset, sovelle­taan
niitä Neuvostoliitossa nopeasti
myös siviillilmailun tarpeisiin.
. Lentoliikenteen mittasuhteet ovat jät
tiläismaassa nimittäin jo nyt valtavat
ja laaljentuvat. koko ajan vauhdilla,
jd<a ehdottomasti vaatii jatkuvasti uu­sia,
nopeampia, taloudellisempia ko­neita.
Lentoliikeinne on täällä niin tar
vallista että siitä on hävinnyt ilmei­sesti
kokonaan jännitys ja erikoisuus.
Moskovasta Leningradiiin lentävä osr
taa tuskin koskaan etukäteen lippua,
menee vain kentälle ja voi miaksaä
lippunsa kassaan (marssia kenttä-emännän
mulrana suoraan koneeseen.
Niin ikään turistitulvan aikaan kesällä
ei ainakaan Mustafnmeren tentokentii-lä
turhia jännitetä.
Lentämisen suosio ei tietysti johdu
pelkästään' pitkistä matkoista, jotka
kylläkin pakotCavat lentämään esimer­kiksi
työasiassa Eunx^an puoleisista
osista kaukoitään matkustavat. Yhtä
ratkaiseva seikka on epäilemättä len­tämisen
halpuus;
. Neuvostoliitossa lentäminen ei ole
ylellisyyttä. Sen vuoksi lentolippu
maksaa saman verran kuin j u n a l i f^
makuuvaunussa. Se on jopa halvempi
kuin ensimmäisen luokan junalippu
•Oiliakin matkoilla.
TAI VIERIN
.Hel8inw;..^;Bi>]^ti y ^ i ^
kuvasti seliteliä,' e^ä sen marras-kuiuissa
toimeesnpanema 50% tuonti-taiUietusmiaksu
ei r & o Jkansainväii-seii
kaupan fopimusteinhepkrä
kä ole liipinvrii^Midasfiaien^ parefto-min
E|ta-£Wpibimä^ Gkvtt^-
pimuksenHcaiain 2. artiklan, >kanssa.
On /totta, että Eftan^^^^i^^
vositon kiokouiksieissa valiuuttalkrlisin
aikana vain'Portuigalin talousminis-teiri
p i i i Engiäpnin toimia täysin
diis^pi;in)inatioiti^^ j p s e ^ ä in
Tanskan tatousmlnisteai Möller on
myös iilmoliCtarajt Englannin toimen,
^i[teen loukkai^a^ EftäHSdptmiust^.
Näin luonnoillUsestionMn asianlai­ta.
I ^ t t a kun^^uomji oU paSiassa ah­dingossa
siekä kauppa- «ttä n ^ ^
taseen suhteen, niin meillä eftaa­jat
olivat käuäjuifisaan, kun esitet­tiin,
ajaibiis omien etujemme puo-lustamifiesitä
samahitaipaisin perus­tein
k u i n tenglanti i;ni esittänyt toi-,
menpjiteillleen j Ä e e n päin. Meillä
sen sijaan suhtauduttiin Engjlannin
yksipuolisiin toimenpiteisjin "ym-
"mäiitäniyksellä".
# » «
Sitten toinen hyväkäs, nimittäin
BEC. Sen komissio on äsken hyväk-syixyt
Ranskan uHkomaainkaupan ja
vailuuttanasiain jyrkät läännöstely-toimenpiteet
marraskuisen valuut­t
a k r i i s in yhteydessä; Ne ovat kuu-lemma
täiysin " sopusoinmissia Roo­man
sopimuksen 108, j a 109. artik­lojen
kanssa. On syytä ^palauttaa
mieleen, että kun. Ranska kesällä
teukokuoin k r i i s in seurauksena pa­ni
toimeen ulkomaanikaupon sään­nöstelytoimenpiteitä
ja valuutta-konitirollin,
ei siiMoinkaan huomattu
mitään vikaa: VaUdka Rooman sopi­muksessa
edeJUytetään nimenomaan
EEC-maiden etukäfteisneuvotteluja
j a luipaa tällaisissa tapauksissa.
Ranska lupasi tosin ke^lä, että
osa säännösitelytoimenpiteistä ku­motaan
marraskuussa ja loppu ensi
vuoden jtanunikuussa. Tämän sijas­ta
Ranflka kuitenkin vain k i r i s t i vii­me
marraakmissa säännöstelytoi­menpiteitään.
Ilmeisesti Eftassa j a E E C :ssä on
Dmitri Gudkov:
HÄLYTTÄVIÄ SIGNAALEJA
Berliinissä piti joitakin päiviä sit­ten
lehdistötilaisuuden mikrobiologi
tohtori Ehrenfried Pertas, joka on
siirtynyt Länsi-Saksasta Saksan demo-kraattiseen
tasavaltaan.: Tohtori Pet-ras
on kymmenen vuoden ajan johta­nut
aerobiologian instituuttia Graf-schaftissa.
Muodollisesti instituutti
kuuluu yksityisseuralle, mutta käytän­nössä
sitä johti Saksan liittotasavallan
puolustusministeriö. Vuonna 1959 pe­rustettu
tutkimuslaitos on alun alkaen­kin
suorittanut bakteriologisten ja ke-;
miallisten aseiden valmistukseen liit­tyviä
tutkimuksia. Tiedemies esitti
joukon todisteita siitä, miten laajassa
mitassa Saksan liittotasavallassa: vai-:
mistellaan ABC-eli atomi-, biologista
ja kemiallista sotaa.
Tohtori Petrasin paljastukset ovat
saaneet Bonnissa aikaan shdtin. Bon­nin
puolustusministeriö ei keksinyt pa­rempaa
keinoa kuin ihnoittaa/ että
Grafsehaftin tutkimuslaitos harjoitti
"pääasiasiia puolustukseen liittyviä
tutkimuksia". Mutta tohtori Petras
esitti lehdistötilaisuudessa salaisia
asiakirjoja, joista ilmeni, että hän oli
osallistunut Länsi-Saksan puolustusmi­nisteriön
järjestämiin ohjuskokeistm.
Tuskin kukaan uskoo, että ohjusaseet
yhdessä biologisten aseiden kanssa oli
tarkoitcaa puolustautumiseen. Tällai­nen
yhdistelmä osoittaa Länsi-Saksan
valmistautuvan hyöldcäyssotaan.
Sitä osoittaa myös Bonnin nykyinen
poliittinen suuntaus. Liittopäivillä on
päättynyt keskustelu Saksan liittotasa­vallan
sotapolitiikasta. Ohjelmalausun-non
esitti siellä puolustusministeri
Schröder. Hän itse asiassa julisti uu­den
vaiheen alkavaksi Bundeswehrin
varustamisessa. Schröderin ohjelmas­ta
ilmenee, että Bundeswehrin v ^ -
vuus lisätään 460 000 mieheen. Länsi:
Saksan ilma- ja merivoimat varuste­taan
uudelleen, Bundesvvehr tulee mm.
Itsäämään ydinaseiden ja ohjidcsien
kuljetuskoneita. Jo nykyisin valtaviksi
paisuneita sotilasmäärärahoja lisätään
vielä 2,5 miljardilla D-markalla. So­tilasmenot
kohoavat neljässä vuodes­sa
83 miljardiin D-maridcaan. :.
Ensi vuoden budjettiin: on. esitetty
885 miljoonaa Dmarkkaa, sotilastie-teellisiin
ja -^duiisiin tutkimuksiin. Tä­hän
mahtuvat myös biotogisten ja ke­miallisten
aseiden tutkimukset mm.
Grafohaftin tutkimuslaitoksessa. On
selvää, että. tutkimuslaitos, josta toh­tori
Petras kertJoi, on vain yksi ren­gas
sotammisteriön tofaneksiannosta
perustettujen tutkhnuslaitoksien ket­jussa.
Huomattava osuus joukkotuho:
aseiden kehittämisessä kuuluu kemial­lisille
konserneille. Farbenindustrien
perijöille. ABC-ryhmään kuuluvien
aseiden tuotannon Länsi-Saksassa kiel­tävät
kansainväliset sophnukset, jot­ka
allekirjoitettiin toisen maailman­sodan
jälkeen. Pariisin sopimuksessa
Bomrin hallitus sitoutui olemaan tuot­tamatta
Länsi-Saksassa ABC-ryhmän
aseita. Tosiseikat kuiteiJdn paljasta^
vat Bonnin rikkovan näitä kansainvä­lisiä
sopimuksia. Pariisin sopimuksen
edellyttämä valvontakonersto ei sel­västikään
toimi.
Tohtori Petrasin paljastukset ovat
hälyttäviä, Länsi-Saksan salainen jouk­kotuhoaseiden
tuotanto uhkaa Euroo­pan
turvallisuutta, se uhkaa kaikkia
rauhantahtoisia kansoja. Tätä hälytys-signalia
olisi kaikkien aiheellista kuul­la.
(kuitcm^. ^eikä Ett^i^$jiiili^ että^llans
kan sä^Osteayto]ni«npltelden joh-dosita
huomo o m a ^ Kuoxmaissiä-k
i n eUmefii^ on nimittäin päätetty
taHikiti mainattuijen toianejipiteiden
lliainnud&adsiuiutta j a sopivuutta sopi-mAifiiteo
Stenikieen. Eii>ä s m , « i «topft
"tulikiminen" asjoiden kulkuun
enää miltään : vaikuta. Molemmissa
kanppabliokeissa suuri on -määrä,
joka tekee mitä se katsoo Oleva?
omien el^ijen miuOcaista. FienlUä ysi-tioilli^
ei ode muulta niahdkiillisuutiia
kudn huioikaiste j a kumartaa,
» » • «
Bonnin "Aifcemistieö" kokoulkses-sä,;
jossa yritettiin: vähäMä j a k e l la
etsiä vabvMuu'ttakriJsin!^dtkaise-;
miseksi, oli läsnä myös kansaihvä-v
Ilsen valuuittarahaston 'pulteenjehta-ja:
Schweitzeir. Hän e i saanut tUat
suiudesisa edies suutaan auki ja-kbkö
valuutlar^asto oQi k r i i s in aikana
kuin hiiri 'kolossaan. Vasta nyt
kaksi viilkkoa myöhemmin, kun kaik
id ovat dhtineeft jo: sanoa sanotta­vansa
tässä vaiheessa, Scliweitzer-kin
on saanut puibelahjansa vtakai-sin;
Äsken hän Y K m talous-Ja.so-siaialineuivostion
(Ecosoc) tookoulir
sessa tuomitsi jyrkästi ((tosin nimel­tä
mainitsematta) Länsl-SaJcsan me­nettelyn
Bonnin valuuttakokoukses­sa.
Länsi-Saksan kieltäytyminen re­valvoimasta
markkaansa oli k r i i s in
syy, Sshweitze!r,korosti. Tosin hän
iQ^iiä myönsi, että perusvika juon­taa
alkunsa Bretton "VVoödsin va-.
luuttasopimukssesta (1941), mutta
hän e i uskaltanut täQlä kertaa> esit^
tää uutta paikfcanskonferenssia.
'• . • « « .
Ja sitten on vielä otettava listalle
OECD, jonka jäseneksi-Suomikin
nyt tuppautuu. Tämä Naton tttlou-deUUnen
apujärjestö, jolta i tosin
puuttuu valta ja voima^ esitti ra­portissaan
ennen marraskuiun V4-
luutitakriisiä, että/Englanti voi ripe-astikin
edistyä kohti Wilsonin..hal-^
lituksen kaavailemaa 500 miljoonan
punnan ylijäiämää. Metsään menivät
OEGD:n prognoosit (kuin Suomen
kunnallisvaaleissa), kun raportin
päälle Englanti pani toimeen tuon­tirajoitukset
ja punta putosi jälleen"
melkein läpi lattian. Kun marraÄ-kuinen
valuuttakriisi oli paMmmil-laan,
OECD piti jälleen kokoustaan
ja totesi yksioikoisesti, että järjes­tön
ei ole otettava siihen kantaa,
kun se ei ole työlistalla! Suomelle
ei ole tästä puljasta mitään hyötyä
niiden valuuttamenojen vastikkeek­si,
joita jäsenyys vaatii. K.U.
John Steinbeck
on kuollut
- - " V i h a n hedelmien" kirjoittajana
maailmanmaineen saavuttanut ame­rikkalainen
-kirjailija John Stein­beck
kuoli perjantai-iltana 'kotonaan'
New Yorkissa 66 vuoden ikäisenä.
Kuoleman aiheutti sydänkohtaus.
iSteinbeck, joka saavutti kuului­suutensa
30-luvun lamakauden ku­vauksilla
työttömien armeijain vael­tamisesta
Kaliforniaan, sai Nobelin
kirjallisuuspalkinnon vuonna 1962.
Voimakkaiden yhteiskunnallisten
tuntojen sävyttäminen ja kirjailijan
pääteoksena pidetyn Vihan hedel­mien
ohella Steinbeck julkaisi 1935
veijaritarinan Tortilla Fiat (suom.
Ystävyyden talo) ja 1937 sekä näy­telmänä
että I romaanina tunnetun
Hiiriä ja ihmisiä.
Toisen maailmansodan aikana
Steinbeck toimi sotakirjeenvaihta­jana
j a sen jälkeen elokuvakirjoi-tusten
laatijana- Vuonna 1966 Stein­beck
o l i Etelä-Vietnamissa ja kir­joitti
n i i n perin j u u r i n sotaisia k u ­vauksia,
että myyntisarjaksi aiotut
raportaasit eivät saavuttaneet las­kettua
levikkiä. Steinbeck osallistui
itsekin Vietnamissa. sotaoper^atiol-hin
j a hänet leimattiin asenteensa
vuoksi haukaksi.
Steinbeckin muista ^teoksista ovat
suomeksi ilmestyneet Oikutteleva
bussi, Helmi, Hyvien ihmisten juh­la,
Eedenistä itään ja Torstai on
toivoa täynnä.
PÄIVÄN PAKINA
KRAPULALLA MELKOINEN H I N TA
Hyvien taipojen yhftertä kinjoltta-imattomoina:
lakina lon se, että' "hir.-
itetyn kotona ei puhuta köydesitä".
-Samaa mititapuuta käyttäen on
doissa on jotakin pieleen mennyt­tä,
se menee kokonaan alkuläh­teen
Itilille. Samoin kiitos tilasto^
ja muiden lesimenkkien hankkijal-tietonkin
liiivaltonftia heiti joulunpy-, Je kuuluu Sylvia Porterille, "joka
ihicn jälkeen puhUa krapulasta —
sillä siihen ".tautiin" on ehkä sai­rastunut
riiin yksi kuin toinenkin.
. Oletamme, kuitenkin, että ikaiisa-laisemme
yleensä ovat .<jrkä: tautia
(Vähän kailbtaneot jouUinalkin ja
•toisllila »nnlln '%vä viinapää" et-
M eivät sairasta lainkaan niitä jäl-kllasflouija.
Tältä ipöhjalta .tuntuu siltä, et­tei
niitä ihyiviä tapoija /^ule louka-ibuksi,
vaikka joulunjälkeiseksi ai-iheöksii
otiötbaisiin kysymys siitä;
kuinka paljon tulee tuotantoelä-
. imässä 'n3aiksa(m<aan. kraipulalasku.
Kysymys ei siis ole laiinkiianyk-silöllLsialä,'
vaan '^tuotantoelämän"
ilaakulslta j'a ainohis/tona on käytet
tävä yhdysvaltalaisia tietoja siksi
Jkun OaiÄaidaiasa e l ole tietääksem­me
vastpaivanlalsla tilastoja valmis-itottu.
Mikäli alla olevissa tlUusiLotle.
New York Postdelhdessä antoi asi-lasta
m n i seuraavtanlaisia tietoja:
Työmiaa-alkoholismi on nyt pai­sunut
$4 miljardin vuotuiseksi
kraipulalksl, kaiksimkeriaiseksi $2
miljardin hinnasta viisi vuotta a i ­kaisemmin
— vastaiten ,se $18 mil­joonan
menetystä: joka työpäivää
koihti teoUisuuis- ja liikelaitoksis-
.•sa. •••
Alkoholismia tufjkiva kansallinen
neuvosto on (USA:ssa) antanut
lasiasta seua-aavainlaisia tietoja:
Ainaikin 3,000,000 yhdysvalta­laista
(työntekijää potee alkoholis­mia-—
5.3 p»x)senttia kaikista l i i ­ke-
j a teoUlsuuslaiitositen sekähal-ililtiUksen
palveluksessa olevista
ityönbekijöistä, Vastaaiva numero
ivilsi vuiötta aikaisemimin oli 2,000-
,000.
Mainittuun $4 miljardin mää­rään
sisältyy työstjä pois olot, hi­taus,
siairaslomalt, ia(jan haaskaus,
muut .itehottomuusmuodot, tapa-
.tuimiat, materiaalien .'ha'askaus ja
Iharjodtetun miesvoiman menetys.
iVielä vakavampi en työpä ikalla-ipoissa-
olo- eli se kun työntekijä
menettää - joka aamu pari tuntia
•hratpulansa selivitbelyyin tai pari
(tuinitia .torkkumiseen.
Suuryhtiöiden joka kahdesta-ikymmenestä
(20) korkeimimasta
virkailijiaisita voi ollia alkoholisti.
Huomiioiden nykyaikaiseb kor-ikeimpien
Ihallintlovirkailijain palk-kataksat,'
konkeljmmia» johdon
"krapulamenot" ovat huomatta­van
Kuui^et. '
Suuri 'enemmistö Yhdysvaltain
alkohollsiteista kuuluu 35-55-vuoti.
alden ikäluyDkkaan — parhaaseen
tuotaniboryhmäiän. Tämän johdosta
•alikohollsmi on ny.l| Yhdysvalloissa
neljänneksi tälrkeln terveysongel­ma
sydänivikiojeni mielisairauksien
ja syövän JBdfceeni, iKaifcestla huoli-matita
tuotanibolaltokset tekevät
ipea*in .väfliäfti tämän suurenmoisen
krapulan lieventämiseiksi. •
Tämä siitäkin huolimatta vaikka
.lei-veysviflkailidat arvioivat Ytodysi
valloissa olevan 1,500,000-^2,000
000 paiwiinätitavissa olevaa alkoho­listia.
Se siltär
Kuten ylläaleivisita tiedoista i l ­menee,
tähän "suureen krapu-ilaan"
on tässä yhteydessä lasiket-t
u vain ne menetykset,, mitä i l o ­liemen
jäirjetön käyttö aiheuttaa
teollisuiusbitokslMe ja suurliik-keiile,
. •
Kuinika suuria menetyksiä siitä
"suuresta krapulasta" on asia»,
lomaisille yksilöille "'työajan mene-
Ityksessä, tulojen vähenemisessä,
iheinkilökohtaisissa |a kiofec per­heen
kärsimyksissä jne.
Jokatapauksessa voisi olla pai-tollaan
uudelle vuodelle lähdet-
'täessä mietitiä vähän tätäkin asiaa
— ja päättää muiden hyvien uu-denivuoden
päätösiten yhteydefiiä,
että yikjsiityistä ja yflnteistä Hrapu-laa
on pidettäivä ainakin kurifi^,
vaikka ei siitä kaikissa käänteissä :
voi si aivan koikonaan välttyäkään;
Käa^äkoaivit