Vapaus, October 27, 1923

              Laiiaiifeliia, lokak 27 p. — Sai Jkt 2t
Canadan «uomalaisen työväestön äänenkansttaja, ilmes­tyy
Sndburysea. Ont., joka tiistai, torstai Ja laoantat.
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pob.
lished in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and
Saturday. • •
Advertisjng rates 40c per col. inch. Minimnm charue
for single insertion 75c. Discount on standing advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. '
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lörne St, PuheUn 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury,
Ont • •
TILAUSHINNAT; ^ •
Canadaan yksi vk. ^4.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. ,. ,
Yhdysvaltoihin ja-Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk.|1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Ilmotushints kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus, Kuoloilmotukset ,|2.00 kerta ja 60c lisää jokai-eelta
mUistovärsylta. Nimenmuutosilmotukset 60c Icerta,
$1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.
-^Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotutilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Iphtppn torstaina kello 3.,
Jos ettte milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoita;Ian per­soonallisella
Aimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
>: Registered at the Post Office Department, Otta\va,
fis «econd class matter.
Saksa luhistumisen hetkellä
Mahtava Siaksan keisarikunta^ jonka valtikkaa kan-
7^ tavan kotkan piti enneU' pitkää keisarien persoonallisen
johdon alaisena rakentaa rautaiset pesänsävmaapallon
jokaiseen kolkkaan, on nyt auttamattomassa luhistu*
mistilassa. Jotkut valtiot ovat j o katkaisseet välinsä
B e r l i i n i n hälJituksen kanssa. J a kuitenkaan ei tiedetä
mihin lopullisesti ollaan menossa, eivätkä nykyiset
kuohunnat anna suinkaan' takeita Saksan kansalle sen
pelastumisesta. Nämä kuohdidukset ovatkin ainoas
taanr kuplia nkuhrin valtauksena ilmenevän liittomai*
den puristuksen j a yleinen taloudellisen ahdingon sy­vistä
pohjavirtauksista., • , "
Ruhrin j a Reinin väestö on jo puolisen vuotta o i
lut työttömänä-ja sitä on ylläpidetty valtion kustan
nuksella. ' Varsinainen t^ptanto on j o pitkän aikaa
ollut taydellbesti s^isahdnksissa tällä alueella. Miehit­tämättömässä
Saksassa jatkui tuotanto, Ruhrin miehi­tyksenkin
jäjkeen pitkät ajat jokseenkin tyydyttävästi
kunnes sielläkin viime aikoink tapahtui: pennpobjainen
kt^tastrofimainen, muutos.* Vielä joitakin .aikoja, sitten
kiihoitti markan arvon romahdus vientikauppaa ja
edisti kotimaista kulutusta. Jokainen saksalainen k i i
rehti vaihtamaan arvottomat markkansa tavaroihin.
Mutta valuuttaromahduben tultua aivan suunnattomak­si
muodostui tämä ,ti|anne päinvastaiseksi. Rahan ar
von alentumisen pelko o n luonut hintojen kehityksen,
/jossa ei oteta huomioon ainäostaan kuiikinaikaista mar
^ kan aryon huönäntdmista, vaan vieläpä sen tuleyakin
huönohtuminen j o ennakolta. Kostea tulosuhteet eivät
.vastaa maailmanmarkkinahintoja, niin pn k o t i l a i n en
kulutus suuresti supistunut j a vienti tavattomasti r a ­joittunut
Lisäksi tulee ulkomaisen valuutan' hankki­misen
vaikeus luottoa ei ole. K u i n k a siis kävisi­kään
päinsä ulkomaisen tavaran maahantuonti.
/ Kaiken tämän lisäksi Saksa menettää ulkomaisia
vientimarkkinoitaan yhden toisensa jälkeen. |tä-^u-ropassa
ostetaan sahalaisten kangastavarain sijasta
englantilaisia, belgialaisia ja^ italialaisia kangastava-roita.
Äärimmäisen taloudellisen pulan taustall^ tapah­tuvat
sitten poliittiset j a yhteiskunnalliset purkaukset.
Työllään elävien ihmisten sielunelämän jännitys tulee
päivä päivältä yhä sieiamättömämmäksi.
Aani
•
Eräs-porvarillinen seura Canadassa on ryhtynyt
kiinnittämään yleistä mielipidettä kysymykseen vaki
tuisen puolueluslakimiehen h a n k k i m i s e t niiden henki
Joiden puolustamiseksi oikeusjutuissa, jotka eivät va
raltorouutensa tdcia itse ole tilaisuudessa hankkimaan
itselleen lakimiestä. Yhdistyksen keskuudessa arvel
laon, että kun kerran hallituksella on yleinen syyttäjä,
joka ammatikseen suunnittelee j a ajaa Juttuja mahdol
lisiä lainrikkojia vastaan, niin oikeuden mukaisesti
pitäisi myöskin olla hallituksen puolesta yleinen puo­lustaja
kaikille sitä tarvitseville.
Y h d i s t y b e n jäsenet tuskin ovat tutustuneet tyovä
enliikkeen teorioihin j a ohjelmiin, mutta siitä huoli
matta käytännöllistä elämää tuntiessaan he ovat tul
leet johtopäätökseen, joka on samaa maata järjestynei
den työläisten vaatimusten kanssa vapaasta oikeuden
käytöstä. Jokseenkin kaikissa maissa ovat työläise
ohjelmissaan vaatineet rahan palvelukseen joutuneiden
ammattifakimiesten syrjäyttämistä vapaan oikeuden
käytön kautta. Nykyaikaisessa porvarillisessa pikeu
den käytössä on t u l l u t vallitsevaksi laiksi se, että vain
ne saavat «oikeutta», jotka kykenevät palkkaamaan
kunnollisia lakimiebiä, jotka joko suoria tai kieriä
keinoja käyttäen, taivuttavat tuomarin jä muut oikeu­den
palvelijat ^tuomitsemaan kuten rahan% v o i m a lk
tahdotaan.
K u i n k a paljon nykyisessä yhteiskunnassa t a p ^ tu
vista vääryyksistä tulsikaan korjatuksi jos edes oikeus­laitoksissa
tapahtuisi kaikille asianomaisille aina l ah
jomaton oikeus. ^
Filippiinit Yhdysvaltain ikeen alla
Yhdysvaltain hallitus on joutunut vakavaan risti­riitaan
alusmaansa F i l i p p i i n i e n kanssa. Filippiinien
saariryhmällä pitää isännyyttä yhdysvaltalainen sotilas-kuvernööri,
jonka erottamisia F i l i p p i i n i e n lainlaatija-kunta
on ryhtynyt vaatimaan. Sanomattakin on selvää,
jeltä lainlaatijakunnan takana on F i l i p p i i n i e n saarten
;väestön yksimielinen kannatiiis. Näiden saarien väestö
on tuntenut amerikalaisenrautäkoron puristuksen jo
pitkän aikaa, siitä saakka, kun tämä saari joutui Y h ­dysvaltain
alusmaaksi. Kaameat ovat ne kertomukset,
mitä Filippiineiltä on vuodesta vuoteen Yhdysvaltain
viranomaisten harjottamasta ankarasta sensuurista huo-
Jimatta tullut julkisuuteen amerikalaisensptilasvallan
siellä toimeenpanemista alkuasukkaiden rääkkäyksistä
j a mielivaltaisuuksista, N i i n sietämättömäksi alkaa käy­dä
amerikalaisen imperialismin isännyys, «ttä F i l i p p i i ­nien
väestö alkaa vaatia itsenäisyyttään melkeinpä hin­nalla
millä tahansa.
•^Muutama aika sitten jätti Filippiinien senaatin
piijieeniohtaja Manuel Queson presidentti Hardingille
kirjelmän,, jossa lausuttiin avoimesti, että Filippiinien
väestö on ryhtynyt päättäväisesti vaatimaan kansallista
itsenäisyyttä ga että joskin filippiiniläiset maailman­sodan
aikana olivat vaiti\ o l i se vain tilapäistä pidättäy-tymsitä
j a n y t astuu F i l i p p i i n i e n väestö esille entistä
suuremmalla' päättaväisyydelläV.
Filippiinien syvästä vapauden j a itsenäisyyden kai­puusta
huolimatta Yhdysvaltain hallitus kieltäytyy
rövhkeästi ottamasta huomioon sille esitett}ijä vaati-m^
iksia. J a kuitenkin Yhdysvallat maailmansodan a i
Meidän järjestöllemme uusia
ystäviä
Vaikka meillä Canadan suomalaisessa sosialistijär
jestössä ei olekaan pitkiin aikoihin pantu toimeen
erikoista ryntäystä jäserimaärämine . k o h o t t a m i s e k s i,
osottavat eri paikkakunnilta saapuneet raportity että
järjestömme j a osastomme kykenevät, vetämään ulko­puolella
olevia työläisiä mukaansa niin sanoaksemmö
omalla painollaan, Sikäli kun työläinen sen taikka
tämän vaikutuksen kautta alkaa 'herkistyä työväenasial-te
tai tuntea järjestymisen tarvetta, tajuaa hän aivan
kuin luonnostaan, että jos hän tahtoo saada uusille
kutsumuksilleen, vakavaa j a elinvoimaista maaper^',
on hänen astuttava meikäläisen sosialistijärjestön r i ­veihin^
E i ole mikään sattuma, että Sudburyn osostc^ri
liittyy yhdessä ainoassa kokouksessa kymmenen Uutta
jäsentä, kuten viimeisen työkokouksen raportista käy
i l m i . Tämäkin tapaus on omiansa osottamaan sitä
luottamusta j a myötätuntoa, minkä järjestömme j a lai­toksemme
ajattelevien työläisten keskuudessa on saa­vuttanut
- '
Työväenliikkeen yhtenä elinvoiman merkkinä on
uusien ystävien j a uusien jäsenten voittaminen. Jokai­sen
kansanliikkeen keinona päämääränsä saavuttami­seksi
on yhteenliittyminen. Mitä kulcaan ei saa yksin
aikaan, sen tekeivät tuhannet j a sadattuhannet työläiset
yhdessä. Tyj)läinen«i voi edullisesti myydä työvoi­maansa/
mutta} mitä suuremmin: joukoin työläiset liit­tyvät
yhteen, sitä edullisemmin he voivat vaihtaa työ­voimansa
rahaksi, isita voimaperäisemmin he voivat
puolustaa etujaan kaikissa suhteissa.
' Samoin on myöskin työväestön valtiollisen toimin­nan
j a taistelujen laita.-Luokkatietoisinkaan työläinen
ei voi yksin politikoida eikä, saavuttaa itselleen eikä
osatovereilleen valtiollista vaikutusvaltaa. Sen vuoksi
ovat valistuneet työläiset k a i k k i a l l a muodostaneet omat
valtiolliset joukkopuolueensa työläisten yhteisten etu­jen
puolesta taistelemiseksi.
Näihin taisteluihin vihkiydymme me suomalaisetkin
omien osastojemme j a laitostemme kautta.
Jääkauden tulosta ei
ole pelkoa
Viime kevännä ennusti eräs
nadalainen oppinut, ettei tänä vuon­na
tulisi kl^ää ollenkaan vaan au­ringon
kylmeneminen johtaisi mei­dät
ennenpitkää jääkauteen.
Kesä tuli, vaikka ei erittäin läm­min,
mutta kumminkin kesä. '
Sama canadalainen oppinut, joka
keväällä pelotteli jääkaudella, tekee
nyt tietäväksi, että jääkausi Ikyllä
on tulossa, mutta se ei tule nope­asti.
Maapallon länqiosnhteet ovat
olleet viimeiset 200 miij. vuotta lä-hipitäen
semmoiset kuin ne ovat ny­kyisin,
eikä ole otaksuttavissa, että
muutos tapahtuisi yhtäkkiä toiseen
suuntaan, sillä tarvitaan vähintäin
kymmeniä tuhansia vuosia, että
muutos huomattaisiin.
On siis kerrassaan tarpeetonta
vaivata päätänsä (iääkauden tulolla.
'Löytyy myöskin toisia oppineita,
jotka välttävätj että auringon lämpö
yhä lisääntyy, mutta helvetillisen
kuumuudenlkaan tiilon ei tarvitse
molia herättää, sillä sekin tulee
niin hiljaa, ettei kukaan sitä voi
omana aikanaan huomatäi Ja kun
kuumuus, lisääntyy, lisääntyy km
muuden kestätnistykykin. "
Egyptissä > Havaijin aarilla kas»'
tanjanruskea, 7 Kiinassa keltainen,
Etelä-Carolinassa vihreä ja Meksi
kossa musta.
On huomattu, että risteyttämällä
näitä erivärisiä puuviUalajeja voi
daan saada syntymään kaikkia mah­dollisia
välivärejä.
Viime aikoina on puuvillantuot-tajain
piireissä keskusteltu vilkkaas­ti
tästä kysymyksestä. ja tultu sii­hen
johtopäätökseen, että jalosta­malla
punvillapensasta ja kehittä­mällä
riittävästi .luonnollisia puu<
villanväreijä päästään pian siihen,
että keinotekoinen värjäys erilaisil­la
värinaineilla käy kokonaan tar­peettomaksi.
Lisäksi väitetään, että
luonnolliset värit ovat sekä kestä­vämpiä
että tasaisempia kuin kei­notekoiset
värit
Maallikkokin ymmärtää, että on
kysymyksessä suunnattoman säästön
tekeminen, jos tämä mielipide osot-tautuu
paikkansa pitäväksi myöskin
käytännössä. Säästyy tavattomasti
väriaineita ja työtä.
Lapsiorjuus Canadassa
Lasten hyvittvointiyhdistyksien yhteisessä kokouk­sessa,
mikä pidettiin äskettäin Winmpegissä, ilmotet-tiin
noin 25,000 alle neljäntoista vuotiasta lasta työs-kentelevänteollisuulaitoksissa
Canadassa. Kokous pyy­si
Canadan hallituksen työdepartementilta vahyistiista
näiden laskelmien paikkansapitäväisyydestä, johon työ
departementin virastosta Ottawassa vastattiin, että he
eivät öle edes yrittäneetkään koota tilastoa Canadan
öellisuustaitoksissa työskentelevistä lapsista. Tällainen
välinpitämättömyys sellaista asiantilaa; kohtaan kuin
lapsiorjuuSj on niiden velvollisuuksien laiminlyömistä
joiden täyttämistä hallituksen työdepartementilta jo­kaisessa
maassa odotetaan. TyÖdepartementti Canadas­sa
on ainakin tässä suhteessa lyönyt laimin sille jätel-yjen
tehtävien täyttämisen.
Toisessa suhteessa tämäkin tapaus on omiansa k u ­vaamaan
sitä kuinka vähän porvarillisen hallituksen
viranomaiset välittävät niistä epäkohdista, joiden Jcor-jaamisella
jouduttaisiin rakentamaan esteitä kapitalis­tien
lajaltomalle riistonhalulle, joka vetää alaikäiset
ihmistaimetkin voitonhimon alttarille.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
—• Maailman suurin kello on' Col­gate
saippiua ja ihopuuteritehtaan
katolla New Jerseyssä, N. J . , lä­hellä
New Y6r1(ia. Kellon taulu
on 38. jalkaa läpimitaten numero-
; en ulkoreunasta toiseen ja jos ot­taa
laskuun koko taulu reunoineen
a sähkovälolaitteineen, niin tulee
taulun .läpimitaksi yli neljänkym­mentä
jalkaa. Kellon . viisaarien
ättilSismäisyyttä on , omiansa /ku­vaamaan
se", että esim. sen tunti­viisari
on levenmmältä kohtaa 3
.alkaa ja 5 tuumaa leveä.
—^ Vanhin korporeerattu kaupun­ki
Canadassa .on St John.
• Variksen san'otaan elävän aina
sadankin vuoden vanhaksi.
• * • » « » i ' ,
—- Asbestos on ainepitoisuudel
taan mineraalia eikä näin ollen voi
palaa. Asbestos on muodostunut
eräänlaisen palamisen kautta ja löy­detään'
sitä maasta huopamaisina
massoina, jossa on hienoja kuitu­ja,
joista voi kutoa kangasta, jota
sitten käytetään esimerkiksi teaat-tereissa
tulenkestävänä esirippuna
tulipalon vaaraa vastaan; Myöskin
asbestosta voi pusertaa pahvia, jo^
ta niinikään' voi käyttää suojana
tulta vastaan.
Järjestön keskusviras­ton
tiedonantoja
Suomen työläiapuolueen jäsenien
oikeustaistelun •. avustamiseksi kerät­tyjä
varoja on tähän mennessä kesr
kusvirastoon tilittänyt seuraavat
osastot ja yksityiset toverit:
Aikaisemmin tilitetty ....$754.30
Windsor, os. .......„.„.,.„. 19.50
St Catharines, os 26.63
Beaver Lake, os. 49.50
Wab1gizig, os.; .20.55
Ladysmith, 109.36
Whitefish, os €.60
Levack, os. ........;.„- 38.80
Gommee, 08. 11.50
Salmon Arm, os.' 7.25
Elspeth, OS. 20.00
Wolf 'Siding, os 6.00
Canmore, os. 46.30
Sointuja, os , 49.43
Intola, OS. ; •» 12.00
Timmins, 03. 73.20
Long Lake, os 15.^0
Nolalu, OS. .o 11.50
SlirlpiBen ?aiiliasla mi
Sosialismin periaatteiden käytäntöön sovelluttamicen e ' -
edellytyksenä on määrätty yhteiskuntamuutos, yhteiskunnallinr"^^
kumous. Tapahtuuko tämä kumous. lyhemmän vaiko pjte ^-^^^
son kuluessa, ei vaikuta asiaan. Todennäköistä on, eitä
vanhasta uuteÄi, vaikkapa olosuhteet muutokselle ovat mvötä^"
tii melkoisen pitkän ajan. VaUiolIisen vallan painopiste s^^^t^--'^
nopeastikin, mutta yhtä nopeasU ei käy yhteiskuntakonebton' ' " '^
minen porvarillisesta sosialistiseksi. Siirlymiskauden pituus lonulc'""'''^
puu siitä, kuinka hyvin köyhälistö on valmistautunut ottamaL
sille, lankeavan perinnön. - ^^'^
maksa mitään, sillä opettajat opet-.
tavat velvollisuuden pakkolain hin­nasta,
joka hinta täytyy suorittaa
luokkansa päämäärään viemiseksi
pitkällä taistelun tiellä. Vapaus leh­den
tilaajamäärän alentumisen ta­kia
kokous antoi johtokunnalle
muistutuksen, että. sen on kutsut­tava
asiamiehet keskustelemaan
kanssaan asiasta;'v'
Naisjaoston kokoukcet
jokaisen iniukauden ensimäinen ja
viimeinen tiistai ilta. Seuraava ko­kous
on t.k. 30 päivän illalla. Ko­kouksessa
esitetään paljon ohjelmaa
ja ravintola ori auki. Kaikki naiset
Ovat tervetulleita. —• Erkki;.
pidetään
jonka ntaenä o„ „„„( ^h. ^ j '
Nem on täytynyt 1 . . . . . . ''
puutteessa lakkauttaa.
SaDltSte.iarieo untisia
^^^^^^ ^^^^^^^^ ?
Luokkasivistys työväestöllä on taivaraa, jota silta * i
voida rn*stää. Sen pohjana on syvä, vakautunut itse-tieto
yhteiskunnallisen elämän ja sen kehityksen laista.
Luokkasivistys perustuu yhtä hyvin menneisyydelle
kuin tulevaisuudellekin. Luokkasivistys avartaa mieltä,
se muodostaa ihmissielun,, t e k ^ pie­nissä
j a päättäväiseksi j a tarinokkaaksi suurissa asi­oissa.
Sivistys voittaa luonteen heikkouden j a vahvis­taa
omaksujansa yhtä hyvin jokapäiväisessä kuin y h -
kana kerskui tappelevansa henkeen j a vereen asti pik- teiskönnallisessa&in elämässä. Koko työväenliike on
kukansojen oikeuksista. Tämä asettaa amerikalaisen suurta kulttuuriliikettä. Tulkaamme tämän uuden kult-imperialismin
yhä röistomaisimpaan valoon. jturin suuriksi j a tarmokkaiksi esitaistelijoibi.
—. New Yorkissa on suurempi
laivaliikenne kuin Lontoossa. V i ­rallisten
tilastojen mukaan New
Yorkin laivaliikenne .nousi vuonna
1921 16; 624J517 töhniin, jotavas-toin
samalla aikaa Lontoon laiva­liikenne
nousi ainoastaan 11,777,-
.000 tonniin.
' » • •
—^ Nippon on sama kuin Jaap^a-ni.
Yhteensä 1276.92
; Vielä on paljon paikkakuntia, sel­laisiakin
joissa\ on järjestömme o-sasto,
jotka eivät ole vielä tili­tyksiä
tehneet, joten on toivottavaa,
että ylläoleva tulos dn vain alkua.
Jos on vielä sellaisia paikkoja, misr
sä ei ole toimittu asian eduksi, tu­lisi
nyt pikaisesti ryhtyä työhön
kaikilla mahdollisilla keinoilla par­haimman
1 ^tuloksen .'Saavuttamisen
ymmärryksessä. Suolin^iiv^koterro-rin
vaino jatkun edolleenkia, jat
kakaamme . mekin' avustuttamme
taiatelussa- sitä vastaan, v
Canadan Työläispuolueen Suom.
Järj. Keskusvirasto,,
A. T. HILL,, sihteeri.
htmlm iintisia
Uusia kysymyksiä
—: Mikä ori Esperanto-kielen kek­sijän
nimi ja minkämaalaineri hän
oli? "
—-Mikä on maailman suurin jär­vi?
— Kuinka korkea rakennuksen
täytyy olla ennenkuin sitä voidaan
kotsua pilvenpiirtäjSkaf
— Mitä kieltä Jesus käytti saar­natessaan?
— Mikä on maailman kaunein
kieli?
Yärillisen puuvillan
kasvattaminen
Kun mainitaan puuvilla tai pum­puli,
välähtää heti mielikuvitidcses-sanrnie
lumivalkoinen puuvilla; Ja
valkoistahan tämä tärkeä kasvikun­nan
tuote on tähän asti ollut Jos
on "tahdottu sitä, muun väriseksi, on
se täytynyt värjytä. Ja tämä tuot­taa
koko ihmiskunnan mittakaa­vassa
laskettuna suunnattoman pat­ion
ja kallista - lisätyötä sekä väri­aineiden
haaskausta.'
Kuitenkin tavataan jo nyt myös-dn
erilaisia luonnostaan värillisiä
puuvillalajega. Niinpä on Yhdysval-
•tojenpuuviDa pääasiallisesti valkea­ta.
Perussa kasvaa punainen laji,
Osaston ko((couksessa t.k. 21 p.
päätettiin m.m.' seuraavilta asiois­ta:
Uusia jäseniä hyväksyttiin osas­toon
seuraavat, toverit ja toveritta­ret:
Hilda Ahonen, A. 6. Ahonen^
A. Rajala, J . . Tulokainen, V. 'j.
Vainio, Inga 'Korppu, M. Ahlgvist,
Hilja Pohjola ja Yrjö Pohjola. Ter
ollisuusjärjestäjän A. Johnsonin
tehtäväksi jäi "ottaa edelliseltä jär^
jestäjältä J . W; Slupilta mainittua
asiaa koskeva raportti ja esittää se
osaston koTcoukselle! Jos yksityisille
osaston jäsenjlle on saapunut jou­lulahjojen
keräyslistoja, niin niitä
henkilöitä pyydetään palauttamaan
ne osaston johtokunn^le. Suomen
punaorpojen avustamisen takia ei
sanottuja 'keräyslistoja voitu nyt
ottaa huomioon. Kaupungin keskus­komitea
kehottaa osastoja välttä­mään
yhteentörmäyksiä juhlien jär-jestäraisessä,
kuten Venäjän vallan­kumouksen
vuosijuhlaipäivänä, joka
on tulevan kuun 7 p. Saman kuuri
12 p. on yhteinen tanssitilaisuus or­polasten
hyvälrai. ('Näistä tilaisuuk­sista
ilmotetaan lähemmin myöhem­min.)
Kommunistien tärkeimpiä teh
täviä on - lasten kasvatus ja opbt-taminen.
Lasten koulu alkaa tk. 28
•p. Opettajien valinnassa kai Onnis­tuttiin
hyvin, sillä kokous ei vas­tustanut
ketään Valituista. Opetta­jiksi
valittiin allanimitetyt tov. M.
AhlgSrist, E. LoppSnen, W. Airola,
E, Salin ja A. T. Hill. Englannin­kielinen
toveritar Custance On paik­kakunnallamme
, hyvin tunnettu.
Hän on kotimaassaan suorittanut
opettajan tutkinnon ja osaa opet­taa
.työläisten lapsia. Koulun me­nestyminen
riippuu nyt vaan las­ten
vanhemmista s.o. haluaako Inok-katietoiset
äidit ja isät antaa lap­silleen
myöskin tilaisuuden laajeni
taa tietovafastojaan. Tämä l a ^ n -
köula on yhteistoiminnan tulos eikä
Osasto kokouksessaan t.k. 21 p.
päätti m.m.' seuraavista asioista;
luvitoimikuntaan Emma Laahaseii
illalle valittiin Ella Strora. Uusia
äseniä hyväksyttiin osastoon E. V.
Lahtinen, jäsenkokelaaksi Miina
Mäenpää ja inuuttokortilla Curritin
osastosta iSofia ja Matti Holm.
Burrittin osastolta oli tullut kaksi
keräyslistaa haalin" rakennusrahas­ton,
kartuttamiseksi, listat otettiin
huomioon ja kerääjiksi lupautui'
Lemonkalma ja Emma Laahonen.
Myöskin lasten ..sunnuntaikoulua
taas herätettiin henkiin, mutta kos-^
ka ei vielä saatu tarpeellista mää-;
rää opettajia, niin asia jäi seuraa-vaanr
kokoukseen ja koulun "alka­misesta
ilmoitetaan i tuonnempana.
No nyt se tulee. Ensi keskiviik­koiltana
t.k. 31 päivä on osaston
talolla ne ompeluseuran naisten: toir
meenpanemat suuren 'Suuret Hallo-ween-
tanssit Muistakaapa pitää mie
lessänne aika. ja-paikka.
MuuteA taniä' Soo näyttääkin o-levan
va,lmis, V ainakin töiden. (puo­lesta,
niitä ei ole kim nimeksi joTcu
pieniaikainen työ ja' nekin loppuvat
sitä mukaa' kun talvi tekee tu­loaan.;
Metsäkämpät on täynnä mie­hiä
ja uusia työvoimansa kauppaa-jia
tulee joka päivä, mikä Suomesta
mikä mistäkin. Niin se on, että ei
tämä työläisen elämä kovinkaan va­loisalta
näytä. Toiselta puolen ah­distaa
talvi pakkasineen : ja toiselta
puolen puristaa kapitalistin rautai­nen
koura ja näin tulee olemaan
niin 'kauan kun .työläiset sen salli­vat.
Vain heidän tahdostaan riip­puu
milloin orjat vapautetaan, ar­mosta
meille mitään» anneta, vaan
nouskaamme itse katkomaan kah­leemme,
silloin saamme olla Voitos­tamme
varmoja.
Oikaisu. En tiedä mistä johtuu,
että viime kirjeessä uutistenkirjotr
tajan nimeksi oli pantu Ida Seppä­lä,
sen olisi pitänyt olla Ida Syr­jälä.
— S—ä.
fflnniinsiD jnäm
: Kokouksessa «sillä olleita osioita.
Kokko pyysi hänelle järjestämään
painitilaisuutta Timminsin S. osas­ton
haalille. ^'Päätettiin rolla ennem-.
min tehdyn päätöksen nojalla luo­vuttamatta.
haalia kenellekään yk­sityiselle.
Sanomalehti- ja kirjalli-sousasiamiehet
ovat ,tehneet liikettä
Vapaus lehden kanssa syyskuun a-jalla'
0. Juntunen $18.75, Alina To-:
ko $53.68 .ja R. Toivonen $32.25,
yhteensä $104.68. Venäjän vallan-,
kumouksen kuusiVuotis-muistojnhlan
järjestely siirrettiin Ijaupungitt kes­kuskomitealle.
Agitatsiönikomitealle
myönnettiin .'haalin käyttö järjes­tää
markkinailtamat marraskuun a-jalla
lainakirjastorahaston kartutta­miseksi.
Keskustelun alaisena oli
myöskin kysymys, että mitä olisi
tehtävä että saataisiin juoppous yäi
henemään osaston jäsenten keskuu­desta.
Päätettiin panna täytäntöön
ennemmin tehdyt .päätökset ja koh­distaa
ne jokaiseen rikkojaan. Nay-telmäkomitealie
myönnettiin oikeus
ottaa kuiskaaja palkan edestä, jos
ei muuten voi saada kiiiskaajaa
näyttämölle työskentelemään. Son-nnntaikoulun
^unta ilmoitti. eU,-o.^
arjestettävä A . Hautamäen p«S
laisuus yksi maksulliseni
muotoa, illan järjestely jäi ag-J
sioonikomitean tehtäväksi, -
Agitatsioonikomitea jäijesti ^
den .puhetilaisuuden A. HautaaieV
le.:Jossa oli tanssia, yleisö ei n ä i
tanyt olevan halukas k u u n t e l e^
puhetta, koska ei saapunut haaliij
ennenkuin siliä ajalla kun luuli, fj.
tä nyt on jo ainakin puhetilail-ja'
ohi- että varmasti saa/tarissia. Taa?:
siin yleensä ollaan enempi Hnty.
neitä kuin mihinkään muuhun Ha^
•tamäki.on varmasti kykenevä paho­ja,
sejcä voi myöskin jokaisen saj.
da ymmärtämään sen asian josti
hän kulloinkin puhuu, niin ybin.
kertaisesti j a helppotajulsesti häj
selostaa.asioita. Edelläsanotun tm-;
si-illan tulot olivat kahvikuMsti
$31;3'5j jotka luovutettiin järjestöi
agitatsioonirahastoon.
Osaston agitatsionikomitea järje»-:
tää maksulliset ohjelmailtamat
män lokakuun 27 p. iltana, Sisääi-^
pääsy on siksi haljpa, että johm
kannattaa saapua. Ohjelmasta mai­nittakoon
~ puhe A. HautaraäeJtä^
kuplettia, kertomuksia, runoja pi.;
Saapukaa; kaikin läheltä ja kaabi
' Eräälle ihmishahmossa kulkevalle
viinan orjalle on tullut oikein tK
vaksi nostaa mitä raskaampia s,vy-;
töksiä kuinka se j a se nyt on iä^
neltä vienyt rahat. E i sinulla kuule;
ole niin rahoja, että niitä on viedi
milloin $1000,00, milloin' ?400.ö(^
tai $600.00. Häpeä jo jos kirkaaj,
auringon edes joskus näet. : :f
•Tämä Timminsin eliimS on hym
harkitusti järjestetty ainakin oääs4
ton jäsenien taholta, he ovat essi-;
maiset kuljettamaan koiratorppim;
j u u r i Suomesta saapuneet ja näj-Uä-j
vät heille kaikki vähittäisanni;kelii-paikat,
joten harva on se, joka a,
joudu heidän uhrikseen j a saa maa­ta
ensimäiset ajat tunnottomauJ
olentona.
Pohjois-Onlariossa oleville kaifäS^
to-orjille. Te tiedätte yksin
kuinka ahtaissa; j a helvetillisina;
olosuhteissa te työskentelette. Sa­malla
hetkellä kuin ne,,jotka elä­vät
teidän hartioillanne eivät tee
mitään muuta kuin punovat m;
n u o r i a , valmistavat lujempia kalileJ-ta
teidän ruumiinne ympärille, na^j
ta te ette suurin piirtein laskettt^:
na liikahda, mitä te odotatte? Sitäv
kö;' että viimein saatte kiristää s!!;
nuoran niin tiukasti kaulanne ja-;
parille; että loppuu elämänne j a » ;
olette turvassa. Herätkää jo se»:
ryhtykää miettimään keinoja *
tämän ikeen voitte poistaa harti-v
öiltanne kaikkine sen laitoksinetf.
ja pienempine osineen, työläinen a;
tule koskaan itselleen onnea sai-vuttamaan,
ellei se taistellen 2»
itselleen osta. Liittykää jokamei
PohjoisJOntarion rikkauksien kala­j
a taloudelliseen järjestöön Ports-pin^
M i n e Workers unioön. Tm^
sissä on N o . l : n e n , Kirkland I^a
No. 2men j a So. Porcupme
3:ma8, joten kaikilta pienemmilta-kin
kaivoskämpiköilta on tilaisi"^
k u u l u a , matkojen etäisyydet eivat
ole esteenä järjestymiselle Jos «a
on jokaisella halua liittyä.
sotahuutomme, että ennenkuin
vuosi 1023 loppuun k " ' " " " ''
jokainen kaivosorja on hittyn. ,
kaivantotyöläisten järjestöön.
u—i-'
•puutavarakaupat Lsp'"^ ^
Norjalainen Lootto-yht»», • «.f»,
tanut Suomesta 650,000 tuk!a|5;
arvoltaan 18 milj. ^- -j.;
nyt kaadettu 30,000 runfff ;
tetaan ne Luttojokea Pitön-^
laan. Ennen talven ^'^^T^:
100,000 puuta kaadetuK-^
näistä myydään öhurman^p
mrfianinnolle, joka tarfltsee^^;
tavarak sataman laajentams»
nndelleen järjestely ten.