Vapaus, July 10, 1962

              Öivu 2 lliistama, h^inäk. 10 p. — Tuesday, July W. 1962
INDEPENDENT L A B O R Ö R G Ä N - , ;
. Otr FINNISH C A N A P I A NS
: - ^5(OBERTY) - ltetabll£a«ed Nov: 6, mi ;
iäflltorr-V. Ekiunel ,, , »^ag»: B. fl«k8i
' '"^ TO^honftj: Offlfee oa i- EdltojrJäl pS^'4j4äl5 .
Publlshed th^Ice w ^ l y : l^esdftys.'ThiizsOays'add 8at^rday8 by Vapaös
Publishing. Co: IM.. 100.102 Blm 8t. West. Sudbury. Ontturio.. Canada.
Mailing address: Box 69
Ad^ertlslng rates upon<appUcation. translations free of charge.
Authoriaed «s^second tfass maU ^y* thpPost Offfee Department, Ottawa,
aod for paymejqtjgf.potiage lft.cj|>sh/, . . .
i mAUSHlNNAT
XTanadassat 1 vk. $8.00 « kk. Uäi USArssa:
'< ' 3 kk. aiO Suodessa:
1 vk. $9.00 O kk. HJIta
l,Vk. 9.50 6 kk. ^.25
Algerian vapautumihen
Vaikka, vapaus edistyykin aikalaistemme mielestä aivan
liian 'hitaasti, niin mikään mahti malailmassa ei kuitenkaan
voi pysähdyttää yhteiskunnallisen edistyksen voittokulkua,
^ Algeriaa osallisesta itsenäisyydestä on k?yty avointa
-taistelua lähes kahdeksan vuotta eli marraskuusta 1954 al­kaen
[ja se päättyi muodollisesti vasta heinäkuun 3 pnä 1962
— algi^ialaisten isänniaanystävien suureen voittoon, miltei
yksimieliseen äänestystulokseen itsenäisyyden puolesta, jon­ka
ansiosta Ranskan korkea komissio luovutti valtiovallan
Algerian väliaikaiselle hallitukselle.
Tämä on merkkitapaus kahdellakin tavalla. Siihen päät­tyi
sekä Algerian paljon uhreja vaatinut avoin vapaustais­telu
että Ranskan ehdoton siirtomaaherruus. Algerian kan­sallisia
ongelmia ei suixikaan ole tätep ratkaistu lopullisesti.
Väliaikaisen hallituksen edessä on paljon pulmia ja suurin
niistä on ehkä Siirtomaakomennon alaisuudessa jälkeenjää­neen
ja sotatilassa tuhotun talouden uudelleen rakentamia
nen. Myös tiedetään, että Ranskan monopolisteille jää vielä
suuri sananvalta Algeriassa ja samalla ranskalaisilla raha-miespiireillä
on tietysti myös melkoinen poliittinenkin vai­kutusvalta
Algeriassa. Kaiken lisäksi, vaikka Algeriaan siir­tyneet
ranskalaiset ovat palanneet joukkomitassa takaisin
kotiinsa Ranskaan, niin sinne jää kuitenkin melkoinen vä-hemmistökansallisuuksien
ryhmäkin.
Kaikki tämä vaatii äärettömän paljon Algerian väliai­kaiselta
hallitukselta, jonka riveissä on ilmeisesti erimieli­syyttä
siitä, miten pitäisi maata hallita ja mihin suuntaan
kehittää: tulisikö seurata maan kansallista ohjelmaa järjes-telmäljjsesti
ja johdonmukaisesti niin, että siirtomaakomen-noh
rippeet voitaisiin hävittää mahdollisimman nopeasti, ja
että maa voisi kansainvälisesti antaa oman itsenäisen panok­sensa
rauhan säilyttämiseksi vai ruvetaanko maan kehitystä
jarruttamaan kotimaisen porvariston suppeiden ryhmäetu-jen
ja niiden takana olevien ulkomaisten voimien etuja sil­mälläpitäen.
Mutta huolimatta siitä mihin suuntaan Algerian valtio­laivaa
lähitulevaisuudessa ohjataan, kumoamaton tosiasia on
kuitenkin se, e^ä maan historiassa alkoi virallisesti viikko
sitten uusi osa <«;^ itsenäisen maan osa.
Toisaalta, kuten sanottu, Algerian sodan päättyminen
lopetti myös Ranskan siirtomaavaltakauden siitäkin huoli­matta
vaikka Ranskan monopolisteilla on vielä monenlaisia
napanuoria sekä Algeriassa että Ranskan muissa entisissä
siirtomaissa olevissa talipuslaitoksissa, joiden avulla voidaan
vaikuttaa vississä määrässä myös k.o. maiden poliittiseen
elämään.
Tosiasiassa on sanottava että samalla, kun vapautui A l ­geria
vapautui myös Ranska, sillä mikään maa joka sortaa ja
riistää jotakin toista maata, ei voi olla itsekään vapaa.
Ranskan Algerian tapaus on tästä kouraantuntuva esi­merkkiä
Ranska piti hallussaan ja alaisuudessaan Algeriaa
siksi kun vissit ranskalaiset monopolistit saivat sieltä kisko­tuksi
ylivoittoja, eli suurempia voittoja sijoituksistaan mitä
olisivat Ranskasta saaneet. Mutta Ranskan hallituksen ja
kansan täytyi maksaa varsinkin loppuaikana tästä monopo-listien
riisto-oikeudesta äärettömän kallis hinta. :
Ranskan Algeriassa käymää sotaa ei ole suotta sanottu
"likaiseksi sodaksi". Tosiasiassa Ranskan hallitus kävi mo-nopolistiensa:
etujen turvaamiseksi Algeriassa äärettömän
raakaa sotaa maansa vapauttamista vaatineita algerialaisia
patriootteja vastaan. Tämä raaka sota algerialaisia vastaan
johti välittömästi -Ranskan neljännen tasavallan tuhoutumi­seen
ja kenraali de Gaullen yksilövallan perustamiseen, uha­ten
siten vakavasti kaikkien ranskalaisten vapauksia. Se joh­ti
maan raakiintumiseen yleensä; ranskalaisten poliisiviran­omaisten
sanotaan syyllistyneen kerrassaan eläimellisiin te­koihin
algerialaisia vapaustaistelijoita vastaan ja parhaana
todisteena siitä että näissä syytöksissä on perää, on ehkä se,
että ranskalaiset ovat harjoittaneet viimeksikuluneitten viik­kojen
aikana julmaa ihmistappoa ja omaisuuksien hävitystä
Algeriassa. Sanalla sanoen, Algerian sodan johdosta painui
Ranskan valtiollinen elämä uhkaavan nopeasti fasismia
kohti.
Kdäufken- iämSh siis hyvällä syyllä
todeta) että vaikka Ranska hävisikin aseellisen taistelun A l -
geriaxi kansallisia vapaustaistelijoita vastaan, niin^tämä hä­viö
muodostui lopuksi yhtä hyvin Rähskan kansan kuin A l ­geriankin
kansan'voitoksi. —
Tämän merk^^ ei voida olla toteä-matta-
sita ,että 91 prosentti Algerian kaikista äänestäjistä
ilmaisi nyt kannatUkseujsa maan itsenäisyyden puolesta, ku-mpt^
jl.kaikessa hiljaisuudessako "unhoitetut" Ranskan hal­litsevan
luokan aikaisemlnatv^itöksetj että Algeria oli muka
'ferpttamaton osa Ranskasta", että Algeria ei mitään vapaut­ta
haluakaan, sillä kun oli oikein "omia edustajiaan" Rans­kan
parlamentissa jne.
^^^^^ . SMoritettu kansanäänestys oli asiallisesti
p u h i ^ ym "mpodojllsuus" — tiedetyn tosiasian vahvista­mispäätös,
sillä peräänantamattomalla taistelullaan suilrta
aseeJMflta ylivoimaa vastaan algerialaiset ratkaisivat aikoja
sItte!B?ky^ynjyks0n siitä, haluavatko he maahsa itsenäisyyttä
vai,eivätkö Vu». •
r:.- - .
, Ltftymme niihin hyvää tarkoittaviin canadalaisiin ja
muihin, jotka toivottavat nyt itsenäistyneelle Algerialle hy-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
- Alma Ranta, Sudbuy, Ont., täyt-täS
60 vuotta huomenna^ heinä-k
u u i i a i pnä.
KaOe KuJanpiiS, Toronto Ont,
täyttpS torstaina, heinäkuun 12 pn&
65 vuotta. ^
Joel Niemi, Cobalt, Ont.. täyttää
perjantaina, heinäkuun 13 pnä 73
vuotta.. ' ' '
Yhdymme sukulaisten ja tutt^-
vain'onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
SJAISIPA SUURISTAKIN
ASIOISTA ÄÄNESTÄÄ?
~No nyt on sitten taas läpäisty se
vaalisirkus täällä meidän Canadas-samme.
Kun seurasin sitä TVstä
niin kylläpä siinä yritti parastaan
kukin näyttää mutta tuo meidän
Diefebakerimme esiintyi kuitenkin
suurena suuruutena.
Omituinen juttu ilmenee tässä
meidän vaali valtiojärjestelmässäm­me
jota liian suuresti mainostetaan,
nimittäin se .että meillä on vapaus
äänestää ketä haluamme. Mutta
jos ei joku puolue saa täyttä enem­mistöä,
niin silloin on asiat huonol­la
kannalla. Luulisi että kun siellä
on kaikilla puolueilla edusta: ia niin
sHloin se edustaisi koko kansaa,
mutta jos jollakin puolueella on
täysin enemmistö sitä sanotaan ' l u ­jaksi
hallitukseksi" joka todella
merkitsee yksinvaltaa eli diktatuu­ria.
Siis vaikka siellä olisi muiden­kin
puolueiden jäseniä niin ne ovat.
vain kellon- helistäjiä joiden ääni
ei tule mitään merkitsemään.
Siksiköhän eräs yliopiston pro­fessori
sanoi että on turha väittää
että meillä ei ole diktatuuria. Dik­tatuuria
on ollut siitä asti kun val­tio
muoto tunnetaan, ainoa ero on
olemassa että-jos•. vähemmistöryh­mät
yhtyvät ja esittävät epäluotta­muksen
hallitukselle niin silloin on
hajoitettava parlamentti ja on toi­mitettava
uudet vaalit. Sama peli
jatkuu edelleen ja yhä edelleen
niin kauan kun tuo valtiomuoto on
olemassa.
Kansalla ei ole muuta valtaa kun
äänestää ja jos saadaan niin sanot­tu
' i u a " hallitus niin se määrää
kansan kohtalot, kotimaiset ja ul­konaiset,
vieläpä sodatkin.
- Onkohan minkään kansan annet­tu
äänestää sodasta joka on ainakin
minun mielestäni kaikkein suurin
kysymys? Suuria kysymyksiä ei
uskalleta antaa kansan päätettäväk­si.
Velkaa, tehdään tulevillekin su­kupolville.
Rahan arvo laskee jos­ta
tulee kärsimään suurin osa kan­sastamme.
Kun katselette noita
suihkukoneita jotka liitelevät tuol­la
korkeuksissa niin oletteko kos­kaan
ajatelleet kuinka paljon ne
maksaa j a että niiden ainoana tar­koituksena
on ihmisen ja omaisuu­den
hävittäminen. Oletteko kos­kaan
ajatellut että äänestämällä
hyviä miehiä tuonne hyvään halli­tukseen,
voidaan sodat lopettaa.
Käännä katseesi noihin maihin
joita nuo "lujat hallitukset" ovat
vuosisatoja hallinneet. Ovatko ne
valvoneet noilla aseilla kansojen
hyvinvointia? Noiden kansojen on
täytynyt nousta noita hallitsi oitaan
vastaan kuoleman uhallakin ja jos­kus
se tulee kaikkien kansojen
eteen. Jos päästäisiin yleiseen aseis­tariisumiseen
niin silloin kansoilla
olisi valta omissa käsissään.
I. S.
Laos tunnusti
itä-5al(san ja
Polijois-Yietnamin
Vientiane. — Laosin uusi kokoo­mushallitus
ilmoitti maanantaina,
että se on tunnustanut Itä-Saksan,
Puolan, Tshekkoslovakian, Kiinan
ja Pohjois-Vietnamin hallitukset.
Virallisessa julkilausumassa sa­nottiin
hallituksen päätölcsen ole­van
sen rauhan ja puolueettomuu­den
politiikan mukainen.
Hallitus tulee vaihtamaan suurlä­hettiläitä
kyseisten maiden kanssa
sen jälkeen kun kuningas Savang
Vatthana on antanut hyväksymisen­sä
päätökselle.
Asioista hyvin perillä olevista
lähteistä sanottiin hallituksen saa­vuttaneen
sen, mit*ä aluksi pidettiin
"mahdottomana" — oikeisto-, puo­lueettoman
ja vasemmistoryhmien
välisen yksimielisyyden tärkeim­missä
kysymyksissä.
Saigon. — Etelä-Vietnamin ame-rikkalaismielinen
diktatuurihallitus
protestoi torstaina Laosin puolueet­tomalle
kokoomushallitukselle sii­tä,
kun Laos pn päättänyt tunnus­taa
Pohjois-Vietnamin. Laosin lähe­tystölle
annetussa protestinootissa
sanotaan Pohjois-Vietnamin tunnus-turoista
"vihamieliseksi teoksi". . -
-~ Yotdiuui o l l a kapitalismin
:iai so8laIIIÄptii':T«BtiistaJii, »mit'
sm voi olla J0 0 «6p(( klsifys
Yhdysvalloista ja Neuvostoliitos'
tft, mutta Itaikld f e, ^otka vflpi^
Uimästftolmat raahaa Jähalut^
vat pelastaa maajl.mjm ydinase.
katartrofUta» eivfit voi olla maata
kuin USAa ja NeuvostoUiton jiy-viiea
suhteiden kanttajia. Vain
neuvostoliittolaisramieillKkalalsella
sopimuksella voidaan erili^lset
kansainväliset kysymykset jrat^
kaista rauhanomaisesti Ja vSlttiiä
sota; lausuu Paolanyhdistyneeit!
puolueen pääsihteeri Viadydavt
Gomulka haastattelassa; Joka aiv
koinaan — pttoli vuotta sittenr^i^
annettiin amerikkalaiselle Xife>
Jehdelle, joka-ei sitä kuitenkaan
julkaissut.
Kun puoli vuotta haastattelun
tekemisestä oli kulunut, ilmoitti
Life viime kesäkuun 22 päivän nu«
merossaan, ettei haastattelun tuloa
vastannut toimituksen "toivomuksia^
ja tarkoitusperiä". Lehden haastat­telija
— Edward K. Thompson —
oli kirjallisesti haastattelua anoes­saan
selittänyt lehtensä pyrkivän
saamaan selville Gomulkan mieli­piteet
kansainvälisen jännityksen
laukaisemisen mahdollisuuksista.
Ja tässä ne nyt ovat.
Jatkaessaan vastaustaan Edward
K. Thompsonin kysymyksiin Go­mulka
sanoi, että on olemassa hen­kilöitä,
jotka katsovat, että eri mai­den
välinen rauhanomainen rinnak-kainolo
on edullinen v^ain komiQu-nisteille
ja koska se on heille edul­linen,
sen täytyy olla epädelluinen
kapitalistisille valtioille. Tämä selit­tely
on monien vaikutusvaltaisten
lännen piirien politiikan takana,
joka pitää rauhanomaista rinnak­kaineloa
kommunistisena manööve­rinä.
Tässä, Gomulka sanoo, piilee
vaara.
•'ELÄÄ JA ANTAA
MUIDEN ELÄÄ"
Jos jokin kansa, Amerikan kansa
esimerkiksi, ei halua sosialismia,
vaan pitää kapitalismia parempana,
eläköön se kapitalismissa niin kau­an
kuin haluaa, vaikkapa sata vuot­ta;
Juuri tässä ilmenee rauhanomai.-,
sen rinnakkaiselon perusluonne.
Jokaisen . maan on itse päätettävä
yhteiskuntamuotonsa.
Me väitämme, että sosialismi on
parempi sosiaalinen järjestelmä
kuin kapitalismi: Näkökantamme
voidaan hyväksyä tai hylätä. Histo­ria
ratkaisee tämän kiistan. Meidän
ia kaikkien muidenkin kansojen
toivomus on, että ratkaisu olisi
rauhanomainen.
Neuvostoliiton valmeus ratkaista
kansainväliset kysymykset rauhan­omaisesti
ilmeni sen kommunisti­sen
puolueen 22. kongressissa myös
Saksan rauhansopimuksen solmimi­sen
ja Länsi-Berliinin kysymyksen
yhteydessä. Kongressi katsoi, ettei
ollut syytä pitää kiinni aiotusta päi-vämäärästäv
heti kun USA viittasi
neuvottelumahdollisuuksiin. Tär­keintä
nimittäin on rakentava rat­kaisu
myös Saksan kysymyksessä ja
siihen on jo aika.
Vastatessaan atomiaseiden syn­nyttämän
pelon hävittämiskysy-mykseen
Gomulka lausui mm:
Olen pannut merkille presi­dentti
Kennedyn Järkevän kan­nanoton
YKn yleiskokouksen 16.
istunnossa, missä hän lausui:
" . . . sota ei enää ole järkevä
Vaihtoehto . . : se ei voi enää olla
ristiriitojen ratkaisijana . . . ih­miskunnan
on pantava piste so­dille
tai sota panee pisteen ihmis­kunnalle
. . .
Kultinkin jullcaistiin samaan
aikaan US An ilmavoimien yhdist.
kannanilmaisu, Jossa sanottiin:
"Status quo ei ole kansalliseksi
päämääräksi riittävä . . . neuvos­tojärjestelmän
täydellisen poista­misen
tulee olla meidän kansalli­nen
päämäärämme . . . meidän
täytyy haluta Ja kyetä riskeeraa­maan
sota . . ."
että'NA3t>n keskuu^Msa^^on pyrki-:
myksiSvantaa s^nvka^tti^l^^aseet;
On samantekevää: inillä tavalla hili-den
aseiden" luovuttaminen tapah­tuu.
Asiaan vaikuttaa: Vain tulos Ja
jos tällaiseen tilanteeseipn joudu­taan
olisi paljon vaikeampaa palata
takaisin tiel% joka johtaa ydinka-tastrofiin.
SAKSA ENSIiMlHÄINEN ASigBL ;
Vastatessaan ^jännityksen laukai-isemiseen>
Johtavia vepsimmäisiä; toi
menpiteitä koskevaan kysymykseen
Gomulka lausui: "Jotta ensimmäi­nen
askel olisi tehokas, olisi: sen
oltava hyvän: tahdon koniöreettinen
-ilmaus rauhan lujittamisesta siellä,
missä se eniten dn uhattuna, t.s.
Saksassa.
Neuvostoliiton, Englannin ja
Ranskan toisaalta ja Neuvostoliiton
toisaalta- olisi poistettava liyvän
tahtonsa osoituksena esimerkiksi
puolet Saksaan sijoitetuista ase­voimistaan.
Siten saataisiin r ilma­piiri
välittömästi paremmaksi Sak­san
rauhansopimuksesta käytäviä
neuvotteluja varten, Se vähentäisi
myös yleistä atomisodan pelkoa.
Ylläolevan lisäksi voitaisiin ryh­tyä
toimenpiteisiin asevarustelun
pysäyttämiseksi, Gomulka sanoo Ja
viittaa Puolan valtuuskunnan Y Kn
yleiskokouksen 15. istunnossa esit­tämään
ehdotukseen, jossa esite­tään,
että nykyiset atomivallat kiel­täytyisivät
luovuttamasta näitä
aseita toisille valloille, Gomulka
jatkaa: Me ehdotamme myös uusien
ohjus- ja ydinaseiden laukaisulait-teiden
ja tukikohtien perustarois-kieltoa
kolmansien maiden alueille.
Pidän kaikkein tehokkaimpana
keinoina kansainvälisen jännityk­sen
laukaisemiseen-pyrittäessä ato-miasevapaan
vyöhykkeen perusta-i^
Ki^ki-Ettrp^ppaan.
, -.^vifltä ehdotuksista ei ole puu
^m:^.y^t6t{aym^.:9i länsi o|0,
halukas niitä hyväksymään.
SEKAANTUMATTOMUUS
Vastatessaan kysymjrkseen sellai
sen kansainvälisen sopimuksen
merkityjteest^,: jolla kiellettäisiin
atomiaseiden käyttö sodan aikanäy
Gomulka sanoi', että sopimuksella
olisi merkitystä. AseidenV toimitta-:
miskysymykseen hän vastasi:''
Aseiden toimittaminen maihin,
missä on syntynyt !tai: syntymässä
vakavia poliittisia tai: sosiaalisia
ristiriitoja, ja kaikki sekaantumi­nen
toisen maan sisäisiin asioihin
on käsityksem mukaan' nyt vaikut­tavan
kansainvälisen jännityksen
pääsyitä. Minkään valtion Ja aivan
erityisesti suurvaltojen ei pitäisi
sekaantua toisten maiden sisäisiin
asioihin.
LYKÄTTY RAUHANSOPIMUS
Saksan suhteen tiedusteltiin Go-mulkalta,
eikö olisi syytä siirtää
ratkaisua siksi, kunnes muut. vä-hemmänmutkikkaat
kysymykset ön
saatu pois päiväjärjestyksestä Go­mulka
vastasi:
Rauhansopimusta tarvitaan sota-vaiheen
lopettamiseksi ja sen seu­rauksien
vahvistamiseksi kansain­välisen
lain toimenpitein.
Me pyrimme Keski-Euroopassa
vallitsevan tilanteen normalisoimi­seen.
Länsi-Saksan revanshipiirien
sotaporvokaatioiden estämiseen ja
Saksassa yhä väijyvän sodanvaaran
poistamiseen.
Eikö ole selvää, että rauhansopi­muksen
lykkäämisellä Joudutaan
aivan päinvastaiseen? Eikö ole sel­vää,
että lykkäys"Vain jatkaa epä­varmuutta
Euroopan sydämessä,
tuo varalliset atomiaseet Bundes-doUlsta
estää atomiaseiden tuonta
Saksaai^, V d d a ^ ky^ä:'Mikä-sit-:
tön estää 'riiuhansbpimuksen'M
roist8?iMiN mjiiimi imm
En myöskään näe mitään syytä
rauhansopimuksen - - iykkäämiseeit
esim. s^ura^vien JJSAn^^^^^^^^
bnv^llen'Jälkeen, r !¥D6ia^^
maat ovat tulleet siihen.hilok^eej^/
että koska länsi ^eltäsrtyy byv^-
symästä raubtinsopimulcrän ^oils^
misf 8 ,kahden;.Sak8an>yaltio|i kanssa,
niille ei Jää'muuta röahdoll^uutt/t
kuin . allekirjoittaa rauhansopimus
Saksan demokraattisen tasavallan
kanssa. ' —
LÄNSI-BERLIININ ASEMA
Saksan kysymyksen yhteydessä^
jotta jousta ei Jännitettäisi kireälle,
olisi eri asiapuolten ennen Saksan
demokraattisen tasavallan 'kanssa
solmittavaa rauhansopimusta pääs­tävä
ratkaisuun Länsi-Berliinin
suhteen. Tämä liittyy läheisesti
Saksan demokraattisen tasavallan
suvereenisuuden tunnustamiseen
lännen taholta. Koska Saksan yh­distämismahdollisuudet.
näyttävät
etäisiltä — tällä hetkellä niitä tus­kin
on olemassa — olisi Neuvosto­liiton
ja muiden sosialististen mai­den
ehdotus Saksan demokraatti­sen
tasavallan alueella sijaitsevan
Länsi-Berliinin vapaakaupunki-sta­tuksesta
omiaan palvelemaan rau
han asiaa.
Suhtautumisessamme Saksan ky­symykseen
meitä johtavat omat mi­tä
tärkeimmät etumme. Kun tämä
myönnetään, on muistettava ne suu­ret
kärsimykset, joita saksalainen
imperialismi aiheutti Puolan kan­salle
samoin kuin muiden ^sosialis­tisten
maiden kansoille. Me tun­nemme
saksalaisen imperialismin,
me tiedämme mitä sota on parem­min
kuin kukaan muu.
Haluan uskoa, että itä ja länsi
tulevat yhteen ja yhteisen konfe-renssipöydän
ääressä etsivät ja löy­tävät
järkevän ratkaisun Saksan
kysymykseen rauhan etujen nimes­sä.
Mitä pikemmin se tapahtuu, sen
parempi.
en
Kypsät mansikat säilyvät noin viikon tavallista kauem­min
kauppojen hyllyillä jos niiden säteilykäsittely osoit­tautuu
menestykselliseksi. Tämä tekisi mahdolliseksi
niiden lähettämisen aavlkkomaakuntiin, joka ei ennen
ole ollut mahdollista. Tässä Beverly Heeney, Trento-nista,
Ont., näyttelee kasvattamiaan mansikoita.
8|ili9bdry>Rh^^äan lUttohafv'
litus ilQvoitti keskiviikkdiltaiia, e t t i ,
Katang«f-^.; "presl^eiittF':' • 'Uois/.
Tshombe läbtt. Salisburystä keski-viilUEöaan^
uiuT käytyään erittäi^ ka­laisia
neuvotteluja .'liiittohalUtuföelfi
pääministerin sirRoy'V^elenskyn'
JsfUm- w V ' ^ ^ - ' -"^^
: Tshbmben seurassa oli > valtiovä-- -
rafaiminbteri J^n'Bapti8te'Kibwe.
Lyhyessä virallisessa tiedonan­nossa
ilpDit^ttiip .Katap^an <jjp|ita-
Jien 'keskdistelleen. "kätipast^' ja ;
kaupallisista asioista" W^Ieiffikyn
ja muiden virkanue|iep kanssa. ^ ..v
Tämä on ainakioJr^lmas.kerta,
kun T«hombe on ^vahtanut rajan
yUrKatangasta Uittoyalti.öon keskns-T
tellakseen Wel9n8kyn kanssa' tiii-kempieii
turvallisuustoläienpiteiden'^
suojaamana ^uin mitä Icdiskaan at- i
kaisenunin on Keski-Afril^issa koet-r
tu. , . .
VIiineisin vierailu tapahtui tam­mikuun
18 päivänä. Nämä kaksi
johtajaa neuvottelivat ensimmäisen
kerrah viime vuoden lopulla.
Salisburyssä uskotaan Tshomben
ajavan Elisabethvillestä läpi Ku-pusbin
ja sitten mutkittelevaa met­säpolkua
syrjäiselle seudulle Poh-jois-
Rhodesiassa./ Ainakin keiran
hänen uskotaan lentäneen , Kipus-hin
lentokentältä. ,
Huolimatta virallisesta selityk­sestä
panivat Salisburyn' huomioit-^;!"
sijat merkille,/ että keskustelut seu-^
rasivat välittömästi.Tshomben Leo-poldvillessä
Kongon pääministeri
Cyril Adoulan kanssa käymien neu­vottelujen
katkeamisen jälkeen^
Argentiinassa
niieliittävät fyö-miehet
tehtaita
Buenos Aires, — Metallityöläis­ten
ammattiliitto varoitti Buenos
Airesissa 250,000 jäsentään aikaisin
torstaina kehottaen heitä valmiste­lemaan
Välitöntä, kaikkien maan
tehtaiden miehittämistä.
Päätös asiasta tehtiin aluesiKtee-rien
koko yön kestäneen kokouksen
jälkeen. Lisäksi hyväksjrttiin päätös
tuotannon jatkamisesta työläisten
valvonnassa ja noin 30,000 työttö­män
kiinnittämisestä uudelleen työ­hön.
Näihin toimenpiteisiin ryhdyttiin
teollisen kriisin Johdosta ja työn­antajien
kieltäydyttyä hyväksymäs­tä
työläisten vaatimuksia.
Neljä Buenos Airesin alueella
ollutta, toimintansa keskeyttänyttä
tehdasta on jo miehitetty niiden
3,000 työläisen toimesta.
. t o i
Vaatetavarain
{linnoissa ennus-tetaan
nousua
M*^treal.— Naisten vaatetusteol­lisuuden
omistajien neuvoston joh­taja
David Solomon sanoi täällä
tällä viikolla, «ttä teollisuuden o-mistajilla
ei ole 'uuri mitään muuta
vaihtoehtoa kuin korottaa hinto­jaan.
•> - . • -
Jos tässä väitteessäon mitää^ per
rää tai ei, niin tosiasiaksi jää, että"
yaateAftt£ollisuuden omistafat < äikOr
vat korottaa hintojaan samalla ta-;
valla i k d i n lukuisten' muidenkin
tuotteiden tuottajat ovat jo tehneet •
tai aikovat tehdä. ^ \
Hän.väitti; että'hinnankorotukset;v
ovat väistämättömiä siitä, syystä; et-~
tä palkat ovat kohonneet, Canadan
dollarin arvo on devalvoitd :Äii;^ ^ '
senttiin verrattuna Yhdysvaltain
dollariin ja pankkien lainakorkojc^-
rotettu 6 prosenttiin sekä ilmoitettu
hallituksen taholta uusista suoli-vyön
kiristämistoimenpiteistä. v
"Useimmat tehtailijat joutulstvat
vakavaan asemaan jos he täyttäisi-,M
vätsyystilauksensa, jotka on'annetr
tu ennen korotuksia", sanoi SÖlo-mon.":.
. • • ;•' ';•
Hän sanoi, että oli kaikkien J h -
misten Velvollisuus 'kantaa osa Siitä
taakasta^ jonka hallitus katsoo tar^
peelliseksi.
Hän ei kuitenkaan vihjannut
kuinka suurella määrällä vaatteiden
hintoja tullaan korottamaan,
USAn ja sen NATO-liittolaiset
sanovat meillOi että niiden sotaval­mistelut
perustuvat väitettyyn Neu­vostoliiton
ja sosialistisen maail­man
hyökkäyspelkoon. Me emme
luota, he sanovat, kommunistien
rauhanjulistuksiin ja -ehdotuksiin.
Mutta kommunistitko aiheuttivat
ensimmäisen ja toisen maailman­sodan?
"VAIN HARVAT
HALUAVAT TAPPAA /„>"
Lännessä nostatettiin paljon me­lua
Neuvostoliiton ryhdyttyä ato-mipommikokeisiin.
Vain harvat, ih­miset
haluavat tappaa, mutta itse-säilytysvaisto
on kaikille yhteistä.
Neuvostoliiton atomipommikokeita
ei olisi toimeenpantu, ellei USA ja
sen NATO-liittolaiset olisi ryhty­neet
erilaisiin mobilisointitoimen-piteisiin
ja uhkailleet sodalla
meidän ehdottaessamme Saksan ky­symyksen
ratkaisemista rauhanso­pimuksen
solmimisella.
Koska nyt ei ole olemassa/rau­hansopimusta
Saksan kanssa ja
Saksan liittotasavallan politiikka oh
sellaista kuin se on, niin Bundes-wehrin
sulautuniinen NATOn jouk­koihin
lisää sodan vaaraa.
Monet tosiasiat viittaavat sUheh,
Myri(l(yä - tapsille ja nuorisolle
Viime tiistaina Hullista, Quebe­cista
lähetetyssä CP:n uutistiedossa
kerrotaan Roomalaiskatolisen kir­kon
erään puhemiehen selittäneen
laajahkon tutkimuksensa perusteel­la,
että teini-ikäisillä nuorilla ty­töillä
ja pojilla on "vaikeata elää
^(ristillistä elämää".
Mainitun uutistiedon mukaan
lutkimuksen tulos perustuu Quebe­cin
maakunnan jatkokoulujen 1,860
oppilaalle esitettyjen kysymysten
vastauksiin. Yllämainitusta=-mää-
•ästä oli 987 sellaisia,poikia ja tyt-löjä,
jotka CP:n mukaan olivat sa­noneet,
että ' heillä on vaikeuksia
3lää kristillistä elämää".
Tutkimuksen suorittaja on sikä-läisen
jatkokoulun. St. Jean Baptis-ce
de La "salien pääopettaja Bro-cher
Daniel. Hän oli esittänyt kaik­kiaan
17' kysymystä 918 pojalle ja
J42 tytölle. Mainitussa uutistie­dossa
kerrotaan mm. seuraavaa:
"Veli Daniel . . sanoo raportis­saan:
."Ulkopuoliset tarkkailijat
ovat hämmästyneitä havaitessaan,
että sukupuolikysymykset vievät
niin suurta osaa teini-ikäisten elä­mässä
. . ."
Ja sitten. "Tutkimus osoitti sel­västi,
että heidän taipumuksenaan
on valita li^kemistoksecn sellaista
halpaa kirjallisuutta kuin jännärei­tä
ja rakkausjuttua . . /'
Se siitä.
Sanottakoon kuitenkin, että veli-
Daniel 'ei yritäkään tutkia syntyjä
syviä; Meillä on sellainen tunnel­ma,
että veli Daniel on tietoinen
joistakin niistä perussyistä, minkä
vuoksi jatkokouluissa olevien teini-ikäisten
on nykyään kovin vaikea
elää "kristillistä elämää", kuten
hän sanoo. Hän on myös tietoinen
siitä, miksi "sukupuolikysymykset
vievät niin suurta osaa" teini-ikäis­ten
keskuudessa koska hän viittaa
tutkimuksissaan 'halpaan kirjalli­suuteen
-^jännäreihin :a rakk&us-romaaneihin".
Mutta huolimatta siitä mitä hän
näistä asioista tietää, veli Daniel
on mieluimmin vaiti kuin astuu
isoisten varpaille — sillä kylmä to­siasia
on, että lapsia ja nuorisoa
kasvatetaan Tv:n, radion, halvan
likaviemärikirjallisuuden ja mui­den
Höllywoodyn "kulttuurituottei­den"
avuila juuri siihen, mistä veli
Daniel valittaa.
Tämän likaviemärikulttuurin pu­naisena
johtolankana on: "syökää,
ja ruokaa, iloitkaa, nauttikaa ja elä­kää
rennosti sillä huomenna olette
kuitenkin jo haudassa." Sen tar­koituksena
on tappaa lapsesta p i '
taen nousevasta nuorisdsta kaikki
pyrkimys kauniiseen ja hyvään, se­kä
kaikenlainen hellyys Ja armeliai­suus
niin eläimiäkuin toisia ihmi­siäkin
kohtaan. Siksi on lasten
pilapiirustuskirjoissa (Comic
books) varttuheempien nuorten
jännäreissä, sänkykamarihekumas-sar-
rakkauskertomuksissa ja. muus­sa
"kulttuuri"-roskassa'aina suuri
annos kaikeqlalsta raakuutta ja vä­kivaltaa,
kaikenlaista kiihotusta su-kupuoliasiain
epäluonnolliseen yli­korostukseen
ja kaikenlaista propa­gandaa
ei vain rauhanasiaa, vaan
myös itse inhimilUsyyskäsitteitäkin
vastaan.
Juuri näitä seikkoja tarkoitti veli
Daniel puhuessaan, tosin äärettö­män
hellävaroen niistä halvoista
.^jännäreistä ja rakkaujskertomuk-sista".
Eikä hän — ja allekirjoittanut —
ole ainoa "väärinajattdeva" näis­sä
asioissa.
Interpoliisin raportissa nuoriso^
rikollisuudesta (1960) sanotaan:
'Katsokaa ettei nuorisoa johdeta
harhaan sopimattomilla julkaisuil­la
. . ."
Julkaisu-kysymyksiä Canadassa
tutkineen Kuninkaallisen komissio-nin
(0'Leary) raportissa 1961 sano­taan:
". > . Tiedonantovälineiden
luovaa voimaa voidaan väärinkäyt­tää
paheitten hyväksi. Ne voivat
vääntää ja väärentää arvoja. Ne
voiväfT kehittää väärän elämänkat­somuksen."
Ja nykyinen oikeusministeri, E.
Davie Fulton, sanoi alahuoneen is­tunnossa
1949: 'r —
"Meillä on yhdessä (ojennus)lai-toksessamme
eräs poika. Joka to­teutti
ihmisryöstösuunnitelman
(kidnapping plot)' seuraamalla yk­sityiskohtaisesti
sitä menetelmää,
josta hän oli lukenut rikospilapiir-roskIrjasta,
minkä nimi on RIKOS
EI KANNATA (Crlme Does Not
Pay). Montrealissa eräs 12-vuotias
poika mukiloi nukkumassa olleen
äitinsä kuoliaaksi Ja selitti sitten
oikeusWulustelussa, että hän oH
nähnyt sellaista pilapiirrosklrjoissa
(comic book).
Toronto Daily Star kirjoitti tam­mikuun
8 p. 1062: '^Huolestuneena
lisääntyvästä nuorisorikollisuudes­ta,
väkivaltaisuuksista ja moraali-'
sista rikkomuksista, oikeusministe­ri
Davie Fulton tiedoitti tänään^;^t-^
tä Canadassa suoritetaan tutkimus
nuorisorikollisuudesta."
Voitanee siis Mark Twäiaia mat­kien
sanoa, että. "kaikki puhuvat
nuorisorikollisuudesta mutta , mi­tään
ei tehdä tilanteen korjaami­seksi".
Ja miksi? Yhdysvaltain puolelta
tänne tulvitettava lasten ja nuoru­kaisten
mieliä myrkyttävä "likavie-märikulttuuri",
radio- ja tv.-ohjel- ]
mien sekä halpojen rikos-, ralikaus-ja
sukupuolikirjallisuuden muodos­sa
on suurta liikehommaa
Ja suurbasiness on pybaä. SfitS el
saa loukata!
Rajoitetun tilan vuoksi emme voi
asiaa käsitellä sen enehipää. Mutta
joka haluaa tutustua tämän tärkeän
kysymyksen eräisiin yksityiskohtiin
arvovaltaisten todistusainehistojen;
asiakirjojen ja tutkimusten perus­teella,
hänellä on~liyt siihen tilai­suus
ostamalla juuri ilmestynyt
Mark Frankin kir.'oittama kirjanen '•
' A Major reason.For Rising Juve-nilfe
Delinquency, POISON för the
Young'* (Pääsyy nuorisorikollisuu­den
lisääntymiselle on MYRKKY
nuorisoa varten).. , v -
Tämän 48-sivulsen kuvilla, tilas­totiedoilla,
sekä asiantuntijain Ja
virallisten tutkimusten lainauksilla
hyvin varustetun kirjasen voi tila­ta
osoitteella Progress Books; 44
Stafford St., Toronto, Ont. Sen hin­ta
on 35 senttiä.
Se antaisi Jotakin ajattelemisen
aihetta niillekin^ jotka eivät ole ai­kaisemmin
vaivautuneet etslrafiSn
vastausta kysymykseen "Miksi?"' -
Känsäkoura. •