1928-07-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8iva2 Perjantaina, hdnäk. 20 pinä— Friday, Jqly 20 No. 152 — I92g 1 PAUS A . VAASA. B. A. E- PEHKOSE.V, T O I M I T T A J A T : TZXHUXES. H. SULA- . VAPAUS fLibertr) Tbe oslr' oif«3 of FnuUb Vcrtcr» ia Casada. PsLUjbed dtHr st SatSicrri Ootaie. ttKOTDSHINSAT VAPACOESSAi lUmOaocaluet flJ» Ic«m. <2J>0 fcaU Icrua. — A*ioI!iMaoBO«sonmot«kKt SOe. DalaUtstsaa. — IBMunsmnoilaotaluet SOe. kem, 11X0 S iMitu. — SrBtjrmliliBOtakaet UM lt«rt«. |2X0 J konas. — AriMnilBMtskiet <2J» km>. S34i0 kakil kertaa. — KiitosUsetxkact SijOO kota. — KsolaaaiulaiXak- Mt t£tK kcrU. SOe. U(iiB«jcaa kiitotlssMclU tai salKoräraruZ. — Halsuaotivdut }• rMrtebBotakaet H i f y i i n i . «1.00 k o l a * ktru*. — TtSipSääauiuaifea ja UmotsMCcottaorica oo. rttäimr-a, tZbatctUTZ dMtsAiaU ctakSHca. — TiUakaia. Joita at «coraa nha. ci talla U\rtt1miiM. paild t«lrttfi««r«. JoOU TILAUSHOTfAT: 1 *k. « 4 ^ • kic I Z J O , S kk. R.75 ia 1 kk. »1X0. — Tkdyarabt^ }a-aSoMOlat 1 «k. ««JOO, t I L » J O . S kk. «2X0 ia 1 kk. n x o . - Lrbteea aiotut Hmornlrift pitää oUa koouorina kcUo « ip. ilxantjim*ittria cdleUiaeoä aikipäiTiaä. • 4 « > t o CsiailMt libcrtj BoiUiac 33 Loraa Slract. PakaUa SS6W. Y4«a4ca kcstuni: Ubatf B«il42a«. 35 Ixxtaa St. Pa&alia U 3 S . PottioMai Box 6», SaAxcrr. Ost. CaaataladTtitiaiac rataa 7Be. per eol. isck. Mialamm cfaarg» f ar itsite laa* to tU btt adraitUKac aiadiaa aaKHV dk« TiaaiA PcopJa la Caaada. tOcm Tie. Tk« Vapaas Iba «tl* aOIoia takaaaa aaa tuXaatU aaamnaaca UrjMaeaasa, kidetttl;» « tm nti 1 Ha cfaaaUii J. V . KANNASTO. liikkacakohaja. r^flTtu UlkkcoAoitaits Donetsin salaliittolaisten tuomiot ja sosialistien '^prdtestiiilvonta'' ^ työläiset Vain ne ihmiset protes-teeraavat, jotka ovat kätensä tahran neet työläisten verellä. Milloin hyvään vastavallankumo» ukselliset ovat joutuneet kuulusteltaviksi, ovat sosialistit olleet erittäin huolissaan heille, langetettujen tuomiiMden suhteen. Esim. spsiaali vallankumouksellisten- jutun kuulustelun ja syytetyille langetettujen tuomioiden suhteen, mitkä tyoläbet vielä hyvin muistanevat, sosialistit protesteerasivat "ihmisyyden" ni missä. Nyttemmin, Donetsin salaliittolaisille langetettujen tuomioi' den takia, sosialistit. jälleen protes' teeraavat saman "ihmisyyden" ni 'missä.. Mutta neirvostohallitus ei kavahda mpisista protesteista, vaan entistä tehoisammiii puolustaa proletariaatin vallankumousta ja työ-väenjoukkojen etuja. Donetsin juttua on pidettävä uutena voittona', proletariaatin vallankumoukselle. Sillä aivan samaten kuin imperialistien sotajoukkoja vastaan ryhdyttiin tappelemaan ja suor. riuduttiin siinä voitolla, kukistamalla perinpohjin ivrangelit, koltsha-kit, denekinit ja muut imperialismin agentit; aivan s^aten kiiih taloudellinen saarto murrettiin, niin samaten on nyttemmin myös Donetsin insinöörien, toimeenpanema taloudellinen ; vastavallankumous tullut voitetuksi. _ ; , Ttässä Donetsin insinöörien jutun käsittelyssä osotetliin, että insinöör rien toimeenpaneman .^aboteerauk-seh tukena olivat imperialistiset hallitukset ja yksityiset kapitalistiset liikelaitokset. Näiden toimesta oli Donetsin insinöörejä lahjottu/ja rahastettu tekemään kirottua työtään. Muutamat insinööreistä oli havaittu syyllisiksi monien työläisten kuolemaan konsalaissodari aikana. Näinä insinöörit joutuivat tilille ja saivat oikeudenmukaisen rangaistuksen. Ja •Neuvostoliiton työläiseN sajivat merkitä kirjoihinsa taasen yhden uuden voiton. TJtvokoot sosialistij! Ennemmin tai myöhemmin saapuu se päivä, jolloin työläiset antavat heille tosi aihetta; ulvomiseen. T H E WoRKER. jonka tuotantovälineiden kehitys on j kumouksella- Sille muokkaa maa-esiin, loihtinut ja jota ei voida ratkaista millään muulla keinolla kuin kapitalistisen järjestelmän kukistk-' misella, yhteiskunnallisella vallan-perää konetekniikan kehitys ja voittokulku ei vain sulattoteollisuaden alalla* vaan myös kaikilla muilla tuotannonhaaroilla. Englannin yhtdlsrintamapuuhat neuvostovaltaa vastaan Donetsin salaliittolaisten juUu On päättynyt ja saboteeraajille on tuomiot julistettu. Heille langetettujen kuoleman- ja vankilatuomioiden johdosta ovat sosialistit kohottaneet prolestitulvan Neuvostoliiton oikeuslaitoksia vastaan. Näin tehdessään seuraavat sosialistit ta\'anmukaista menetelmäänsä, jota he poikkeuksetta noudattavat silloin^ kun työväenluokan viholliset saavat heille kuu luvan annok^n. Multa kuinka välinpitämättömiä ovat sosialistit »illoin, kun kapitalistiset oikeuslaitofc-set julistavat murha- tai vankilatuomioitaan työläbille. Viimeksimaini-tussa tapauksessa eivät sosialistit prptesleeraa; päinvastoin ovat he monessa tapaufeessa halukkaita avustamaan porvaristoa tämän katalissa toimenpiteissä. Protesteera-sivatko sosialistit Kiinan työläisten ja talonpoikain veristä teurastusta vastaan? Eivätkö Bulgarian sosialistit yhdessä porvariston kanssa teurastaneet tuhansia vallankumouksellisia ja vanginneet j a kiduttaneet niinikään tuhansia? Aivan äskettäin, viime vappuna, murhasivat Puolan sosialistisen puolueen jäsenet kaksi kommunistia. Niinikään todettiin^ että Puolan sosialistisen puolueen miiuan huomattu jäsen, so-fiislistinen kan|anedu8taja, oli lä Bcssä yhteydessä Puolati hallituksen. 8alapoIiisilaltojk$eii.. kanssa. Entä protesteeraavatko sosialistit Vsiita, kun Intiassa ammuman lal^olaisia? Työväenluokan Jäsenet muistavat myös sen, että^vastuunalaisuus Karl Liebkneo^tin ja Rosa Luxemburgin raakalaisQiaisista murhaamisista läh-keaa Saksan sosialidemokraattien kontolle. Ja monia muita työväenluokan parhaiden taistelijoiden murhia ja kidutuksia voidaan esittää, joista sosialistit ovat suoraan tai epäsuoraan vastuunalaisia. ^ Sosialistit ulvovat tällä haavaa siksi, kun ryhmä vastavaltenkumo* uksellisia joutui satimeen, j a oikeusistuimen eteen, jolta saivat oikeudenmukaisen tuomion. Mutta Neuvostoliiton työläiset eivät .protestee-raa tämän tuomion takia; sitä eivät tee myöskään kapitalististen maiden Maailman ovelin ja kokenein porvaristo, brittiläinen porv^ariäto, älysi aivan heti lokakuun vallankumouksen jälkeen, että Neuvostoliiton olemassaolo ja kehittyminen merkitsee brittiläisen valtakunnan tuhoa ja siitä syystä ne ovat suunnanneet ja suuntaavat kaikki yrityksensä Neuvostoliiton murskaamiseksi oman olemassaolonsa turvaamiseksi. ' Siitä lähtien ei brittiläinen porvaristo millään muotoa ole luopii-nut Neuvostoliiton murskaamispyr-kimyksistään. Päinvastoin, mitä kauemmin Neuvostoliitto on olemassa, mitä enemmän sosialistinen talous siellä^ kdbittyy, sitä itsepintai-semmin ja katkerammin yrittää Britannian hallitus Neuvostoliittoa eristää ja muodostaa sen ympärille kaikkien kapitalistivaltain ketjua, kunnes lopulta aika tulisi alkaa hyökkäys kansainvälisen proletariaatin etuvarustusta vastaan. Muutaman viime kuukauden aikana on brittiläinen porvaristo, kaksi-, jopa kyllin selvää puhetta. Tämä yhdessä toimiminen, merkitsisi ensi kädessä eristämistä, taloudellista saartoa ja sitte sotilaallista sekaantumista. Saksan- ballitus,: joka on viime aikoihin asti horjunut lännen ja idän välillä, on. viime kuukausien aikana osottautunut - pyrkimystä kääntyä länteen päin. Vaikkapa hallituksen vifalliifen' "san&malehdistö koettaa- Isis tämän kieltääj-on se kuitenkin osottanut kyllin selvästi sen monella tavalla, tmn. katkaisemalla taloudelliset neuvottelut ja nostamalla hurjan ulvonnan Shahtinskin jutun johdosta. Ja Saksan sosialidemokraatit vakuuttavat Steresemannille, että hän voi olla varma heidän tuestaan siinä tapauksessa, että hän lopulta heittäytyy Chamberlainin syliin. Saksa ei ole ainoa tärkeä tekijä, brittiläisten imperialistien suunnitelmissa. Ranska on saAiaan aikaan vedettävä tähän Neuvostoliittovastai-seen ketjuun. Tätä tarkotusta var-kolnukertaistuUanut yrityksiään. Ar-.ten Sir William Tyrel, Neuvostoliit-cosin hyökkäyksen ja diplomaattis ten suhteiden katkeamisen jälkeen on' niiden välittömänä päämääränä ^lut Ranskan ja Saksan vetäminen Neuvostoliittovastaiseen ketjuun. Tämän pyrkimyksen yhteydessä teki tunnettu vanhoillinen loordi Birken-head äskettäin matkansa Berliiniin. Loordi Birkenhead itse avoimesti myönsi «tarmokkaasti ajavansa — tosin kyllä "epävirallisesti", "yksityisissä" keskusteluissaan •— sitä, että Saksan tulisitoimia Suurbri-tannian j a Ranskan kanssa yhdessä Neuvostoliittoa vastaan; Sehän bn tovastaisten toimenpiteitten kannus taja brittiläisessä ulkoasiain virastossa, lähetettiin lähettilääksi Ranskaan. Ja tästä syystä koettaa Britannia esiintyä ristiriitojen sovjtte-lijdfia Ranskan ja Italian ja Ranskan ja Saksan välillä. Brittiläisten imperialistien sotaseilskailut, jotka pyrkivät kukistamaan Neuvostoliittoa, tulevat tuottamaan toiset tu-loksetf kuin sen alkuunpanijat' tar-kottivat. Sillä koko maailman työväenluokalla tulee olemaan tässä> asiassa ratkaiseva sana sanottavanaan. . vastaan j a Kuomintftngin kukistami-c e n ensimmätsenä päämääränä. Niin icauan k u n guomintang on vallassa, n i i n k a u m imperialisteilla on agenttinsa Kifnnn hallitusta ylläpitämässä, puhumassa meille "neuvotteluista' varottelemassa meitä pysj^mään a l a l lamme j a "ylläpitämään järjestystä' — sillä aikaa k u n h e salaisissa komi-teahuoneissa keskustelevat imperiali-tien kan.s5a juonista j a niitten punomisista, joilla he meitä saattavat pet-tää j a meitä juovuttaa timnottomiksi sillä aikaa kun he meidät ryöstävät verran,, joissa oli myöskin miestä vä-kevämj^ äkin, johon takertui kaksi mp<d?" osaston jäsentä. — Toverit, putlsen puhtaiksi. ImperiaUsniia vastaan taistelevien voimien joukossa ovat työläiset suuremmassa määrin kuin kutkaan muut niitä, jotka saattavat antaa voimak. k a i t a iskuja. Työläiset ovat niitä, jotk a johtavat taistelua-- itsenäisyyden puolesta. Työläisten on kokoonnuttava yhteen toimiakseen. Kutsukaa koolle jonkkokokons Ja kntsokaa koolle kalkkia työläisiä koskeva työväen- ALAS JMANIN IMPERIALISMI JA SEN Sulättoteollisuuden mekanisoituminen Yhdysvaltain sulatoissa ottavat koneet nopeasti ihmistyövoiman paikan, osottaa tilastoillaan Yhdysvaltain työtilaslojen komissioneri St4 wart. Hän kertoo, että vuonna 1925 • itsekukin Bulattotyöläinen tuotti keskimäärin viisikymmentä kertaa enemmän harkkorautaa kuin mitä hän saattaisi tuottaa semmoisilla koneilla » jotka olivat käytännössä vuonna 1850 ja lähes neljä kertaa niin paljo kuin kahdennenkymmenennen vuosisadan alussa, jolloin J . P. Morganin terästtusUa parhaillaan muodostettiin. Vuonna 1925 29,188 sulattotyö-läistä tuotti 36,700,566 tonnia harkkorautaa, siis keskimäärin noin 1,- 257 tonnia itsekutakin työläistä koh ti. Vuonna 1914 oli sulattotyöläisten lukumäärä täsmälleen sama kuin 1925, mutta he tuottivat yhteensä vain 23,332,244 tonnia härkkorau taa, siis 795 tonnia työläistä kohti. Vuonna 1919 ^öskenleli sulatoissa 43,296 työläistä eli noin 48 prosrait-tia enemmän kuin 192S, mutfö he tuottivat yian 31,015,364 tonnia harkkorautaa^ nuka summa on noin 16. prosenttia pienempi kuin 1925 tuotantomäärä. Stewartin esittämissä numeroissa ilmenee ajan vaihdetta osottavana se seikka, etta vaikka tuotannon määrä, joka vuonna 1850 o l i 5Ö4,- 245 tonnissa, on vuoteen^ 1925 ko-honnut 36,700,566 tonniin, niin s i i tä huolimatta työläisten lukumäärä, mikä 1850 j ) l i 20,298, ön mainitulla ajanjaksolla, lisääntynyt va jaalla yhdeksällätuhannella. Ja viime vuosisadan lopussa oli sulattojen palveluksessa 39,241 työläistä, siis y l i 10,000 enemmän kuin 1925, Janottaen siitä huolimatta vain 13,- 620,703 tonnia harkkorautaa. Näin ollen siis vuoden 1925 tuotantomää rän saavuttamiseksi vuodai 1899 tuotantosuhteilla, olisi siihen tarvittu enempi kuin 105,000 työläistä niiden 29,188 asemasta, jotka vuonna 1925 sen tuottivat. Näiden lukujen eroavaisuus osottaa, monenko työläisen paikan kone on vallannut neljännesvuosisadan kuluessa. Tämän yleisen - kehit}'ssuunnan suhteen lausuu Stewarl: 'Toisin sanoen tehdasteollisuus, ainakin mikäli sulatot ovat kysymyksessä, ei voi tarjota lyötä yhäti lisääntyvälle työtätekevälle väestölle. 'Itsdcunkin henkilön suhtautuminen esittämiim-me lukuihin riippuu siitä, onko henkilö kiintynyt tästä jättiläismäi' sestä. tuotannosta ja luiltei hämmästyttävän suuresta henkilökohtaisesta tuotannon määrästä johtuvaan hyvinvointiin tai onko hän etsimässä työtä. Tämänpäiväisenä probleeminamme on näiden kahden eri näkökohdan sopusointuun saattaminen." Ja siinäpä sitä onkin probleemia. (Koko' K i i n a n ' ; Työväeirfederat-^ sionin Manifesti.) Japanilainen ' Imperialismi on tunkeutunut K i i n a a n suurella' armeijalla Ja syö' p a r h a i l l a a n suihinsa uutta suurta palasta meidän maastamme. Jos haluamme ymmärtää mitä Japani tänään tekee, n i i n meidän o n muistutettava mieliimme menneis3^tä. 1895 kaappasi Japani väkivallalla Formo-sah (Taiwanin), ^ o t u n g i n . niemi, maan j a P e n h u . s a a r i ^ n Ja erotti K o rean K i i n a s t a valmistellen sen kautta sen yhdistämistä Japaniin. V . 1900 ottivat Japanin sotajoukot osaa Pek i n g i n ryöstämiseen j a Boxar-sodan korvauskiskontaan, minkä kautta K i i n a l t a puristettiin i r t i 430 miljoonaa taeUa. V . 1905 Japani kävi sotaa K i i - nan maa-alueella ja valtvsi käsiinsä Mantshurian rautatien, joka kontrolloi koko eteläistä Mäntishuriaa, muuttaen sen Kautta Idaotungin-nieml-maan japanilaiseksi siirtomaaksi. M a a . ilmansodan aikana anasti Japani h a l tuunsa Shantungin. ottaen haltuunsa rautatien aina Tsinaniin asti aivan kuten se parhaillaan tekee t^j^ään h ä p e ^ t t ö . sillä erotuksella vain. että tällä kertaa se toivoo voivansa jäädä sinne olemaan ikuisiksi ajoiksi^ V. 1915 esitti Japani myydestään kuuluisaksi tulleet 21 v a a . timustaan, joitten kautta riistettiin viimeisetkin. rippeet K i i n a n kansalli. sesta itsenäisyydestfi, sekä lahjoi Juan S h i h - k a i n allekirjoittamaan nuo vaatimukset toukok. 9 p. Versaillesin r a u - hankonferenssissa esti Japani K i i n an saamasta mitään huomiota osakseen, vaikka se o l i yksj liittoutuneista v a l loista. Ainoa huomio minkä se sai o. sakseen oli laadultaan sellaista mikä olisi tullut minkä vlholHsmaan osakr si tahans^. Washingtonin konferenssissa 1921 pakotti Japani K i i n a n tun-nustamaan kaappauksensa laillisek.si vastapalkkioksi osittaisesta ^S^iang-tungin luovuttamisesta takaisin. m L h i n Japimin pakotti toisten imt>eria-listien kateellisuus. V . 1925 sekaantui Jsipani aseellisesti K i i n a n asioihin pelastaakseen nukkensa Chang T s o J i n in Kuo S u n - l i n i n i ^ p i n o n seurauksista. V. 1927 valtasivat Japanin Joukot t a a sen Shantungin. Nyt 1928, sen Jälkeen k u n patavanhoillinen kenraali T a n a kanMiaUitus on murskannut Japanin YftltanViimCT^VgAiMRfa^n tjrÖlSisten Ja talonpoikain liikkeen kotona, vanginnut siellä y l i tuhaimen työväenluokan Johtajaa, kuristanut vallankumouksel. Ilsen liikehtimisen Koreassa j a F o r mosalla verenvuodatuksdia Ja terro. r i l l a , siirtää kenraaU Tanaka taasen Eainaan suurta armeijaa ilmeisestikin p&ättäen tällä kertaa ^niäaista sen k a p i l l e e n . J o t a ' s e Jo monta vuotta o n suussaan piureskeUut. Jiqitanin ! m - parialismi o n monien pitkien vuosien kuluessa osottautunut K i i n a n v a l l a n kumouksen verivihdUiseksL Japani on käyttänyt K i i n a a vastaan kolmea, zas. kasta asetta: Ensiksikin sotilaallista voimaa, toiseksi' taloudäUsta läpitun-keutumista Ja riistämistä j a kobnan keskuudessa pitämällä rahasta itsensä hysrviä lakeijoita Ja palkkalaisia. Japani lahjoi Juan; Shih-kain, nost a t t i valtaan Chang Tso-linin j a p i t i häntä vallassa palvelijanaan. Ja tänään Japanin imperialistit tjaasen ovat erittäin röyhkeitä siksi, että ne ovat löytäneet kiinalaisia pettiureita, jotka personallisia etujaan,, edistääkseen ovat valmiita jakamaa^, sekotta-maan Ja pettämään. omaa Kansaansa. Nämä uudet lakeijat käsittävät uuden m i l i t a r i s t i s e n . k l i k i n . Joka nimittää i t seään Kuomintangiksi. K u n Japanin armeija valtaa meidän alueitamme, h i i n Kuomlntangin petturit, jotka heille ovat tasottaneet tietä teurastamalla vallankumouksellisia voimia, vaativat kansaa olemaan alallaan ja sallimaan "heidän neuvotella sopimuk-sesta". Me varsin hyviä tiedämme menneisyydestä mitä sellainen "neuvotteleminen" merkitsee. J a ne vetoavat Kansojeniiittoonv tarjoten sille mahdollisuuden sovitella kiistaa, vaikk a Ue Varsin hsrvin tietävät, että J a pani itse on yksi Kansojenlilton pää-valloista Ja että tuo liitto ei ole m i tään muuta kuin imperialistien unioni, jonka tarkqtuksena on tukahut-taa K i i n a Ja toiset heikommat kansat. Ne vetoavat imperialisteihin itseensä, etsien oikeutta, mutta samaan aikaan ne riisuvat K i i n a n kansan aseita! Tämä on petturien käyttäytymistä, pet-tureitten jotka jb tiahän mennessä o-vät maansa ms^yneet viholliselle! K u k a saattaa olla yllätetty K u o m l n tangin nyk3isesta petoksesta kun muistamme, että Kuomintang y l i vuoden ajan on hajottanut j a murskan, nut kaikkia K i i n a n kaiisanjoukkojen vallankumouksellisia Järjestöjä, telot-taen kymmeniä- j a satojatuhansia v a l lankumouksellisia työläisiä, jotka yk. slstään ollevat olleet kykeneviä käymään voitokasta sotaa K i i n a n vallan-kUn^ ouksen^ puolesta?' K u n Kuomin-taiig^ älkol' hävittää ammattiunioita, talonpoikain unioita Ja kaikkia k an san järjestöjä, k u n se kielsi kaikki kongressi "päättStnf än: Kalkkien J a . n i n tuotteiden Ja kaupan poikotta-mlsesta! Lakosta kaikissa japanilaisissa tehtaissa! Japanin ajamisesta pois Shantun-glsta! Mantshurian ottamisesta pois j a i » - nilaisten imperialistien käsistä! K a i k k i e n Japanin anastamien kon. sessionlen peruuttamisesta! K a i k k i e n ekstraterritorilaisten o i keuksien Ja ^täarvoisten sopimusten poistamisesta! N i i t t e n kenraalien j a mandariinien kukistamisesta, jotka muodostavat Kuomlntangin hallitulcsen! Alas imperialismin lakeijat! Perustakaa K i i n a n työläisten Ja t a lonpoikain hallitus. Joka yksin kykenee imperialistit saattamaan häviölle! Japanin työläiset j a talonpojat, nouskaa joukkoprotesteihin Ja mielenosoituksiin! Eläköön Japanin vallankumoukselliset työläiset j a talonpojat! Englannin. Ranskan ja Yhdysvalt a i n työläiset, auttakaa meitä kukista^ maan imperialistiset vallat! Eläköön K i i n a n vallankumous, joka viedään työläisten j a talonpoikain t oL mesta voittoon! Eläköön maalhnanvallankumous. Joka licuisilcsl ajoiksi tulee murskaamaan kaikki imperialistiset vallat! ' (ADekirJoitus) Koko K i i n a n Työväen federatslonl. Sou Chao-jen, puheenj. I i Mto, sihteeri. Ylehien Tysmenmeren maitten A m - nlattiunioltten sihteeristö Huang Pln. puheenj. M . Kawasakl. slht. E a r l Browder, slht. (Yleinen Tyynenmeren maitten Ammattlunloitten Sihteeristö edustaa: Australian Ammattlunloitten Neuvostoa; Indonesian Työväenjärjestöjen Federatslonia; Koko KUnau Työväenjärjestöjen Pederatsloonla; j a p a n i n Ammattlunloitten Neuvostoa; Korean Työväenjärjestöjen Pederatsloonla; PUippiinlcj Työväenkonres- Sla; Koko Venäjän Ammattlunloitten Neuvostoa; Englanf i n Kansallista Vähenimlstölllkettä; Hanskan Yleistä Työväenlilttoa (Confederation Gene-rale du T r a v a i l ) ; Amerikan Ammattlunloitten Vallstuslllttoa). — SJK.T. onko se meidän osaston päätös, että kan tulee väkijuomia haa,1in ympärille, että me ollaan ensin itse niitä nauttimassa. Eikös me ole puolueosast on kokouksissa tehty monta kertaa päätöksiä, että pois väkijuomat haalin ympäriltä j a osaston jäsenten kes ki4besta. Samana iltana satuin olemaan haalista ulkona j a näin. k un Vairrf toveritarta meni erään auton lyovaenpoolQstos luokse, jossa pidettiin kovaa ääntä ja nämä foverittaret käskivät poistumaan auton haalin maalta kaikkine väkijuo-naineen. Vaan mitäs ollakaan — a u tosta kun alettiin antaa sanoja näille toverittarille, n i i n oikein tuntui kauhealta kuulla täjrsUkälsten ihmisten suusta sellaista. E l luulisi .kehtaavan eikä viitsivän päästellä nafshenkllöille n im rivoja sanoja. J a kaiken kukkuraksi joukossa oli kaksi puolueosas. tomme "tietoisempaa" jäsentä. Se oU vielä kummallista ajatella, k u n he e i . vät saattaneet tulla edes puolueosast on kokoukseen timnustamaan rikos, taan, vaan menivät ruikuttamaan e i - puolueen Jäsenille kaupungissa. Se o-sottaa, että "maan v e l l i " on rakkaam pi näiUe k u i n puolueaslat. Pitäisi sitä juontia rajottaa. sillä ei haali ole m i kään kapakka, sillä onhan meidän järjestysmiehinä oUut kyllin paljon tekemistä toiskielistenkin kanssa sen saman paheen takla.'^ Haluan huomauttaa myös Finlandin suomenkielisille nuorille miehille, etteivät he ottaisi meistä vanhoista esi merkkiä, esiintyä Ukaverho silmäterän päällä. Mainitsen vielä meidän kulutusren. kaan liikeasioista. Se menee kokolailla hyvin eteenpäin, vaikka onkin pieni kannatus. S i l t i k i n tavaran vaihtoa kuun ajalla osoittaa seuraavat numerot: tuloja $1295.44, menoja $1269.76. Eikös olekm tullut liikettä kokolailla, kun ottaa huomioon nämä 14 jäsentä, jotka tekivät ostoksensa omasta kaupasta. Kulutusrenkaan kokous oli 8 pnä helnäk.. Jossa v a l i t t i i n uusi j p h - tokimta seuraavalle puolelle vuodelle Siihen tuli valituksi seuraavat: E m i Ranta, Roosa Lampi, Hanna Neil. Siis kaikki pikkumaisuus pois, j a tullcaa kannattamaan omaa kauppaa. Se on avoinna joka perjantai iltapäivällä kello Uolmesta kuuteen. Sellä teitä p aL velee Roosa Lampi j a ottaa uusia Jä. seniä vastaan $10 dollarin jäsenmak sulia. — Uutisten kirjoittaja. kansan liikkeet, k i m ^ pani käytäntöön valkoisen terrorin, n i i n se" o l i hetki, jolloin Kutsnintang antautui imperiallstdlle: Noudattaen Japanin Ja SiiurJÖritannian määräyksiä se katkaiä suhteensa Neuvostoliittoon, K i i n a n vallankumoukscm ainoan voimakkaan 37stävän kanssa. J a sUnä syy miksi imperialistit nyt tuntevat itsensä n i i n voimakkaiksL imperialistit ajattelevat näet, että K l i h a n kansa neksi K i i n a n Julkisten virfeamjoitten oh tehty n i i n heikoksi Kuomintangin toimesta, että imperialiE^t saattavat hyökätä K i i n a a n tarvitsematta pelätä siitä itselleen koituvan vakavia selkkauksia. K i i n a n kansa, työtätekeiräit Joukot ovat k d i a kaikkiaan päättäneet oUa mtrihiTifcftftn alistumatta imperialisti, eh valtauksen alaisuuteen. M e t i i l e m me sitä vastaan taisteleinaiEm siksi kunnes viimeinenkin henkilö meistä on kuollut. M e tulemme taistelemaan Tr^ncMft niitä TOStsan, Joflm toimivat imjperialistien ajdkoirixiia. J a tänään Finland, Ont. P A I K K A K U N T A M M E ELÄMitSTÄ Jos nyt koettaisin tä3^tää tehtäväni koska täältä näkyy niin harvoin uutisia Vapauden palstoilla. Osaston toiminnasta vain mainitsen, että k o koukset on pidetty säännöllisesti. Vaan en ymmärrä, että mikä on syynä kun osanotto kokouksiin on n i i n laimea. K u n oU puollvuosikokous, niin S. J . osaston virkailijoita ei tahtonut saada millään seuraavalle vuosipuoUskoL le. E n jmimärrä sitä, että onko se o-saston toiminta niin raskasta ettei voi tehtäylä ottaa. Ajatellaan vain, että meneehän sinne ne entiset v i r k a l - Ujat, tehkööt niistä edelleenkin v i r - kaiu jolta, sillä nehän ovat tottuneita tehtäviin. — Vaan ei se ole n i i n . Veit. tous pois! Osaston. puollvuosikokous oli 1 päivä heinäkuuta, jdssa~ oli paljon asioit a keskusteltavana. PuollvuosirapoH;. ti h3rväksyttiin tilintarkastajain lausunnon perusteella ja myönnpttUn johtokunnalle tUivapaus. Sitten tuli johtokunnan valinta, johon tulivat seuraavat henkilöt: pöjrtäklrjuriksl Roosa Lampi, jäsenkirjiuriksi B. Söderholm, puheenjohtajaksi, Emil R a n ta, lehti, j a ktrjalUsuiis-asiamieheksi Törönen. K p : n kyläkomitea piti kokouksensa, Jossa keskusteltiin soluista tuotuja a-slolta. Ensin oli v i r k a i l i j a i n 'valinta. Kyläkomitea asetti m3rös kaksi toveria puoluekurin alaiseksi väkljuomi. en nauttimisesta osastoni JuhlatOai-suuksissa 2 kmm ajaksi. Nimet Jääköön mainitsematta tällä kertaa. Mainitsen vähän niistä juhannusjuhlista, jotka oli oikein stivot jtdilat koko päivän. Jota täällä Finlandissa ei ole ennen tapahtmiut. Ohjelmaa ei <dlirt muuta k u i n vähän urheilua koko p i t o n a päivänä. Vaan ätä vanhaa lattian silitystä kesti koko lAlvSn. Ohjelman kerääjälle halutaan antaa vähän muistutusta tulevaisuuteen nähden, että pitää huolen tehtäväs. tään. Tietysti ohjämaa olisi oUut, kos. k a ' kuulin monen sanovan, että o h - Jäma jäi suorittamatta, t a i t d s i n s a - hocätt ~ t a i m i n .. Vaan sitten mentiin vielä U l a l la uudestaan faaalille^ jossa Mrs. Lampi öttl' ohjelman kerääjän paikan. Ja n i i n eätettiin ohjelmaa monta nume.' Chase River, B. G. SACCO-VANZETTI MUISTOJUHLA Ladysmithin. Cob Treen Ja Chase Rlyerin yhteisen • kaupunkikomitean kokouksessa päätettiin viettää Sacco- Vanzettl-mulstojuhlaä 19 päivänä elokuuta Oyster Bay'ssa, alkaen kello 11 ap. Jos sattuu huono Ilma, n i i n sitten Ladysmithin h a o i l l a samaan aikaan. Ohjelmasta' y j n . j u h l a n järjestelystä huolehtii sitä varten yalittu komitea, joka myös siltä tiedottaa lähemmin paikallisesti. Tulot Juhlista lähetetään Canadan työväen puolustusliitolle. - T/öläistoverit, kunnioittakaamme edesmenneiden, märtts^jrlemme Saccon j a Vanzettln, elämää, taisteluja, kärsimyksiä ja kuolemaa, niin saapukaamme joukoilla Järjestettyihin muistojuhliin. He, Sacco Ja Vanzettl, edustivat meitä, ' työväenluokkaa, viime sankarlhetkeensä saakka. eläessään tarmokkaasti . toimien kansalaistensa keskuudeW Joukkoliikkeen hyväksi, jonka tähden joutuivatkin vainotuiksi. He miehuullisesti kestivät kärslmyk-sensä. sortumatta astuivat kuolinkammioon, tietoisesti kävivät marttyyrikuolemaansa rahavallan lakien p a - koittamana, tyydsrttääkseen sortajaluokan veren janoa. Heillä oli jalo, puhdas tunto. Niin vähäpätöisiltä kuin ehkä näyttivätkin persoonallisesti, niin kuitenkin koko maailma sai tietää, että he taistelivat ihmiskunnan vapautuksen puolustajien riveissä. "Oikeuskuulustelujen' aikana Sacco sanoi:*"Minä luotan a i noastaan työväenluokan voimaan". — Siis rehellisesti jokainen työläinen näyttäkäämme, että kuulumme työväenluokkaan Ja luottakaamme sen voimaan, heidän sanojaan käyttäen. He ovat osansa täjrttänefet, nyt oh mei. dän vuoromme. Olkaamme rohkeita, uskollisia Ja väsymättömiä aatteemme puoltajia. —! Rosegrove, Ont. HKIkK» P U U R U S E N R U U M I S LÖYD E T T Y ROUND-JÄRVESTÄ Vapauden lukijat muistavat k un kerrottiin Heikki Puurusen hukkumisesta vUme marraskuun 14 p. Round-järveen. Tapahtumaa ^ ollut kukaan näkemässä, vaan tutkimukset erittivät,. että hukkuminen oli tapahtunut. Njrt heinäkuun 3 päivä eräät rans-kalaisej; keräsivät järveen levenneitä tuMda. Noin 15 jalkaa etäälle veden pinnasta, kuivilleen jääneen t u k i n v i e ressä, he tapasivat miehen ruumiin. Joka vaatteista tunnettiin Heikki P u u . msen ruumillcsL TÄhommtn tarkastettua löydettiin vainajan kello taskusta, joka oli lopettanut käyntinsä 5.18 Ja siis määrää .tarkemmin hukkumisen a j a n U^iahtuneeksi mainitun ^ v ä n maila. Tiedettiin myöskin vainajalla oUeen mukana rahaa noin $100.00. S e telirahat oU lionneet Ja liuenneet, että käärön sisältä saatiin aInt»staLan yksi dollarin j a yksi viiden demarin seteli. Joiden numerot voidaan eroittaa. N e k i n aivan hajoamistilassa. Hopearahat olivat sellaisenaan. Vainajan Jäännökset toimitettiin Swastlkan ^ u t a n s m a a l l e tk. 7 päivä, omaisten y j n . ssiattamana. TTnm^flnf. N A T I O K A t M I N E B S R E U E F CÖ» M I T T E E N E D U S T A J A N M A E T I X* H E N D R I C K S O N I J I N i ^ T K A . O H J E L M A Heinäkunlla: TSmmins 22 i a 25 n Pottsville 23 n So. Porcupine ..• 24 h Connaught Station 26 « B i u r i t t 27 n Sudbury 28 l£vack 29 n Creighton Mlue 33 J[ Long Lake 3^ ^ Eloknnlla: Wanup f^. , _ j Whltefish f.. 2 n Beaver Lake 3 „ Espanola. Station ^ 4 „ Bruce Mines .A... 5 „ Sault Ste. Marie, Ont. et! Sault Ste. Marie, M i c h . . . . . . . . . 7 T Sokerlsaari, M i c h . 3 p Yllämainituilla paikkakunnilla py. detään ottamaan - huomioon tämä matkaohjelma ja Järjestämään illan, viettoja eli iltamia, sekä huolehtL maan ilmotukslsta, että kalkista ryhmistä saapuisi mahdollisimman lukuisat k u u l i j a k u i ^ t seuraamaan mitä klvlhiilenkalvajien y l i vuoden kestänyt lakkotaistelu on opettanut, on välttämätöntä tietää mitä koUlakko-rintamalla tapahtuu. K a i k k i mukaan avustamaan lakkolaisia heidän taistelussaan kuuden-timtlsen työpäivän saamiseksi j a palk-katasonsa tukemiseen, että olisi mahdollisuus elämän välttämättömyyden säilymiseen. Yllänimitetyn komitean Toronton keskuksen puolesta. Toveruudella: • Martin 'Hendrickson. olttaa toimitusta läsnäolollaan, mutta lääkäri Ja hautaantoimittaja kielsivät sen, koska ruumis oli Jo hyvin mätä. nemistUassa. eikä ihme. koska vainaj a ehti olla järvessä 8 kuukautta. K i m vainaja hukkui, n i i n tapausta el ollut kukaan näkemässä, ja "hyvät Ihmiset" ovat hänen katoamisensa Johdosta nostaneet yhtä ja toista Juttua. M.m., että vainaja olisi työskennellyt talvella Cochranen ympäristön kämpillä, ^kä multa juttuja. Noitten huonojen Juttujen levlttäml. sellä Qn todennäköisesti tarkoitettu loukata vainajan vaimoa Ja koko perhettä, inutta erikoisesti tarkoitettu tuoda lisää surua perjheeseen, josta huoltaja uupui. N o i n 11 vuotta sitten samalta perheeltä eräs toisenkielinen tappoi Ce-baltissa 5 vuotiaan poikalapsen. Sulon, heittämällä kivellä j ä ä h ä n ' iu(Äetta-' vastl. Satamalyöläisten suur-taistelu Kuljetustyöntekijäin Hitosta ilmoite-t a a n t.k. alussa seuraavaa: Tilanne satamissa on edelleen muuttumattomana. Rikkureita tulee j a me-liee yhtenään, mutta työt eivät vaan ala luistamaan. Työnantajat' ovat koko lakon ajan säännöstelleet laivojen tuloa, mutta, siitä huolimatta on niitä ruuhkassa, koska jokainen laiva, siitä l^uolimatta, että työtä yritetään tehdä läpi vuofokaudeö, viipyy satamassa S—3 v i i k k o a y l i määrääjästään, jos saavat lastia ensinkään. Liikennöitsijät Ja lopuksi maan k a i k k i asukkaat saavat hyvin kalliisti maksaa rantaherrojen itsekkyyden kustannukset, sillä jokainen päivä satamalakkoa maksaa herroille huikeita summia. Rikkureita tarvitaan tavallisesti 3—4 miestä yhden tottuneen lastaajan tilaUe, j a sittenkään eivät työt tule tehdyksi. Sosiallmlnlsteriö on erinäisten virkamiesten kautta koonnut tilastoa t i - lanteesta satamissa. Virkamiehet ovat antaneet tietonsa ministeriöön sellaisina kun ne ovat kuulleet työnantajilta, j^tkalsoettavat pitää yllä väärää t i - laimekuväa, koska ovat alkaneet pelätä niiden, jotka heidän rettelöimisensä saavat maksaa, alkavan kiinnittää asiaan huomiota sitä mukaa kun lastaus j a purkausmaksut kohoavat, sekä t a varat jäävät perille toimittamatta. Sosialiminlsteriön tilastosta puuttuu kokonaan luettelo siitä kuinka monta l a i v a a e i ole saanut lastia j a siitä syystä lähteneet täältä tyhjänä, suuri-ko on viennin vähemmyys siitä mikä se olisi. Jos tavallinen työväki olisi satamissa J.xi.e. k a i k k i lakon vaikutusta valaisevat tiedot. Todellisuudessa on tilanne _ käynyt yhä huonoiiimaksl se merkitsee taistella' impaäalistelafrca. J a t u l i p a illalla autojakin Jonkun laskettiin seppeleitä seuraavilta t o v e r i l t a : Mrs. Ja Bfr. U t u n e n , Mrs. Ja a i r . vraa^nen, Mrs. J a M r . Pulkkinen. M r . M a r t t i l a , s ä ä vainajan leskeltä ja lapsilta. Vainajalla ÖB s u i n i toverip i i r i Ja olisi ihmiset halunneet k u n n i. työnantajain kannalta katsottuna. Lakkolaisten keskuudessa vallitsee täydellinen yksimielisyys siitä, että pn«ginfi ehdoilla' ei]enää koskaan pal a t a työhön, v a a n työehtosopimus ko. roitettuine palkkoineai on aikaansaatava, vldEöön taistelu siltä alkaa Ja ulurauksia miten paljtm tahansa. Mcmet liikennSitsIJät maan eri puo. IHta ovat J a t k u v a s i ilmoittaneet ole. vansa valmiit byvSteymään tjröehto-s(^ dmukseh Ja työläisten esittämät kohtuulliset palkat;^ rAvnstustoiminfa on saatu järjestett y tyydjrOävBlIä tavalla. Ja on liitolla tateet siitä, että Jroroitettua avusteista vcddaan kaikille lakkolaisille Jakaa. Ulkämailta äapuu edelleen tietoja avUstuBtolmcnpltelstä. J(tfhln veijesjär. JestSt'eri maissa ovat ryhtyneet. Mer- Mtföviinpiä niistä OTat boikottitoimen-piteet, eimen icnnnct^ boikotti Englannissa.' '.'.^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280720 |
Description
Title | 1928-07-20-02 |
OCR text |
8iva2 Perjantaina, hdnäk. 20 pinä— Friday, Jqly 20 No. 152 — I92g
1
PAUS
A . VAASA. B. A. E- PEHKOSE.V,
T O I M I T T A J A T :
TZXHUXES. H. SULA-
. VAPAUS fLibertr)
Tbe oslr' oif«3 of FnuUb Vcrtcr» ia Casada. PsLUjbed dtHr st SatSicrri Ootaie.
ttKOTDSHINSAT VAPACOESSAi
lUmOaocaluet flJ» Ic«m. <2J>0 fcaU Icrua. — A*ioI!iMaoBO«sonmot«kKt SOe. DalaUtstsaa. —
IBMunsmnoilaotaluet SOe. kem, 11X0 S iMitu. — SrBtjrmliliBOtakaet UM lt«rt«. |2X0 J konas. —
AriMnilBMtskiet <2J» km>. S34i0 kakil kertaa. — KiitosUsetxkact SijOO kota. — KsolaaaiulaiXak-
Mt t£tK kcrU. SOe. U(iiB«jcaa kiitotlssMclU tai salKoräraruZ. — Halsuaotivdut }• rMrtebBotakaet
H i f y i i n i . «1.00 k o l a * ktru*. — TtSipSääauiuaifea ja UmotsMCcottaorica oo. rttäimr-a, tZbatctUTZ
dMtsAiaU ctakSHca. — TiUakaia. Joita at «coraa nha. ci talla U\rtt1miiM. paild t«lrttfi««r«. JoOU
TILAUSHOTfAT:
1 *k. « 4 ^ • kic I Z J O , S kk. R.75 ia 1 kk. »1X0. — Tkdyarabt^ }a-aSoMOlat
1 «k. ««JOO, t I L » J O . S kk. «2X0 ia 1 kk. n x o .
- Lrbteea aiotut Hmornlrift pitää oUa koouorina kcUo « ip. ilxantjim*ittria cdleUiaeoä aikipäiTiaä.
• 4 « > t o CsiailMt libcrtj BoiUiac 33 Loraa Slract. PakaUa SS6W.
Y4«a4ca kcstuni: Ubatf B«il42a«. 35 Ixxtaa St. Pa&alia U 3 S . PottioMai Box 6», SaAxcrr. Ost.
CaaataladTtitiaiac rataa 7Be. per eol. isck. Mialamm cfaarg» f ar itsite laa*
to tU btt adraitUKac aiadiaa aaKHV dk« TiaaiA PcopJa la Caaada.
tOcm Tie. Tk« Vapaas
Iba «tl* aOIoia takaaaa aaa tuXaatU aaamnaaca UrjMaeaasa, kidetttl;» «
tm nti 1 Ha cfaaaUii J. V . KANNASTO. liikkacakohaja.
r^flTtu UlkkcoAoitaits
Donetsin salaliittolaisten tuomiot ja
sosialistien '^prdtestiiilvonta'' ^
työläiset Vain ne ihmiset protes-teeraavat,
jotka ovat kätensä tahran
neet työläisten verellä.
Milloin hyvään vastavallankumo»
ukselliset ovat joutuneet kuulusteltaviksi,
ovat sosialistit olleet erittäin
huolissaan heille, langetettujen
tuomiiMden suhteen. Esim. spsiaali
vallankumouksellisten- jutun kuulustelun
ja syytetyille langetettujen
tuomioiden suhteen, mitkä tyoläbet
vielä hyvin muistanevat, sosialistit
protesteerasivat "ihmisyyden" ni
missä. Nyttemmin, Donetsin salaliittolaisille
langetettujen tuomioi'
den takia, sosialistit. jälleen protes'
teeraavat saman "ihmisyyden" ni
'missä.. Mutta neirvostohallitus ei
kavahda mpisista protesteista, vaan
entistä tehoisammiii puolustaa proletariaatin
vallankumousta ja työ-väenjoukkojen
etuja.
Donetsin juttua on pidettävä uutena
voittona', proletariaatin vallankumoukselle.
Sillä aivan samaten
kuin imperialistien sotajoukkoja vastaan
ryhdyttiin tappelemaan ja suor.
riuduttiin siinä voitolla, kukistamalla
perinpohjin ivrangelit, koltsha-kit,
denekinit ja muut imperialismin
agentit; aivan s^aten kiiih taloudellinen
saarto murrettiin, niin samaten
on nyttemmin myös Donetsin
insinöörien, toimeenpanema taloudellinen
; vastavallankumous tullut
voitetuksi. _ ; ,
Ttässä Donetsin insinöörien jutun
käsittelyssä osotetliin, että insinöör
rien toimeenpaneman .^aboteerauk-seh
tukena olivat imperialistiset hallitukset
ja yksityiset kapitalistiset
liikelaitokset. Näiden toimesta oli
Donetsin insinöörejä lahjottu/ja rahastettu
tekemään kirottua työtään.
Muutamat insinööreistä oli havaittu
syyllisiksi monien työläisten kuolemaan
konsalaissodari aikana. Näinä
insinöörit joutuivat tilille ja saivat
oikeudenmukaisen rangaistuksen. Ja
•Neuvostoliiton työläiseN sajivat merkitä
kirjoihinsa taasen yhden uuden
voiton.
TJtvokoot sosialistij! Ennemmin
tai myöhemmin saapuu se päivä,
jolloin työläiset antavat heille tosi
aihetta; ulvomiseen.
T H E WoRKER.
jonka tuotantovälineiden kehitys on j kumouksella- Sille muokkaa maa-esiin,
loihtinut ja jota ei voida ratkaista
millään muulla keinolla kuin
kapitalistisen järjestelmän kukistk-'
misella, yhteiskunnallisella vallan-perää
konetekniikan kehitys ja voittokulku
ei vain sulattoteollisuaden
alalla* vaan myös kaikilla muilla
tuotannonhaaroilla.
Englannin yhtdlsrintamapuuhat neuvostovaltaa
vastaan
Donetsin salaliittolaisten juUu On
päättynyt ja saboteeraajille on tuomiot
julistettu. Heille langetettujen
kuoleman- ja vankilatuomioiden johdosta
ovat sosialistit kohottaneet
prolestitulvan Neuvostoliiton oikeuslaitoksia
vastaan. Näin tehdessään
seuraavat sosialistit ta\'anmukaista
menetelmäänsä, jota he poikkeuksetta
noudattavat silloin^ kun työväenluokan
viholliset saavat heille kuu
luvan annok^n. Multa kuinka välinpitämättömiä
ovat sosialistit »illoin,
kun kapitalistiset oikeuslaitofc-set
julistavat murha- tai vankilatuomioitaan
työläbille. Viimeksimaini-tussa
tapauksessa eivät sosialistit
prptesleeraa; päinvastoin ovat he
monessa tapaufeessa halukkaita
avustamaan porvaristoa tämän katalissa
toimenpiteissä. Protesteera-sivatko
sosialistit Kiinan työläisten
ja talonpoikain veristä teurastusta
vastaan? Eivätkö Bulgarian sosialistit
yhdessä porvariston kanssa
teurastaneet tuhansia vallankumouksellisia
ja vanginneet j a kiduttaneet
niinikään tuhansia? Aivan äskettäin,
viime vappuna, murhasivat
Puolan sosialistisen puolueen jäsenet
kaksi kommunistia. Niinikään
todettiin^ että Puolan sosialistisen
puolueen miiuan huomattu jäsen, so-fiislistinen
kan|anedu8taja, oli lä
Bcssä yhteydessä Puolati hallituksen.
8alapoIiisilaltojk$eii.. kanssa. Entä
protesteeraavatko sosialistit Vsiita,
kun Intiassa ammuman lal^olaisia?
Työväenluokan Jäsenet muistavat
myös sen, että^vastuunalaisuus Karl
Liebkneo^tin ja Rosa Luxemburgin
raakalaisQiaisista murhaamisista läh-keaa
Saksan sosialidemokraattien
kontolle. Ja monia muita työväenluokan
parhaiden taistelijoiden
murhia ja kidutuksia voidaan esittää,
joista sosialistit ovat suoraan
tai epäsuoraan vastuunalaisia. ^
Sosialistit ulvovat tällä haavaa
siksi, kun ryhmä vastavaltenkumo*
uksellisia joutui satimeen, j a oikeusistuimen
eteen, jolta saivat oikeudenmukaisen
tuomion. Mutta Neuvostoliiton
työläiset eivät .protestee-raa
tämän tuomion takia; sitä eivät
tee myöskään kapitalististen maiden
Maailman ovelin ja kokenein porvaristo,
brittiläinen porv^ariäto, älysi
aivan heti lokakuun vallankumouksen
jälkeen, että Neuvostoliiton olemassaolo
ja kehittyminen merkitsee
brittiläisen valtakunnan tuhoa ja siitä
syystä ne ovat suunnanneet ja
suuntaavat kaikki yrityksensä Neuvostoliiton
murskaamiseksi oman
olemassaolonsa turvaamiseksi. '
Siitä lähtien ei brittiläinen porvaristo
millään muotoa ole luopii-nut
Neuvostoliiton murskaamispyr-kimyksistään.
Päinvastoin, mitä
kauemmin Neuvostoliitto on olemassa,
mitä enemmän sosialistinen
talous siellä^ kdbittyy, sitä itsepintai-semmin
ja katkerammin yrittää Britannian
hallitus Neuvostoliittoa eristää
ja muodostaa sen ympärille
kaikkien kapitalistivaltain ketjua,
kunnes lopulta aika tulisi alkaa
hyökkäys kansainvälisen proletariaatin
etuvarustusta vastaan. Muutaman
viime kuukauden aikana on
brittiläinen porvaristo, kaksi-, jopa
kyllin selvää puhetta. Tämä yhdessä
toimiminen, merkitsisi ensi kädessä
eristämistä, taloudellista saartoa ja
sitte sotilaallista sekaantumista.
Saksan- ballitus,: joka on viime aikoihin
asti horjunut lännen ja idän
välillä, on. viime kuukausien aikana
osottautunut - pyrkimystä kääntyä
länteen päin. Vaikkapa hallituksen
vifalliifen' "san&malehdistö koettaa-
Isis tämän kieltääj-on se kuitenkin
osottanut kyllin selvästi sen monella
tavalla, tmn. katkaisemalla taloudelliset
neuvottelut ja nostamalla
hurjan ulvonnan Shahtinskin jutun
johdosta. Ja Saksan sosialidemokraatit
vakuuttavat Steresemannille,
että hän voi olla varma heidän
tuestaan siinä tapauksessa, että hän
lopulta heittäytyy Chamberlainin
syliin.
Saksa ei ole ainoa tärkeä tekijä,
brittiläisten imperialistien suunnitelmissa.
Ranska on saAiaan aikaan
vedettävä tähän Neuvostoliittovastai-seen
ketjuun. Tätä tarkotusta var-kolnukertaistuUanut
yrityksiään. Ar-.ten Sir William Tyrel, Neuvostoliit-cosin
hyökkäyksen ja diplomaattis
ten suhteiden katkeamisen jälkeen
on' niiden välittömänä päämääränä
^lut Ranskan ja Saksan vetäminen
Neuvostoliittovastaiseen ketjuun. Tämän
pyrkimyksen yhteydessä teki
tunnettu vanhoillinen loordi Birken-head
äskettäin matkansa Berliiniin.
Loordi Birkenhead itse avoimesti
myönsi «tarmokkaasti ajavansa —
tosin kyllä "epävirallisesti", "yksityisissä"
keskusteluissaan •— sitä,
että Saksan tulisitoimia Suurbri-tannian
j a Ranskan kanssa yhdessä
Neuvostoliittoa vastaan; Sehän bn
tovastaisten toimenpiteitten kannus
taja brittiläisessä ulkoasiain virastossa,
lähetettiin lähettilääksi Ranskaan.
Ja tästä syystä koettaa Britannia
esiintyä ristiriitojen sovjtte-lijdfia
Ranskan ja Italian ja Ranskan
ja Saksan välillä. Brittiläisten
imperialistien sotaseilskailut, jotka
pyrkivät kukistamaan Neuvostoliittoa,
tulevat tuottamaan toiset tu-loksetf
kuin sen alkuunpanijat' tar-kottivat.
Sillä koko maailman työväenluokalla
tulee olemaan tässä>
asiassa ratkaiseva sana sanottavanaan.
.
vastaan j a Kuomintftngin kukistami-c
e n ensimmätsenä päämääränä. Niin
icauan k u n guomintang on vallassa,
n i i n k a u m imperialisteilla on agenttinsa
Kifnnn hallitusta ylläpitämässä,
puhumassa meille "neuvotteluista'
varottelemassa meitä pysj^mään a l a l lamme
j a "ylläpitämään järjestystä'
— sillä aikaa k u n h e salaisissa komi-teahuoneissa
keskustelevat imperiali-tien
kan.s5a juonista j a niitten punomisista,
joilla he meitä saattavat pet-tää
j a meitä juovuttaa timnottomiksi
sillä aikaa kun he meidät ryöstävät
verran,, joissa oli myöskin miestä vä-kevämj^
äkin, johon takertui kaksi
mp |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-07-20-02