Vapaus, August 4, 1928

              No> 165 im Lanantaina» elokaim 4 pma-r^at>>- Angost 4 SimS halutaan
kaa milua tyovaea j«rje»töö« j» miten 1 C . B M . ^ K l T ^ ^ i » J^'
kää hdkemuksemte « o l l « l U ^ «»kijoita ilm«*ah»a. LihettS-Vapauden
Johtokunta,
Box 6 9 . Sndborr^ O n » .
nrhfnii^titoillfc. siis mySslän Sm^een.
Nyt >mH^T>iriT7 Toioatttsnassa kiu­kussaan
Ja nähtyään, ettei fieädän
>wiTivw^Tt«:^ onnistuneet kunniakkaan
Työväen Urheilulehden tappamisessa,
eikä myöskään vasamnistoaine^en
suun tukinnassa i«tf«g^. läättiTät nä.
mä väkivaltamestaxit käyttää muita
keinoja yht^stoiminnan Iopettamisek>
si ulkomaalaisten .^^yeljesjärjestöjen.
mutta varsmSän'Neuvosta urheili­jain
kanssa T S S Ä mielesi he yhdessä
Luzemin intemationalen herrasjohdon
k«nssa mimivat viimeisessä. Saksassa
Ammatillinen liike
S U O M E E N
markkinahinnan vaUit^sa. Mutta nä­mä
ovat kuitenkin harvoja poikkeuk­sia,
suurin osa renkaan ulkopuolella
olevista farmareista Joutuvat myy.
mäSn vUJansa halvemmalla kuin ren-
M Saomei Markkaa
Canadan Dollarista
LXHETVSEULUT:
40c lähetyksistä alle ^20.00, 6 0^
(hetyksistä $2«:00—$49.99, 8«c 'la
hetyksistä $60.=00--4f79.99 ja fLOO
lähetyksistä $80.00—|1Ö0.(K) teää
25c jokaiselta eeuraavalta alkavalta
eadalta doUariita.
SälikosanMBalihetyksista ovat lä­hetyskulut
$8.50 laietykselta.
Sudburyssa j a ympäristöllä asuvat
voivat käydä "Vapauden konttorissa
tiedustamassa «ri^oiskurssia.
L A I V A P H J E T T E J Ä M Y Y D Ä ÄN
T I E D U S T A K A A P J L E T T I A S I O I TA
Tehkää 13ietykset osotteella:
VAPAUS,
Box es, SUimURY, O N T .
Vapaudelle ottava' rataavälityksiä
vastaan m^^skin:
VAPAUS PORT ARTHUR «RANCH
516 Bay Street,
Port Arthur. Ontsrio
VAPAUS MONTREAS. S R A N CH
239 St. Antoine iSt,
' IRontreii^I, Qne.
J. OKSANEN
Eötkland Lake, 'Ont.
J O H N VUOBI,
Sotiflh Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPA-NEN.
Qsuu&auppa, Timntins, Ont.
A. T. H K j t,
957 Broadvievv Ave., Toronto, Ont.
DAVID H E ON
eri paikkakunnilla Pöfaj-^Ontariössa
^«ssa sisällä ohjat Mutta tuo sen-tm
tai kahden tavottelu on kuitenkin
onnaan pidättämään Joitakin matala-i^
lisiä ulkona renkaasta. Monta ei
nutä kyllä ole Dunhlanen ympärillä,
sflnä puolenkymmentä suomalaisia ja
tbiskieUsiä yhteensä.
Tässä olisi vielä muitakin seikkoja
"huomioon otettava, jotka käynerät
tässä liian pitkiksi selcstaa. Tärkeintä
on kuitenkin, että nrSanvUJelijät p i ­tävät
tämän renkaan omanaan. T a r -
kotan, että pitävät mahdollisimman
pidetyssä Luzemin intem. toimeenpa­nevan
komitean kokouksessa päätök­sen,
jolla suomalaisia työläisurheill.
joita kielletMn ottamasta osaa Spar-taMadeihin-
Suomaa todelliset työläisurheilijat
eivät kuitehkaan mokomasta {aatok­sesta
ole lannistuneet, vaan ovat jat­kaneet
valmistelujaan kisoihin osan­oton
varmistamiseksi Helsingis^ on
sikäläisten toimivimpien liiton seuro-
Jen toimesta perustettu erikoinen
Spartaikiadi-komitea, Joka valmistaa
Ja järjestää suomalaisten urheilijain
osanottoa kisoihin. Liiton kaikki joh-tavimmat
seurat ovat tähän mennessä
ilmoittaneet Jäsenilän osanottajiksi
sadottain. Komitea toimittaa sitten
häiden ilmoittautumisien perusteella
lopullisen valinnan, ja mikäli tiede­tään
tulee Suomen Joukkueeseen noin
satakunta urheilijaa, edustaen kaikkia
latossa harjoitettavia lajeja.
tarkoin huolta renkaan sisäisistä asi.
oista Ja hallinnosta.
Renkaasta ulkona oleviUe tahdon
vielä huomauttaa, että liittyisivät mu­kaan,
sillä Jokainen husheli joka me­nee
keinottelijoille, pyrkU vahingoitta,
maan renkaan sisällä samoin kun
renkaasta ulkonakin olevia maanvil­jelijöitä.
— A. Pulkka.
TYÖVÄEN URHEILU
Hajoaako S
TUL?
K O K ien
Tilannekatsaus Suomen TCLzissa ny-k
y i ^ vaintsevan lärcsn filahteen
johdosta
Duiiblane, Sask.
MAANVHiJELIJiiN CTRJE
Viime osaston kokouksessa päätet­tiin
valita uutisten kurjoittaja Vapau­teen
aina kolmeksi kuukaudeksi i r ­rallaan.
Arpa lankesi tällä kertaa a l ­lekirjoittaneelle.
Kokeneimmat pännä-miehet
kai (-viisaasti kyllä") hähisivat
ottaa "rovastin lepoja" näin •fcuumim-anan
kesän ajan.
Osaston toiminta on ollut kokolailla
vilkasta tämän^esän aikana. Iltamia
on ollut melkein poikkeuksetta joka
viikko ja toishaaan kahdestikin viikos.
sa. Muuten kesän aikana se on täällä
toimittavakin haalilla, talvella on nä­mä
aavikkoilmat liian oikullisiä ilta­mien
pitoa varten. Mutta sUloin toi­mitaan
sitä ahkerammin soluissa.
Toveri Bven minipegistä kulki
täällä puhujMnatkoilla. Heinäk. 17 p.
puhui hän United Farmers of Cana­dan
tSlÄläisen osaston Juhlissa Ja 18
lÄivän iltana S. J . osaston haalilla.
Kummassakin puhetilaisuudessa kuun.
teU yleisö jänni^ksellä puhujaa.
Heinäfcmm 21 päivän illalla oli
meillä yhteiset iltamat Coteau hilli-lälsten
kanssa nuorisokiurssirahastpn
kartuttandseksL E n kuuUut rahallista
yleistulosta, inutta muuten onnistuivat
iltamat yU toiveiden, ottaen huomioon
kun tämä on englanninkielisen väes­tön
Juhla-alkaa Ja kun kaikilla näil­lä
aavlkkokauppaloilla on omat kesä­juhlansa.
_ „
Vuodentulo näyttää yleensä tana
Kuten työväen urheiluliikettä seu­ranneille
on tunnettua tälläkin puolen
Atlannin, sai viime "kesänä pidetyssä
Suomen TDLm liittokokouksessa nos-kelainen
kTTkkikunta väkivältatoimen.
piteillä haltuunsa luton liittotöimikun.
nan. Noin "viisTkymmentä tä37sivaltaista
liiton seurojen edustajaa häädettiin
ulos kokouksesta ja niin turvattiin
noskelaisille kokouksessa enemmistö,
enemmistö, jorika jodkossa oli lukui­sasti
vartavasten perustettujen paperi-seurojen
edUstaria ja suorastaan val-takirjavääTehnyksillä
kokoukseen tul­leita
noskelaispomoja. Olipa noskelais-ten
haaUmien "edustajien" joukossa
myöskin pari täysin valkoista suojelus,
kimtalaistakin.
Liittokokouksen, Jos sitä voi sillä
nimellä kutsuakaan, ensimmäisenä seu­raavana
tehtävänä, ajettuaan ensilcsi
pellolle joukon vasemmlstoedustajia.
oli päättää ottaa liiton haltuun kaikki
kustannustoiminta, siihsr: IniUluen
myöskin liiton äänenkannattajan Jul­kaiseminen
Ja kustantaminen. Enti­nen
liiton äänenkannattaja. Työväen
Urheilulehti, jota on kymmenkunta
vuotta kustantanut työväenjärjestöjen
perustama Työväen Urheilulehti Oy,
sivuutettiin kokonaan ja päätettiin pe­rustaa
oma lehti. Alunpitäen oli her­roilla
tarkotus alkaa julkaisemaan
liiton uutta lehteä vanhan Työväen
Urheilulehden nimellä, mutta kun en­tistä
urheilulehteä kustantava yhtiö
ilmoitti julkaisevansa edelleenkin o-maa
lehteään, otettiin hajotuslehdeHe
oma nimi.
Ne syyt, mitkä vaikuttivat, luton
noskelaisjohtajat perustamaan uuä
urheilulehti, eivät suinkaan olleet sii­nä,
että sellaisen perustamhien olisi
ollut tarpeellinen, mutta syy oli siinä,
ollut tarpeelUnen, mutta syy oh
TUL:n johtoon kavunneet porvarien
l i i t o n sisällä sitten liittokokoiiksen
jälkeen kä3?ty ja yhä edelleen jatkuva
taistelu liiton aktuviurheiUJahi Ja l i i ­ton
herrasjohdon keslcen ei ole Jää.
nyt huomiota vaille myöskään por-
.varilehtien taholta. Niinpä kirjoitti
äskettäin helsinkiläinen ruotsalainen
pon'arilehti HmTidstadsbladet oikein
pääkirjoituksen SpartaMadeista, Jossa
selostaa tätä kysjrmystä Ja mainitsee,
että alkuaan on liitossa oltu melkoi­sen
yksimielisiä Spartakiadeihin o-sanottoon
nähden, mutta että sitten
on Luzemin sosiaUdemokraattinen
intem. tullut väliin Ja kieltänsrt o-sanoton.
Lehti sanoo aktiivimiesten ja
valtavan Jäsenenemmlstön TULrssa
olevan osanoton kannalla. Samaan
suuntaan on kirjoittanut kysymykses.
tä myöskin toiset pääkaupungin por-varilehdet,
ollen pohjasävsmä päänsili­tys
noskelaisäDe, -että ovat ryhtyneet
vastustamaan, mainittuihin kisoOdn
osanottoa.
Näiden porvarllehtlen kirjoitukset
ovat siitä tunnusmerkillisiä, että ne
myöntävät TUL m suuren jäsenenem­mlstön
olevan kasoihin osanoton kan­nalla.
Efeidän mielenilmaisunsa muut.
Fnnmen hy(wlräilp kohteena knljetnslyöllusteD
ffiton kongressissa
Kansainvälisen kuljetustyölätsten
kongressissa Tukholmassa heinäk. 11
p:nä toimintakert<Änusta käsiteltäes.
sä, teki» belgialainen Paulis muistu­tuksia
federatsionin lääsihteeriä F i m -
meniä vastaan, ei mitä tuli toimensa
hoitamiseen vaan hänen kantan.sa
johdosta eräissä kysymyksis^ Pu­huja
väitti, että oli olemas?a mää­rättyä
kaksinaisuutta järjestöjen toL
TntT^nnn ja Fimmenin kannan välillä
tuu siis suureksi tunnustukseksi vasem­mistolaisille,
rehellisille työläisurhei­ll
joille, koska liiton noskelainen Joh-to,
liiton -äänerikannattaja" " T U L "
ja kalkki sosäalidemokraattiset leh­det
ovat kuorossa Imutaneet, kuinka
muka "Moskovaan lialuavien" joukko
on vain pieni kopla politikoitsijolta.
Jotka tahtovat "johtaa TUL:n poliit­tisille
poluille Ja moskovalaisten sy-
Uin". Vaikka kaikki todelliset työväen
urheiluliikkeen kannattajat ovatkin
tienneet kaiken aikaa, että liiton Joh­toa
vastaan oleva oppositio käsittää
liiton jäsenenemmistön. Ja että oppo­sition
Johto ei ole mlkfiän "poliittinen
kopla", vaan rehellisiä työläisurheili-joita,
niin antaa yllämainittu porva­rllehtlen
lausunto tietämättään täyden
tunnustuksen näille "poliittisen kop­lan"
Johtajille. Tunnustuksen, että
lieillä on takanaan valtava työläisur­heill
Jaln enemmistö Ja vastassaan
vain joukko edesVastuuttonda politi­koitsijolta.
Jotka tahtovat johtaa Suo­men
työläisurheilijat vuoden 1918 ja
sen jälkeisen ajan työlälsteurastajien
vallan alaisuuteen.
Puhuja palautti mielUn. että Fimmen
oli erääsi konferenssissa 1925 esit­tänyt
silrtomaakysymyksessä katsan­tokantoja,
jotka vastasivat melkein
kommunistisia.
Toinen belgialainen^ edustaja Four.
nier piti sitävastoin Fimmenin kantaa
imperialismiin nähden riittävästi kes-kusteltima.
Hänestä ei oUut kohtuuL
lista, että virkailija pakotetaan kai­kissa
^ yksit3riskys3m3yksissä omaksu­maan
määrätty kanta.
Saksalainen edustaja Döring. yleis­neuvoston
jäsen, esitti, että yleisneu­vosto
oli pohtinut tarkkaan Fimmeniä
\-astaan tehtyjä muistutuksia. Täl­löin
ei ollut käynyt e ^ mitään seik­koja.
Jotka olisivat vahvistaneet Fim­menin
sopimattomuutta pääsihteerin
toimeen. Muudan näistä muistutuk­sista^
koski hänen varapuheenjohtaja-tointaan
sorrettujen kansallisuuksien
liitossa, missä tuiuaettu kommunisti
MjTizenurg oli puheenjohtajana. Ko­ko
ksrsymys oli kuitenkin, kuten sa­nottu,
pohdittu loppuun^
Englantilaisen Bewinin esityksestä
päätti kongressi oHa enempää käsit­telemättä
tätä asiaa. Päätöstä vas­taan
lausui ranskalainen ryhmä, jo­ka
oli vaatinut Fimmenin eroittami$-
ta toimestaan, protestinsa.
Tämän jälkeen selosti federatsionin
sihteeri Nathan nykjralkalstcn liiken­nevälineiden
kehitystä, mistä Johtui,
ettei järjestöjen taistelnkelnoilla e n ^
ollut samaa arvoa. Puhuja viittasi vuo­den
1926 rautatielakon kokemuksiin
Englannissa, osoittaen, että rautatie­lakon
sattuessa turvauduttiin muihin
lilkezmevällneihin. autoihin, lentoko^
neihin y j n . Puhuja kehoitU kongres­sia
hyväksymään englantilaisen ehdo.
tuksen. koskeva eri kuljetusvälineiden
tutkimusta, belgialaisen lisäehdotuksen
kera siitä, että valtio-omistus ja työ-väenedustajaln.
teknikkojen Ja mat-kustajain
ryhmäin virallinen hallinta
tarjoo ainoan tyydyttävän ratkaisun
kysymyksessä. .
Kongressi valitsi nelimiehisen ko­mitean,
minkä tehtävänä oli tähän
päivään mennessä määritellä kontrdl.
Ukäsite.
Kongressi päätti keskustelutta hy­väksyä
hollantilaisen ehdottiksen sii­tä,
että toimeenpanevalle keskusko­mitealle
jätettUn tehtäväksi vaikut­taa
— kansainvälisessä työtoimistos.
sa yhtenäisten määräysten aikaansaa­miseksi
rautatie- ja raitioUeläisten
palvelus ja lepopaikkain suhteen 48-
tunnin työviikon nojallsu
Eheyskysymya esille
Ehesrskysymystä koskeva huomatta­vin
ehdotus on Englannin rautatie-läislUton
laatima ja Norjan merityö-läisliiton
kannattama. Siinä ehdote­taan,
samalla kun korostetaan kaik­kien
kuljetiistyöläisten kansainvälisen
eheyden välttämättömyj^tä, että kon­gressi
kehoittaisl Venäjän kuljetus-tyijläisi^
'liittymään kansainväliseen
federatlooh.
Tähän ehdotukseen on Belgian rau-tatieläisllltto
tehnyt lisäehdotuksen.
missä sanotaan, että kongressi hy-väks3risi
'englantilaisten ehdotuksen
sillä ehdolla, että venäläiset tunnus­tavat
Amsterdamin Internatsionalen
periaatteet ja luopuvat Punaisesta i n -
temistä. sekä että he ovat velvollisia
luopumaan kaikista hyökkäyksistä
Järjestöjä vastaan, jotka ovat lUtty.
neet kuljetustyölälsten kansainväliseen
Uittoon Ja Amsterdamiin sekä "lopet­tavat
kaikki hajoitusyritykset" näissä
järjestöissä.
Samoin oli kongressOssa esillä ehdotus
48-timnin työviikon sovelluttamlsesta
Taytatie- Ja raitiotieläisille ja auton-ohjaajille,
missä suhteessa olisi r y h .
dyttävä neuvotteluihin Geneven työ-toimiston
kanssa.
ruotsalaisilla $40. espanjalaisilla m
sak^lalsiHa $24. italialaisilla $22 ja
ranskalaisilla laivoUla $21.
Lalvanikkarien palkat samaan a i ­kaan
olivat amerikalaisissa laivoissa
$77—^, brittiläisissä laivoissa $63. hoL
lantilaisissa ja ruotsalaisissa $46, nor­jalaisissa
$51. tanskalaisissa $49, es­panjalaisissa
$31. saksalaisissa $29.
italialaisissa $27 ja ranskalaisissa $24.
Lämmittäjltin. hUlenluojlen ja ve­simiesten
palkat olivat samassa suh­teessa.
Pääkoneenkäyttäjän palkka Amerl.
kan yksityisten omistamilla laivoilla
oli $268 kuukaudessa, ulkomaalaisista
oU Tanskan laivoilla korkein, $125
kuukaudessa, alin italialaisilla laivoil­la,
$67, muiden maiden näiden palk­kojen
välillä.
PäästuuvariUen palkat kuukaudessa
olivat: amerikalaislUa laivoilla $135,
brittiläisillä $71. tanskalnifdlla $80.
ranskalaisilla $28.
Ensimäisen perämiehen palkka: Y h ­dysvaltain
yksit3^ten omistamilla
laivoiUa $174, Shiping Boaidin lai­voilla
$184. norjalaisilla laivoilla $139.
ruotsalaisiUa $100. brittiläisillä $112,
tanskalaisilla $144, saksalaisilla $69
ja itaUalaisilla $55. '
Toisen perämiehen: amerikalaisilla
laivoilla $153, brittiläisUlä $80, tans.
kalaisilla $ll2.v norjalaisilla $114. ruot­salaisia
$100, saksalaisilla $56, ja i t a -
UalaisiUa $46.
Kolmannen perämiehen palkka: a-merikalaisilla
laivoilla $137, ulkomaa­laisilla
laivoilla $39—80. Neljännen
perämiehen palkka: amerikalaisilla
laivoiUa $116, ulkonualaisiUa lalvoll.
la $33-64.
Paikkamäärä on ulkomaalaisilla
laivoiUa laskettu kunkin maan rahan-kurssin
mukaan verrattuna Amerikan
dollariin. —
Kumousliike elää
Kiinassa
SoOToen
Päakoiisiiltvirasto
koko Canadaa Tmrtea snorfttaa kalk.
kia maan Tiralliselle «doitalcMO*
knoIoTis tehtivii, antaa pasMja
matkostosta varten kotim«ah»n tai
muHaUe, vahvistaa asiakirjoja, klia-nöksiS
y.m., selvittiS perintS- fm
muita Suomen kansalaisiin kobdi»*
tovia asioita.
Osoita:
CoM«Iat« C*a«r«l of Pialaad*
Boom 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Coraer St. Catharina aoid Stanley)
AKSELI RAUANHEIMÖ,
pfi&kOBSQlI
Usikai on SaomeOa «dturtajtai
Canadasaa; Konsali Eriek J . Korta,
Port Arthur, Ont. — Adlel Saari>
mäki. 319 Bay S t , Toronto. Ont —
H. P. Albert Hermanstn, 479 Main
S t , Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi, Box L , Sopper CHff, Ont
A . N WI v-HO. I ,
TIhtI kaupan ylikanraaaa.
Valok<iva«*tySt£ kaOcMU laJUta*
•aurennnktia j a raamia.
faL 499. — Box S0S4. — Sadbuy.
osuosToifflim
Yhteisrintama
TäBä haacvaa rakennetaan kahta
lajia yhteisitotamaa. EnsQcsi yrite­tään
kaikin voimin aikaansaada koko
maailmaa käsittävä työtäte^kevien yh­teisrintama,
jonka kärki on tähdätty
kuolevan kajfltalismin yhä uudistuvien
hyokkäykBien' torjumiseen, maailman-vuonna
lupaavalta. Sadetta on ollut
aivan taipeeksi eikä myrskyt ja rae­sateet
(fle täliän mennessä tehneet
Eanottavami»a vahinkoa.
Tlmä aavikKofarmarin asema on
viime vuosina jonkun verran paran­tunut
s«i jälkeen kun saatiin pystyyn
viljanmyynlirengas. Ennen renkaan
perustamista ei hyvä sato merkinnjrt
farmarille muuta kun enempi työtä
ja viljan Msittelykustannuksia, siUä
keinottelijat joidenka hallussa
Jan osto ja markkindlle vienti dnoin
oli. pitivät tarkan huolen, että ei far­mari
tullut saamaan viljastaan e-nempää
kuin että se niukuin naukuin
kätyrit saaneet kontrolliinsa Työväen
UrheUulehti Oy:tä Ja siten olisi, Jos
Työväen Urheilulehti olisi edelleenkin
pidetty liiton virallisena äänenkannat-silnä,
etteivät nämä väkivaltaisesti
päässeet osaksi vaikuttamaan liiton s i ­säiseen
poUtiikkaan. Piti siis perustaa
uusi lehti Ja koettaa vanha, kunnialla
työläisurheilijoita palvellut Työväen
Urheilulehti Julistaa hajotuslehdeksL
Tässä kuitenkaan herrat noskelal-set
eivät ole onnistuneet, sillä en­tistä
laajemmat työläisurheilijain jou-kni-
ovat jälkeen uuden lehden perus-
S L i S i^hmittyneet Työväen Urhei-lulehden
ymjÄrille ja voimattomalla
S l a Zt noskelaisjohtajat ^
Set tuta seikan, ettei uusi lehti ote­taan
saanut sanottavampaa katmat^-
te^ton todellisen tyolaisjaseniston
keskuudessa.
seikka se, että liitoUe hankittu uu­si
lehti ei ole saanut kannatusta työ.
S S e i l i J a i n laajoissa Joukoissa, on
S S S t B ä i t ä väMvatttoM^
Shtoon kiivenneitä herroja siiiÄ maa-:
rttä he alkoivat toisella rintamaöa
^öm^ksen liiton vasemmistoam^-
S T s a m a l l a liiton ^^^^J"'
Knpia urheilijoita vastaan. liittoko-
S S s a . huolimatta siitä, etta siella
oS^S£laisenemmistö. tehtiin nim-
Se, että Suomen TUL :ää uhkaa to­dellakin
hajautiuninen, on h3nrin to­dennäköistä.
Äskettäin liiton lUttotoi-mikunnan
antama Julistus, Joka on
yksinomaan tähdätty vasenmaistolaisia
vastaan, antaa tästä hajaantmnisen
vaarasta selvän kuvan. Lilttotolmikun-nan
Julistuksen se osa, jolla tahdotaan
kieltää osanotto Spartakiadeihin kuu­luu
nim. seiu-aavasti:
"Näistä selvistä kielloista huolimatta
ovat muutamat lUttonune jäsenet
muodostaneet n.s. spartakiaditoimi-kuntla
ja ryhtyneet yllyttämään liit­tomme
Jäseniä rikkomaan liittoneu­vostomme
ja intematsionaaliihme
päätöksiä Ja sopimuksia. Liittotoimi-kunta
kehoittaa kaikkia lUtt<«mne jä­seniä
pysymään erossa näistä puu­hista
Ja ilmoittaa, ^
että Jokainen liittomme jäsen, joka
urheilullisesti ottaa osaa spartakia­deihin
tai yllyttää tcdsla niihin osaa
ottamaan katsotaan liitosta eron-neeksL"
T^män yllälalnatun juHstuksen l i ­säksi
kun mainitsemme, että lilttotoi-mikunta
vähää ennen julistuksensa
julkaisemista yksinkertaisesti hylkäsi
liiton kahdeksan piirikunnan vaati­muksen
yteisäänestyksen toimeäi-panemisesta
SpartaUadiky^rmykseh
vastasi tuotantokustannuksia. V a i ^ j o u P^^^^^^tös kansainvälisiin suh-noin
puolet tämän valtion Rasvatta- s e l l a m e n ^ ^ s ^ et:^ teK^^j^xmoKas^
masta vehnästä myydään vUJanmyyn- teisim "^^^^^^-^^ iu^^oleHa: työtä-..urheiluhö^ ^jpysyt
tirenkaan välitySSä. niin ovat f ^ ^ ^ ^ ^ ^ . i f Ä ^ S S l e n olevien työ-i yhtenä osana- tyoväenlfikke«
nottelijat, joiden haUussa varmaankm, Luzmun mi .p^.
,U on. pakotetut m a l ^ - ; eti tämän kuun a i -
Innnan kuin renga^; P^^'"^™^ Moskovassa pidettävhn
"intemationalen olevien työ-
Iiussa varuiii»»^'^ i ^f*"""^^. '
tuo toinen puoli on,
maan saman hinna^i ^».IM" — ° ' , , _ j ; , oitoriin. MOSKIA »s.» ^ i v * » ,— ja varakkaammille farmareille I gf^^^^t^iadeihin otetaan osaa. v„nn«««aT, 4nT,f««.r
sentin tai kaksi enempikin, J o ^ ^ ^ M | H ° / X ^ S t ä n y t niihin kutsun ^ e i k a kapuamaan sen johtppai-täin
voivat säilyttää viljansa Ja ^ ^ - i ^^'^'Ssänä eri maiden työväen] konie. - P-tuvat
myymään vuoden karitdmman. jo vume kesän-ratkaisemiseksi,
niin lienee usfcalle sel­vää
se häikäilemätSn j a kaikista a l ­keellisenkin
järjestötoiminnan perus­teista
piittaamaton päi mitä.pieni
noskelainen klikkikimta. joka väkival-takeinoin
on kiivennyt T U L : n johtoon,
harjoittaa.
Kuinka tahansa käyneekään. tul­koon
liajaamnis t ^ pysyköön liitto e-deUeen
yhtenäisenä, niin siitä huoli­matta
on idkaisen työläisurhellijan
velvollisuus entistä tarkemmin val­voa,
Trfin iäss3, maassa ktdn muualla-rauhan
säUyttämlseksl sekä työtäteke­vien
luokkien voittoon johdattami­seen.
Toisena yrityksenä on yhteis­rintama.
Jota reformistit valmistavat
pääomanomistajlen kanssa ja jonka
tarkoituksena pitäisi olla pääoman ja
työtätekevien yhteistyö kapitaalin riis^
ton edistämiseksi..
Vasta äsken tiesivät kapitaalin tie­donvälittäjät
kertea heikäläisille var­maankin
suurena ilosanomana uutisen
Jossa sanottiin Englannin ammattiliit-tokongresshi
sihteeristön hyväksyneen
n.k. teollisuuskomitean raportin. K y ­seellisessä
raportissa kehottavat kapi­taalin
herrat ja lakeijat perustamaan
pääomanomistajlen Ja ammattiliitto­jen
edustajista kokoonpannun kan­sallisen
teoUisuusneiivoston, ja pyytä­vät
lisäksi, että erään maailman suur.
riistäjän, Mondln, joka omistaa m.m.
kaivoksia keski-Ontariossa, johtaman
kapitalistkyhmän kanssa käytyjä neu­votteluja
el katkaisteisl.
Kukahan nyt vielä olisikaan usko.
nut näiden englantilaisten ammatti-liittokongressin
kenraalislhteerjstön;
herrojen tällaisesta yhteistoiminnasta
kieltäytyvän. Kyllä se liiankin hyvin
tiedettiin, että näiden kansainvälisten
petturijohtajain hartaimmat haluthan
siinä hyväksyttiin käytännöllisicsl oh­jeiksi
englantilaisten työläisten har­haanjohtamiseksi.
Toinen asia on sit­ten,
onnistutaanko lopullisesti englan­tilaistakaan
työlälsluokkaa noin vain
harhauttamaan.
Nämä samaiset herrathan aikanaan
räjähdyttivät englantllais-venälälsen
yhteiskomitean samassa silmänräpäyk­sessä
kun Chamberlainin mickijat ja
poliisit murtautuivat Venäjän lähetys­töön
Lontoossa ja Chamberlain itse
katkaisi diplomaattiset suhteet Neu­vostovaltaan
sodan sytyttämistä var­ten.
Ja samat jehut kiireesti pettivät
T^gi«^mi<n työläisten yleislakon silloin
Idn. ettei Suomen TUL:ssa parhaiTlaan
käypä tappelu i»äse uudistumaan.
Sen voi jokainen estää Icohdaltäan s i ­ten,
että tekee tarmokasta valistus-tämiseksi
yhtenä osana- työväenliikkeestä. Sil­loin
el tuollaisilla matajflla. jolta
nyt ilmenee Suorhen TULrn joh­dossa,
ole tilaisuutta päästä vaikutta­maan
työväen m-heilnliikkPen ke&ityk-kun
näyttämöHe alkoi vyöryä työtä­tekevien
uhkaava joiiklcovoima. Samat
myöskin lopullisesti tuhosivat kaivos,
lakon.
Tai ottakaamme toinen esimo-kki
Ranskasta: Maailmansodan sydessä
astui Ranskan hallitukseen tsfkciseaa
sotaministerinä kuiduisa Alliert Tho­mas.
Sanomme: erikcdsena siitä syys­tä,
että tämän nJE. työläisjohtajan e-rikdsena
tehtävänä oli järjestää so-tateoIUsttus
ja kiristää kotiinjääneet
lapset, vanhukset ja naiset ankaralla
j a ylivoimaisella työCä, koska miehet
oli lähetetty murhatanteieiHe .murhaa­maan
toisia ja murhauttamaan i t
sensä Ranskan ja Englannin pääo-manomistajain
etujen vuoksi.
Tässsi siistissä Iipmmassa ansioitui tä-mäidn
.herra siinä määrin että hänet
Versaillesin Idrvittävän pakkorauhan
jälkeen Icoroitettiin kansainvälisen k a ­pitalismin
petturiasioimiston Kansain­välisen
Työtoimistoh pääpetturiksL
Sosialidemokraatit ja vapaamieliset
toiinisten Ja tämän tarmokkaan her­ran
kunniaksi viritettiin. Suomessakin
tuhlattihi määrätön mälUrä painomus­tetta,
kun tuo arvon herra käväsi siel­lä
laskemassa seppelettä Hangon "san­karihaudoille"
Ja pitämässä puheita
"demokratian" seltä erikoisesti Suomen
valkodemokratian kunniaksi. Slttem.
min suunteutui matka Italiaan, jossa
herra Thomas oli läsnä fascistlen am-mattUiittokongressissa.
Käväisi myös­kin
Mussolinin puheilla Ja seisoi hat­tu
kourassa kun diktaatteri saapui
Juhlituttamaan Itseään.
Kaiken päällisiksi hihkui hän us-konveljilleen
kautta maailman vasta
Italiassa löytäneensä mallivaltion,
Jonka perusteet ovat esimerkillisiä Ja
seurattavia. Se oli Jo liikaa sosialide­mokraateillekin,
vaikkakaan siinä ei
oikeastaan muuta löytynyt kuin julis­tus
sosialidemokratian todellisesta oh­jelmasta
jota he uskollisesti noudat­tavat.
Vika pH vain sihiä. että sitä ei
olisi saanut Julkihuutaa. Sosialidemo­kraatit
nimittäin elyät kykene vas­taamaan
huutoaan.
Tällaisia esimerkkejä siitä pääoman
Ja työn välisen yhteisrintaman raken­tamisesta
voidaan . noiddda vaikka
kuinka pitkälti. Se on pitkä sarja vä­kivallan
tekoja, joiden stiorittajlna o-vat
olleet porvarillisen virkakoneis­ton
eri elimet Ja toimeenpanevana
voimana sosialidemokraattiset johta­jat.
Se on myöskin sarja julkisia ja
salaisia neuvotteluja, pääoman johta.
jlen kanssa, sekä lisäksi vielä pitempi
sarja tekoja, joissa työläisten yrityk­set
kohottaa asemataan ovat menneet
myttyyn tahallisesti heitä tappioon
johtamalla.
On siis ynunärrettävää, että tällai­set
työväenjohtajat tietl, kun' kysee­seen
tulee työläisten kesken rakennet­tavasta
rintamasta, tuntevat määrä­töntä
kauhua. Kaikin voimin ovat he
ja heidän apurinsa eri maissa taistel­leet
tällaista yhteisrintamaa vastaan.
Eikä kehioja siinäkään taistehissa ole
suinkaan valittu. TUlläkin erää, kun
kyseessä on n ^ Köpenbaminaa kon­ferenssin,
sopimus, nälidään tieldän
kaikkialla ponnistavan voimiaan sano-
Ulkomalslssa Ja kiinalaisissa sanoma­lehdissä
Kiinassa on viime aikohia
oUut varsin hälyyttäviä tietoja kom.
munistisen liikkeen kasvusta keski- ja
etelä-Kiinassa. Kaikkialla näkevät
lehdet "kommunismin aaveen" kum­mittelevan.
Näitä lehtitietoja vastaan
täytyy olla äärimmäisen varovainen,
kun niissä tavallisejstl leimataan mo­lemmat
talonpoikaisliikkeet Ja vieläpä
tavallisiksi tuUeet bandilttlretkueet-kln
kommunistiseksi liikehtimiseksi.
Tästä huomautuksesta huolimatta
voi kuitenkin todeta shanghailalslBta
sanomalehdistä, että viranomaisten
\^otoimenplteet työväestöä vastaa;^
ovat kasvamassa siksi, että Joukkoliik­keet
kaikesta huolimatta laajenevat
eräissä piireissä varsin voimakkaasti.
Peloissaan antavat vallassaolijat u-seih
johtaa itseään harhaan. Niinpä
kertoo esim. "North China Daily
News", että viranomaiset ovat Han-kaussa
antaneet poliiseille määräyk­sen
pitää silmällä kaikkia hautajaisia
Ja tutkia kalkki ruumisarkut, etteivät
kommunistit pääse kuljettamaan niiSr
sä aseita. Sama lehti kuvailee myös­kin,
kuinka "punaisia" vastustetaan.
Swataussa vangittiin kaksi punaista,
kirjoittaa lehden kirjeenvaihtaja. Hei­tä
kuljetettiin kaduilla vahvasti var­tioituna.
Suuri joukko uteliasta kan­saa
seurasi mukana saadakseen näh­dä
teloituksia. Vartiosto el kuitenkaan
halunnut odottaa nUn kauan, että olisi
päässyt perille teloltuspalkalle, vaan
ampui molemmat kuolemaantuomitut
matkalla takaapäin hengettömiksi.
Heihin ammuttiin ainakin 25 laukaus­ta,
Joista ensimmäiset osuivat käsiin
ja jalkoihin ja vasta viimeiset sattui­vat
kuolettavastl. Tuskin he olivat
vielä kuolleet ennenkuin heidän y l ­tään
revittiin veriset vaatteensa. K i r .
Jeenvalhtaja lisää:
Monet tulevat ehkä luulemaan, et­tä
sellainen teloitustapa olisi vähem­män
Juhna. mutta minun silminnäki­jänä
täytyy sanoa, etten koskaan en­nen
ole nähnyt sellaista Julmuutta
enkä halua enää nähdäkään,
Sanomalehti "Hankpw Herald" ker­too
Nantshanglsta. Klangsin maakim-nan
pääkaupungista, että siellä on
Port Arthurin osuus­kauppa
Selostus The International Co-Opera.
Uve Trading Co., Ltd :in pooli-voosikokouksesta
tun sopimusehdotuksen tyhjäksi telce-misessä.
Merimiesten palkat
Ylidysvaltain Bureau of Navigation
virasto on kerännyt tiedot amerilcalais-fen
merimiesten palkoista amerikka-laisiBa
kauppalaivcrilla ja samalla
vertaillut niitä ulkomaiden merimies^
ten palkkoihin. Ämeirikalaisten toe-rindesten
palkoista <m. otettu selkoa
merillllcennekomlssioneerien raporteis­ta.
ulkomaUten merimiesten palldca-
EUhteistä on tiedot saatu Iconsulirajxv-telsta.
joten kummatkin ovat virallisiin
tiedotuksiin perustuvia.
Näiden hankittujen tietojen mukaan
oli täysikelpoise» (able seaman) me­rimiehen
palkka tammikuuna 1927
yksityisten laivayhtiöiden laivoUla $67
kuukaudessa ja Yhdysvaltain Shipping
Boardin 'laivoilla $62 kuukaudessa.
hävitetty Ja ammuttu asuntoja, joissa
on otaksuttu asuvan kommunisteja
ja, takavarikoitu, listoja, joilla otaksu­taan
oleyäh'^ ''kommunistien nimiä.
Näiden listojen perusteella on sitten
kaupungissa toimeenpantit lukuisia
yangitsemlisia ja teloituksia.
Eng&Milaiset sanomalehdet kiin­nittävät
erikoista huomiota "kom­munistisen
järjestön paljastamiseen"
"Shanghai Times" kertoo salaliiton
paljastamisesta 'Sbuikaussa Klangsin
maakunnassa ja safioo, että kaikki,
joita syytettiin salaliittopn kuulumi­sesta
teloitettiin ilman muuta.
Kiinalaiset lehdet Hongkonklssa kir­joittavat
paljon kommunistisesta liik
keestä Kwantungl88a. Näiden tieto­jen
mukaan olisivat eri kommunistiset
ryhmät siellä yhtyneet ja järjestä­neet
vallanktimoustaistelun Kvantuh-gln
maakunnassa sekä Ztshangin ja
Schautshaun maakuntien eteläosissa
rakenteilla olevan Kantonin—Han-kaun
rautatielinjan varsilla. 8 0 - ^
prosenttia näiden seutujen väestöstä
lienee ottanut osaa kommunistiseen
liikkeeseen. Neljän yhtyneen ryhmän
johdossa ovat Tsbudo, Nungauho, Lun
ja Yeting, joiden komennossa on a i ­nakin
yU 13,000 miestä. Viranomaiset
Brittiläisillä laivoilla pU täysikelpoi-porvarit
kaikissa maissa eität löytä-| sen merimiehen palkka samalla a i ­neet
kyQln katmiita sanoja sille lop. kaa $44 Inmkaudessa, tanskalaisilla
.pumattomalle ylistyslaululle, jota työ- Ja norjalaisilla $43, hollantilaisilla ja
eivät voi Hunanin maakuimasta lä.
hettää väkeä näille seuduille. Miksi,
sitä ei mainita lehdissä. Äskettäin y h ­tyivät
vielä vallankumouksellisiin
Tshentshen joukot. iSen jälkeen ovat
viranc»naiset Kantonista kuitenkin lä-liettäneet
palkalle kaksi rykmenttiä
seitsemännestä armeijakunnasta.
Samat lehdet Itertovat edelleen
kommunirtlBesta liikkeestä Kvrantun-gin
maakunnan pohjois- ja itäosissa.
Esimerkiksi Tshaomein kaivospiirissä
ovat kommtmistiset kaivosmieliet muo-dost£
äieet oman järjestönsä, jolum he.
ti oa yhtynyt.yU 2,000 miestä.
The International Co-Operatire
Trading Co., Ltd:in puollvuosikokoua
pidettiin Port Arthurissa 26 pnä hei­näkuuta.
Osanotto kokoulcseen el oN
lut niin hyvä kuin olisi ollut toivotta­vaa.
Ehkä lienee siihen vaikuttanut
jäsenten kesäkiireet
Ensiksi luettiin johtokunnan laati*
ma toimintakertomus kuluneen puolen
vuoden ajalta, josta ilmeni, ettei joh.
tokunta ole saanut aivan toimetonna
olla pitäessään sihnällä liikkeen kehi­tystä,
hankkiessaan liikkeell? oman
talon ja tehdessään osuustoiminnallis­ta
agltatsionityötft. Johtokunnan toi­mintakertomuksen
jälkeen luettiin P.
Arthurin ja Fort Willlamin paikallis­ten
myymäläin tilikertomuksot, jolstsr.
kävi selville kauppavaihdon oUee».
Port Arthurissa kuluneen puolen vuo*
den ajalla $82,726.67, ollen puhdas
voitto $4,729.00. Port wmiamln kau­passa
ja leipomossa oli samalla ajalla
yhteinen liikevaihto $55,261.52. oUea
puhdas voitto $1,946.44. Molempien
kauppojen ja leipomon yhteinen liike­vaihto
P U siis $134>88.19 ja puhdaa
voitto $e.6lBM. -^m
Seuraavana asiana keskusteltiin Ja
keskustelun perusteella myönnettiin
osuuskaupan varoista sata dollaria pii­rissämme
parhaillaan pidettävien nuo-rlsokursslen
rahastamiseksi. Erä myön­nettiin
sUlä perusteella koska kurs­seilla
on myöskin osuustoimlntakysy-mys
yhtenä oi>plalneena.
Senjälkecn keskusteltiin kaupan laa­jentamisesta
eri kauppa-aloille. Kes­kustelu
osoitti kuitenkin, ettei aika
ollut sopiva laajentaa kauppaa eri
tavara-aloille myymisen sUrtämlseksJ,
Joten asia Jätettiin edelleenkin joh-tokmman
kehitettäväksi.
Esitettiin kysymys liikkeen palveluk­sessa
olevien työläisten kesälomasta,
josta syntyi vilkas keskustelu. Asla
Jäi johtokunnan Järjestettäväksi,
Tämän Jälkeen esitettiin kysyms P,
Willlamln kaupalle oman talon hank­kimisesta.
Fort Willlamin myymälän
johtokunnan puolesta Ilmoitettiin, et­tä
heUIä olisi huoneusto saatavana
sopivilla ehdoilla. Keskustelun Jäl­keen
asia jätettiin johtokuntain lä­hemmän
tarkastelun alaiseksi siksi,
että oston kaikki yksityiskohdat tulisi­vat
tarkemmin otetuiksi huomioon.
Kun asiaa ovat johtokunnat vahnis.
teUeet velvoitettiin ne sitten tuomaan
asla vahniiksi suunniteltuna yldsen
kokouksen harkittavaksi ja päfttettä-vöksL
Seurasi muutamia juoksevia sisioita,
jonka jälkeen kokous Ipppul.
Kaikista edellämainituista asioista
ja keskusteluista jättäen ovat kak-soiskaupunkien
ja ympäristön työläi­set
ymmärtäneet osuusliikkeen omaksi
liilckeekseen, koskapa olivat niin run-saslukidsina
yhtyneet sitä Icannatta-maan.
Kuitenkin olisi totvottavaa.
että nekin työläiset jotka eiv&t vleia
tänäpäivänä ole osuusliikkeen kannat­tajia,
yhtyisivät siihen heti, sillä sUtä
tulee hyöty vain työläisille itselleen,
eikä kenellekään yksityiselle. .
Kokouksen valitsema raportterL
KLANIEN IXBJESTXlXX SAKOTET-rv
ASEEN KANTABaSESTA
Lembierer, Saksa, elok. 4, — Täkä­läisessä
polilsiöikeudessa <m sakotettu
Ku Klux Kianto järjestäjä B. C.
Snelgrovea aseen kuljettamisesta mat­kalaukussa
autpssa 75 dolliuiUa ja
kustannuksilla.
Vaikka 8:IIa oli aseenkantolupa ko­tipaikkakuntansa
poliisilta, niin poliisi-tUOTiarl
selltö, että se ei Plkeutia-aseen
kantamiseen tai kuljettamiseen
muualla kuto mainitun poliisto v ^ k u -
tuspiirissä.
Mielenkiintoisinta lienee se, että rat­supoliisit
löysivät aseen viime kesäk.
29 päivä,; jolloin ina^irtmnan pää­ministeri
Gardiner j a klaniöttjärjes-täjä
Hawklns väittelivät täällä, sillä
Gardineria mainitaan E>yyllisenä Baw-klnsto
maasta karkottamiseen.
\