Vapaus, March 28, 1967

              Sivu 2 Tiistai, maalisk. 28 p; — Tuesday, Mar. .28, 1967
VAPAUS ( L I B E R T Y »
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H G A N A D I A NS
Established Nov. 6. 1917
EC.fOR: W . E K L U M D MANAGERs E . S U K S I
TELEPHONE: O F F I C E A N O - E D I T O R I A L 674-4264
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Ck). L i m i t e d , 100-102 E l m S t . West, Sudbury, Ontario, Canada.
M .
Advertlslng rates upon appllcation, translation free of oharge.
Authorized as s e c o n d c l a s s mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage i n cash.:
I!: M e K i b c r of rh ICANADIAK MNGUAGEfRRESS
T I L A U S H I N N A T :
Caiiadassa: 1 v k : $10.00, 6 kk.$5.25 USA:n:
3 kk. 8.00 Suomeen:
CLUB
1 vk. $11.00.6 k k . $5.75
1 vk. 11.50. 6 k k . 6.25
liläkärm
Viinie viikolla tiedoitettiin, että Ontarion lääkärienyh-distys
ei ottanut kuuleviin korviinsakaan Ontarion lainlaa-tijakunnan
jäsenten ehdotusta, että lääkärienmaksujen ko­rotuksen
täytäntöönpanoa, lykättäisiin tuonnemmaksi, ellei
sitä kokonaan peruuteta.
Lääkärienyhdistystiedoitti vuoden alussa, että lääkärin-maksuja
korotetaan toukokuun 1 päivästä alkaen dollarilla
kerralta, eli siten, että lääkärin virastossa käyjältä peritään
neljän dollarin asemesta viisi dollaria ja kuuden dollarin
asemesta seitsemän dollaria kun lääkäri käy potilaan luona
kotona. . -
Selvää on, että lääkärienkään elämä ei ole kal'kkien
päällä tanssimista. He joutuvat tekemään toisinaan miltei
pyöreitä päiviä, eli olemaan aina valmiina kutsun saatuaan
lähtemään liikkeelle yölläkin. Myös tiedetään, että lääkärin
koulutus tulee hyvin kalliiksi. Kaiken tämän perusteella on
vain oikeus ja kohtuus, että lääkäritkin saavat työstään kun­nollisen
palkkion. Toisaalta on kuitenkin: osoitettu, että On­tarion
lääkärit ansaitsevat nytkin ainakin 5 kertaa enem­män
kuin tavalliset työläiset, eli keskimäärin $25,000 vuo­dessa.
On arvioitu, että nyt tulevan korotuksen perusteella
heidän keskinkertainen vuosiansionsa tulee olemaan $35,000.
Huomioiden lääkärien nykyisen ansiotason ja asiaan liitty­vät
muut puolet, meistä tuntuu, että lainlaatijakunnan edus­tajain
ehdotus maksujen korotuspäätöksen täytäntöönpanon
tuonnemmaksi siirtämiseksi ei ole aiheeton eikä kohtuuton
pyyntö. f «:|»;
Tämä. lääkärienmaksuien korotus, mikä edustaa noin
17-prosenttista korotusta, koskee tietenkin kaikkia ontario-laisia,
mutta erikoisesti vähävaraisia asukkaita, joilla on
maakunnallisen sairausvakuutuksen OMSIPn turva. Näitä
OMSIPn alaisia varattomia henkilöitä on Ontariossa 700,000;
Hfeidän 'kohdaltaan OMSIP maksaa lääkärinmaksuista
90 prosenttia, siis $3.60 lääkärien luona käynnistä, mistä lää­kärit
perivät nyt $4.00. Tämä jättää varattoman potilaan
maksettavaksi 40 prosenttia lääkärissä käynnistä. Mutta jos
maksu :korotetaan $5.00, ja kun OMSIP maksaa siitä vain
$3.60,' silloin jää varattoman potilaan maksettavaksi $1.40.
Selvää on, että jos lääkärienyhdistys suorittaa tämän
lääkärinmaksujen korotuksen, silloin on korotettava myös
sitä osaa, minkä maksaa lääkärissä käynnistä OMSIP ja
erinäiset ryhmävakuutussuunnitelmat. Tämä vaatii kuiten­kin
aikaa ja järjestelyjä ja niin muodoin olisi vain oikeus
ja kohtuus, että lääkärit suostuisivat lykkäämään korotus-tensa
voimaanastumista ainakin 6 'kuukaudella, jos he eivät
katso voivansa kokonaan luopua siitä.
Se Gordonin voitto
Viikon lopulla Ottawasta saapuneet tiedot kertoivat,
että salkuton ministeri Walter Gordon sai alahuoneen te­kemän
päätöksen perusteella "uuden voiton" Mercantile-pankki
j upakasta.
Hänen "uuden voittonsa" perustana on alahuoneen is­tunnossa
Canadan pankkilakiin hyväksytty muutosehdotus,
mikä antaa liittohallitukselle valtuudet milloin tahansa tä­män
vuoden aikana järjestää painostusta James Rockefel-lerin
omistamaa new-yorkilaista Citybankia vastaan siinä
mielessä, että se tulee vähentämään 25:een prosenttiin Mer-cantile-
pankin osakkeiden omistuksen.
-Käytännöllisesti katsoen tämä muutos tarkoittaa sitä,
että Mercantile pankki ei saakaan automaattista • 5-vuotista
vapautusta voittojensa lisäämiseksi ennen kuin sen tulee
ryhtyä "osakkeitaan Canadassa asuville henkilöille. Saatu­jen
tietojen mukaan tämä uusi muutos, mitä on mr. Gor­donin
voitoksi sanottu, antaa liittohallitukselle valtuudet
antaa Mercantile pankille erikoisvapaudet "vuosittain" eli
vuosi kerralla niin, että seuraavan vuoden vapautuksen
saannin ehtona on Mercantilen omistajain "rehellinen pyr­kimys"
velvoitustensa täyttämiseksi. Jos Mercantilen omis­tajat
toimivat rehdisti osakkeittensa myymiseksi Canadassa
asuville, silloin voidaan mainitulle pankille antaa taas (vuo­deksi
kerrallaan) näitä erikoisoikeuksia.
Kuinka päättävästi tulee liittohallitus tässä yhteydessä
esiintymään, sen näyttää tulevaisuus. Jos tätä "kovuutta"
toteutetaan samaan., suuntaan, miten on tähän mennessä
Citybanikin omistajia käsitelty, silloin ei ole paljoakaan toi­voa,
sillä tosiasia on, että liittohallitus taipui ja taittui City-hankin,
mr. Rockefellerin ja Washingtonin painostuksen
edessä. ;.
I N T I A A N I E N N E U V O MA
K A L A S T U S K O N S T I
Erään i n t i a a n i n neuvoma talvika-lastuskonsti,
jota me kalastuskav(^
'.•ini kanssa kokeilimme, on ehdot­tomasti
paikkaansa pitävä tositemp-pul
Intiaani sanoi, ettö j o s m e an­namme
hänelle tupakkaa, n i i n hän
tekee meille kalapaikan josta saat­te
erilaatuista kalaa n i i n paljon
kun v a i n haluatte ottaa, ette tarvitse
mitään syöttejä,-ei koukkuja, eikä
siimojakaan.
Tupakkaa ei meillä.„Qllut, koska
meistä kumpikaan ei tupakoinut.
M u t t a kelpaaki raha? Sillähän saa
ostaa tupakkaa, kysyimme j a an­noimme
50 senttiä mieheen. Hän ta­p
u t t e l i rahoja j a k y s y i että emmekö
v o i s i antaa vähän enempi, voidak­seen
ostaa paunan lehtitupakkaa.
' O l e n n i i n ahnas, että t e k i s i n vaik­ka
mitä voidakseni saada tupakkaa.
O l e n sairastellut koko talven, enkä
o l e saanut t u r k i k s i a k a a n k u i n j u u ri
sen verran; että olen hengissä py­synyt:
lisäksi olen syönyt k a i k k i m i ­tä
olen metsästä k i i n n i saanut", hän
j u t t e l i .
Annoimme vielä d o l l a r i n lisään
j o n k a jälkeen hän h a k i metsästä, v a i
kotuohisen koivukangen, jonka tyvi­pään
hän t e r o i t t i j a hakkasi k i i n ni
pohjasaveen, hiukan vinoon asen­toon.
Sitten hän teki toisen avan­non,
noin "pyykkitampunf kokoi­s
e n ' mutta ei puhkaissut sitä poh­jasta.
" S e on kalasäiliö; m i h i n kalat
menevät'', sanoi i n t i a a n i . " N e nou­sevat
sitä vali<oista koivukeppiä
myöten, karkoittaen k a i k k i kepin
ympärille kerääntyneet mateet pois
j a putoavat s i t t e n säiliöön, päät alas­päin
j a yrittävät vain pohjaan päin,
josta ne saa v a i n ottaa j a panna
säkkiinsä."
Intiaani varoitti meitä yrittämäs­tä
tällaista tapaa missään ruohoises­sa
järvesiiä, sillä "ette onnistui sii­nä,"
hän sanoi. Intiaani mokasiinit
alkoivat tanssia i l o i s t a naputusta k i -
mikenkäin päällä kun hän jalat s i ­säänpäin,
alkoi "väpeltää" poispäin,
v i i t a t en mennes.sään m e i l l e k i n t a a l ­laan
hyvästit.
Menimmo nuotiolle varttomaan ja
tuumailimme, ettei tuo i n t i a a n i k a an
ole tätä luonnon suurta k i r j a a suotr
ta lukenut, eikä turhaan metsäyli-opistoa
käynyt, sillä hänelle näyt­tää
Janeen muistiin j o t a k i n luon­non
ihmeellisyyksistä.'
P a r i n tunnin kuluttua kun men^ ^
t i i n tulosta tutkimaan, n i i n näkyi
j o kaukaa kuinka kalojen pystöt
pieksivät vettä säiliössä, päät alas­päin.
Siellä o l i k a i k e n l a i s t a kalaa,
paitsi ei Suomen kiiskejä eikä s i ­l
a k k a a . Lohet eivät olleet oikein
s u u r i a , mutta eivätpä k a i k k e i n pie­nimpiäkään,
v a l i n n a n varaa o l i , täy­t
e t t i in säkit suuta myöten.. . .
K e r r a n koetimme samaa konstia
ruohoisessa järvessä, mutta ci .saatu"
mitään. Tyhjä ahneen käteen, tyhjät
|'backsäkit" r i i p p u i v a t seläs.sä, jossa
n i i d e n cSuuläpät hokivat; lopeta, lo­peta,
tai o l i s i k o se o l l u t ; opeta.
opeta, opeta, jotenkin sinne päin.
Siltä se t y h j i en säkkien ääntely kuu­l
o s t i kävellessämme.
John Saikkonen
W h i t e f i s h , Ont.
•PRÄISREMUSIIKISTA"
A r v o i s a t lukijat: Haluan kirjoit­taa
muutaman sanan tästä nykyajan
m u s i i k i s t a . Olen k u u n n e l l u t j a y r i t ­tänyt
tottua tuohon hirvittävään
meluun jota tulee radiosta. Se al­kaa
puolesta päivästä j a kestää myö­häiseen
yöhön saakka. Se on kum­m
a l l i n e n j u t t u , ettei ihmiset, jotka
pitävät kunnollisesta levymusiikis-ta
kokoonnu yhteen j a sano mieli­pidettään
tällaisesta "präiskeestä".
Jos Amerikassa soitellaan tuollais­ta
roskaa, ei .suinkaan meidän tar­vitse
seurata esimerkkiä. On k e r ta
k a i k k i a a n sietämätöntä, ettei voi
enää nauttia kunnollisesta, m u s i i k i s ­ta.
Ehdotan, et lä ihmiset j o t k a pitä­vät
tuollaisesta metelistä menisi­vät
jonnekin korpimaille hyppi­mään
j a meluamaan.
— G i a m a f o n i n ostoa harkitseva.
Sanomalehtimieliet
neuYottduissa
H e l s i n k i , ( S T T ) ; r r - Sanomalehti­miesten
työehtosopimusneuvottelut
katkesivat maanantaina. P a r i tun­tia
kestäneessä neuvottelussa osa­puolet
totesivat, että sopinniksecfn
pääsyn esteenä olivat lähinnä so­pimusaikaa,
p a l k k o i h i n sekä vaosl-lomaan
sekä irtisanomisaikoihin
liittyvät kysymykset.
Suomen Sanomalehtimiesten Lii­ton
työvaliokunta kokoontuu IShi
päivinä päättämään t i l a n t e e n vaati
mistä toimenpiteistä. —.
P a r h a i l l a a n käynnissä olevasta
k i r j a p a i n o l a k o s t a huolimatta on
l e h t i e n toimituksissa p y r i t t y työs­kentelemään
normaalisti.
Osapuolien yhteinen tiedote neu­v
o t t e l u j en katkeamisesta on seu­raava:
" S a n o m a l e h t i m i e s t e n työehtosopi­musneuvottelut
. ovat päättyneet.
L i i t t o j e n taholta todetaan asiasta
yhteisesti • seuraavaa:
Graafisen teollisuuden työnanta­j
a l i i t o n lehtiosaston j a Suomen Sa­nomalehtimiesten
L i i t o n väliset työ­ehtosopimusneuvottelut
päättyivät
maanantaina 13. m a a l i s k u u t a tu­loksettomina.
Osapuolet totesivat, että sopimukr
seen pääsyn esteenä olivat lähinnä
sopimusaikaa, p a l k k o i h i n sekä vuo­silomaan
sekä i r t i s a n o m i s a i k o i h in
liittyvät kysymykset."
SOON KUULUMISIA
suunnitteilla
^^^^^^^
y SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
tT-...;....-^ «V-....-..-^» «r'.H...i.'0
E v e r t Alho, Long Lake. Ont..
täyttää torstaina, maaliskuun 30
pnä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-v
a in onnentoivotuksiin.
Ottawa. ^ C y p r u s Mies Corpo­r
a t i on Los Anglesi.sta t i e d o i t t i tääl­lä
a l k u v i i k o l l a , että sen canadalai-nen
liittoyhtiö, A n v i l M i n i n g Corp.
L t d of Vancouver aikoo ryhtyä ke­hittämään
kaivosvaltauksiaan Van-gorda
alueella K e s k i - Y u k o n i s s a s eu
raavan kolmen ehdon täyttymisen
perusteella:
— Ostosopimusten neuvottelut
malni.irikasteen; mahdollisten osta­j
a i n kanssa:
— Riittävän finanssituen saanti
finan.ssi-instituuteilta; •
• ^ A s i a n m u k a i s t e n sopimusten
teko l i i t t o h a l l i t u k s e n kanssa.
Tämän tiedonannon jälkeen: p i ­detyssä
lehdistön vastaanottotilai­suudesta
l i i t t o h a l l i t u k s e n pohjois­ten
asiain ministeri A r t h u r Laing
sanoi järjestelyihin liittyvän myös
sen, että Anvil-yhtiö rakentaa su-l
a t t i m o n mainitulle avokaivosalu-c
e l l e.
" M e pyydämme yhtiötä todista­maan,
ettei ole t a r p e e l l i s t a sulat-timon
rakentaminen" sanoi mr.
L a i n g , mutta hän e i kuitenkaan
sanonut, että hallitus tulee tiukas­t
i vaatimaan sulattimon rakentamis­t
a mikä antaisi työtä 1.200—L-^OO
miehelle.
Cyprus-yhtiön johtokunnan pu-:
heenjohtaja Henry T . Mudd sanoi
Ottavvassa. julkaistussa lausunnos­saan,
että noin 370,000 kuivaa ly-hyttonnia
lyijy- j a s i n k k i r i k a s t e t ta
lähetetään kaivosalueelta pois vuo­s
i t t a i n . L i i t t o h a l l i t u k s e n v i r k a i l i j at
arvioivat sen a r v o k s i $50 miljoo­naa.
Y h d y s v a l t a l a i n e n Cyprus omistaa
60-prosenttise.sti Anvil-yhtiön, Dy-nasty
Explorations L t d o f Vancou­ver,
mikä on nämä malmiesiinty­mät
löytänyt, omistaa 40-prosentti-sesti
A n v i l i n.
Osana nyt käytävistä neuvotte­l
u i s t a on se, m i t e n tuotteet lähe­tetään
maitse Tyynellä, merellä l i i ;
kennöiviin laivoihin. A l u k s i on lä­hetyksen
todennäköi.sesti tapahdut­tava
kuorma-autojen avulla 240
m a i l i n mittaisen maantien kautta
j VVhitehorsecn. Siellä ehkä nyt toi-i
minnassa olevaa 240 m a i l i n mittais­ta
rautatietä hyväksikäyttäen Skag-wayhin,
Alaskaan.
M r . Lainr; sanoi että pitkän täh­täimen
kannalta katsoen on ehkä
e d u l l i s i n t a rakentaa kokonaan uu.si
tie tai r a u t a t i e Alaskan "Panhand-l
e n " , p o i k k i.
A n v i l l e n omistamien malmiesiin­t
y m i e n määräksi on a r v i o i t u 50
miljoonaa tonnia. Muut sen alueen
malmiesiintymät nostavat määrän
j 75 miljoonaksi tonniksi ja mr.
' L a i n g arvelee, että tulevaisuuden
1utkimuk.set voivat nostaa saatavil­la
olevan malmin määrän 100 m i l ­joonaan
tonniin. Sillä perusteella
kaivosalue voi t o i m i a ehkä 50 vuot­ta
tai k a u e m m i n k i n .
Hän sanoi, että yhtiön odotetaan
suostuvan erikoisjärjestelyyn Yuko-n
i n asukkaiden harjoittamiseksi
työhön niin, että voidaan varata
työtä e s k i m o i l l e ja i n t i a a n e i l l e . Sii­näkin
tapauksessa, vaikka yhtiö ei
suostuisi rakentamaan sinne sulat-l
i m o a , , kaivosalueen otaksutaan an­tavan
työtä 300—500 miehelle.
Kaivosalueen tuotteet aiotaan
myydä Y h d y s v a l t o i h i n , J a p a n i i n ja
Eurooppaan.
Sault Ste. M a r i e . - 1 Täällä m e r
dän nopeasti kasvavassa kaupunr
pissamme on j o pantu hyvälle
a l u l l e , tämä Canadan sata-vuotis
j u h l i e n järjestely. Erinäiset järjes­töt
ovat j o laittaneet toimintako
miteat käyntiin.
• . . • • • » •
Saimme lukea paikallisesta leh­destä,
että tähän mensessä saatu
i en tilastojen, mukaan täältä m a t
kustaa joka yhdeksästoista: henki
\ö E x p o 67 näyttelyyn M o n t r e a l i ir
l u l e v a n kesän aikana. A i r Canadai.
j o l l a o n täältä Soosta kolme Ien
» a päivässä Torontoon^ tulee l i ­säämään
neljännen lennon Soon js
Toronton välille, mutta ei täältä
suoraan M o n t r e a l i i n . Bussikyytiti-aukset
ovat kai k o k o l a i l l a vara-
;ut Expoon matkoja varten.
,.• » » « .
Tänne saapuu myös se mante-een
läpi kulkeva Centennial-juna.
-Siinä tämän k a u p u n g i n isät olivat
o i k e a s s a kun hylkäsivät rautatie
yhtiön- ehdotuksen, että laitetaan
3ault Ste. M a r i e n nimi vaunun u i
coseinään. Se o l i s i maksanut $5,000.
Kaupungin isät olivat sitä mieltä
3ttä voimme käyttää sellaisen raha­summan
paljon hyödyllisempiin
t a r k o i t u k s i i n .
Tämä talvi on ollut veronmak­s
a j i l l e raskaampi kuin edellinen,
sillä lunta on satanut tänä talve­na
enemmän.
K a u p u n g i n insinööir selosti että
tänä talvena on j o u d u t t u käyttä­mään
$100,000 enemmän lumen
ajoon, auraamiseen sekä auton aju­r
i e n harmiksi myös suolaan.
O n t a r i o n maakuntapoliisi Algo-man
piirLssä antoi lausunnon, et­tä
kuolemantapaukset maanteillä
vuonna 1966 l a s k i v a t 50 prosent­t
i a tässä piirissä. Autokolareissa
k u o l i 9 henkilöä, j o t a vastoin vuon­na
1965 menetti henkensä 17 ih­mistä.
Tilastot osoittavat, että vii­me
vuonna sakotettiin a u t o i l i j o i ta
y l i kaksi kertaa enemmän; kuin
vuonna 1965.
S i t t en tuli se iso p a u k k u joka
panee kaikki ajurit vähän ajatte­lemaan
jos meinaavat k e r r a n istua
ohjauspyörän takana tulevina vuo­hina.
Maanteiden turvallisuuskomi-t
e a tiedoittaa, että jokaisen ajurin
t u l i s i hankkia itselleen autonkul^
j e t t a j an sääntökirjan (The D r i v e rs
Handbook). Näitä k i r j o j a on kak­s
i : Ensimmäinen on ohjeopas ja
toinen j o l l a voit k o k e i l l a tietomää­rääsi
nykyaikaisista ajoneuvojen
kuijetussäännöistä. Turvallisuus­asiantuntijat
sanovat että on 42
I prosenttia tämän päivän moottori-j
a j o k k i e n kuljettajia, jotka eivät lä­päise
tätä koetta j o k a otetaan käy­täntöön
tänä vuonna: 80'vuotiaat
joutuvat suorittamaan ajokokeen
j o k a vuosi ja 70-vuotiaat, jotka
ovat joutuneet k o l a r i i n , pakoite-taan
ottamaan ajokoe, vaikka ei
onnettomuus o l i s i k a a n heidän syyn­sä.
Olisi varmaankin edullisempaa,
jos k a i k k i ajurit hankkisivat nämä
kaksi sääntö- j a o h j e k i r j a a ja vai-'
mentaisivat itseään kaiken varalta.
Nämä k i r j a t voidaan hankkia i l m an
maksua Ontario Department Tran­sport,
Queensa Park, Toronto, ja
myöskin ehkä p a i k a l l i s i s t a ajokou­l
u i s t a .
M a a l i s k u u n ensimmäisenä päivä­nä
näkyi täällä s e l l a i s i a naamoja,
j o i t a ei saatu hymyilemään, sillä
3,000 autojen numerolaattaa o l i jää­nyt
hakematta määräpäivSlti men-iness
»; Kaksi ajuria kSvi Ifiokeile-imassa
onneaan, m u t t a i h y v i t a huo­n
o l l a tuloksella. ' ^
Eräs nuori nainen pantti k o k e i l ­l
a uutta keinoa, joka o l i s i ' säästä­nyt
häneltä a i n a k i n kplmen t u n n in
jonotuksen. Hän l a i t t o i ;:,pebmeltä
tyynyjä vartalonsa etupuolelle ja
e s i i n t y i siihen tapaani^että näyt­täisi
siltä k u n hän o l i s i hyvin p i t -
i<älle kehittyneessä raskaudentilas­sa.
Mutta tuli k u i t e n k i n huomaa­maan
kahden tunnin perästä ettei
jonbssa ollut yhtään "gentleman­n
i a " eikä "ladyä" koska joutui me-
.lemään kotiin' ilman- numerolaat­taa.
Täällä oli uuden demokraatti-puolueen
kokous, jossa e s i i n t y i pu­hujana
puolueen parlamenttijäsen
Teminskaming vaalipiiristä. "THän
o i puheessaan esille kuinka huo-
• l o s t i /'on h a l l i t u s valvonut Pohjois-
Dntarion etuja koska meillä e i ole
iällä kertaa kuin yhtä l a j i a teolli-
•uutta e r i kaupungeissa.
Kokouksessa v a l i t t i i n mahdollir
sesti kesäkuussa pidettävien maa­kuntavaalien
Algoman v a a l i p i i r i in
puolueen ehdokkaaksi mr. E a rl
Orchard, joka on h y v i n tunnettu
^Uä alueella työläisten etuja puo­lustavana
miehenä. S i l l o i n k u n tääl
lä oli vielä osuuskauppa toimin­nassa
o l i hän s en jäsen j a toimi
monissa vastuunalaisissa t^tävissä.
Hän on ehdottomasti hyvän kou­l
u s i v i s t y k s e n saanut mieS, joka
kuuntelee heikommankin kielitai­don
omaavan henkilön selityksiä.
L u o t t a m u k s e l l a voitte antaa äänen­ne
mr. O r c h a r d i l l e .
Täällä Sault Ste. Mariessa o n jo
monta vuotta suunniteltu kierto­t
i e n (By Pass) rakentamista, joka
t u l i s i paljon helpottamaan liiken­nettä
k e s k i k a u p u n g i l l a . Tämä suun
n i t e l t u kiertotie alkaisi itäpäästä
j a k u l k i e n kaupungin pohjoispuo­l
e l t a ja yhtyen Second L i n e e n ja
No. 17 maantiehen joka menee Wa-waan
j a Länsi-Ontarioon^ Port A r ­t
h u r i in
M u t t a siinä tuntuu olevan vai­keuksia,
koska suunniteltu kierto­t
i e t u l i s i kulkemaan intiaänireser-v
i n maa-alueen läpi. H a l l i t u k s en
edustaja sanoi ensimmäisessä' neu­vottelutilaisuudessa,
että maa ei
o l e kuin äilOO arvoinen eekkeril­tä,
mutta lupasi maksaa siitä kui­t
e n k i n $500 eekkeriltä. Intiaanit
vaativat $1,000 eekkeriltä, johon
h a l l i t u k s e n v i r k a i l i j a t suostiiivat-k
i n . Mutta siinä o l i vielä_ j o t a in
m u u t a k i n vinossa koska intiaanit
pitivät kokouksen, nuoren päällik­könsä
John Corbieren johdolla.
Kokouksessa äänesti 24 henkilöä
maan myyntiä vastaan ja ainoas­taan
4 henkilöä äänesti sen puo­lesta.
Päällikkö o l i sitä mieltä, et­tä
heidän maitaan on myyty men­neinä
vuosina pilkkahinnasta ja
j o n k a jälkeen on samoja maita
myyty uudelleen, sekä tehty mo­n
i n k e r t a i s e t voitot. Tällä kertaa he
haluavat saada maastaan kohtuulli­sen
hinnan j a sisällyttää kauppa-sitoumukseen
vissit l a i l l i s e t sään­nöt.
Asiat ovat tällä kertaa hautu­massa.
K u u s i k o u l u v i r k a i l i j a a matkusti
Etelä-Ontarioon, tarkoituksella
h a n k k i a sieltä 76 j a t k o k o u l u j en
opettajaa tulevaa lukukautta var­ten.
He t u l i v a t sieltä t a k a i s i n huo-
( J a t k u u s i v u l l a 3.)
Koruton totuus on, että liittohallitus perääntyi näiden
yhdysvaltalaispiirien painostuksen edessä täydellisessä epä­järjestyksessä
luvaten alahuoneen finanssikomitean päätök­sen
muodossa ja pohjalla Mercantilen omistajille paljon sel­laisia
"valtuuksia" ja "oikeuksia" mitkä^lakivoimaisesti kiel-letään
canadalaisilta pankkien omistajilta!
Alahuoneen finanssikomitean päätöksen' mukaan Mer­cantile
panikille annettiin viisi vuotta (kulumassa olevan
vuoden jälkeen) toimiaikaa, ennen kuin sen täytyy myydä
75 prosenttia osakkeistaan Canadassa asuville henkilöille.
Lisäksi tähän sopimukseen sisältyi ajatus, että omistajat
(Rockefeller ja. kumppanit) olisivat saaneet kuitenkin p i ­tää
hallussaan 25 prosenttia Mercantilen osakkeista, jota
vastoin canadalaisilla pankkien omistajilla — millään yksi­löllä
tai yhtymällä — ei saa olla 10 prosenttia enempää
pankkiosakkeita. Alahuoneen istunnossa nyt hyväksytty
muutos korjaa tätäkin tilannetta siten, että Mercantile pank­ki
"ei saa myyd^ uusia osakkeita kenellekään ulkomaalai­selle"
ennen kuin Citybank on Canadan lakien -mukaisesti
vähentänyt (canadalaisille myymällä) Mercantilen osakkei­den
omistuksen 10 prosenttiin.
Kaikki nämä toimenpiteet
ovat askelelta oikeaan suun­taan.
Parempi tietenkin olisi
ollut, että Mercantile pankki
olisi heti alistettu täydellises­ti
Canadan pankkilain velvoi­tuksien
mukaiseen asemaan.
Tämä siksi, että viivytyksen
avulla raharikkaat City hankin
omistajat tulevat ilmeisesti te­kemään
kaiken voitavansa va­pautuakseen
näistä velvolli­suuksista.
Kunrasia pitkistyy,
niin se mutkistuu, tavataan
sanoa. Toisaalta on. huomioi­tava,
että yleisert mielipiteen
painostus auttoi mr. Gordonia
saamaan edellämainitun voi­ton
ja. jos tämä painostus on.
kyllin voimakasta, kuten se t u ­lee
luultavasti • ja toivottavasti
olemaan, Citypankki voidaan
saada, loppujen lopuksikin tun­nustamaan,
että Canadalla on
oikeus tehdä omat ratkaisunsa
jä päätöksensä kaikista cana-dalaiskysymyksistä,
, .mukaan­lukien
pankkiasiat.
PÄIVÄN PAKINA
"SÄRKYNEITÄ SÄVELIÄ"
Siitä on jo kulunut eräitä vuo­s
ia kun näiden r i v i e n k i r j o i t t a ja
k u u l i ensimmäisen kerran "sär­kyneitä
säveliä".
Meitä o l i pieniä p o j a n n a l l i s i a j a
vähän suurempiakin uimassa ko­mean
Kokemäenjoen s i l l o i n vielä
puhtau.ssa ja kirkkaa.ssa j a vuo­laasti
virranneessa vedessä. Mut^
ta äkkiä noussut ukkosmyrsky
lopetti meidän iloittelumme ja
n i i n painelimme avojaloin minkä
käpälistä pääsimme lähimpänä
asuvan kaverimme k o t i i n.
Siellä oli komealla äänitorvel­l
a varustettu " v e i v a t t a v a " gramo­foni,
jota soitettiin meille pojan­n
u l i k o i l l e luultavasti siinä toivos­sa,
että emme särkisi aivan koko
huonetta,-
S i i l o n se tapahtui! K u n soitetta­vaksi
vaihdettiin joku vanha ja
pahasti naarmuuntunut levy, niin
gramofoni toisti rämisten vain,
että "Vielä nytkin, nytkin, nyt­k
i n . . . " kunnes neula nostet­t
i i n hätäisesti ylös j a P i i r r e t t i in
seuraavalle kierteelle.
Tämä vanha " n y t k i n , n y t k i m i ­n
e n " tuli mieleen viime v i i k o l la
lukiessamme London Observer
Servicen kirjeenvaihtajan Roland
H u n t f o r d i n Helsingin a r t i k k e l ia
"Suomen kommunistien kunnioi-tettavuue
(respectability) edis-l
y y . " .
K u t e n tiedetään, "respectabi-t
y " sanalla tarkoitetaan tässä t a ­pauksessa
oikeastaan yhteiskun­n
a l l i s t a arvonantoa nauttivaa
henkilöä, mutta paremman puut­teessa
me käännymme tässä y h ­teydessä
"kunnioitettavaisuus"
t u l k i n t a a n .
Tämä p u u t t e e l l i n e n käännös käy
tässä yhteydessä laatuun sitäkin
paremmin sen v u o k s i , k u n mei­dän
tarkoituksemme ei o l e puut­tua
lainkaan asian ytimeen, e l i s i ­sältöön,
vaan yksinomaan maini­t
u n kirjoittajan "omalaatuiseen
t y y l i i n j a "peru.stelutapaan".
Sanoen Suomen kommunistien
tavoittelevan itselleen " p o l i i t t i ­sen
kunnianarvoisuuden kuvaa",
k i r j o i t t a j a sanoo:
. " H e ovat onnistuneet siinä n i in
h y v i n , että p r e s i d e n t t i U r h o Kek­konen
(joka ei ole vasemmistolai­nen
vaan keskustalainen) .sanoo
heidän nyt todistaneen itsensä
h y v i k s i kansalaisiksi, j o t k a tuli­si
hyväk-syä demokraatian poliit­tiseen
elämään." (Tä.stä puolesta
p i e n i reunahuomautus myöhem­min)
.
" K o m m u n i s t i e n jalanjälkiä Hel­s
i n g i n j a Moskovan väliltä ei o l e
koskaan koetettu peittää. Mutta
nyt, ainakin p i n n a l l i s e s t i , yhtey­det
on k a t k a i s t u . . .
"Mitä tahansa vaikutteita heil­lä
lieneekin, venäläiset välttävät
nyt antamasta vaikutelmaa Suo­men
sisäilsiin asioihin^ sekaantu­misesta,
niitä he eivät aikaisem­m
i n yrittäneetkään salata.
"Suomen kommunistit pitävät
vieläkin Neuvostoliiton puolta;
mutta he ovat nyt ruvenneet esit­tämään
prgmaattisia (käytännöl­l
i s i ä ) ) perusteluja aatteellisten,
perustelujen t i l a l l e . . ."
K u t e n huomataan tämä t a r k o i -
t u k s e l l i n e n " n y t k i m i n e n " (nyt
-sanojen tummennukset ovat mei­dän)
o n silmään pistävää. J a so­pivasti
tätä " n y t " sanaa käyttäen,
: m r . H u n t f o r d esittää muka " p o ­l
i i t t i s e n a t o t u u t e n a " muunnetussa
muodossa vanhan oikeusjuttukas-kun.
e l i k y s y m y k s e n siitä, "vie­läkö
te piefcsette vaimoanne"?
H u o l i m a t t a siitä, miten syytetty
miespoloinen tähän kysymykseen
vastaa, hänestä tulee aina "vai­monsa
pieksäjä".
Samaa t e k n i i k k a a käyttää mr.
H u n t f o r d "nyt-" sanoineen esit­tää
kaikessa viattomuudessaan,
että "venäläiset välttävät- nyt an­tamasta
vaikutelmaa Suomen si- .
säisiin asioihin sekaantumisesta,
mitä he" ( m u k a -K) eivät a i k a i -.
min yrittäneetkään salata."
Selvää t i e t e n k i n on. että t e k n i i ­kan
vallankumous j a h i s t o r i a n ke­hitys
muuttaa voimakkaasti maa­ilmankuvaamme
j a ajatuksiamme.
Emme usko erehtyvämme jos ar­velemme
näin: tapahtuneen sekä
presidentti Kekkoselle, että Suo­men
kommuni.steille.
Mutta. H u n t f o r d joko valehtelee
tietoisesti tai o n laiskuudessaan
jäänyt asiasta vain o i k e i s t o p i i r i en
v a l h e i t t e n varaan kun hän väittää
presidentti Kekkosen sanoneen,
että Suomen kommunistit Ovat
muka " n y t " todistaneet itsensä
jne.
Pitäessään Pohjois-Pohjalaisen.
osakunnan vuosijuhlassa kuului­san
puheensa, presidentti Kekko­nen
ei tehnyt tilitystä kommunis­t
i e n tai s o s i a l i s t i en asennoitumii
sesta. vaan nimenomaan porva­r
i s t o n ja siinä yhteydessä omas­ta
asennoitumisestaan.
Hän t a r k a s t e l i puheensa yhtey­dessä
1920—1930-luvun porvaril­l
i s t e n p o l i i t i k k o j e n j a ylioppilas­n
u o r i s o n asenteita ja suhtautu-;
mistä Suomen työväenliikkeeseen.
Siinä yhteydessä hän totesi, että
"kansamme eheyttämistä" pyrit­t
i i n poi-varillisten vallanpitäjien
toimesta toteuttamaan sanelun
tietä, j o t en se e i v o i n u t onnistua.
"Meidän olisi pitänyt tunnustaa
vasemmistolle oikeus pitää omat
ihanteensa j a käsityksensä aivan
samoin k u i n me pidämme omam­me,"
hän sanoi.
Tältä pohjalta, . eikä minkään
• • n y l k i m i s e n " kannalta, presidentti
K e k k o n e n esitti tunnetun lausun­tonsa,
että kommunistit ovat yhtä
hyviä isänmaanystäviä k u i n muut­k
i n suomalaiset patriootit.
Voidaksemme torjua tällaisen
"vielä nytkin, n y t k i n " kylmän
sodan propagandan, me tarvitsem-me
ennen kaikkea työväentehtiä.
S i k s i on tervehdittävä mitä lämpi-mämmin
niitä lahjoituksia, joita
on saatu j a edelleen saadaan V a ­pauden
talousaseman helpottami­seksi.
S i k s i on syytä antaa kaiken
m a h d o l l i s e n apunne, huhtikuun
puolivälissä alkavalle Vapauden
l e v i t y s k a m p a n j a l l e . Tukekaamme
j a levittäkäämme Vapautta itse
t o t u u d e n k i n puolustamiseksi niin
Suomen asioissa kuin jnuissakln
nykyajan kysymyksissä. .
— Känsäkoura.
M m
i1t1i mm
n