1928-08-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, elokmm 4 p;nä-r^at^ Aqgust 4 No. 165-- VAPAUS tyl(»Iwtli« ^af A . VAAKA. B. A. T O I X I T T A J A T i TEXHKfES- H. SCIA. B . P E B K O ! ( C ! (. VAJPAU5 lUUnr) a.M(m;sui<cuT V A P A O D E S S A ; ^ JlsSaaaUiMtdUct ilM tctta. SZJOO kaU karua. — AriotunooBg«a>n»otnk««« SOc pabutna*. >— 0)aoc«lc AtbMnOaiMBkMt kerta, «JA» kxU UTUM. — mitatitnonrkut » i ^ kerta. — lUol >tidc<et Wt » A kerta, SOe. liMsaka* kätoe!»«»dia cal maitunixtjai. — HafatttntnAK ia r M < ^ Mftlkena. « I J O fcoisa kanaa. - Tila|S&;im»miie. Ja ll»o»M.<«»tt«ttnc« c »aadmaa-^ jaMt^tajriS M taxaakact.' mAUSHlSNAT: 1 ik. ««JS, • kk, tuo, 8 kk. «1.TJ Ja 1 kk. «X». - TkiyaraJurfki» ja I «k. t6M. « kk. C3J0. S kk. 12X0 {a 1 kk. flJO. SoosMea acU saallr Lahteen aioiot aocrtiJuet pitää <äim konftoriaH k»"» « 'P- Uaw.trmJtj>ajTlji eieUljeol «rkipäitänä. Vspcsdaa triait«a> LOtotr BaOdi^ S> tora* Str«t. PokcSa Ti»«w)aa ka«»oris Ubtnj TicSi£iat. 85 I«»»a St. PakeHa Vf». PiXloaota; Box « , Sm&m. OM. CcaanJ a4>crtUac «aa 7«e. per «oi. toe*. »Imf»»» cka>x* 'or aiagto iMRioo TSe. Tb* Vapasa lm «Ita •nla'.a takaaaa aaa *a«tas«ta aaaisiiacca kSijaaaecsM. kifjottakaa ••d«naea BikkMiAaitaiaa aOiaana elaelB: J. V. »AKNASTO. klkk-eiAoittJa, - . Koininternin kuudes kongressi V.k- 17 p:nä alkoi Moskovassa Kommunistisen inteniationalen kuudes maailmankongres^?. , Tämän kokoontuneen kongressin tehtäviin kuuluu perinpohjin tutkia niitä -spänisiä muutoksia, joita on viime vuosina, viimeisen maailmankongressin jälkeen, lapahlunul eri kapitalististen maiden poliittisessa ja taloudellisessa rakenteessa. Työjärjestyksen tärkein kohta on Kominternin ohjelman laatiminen. Sen 80 vuoden aikana, joka ön kulunut Kommunistisen manifestin julkaisemisessa, jonka perusprinsiippien toteuttaja Komintern on, ovat lukuisat sodat ja vallankumoukset järisyttäneet maailmaa. Kapitalismi on tänä aikana kehittynyt jättiläis-askelin.' Se on kehittynyt vapaakil-pailun *a£leeUa monopolistiseksi kapitalismiksi, imperialismiksi. Rinnan kapitalismin kehityksen kanssa on kehittynyt myös sen haudan kaivaja -— proletariaatti. Se on kasva-ziut sekä lukumäärällisesti että ideologisesti, sen järjestyneisyys on voimakkaasti lujittunut. V. 1871 kukistettua Pariisin Kommuunia seurasi V. 1917 Venäjän sosialistinen Neuvostotasavalta, joka voittamattomana seisoo maailman proletariaatin etuvartiona imperialistista maailmaa vastaan. Toisen intemationalen rau-jnioiUe syntyi v. 1919 Kolmas inter-nationale. Se, ohjelma, jonka Kominternin kuudes kongressi tulee laatimaab, ahtaa läpileikkauksien koko siitä tiestä, jonka proletariaatti on kulkenut Kommunistisen manifestin julkaisemisen jälkeen. Toimeenpanevan komitean kongressin vahvistettavaksi jättämä ohjelmaluonnos elähdyttää jä nyky-aikaistuttaa v. 184S julkaistun kunniakkaan Kommunistien liiton manifestin, jonka Marx Ja Engels laativat, ja jonka Toinen Internationale häpeällisesti kavalsi. , Ohjelmaluonnos analysoi tarkasti pe syvälliset muutokset, joita on tapahtunut maailman kapitalismin kehityksessä, kuvaa kapiialismin terävät vastakohdat, jotka ennustavat jo sen kukistumista ja raivaavat tietä maailman vallankumoukselle. Osottaen Kommunistisen intemationalen loppupäämäärän ja proleta riaatin diktatuurin perustehtävät, ohjelmaluonnos antaa politiikan suuntalinjan, jota eri maiden kommunististen puolueidcii on' noudatettava, osbttaa strategian ja taktiikan, jota on sovellutettava kommunismin toteuttamiseksi koko. maailmassa. , Kysymys sodan vaarasta on-myös erikoisen suorimerkityksellincn kysymys, jota kongressi tulee käsittelemään. Viime vuoden toukokuussa pidetty Kominternin tp. k:n täysistunto antoi tarican analyysin imperialistien politiikasta ja heidän sotavalmisteluistaan. Tunnuslauseeksi taistelussa tätä sotaa vastaan se antoi proletariaatille: Venäjän ja K i i nau vallankumouksien puolustami nen. Tämän jälkeen on tapahtunut tärkeitä tapahtumia, imperialististen valtojen väliset vastakohdat ovat kärjbtyneet, mutta samalla on kasvanut heidän vihamielisyytensä Neuvostoliittoa vastaan. Imperialistien neuvostovastainen rintama lujittuu päivä päivältä ja rauhallisten suhteiden säilyminen Neuvostoliiton ja kapitalististen maiden välillä kay yhä epävarmemmaksi. Sota on kiertämätön ja maailman proletariaatin on siihen valmistauduttava. Kuudennen kongressin tehtävä ön tarkasti määritellä proletariaatin kanta erilaisissa sodissa (taantumuksellisissa ja vallankumouksellisissa) ja kommunistien tehtävät ennen sotaa ja sen aikana, armeijassa ja sen ulkopuolella, määriteltävä millaisen kokemuksen perusteella täytyy olla puolueen antimilitaristi-nen työ, millaista täytyy olla sen propaganda ja taistelu sofismiä Ja sosialidemokraattien jpäSif islhi(-&l-' hetta vastaan. Siirtomaiden vallankumouksellinen liike on myös yksi tärkeä kysymys, jota Kominternin kuudes kongressi tulee käsittelemään. Maailmansodan aikana, jolloin kaikkien siirtomaiden oli paldco lähettää parhaat poikansa Europan tappotantereille, kehittyi tärkeimmissä siirtomaissa kotimainen teollisuus jättiläisaskelin. Intian, Egyptin jä Pohjois-Afrikan täytyi varustaa Europan sotaakäyviä armeijoita. Mutta samalla kun maailmansota näin kehitti siirtomaiden teollistumista, nostatti se myös niissä kansallista vapausliikettä imperialistisia suurriistäjiä vastaan. Siirtomaissa puhkesi kapinoita^ lakkoja ja riippuraattomuussota, jotka antoivat raskaita iskuja imperialisteille; Imperialistien harjotlama siirto-inaiden ryöstö lisääntyy päivä päivältä. Imperialistiset enaämaat pyrkivät kynsin hampain pitämään niitä halpoina raäka-ainelähteinään ja säilyttämään ne omien tuotteidensa markkina-alueina. Senvuoksi on kuudennen kongressin voimistutettava eri maiden kommunististen puo lueiden toimintaa siirtomaissa, siirtomaiden työtätekevien keskuudessa Kommunististen puolueiden on entistä tarmokkaammin tuettava siirto- ja puolisiirtomaiden riippumattomuuteen tähtääviä kansallisvallan kumouksellisia liikkeitä. Komintern puolustaa kaikkia maailman sorretuista. Sen on luotava luja yhteisrintama imperialististen maiden ja siirtomaiden ploletariaa-tin välille taistelussa yhteistä vihollista, imperialismia vastaan. Kuudennen -kongressin on kiinteästi osotettava, millä tavoin täy lyy eri siirtomaiden kansallista liikettä tukea, ja millaista taktiikkaa eri maiden kommunististen puolueiden on tässä kysymyksessä Doudat tettava. Työjärjestyksen viimeisenä kysymyksenä on Neuvostoliiton tilanne. Kuudennen kongressin tehtävänä on tutustua niihin saavutuksiin, joi ta sosialistisen rakennustyön alalla on saavutettu Neuvostoliitossa. Siel lä saatu oppi ja kokemus on muiden maiden kommunististen puolueiden otettava varteen, jotta ne ajai) tul Ien kykenisivät omassa maassaan mahdollisimman hyvin johtamaan proletariaatin diktatuuria. Nyt koolla oleva Kominternin kuudes maailmankongressi on ar' vaamattoman suurimerkityksellinen kansainväliselle työväenliikkeelle ja kommunistisen liikkeen lujittumiselle eri maissa. Se muodostuu uudeksi etapiksi työtätekevien vapautuksen historiassa. Toivbtaimme par-nadan - edistysmielisten farmarien valistusliiton virallista äänenkannattajaa uhkaa laddcauttaminen. Jos se toteutuu, niin silloin tuhoutuu lehti, mika on yhtämittaisesti ja hyökkäävästi taistellut Neuvostoliiton puolesta ja vastustanut suurliikkeiden ja rähaporhojen vallintaa "my>'ntirenkaihin'*'nähden. Lakkautuksen takia menettäisi myös Canadan farmarien vasenmiisloliike — mika on tehnyt kiitettävää, työtä far-marijärjestöjen luokkatietoisuuden ja kapitalistivastaisen politiikan, taisteluhengen ja ymmärryksen kehittämisessä — ainoan mielipiteidensä tulkitsijan; taantumus talisi hallitsemaan voitokkaana, vastustamattomana ja epäilemättömänä valtiaana koko agraariiiikkeessäj ja köyhät farmarit tultaisiin työntämään kahlehdittuina ja kapula suussa pankkien, maanviljelyskone- ja kiinteimistöyhtiöiden armoille. Toverit! Kaikki merkit viittaavat siihen, että meillä on lähitulevaisuudessa edessämme uusi agraari-pula. Länsi-Canadassa ei ole milloinkaan ennen jäänyt jälelle niin suurta vehnämäärää edellisen vuo-, den sadosta kuin tänä vuonna on jälellä; ja milloinkaan ennen hin-tain lasku ei ole, ollut ilmeisempää kuin tänä vuonna- Samanaikaisesti den vallankumonkselli^n työläisten ja -farmarien, jotl^ lukevat tämän vetoomuksen, ö5 .annettava roponsa /"arrottnn elossa^ pitämiseksi, että se saattaisi johtaa'vasemmisto-lisääntyvät farmarien velat ennen kuulemattomassa mittakaarvassa yh-distrtyn leikkuu- ja puimakoneen käytätitöön ottamisen takia; ja merkkejä edessä ole\'asta vaarasta saatet- farmareita tule^'ain "kamppailujen tanee jo havaita. Nämä merkit tie- aikana. tävät lähitulevaisuudessa uutta i Toverit! Furroiv tan-itsee apua. kamppailua, mikä tulee olemaan an- j Viisisataa dollaria on 6aata^'a ko-karampi, koskemaan laajempia riis- \ koon heti, että lehteä voidaan pitää noitaan "oikeaoppisella'' j Jte. Smithiä "kansan miehenä" j a farmarien avustajana. Jos Hoover voittaa, n i i n Fordin i n tressit tietystikin ovat Tänimi^nä h a L litusherrojen sydäntä j a jos Smith voittaji, r » " General Motorein takana olevilla pankkiireiila on monet rasvaiset pa^at tiedossa. Taistelu siis muo- ''aöstllU' *erl pääomaryhmien väliseksi tettyjä farmarijoukkcyia, kuin vast'- ikään sivuutettu agraaripula. Mutta tällä haa\'aa on vain farmarien pieni luokkatietoinen vähemmistö tietoinen näistä tosiseikoista. Suuret farmarien joukot ovat sitävastoin tulleet väliaikaisesti sokaistuiksi olosuhteidensa keinotekoisen parantumisen, kahden hyvän sadon ja pettäjäinsä ulkpkultabten fraasien takia, jotka pettäjät saattavat farmarien ^liikettä suurpääoman käsiin. Asiain näin ollen on koko vallankumouksellisen 'liikkeen tehtävänä ja velvollisuutena auttaa farmarien taistelevaa vähemmistöä tämän jättiläismäisessä tehtävässä. Juuri nyt on kysymyksessä The Furrotv-Uhden elämä tai kuolema; ja jos Furrotcin sallitaan kuolla, tietää se surkeaa taantumusta koko agraari liikkeen vasemman siiven toiminnalle. Nii-yllä elonkorjuuajan yli. Furrowin ylläpitoon on ldintyn}t vain yksi liike — vallankumouksellisten työläisten ja riistettyjen farmarien liike. Siis juuri se liike, josta /'urroM' muodostaa yhden osan. Tämän takia me vetoamme teihin. Lähettäkää avustuksia ja avustakaa meitä pääsemään yli elonkorjuuajan. Osallistukaa THE FURR0W4eh. den pelastamiseen! J. M- CLARKEV toimittaja. Ylläesitettyyn The Furroiv-l^dca vetoomukseen kehotamme kaikkien tovereitten vastaamaan niin runsailla avustuksilla kuin suinkin mahdollista ja lähettämään avustuksensa heti osotteella: THE FURROW, kamxHJailuksi kontrolloida valtiokopeis- 3 Grainger Building, Saskatoon, Sask. JA SOTA ••Vasemmisto" pasifismin rooli esittämä haintamenestystä sen työlle! The Furrow-lehteä pelastamaan V i r a l l i n e n hallituksen pasifismi on yksi sen aseista, joita se käyttää selkäpuolensa vahvistamiseen Ja sotaan valmistuakseen. Mutta hallituksen propaganda ei pysty sulkemaan kalkk i a piiriinsä. Valveutuneemmat työ- Iäiset, luokkatietoisemmat työläiset halveksuvat Kelloggla j a hänen j u l l s - tuksiaan. J a tässä on. kohta missä työläisten keskuudessa Ilmenevät p a sifistit astuvat pellin suorittamaan Imperialismille palvelustaan. "Sotajärjestelmä on sitkeä kuollessaan", kirjoittaa S. O. Levinson The Tallor julkaisun huhtlk. 3 p : n numerossa, 1928, artikkelissa, jonka otsikkona oh "Outlawery i n 1928". <The Tailor on Joymeymen Tallor's Union of American virallinen lehti.) •'Saatetaan tuskin sanoa, että sen kuolln-kamppaUu olisi käynnissä, mutta k u n tapatd(§«t rientaväi nopeasti eteenpäin, alkaa knoUnkamppaila näyttää o i r e i t a a n . . . . (Tummenniis minun — B. D. W.) " M e i d ä n hallituksellemme on sUtä annettava tunnustusta.... Kelloggin esitys tulee olemaan Yhdysvaltain suuri ulkopolitiikka. Mitään sen veroista politiikkaa el milloinkaan e n nen mikään hallitus esittänyt.... a i noastaan teräksellä lukittu sotatasystee ml Enropassa tohtii sen hyljätä "Olemme tulleet yksinkertaiseen e. sltykseen. Haluavatko Europan kansat poistaa sodan vai eivätkö halua "Tulemmeko me tämän laitoksen (nlm. sodan) tnhoamaan yleisellä sopimuksella j a muuttamaan kansainvälistä lakia, vai tulemmeko me k a h - laamaai^ toisen sodan verivirtojen läpi eimenlniin meillä on kylliksi p a l jon Järkeä tehdä se? "Tässä on taisteluhaaste. Tässä on myöskin, tilaisuus kaikille rauhan r a kastajille seistä maamme takana, t e r .i vehtää ilolla Kellogirin esitystä kansan liikkeenä sietämättömän sotasystee-mln yli laidan helttämiseksL" Tässä On klassillinen esimerkki työväen imperialismin antamasta palveluksesta työväcnjoukkojen huumaamisessa ja pettämisessä uskottamalla niiUe, että rauha voidaan saavuttaa imperiaUstivaltain keskenään tekemien sopimusten kautta, auttamalla (Jatkoa edelliseen numeroon.) sen, otsikkona: "Yhteinen päätös rauhan edistämiseksi j a sodan taakan tasasuhtaisestl jakamiseksi j a sodasta koituvien voittojen minimiin saattamiseksi." Radikaalinen koristelu asetettiin ^ a s i a l l i s e s t i samallaisen esityksen ympärille maalisk. 25—27 p. 1928 M i n nesotan Earmer-Labor Partyn k o n - ventsionlssa päätösesltykseUe, kun päätösvallokunta yksimielisesti hyväksyi i^lätöksen, jossa kaimatetaan Amerikan Leglonan tekemää lakiesitystä miesten j a varojen pakko-otosta sodan aikana. Tämä päätösesitys h y l jättiin konventslonlssa käydyssä väit. telyssä tullakseen ainoastaan hyväk- S3rtyksl paljoa taitavammin naamioidun pasifistisen päätöslauselman muodossa. American Federation of Laborin Metaniammattlalojen Departmehtti menee v, 1928 huhtikuun bulletihiis-saan askeleen vieläkin pitemmälle a - voimestl kannattamalla hallituksen laivaston rakeimuttamisohjelmaa. Se julistaa, että American Federation of Laborin Metalliammattialojen Departementti (Metal Trades Department) "antoi aktiivisesti tälle lakiesitykselle k a n n a t u s t a a n " . . . . koska "olisi hulluutta, taikka'pahempaakin maailmas. sa sellaisena k u in se pn tänään kannattaa mitään politiikkaa, Joka vakavasti heikentäisi kansan pnolostosky-kyä." Siinä kannatetaan Yhdysvalloil. le maailman voimakkaimman laivaston rakennuttamista. Siinä varotetaan, että.sota on todellinen mahdollisuus", J.n.e., j.n.e. Tämän politiikan takana qn, paitsi yleisiä American Federation of Laborin kaikkien osien johdon petoksen vaikutteita, myöskin se e r i - kolslahjominen, joka sisältyy laivaVeis. tämöittcn j a sotalaivaston veistä-möitteh "cost plus"-urakoihin Ja jois- I t a eräät Amerikan työväen ylimystön etuoikeutetut osat hyötyvät. (Katso tarkemmin Little Red Library julkaisujen lentokirjasta No. 9 nimeltä "Class Collaboration, How i t Works, sivuilta 9 j a 10.) Sotaan varustautumisessa ja selkäpuolen vahvistamisessa on omituinen työnjako havaittavissa. Hallitus pettää kaikkia niitä, jotka sUhen uskovat. Hallituksen "vasen silpi", niin kutsutut "progTKsUvlt". palvelevat kaikkien valtuuksiensa käyttämistä merisotilaitten Nicaraguasta takaisin kutsumiselcsl niin pian koin mahdol. lista." J a Norman Thomas j a soslalistipuo-lue esittivät päätöstä vetää merisotilaat Nicaraguasta pois " n i i n pian k u in mahdollista" j a •'heti vaalien jälkeen" (nlm. Nicaraguassa toimitettavien vaa. Ilen jälkeen, jotka suoritettiin j a o-vat sitten Yhdysvaltain Nicaraguaan menemisen jälkeen suoritetut Yhdysvaltain pistimien vartioidessa vaalL uumia Ja niillä Wall-kadun vastustaj i en vaaliuurnalta poissa pitäessä.) Kelloggista Thomasiin asti — on petoksen yhteisrintama Ja tosiasioitten peittele^tilnen Ja salaaminen täydellistä. J a myönnämme vain väitteen vuoksi, vaikkakin sellainen olisi uskomatonta olettaakaan, että jotkut o-sat tästä-taantumuksen yhteisrintamasta todellakin uskoisi itse siihen t u hoisaan Ja vaaralliseen hölyn pöljryn mitä ne opettavat, n i i n siinä tapauksessa nämä •'rehelliset mutta harhaanjohdetut" harhaanjohtajat ovat kalkkein vaarallisimpia j a niitä vsis-l a a n pn kalkkein lujlnimln taistelta-va Ja he on täydelleen paljastettava. — (Jatk.) to riistoetujensa ajamiseksi MikäU työtätekevä luokka — teol-lisuustyölälset j a maanviljelijät — o-vat kysymyksessä, n i i n heille on y h dentekevää mikä pääomaryhmä voittaa. R»-din työläinen tietää, että jos isäntänsä ehdokas voittaa, niin "bä-nen palkkansa el siitä kohoa, ei myöskään työpäivä lyhene t a i työolot p a rane. CooUdgen halUtusaika on sen todistanut. Sama on laita General Motors yhtiön työläisen- J a niitä f a r marien avustukseen tulee, n i i n onhan kokemus osottanut moneen kertaan sen petollisuuden. Jokainen ajatteleva - ja asioita seurannut maanviljelijä käsittää sen humpuukiksi. Molemmat ehdokkaat samoin kuin heidän takanaan olevat pääomaryhmät. käsittävät työväen kauppatavaraksi, joka palvelee vain pääoman etuja j a Jolle ei kuulu yhtelskimnalllsten asioiden määräysvalta. Hoover on kauppaministerinä ollessaan osannut hyvin hoitaa virastoansa teollisuudenharj\plttajaln hyödyksi. Taitavasti on hän osaimut valtiokoneiston avulla laajentaa ulkomaisia markkinoita, käyttäen hallituksen rahastoja yhdysvaltalaisten kauppaedustajien palkkaamiseen, mutta kun tuli kysymykseen viime kongressissa farmilain hyväksyminen, niin 192g TyöväeniniolDstiis NATIONAL UINEBS REUEF MTtXEEN^ EDUSTAJAN MABm^" HENDBICKSONNZN T S ^ ^ OHJELBtA Elokmilla: Sault Ste. Marie. Otit Sault Ste. Marie, Mlch. Sokerisaari, ÄDch. P o r t A r t h ur ^^Tolalu ••«•••••••••••••«•••.••,.,,, Wolf Sidmg F o r t W i l l i a : ii Nipigon Lappi > Ware ...„ K i v i k o s k i jg I n t o l a ^ 20 p. Sp. • f 2 p . — 13 p. •• 14 p. ••• 15 p. 16 p. •• 18 p. Kaministiqwia Conmee Fort Frances Finland peittää sotaan varustautmnlsta j a a n . j itävmaäl lllaä ttvyöövvääeennlluuookkaann,. vviieelläänpää rr aaddii -1P*»^'"^*^" ^ ^ ^ i ) ' ' ^ ? : ° ° JäykaaU^ en värityskin kaikkein voimakkaimman Imperialistisen taantumuksellisen hallituksen teoille yrityksissä peittää ^öväenjoukoUta sitä tosiseikkaa, että rauha voidaan saavuttaa^ a i noastaan poistamalla kapitalistinen Järjestelmä. Soslailstlpuolueen kansallinen konventslonl hyvfU^s^l (huhtlk 17 p. 1928) aivan samallaisen päätösesityksen suosien "hyökkäämättömyyttä" ja 'sodan laittomaksi julistamista" sopimuksien kautta täsmälleen samassa hengessä k u i n mitä ylläoleva lainaus sisältää. ;'JSotavamstantonelsmiden kanptt. sonlnen Tehtiinpä kongressissa ykslniS l a kiesityskin tarkotuksella antaa v i i - melstelysIveUykset sdtaan varustau-mlselle. Tietenkin puettiin tämä e-sltys rauhankyyhkysen höyheniin ja sen nokkaan pftiitf<w oliivipuun oksa. K<mgressin edustajahuoneessa huhtikuun 8 p. 1928 tehty esitys No. 26 säätää komlssionln lu(nnlsta l a a timaan lakiluonnosta, jossa määrä- Saskatoonissa, Saskatchewanissa, lastaan, on The Furrotc mnxm muas ilmestyvä edistysmielisten farmarien äänenkannattaja. The Furroic, jost^' on usein suomennettu kirjo-tuksia meidänkin lehteemme. Vapauteen, on joutunut taloudelliseen ah-sa lähettänyt seuraavanlaisen vetoomuksen Vapauden lukijoille: Toverit! The Furrotc-lehteä, edistysmielis-dJnkotilaan: Selviytyäkseen rahapu- j ten farmarien taisteluvälinettä ja Ca-tään 'Icansa kokonaisuudessaan mobl. U s o l m a a n . . . . jokaisen kansalaisen velvollisuutena on ollä avullisena k a n san menestykselle sodassa.... käyttää hyväkseen viimeisissä s o d i ^ saat u j a kcäcemukäa l a i n yksityiskohtien valmistamisessa.... siUoin kun me vielä elämme rauhan ^ k a a . . . . m e i l lä noudatettava politiikkaa varten silloin kun sota puhkee.... tarkotuksella valtuuttaa presidentti heti mo- Inlisolmaan k a i k k i maan varat j a v(d-man l ä h t e e t . . . . " Esityksen teki edustaja WalhVrTight, kongresdn sotilas-asioitten valiokunnasta. J a tietenkin on tämän lakiesityk-nyt levottomaksi Wall Streetin sorron alaisuudessa Ja n i i t t en työväenluokan Ja köyhien färmareltten osien pettämisessä, joilla vielä on pikkuporvarilliset tendenssit j a harhakäsitykset. Sosialistit kaupustelevat samaa pro. pagandaa vieläkin iradlkaallsempaan kehykseen puettuna niitten nieltäväksi, jotka saattanevat asettaa kyseenalaisuuteen kapitalistisen järjestelmän kokonaisuudessaan. / Sananen "progressilvelsta". M r B o - rah on Kelloggin e s i t j ^ e n isä sodan laittomaksi Julistamisesta. Herrat B o - rah, Shipstead j a kumppanit y r i t t i vät ohjata slvuim sitä tyytymättö-niyyttä. mikä ilmeni^ Nicaraguaan Ei^lanti puhuu rauhasta, mutta varustautuu sotaan hän oli kysjmyksessä CooUdgen kannalla. Luotettavista lähteistä saadut tiedot kertovat, että j u u r i Hoover suuresti oli vaikuttamassa, että lakiehdotusta el allekirjoitettu. Myöskin on muistettava, että hänen vaikutuksensa johdolla maailmansodan aikana f a r . marien viljabushelin hinta määritelt i i n siitä syystä, että liittolaismaat o- Uslvat saaneet halpaa viljaa. Smith puolestaan on kaikella taidollaan käyttänyt New Y o r k i n valtion valtiokoneistoa f Inanssletujen ajamiseksi ja työväkeä vastaan. Työläisille j a maan-vUjeUJöUle tulisi näiden toslselkkojer. todeta, että heillä el ole mitään o-dotettavana kummaltakaan ehdokkaal. ta asemansa lieventämiseksi, sillä 21 p. • • • • • 22. p. • 24 p. » 25 p, "Yllämainituilla paikkakunnilla m detään ottamaan huomioon tämä matkaohjehna ja Järjestämään viettoja eU iltamia, sekä huoiehtL maMi ihnotuksista, että kaikista ryh mistä saapuisi mahdollisimman lukml sat kuuUjakunnat seuraamaan miti' kivihlllenkalvajlen yU vuoden kestä-nyt lakkotalstelu on opettanut On vält&mätöntä tietää mitä kolikkko-rintamalla tapahtuu. K a l k k i mukaan avustamaan lakkolaisia heidän taistelussaan kuuden-tuntisen työpäivän saamiseksi ja palk-katasonsa tukemiseen, että olisi mahdollisuus elämän ^vältt^mättömyydea^ säiljmlseen. Yllänlmitetyn komitean Toronton keskuksen puolesta. Toveruudella: i • •_Martin Hendrickson. kummatkin ovat suiuri»äoman vannoutuneita edustajia. Rakentakaamme työläisten Ja maanviljelijäin omaa luokkapuoluetta niissä valtioissa, joissa sellainen jo on olemassa Ja siellä missä sitä el ole, tehkäämme työväelle selväksi sen tariieellisuus. — U . K . työluvan Tanskan satamissa vaikka se siirtolaislain mukaan ei ole oikeutettua. Päätöstään perustelee oikeusministeri siten, että hänellä, on oikeus myöntää lain soveltamiseen nähden poikkeuksia. Työmiesten liiton johtaja Lyngsle on kirjoittanut ministerin" päätöksen johdosta ankarasti arvostelevan kirjoituksen j a ilmoittaa, että kuljetustyöläiset tulevat tekemään voitavansa suomalaisten lakkolaisten auttamlseksL Satamatyöläisten lakko Venäjältä lähetetty pyytämättä n. 200,000 markkaa hyökkäämisestä tuomitsemalla j a ^ t . k i m a l l a " tätä hyökkäystä. J a s en j ä l keen k u n ne (dlvat voittaneet puolelleen monien protesteeraavien ainesten luottamuksen, ne itse äänestivät H e f . Unin päätösesitystä vastaan,. j o k a oU Nicaraguan sodan vastainen; koska se "saattaisi häiritä" KeU(«8^ pan-Ame-r l c a n konferenssissa. Haflin puolestaan oU apuna pölypilven, i l m a a n potkimisessa tekemällä Nicaraguan inro-testistaan katolllaisvastalsen taistelun. Brookfaart " t e k i i^tösesltyksen. Jossa vaaditaan Yhdysvaltain hallitusta o t. tiunaan huostaansa Nicaraguan kansalr lisvelat (Dawes plaanin tapaan),; kosk a sillä on etnismiksla kysymyksessä mahdollisessa ^earagnan kanavassa j a rahastaman ne uudelleen alemmall a korkokannalla pdlastaakseen maan New Yorkin p a n k k u r ^ t a ." Shipstcadin ohjauksen mukaan t o i miva Farmer-Lalxir Associationin Aulesburyssa taannoin pitämässään puheessa moitti Lloyd George hallitusta sen sotilasmenoista. Ennen sotaa, sanoi hän, käsrtlmme vuosittain varustuksiin 70 milj. puntaa, mutta tänä vuonna ovat menot kohonneet 114 miljoonaan. Tämä on Uikaa. Pelko sodan sjrttsrmlsestä valtojen kesken lähimmän sukupolven aikana on pien i . (?) M i k s i siis tuhlata n i i n paljon, kun'mitään vaaraa ei ole uhkaamassa? Se on järjetöntä. Tekemällä säästöjä varustusmenoissa hallitus osoittaisi Europalle tietä ratihaan. Tämä menettely olisi parempi kuin kituvan teollisuuden veroilla lannoittaminen ja kuihtuvan kaupan tulleilla kasteleminen. . , Samaan aikaan kun Englanti on melkein kaksinkertalstuttanut sotavarustuksiin käyttämlSiän menoja, k u ten maan monivuotinen ent.. pä|ini-nlsteri edellä kuvaa, koetetaan uskotella maailmalle, että asiaintila o l i si l a v a s t e i n j a puhutaan "Ikuisen rauhan" sopimuksista Amerikan ja muiden kapitalististen maiden kanssa. Tällaiset rauhanpuheet ovat kuitenkin tarkoitetut vain hämäämään sotapoU-tUkkaan kyllästyneitä kansalaisia Puhumalla paljon rauhasta j a sotavarustelujen rajoittamisesta, joskus a-selstarilsumlsestakin. luottavat monet n i i n meneteltävän käytännössäkin Ja kun siten on nukutettu sotapolltlik. kaah tyytymättömiä, varustaudutaan kaikessa hiljaisuudessa kaksi kertaa kiihk<«mm!n kuin ennen maailmansotaan — uusiin sotiin. Lloyd Georige-k i n puhuu vain kannatusta saadakseen sotavarustelujen vähentämisen puo-lesta._ Hän el ole nyt hallltuksKsa. ADtokmuDkaiden välinen näjitelee huomattavaa osaa Yhdysvalt a i n tämänvuotisessa vaalitaistelussa. Vastatusten hucnnattavimpien ryhmi en välillä ovat Fordin j a Cfener^ Motors yhtiöiden intressit Ford on ryhtynyt puustaamaan presidentiksi Satamatyöläisten lakkotilanne on e-delleen muuttumaton. Rikkurien tekemänä eivät työt luista. M.m. R a a hesta Ilmoitetaan, että siellä on r i k kureina ainoastaan koulupoikia ja -tyttöjä, joiden työteho on v a l l an m i tätön. Merikarvialta Ilmoitetaan, että sinne saapui eräs laiva, mutta kun paikkakunnalla ei ollut yhtään rikkuria täytyi niitä tuoda Reposaarelta. Heti tultuansa antoivat reposaarelaiset. rikkurit nä3?tteen kuntoisuudestaan ampumalla, pullojen j a kivien heittelemisellä pitkin teitä. Avnstosta ulkomailta Heinäkuun toisen viikon avustusta varten on Kansainvälisen kuljetustyö-väen Uiton väUtykseUä Suomen K u l Jetustyöläisten liitolle saapunut avustuksia seuraavista maista: Englannista, Saksasta. Hollannista, Ruotsista, Tanskasta. Norjasta, Ranskasta, ja Canadasta. SamaUa on selostettu t o i menpiteistä. Joihin Uitot ovat eri maissa ryhtyneet suomalaisten laivojen saartamiseksi. ^ , Niinikään Oh Suomen Kuljetustyöntekijäin liitoUe saapunut Venäjän 'Kuljetustyöläisten. liitolta 208.244 markkaa satämalakkolaisten avustt^ miseksL Tämä avustus on erikoisesti soUdaarisuuden osoitus; sillä se on l ä hetetty psT^tämättä. Suomen Kuljetus-työläisten Uitosta on nimittäin i l m o i tettu » ettei se ole voinut pyytää a - vustuksia seUaisten maiden järjestöiltä, joiden kanssa sillä ei ole j ä r j ^ t ^ - Ustä yhteyttä. Tanskassa laajennetaan saartoa Köpenhamlna. Lyngsle on PoUtike-nlUe seUttänyt. että suomalaisten t a varain saarto tulee elokuun 1 p : n t l e - noUla laajennettavakrf,^ käsittämään koko Suomen j a Tanskan välisen t a varavaihdon, sensijaan että se nyt koskee vain Suomesta Köpenhaminaan tulevia laivalasteja. Soomesta rfldmreita Tincnmairfi« satamiin Saarron vaikutukset ulkomaalaisissa satamissa ovat alkaneet käydä työnantajille raskaiksi. Tämän vuokä o-vat he ryhtyneet haalaamaan Suomesta rikkureita ulkomaalaisiin satamiin. Hetaäk. toiseUa viikolla lähti h L V d l a - konventsioni. St. PauUssa hsrväksyi päätöksen, jossa kehotetaan "meidän edustajiamme kongressissa jatkamaan Hooveria j a General Motorsin herrat kuvernööri Alfred Sndthiä. Taistelussa käjtetään miljoonia työläisten työntu-loksista kynittyjä voittovaroja. Hooveria puustataan valtiotalouden "eksperttinä", kieltolakimlehenä, uskon-moUa Köpenhaminaan 17 pitkäkorvaa. Niinikään ovat suomalaiset työnantajat järjestäneet Tii|:holmaan kulkev i i n laivoihin varsinaisia rikkureita, jotka kulkevat laivoissa edestakaisin. Täten ovat rikkurit olevinaan varsinaisia laivamiehiä. Oh sanomattakin selvää, että varsinaisten merimiesten asema saattaa-jtämän johdosta käydä varsin - kiusalliseksi, koska ulkomaalaisissa sat^nissa käsiteUään koko laivan miehistöä näiden rikkureiden ansioiden mukaaa, Hufvudstadbladetin saaman tiedon mukaan on Tanskan oikeusministeri myöntänyt suomalaisille rikfaireille Synkkää satoa T. Tiedonantaja kirjoittaa yleisestä Suomessa Ilmenevästä rikollisuuden kasvusta semraavaa: Rikostilastot osoittivat, että rikoL Usuus on tässä maassa koko valkoisen valtakofhennon ajan jatkuvasti noussut. J a n i i n huimiäavassa tahdissa, että tämä maa on rikolllsmaana ensimmäinen Europan maiden Joukossa. Nähiä pälvhiä on juUcaistu tämän vuoden alkupuoliskolta rikostilasto ja sen mukaan rikokset ovat yhä vain l i - sääntjmässä. Viime vuoden ensimäise-nä vuosipuoliskona oli tehtyjen rikosten lukumäärä 8,416 j a tänä vuonna vastaavana aikana 8,973. Lisäystä, on sUs 557 tapausta. Tämä on tavattoman «•ynkkää t i . lastoa j a panee jokaisen kunnon ihmisen vakavasti ajattelemaan tämän i l miön syitä j a myöskin luiden poistamista. Syitä on luonnPllisesti moniakin, mutta kaikkein välkuttavlmpina tekijöinä ovat p o r ^ r i s t o n monenmoiset edesottamiset. Ensiksikin porvaristo j a sen h y v i n k i n vaikutusvaltaiset jäsenet, tekevät tavattoman paljon rikoksia. Valkoinen asekulttuuri, m i u - haralvb, samoin i kavaUukset, petkutukset y.m.s., ovat ' tämän luokan päätunhuksla. Eikä porvarlsluokasta ole noussut ainoatakaan tuomitsemaan näitä rikoksia. Päuivastoin hyvin u-seat porvarilehdet ovat asettuneet puolustamaan erältä rikollisia j a vainoamaan näitä syyttäviä viranomaisia. Tämä tällainen vaikuttaa rikollisuuteen taipuviin ahieksUn yUyttävästi, sehän dn selvää. P o r v a r i s t a a n koonnut myöskin työläisten taloudeUlsia taisteluita mur-taakseen rikkuriarmeijoita Ja näiden armeijoiden kantajoukot ovat kaikkein vlheUälsintä rikoUissakkla j a nä-mä määräävät noissa' joukkueissa kurssin, j a se kurssi ori sitä "niskasta k i i n n i j a puukoHa selkään" kurssia. Tämä joukko'vaikuttaa rikoksUn pro-vosoivasti muitakin. varsinkin kun näiden kaartilaisten riettaimmatkin pahiatteot koetetaan painaa Villasella. Toisekseen, ixnvaristo on monilla työläisjähdeillaan j a työväenjärjestöj en haJoittamisUlaan heikentänyt työväestön järjestövoimaa, sitä voimaa. Joka on pitänyt myöskin tapojen kunnollisuudesta huolta. Porvariston koko toiminta synnyttää rikoUisuutta, auttaa sitä j a antaa siUe vauhtia j a suojäee sitä. J a n i i n pä onkin rikollisuuden kasvusta asetettava juuri tämä luokka tlUlle. MulL l a keliurfn ori kuitenkin vaikea saada asiftintiiflnn lopulllsta parannusta kuiri sillä, että kokonaan suistaa vallasta tämän yhteiskuntaa tmmelevan luok a n ja asettaa sen rautaisen kurin alle. Tämän vuctei onkin työväestön yhä iriinta>5mm<T> koottava voimansa yhteen j a suoritettava kansan pelastus, muutpin kansa on • ennenpitkää turmion oma. MIE5MUBHA ROVANIEMELL2( V.k. 15 pvää vasteri yönä tapahtui Rovaniemellä jälleen miestappo. Tällöin iski työmies L Stridshxflm Rovaniemeltä puukoUa työmies V . Narea-hoa reiteen sekä vasemmalle puolen rintaa, n i i n että viimeksimainittu hetkisen kuluttua heitti- henkensä. R i i t a miesten väUUä oU syntynyt e-rään najsen takia. Surmansa saanut työmies Näreaho on syntynyt 1901. m.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 4, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-08-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280804 |
Description
Title | 1928-08-04-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, elokmm 4 p;nä-r^at^ Aqgust 4 No. 165--
VAPAUS tyl(»Iwtli« ^af
A . VAAKA. B. A.
T O I X I T T A J A T i
TEXHKfES- H. SCIA. B . P E B K O ! ( C ! (.
VAJPAU5 lUUnr)
a.M(m;sui |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-08-04-02