Vapaus, December 18, 1962

              lvu4 Tiistaina^ jouluk. 18 p. — Tuesday, Dee. 18, 1962
Hauskaa Joulua ja
Hyyää Uutta Vuotta
toivottaa^
MANNILÄ'S
Hoom md Boari
' Puhelin A M 4-1511'
.173. Balsam St. South
:Timmins Ontario,
JOULU- JA
UUDEN VUODEN
TERVEHDYKSEMME
DESSANE
STUDIO
Puhelin A M 4-4060
Timmins Ontario
ILOISTA
JOULUA
SIMMS AND
PiCKERtNG
YLEISIÄ
VAKUUTUKjSIA
PUHELIN AM. 4-4112
(Mclnnis Block, 22 Pine St. S.
Tinunins Ontario
Parhain
vuodenajan
tervehdyksemme
kaikille
suomalaisille
asiakkaillemme!
TIMMINS
BOTTLING
WORKS
Valtuutettu GOCA - COLA-juoman
pullottaja Coca-Cola
Limitedin kansa tehdyn
sopimuksen mukaan.
. - P U H E L I N A M . 4-5645
32 Algonquin B l v d East
Timmins. Ontario
VUODENAJAN TERVEHDYS
SUOMALAISILLE KAIVOSMIEHILLE
JA HEIDÄN PERHEILLEEN!
MINE-MILL UNION
LOCAL 241
148 Algonquin Blvd. Ea.st
TIMMINS ONTARIO
Hauskaa joulua sekä onnellista
ja rauhallista uutta vuotta
toivotamme, kaikille työläisille!
Pysyväinen rauha maailman
-kansoille vuotena 1963!
€SJ:nTIMMINSIK OSASTO
ja
NAISTEN KERHO
tIMMINS ONTARIO
Muistin ihmeellinen koneisto
Kadulla kulki kaksi niie$tä kes-kuistellen.
Ulsteriin pukeutunut
mies tuli heitä vastaan, hymyili ja
tervehti heistä toista. Kun mies o li
mennyt ohi, kysyi toinen: "Kuka
hän o l i ? " Kyselty näytti hämmästy,
neeltä j a mutisi: " E n voi millään
muistaa. Olen kyllä nähnyt, puhu­nutkin
hänen kanssaan, mutta en
vaan muista."
Seuraavana päivänä mies meni
parturiin ja siellä tuolissa istues­saan
iski kuin salamana hänen ai­voihinsa:
"Sehän oli t r i Luukko­nen!''
Muistin syttyminen on tässä hy­vin
erikoinen. Mies ei muistanut
vastaantulijan ulkonäköä, mutta
muisti hänet tilanteessa, jossa o l l
tavannut hänet aikaisemmla Tä­män,
tilanteen palautti hänen mie­leensä
valkoinen takki, joka toi mie­leen
poliklinikalla tavatun tohtorin.
Voidaksemme ymmärtää, mitä
muisti on; on tiedettävä muutamia
perusasioita aivojemme rakenteesta.
Aivot koostuvat valtavasta neuroni-'
joukosta. Siten nimitetääin aivoso­luja,
joiden määrä on vähintään
12,000 miljoonaa ja joita yhdistää
toisiinsa lukematon säejoukko. Ais­tielimistä,
silmistä, korvista jne joh­tavat
useimmat hermot aivoihin ja
niistä lähtevät monet lihaksia kont­rolloivat
hermot. Aivoja voitaisiin
verrata puhelinkeskukseen, jossa
toisiaan varten tarkoitetut linjat
kytketään yhteen. Mutta tämä ver­taus
ci auta meitä paljoakaan, kun
on selviteltävä, miten aivot järjestä­vät
ja käyttävät niitä tietoja, joita
silmä ja korva lähettävät.
MITEN AIVOT TOIMIVAT?
Tiedämme edelleenkin hyvin vä­hän
siitä, miten aivot toimivat. Sii^-
naalit, joita hermot kuljettavat
aivoihin ovat. Epäilemättä säh­köisiä.
Elektroencefalografi eli se
koje, jolla lääkärit tutkivat aivojen
toimintaa aivovaurioiden yhteydes
sä — aivotärähdys, kallonmurtu-ma;
mielisairaus jne. —, on herkkä
ILOISTA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
ROYAL
STUDIO
Elo- ja valokuvauskoneiia,
filmejä ja välähdys-valolamppuja
P U H E L I N AM. 4-3717
29 Balsam Street South
Timmins Ontario
Hauskaa joulua
ja onnellista
uutta vuotta
toivotan kaikille
suomalaisille asiakkailleni,
ystävilleni ja naapureilleni!
ANNETTrS
BARBER SHOP
148 Algonquin Blvd. East
KFinnish Hall).
Timmins Ontario
Vuodenajan
tervehdyksemme
suomalaisille
asiakkaillemme!
A. E .WAGbE
KIINTEIMISTÖ- JA
VAKUUTUSASIAMIES
P U H E L I N AM. 4-2383
41 Balsam St. South
Timmins . Ontario
Hauskaa joulua ja Onnellista uutta^^oiotta
toivotamme suomalaisille asiakkaillemme!
TIMMINS GARAGE CO. LIMITED
8 SPRUCE ST. NORTH TIMMINS, ONTARIO
elektronin vahvistaja, joka mahdol­listaa
aivojen heikkojen sähköilmi­öiden
tai sähkövirtojen havaitsemi­sen.
Laite "piirtää" aaltojen liik­keen.
Paljon enempää emme tiedä.
Olemme sumassa tilanteessa kuin
vieraat' voima-aseman edustalla-kuulemme
heikkoja ääniä siitä mi­tä
sisällä tapahtuu, mutta emme tie-
M mitä ne merkitsevät. Tiedämme,
että liikkeet ovat voimakkaampia ja
selvempiä valveilla ollessamme ja
toteamme, että ne käyvät rauhalli-sem.
miksi ja verkkaisemmiksi nuk­kuessamme.
Kokeet ovat osoittaneet, että sil­män
verkkokalvosta lähtenyt im­pulssi,
joka kulkeutuu näkuhernfa
pitkin aivoihin, leviää laajalle aivo-pinnan
alueelle. Näyttää siltä kuin.
miljoonat aivosolut joutuisivat toi­mintaan
vain silmäinräpäyksen kes­täneen
näkökuvan ansiosta.
Yrittäkääpä katsella päivälehden
valokuvaa. Te erotatte sen, mitä
kuva esittää, erotatte hahmot ja nii­den
asennot. Jos katsotte tarkem­min
toteatte, että kuva muodostuu
joukosta pisteitä. Mutta me emme
ole kiinnostuneita katsomaan pis­teitä,
vaan muotoja, joita ne synnyt­tävät.
Eräs perustava aivojemme o-minaisuus
on, että ne ovat "kiinnos­tuneempia''
hahmoista kuin yksi­tyiskohdista;
Tämä merkitsee, että
yhdyssuhteet niiden miljoonien ai­vosolujen
välillä, jotka vastaanotta­vat
signaaleja, ovat tärkeämmät
mät kuin ne yksityiset vaikutelmat;
joita signaalit kullekin aivosolulle
välittävät. Aivojen on suoritettav;i
monia monimutkaisia soveltamis- ja
järjestämistehtäviä ennenkuin taj-i-amme
näkemämme. Hahmon erot­taminen
on helppoa vain silloin,
kun se on meille ennestään tuttu
Sanomaltihtikuva.ssa muodostaa tu­hatkunta
pistettä miehen hahmon
— se. on helposti tunnettavissa, ko.-j-,
ka olemme nähneet miehen hahmon,
aikaisemmin.
• Tämä on yksinkertainen esimerk­k
i . Paljon monimutkaisempaa täy­tyy
aivojen työn olla, kun on arvioi­tava
tilanne tai kuten ensimmäises­sä
esimerkissämme muistettavt,
missä olemme nähneet tietyn henki­lön
aikaisemmin.
GRAMOFONILEVY .
Kun impulssi tai signaali stimuloi
aivosolua, ei signaali häviä heti.
Kun näemme ensi kerran lentoko­neen
ilmassa yllämme, havaitsemme
sen silmillämme, näköhermo välit
tää vaikutelman aivoihin, ja isä, jo­ka
on mukanamme, sanoo: ' S e oli
lentokone." Mutta kun toisen ker­ran
näemme lentokoneen ilmassa,
tunnemme sen. Miten se on mah­dollista?
Silmästä .saapunut signaali, joka
välittää lentokoneen kuvan, ja kor­van
lähettämä äänisignaali jättävät
pysyvän jäljen aivomme miljooniin
soluihin, jotka joutuvat liikkeeseen
tapahtumahetkellä. Jokaisella el.i-vällä
aivosolulla on jonkinlainen
muisti siitä, mitä niille on tapahtu­nut.
Mitä soluissa tapahtuu silloin
kun niihin painautuu muistikuva"
Emme tiedä, tapahtuuko solun mo­lekyyleissä
tai sen rakentee.s!5a muu­toksia
vai onko ky.symys .solusta s;»-
luun kulkevasta .sähkövirrasta. A i ­noa,
minkä tiedämme, on että jota­kin
tapahtuu ja että sitä tapahtuu
jökai.se.ssa aivo.solus.samme.
Sillä muistirekisterillä, jota aivot
rakentavat, täytyy kuitenkin olla
eräs tietty ominaisuus. Sen täytyy
olla käytettävissä jälkeenpäin. E i
ole mitään mieltä omistaa garmo-foonilevyö.
ellei sitä voi jälkeenpäin
soittaa. Muistikuvistamme ei olisi
mitään hyötyä, ellei niitä voitaisi
käyttää aiaki nuudelleen tunnisti
miseen. Solujen ensimmäisen Ien
tokoneen kohdalla luoma gramoio-nilevy
täytyy voida "soittaa uudei
leen", ellei aikaisemmin niin aina
kin toisen lentokoneen yhteydessä.
On toisin sanoen oltava jokin tapa
verrata uutta aistivaikutelmaa sii­hen,
mitä muistetaan aikaisemmas­ta
aistivaikutelmasta. Miten tämä
tapahtuu, sitä emme tiedä. Vnj.
daan ajatella; että aistivaikutelmat
kiertävät aivosoluissa kunnes he ta­paavat
"reiän'\ johon ne sopivat.
On myös toinen mahdollisuus. Eh
kä aivoissa oleva "rekisteri" lähet­tää
jäljennöksen kuten valkokan­kaalle
projisoitu kuva tai toiston
kuin gramofonilevyllc otettu melo­dia,
joiden avulla voidaan suoraan
verrata aistielimistä tulevia uusin
signaaleja vanhoihin heikompiin
signaaleihin, jotka tulevat muisti-rekisteristä.
On mielenkiintoista todeta, mitä
tapahtui ensimmäisen esimerkkim­me
miehelle, joka vaivasi päätään
muistaakseen missä oli nähnyt vie­raan
miehen aikaisemmin ja joka
nähdessään valkoisen takin " k e k s i"
ratkaisun.
JÄRJESTELY- Y M . OSASTOT
Uusi aistivaikutelma ottaa paik­kansa
aivoissamme ei yksinäisinä
silmänräpäystäpahtumina vaan osa­na
jatkuvasta prosessista. Tätä
prosessia on tapahtunut aivoissam­me
aina syntymästä saakka. ; Me
tulkitsemme aistivaikutelmiamme
siitä riippuen mitä olemme oppi­neet
aikaisemmista kokemuksista.
Toisin sanoen aistirekisteri ei ola
paikallaan seisova ja muuttumaton,
ei päättynyt eikä valmis. Se on
kuin pitkälle nauhalle^pantu tiedo­tus,
jonka mukana tulee esiin aina
uusia ja uusia signaaleja. Vanhem­mat
tai heikommat vaikutelmat
himmenevät vuosien mukana ja
kaikki vaikutelmat muuttuvat ju so-veltautuvat
vuosien mittaan uusiin
kuviin ja vaikutelmiin. Aivoihin
saapuvia signaaleja verrataan koko
ajan aikaisempiin muistirekisteriin
osiin. Tunnemme jonkin ilmiön en­tuudestaan
jonkin sen ominaisuu­den
ansiosta. Itse asiassa on aisti­vaikutelman
merkityksen määrääjä­nä
kokonaan sen vertailu aikaisem­piin
kokemuksiin ja se tulkinta jon­ka
niistä vertailun jälkeen teemmo.
Kun elämme .silmänräpäyksen yh­distämme
sen aistivaikutelmat men­neisiin
muistoihin emmekä pysty
erottamaan niitä toisistaan. Usein
on uudella vaikutelmalla suurin
merkitys, mutta usein myös vanhoil­la
aLstivaikutelmilla. Keski-ikäinen
henkilö näkee lentokoneen ilmassa.
Hän reagoi: ilmassa oleva siivekäs
varjo — surina — siis lentokone —
kerran oli pommikoneita — tämä
ei ole pommikone, nyt on rauha —-
vaikuttaa suurelta matkustajako'
neelta. neljä moottoiia, ei mikään
suihkukone — niin, sehän lentää tä-ään
jokaisen suorittamansa lasku­tehtävän
yhteydessä. Kun sille an­netaan
laskutehtävä, sen tulisi tun­tea
siitä aikaisempien lukuyhdistel-mlen
piirteitä ja laskea tavalla, joka
aikaisemmin on tuottanut hyviä tu­loksia.
MUISTIN ' H I M M E N E M I N E N"
Mutta tämä ei vielä riitä. Kerto­kaamme
erään englantilaisen lääkä­r
in tri Penfieldin muistirekisterlä
koskevista havainnoista. Hän on
erikoistunut kaatuvatautisten leik­kauksiin,
joissa yritetään löytää no
aivojen osat, joista kaatumatauti-kohtaukset
ovat lähtöisin. Leikkaus
suoritetaan ilman nukutusta. Poti­las
pystyy jälkeenpäin kertomaan
elämyksistään. Useissa tapauksissa.
on niillä ärsytyksillä, joita t r i Pen-field
on suorittanut aivojen eri koh­dissa
hyvin omituinen vaikutus.
Lääkäri kertoo, että potilas kuuli,
kun n:o l l : k s i ristittyä aivojen koh­taa
ärsytettiini äitinsä sanovan "pik­ku
poju, pikku poju". Kun ärsytys
toistettiin, tunsi potilas olevansa lä­hellä
lapsuudcnkotiaun ja kuuU jäl­leen
samat sanaL
Kohdassa n:o 12 j o ka on aivan
vieressä, hän kuuli miehen ja nai­sen
äänen jostakin joen alajuoksul­ta
ja näki itse joen. Hän kertoi
sen olleen paikan, missä oli käynyt
lapsena ollessaan.
Kolme minuuttia myöhemmin,
kun kohtaa n:o 13 äi-sytettiin, huusi
potilas kuulevansa ääniä myöhään
i l l a l la ja näkevänsä lapsuutensa
sirkusvaunut. Kohdassa 17 o l i hän
... ., .. ., jossakin konttorissa. "Saatoin näh-han
aikaan paivasta taman paikan .^^^
puhutteli minua, mies joka kumar-
Mutta käytännössä ei o l e siten, ei tui kirjoituspöydän y l i kynä kädes-ä
silmämme toimisivat vain silloin, sään •'
kun ne näkevät epätavallisia asioi-
,a, lentokoneen, miehen, jota ter­vehditään
jne; Me pidämme sil­mämme
avoimina koko päivän, no
^vöskentelevät lakkaamatta ja välit­tävät
aivoille lakkaamattomana vir­tana
aistivaikutelmia, monia, monia
.sekunnissa. Osa niistä on tärkeitä,
osa vähemmän tärkeitä; Miten jär-jestämme:
ne?
; On ilmeistä, että pystymme luo­maan
monista^ saamistamme aisii-
^vaikutelmista yhteiskuvan, jossa un
Kaikki nämä miiistikuyat olivat ta-^
vat.toman selviä, kertoi potilas. No
olivat tapahtumia, jotka hän oli ko­kenut
lapsuudessaan j a unohtanut
ajat sitten.
T r i Penfield veti sen johtopäätök-seri,
että aivoissa ori hyvin täydelli­nen
ja lähes ikuinen tietoisuusvir-ran
rekisteri, joka on hyvin säilynyt
pikkuyksityiskohtiä myöten. Se
.•himmenee'' myöhempien kokemus­ten
kautta; mutta voi sukeltautua
uudelleen esille. Me tiedämme,
^ärkeimmät osat siitä tilanteesta jo-j että vanhenevat henkilöt voivat
hon meidän on määriteltävä aser.-
noitumi.semme. En.simmäisen esi­merkin
mies ei antanut kadun luo­malle
kuvalle, ohiajaville autoille.
muistoissaan elää lapsuuttaan häm­mästyttävän
yksityiskohtaisesti.
Jonkinlainen "himmennys" oli aluk­si
artikkelin alussa kerrotun mie-sillc,
jotka juoksivat ohi, l i i k e k i l v il
le ym. .samaa merkitystä kuin s i l l e;
mitä hän näki samanaikaisesti: vie­raalle
joka nosti hattua ja tervehti
häntä, .\ivot-siis erottavat tärkeä.i
vähemmän tärkeästä. Tulisiinine
mielisairaiksi, jos kaikki aistivai­kutelmat
tekisivät meihin saman
vaikuluk.scn. Aivomme käsittelevät
vain suuria linjoja eivätkä vaivaudu
jokaisen aistivaikutelman pikkudo-ialjien
suhteen. Näkemämme kuva
Koostuu yleen.sä helposti tunnetta­vista
osasista, ' jotka ovat vanhoja
tuttuja. Meidän tarvitsee vain luo­da
siimä.vs kadun varrella olevaan
taloon tunteaksemme sen taloksi.
Se on talo, ja sillä siisti, sillä ei ole
meille juuri nyt mitään merkitystä
emmekä välitä siitä. Meidän ei tar-vit.
se tutkia taloa päästäksemme sel­ville,
onko se kameli vai talo.
Tällä tavalla aivot seulovat. Mut­ta
muistissamme on useita eri o.sas-toja.
Aistivaikutelmat — katukuva, ta­lo
ja tapaaminen — eivät siis ole
ensi sijalla vaan meidän niistä laatia
mamme tulkinta. Aivois.sammeta.v-vy
siis olla os.istoja, jotka eivät
ain reki.steröi aistivaikutelmia ja
/crtaa niitä muistirekisteriin vaan
oilla myös on kyky lö.vtää oleclli-en
ja jotka ahkeroivat silmänrä-läyksen
aistikuvicn tulkinnassa jn
iiiden merkityksen mittauksessa,
lonet yksityiskohdat seuloutuvat
)0is tämän prosessin aikana — mo
mnamme piupaut talon suuruudel-e,
värille, sen ikkunarivistölle jne.,
:o.ska talo ci kiinnosta meitä enää
sen jälkeen kun olemme todenneet
;ttä se on talo-.- Talon jälleentunie
ninen tapahtuu tasolla, jossa talon
suuruudella ei ole merkitystä. Vain
>en muodolla on merkitystä.
Ko.ska nyt idstivaikutelmien mer­kitys
oh tärkeämpi, kuin silmän sig-laalit
ja detaljit, tajuamme että ai­vot
Ja muisti ovat tavattoman moni­mutkainen
rakennelma. Meillä uu
aivoissamme elämyskuvien jatkuva
rekisteri, joka on rakentunut vähi­tellen
elämämme aikana.
Siksi ei aivojamme voi ajatella
pelkkänä puhelinkeskuksena, mis-'
sä signaalit yhdistetään muistirekis­teriin;
vaan se on elin, joka säilyt­tää
kaikki nämä elämykset ja yhdiv
tää ne läsnäolevaan. Aivot ovat en­nen
kaikkea yhtenäisyyden elin.
Voitaisiin sanoa, että aivojen meka­nismi
on läsnäolevan sopeuttamista
menneeseen. Jos vertaamme aivo­ja
laskukoneeseen, niin pitSiisi las­kukoneella
muistuttaakseen aivoja
olla kyky jatkuvasti muuttaa itse-kattojen
yllä olevalle taivaalle, lap- hen muistiss?, kun hän ei tuntenut
lääkäriä. Jotakin "oli tiellä" ja
muisti palautui vasta jonkin ajan
kuluttua- Tavallisissa tapauksissa
voidaan 'himmentyneistä'' muisti-!
kuvista palauttaa vain aikaisempien
elämysten yleisiä johtopäätöksiä ja
yhteenvetoja. Mutta jos esimerkik-
.si joutuu maisemaan, johka on näii-nyt
lapsuudessaan, palautuu se hy­vin
selvänä mieleen ja sen mukana
kaikki ne elämykset, joita tässä
maisemassa on kokenut 20—30 ken­ties
50 vuotta sitteh. Kun vaivaa
päätään sen jälkeen kun on todeii-nut.
ettei yöi sijoittaa henkilöä pai­kalleen,
tarvitaan vain hyvin yähäii
lisäaikaa tai totneri A'oimakkaampi
iinpiilssi; jotta kuva tulisi niin sel­väksi
että voi huutaa: "Mutta sehän
on tohtori!" /
J . A. V, B u t l e r in mukaan.
Lääkäri tarkasti potilaansa ja sa­noi:-
^• •
— Teillä on rautainen terveys,
herra Mahavuo, mutta se on kovin
pahasti ruosteessa.
Tanska oli ensimmäinen valtakun­ta
lopettamaan orjakaupan. Tämä
tapahtui vuonna 1792.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivottaa
Scott Haulage Ltd.
289 Kirby Ave.
Timmins Ontario
Puhelin A M 4-2314
„ " MUUTTOJA
Paikallisia Ja pitkänmatkan ajoa
Luotettava palvelu
Pakkausta, laaUkointla Ja
säilytystä
AUied Van Lines'in asiamiehet
Vuodenajan
tervehdyksemme
suomalaisUle afllakkaillemme!
LORHE'S
Esso Service
Puhelin A M 4-4666
Ctor. Mountjoy & Algonquin
Timmins Ontario
Vuodenajan ;.
tervehdyksemme!, ; ^
J A C K ' S
B/A SERVICE V
; ;63 Algonquin Blvd. W.
timmins Ontario
' TUNE-UP J A '
PYÖRIEN SUUNTAUSTA
Ensimmäisen luokan m^aanikot,
Hauskaa joulua
ja onnellista
uutta vuotta
toivotamme kaikille
liiketuttavillemme!
MÄKI FLOUR
& FEED
Puhelin 4-0430
395 Commercial
Timmins Ontario
VUODENAJAN:
TERVEHDYS! '
HARRY/S
MEN'S WEAR
Wm. H. Leishman & Co:n.
vaatteita
ARROW-PAITOJA ja
STETSON HATTUJA
"HARTT"-JALKINEITA
93 Pine St. S., Timmins, Ont.
iHAUSKAA JOULUA
JA HYVÄÄ
UUTTA VUOTTA
suomalaisille asiakkailleen
toivottaa
SAUNDERS
DRUG STORE
30 Pine St. S., Timmins, Ont.
Dorothy Gray kauneus-hoitoaineiden
välittäjäl
PUHELIN AM. 4-1835
Jottltttervehdys! '
CITY SERVICE
STATION
2nd Ave. ja Cedar St. kulm.
PUHELIN AM. 4-5133
...•„ e-'
e
o
e
,Timmins
Gasoliinia
Öljyä
Pattereita
Renkaita
Ontario
VUODENAJAN TERVEHDYKSEMME!
SMITH & ELSTON CO.
L I M I T E D
JOHTAVAT PUTKI- J A LÄMMITYS-
, URAKOITSIJAT POHJOISESSA
Kapuskasing Timmins, Ontario
ED 5-3475 - . ' AM 4-5355
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA öiMA VUOTTA
TIMMINS DAIRY CO.
LIMITED
Siisteys ja puhtaus on meidän
mottomme. Pastöroitua maitoa,^
kermaa ja piimää sekä jäätelöä.
Puhelin AM.;4^i935
125 Kirby Avenue Timmins, Ontario
Hauskaa joulua ja onnellista uutta vuotta
toivotamme kaikille suomalaisiUiB asiakkaillemme ja ystävillemme!
SEYMOUR'S MEN'S AND BOYS WEAR LTD.
TIMMINS
("MISSÄ V A A T T E I D E N TÄYTYY SOPIA")
Tyytyväisyys taataan tai raha takaisin
ONTARIO