Vapaus, February 10, 1953

              • t e »
S|vu2 Tiistaina, helnuk. 10 p- ~ Tuesday, Fcb. 10,1953
jählff^ftl SOTTC, IdiT, Aaähorlad
«0 sa»od c2aa mafl 1>7 tbe Poss
OfCee DQi3xtE8£s]^ Ottava. Pub-
'£it3:ed t3sr!ee ireekly: T^KsnSajnp
Tbsxsdajrs end Sattmfa]^ ^ V^paas
PahllsÄlas Ccmpan? l A t , et X09-2Q2
- Elm St. w:. SmSnoT. O n C Casäda:
Te!ep2iones: Bt9^nes8 Office 4-426^
EditortaJ Office 4-<28St. Masaeer
Traxajatioa free of caqttge.''
TXL&t7SHZ2iKAT: ~
YbärsraEalssA: X vk. ftCQ 1^ S . f39
SYNTYMÄ.
PÄMÄ
Gladiaattorinäytos ^odam
Cilumaisen Rooman rappeutuneet
.ja yleensä luoimottoniassa tyfajäotoMtuksessa t>'1<äslyB^cfl>ieIen^
piristämiseksi suuria miekl^aOutaroajaisil, }oiss3,^a40a:^}iptf^, t^-
;-'..>.,-.c.?^i-,
i Sf'
t
€
A'
»-
«
«
•
ceet ymmiri^/etta hejtvzt ty^-t^-vaisiä aiaahan i^^yn ]^at3lia^Uonn
'-urheudesta", mikä ykanään pelasti hänen henkensä. ' -
^'^^ tapahtui pimeässä muinaisuudessa,
' -z— mahtavan Rooman valtakunnan rappeutumisvaiheessa.
j ^ - " ; - " Mutfa näyttää siltä, että amerikkalaiset sodanlietsojat "Järjestivät
i*!?:^^^ ä^xttäin Koreassa samansuuntaisen g!idiaattorinaytöksen. missä
^pÄi.^'-kutsuvieras joitakin sihnäntekevia upseereita ja 'kuolemaan
V* ajettuina^adiaattoreina •yK:n''sotilaita,
'^•li-y^iiit^^^^.:/ Tämä nyicyaikainen gladlaattorinäytos sai silloin suurta'huomiota
osakseen ja a i l ^ t t i muun muassa välikysymyksen Britannian alahuo^
"neen istunnossa^ sekä vaikean puloian Eisenhowerin uudelle sotami-nisterifle,
mr. C . Wilsonille-,
^, ' Uutistkdot tästä nykyaikaisesta j^adiaattorinäytoksestä saapui»
'•^iiiii.rat hi^ sensuurivierkoston läpi- Ensin tiedoU
te^ sotauutisissa, että ''yhdysvaltalaiset ]ärjes|JväM'.uöden
'^»:fi'^^95i:n: aikana, suurimman hydkkäysen" korraJaisten ja kiinalaisten
'S*:h'y::asema-vastaan. Saman uutistiedon mukaan tämä amerikkalaisten
m^}: }^ neljä ja puoli tuntia kestäneen kiivaan tais-tefjin
jälkeen.
ÄiÄy - ifutta tässä ei ollut ilmeisestikään kysymys •lavallisesta .taisie?
;^^^v.:iusta'^ sillä sanomalehtitietojen mukaan tätä"reittausta" seuraamaan
.-1^r*'oli saapune ja lefatiraportteria, jotka
^ ^ ' r ^iarkkailupäikoS^ '"koristetuilla kansilla varuste-
^cc^^^txA jmtnstetM päii-än työjärjestyksestä.
Vaikka näiltä "ohjehnaa seuranneilta'' tarkkailijoilta ei peritty-
>.74« ^-kään mitään sisääniyäsymaksua, niin selvää kuitenkin pn, että mois-vwi
>iten •*nä3rt«sten'-jprjeäajien —^ — täytyy olla
?f^^'pexin juurin rappeutuneita ihmishy-lkiöitä.
Tällainen U^ahtuma-— ja huomioonottaen ne itsepintaiset huhut,
iv että iyashingt6;iissa ^unnitellaan Korean sodan tehostamista ja ehkä
laajentamistakin — on uusi varoitus siitä, että Canadan hallituksen
r c y ^ - pitäisi korottaa ääne^ Korean sodan lopettamisen puolesta. Kun-
""^P - nian kukko ei koskaan laula sellaiselle sotapäällystölle, joka ajaa alai-itl.^
iZ^iaan sotilaita taisteluun, jotta 'tarkkailijat'' voivat Jieidan kuole-
Ji^^^cJP^P^ ja kärsimyksiään seurata koristeltujen objelmavihkosten poh-i
l f ajalla. Selvää on, että tässä "näytöksessä" ktJiolIeiden poikien omäi^t
{yK.!-:''. ~ olkoot he amerikkalaisia, canadalaisia, korealaisia, kiinalaisia tai
'«'^v .tnuita-r-saavat joskus totuudentietoon ja heidän kirouksensa seuraa
'ikuisesti niitä, jotka tällaiseen gladiaattoriverijuhlan järjestivät
-Canadan kansan ja valtion, kuten myös Y^hdysvaltain, Korean
-^jiTi^^^ Kiinankin kansojen edut vaatir-at Korean sotatoimien viipymä-
-ftonlä leikittämistä. Verta on vuotanut liian paljon muutenkin, ettei
'^i £4arvitsenutäatt gTadiaattorinäy^öksiä Järjestää ja jos Korean sota saa
Jatkua, se voi levitä maaihnanlaajuiseksi paloksi, missä jotkut sotaiset
•-tarkk^ij^t" voivat ohjelmakirjastensa i-alossa seurata miljoonien
ihmisten kudemantuskia.
Puhukoon liittohallitus päättä\'ästj Korean rauhan puolesta, sillä
>;dtä vaatii Cana^^ ja \'altion edut Mikään ei olisi niin suuri
~r-r-t«nnetf<Hnuu5 Caiiadan kansaUe kuin s^^^ että se joutuisi uuden maail-f^
i-^teansodan jalkoihin — ja kuten yllämainitusta tapauksesta näkj-j*,
^'^^^tkut ^Q]änormäaliset ihmishahmot ovat-rappeutuneet niin alhaiselle
o tasoUe, ettäihe voivat uuden maailmansodan provosoida, ellei heidän
edesvastuuttomille aikeiUeen rakennetaA
Fansy fnadea, Bnice Iines, Oat
täj^tää tJc 12 pnä 73 vuotta.
Edk äarOinea, Los? Lakelta. O s t
tiyt^'B3 vuotta kuomemui, tietan:» :
fciun• 11 p a ä . ' - . ' . ^. I
Mff& Wirees. Gibsoalsta. British^
Co!umbia5ta, tajrtcl tarrtma^Jim 8 pää
^ i^tXsi^is cn vlem öoceln' Ijyvissä
. vairinfasa.
• YHdjCTme söScolälsten Ja tattavjeii
cnaeatoivotu:^iin!
,V».,:
«
*
t
>
*
$ n
«
m.
I
*• t
«
*
t
«
K
%
On smiä eroa ohjelnauussa!
Kuten on uutistiedoissa mainittu, presidentti Eiso^^er nimitti
• miltei ensimmäiseksi työkseen erikoiskomitean, jonka mainostettuna
tavoitteena on "psykologisen sodankäynnin yhdistäminen''.
Yhdysvaltalaisissa uutistiedoissa on kerrottu, että tämän 'psyko­logisen
sodankäynnin komitean"' jäseniksi nimitettiin kahdeksan tun­nettua
pankkiiria ja yksi teoUisuuskapitalisti — ja heidän keskuudes­saan
on neljä sellaista miestä, joilla on aikaisempaa kokemusta va-koOutyön
eri aloOla.
'•P^-kologisen sodankäyTinin j'hdistämisen" hjaiiksi toimivan
pankkiirien ja teoUisuu^rhojen komitean tehtävien yhteydessä mai­nitaan,
että sen tarkoituksena on samaistaa keskusvakoilujärjestön,
valtioviraston eri maissa toimivien tiedonantotoimistojen, AYnerikan
äänen ja psykologisen strateglalautakunnan vakoilutyö ja antaa joh­toa
sellaiselle ''qiiäviralliselle" kas\'annaiselle kuin on Euroopan kan­sallinen
vapautuskomitea^
Tämän ''psykoloj^n sodan" ybdistumiskomitean virallisena ni-
::^jnenä on: Presidentin komitea kansainrälisestä tiedoitustoiminnasta.
Ja kuten >-lläoIevasta näkyy, siinä määritellään valtiodepartmentin
eri maihm muodostamat *'tiedonantotoimistot" ja koko ''Amerikan
ääni" Yhd>'5valtain suiu-en \'akoiluverkoston osaksi, mikä seikka on
mukava pitää mielessä ^vastaisuudessa, jos joku yhdysvaltalainen ''ra-portteri"
joutuu vaikeuksiin \'akoilukysymyksien takia.
Tarkoitus on, kuten on Washingtonissa moneen kertaan koros­tettu,
tehostaa ''psykologista sodankäyntiä'' Neuvostoliittoa ja yleen­sä,
kommunismia >'astaan. Ja kuten tiedetään "psykologinen sodan­käynti"
on muun isäksi yleisen mielipiteeu valmentamista varsinaista
sodiankäyntiä varten.
i Vertailun vuoksi on paikallaan todeta, että 'vastapuolella" (Xeu-vostoliitossa
ja kansandemokraattisissa maissa) ei ole nimitetty sen
paremmin pankkiireista kuin muistakaan sodanlietsojista minkään­laista
''psykologisen sodankäynnin" yhdistämiskomiteaa. Stalinin
mimeen on iiUetty "Xansainvälinen rauhanpalkinto'' — mutta: ei
''psyrkologisen sodankä>'nnin^ komiteaa, mikä nyt toimii £isenhowerin
nimen alaisuudessa. Tosiasiassa Neuvostoliitossa ja'' kansandemo-
"lä-aattisissa maissa joutuvat vankilaan niin "'psykologisen sodankäyn­nin"
komitean perustajat kuin sellaisen komitean jäsenetkin, sillä niis­sä
maissa on voimassa lait, joiden mukaan sotapropagandan harjoit­taminen
on ankarasti rangaistava rikos kansaa, valti<jita ja koko ih­miskuntaa
vastaan.
'(Neuvostoliitossa toimii \'aItlon myötävaikutuksella rauhaimeu-vostot
sekä rauhanpuolustajain muut järjestöt ja laitokset. Yhdj^-
vallölssa ninuttääuusi presidentti miltei ensimmäiseksi työkseen "psy­kologisen
sodankäynnin" komitean, jonka tarkoitus on tehostaa pro­paganda-
ja vakoilusotaa suurten verivirtojen avaamiseksi
Miatta kaikesta huolimatta Yhdysvaltain jotkut" sodanlietsojat
'«vat närkästyviä^ sanotaan sodanlietsojiksi. Mitenkä-
1;^ Jie heidanspunsa sitten, jos joutuvat joskus sotarikosoikeuteen
^T^g^^yrriaim fpea^tatm —r ja Sekin on mahdollista, ellei järjen sana
iieSiin pysty.
Tir^-IpiSeS KIJNINGATAR
' 'HVUI parlamentin alahuone byväJcr
sfi b&lzaXi. 3'^ pna kolmnnnprna l a -
ksmisessa Canadan ktmin
titteliä ^Eoäcevan lakielidotuiiien. skr
noi pääministeri St. Laurent asian
johdosta nun: .
'"Hänen majesteettinsa on nyt C a ­nadan
ictmingatar, mutta hän on Ca-can
JEuninsatar liaska hän on Yhdis­tyneen
gnninsaalcunnan kunlsgata^
ja ksska Canadan tan'Mn on onnelll-;
nen tuxmostaessaan hallitsijaäseen
faeakildn. Joka oa; Yhdistyneen KÄ-nlngaskmman
hallitsija. Se tCana-dan
kuningatar> el ole erillinen vir-^
ka." — Alahuoneen pöytäL^Jasta.^.
• • •
'nSXVAAKSOVLtSESn PUHUEV
-~ f/k ÄSIJUJLIS^
fndogtrialisU kirjoittaa otsikolla
"vaiteliaat professoiit" seuraavaa:
Eräässä suhteessa kehity» on kul­kenut
loogilliseen lopputulokseen. Nyt
meillä on äänettömiä professoreja,
äänettömiä, vaiteliaita visseis^ ky-symyksissä.
American College Public Relatioos
Aesodlationin piti äskettäin konvent-sfoninsa
Alhanyssa. N.Y." Konventio-snmen
fcäxtaa, jossa ytaii^yiskohtatsesti osoitetaan, kuinka Yhdysvallat
«M saartmnt teato- voiuistolla XeovostdBitoi.
YIBolevassa lAztassa näkj7 ndtoi YbdysvaltaiBlentoasemat sijaitsevai
TitmrnpFPrt^^T^yj^^hr^^*^^ valticxsihfeeti John FosferOnlles sazuu
saartsnilsta. 'SamaTttvghoPa, ianunikBnit » j^ä; Yhdysvallalis
AMEBOUSSA
, .Yhdysvaltain -^senaatissa
asiat joäras hyvin rat
täässä isionni^^
np:: . • > -i
— .Senaattori M:llä oh
ro. jaaha hän nukkuu.
Mptto:
' *—ArtJaemltKmi L anfiseemiOi-nin
pääkysymyksenä oli akateemiset
vapaudet Amerikan oppilaitoksissa.
Yleisenä sävynä heidän keskuste-
Itissaan öli. New York Tlmes-lehden
mukaan, että opettajisto on vastei-mfelmen
ottamaan esille Ja karttele­maan
kiistanalaisia kysymyksiä ...
Tämä profassorien vaikeneminen on
hyvin ymmärrettävää. Heillä on a i ­van
taipeeksi aihetta pelätä että jos
he "pistävät kaulansa ulos" niin sii­hen
voi Joku heittää nuoransilmukan
Ja vetää hirteen — noin kuvannolli-sesSi
puhuen.
KUTEN KYLMAA JA
«mjXAAKDi SOTAA
Rihamiehet johtamaan
syys, vaUtUoiliiien Bike, tar-ten
Ja taiondellisen
iKnn rjaotaiäiset
eläxnän alalla,
laititnalaristisge
askontonsa ^ kansallisen erikos-laonfeensa
vuoksi tav.: pysyvät
vieraana, cristjnränä äiiteksena. e-livätpä
minkä kansan kesknodes-sa
hyväz^ on heidän vaJksäos-valtaansa
katsottn terveelUseOe,
fcansan-isflle keliifyksdle battalli-sidtsi.
-— -— - T MaailTO
been on äntlseeniilälsib^
iratla yOykettä varänkih^litä, et­tä
Rantalaisia on oUnt nmsustj
JoiI£i!'on oUnt Jyrlösti sosialisti­nen,
konxninnistinen tai bolsbevis-
/tinen laöhneVl^"-
Iso Tietosanakirja 193L
Uusi pnj5»agandateema on alkanut
kiertää maailman taanttimuSlehJdis-tössä:
Neuvostoliitossa ja kansands-mokxatiolden
znaissa on astuttu an-j
i tisemitismin, juutalaisvastaisuuden'
f tielie. Lähtökohtanaan Slanskyndi-
, I keodenkäynti Ts^kkcslocakiassa ja
I lääVärJsalali-ton paljastimiinen Nen-
(Yhdys- ; ^ost^jiiiosca täaoä lehdis*Ui onalkantit
•searaa- i
valtain) "psygologista sotaa" — Työ- i tarjoilla tkrijttäviä kuvauksia- itä­mies
Eteenpäin johtavan aräkkelih ^^-^c:^'-
otsikko.
inpittii USA:n
kaupan rajoituksia
6ttawa.' — Canadan -Pankin pää-rolö^^
öraham Tcrvers sanoi viime
viikolla, että Yhdysvaltain olisi vä­hennettävä'voin^
assä pitämiään kan­sainvälisen
kaupan rajoituksia, jos
mielitään lujittaa kapitalistisen maa-
Oman kaupankäyntiä^
Mr. Towers. joka on Canadan pank^
kijärjestelmän päämies, saxiol pun-tamaiden
olevan pakoitettuja turvau­tumaan
suuressa määrin ttionnin r a -
joUuliilin ja diskriminointiin "jos
Yhdysvaltain toiminta vakavasti r a ­joittaa
niiden mahdoUisuplet dolla­rien
ansaitsemiseen kilpailemalla Y h ­dysvaltain
markkinoilla."
"Yhdysvaltain rajoitukset (suoje-lustullit
ym.) eivät voi olla johta­matta
rajoituksiin' muissa maissa,
sanoi mr. Towers rahaministerille
laittamassaan vuotuisessa selostuk­sessa,
mikä alistettiin viime viikolla
parlamentin alahuoneelle.
USÄ:n leolitsuus
ypi niellä tämän
maan teollisuuden
Toronto. — suurimmista C a -
nadaa nykyään ghkaavista vaaroista
on se mahdollisuus, että Yhdysvaltain
teollisuus saartaa ja nielee täydelli­sesti
Canadan teollisuuden, sanoi
täällä tarstaica Canadian Electncal
aianufacturers* Associationin preisi-dentii
prikaatikenraali F. C. Wallace,
puhuessaan Canadan rautakauppiai-den
yhdistyksen 48. vuosikokouksessa.
•nraiöta Yhdysvaltoihin liittymi­nen
valtiq^lisessa suhteessa on epä­todennäköinen,
saattaa näiden kah­den
FohjoisAmeriitan maan" talouden
asteeitainen Ja aavistamaton toisi­aan
täydentäminen johtaa meidän
laajentuvan taloutemme v sellaiseen
sulautumiseen mikä ei ole tavallisten
ihmisten selvästi havaittavissa, mut­ta
Joka saattaa olla liiankin selvä
Canadan teollisuudelle, mikä saattaa
Joutua saarretuksi Ja niellyksi", sanoi
kenraalL
Puhuja sanoi, että Canadan tehtai­lijat
eivät ole niin suuressa määrin
huolestuneita sen mahdollisuuden
takia, että "etelän jättiläinen" saat­taa
vallata .Canadan teollisuuden
kuin sen takia, jnlten Canada voi­daan
säilyttää erillisenä teollisuus­maana
ja turvata-Canadan terveen
liiL<>-eIämän edellytykset, minkä hän
BurcGoian niaiden Juutalal^äe^ldä
kauhuntunteista, juutalaisten keski-tysle-
reistä ja pakolaisrirraista. Asi­aan
kuuluu, että aallot tästä Furopa-gjuidamyrsiystä
lyöyät SUoro«^ asti
joskin Suomen vani-akasvojsen leh­distön
on rauhansopimuksen selvien
määräysten edessä hieman sievistel-tävä
läntisten uutistoimistojen vies­tejä.
Asjm henki ei kiiitenStaaa pik­ku
rucdinnalla muutu ja niin esim.
.Kerten lokakuussa 1951 mm
vaa:..;
'^'äite että «äkivalta ei tule esit­tämää^
txdtään osaa Ita-Eoroo-pan
TapamlflkTrfessä, «Moiitaa pe-i^
steellista tietämättöhmyyt sä,
- tä mikä mnodosfaa vapaosliilc.-
been" Halnitiit 100 miU. ^dla-l
i ^ hän sanoi, on (aiiur:fetto
iiUoJen henkilöiden antfaOistiLSi
jotka ovai^paenneet lantaesiripoB
takaa tai jotka yhä asnvat sfelEi
joita heidät voitaisiin mnodostaa
kiimanisiksi ylksiköiksi^fai mnihiB
taikoitnk^n . . . ^ujestäläämnie
hieman vaibeobsia Joe Stalinin
omalle taka^tiballe.'' '
Huhtikuussa 1^2 kirjoitti Anthony
H J Leviero ^The Nations Business
nimisessä US.4:n kauKJakamartn jul­kaisussa:
"Mitkään haOitnbsen virano-matsrt
dvät iiiyöim^
me harjonamme 'miehiä vakoojik-
'satötsdnäiui, spedallstält^
,^ p^rkqlt^gben "sodaiibiiyniniii tin-räMr^
tämäan siltoja, Jimihij^ so-fätamkelehtalto>
Joulukuun 9. pnä 1951 kirjoitti J a ­mes'Heston;
sama jolle Stalji viime,
JoulaSuossa antoi tunnetun liaastat-1
töulausuntonsa,' Nevr Yorfc Times- !
lehdessä m.m. seuraavaa: - ^ .
nta-Sanomat rinnasti tk. 23 pnä pää-lEirjoituksessaan
epäsuorasti Neuvos­toliiton
liäiärisalaMitbn fiiitler-Sak-san
juutalaismetsästyksiin!, eikä
maaseudun takapiialehdlstö ole ol­lut
äidaskopioimaan tätä Helsingista
tarjoiltua 'aineita.
Perspektiivejä ei siis pimtu —vas­tattaviksi
nyt vain jää, missä määrin
rinnastukselle on olemassa perustei­ta.'
NATSILAIST.\ .4NTlSE>nTISMIÄ
' Antjsemitismi on sL's juutalaisia
vastean kohdistettua kansallisuus-sortoa.
Se ei ole mffcääh eilispäivän
Umiö. historiassa sitä oh esiintynyt
runsaasti, mutta pisiinmäUe se ke­hitettiin
natsi-Saksassa, jossa jraltio
ötii antisemitismin politiikkansa e-rääksi
kuimafciveksL Hitlerin 'Tais-teltuii-'-
kirjassa kukkii antlsemltisnii
valtoimenaan <mm.-luvuissa ^Arjalai­set
Ja juutalaiset". 'Juutalaisten i t -
sÄkyyden ssrirauksef. "Slonin vii­saat"
jne.) ja suorastaan hilltttö-mäksi
jsteriaksi se on kehitetty Alf­red
Rosenbergin natststisessa rotnraa-matussa
••20. vuosisadan myytti".
Niinpä sitten natsi-Saksan koulu­nuoriso
lauloikiti laulua, jonka sa­noissa
sanottiin mm., että
"kun juutalaisen veri tippuu puukosta
asiat menevät kaksin verroin parem­min",
ja sota-aikana juutalaisten tuhoaimi-nen
kehitettiin kaasukammioin ja
krematorioin suoranaiseksi tcollisuu-
<iätsi:'"^;' ^ - ' V V . •
'.Cx-' •;
Esiintyykö Neuvostoliitossa jotakin
vastaavaa? E , ehdottomasti ei-jNeu-vostoliiton
ja sen osavaltioiden perus­tuslaeissa,
sen joätohenkilö.den pu­heissa
ja teoksissa, sen kirjaUlsuudesr
sa ja elokuvissa ei ole mi tään "anti­semitismiin
viittaavaa, pänvastoin.
rotuvaino tuomitaan rikoksenal Mut­ta
siellä on pidätetty joukko läacä-reitä,
joiden joukossa on juutalaisra
ja sen sanomalehdistö on ar-qi^tiälut
kirpeästi Israelin juutalaisvaltiota ja
sen edustamaa sionismia. Onko tä­mä
antisexnitlsmiä?
-HE OPPIVAT RAJXTTT-^l-
MAXS .
Siirtykäämme nyt tJSArhan. Vuon­na
1951 hyväksyi kongressi ns. keski-
} naisen turvallisuuden lain. johka
puitteissa myönnettiin mm. 100 znllj-dollaria
vakoilu- ja tuholaistohxiin'»
nan tekemiseksi ''laiitaesiripuh'"^
kaisssa maissa". Asiasta käydyssä
"Venäläiset tiefävät. että lei-klmnie
poliisia ja rosvoa lantaesi-ripttn
takana, Samoin tekevät sa-teliiCt
ja UittoTaisfmme. Melkein­pä
aint^t ihmxset. Jotka eivät tiedä
siitä — ja heidänkin täytyy epäil­lä
sitä — ovat amoikbaläiset, j o s ­ta,
oseat ieivät tiedä mitään kyl-fcään.
vaikka. tällaisten henkilöi­den
joukossa <dsi jantabfsiabfn
Se on hnotehtimista maan sisäi­sestä
tortanisnadesta, matta se el
d e antisemitismiä.
ISRAEL — TIJKIKOHT.4
, Siirtykäämme nyt Israriiin. Israe­lin
budjetti VV. 1^2—53 kohoaa 163^
miljoonaan Israelin pantaan. Tästä
summaista käytetään 73 milj. puntaa
sotilaallisiin tarkoituksiin — Israelis­ta
ön talluc huomattavin sotilaallinen
tekijä Keski-Icässä. Viime huhti­kuussa
eräs englantilainen leä ti ker­toi,'
että I m e l i n hallitus on ruvennut
rakentamaan Natanjaaa Kesk--Idän
suuiinfa lientökenttää. Hieman myö-1
hemmln kertoi USA :n entinen tsrae-;
lih suurlähettiläs James G. McDonald
eräässä Lontoossa pidetyssä kokouk­sessa
että Israel on strategisesti erin-omaisen
tärkeä, koska se onmaail-man
suurimploi öljykenttien avain-maa.
Jiiinpä ei' sovi ihmetellä, että
israeiaalsiat upseereita oa lähetetty
koulutettaviksi US.^:iian ja että täl­lainen
upseeri on mm. hiljattain n i ­mitetty
Israäin armeijan i^iesiknn-nan
uusi päällikkö.
20. 10. I S ^ kirjo.tti VSA:n entinen
rahaministeri Henry ilorgenthaa Jr.
"Zionist Re near' -lehdes^ mm.' seu­raavaa:.
:-
Tsrae! tm eiiemmän boln. hyvä
liiketoimlpalkfca. Hakennnstyön
^tistyminen on oUot niin mertdt-tävää;
. että tie on nyt avoinna
- laajasmntalselle . teoÖIselie Ja
maatalondeLiselle ekspansioSe,
mlbäli ameritba laisia pääomia
halutaan tooda Israelini ei
vain ' byväntskeväisjr-ystarkoitok-siin,
v^ian lainoina ja sijoitnksina."
' i Morgenthaun viitteitä ei oltu hitai-män
sodan kolkoista mnodoista." ] ta sem^aamaan. .teerikkalais-sveitsi-
On selvää, että Nenvostolätto ei! Iäinen öljy-yirtlö on saanut oikeuden
kädet ristissä voi katsoa, miten
t'^A lähettää "vakoojia, sabotöö-
. r cÄ qjesiallsteja'' "ja pjrikfl lä-
' ^yttämääh *^toJ3. jmua ja sota- par a ja mangaania,
tärviketehlafta". Nenvcstoliltoa
suorittaa maan alueella öijyetsjitöjä.
.^merirrkaTais-belglalainen yhtymä on
saanut oikeuden louhia ma.^ssa • ku-
Etelä-Israelissa
sijaitserä -NegeTin maakunta on ame-oikentaa
jä vdyonisaatena OnJ rikkalaisten yhtymien käsissä. Ja
täÖSln saattaa sabotöSrit elesvas-• voitot ovat oDeet erinomaisia. Eslxc
- tons . Eikä aisiamnntn miksi-] vuoden 1951 kesäkuussa toimintansa
aloittanut Kalssr-Piazer-yhtymä kor­jasi
kuudessa kuukaudessa miljopnan
dollarin voiton. Saman määrän ko­kosi
vuoden 1950 aikana amerikkalai­sen
lääoman turvin toimiva Tlie Pä-lestine
Electric"Ct>rporation.
M. talin töinen puoli ei sitävastoin
i^ytä yhtä, kaimiita voittonumeröita.
V:nä 1951. Israelin tuonti noiisi fit28
milj. dollariin ja viehtrputorf 1W
milj. doli^rlin — s e i n e n maksutase
on katasu-olaalinen.
IsneUa sidotaan ^ käsistä ja
jaloista USA :han. Siitä on totos­sa,
ehkä jo toDctfcin. CSA:n ta-looddlinen
^sotilaallinen taU-,
fccAita; keskl-Idä&ä. Siänskya vas­taan
käydysä ö&eosintiBsa todet­tiin
iTaeIin dfplffmaittisen edns-toksen
aktuvisesti sekaaiitöneen
vaboHnnn' ja salaHittmiimn. ~Knn
siis NenyosUdiltto nyt arvostdee
Iszae^ ja seri edi^tamäu^ ' ä ^ ^
mia, ni£a "se "Jtai^fifea «siimassa
hengesä fcnin esm.' Nptjaan j9i
Suomeen l^hdisteUa arvai^|äii j a
vaztdtteln." Sen tarimituksena ön
po^^M IqrökkäysaU^ m a » ra^
joilta. S(i'on tarvädEsnn^Htiak-kaa,
mutia ei antisrmitfeoää.
Miia, jpöif •^OINT^
Tarkastelkaamme lopuksi j u u t a l a^
ten: "JiÄnt iX^^^amtion iikivaätiitt
nimista ''^viBtusJäile3töä'vionk^
mi mainittiin sekä Prafaah oikeu­denkäynnin
' että Neuvostoliiton lää-kärisalaUIton
yhteydessä. •
Joulukuun 15 pnä 1949 karkotettiin'
^'Jpintln' Uiikarissa toimineen osas­ton
päälli^ö. ameorikkzdam
Jacobson maasta; syytettynä . vakm-lusta.'
^Huhtikuussa' , 1 ^ piti United
Jewi&h -Appedl-nlminen juulalaisr
järjestö kokouksen Toronton'^2^^
haalissa, Canadassa jä tässä, kcäcduk-sessa
esiintyi samainen Israel Jacob­son
eräänä ^ULäpiuhujana.
Tässä kokouksessa — ja myötoem-m:
n useissa muissa — Jacobson sähoi
olevansa ylpeä yhteyksistään ,Unkarin
maanalaiseen liikkeeseen. Häh sanoi
'^pf^'<-'^'«Tip**"^^'^ Vivit-T juutalaisia jä
lähettäneensä heidät Israeliin, josta
muutamia öli palannut Unkariin jat­kaakseen
siellä maanalaista toimin--
taansia. Edelleen häh kertoi mm. y f i -
teyksistääh Tr^r^jpä;>Ti 'Mindszeh'^i7ni
loka kuten muistetaan - - isai tuo­mion
osallistumiststa vaitlc^petolcselli-seen
toimintaan. ' ' • "
-ten puheenvuoron senaatUoi
Tulvatilanne helpot
Mohtieallii l ä h j^
Montre^ — Montrealia va
olevien Lqngueuilln ja "Vilk
jCartierin asukkaat palasivat
na koteihinsa kun tulva oli
K^civiikkona Jääpato aihea
kavan tulvan ja noin 200
joutui pakenemaan kodeistaa
' Joint" on Jo täten leimattu
moja on he^po lyödä lisää,
muutama 'vupsi ättoi jäf je
oli •'American Joint Dlstri
Commlttee", josta sana
myäiemmin poistettiin pois.
t i n - twmintaa johtaa viime
amerikkalainen Juutalaisjärjest|
merican Jewish 6ommittee"
jonka J(^ossa ovat sellaiset:
kaat juutalaiset suurliikemiehe
JWjirijtngit. aiorgenthaat ja
pit. AJC on puolestaan antanu
rauks^ttoman tukensa kaikille
hoitavaino:ile ja osallistui m m. |
vuodesta 1950 Neiw Yorkissa
dört Astoria-hotellissa pii
merikkalaiseen konferenssiin
mjqapä ~' kommunisim
AJC:n edtii^Jat istuivat täällä :
sa sovussa nun. 'pationa! -Ecot
-League"-nlmisen faslstijärje
dustajieh''kanssa ja 1niuntelivat(
taansanomatta miten es'm.
Casey, eräs CIO :h Johtavista mi|
tä. Julisti, että 'Mime sodassa
me 'kCTiiimUnlstKfain taistelussa
mia vastaan, seuraavassa sodass
4ynune fasisteihin taistel
k.oi£mun'steia vastaan". -
Sanottakoon vielä, että "Joli
Tuosimdjetti kdhoaa kymme
Jooniin dollareihin, mutta suurlj
siitä menee -*>ian?nmtUigiin kulu
"avusttdsiin- riittää vain
mia. S^pä vuonna 1946 budjetti
si 38 milj. dollariin, mr.tta tästä ;
masta riitti Bomanian jxratalaist
vusbuhiseeh' vain 2 milj." doll
vaikka ' Romaniassa on
m a l ^ — Neuvostoliiton
eniten juutalaisia.
'Eddla:^ riittänee osoil
maan. että "Joint" on täydi
USA:n suurpääoman valvtmna
leva kansainvälinen Järjestö;
tTiTmgrHf5nrfgp<>n t<iiTqint<<?"Ti • käl
tyy kapitaUstien etujeh aj;
Jtniri tästä • syystä —• eikä
maan siksi, että 'Joint' on
Neuvostoliitto on mertcinnyt
poltinraudalla. "Jointin" t
Icpetettlih Neuvostoliitossa Jo
na^^ 1938.'eikä sen edustajia sinne
kaivata. - Tämä on iiuoi
maan sekä ulkoisesta että
tufvaHisutMesta. «Mutta se ei ole:
tismitismiä. — O. L.
lt>l
ALICE LYTTKENl
SUUBTEpS;'-';
Uudet Tähdf
I jä n osa, — Sivi
Tavalllnoi hinta^ \
Alennusnyjmtihint
TOINEN SUUBTE
Sateet
T ja n osa •—KirJ.
Sivu yhtei
Tavallinien -htaita
./Uennusmyyntlhinl
mSTOBIALLINEl
i Suomen Li
525 sl
Tavallinen hinta
Alennusmsryntlhin
K A A P B Ö JÄÄsk
Iloisia
Tavallinen hinta
Nyt puolella hlnti
STEPiqCEN LEACC
Aurinkoisv
Pienestä K
Tavallinen hinta
Nyt puolella hinta
E, E. SILLANPÄi
Hurskas
" 237 )
TavaUlhen hinta
Alennusmyyntlhl]
Voloikolams
406
Tavallinen hinta
Nyt puolella hint
Volokolamskin ^
vanomainen sota
vaus ihmisistä, j
kijaan syvästi ji
PENTTI HAANI
Isännät i
Va
180
Tavallinen hint
Nyt; pnplella^^hii
HAKAN M^BN]
Kullattt
384
Tavallinen hint
Alennnsmyyntili
RICHARD HAI
Ruhtinaa:
Romahti]
31E
Tavallinen hlhl
Alennusmyyntil
Alennusmyyntll
enää mitään a
Lähettäkää'tila
vnl
sanoi olevan keskeisimianä pulmana. keski^Inssa lausui kongressin jäsen
Sdhen aikaan, kun Suomessa ryh­dyttiin
Hitlerin ja lännen imperia­listien
ihooittäminahissim^; k i l i in
valmistelattaan suurta- ristiretkeä
idän savijalkaisen jättiläisen i»än-menoksi,
tuli siellä muotiin taah-tumtiksellisissa
piireissä . k^oitus
unohtaa vanhat asiat.
Tällä tarkoitettiin ensikädessä sitä.
että Suomen työväiestön tulee tmoh-,
taia se historiassa ennen näkemätön
raakamäisitus. joUa Saksan keisaril-listra
JouktoJen" avulla --voittajiksi
sumriutuneet - valkoiset-pyövdit voi-tettiija
p u n a i ^ kbtitelivat.
Jotia mahdollisimman hionet työ­läiset
olisi saatu heltymään ja.usko*
maan. että pcrvtuit ovat, todella k a ­tuneet
baihaarisk ja jroistoma^
kojaan Ja et|^ he nyt haluavat ttm-hiutaa.
työlä^et tasavertaisiksi kan­salaisiksi
kanssaan, "pantiin itse K a i -
lerEustaa — jonka sapeli tiettävästi
oU yhä pois huotrasta yalmiinna is­kemään
itäistä naapuria ja sotaa
yastustavia työläisiä — vuodatta­maan
punaisten T^nrfnil^*»-. krokodii-lin
kyyneleitä ja vakuuttamaan
' jos Siiamem porvaiis^ jä sen apu­lais^
ja uridntajäzjestönä toimivan
sosdem-publUeen: johtajisto olisi to­della'
lähiienyt' rakentamaan demö-
I kraattista. vapaata ja' rauhanomais­ta
Suomea ja että sekin olisi puoles­taan
' valmis 'tekemään''jöiakih 'viem-hojezf
haavojen — Ja myöskin uunen
temään vastaai^^anematta tykinruo- — parantamisricsi, h i i n : voitaisiih
aksi suuhnitelaileh mukaisiin tule-viin
sotiin.
Kun tuhvafc sodat, ensin '•talvi­sota"
ja' sitten "riemusota". näytti­vät
Suomoi fasistiset" taantUmiispii-rit
ja heidän lakeijansa tannerilai­set
sosdemit taas todellisen karvan- tiset taantumuspiirit 1sosdeni-pämp-sa.'
r i pujen avustamina ovat jatkuvasti
Sodan vastustajat — Suomen de-| vuodesta 1918 lähtien "huoläitineet
mckratian ja riippumattomuuden 1 ^Uä. ^ t ä __^öväCTh^
noille puheille antaa vähän arvoa.
Nyt atä ei voida täulä^ vaiiäca
kuinka olisi hallia. lEi muuten kuin
luopumalla rehellisyydestä. •
Kim katsellaan ^asioita räiellis^ti,
niin nähdään kuinka, äiomen fasis-kuinka
"hebln kaatuivat vakaumuk­sensa
puolesta".
Kaiken tuon ruljanssin ja teatte-xinrtakana
oli Suomen työkansan
hniputsaminen. Sen tartoituksezta.
saada' työkansa. Sucoheh itsenäisyy-puolustajat
— pantiin vankiloihin,
tuhansia ammuttiin tai piinattiin
lSK)fiaaksi. • Suu tukittiin tarkkaan
jokaiselta, joka ei kannattanut "soi­tellen
sotahan" lähtöä. '.
T^Scansan tasavertaisuus tmöhdet-tiin
täydelleen. Uusia sorakuoppia,
uusia jcJtdtkohaUtoja täytettiin ja
luotiin tnnpeen. _ '
Kuuntelimme tässä viikko sitten
deh Jä- tiipiiuznattamuudeh puolesxa
taistelleiden -ja'elämäuäl: antaneiden
punakaartilaistenkin jälkeläiset. läh-erään
viime kesän ja syksyni Suomes­sa
viettänyttä Canadan suomalaista,
kun hän kertoi näkemyksiään ja ha­vaintojaan
Suomesta.
Kaiken muun ohella hän kertoi
myöskin siitä, että Suomessa taaslzn
puKulaan^a-äJssä piiriissä — taäh-tumu^
rvariston ja Ison Vämön
omerikkalaispuolueen piireissä —
kuixika ei ole soveliasta mtiistella
vanhoja. E ole soveliasta muistella
1918 Suomen riippuma ttcmuuden ja
demökntikn puolesta kaatuneita pu­naisia
sankareita.
•Se kuulemma on vahingollista
"kansalliselle Yhtenäisyydelle".
kirvelevät, syvät ja veriset haarat
eivät ole milloinkaan {»ässeeet ar-peentum^
ianv* popää^^ paran-tumisesta.
,^
S6rpii vain mhl^aba räod!nx:|i92a
jäike«i alkaneet vasemmistotyOäis-ten'
järjestöjen Ja toimitsijaih vai­vat,
3Ö-luvUn lairaala£^tiIinölErtl
niuiiutuksineen Ja minhineen. Ja sit-'
ten viimeksi Mannezheän-Hitler-so-,
tien aikaiset julmuudet. - V'^
Haavojen arpeutumisen oikaise­minen
ei suinkaan ole rajoittunut
edellämainittuihin vaino- ja hulina-toimenpiteihih.
H suihkaml
Koko porvaris-sosdem" hallitusko-
I mento ja yhteiskunnallinen lalhsiä-däntö
on jatkuvasti oUut -sellaista,
että sillä on muistutettu Saamea
työkansalle tappiostaan — demokra­tian
tappiosta vuonna 1918. -
Valkoisten puolella kaatuneiden
omaisista pn huolehdittu kalkin ta­voin,
kun taas jpuhaiäieii
kaatuneiden, ammuttujen Ja nälkään
kuolfeiden-- fcynmtenira -^trihanslen
vainajien omaiset on' Jätetty'^llman
hoivaa. "
yielä'tänäkin ];Äivänä. jolloin
molrafian yoimien marssittua
ddleen esille — Neuvostoliiton
muiden demokraattisten
tien murskattua Hitlexin ja sen
veljien maailmanvalloitusarmeijat.
Suomen hallituskin on oUut
tettu Josisäkin määrin huoleht
esim. vuoden 1918 punakas
liideista. pn punaiinvaliidien avivstl
huomattaväsiti plenonpi kuin
invaliidlen ja suur-Suomen
käytyjen sotien iny^aliidlen av
Kuinka ' «iis voitaisiin u
kuinka' oliä voinut haavat
tua, kun niitä on Jatkuvasti rev
kun niihin on jatkuvasti valetta^;
han my^ieys. fasistisen
Ja ^^bmisan pettäneen sosdem-^
keiston toimesta.
': Suonien demokratian esitaist
den, vuoden 1918 punaisten i
l u i s t o ei tule Vft^kT»^ imoht
vaikka haavat tulevatkin arpeenta^
maan.
ffinnlniriT^ kun Suomi on todella
demoJcraattLnen Ja vapaa, kun haliiH
tus j a käiasa ponnistelee raubsn-j
omaisessa Qrössä paremman Ja OQI
nelliseaaman huomenen loözni
tullaan muistamaan-'niitä sankareit
miehiä Ja naisia, poikia Ja tyUöji
Jotka ihmisanron, oilgnden Ja va*|
paaden piudöta kaatuivat rintamO*
la, sortuivat pyövelien luodeista kes«[
k e ^ knkkfijhmnn nnonmtensa soiS'
knoppiin tai nääntyivät nälkään Ja|
pilnauksiitL
Thlevassa vapaitten kansojen his-1
toriassa —- e| vain Suomen histaciasss |
— tulleen heitä kunnioittaen muista
maan, heitän iieidän JäTkeffiTs^aäo Ja
seuraajiaan.
, J^xitta. heidän vainolaisensa vplbm-tetaazi'^
kuin kauhea nnL' ~- Käkud»
COMPAN
P. O. Box 6!
Ruotsi kuki
Suomen sei
Helsinki E
ritettiin Hesper
ja Ruotsin väli
. jossa ruotsalais)
koko ajan. Ott
5—0 Ruotsin hj
JOS
JÄRJ
Maik
Helm
Maali
Syysi