Vapaus, July 20, 1928

              8iva2 Perjantaina, hdnäk. 20 pinä— Friday, Jqly 20 No. 152 — I92g
1
PAUS
A . VAASA. B. A. E- PEHKOSE.V,
T O I M I T T A J A T :
TZXHUXES. H. SULA-
. VAPAUS fLibertr)
Tbe oslr' oif«3 of FnuUb Vcrtcr» ia Casada. PsLUjbed dtHr st SatSicrri Ootaie.
ttKOTDSHINSAT VAPACOESSAi
lUmOaocaluet flJ» Ic«m. <2J>0 fcaU Icrua. — A*ioI!iMaoBO«sonmot«kKt SOe. DalaUtstsaa. —
IBMunsmnoilaotaluet SOe. kem, 11X0 S iMitu. — SrBtjrmliliBOtakaet UM lt«rt«. |2X0 J konas. —
AriMnilBMtskiet <2J» km>. S34i0 kakil kertaa. — KiitosUsetxkact SijOO kota. — KsolaaaiulaiXak-
Mt t£tK kcrU. SOe. U(iiB«jcaa kiitotlssMclU tai salKoräraruZ. — Halsuaotivdut }• rMrtebBotakaet
H i f y i i n i . «1.00 k o l a * ktru*. — TtSipSääauiuaifea ja UmotsMCcottaorica oo. rttäimr-a, tZbatctUTZ
dMtsAiaU ctakSHca. — TiUakaia. Joita at «coraa nha. ci talla U\rtt1miiM. paild t«lrttfi««r«. JoOU
TILAUSHOTfAT:
1 *k. « 4 ^ • kic I Z J O , S kk. R.75 ia 1 kk. »1X0. — Tkdyarabt^ }a-aSoMOlat
1 «k. ««JOO, t I L » J O . S kk. «2X0 ia 1 kk. n x o .
- Lrbteea aiotut Hmornlrift pitää oUa koouorina kcUo « ip. ilxantjim*ittria cdleUiaeoä aikipäiTiaä.
• 4 « > t o CsiailMt libcrtj BoiUiac 33 Loraa Slract. PakaUa SS6W.
Y4«a4ca kcstuni: Ubatf B«il42a«. 35 Ixxtaa St. Pa&alia U 3 S . PottioMai Box 6», SaAxcrr. Ost.
CaaataladTtitiaiac rataa 7Be. per eol. isck. Mialamm cfaarg» f ar itsite laa*
to tU btt adraitUKac aiadiaa aaKHV dk« TiaaiA PcopJa la Caaada.
tOcm Tie. Tk« Vapaas
Iba «tl* aOIoia takaaaa aaa tuXaatU aaamnaaca UrjMaeaasa, kidetttl;» «
tm nti 1 Ha cfaaaUii J. V . KANNASTO. liikkacakohaja.
r^flTtu UlkkcoAoitaits
Donetsin salaliittolaisten tuomiot ja
sosialistien '^prdtestiiilvonta'' ^
työläiset Vain ne ihmiset protes-teeraavat,
jotka ovat kätensä tahran
neet työläisten verellä.
Milloin hyvään vastavallankumo»
ukselliset ovat joutuneet kuulustel­taviksi,
ovat sosialistit olleet erit­täin
huolissaan heille, langetettujen
tuomiiMden suhteen. Esim. spsiaali
vallankumouksellisten- jutun kuulus­telun
ja syytetyille langetettujen
tuomioiden suhteen, mitkä tyoläbet
vielä hyvin muistanevat, sosialistit
protesteerasivat "ihmisyyden" ni
missä. Nyttemmin, Donetsin sala­liittolaisille
langetettujen tuomioi'
den takia, sosialistit. jälleen protes'
teeraavat saman "ihmisyyden" ni
'missä.. Mutta neirvostohallitus ei
kavahda mpisista protesteista, vaan
entistä tehoisammiii puolustaa pro­letariaatin
vallankumousta ja työ-väenjoukkojen
etuja.
Donetsin juttua on pidettävä uu­tena
voittona', proletariaatin vallan­kumoukselle.
Sillä aivan samaten
kuin imperialistien sotajoukkoja vas­taan
ryhdyttiin tappelemaan ja suor.
riuduttiin siinä voitolla, kukistamal­la
perinpohjin ivrangelit, koltsha-kit,
denekinit ja muut imperialismin
agentit; aivan s^aten kiiih talou­dellinen
saarto murrettiin, niin sa­maten
on nyttemmin myös Donet­sin
insinöörien, toimeenpanema ta­loudellinen
; vastavallankumous tul­lut
voitetuksi. _ ; ,
Ttässä Donetsin insinöörien jutun
käsittelyssä osotetliin, että insinöör
rien toimeenpaneman .^aboteerauk-seh
tukena olivat imperialistiset hal­litukset
ja yksityiset kapitalistiset
liikelaitokset. Näiden toimesta oli
Donetsin insinöörejä lahjottu/ja ra­hastettu
tekemään kirottua työtään.
Muutamat insinööreistä oli havaittu
syyllisiksi monien työläisten kuole­maan
konsalaissodari aikana. Näinä
insinöörit joutuivat tilille ja saivat
oikeudenmukaisen rangaistuksen. Ja
•Neuvostoliiton työläiseN sajivat mer­kitä
kirjoihinsa taasen yhden uuden
voiton.
TJtvokoot sosialistij! Ennemmin
tai myöhemmin saapuu se päivä,
jolloin työläiset antavat heille tosi
aihetta; ulvomiseen.
T H E WoRKER.
jonka tuotantovälineiden kehitys on j kumouksella- Sille muokkaa maa-esiin,
loihtinut ja jota ei voida rat­kaista
millään muulla keinolla kuin
kapitalistisen järjestelmän kukistk-'
misella, yhteiskunnallisella vallan-perää
konetekniikan kehitys ja voit­tokulku
ei vain sulattoteollisuaden
alalla* vaan myös kaikilla muilla
tuotannonhaaroilla.
Englannin yhtdlsrintamapuuhat neu­vostovaltaa
vastaan
Donetsin salaliittolaisten juUu On
päättynyt ja saboteeraajille on tuo­miot
julistettu. Heille langetettujen
kuoleman- ja vankilatuomioiden joh­dosta
ovat sosialistit kohottaneet
prolestitulvan Neuvostoliiton oikeus­laitoksia
vastaan. Näin tehdessään
seuraavat sosialistit ta\'anmukaista
menetelmäänsä, jota he poikkeukset­ta
noudattavat silloin^ kun työväen­luokan
viholliset saavat heille kuu
luvan annok^n. Multa kuinka vä­linpitämättömiä
ovat sosialistit »il­loin,
kun kapitalistiset oikeuslaitofc-set
julistavat murha- tai vankilatuo­mioitaan
työläbille. Viimeksimaini-tussa
tapauksessa eivät sosialistit
prptesleeraa; päinvastoin ovat he
monessa tapaufeessa halukkaita
avustamaan porvaristoa tämän ka­talissa
toimenpiteissä. Protesteera-sivatko
sosialistit Kiinan työläisten
ja talonpoikain veristä teurastusta
vastaan? Eivätkö Bulgarian sosia­listit
yhdessä porvariston kanssa
teurastaneet tuhansia vallankumo­uksellisia
ja vanginneet j a kidutta­neet
niinikään tuhansia? Aivan äs­kettäin,
viime vappuna, murhasivat
Puolan sosialistisen puolueen jäse­net
kaksi kommunistia. Niinikään
todettiin^ että Puolan sosialistisen
puolueen miiuan huomattu jäsen, so-fiislistinen
kan|anedu8taja, oli lä
Bcssä yhteydessä Puolati hallituksen.
8alapoIiisilaltojk$eii.. kanssa. Entä
protesteeraavatko sosialistit Vsiita,
kun Intiassa ammuman lal^olaisia?
Työväenluokan Jäsenet muistavat
myös sen, että^vastuunalaisuus Karl
Liebkneo^tin ja Rosa Luxemburgin
raakalaisQiaisista murhaamisista läh-keaa
Saksan sosialidemokraattien
kontolle. Ja monia muita työväen­luokan
parhaiden taistelijoiden
murhia ja kidutuksia voidaan esit­tää,
joista sosialistit ovat suoraan
tai epäsuoraan vastuunalaisia. ^
Sosialistit ulvovat tällä haavaa
siksi, kun ryhmä vastavaltenkumo*
uksellisia joutui satimeen, j a oikeus­istuimen
eteen, jolta saivat oikeu­denmukaisen
tuomion. Mutta Neu­vostoliiton
työläiset eivät .protestee-raa
tämän tuomion takia; sitä eivät
tee myöskään kapitalististen maiden
Maailman ovelin ja kokenein por­varisto,
brittiläinen porv^ariäto, älysi
aivan heti lokakuun vallankumouk­sen
jälkeen, että Neuvostoliiton ole­massaolo
ja kehittyminen merkitsee
brittiläisen valtakunnan tuhoa ja sii­tä
syystä ne ovat suunnanneet ja
suuntaavat kaikki yrityksensä Neu­vostoliiton
murskaamiseksi oman
olemassaolonsa turvaamiseksi. '
Siitä lähtien ei brittiläinen por­varisto
millään muotoa ole luopii-nut
Neuvostoliiton murskaamispyr-kimyksistään.
Päinvastoin, mitä
kauemmin Neuvostoliitto on ole­massa,
mitä enemmän sosialistinen
talous siellä^ kdbittyy, sitä itsepintai-semmin
ja katkerammin yrittää Bri­tannian
hallitus Neuvostoliittoa eris­tää
ja muodostaa sen ympärille
kaikkien kapitalistivaltain ketjua,
kunnes lopulta aika tulisi alkaa
hyökkäys kansainvälisen proletariaa­tin
etuvarustusta vastaan. Muuta­man
viime kuukauden aikana on
brittiläinen porvaristo, kaksi-, jopa
kyllin selvää puhetta. Tämä yhdessä
toimiminen, merkitsisi ensi kädessä
eristämistä, taloudellista saartoa ja
sitte sotilaallista sekaantumista.
Saksan- ballitus,: joka on viime ai­koihin
asti horjunut lännen ja idän
välillä, on. viime kuukausien aikana
osottautunut - pyrkimystä kääntyä
länteen päin. Vaikkapa hallituksen
vifalliifen' "san&malehdistö koettaa-
Isis tämän kieltääj-on se kuitenkin
osottanut kyllin selvästi sen monella
tavalla, tmn. katkaisemalla talou­delliset
neuvottelut ja nostamalla
hurjan ulvonnan Shahtinskin jutun
johdosta. Ja Saksan sosialidemok­raatit
vakuuttavat Steresemannille,
että hän voi olla varma heidän
tuestaan siinä tapauksessa, että hän
lopulta heittäytyy Chamberlainin
syliin.
Saksa ei ole ainoa tärkeä tekijä,
brittiläisten imperialistien suunni­telmissa.
Ranska on saAiaan aikaan
vedettävä tähän Neuvostoliittovastai-seen
ketjuun. Tätä tarkotusta var-kolnukertaistuUanut
yrityksiään. Ar-.ten Sir William Tyrel, Neuvostoliit-cosin
hyökkäyksen ja diplomaattis
ten suhteiden katkeamisen jälkeen
on' niiden välittömänä päämääränä
^lut Ranskan ja Saksan vetäminen
Neuvostoliittovastaiseen ketjuun. Tä­män
pyrkimyksen yhteydessä teki
tunnettu vanhoillinen loordi Birken-head
äskettäin matkansa Berliiniin.
Loordi Birkenhead itse avoimesti
myönsi «tarmokkaasti ajavansa —
tosin kyllä "epävirallisesti", "yksi­tyisissä"
keskusteluissaan •— sitä,
että Saksan tulisitoimia Suurbri-tannian
j a Ranskan kanssa yhdessä
Neuvostoliittoa vastaan; Sehän bn
tovastaisten toimenpiteitten kannus
taja brittiläisessä ulkoasiain viras­tossa,
lähetettiin lähettilääksi Rans­kaan.
Ja tästä syystä koettaa Bri­tannia
esiintyä ristiriitojen sovjtte-lijdfia
Ranskan ja Italian ja Rans­kan
ja Saksan välillä. Brittiläisten
imperialistien sotaseilskailut, jotka
pyrkivät kukistamaan Neuvostoliit­toa,
tulevat tuottamaan toiset tu-loksetf
kuin sen alkuunpanijat' tar-kottivat.
Sillä koko maailman työ­väenluokalla
tulee olemaan tässä>
asiassa ratkaiseva sana sanottava­naan.
.
vastaan j a Kuomintftngin kukistami-c
e n ensimmätsenä päämääränä. Niin
icauan k u n guomintang on vallassa,
n i i n k a u m imperialisteilla on agent­tinsa
Kifnnn hallitusta ylläpitämässä,
puhumassa meille "neuvotteluista'
varottelemassa meitä pysj^mään a l a l ­lamme
j a "ylläpitämään järjestystä'
— sillä aikaa k u n h e salaisissa komi-teahuoneissa
keskustelevat imperiali-tien
kan.s5a juonista j a niitten puno­misista,
joilla he meitä saattavat pet-tää
j a meitä juovuttaa timnottomiksi
sillä aikaa kun he meidät ryöstävät
verran,, joissa oli myöskin miestä vä-kevämj^
äkin, johon takertui kaksi
mp<d?" osaston jäsentä. — Toverit,
putlsen puhtaiksi.
ImperiaUsniia vastaan taistelevien
voimien joukossa ovat työläiset suu­remmassa
määrin kuin kutkaan muut
niitä, jotka saattavat antaa voimak.
k a i t a iskuja. Työläiset ovat niitä, jot­k
a johtavat taistelua-- itsenäisyyden
puolesta. Työläisten on kokoonnutta­va
yhteen toimiakseen. Kutsukaa kool­le
jonkkokokons Ja kntsokaa koolle
kalkkia työläisiä koskeva työväen-
ALAS JMANIN IMPERIALISMI JA SEN
Sulättoteollisuuden mekanisoituminen
Yhdysvaltain sulatoissa ottavat
koneet nopeasti ihmistyövoiman pai­kan,
osottaa tilastoillaan Yhdysval­tain
työtilaslojen komissioneri St4
wart. Hän kertoo, että vuonna 1925
• itsekukin Bulattotyöläinen tuotti kes­kimäärin
viisikymmentä kertaa
enemmän harkkorautaa kuin mitä
hän saattaisi tuottaa semmoisilla ko­neilla
» jotka olivat käytännössä
vuonna 1850 ja lähes neljä kertaa
niin paljo kuin kahdennenkymme­nennen
vuosisadan alussa, jolloin
J . P. Morganin terästtusUa parhail­laan
muodostettiin.
Vuonna 1925 29,188 sulattotyö-läistä
tuotti 36,700,566 tonnia hark­korautaa,
siis keskimäärin noin 1,-
257 tonnia itsekutakin työläistä koh
ti. Vuonna 1914 oli sulattotyöläisten
lukumäärä täsmälleen sama kuin
1925, mutta he tuottivat yhteensä
vain 23,332,244 tonnia härkkorau
taa, siis 795 tonnia työläistä kohti.
Vuonna 1919 ^öskenleli sulatoissa
43,296 työläistä eli noin 48 prosrait-tia
enemmän kuin 192S, mutfö he
tuottivat yian 31,015,364 tonnia
harkkorautaa^ nuka summa on noin
16. prosenttia pienempi kuin 1925
tuotantomäärä.
Stewartin esittämissä numeroissa
ilmenee ajan vaihdetta osottavana
se seikka, etta vaikka tuotannon
määrä, joka vuonna 1850 o l i 5Ö4,-
245 tonnissa, on vuoteen^ 1925 ko-honnut
36,700,566 tonniin, niin s i i
tä huolimatta työläisten lukumäärä,
mikä 1850 j ) l i 20,298, ön maini­tulla
ajanjaksolla, lisääntynyt va
jaalla yhdeksällätuhannella. Ja vii­me
vuosisadan lopussa oli sulatto­jen
palveluksessa 39,241 työläistä,
siis y l i 10,000 enemmän kuin 1925,
Janottaen siitä huolimatta vain 13,-
620,703 tonnia harkkorautaa. Näin
ollen siis vuoden 1925 tuotantomää
rän saavuttamiseksi vuodai 1899
tuotantosuhteilla, olisi siihen tar­vittu
enempi kuin 105,000 työläis­tä
niiden 29,188 asemasta, jotka
vuonna 1925 sen tuottivat. Näiden
lukujen eroavaisuus osottaa, monen­ko
työläisen paikan kone on vallan­nut
neljännesvuosisadan kuluessa.
Tämän yleisen - kehit}'ssuunnan
suhteen lausuu Stewarl: 'Toisin sa­noen
tehdasteollisuus, ainakin mi­käli
sulatot ovat kysymyksessä, ei
voi tarjota lyötä yhäti lisääntyvälle
työtätekevälle väestölle. 'Itsdcunkin
henkilön suhtautuminen esittämiim-me
lukuihin riippuu siitä, onko
henkilö kiintynyt tästä jättiläismäi'
sestä. tuotannosta ja luiltei hämmäs­tyttävän
suuresta henkilökohtaisesta
tuotannon määrästä johtuvaan hyvin­vointiin
tai onko hän etsimässä työ­tä.
Tämänpäiväisenä probleemi­namme
on näiden kahden eri näkö­kohdan
sopusointuun saattaminen."
Ja siinäpä sitä onkin probleemia.
(Koko' K i i n a n ' ; Työväeirfederat-^
sionin Manifesti.)
Japanilainen ' Imperialismi on tun­keutunut
K i i n a a n suurella' armeijalla
Ja syö' p a r h a i l l a a n suihinsa uutta
suurta palasta meidän maastamme.
Jos haluamme ymmärtää mitä Japani
tänään tekee, n i i n meidän o n muistu­tettava
mieliimme menneis3^tä. 1895
kaappasi Japani väkivallalla Formo-sah
(Taiwanin), ^ o t u n g i n . niemi,
maan j a P e n h u . s a a r i ^ n Ja erotti K o ­rean
K i i n a s t a valmistellen sen kautta
sen yhdistämistä Japaniin. V . 1900 ot­tivat
Japanin sotajoukot osaa Pe­k
i n g i n ryöstämiseen j a Boxar-sodan
korvauskiskontaan, minkä kautta K i i ­n
a l t a puristettiin i r t i 430 miljoonaa
taeUa. V . 1905 Japani kävi sotaa K i i -
nan maa-alueella ja valtvsi käsiinsä
Mantshurian rautatien, joka kontrol­loi
koko eteläistä Mäntishuriaa, muut­taen
sen Kautta Idaotungin-nieml-maan
japanilaiseksi siirtomaaksi. M a a .
ilmansodan aikana anasti Japani h a l ­tuunsa
Shantungin. ottaen haltuunsa
rautatien aina Tsinaniin asti aivan
kuten se parhaillaan tekee t^j^ään
h ä p e ^ t t ö .
sillä erotuksella vain. että tällä kertaa
se toivoo voivansa jäädä sinne ole­maan
ikuisiksi ajoiksi^
V. 1915 esitti Japani
myydestään kuuluisaksi tulleet 21 v a a .
timustaan, joitten kautta riistettiin
viimeisetkin. rippeet K i i n a n kansalli.
sesta itsenäisyydestfi, sekä lahjoi Juan
S h i h - k a i n allekirjoittamaan nuo vaa­timukset
toukok. 9 p. Versaillesin r a u -
hankonferenssissa esti Japani K i i n an
saamasta mitään huomiota osakseen,
vaikka se o l i yksj liittoutuneista v a l ­loista.
Ainoa huomio minkä se sai o.
sakseen oli laadultaan sellaista mikä
olisi tullut minkä vlholHsmaan osakr
si tahans^. Washingtonin konferens­sissa
1921 pakotti Japani K i i n a n tun-nustamaan
kaappauksensa laillisek.si
vastapalkkioksi osittaisesta ^S^iang-tungin
luovuttamisesta takaisin. m L
h i n Japimin pakotti toisten imt>eria-listien
kateellisuus. V . 1925 sekaantui
Jsipani aseellisesti K i i n a n asioihin pe­lastaakseen
nukkensa Chang T s o J i n in
Kuo S u n - l i n i n i ^ p i n o n seurauksista.
V. 1927 valtasivat Japanin Joukot t a a ­sen
Shantungin. Nyt 1928, sen Jälkeen
k u n patavanhoillinen kenraali T a n a ­kanMiaUitus
on murskannut Japanin
YftltanViimCT^VgAiMRfa^n tjrÖlSisten Ja
talonpoikain liikkeen kotona, vangin­nut
siellä y l i tuhaimen työväenluokan
Johtajaa, kuristanut vallankumouksel.
Ilsen liikehtimisen Koreassa j a F o r ­mosalla
verenvuodatuksdia Ja terro.
r i l l a , siirtää kenraaU Tanaka taasen
Eainaan suurta armeijaa ilmeisestikin
p&ättäen tällä kertaa ^niäaista sen
k a p i l l e e n . J o t a ' s e Jo monta vuotta
o n suussaan piureskeUut. Jiqitanin ! m -
parialismi o n monien pitkien vuosien
kuluessa osottautunut K i i n a n v a l l a n ­kumouksen
verivihdUiseksL Japani on
käyttänyt K i i n a a vastaan kolmea, zas.
kasta asetta: Ensiksikin sotilaallista
voimaa, toiseksi' taloudäUsta läpitun-keutumista
Ja riistämistä j a kobnan
keskuudessa pitämällä rahasta itsensä
hysrviä lakeijoita Ja palkkalaisia.
Japani lahjoi Juan; Shih-kain, nos­t
a t t i valtaan Chang Tso-linin j a p i ­t
i häntä vallassa palvelijanaan. Ja
tänään Japanin imperialistit tjaasen
ovat erittäin röyhkeitä siksi, että ne
ovat löytäneet kiinalaisia pettiureita,
jotka personallisia etujaan,, edistääk­seen
ovat valmiita jakamaa^, sekotta-maan
Ja pettämään. omaa Kansaansa.
Nämä uudet lakeijat käsittävät uuden
m i l i t a r i s t i s e n . k l i k i n . Joka nimittää i t ­seään
Kuomintangiksi. K u n Japanin
armeija valtaa meidän alueitamme,
h i i n Kuomlntangin petturit, jotka
heille ovat tasottaneet tietä teurasta­malla
vallankumouksellisia voimia,
vaativat kansaa olemaan alallaan ja
sallimaan "heidän neuvotella sopimuk-sesta".
Me varsin hyviä tiedämme
menneisyydestä mitä sellainen "neu­votteleminen"
merkitsee. J a ne vetoa­vat
Kansojeniiittoonv tarjoten sille
mahdollisuuden sovitella kiistaa, vaik­k
a Ue Varsin hsrvin tietävät, että J a ­pani
itse on yksi Kansojenlilton pää-valloista
Ja että tuo liitto ei ole m i ­tään
muuta kuin imperialistien uni­oni,
jonka tarkqtuksena on tukahut-taa
K i i n a Ja toiset heikommat kansat.
Ne vetoavat imperialisteihin itseensä,
etsien oikeutta, mutta samaan aikaan
ne riisuvat K i i n a n kansan aseita! Tä­mä
on petturien käyttäytymistä, pet-tureitten
jotka jb tiahän mennessä o-vät
maansa ms^yneet viholliselle!
K u k a saattaa olla yllätetty K u o m l n ­tangin
nyk3isesta petoksesta kun
muistamme, että Kuomintang y l i vuo­den
ajan on hajottanut j a murskan,
nut kaikkia K i i n a n kaiisanjoukkojen
vallankumouksellisia Järjestöjä, telot-taen
kymmeniä- j a satojatuhansia v a l ­lankumouksellisia
työläisiä, jotka yk.
slstään ollevat olleet kykeneviä käy­mään
voitokasta sotaa K i i n a n vallan-kUn^
ouksen^ puolesta?' K u n Kuomin-taiig^
älkol' hävittää ammattiunioita,
talonpoikain unioita Ja kaikkia k an
san järjestöjä, k u n se kielsi kaikki
kongressi "päättStnf än: Kalkkien J a .
n i n tuotteiden Ja kaupan poikotta-mlsesta!
Lakosta kaikissa japanilaisissa teh­taissa!
Japanin ajamisesta pois Shantun-glsta!
Mantshurian ottamisesta pois j a i » -
nilaisten imperialistien käsistä!
K a i k k i e n Japanin anastamien kon.
sessionlen peruuttamisesta!
K a i k k i e n ekstraterritorilaisten o i ­keuksien
Ja ^täarvoisten sopimusten
poistamisesta!
N i i t t e n kenraalien j a mandariinien
kukistamisesta, jotka muodostavat
Kuomlntangin hallitulcsen!
Alas imperialismin lakeijat!
Perustakaa K i i n a n työläisten Ja t a ­lonpoikain
hallitus. Joka yksin kyke­nee
imperialistit saattamaan häviölle!
Japanin työläiset j a talonpojat,
nouskaa joukkoprotesteihin Ja mielen­osoituksiin!
Eläköön Japanin vallankumouksel­liset
työläiset j a talonpojat!
Englannin. Ranskan ja Yhdysval­t
a i n työläiset, auttakaa meitä kukista^
maan imperialistiset vallat!
Eläköön K i i n a n vallankumous, joka
viedään työläisten j a talonpoikain t oL
mesta voittoon!
Eläköön maalhnanvallankumous. Jo­ka
licuisilcsl ajoiksi tulee murskaamaan
kaikki imperialistiset vallat! '
(ADekirJoitus)
Koko K i i n a n Työväen federatslonl.
Sou Chao-jen, puheenj.
I i Mto, sihteeri.
Ylehien Tysmenmeren maitten A m -
nlattiunioltten sihteeristö
Huang Pln. puheenj.
M . Kawasakl. slht.
E a r l Browder, slht.
(Yleinen Tyynenmeren maitten
Ammattlunloitten Sihteeristö edus­taa:
Australian Ammattlunloitten
Neuvostoa; Indonesian Työväenjärjes­töjen
Federatslonia; Koko KUnau
Työväenjärjestöjen Pederatsloonla;
j a p a n i n Ammattlunloitten Neuvostoa;
Korean Työväenjärjestöjen Pederat­sloonla;
PUippiinlcj Työväenkonres-
Sla; Koko Venäjän Ammattlunloitten
Neuvostoa; Englanf i n Kansallista
Vähenimlstölllkettä; Hanskan Yleistä
Työväenlilttoa (Confederation Gene-rale
du T r a v a i l ) ; Amerikan Ammat­tlunloitten
Vallstuslllttoa). — SJK.T.
onko se meidän osaston päätös, että
kan tulee väkijuomia haa,1in ympäril­le,
että me ollaan ensin itse niitä
nauttimassa. Eikös me ole puolueosas­t
on kokouksissa tehty monta kertaa
päätöksiä, että pois väkijuomat haa­lin
ympäriltä j a osaston jäsenten kes
ki4besta. Samana iltana satuin ole­maan
haalista ulkona j a näin. k un
Vairrf toveritarta meni erään auton
lyovaenpoolQstos
luokse, jossa pidettiin kovaa ääntä ja
nämä foverittaret käskivät poistumaan
auton haalin maalta kaikkine väkijuo-naineen.
Vaan mitäs ollakaan — a u ­tosta
kun alettiin antaa sanoja näille
toverittarille, n i i n oikein tuntui kau­healta
kuulla täjrsUkälsten ihmisten
suusta sellaista. E l luulisi .kehtaavan
eikä viitsivän päästellä nafshenkllöille
n im rivoja sanoja. J a kaiken kukku­raksi
joukossa oli kaksi puolueosas.
tomme "tietoisempaa" jäsentä. Se oU
vielä kummallista ajatella, k u n he e i .
vät saattaneet tulla edes puolueosas­t
on kokoukseen timnustamaan rikos,
taan, vaan menivät ruikuttamaan e i -
puolueen Jäsenille kaupungissa. Se o-sottaa,
että "maan v e l l i " on rakkaam
pi näiUe k u i n puolueaslat. Pitäisi sitä
juontia rajottaa. sillä ei haali ole m i ­kään
kapakka, sillä onhan meidän
järjestysmiehinä oUut kyllin paljon
tekemistä toiskielistenkin kanssa sen
saman paheen takla.'^
Haluan huomauttaa myös Finlandin
suomenkielisille nuorille miehille, et­teivät
he ottaisi meistä vanhoista esi
merkkiä, esiintyä Ukaverho silmäterän
päällä.
Mainitsen vielä meidän kulutusren.
kaan liikeasioista. Se menee kokolailla
hyvin eteenpäin, vaikka onkin pieni
kannatus. S i l t i k i n tavaran vaihtoa
kuun ajalla osoittaa seuraavat nume­rot:
tuloja $1295.44, menoja $1269.76.
Eikös olekm tullut liikettä kokolailla,
kun ottaa huomioon nämä 14 jäsentä,
jotka tekivät ostoksensa omasta kau­pasta.
Kulutusrenkaan kokous oli
8 pnä helnäk.. Jossa v a l i t t i i n uusi j p h -
tokimta seuraavalle puolelle vuodelle
Siihen tuli valituksi seuraavat: E m i
Ranta, Roosa Lampi, Hanna Neil. Siis
kaikki pikkumaisuus pois, j a tullcaa
kannattamaan omaa kauppaa. Se on
avoinna joka perjantai iltapäivällä
kello Uolmesta kuuteen. Sellä teitä p aL
velee Roosa Lampi j a ottaa uusia Jä.
seniä vastaan $10 dollarin jäsenmak
sulia. — Uutisten kirjoittaja.
kansan liikkeet, k i m ^ pani käytän­töön
valkoisen terrorin, n i i n se" o l i
hetki, jolloin Kutsnintang antautui
imperiallstdlle: Noudattaen Japanin
Ja SiiurJÖritannian määräyksiä se
katkaiä suhteensa Neuvostoliittoon,
K i i n a n vallankumoukscm ainoan voi­makkaan
37stävän kanssa. J a sUnä
syy miksi imperialistit nyt tuntevat
itsensä n i i n voimakkaiksL imperialis­tit
ajattelevat näet, että K l i h a n kansa
neksi K i i n a n Julkisten virfeamjoitten
oh tehty n i i n heikoksi Kuomintangin
toimesta, että imperialiE^t saattavat
hyökätä K i i n a a n tarvitsematta pelätä
siitä itselleen koituvan vakavia selk­kauksia.
K i i n a n kansa, työtätekeiräit Joukot
ovat k d i a kaikkiaan päättäneet oUa
mtrihiTifcftftn alistumatta imperialisti,
eh valtauksen alaisuuteen. M e t i i l e m ­me
sitä vastaan taisteleinaiEm siksi
kunnes viimeinenkin henkilö meistä
on kuollut. M e tulemme taistelemaan
Tr^ncMft niitä TOStsan, Joflm toimivat
imjperialistien ajdkoirixiia. J a tänään
Finland, Ont.
P A I K K A K U N T A M M E ELÄMitSTÄ
Jos nyt koettaisin tä3^tää tehtävä­ni
koska täältä näkyy niin harvoin
uutisia Vapauden palstoilla. Osaston
toiminnasta vain mainitsen, että k o ­koukset
on pidetty säännöllisesti. Vaan
en ymmärrä, että mikä on syynä kun
osanotto kokouksiin on n i i n laimea.
K u n oU puollvuosikokous, niin S. J .
osaston virkailijoita ei tahtonut saa­da
millään seuraavalle vuosipuoUskoL
le. E n jmimärrä sitä, että onko se o-saston
toiminta niin raskasta ettei
voi tehtäylä ottaa. Ajatellaan vain,
että meneehän sinne ne entiset v i r k a l -
Ujat, tehkööt niistä edelleenkin v i r -
kaiu jolta, sillä nehän ovat tottuneita
tehtäviin. — Vaan ei se ole n i i n . Veit.
tous pois!
Osaston. puollvuosikokous oli 1 päi­vä
heinäkuuta, jdssa~ oli paljon asioi­t
a keskusteltavana. PuollvuosirapoH;.
ti h3rväksyttiin tilintarkastajain lau­sunnon
perusteella ja myönnpttUn
johtokunnalle tUivapaus. Sitten tuli
johtokunnan valinta, johon tulivat
seuraavat henkilöt: pöjrtäklrjuriksl
Roosa Lampi, jäsenkirjiuriksi B. Sö­derholm,
puheenjohtajaksi, Emil R a n ­ta,
lehti, j a ktrjalUsuiis-asiamieheksi
Törönen.
K p : n kyläkomitea piti kokouksensa,
Jossa keskusteltiin soluista tuotuja a-slolta.
Ensin oli v i r k a i l i j a i n 'valinta.
Kyläkomitea asetti m3rös kaksi to­veria
puoluekurin alaiseksi väkljuomi.
en nauttimisesta osastoni JuhlatOai-suuksissa
2 kmm ajaksi. Nimet Jää­köön
mainitsematta tällä kertaa.
Mainitsen vähän niistä juhannus­juhlista,
jotka oli oikein stivot jtdilat
koko päivän. Jota täällä Finlandissa
ei ole ennen tapahtmiut. Ohjelmaa ei
<dlirt muuta k u i n vähän urheilua koko
p i t o n a päivänä. Vaan ätä vanhaa
lattian silitystä kesti koko lAlvSn.
Ohjelman kerääjälle halutaan antaa
vähän muistutusta tulevaisuuteen
nähden, että pitää huolen tehtäväs.
tään. Tietysti ohjämaa olisi oUut, kos.
k a ' kuulin monen sanovan, että o h -
Jäma jäi suorittamatta, t a i t d s i n s a -
hocätt ~ t a i m i n ..
Vaan sitten mentiin vielä U l a l la
uudestaan faaalille^ jossa Mrs. Lampi
öttl' ohjelman kerääjän paikan. Ja
n i i n eätettiin ohjelmaa monta nume.'
Chase River, B. G.
SACCO-VANZETTI MUISTOJUHLA
Ladysmithin. Cob Treen Ja Chase
Rlyerin yhteisen • kaupunkikomitean
kokouksessa päätettiin viettää Sacco-
Vanzettl-mulstojuhlaä 19 päivänä elo­kuuta
Oyster Bay'ssa, alkaen kello 11
ap. Jos sattuu huono Ilma, n i i n sitten
Ladysmithin h a o i l l a samaan aikaan.
Ohjelmasta' y j n . j u h l a n järjestelystä
huolehtii sitä varten yalittu komitea,
joka myös siltä tiedottaa lähemmin
paikallisesti. Tulot Juhlista lähetetään
Canadan työväen puolustusliitolle.
- T/öläistoverit, kunnioittakaamme
edesmenneiden, märtts^jrlemme Saccon
j a Vanzettln, elämää, taisteluja, kär­simyksiä
ja kuolemaa, niin saapu­kaamme
joukoilla Järjestettyihin muis­tojuhliin.
He, Sacco Ja Vanzettl, edus­tivat
meitä, ' työväenluokkaa, viime
sankarlhetkeensä saakka. eläessään
tarmokkaasti . toimien kansalaistensa
keskuudeW Joukkoliikkeen hyväksi,
jonka tähden joutuivatkin vainotuiksi.
He miehuullisesti kestivät kärslmyk-sensä.
sortumatta astuivat kuolinkam­mioon,
tietoisesti kävivät marttyyri­kuolemaansa
rahavallan lakien p a -
koittamana, tyydsrttääkseen sortaja­luokan
veren janoa.
Heillä oli jalo, puhdas tunto. Niin
vähäpätöisiltä kuin ehkä näyttivätkin
persoonallisesti, niin kuitenkin koko
maailma sai tietää, että he taisteli­vat
ihmiskunnan vapautuksen puolus­tajien
riveissä. "Oikeuskuulustelujen'
aikana Sacco sanoi:*"Minä luotan a i ­noastaan
työväenluokan voimaan". —
Siis rehellisesti jokainen työläinen
näyttäkäämme, että kuulumme työ­väenluokkaan
Ja luottakaamme sen
voimaan, heidän sanojaan käyttäen.
He ovat osansa täjrttänefet, nyt oh mei.
dän vuoromme. Olkaamme rohkeita,
uskollisia Ja väsymättömiä aatteemme
puoltajia. —!
Rosegrove, Ont.
HKIkK» P U U R U S E N R U U M I S LÖY­D
E T T Y ROUND-JÄRVESTÄ
Vapauden lukijat muistavat k un
kerrottiin Heikki Puurusen hukkumi­sesta
vUme marraskuun 14 p. Round-järveen.
Tapahtumaa ^ ollut kukaan
näkemässä, vaan tutkimukset eritti­vät,.
että hukkuminen oli tapahtunut.
Njrt heinäkuun 3 päivä eräät rans-kalaisej;
keräsivät järveen levenneitä
tuMda. Noin 15 jalkaa etäälle veden
pinnasta, kuivilleen jääneen t u k i n v i e ­ressä,
he tapasivat miehen ruumiin.
Joka vaatteista tunnettiin Heikki P u u .
msen ruumillcsL TÄhommtn tarkastet­tua
löydettiin vainajan kello taskusta,
joka oli lopettanut käyntinsä 5.18 Ja
siis määrää .tarkemmin hukkumisen
a j a n U^iahtuneeksi mainitun ^ v ä n
maila. Tiedettiin myöskin vainajalla
oUeen mukana rahaa noin $100.00. S e ­telirahat
oU lionneet Ja liuenneet, että
käärön sisältä saatiin aInt»staLan yksi
dollarin j a yksi viiden demarin seteli.
Joiden numerot voidaan eroittaa. N e ­k
i n aivan hajoamistilassa. Hopearahat
olivat sellaisenaan.
Vainajan Jäännökset toimitettiin
Swastlkan ^ u t a n s m a a l l e tk. 7 päivä,
omaisten y j n . ssiattamana. TTnm^flnf.
N A T I O K A t M I N E B S R E U E F CÖ»
M I T T E E N E D U S T A J A N M A E T I X*
H E N D R I C K S O N I J I N i ^ T K A .
O H J E L M A
Heinäkunlla:
TSmmins 22 i a 25 n
Pottsville 23 n
So. Porcupine ..• 24 h
Connaught Station 26 «
B i u r i t t 27 n
Sudbury 28
l£vack 29 n
Creighton Mlue 33 J[
Long Lake 3^ ^
Eloknnlla:
Wanup f^. , _ j
Whltefish f.. 2 n
Beaver Lake 3 „
Espanola. Station ^ 4 „
Bruce Mines .A... 5 „
Sault Ste. Marie, Ont. et!
Sault Ste. Marie, M i c h . . . . . . . . . 7 T
Sokerlsaari, M i c h . 3 p
Yllämainituilla paikkakunnilla py.
detään ottamaan - huomioon tämä
matkaohjelma ja Järjestämään illan,
viettoja eli iltamia, sekä huolehtL
maan ilmotukslsta, että kalkista ryh­mistä
saapuisi mahdollisimman lukui­sat
k u u l i j a k u i ^ t seuraamaan mitä
klvlhiilenkalvajien y l i vuoden kestä­nyt
lakkotaistelu on opettanut, on
välttämätöntä tietää mitä koUlakko-rintamalla
tapahtuu.
K a i k k i mukaan avustamaan lakko­laisia
heidän taistelussaan kuuden-timtlsen
työpäivän saamiseksi j a palk-katasonsa
tukemiseen, että olisi mah­dollisuus
elämän välttämättömyyden
säilymiseen.
Yllänimitetyn komitean Toronton
keskuksen puolesta.
Toveruudella:
• Martin 'Hendrickson.
olttaa toimitusta läsnäolollaan, mutta
lääkäri Ja hautaantoimittaja kielsivät
sen, koska ruumis oli Jo hyvin mätä.
nemistUassa. eikä ihme. koska vaina­j
a ehti olla järvessä 8 kuukautta.
K i m vainaja hukkui, n i i n tapausta
el ollut kukaan näkemässä, ja "hy­vät
Ihmiset" ovat hänen katoamisensa
Johdosta nostaneet yhtä ja toista
Juttua. M.m., että vainaja olisi työs­kennellyt
talvella Cochranen ympäris­tön
kämpillä, ^kä multa juttuja.
Noitten huonojen Juttujen levlttäml.
sellä Qn todennäköisesti tarkoitettu
loukata vainajan vaimoa Ja koko per­hettä,
inutta erikoisesti tarkoitettu
tuoda lisää surua perjheeseen, josta
huoltaja uupui.
N o i n 11 vuotta sitten samalta per­heeltä
eräs toisenkielinen tappoi Ce-baltissa
5 vuotiaan poikalapsen. Sulon,
heittämällä kivellä j ä ä h ä n ' iu(Äetta-'
vastl.
Satamalyöläisten suur-taistelu
Kuljetustyöntekijäin Hitosta ilmoite-t
a a n t.k. alussa seuraavaa:
Tilanne satamissa on edelleen muut­tumattomana.
Rikkureita tulee j a me-liee
yhtenään, mutta työt eivät vaan
ala luistamaan. Työnantajat' ovat ko­ko
lakon ajan säännöstelleet laivojen
tuloa, mutta, siitä huolimatta on niitä
ruuhkassa, koska jokainen laiva, sii­tä
l^uolimatta, että työtä yritetään
tehdä läpi vuofokaudeö, viipyy sata­massa
S—3 v i i k k o a y l i määrääjästään,
jos saavat lastia ensinkään.
Liikennöitsijät Ja lopuksi maan
k a i k k i asukkaat saavat hyvin kalliisti
maksaa rantaherrojen itsekkyyden
kustannukset, sillä jokainen päivä sa­tamalakkoa
maksaa herroille huikeita
summia. Rikkureita tarvitaan taval­lisesti
3—4 miestä yhden tottuneen
lastaajan tilaUe, j a sittenkään eivät
työt tule tehdyksi.
Sosiallmlnlsteriö on erinäisten vir­kamiesten
kautta koonnut tilastoa t i -
lanteesta satamissa. Virkamiehet ovat
antaneet tietonsa ministeriöön sellai­sina
kun ne ovat kuulleet työnantajil­ta,
j^tkalsoettavat pitää yllä väärää t i -
laimekuväa, koska ovat alkaneet pelätä
niiden, jotka heidän rettelöimisensä saa­vat
maksaa, alkavan kiinnittää asi­aan
huomiota sitä mukaa kun lastaus
j a purkausmaksut kohoavat, sekä t a ­varat
jäävät perille toimittamatta.
Sosialiminlsteriön tilastosta puuttuu
kokonaan luettelo siitä kuinka monta
l a i v a a e i ole saanut lastia j a siitä
syystä lähteneet täältä tyhjänä, suuri-ko
on viennin vähemmyys siitä mikä
se olisi. Jos tavallinen työväki olisi sa­tamissa
J.xi.e. k a i k k i lakon vaikutusta
valaisevat tiedot. Todellisuudessa on
tilanne _ käynyt yhä huonoiiimaksl
se merkitsee taistella' impaäalistelafrca. J a t u l i p a illalla autojakin Jonkun
laskettiin seppeleitä seuraavilta t o v e r i l ­t
a : Mrs. Ja Bfr. U t u n e n , Mrs. Ja a i r .
vraa^nen, Mrs. J a M r . Pulkkinen. M r .
M a r t t i l a , s ä ä vainajan leskeltä ja
lapsilta. Vainajalla ÖB s u i n i toveri­p
i i r i Ja olisi ihmiset halunneet k u n n i.
työnantajain kannalta katsottuna.
Lakkolaisten keskuudessa vallitsee
täydellinen yksimielisyys siitä, että
pn«ginfi ehdoilla' ei]enää koskaan pa­l
a t a työhön, v a a n työehtosopimus ko.
roitettuine palkkoineai on aikaansaa­tava,
vldEöön taistelu siltä alkaa Ja
ulurauksia miten paljtm tahansa.
Mcmet liikennSitsIJät maan eri puo.
IHta ovat J a t k u v a s i ilmoittaneet ole.
vansa valmiit byvSteymään tjröehto-s(^
dmukseh Ja työläisten esittämät
kohtuulliset palkat;^
rAvnstustoiminfa on saatu järjestet­t
y tyydjrOävBlIä tavalla. Ja on liitolla
tateet siitä, että Jroroitettua avusteista
vcddaan kaikille lakkolaisille Jakaa.
Ulkämailta äapuu edelleen tietoja
avUstuBtolmcnpltelstä. J(tfhln veijesjär.
JestSt'eri maissa ovat ryhtyneet. Mer-
Mtföviinpiä niistä OTat boikottitoimen-piteet,
eimen icnnnct^ boikotti Englan­nissa.'
'.'.^