Vapaus, July 7, 1960

              m
Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 12 p. — Tuesday, July 12, 1960
iiVaask^t— indepeiient Labor
Organlör^PinnlshLCanadlans., Es-^
-tÄBshfld? Nov. 6, '1917/ Authorlzed
a3;äecöhd,^^class'mail by^the Post'
Ofl|ce's^D«^rtment,-Ottawa. Pub-
Uahed'^''thnce weekly: Tuesdays,
sThurs^ays/and-Saturdaysby Vapaus?
PUDIlSIUng Ck}mpany Ltd., at 100-102
Elm St.'W., Sudbury, 'Ont., Canada.
Telephones: Bbs. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
addres8:^Box 69, Sudbury, ^Ontario.
Advertising-rates upon appllcation.^
Translation. free"^ ot^charge., ,~,
^.TILAUSHINNAT: . - M - «'
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 i*,'4.25'
, ' 3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9 00 6 kk. 480.
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25'
Aiheetonta iiitöihia TUL:oa vastaian^
Lyötyään torstaisessa toimituskirjoituksessaan m,aailman
s maHtayan; Yhdysvaltain hallituksen*^^^
puolesta pientä ja köyhää Kuubaa "kuin vierasta sikaa", To­rontossa
ilmestyvä Vapaa Sana katsoi aiheelliseksi lyödä
myös, Suomen isoisten puolesta vielä toistaiseksi "lapsipuo­len"
asemassa olevaa-TUL:oa vasten kasvoja.
Oletamme, että Suomen Työväen Urheiluliitto selviää
jotenkin Vapaa Sanankin kovista lyönnnsti ilman meiTakin.
Jollakin t Ca­nadan
suomalaisista on TUL:n puolella ja tuomitsee ne kop­pavat
herrat kenraalit ja muut viskaalit, jotka jakoivat Suo­men
urheilijat lampaisiin ja vuohiin sekä julistivat työläis-,
urheilijat muka kelpaamattomiksi ,isänmaansa edustajiksi
olympiakisoissa?
Mutta Vapaa Sana kirjoitti pääartikkelissaan, pakinas­saan,
viime torstaina näin:
. . Olegnme tässä seurailleet poskeisena olympiavalmis­teluja
ja tulleet huomaamaan esimerkiksi Suomen TUL:h
rkohdaltav sen, etteivät mainitun^^;^
suovan liittonsa jäsenille smahdollisuuksia koettaa kepillä '
jäätä olympialaisissa . . . Jostakin tuntemattomasta syystä
TULn johto ei ole tehnyt 'olympiarauhaa', maansa erikois-liittojen
kanssa, joten liiton jäsenet jaavat tykkänään pois
Roomasta . . ."
Eikö käannetäkin söpösti ylösalaisin koko asia? Tun-
' nettu: tosiasiahan on,- eitap ni­menomaan
olympialaiskomitean johtavat porvarit, kielsivät
Suomen TUL:n miehiltä ja n^
maataan olympialaisissa. Mutta Toronton Vapaa Sana kään-
. := t
Lehti, voi ehkä siten jymäyttää jotakuta pahaa-aavistama­tonta
Jukijaansa, mutta totuutta ei kerta kaikkiaan voida
pitkää aikaa keneltäkään salata.
Canadan suomalaiset urheilijat ja urheilutoiminnan ys-rtävät-
ovat saaneet aikaisemmin:^
tosiperäiset tiedot siitä, miten Suomen oikeistoporvarien
7- kiihkoilu aiheutti sen'^ vain tynkäedustus
Rooman olympialaisiin. Monet lehtemme' lukijat ja muut
urheilun:rystävät-ovat myös varauksitta tuominneet moisen
:politikoinnin':jadlmaisseet vakaumuksensa; että T
•'tästäkin periaatteettomasta hyökkäyksestä,; kuten se on sel-
-viytjrnyt muistakin sit^
tosista.
Mutta asian edelleen valaisemiseksi lainaamme vielä-
•Suomen laajimmin ; leviävän työväenlehdenv^^^H
:mestyvänSKDL:n äänenkannattajan. Kansan; Uut^
toimituskirjoituksen "T^^nkänä olympialaisiin" heinäkuun
neljänneltä päivältä. Me puolestamme yhdymme varauk­setta
siihen kun Kansan Uutiset kirjoitti:
Suomen oikeistoporvarien viime aikojen kiihkeä toime­liaisuus
urheilurintamalla on tuottanut heille merkittävän
saavutuksen: työläisurheilijat ja heidän: järjestönsä^^ on-
«nistuttiin.sulkemaan;pois Rooman olympi
vasta- Suomen joukkueesta. Olympiakomitean lopullinen
päätös ei tosin tullut yllätyksenä, mutta varsin paljon oli
- kuiterikin. kansalaisia, jotka aivan viime hetkeen saa^
koivat järjen pääsevän asiassa voitolle. Näin ei kuitenkaan'
käynyt. Nyt on Suomen kansa asetettu sen tosiasian eteen,
:että^^Ton^Etelä-Afrikan ohella;:a joka ,
esiintyy tynkäjoukkueella Roomassa. Etelä-Afrikassa ei kel­puuteta
olympiajoukkueeseen maan varsinaisia kanta-asuk­kaita,',
neekereitä. Suomi pudottaa joukkueestaan työläisur-heilij^
t. Rinnastuksemme ei ole mairitteleva, mutta se on
joka tapauksessa karu tosiasia.
Porvarit tietävät hyvin, ettei Suomen kansa, joka seu­raa
urheilua mitä suurimmalla mielenkiinnolla, ole lainkaan
tyytyväinen Suomen Olympiakomitean päätökseen. Siksipä
oikeistoporvarit ovatkin aloittaneet ponnekkaan selittely-kampanjan
tapahtuman syyn vierittämiseksi TULn'niskaan.
Tässä he, käyttävät apunaan kaikkia tiedotusvälineitä, myös
yleisradiota. Näyte kuultiin jo torstaina, jolloin Olympiako­mitean
puheenjohtaja kenraali Valkama oli marssitettu ra­dioon
i)orvareiden - kantaa puolustelemaan. ^
Oikeistoporvarimme selittelevät kannanottojaan piilou­tumalla
vastuusta kansainvälisten sääntöpykälien taakse.
Tämä ci kuitenkaan .saa ketään vakuuttuneeksi.. Kaikki tie­tävät,
että kansainväliseti pykälät eivät ole estäneet työläis-urheilijain
osallistumista olympialaisiin ennen eivätkä olisi ^
estäneet nytkään-. Ainoa todellinen este yhteiselle olympia-edustuksellemme
on löydettävissä Suomesta. Porvarit käyt-i.
tävät.-mitä^^^h
miaan ja kansainvälisten liittojen jäsenkirjaa. TULn puolel­la
mentiin niin pitkälle kuin vain oli mahdollista, että kan­sainvälisten
sääntöjen kirjain olisi tullut täytetyksi. Näin
tehtiin myöspaljon puhutun Olympia-60_seuran suhteen, jo-""
y, .j^g^ seura perustettiin juuri tätä tarkoifosta varten." Olym-piacdustuskiistan
loppuratkaisu on näyte siitä, ettei porva-reiden
piirustuksiin tällä'kertaa sopinut lainkaan TUL:n ur-lu^-
heilijain ottaminen mukaan olympiajoukkueeseen. He elät-r
J 'tele\ ät yhä' sellaista näkemystä, että sulkemalla TULn pois
olympiaedustuksesta liiton edustusurheilijat"jättävät entiset
, seuransa ja TULn,' joka siten heikentyisi. Tämä oli oikeisto-porvarien
todellinen tar'koitus ja' päämäärä. Tulevaisuuden
f^- ' fi asiaksi jää, millaiseksi heidän "saavutuksensa", loppujen lo-
1^ puksi-jäävät. - Ne taitavat kyllä kuivua kokoon-kuin Manun
suuruus. ' '
IfS
/ Uutiset'-Havannasta, Kuuban pBä|
käiipungista, k e r t o v a t , - e t t ä hallitus
on hyväksynyt lain,^ jonka mukaan
on mahdollista takavarikoida ame­rikkalaisten
yritysten tai yksityjs-ten
i omistamaa oipaisuutta A Kuubas
sa "milloin se katsotaan välttämät;
tömäksi ' kansakunnalle". 3e oli
Kuuban vastaus Amerikan j a Eng­lannin
öljykapitalistien uhkauk­seen
lopettaa sokerin osto K u u b ^ '
~ta.
Heinäkuun 1 "^päivänä Kuuban
hallitus otti haltuunsa amerikka
laisten omistaman Esson;-ja i englan­tilaisten
omistaman Sfiellin öjjyn-puhdistamot,
kun nämä olivat kiel-täytynieet-
käsittelemästä ;neuvosto
liittolaista raaka-öljyä. Syntyi pie­ni
pysähdys öljyn käsittelyssä, mut­ta
nyt ne toimivat jälleen täydellä
tehollaanija-^käsittelevät venäläistä
öljyä;s tiedoitetaan Kuubasta;: Rahat
eivät enää virtaa amerikkalaisten
ja englantilaisten öljy pohattojen
kassiakaappeihin; vaan Kuuban kan-sanj:
akennustydhön. Tämä on saa­nut
Icapitalistit hurjaksi. Amerik
Ka ja Englanti ovat uhanneet ryh­tyä
vakaviin toimenpiteisiin Kuu:
baa vastaan, jos ei öljynpuhdista-moita
heti palauteta. Amerikka; on
ilmoittanut lopettavansa sokerin
ostot Kuubasta. Ompa jopa uhattu
miehittää saari! Viimeinen tieto
kertoo, että presidentti Eisenhower
ön vähentänyt kuubalaisen sokerin
tuontikiintiötä 77 miljoonalla kilol
la. Englanti on lähettänyt tiukka­sanaisen
nootin Kuuballe nimittäen
takavarikointia "väkivaltaiseksi"
toimenpiteeksi. Nootissa vaaditaan
vieläi: puhdistamojen;;^; palauttamiseil
lisäksi, e t t ä Kuuban on kieltäydyt­tävä
neuvostoliittolaisen öljyn kä
sittelystä!
Tiedot Havannasta kuitenkin ker-tovat^
iettä Kuuba ei^tule alistumaan
uhkausten edessä, ja se tulee kuK
kemaan valitsemaansa tietä;':'Se;on
päättänyt::;lopettaa 7 amerikkalaisten
j a englantilaisten rosvouksen maas
sa ja ottaa kansan haltuun, vaikka­kin
:asteettain^;ulkomaisten; kapita­listien
yritykset ja siirtään niiden
tuottaman: :Voitqn'>kj^
kohentamiseen. Sehän on jokaisen
itsenäisen ^valtion oikeus.
Amerikkalaisten ja englantilaisi
ten kapitalistien nostattaman
myrskyn ja Kuuban parjaamisen
hyvin ymmärtää, sillä Kuuba on ol­lut
heille j a on vieläkin kultakaivos
joka kuitenkin pienenee. :Kuuban
hallitus;on iskenyt ;kapitalistien 37
rimpaan kohtaan — rahasuoneen.
Se on .syynä; Amerikan j a Englan­nin'
nostamaan Kuuban hallituksen
herjaamiseen; •A'väkivaltaisuudesta'^
Kun Kuuba: vuoden 1959 vallanr
kumouksessa i sai;; todella ; kansan
etuja ajavan hallituksen, heräsi
suun pelko Amerikan ja Englan
nin kapitalistipiireissä. ;Mutta oli
myös valtioita ja: kansoja, jotka :ter-.
vehtivät Kuuban kansan ; rohkeaa
t a i s t e l u a j a ottamaan askelta. Oli
valtioita, j o t k a näkivät Kuuban vai­keudet
ja; olivat valmiit vilpittdmas-auttamaan
; Kuubaa;;: :Sellainen
valtio oli m.m. Neuvo-stoliitto; joka
viime : helmikuussa :teki;:i. Kuuban
kanssa huomattavan sopimliksen
(Jatkuu 4:11a sivulla)
jäftilaisköhserhit sm.
GENERALS DYNAMICS- .
CORPORATION"-
o h ' suurin, amerikkaiainen kauko-ohjuksia,
sotilaslentokoneita ja ve
denalaisia valmistava yhtymä. V i i ­meisten
5 vuodon aikana se dn saa
nut eniten sotatilauksia;valtiolta ja
esim. vuonna ^1959 sille annettiin
1.6 miljardin dollarin suuruiset ti­laukset.
- ^
General Dynamics on kehittynyt
vuonna 1899 perustetusta vedena­laisten
laivojen telakasta Electric
Boat-yhtymästä. Jo 1900 se raken­si
USAn ensimmäisen vedenalaisen.
Ensimmäisen, maailmansodan; aika
na Electric;Boat;rakensi:;45 veden­alaista
U S A l l e ' j a 46>sen liittolaisil­le.
—
Vuosina 1919—31 yhtymä ei saa­nut
lainkaan vedenalaisten tilauk­sia
ja sillä oli huomattavia talou­dellisia
vaikeuksia. Sen tuotanto­laitoksiin
jäi kaikkiaan 300—500
työntekijää Hädin tuskin Electric
Boat vältti avoimen vararikon.
Uusi kukoistuskausi ;^htymälle
k o i t t i ; toisen maailmansodan mu-.:
kana. Sotavuosina se rakensi val­tiolle
72 vedenalaista j a 398 moot-toritorpeedovenettä.
Sotatilauk-sista
sai yhtymä kaikkiaan 84
milj. dollarin voitot.
Sodan päättyminen merkitsi
Electricr.Boatille j ä l l e e n ''vaikeita
aikoja". Se yritteli kalastustioola-rion
rakentamista ja alusten kor­jausta.
Mutta sodan aikana kootut pääo-mareservit
antoivat yhtymälle mah­dollisuuden
laajentua lentokonete­ollisuuden
alalle. :V. 1947 se osti
canadalaisen;: lentokonetehtaan :GaT
: .yuoslkausien' ajan ovat länsivallat . miSratietoisestiV jarruttaneet
,aseista^i8untaä;fsditUinMt seiiiatbpiaksM^^
qikeaksl^ pölitlik^i selitetääil "vdhnlen tasapabiossa- pitämisen linja",
jolca merkitsee jatkuvaa kilpavarnstelna. ; ' '-1 ^
Tällaisen politiikan'taktiha eivät ole^'yksityiset politiikot, jotka ovat
vain alistuneet sen palvelijoilcsi. > Itse linjan määräävät Idlpavani&telun
jättiiäiset^mirjardiyhtymät, joille kilpavarustelu merkitsee jatkuvia ^^^^v^^
loja, jatkuvaa laajentumista ja kukoistusta. v
Julkaisemme seuraavassa' alkuosan neuvostoJöittolaisen aikakausleh­den
"Nbvoje Vremjan]^ laatimasta^^ yhteenvedosta eräistä suurimmista
sotatarvikekonserneista^niiden ;kehityl(sestä; ja
Jpkaiseuktällaisen yhtymän kehitys; todistaa;^ m^
sodan kaudet ja; kilpavarustelukiihlcOirkiBsvattavatnäitä^to^^
tannon maailmassa '^:loiskasveja;sen^^'^
;totvperitään kansalahsteu: maksamista: veiVtista^^^^^^^^^^^
mat tuotteet - r - sotilaslentokoneet^ ;pommit; vedenalaiset; tai-ohjukset ;—
{^ivät;hyödytä ainoatakaan lavallista ;kansalaista.^^
myöhemmin.
mm
nadair TLtdrn: osake-enemmistön ; ja
1949 seurasi sitä; sadan Fr86 suihku­hävittäjän
tilaus Canadasta.
Nimensä yhtymä muutti 1952 ja
erikoisesti vuodesta 1954 oli jatku­nut
nopea nousuryhtymän kehityk­sessä
sen nielaistua erään USAn
huomatta vi mman : lentokonetehtaan
Consolidated VolteeiAircraftin, jo­ka
paremmin tunnetaan maailmal­la;
Gonvair-lyhennyksenäi;Convair'-
in osalle tuleekin tällä hetkellä: kob
me neljäsosaa koko ;eneral;:Dyna-micsin
tuotannosta.
Seuraavina vuosina General Dy­namics
ahmaisi vielä; sähkötarvik
keita valmistavan StrombergT-CarK
son Yhtymän sekä suihkur jaraket-timoottöreille;
polttoainetta tuotta­vat
L i q u i d C a r b o n i c Corporationin
ja Industrial A i r Products'in
;: General ;Dynamics-yhtymän. talou
dclliscsta vtoiminnasta voidaan :esit­tää
seuraavat tilastot ;vuosilta-1955,
Ei ole pienintäkään syytä epätoivoon...
i
m'mm
Olympiakisat eivät nykypäivänä ole e"nää minkään yksi-i^
tyisen järjestön, asia., Olympialaiset ovat mitä merkittävin
näyte Icansojen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.' Kukin
kansakunta pyrkii esiintymään niissä parhaassa mahdoUi-sessa'valossa.;
Näin tekevät'esim. myös Itä-ja Länsi-Saksa,
•^rV^Jötkarovat''päässeet jo sopimukseen yhteisestä edustuksesta. !
I.y_:x Sitäkin suuremmalla syyllä on - Suonien oikeistoporvarien'
ySj- .colympiakysyniyksessä .ottama asenne.• ulkomailla - vaikeasti i
^^^selitettavissagig^
15^^';^F;S§^i?^^J^'^^ toiveajattelu;TULn'kiikistumista heidäri.M
^tähän-fpääniäärään tähtäävät;tpirrienpiteensä ovat saättamas- 3
Esiintyessään heinäkuun kol­mantena
päivänä Port Arthuris­sa
CSJ:n sikäläisessä aluejuhlas-sa,
Vapauden liikkeen hoitaja
Edwin Suksi'korosti saatujen ko­kemusten
perusteella -puheensa ;
yhteenvetona, että f?mcillä ei ole :
• pienintäkään syytä epätoivoon", ,
Selostettuaan Canadan päivän
(heinäkuun 1 pn)y Canadan 93:n-nen
syntymäpäivän -suurta histO'
riallista merkitystä, puhuja veti
ajankohtaisesti esiin; .sen tosi­asian,
että meidänkin kansalai­semme
ovat "Canadan, pioneere­j
a " ja "rakentajia". Julkaisemme
Suksen puheen tekstin oheellise-na
vain hieman lyhennettynä:
• Canadan. Suomalainen J ä r j e s tö ja
sen jäsenet 45 vuodea aikana ovat
antaneet suuria- j a - kuolemattomia
arvoja ;uuden kotimaamme;kulttuu­ri-
ja taiteen aloilla.
Lähes puolivuosisadan aikana,
o v a t J ä r j e s t ö m m e jäsenet: j a Ganar
dani^isuomalaiset osallistuneet tä­män
vielä verrattain "nuoren"
maan "rakentamiseen. He ovat .etu­maisina
tässä Port Arthurin piiris­sä
raivanneet "korvet;.viljelykselle
(Nolalussa, Silver Mountainissa,
Jackpinessa; ;Conmeessa, . M
sai ;.Kaministiquiassa, Sunshinessai
Alppilassa;:: Intolassa; Kivikoskella,
Tarmolassa,.: liaplssa, Ostolassa;: ja
North Branchissa), he ovat esittä­neet
miltei johtavaa osaa metsien
kaatamisessa sekä rakennus- ja
kaivosteollisuudessa niiden alkuke-hitysasteella
ollessaan.
.Varhaisempina vuosina maanmie.
hemme; osallistuivat kahden tämän
suuren maan;, läpikulkevan rauta­tien;
rakentamiseen; Minä muistan
vielä; lapsuusvuosiltani,:ikun;: isäni,.
Juho Suksi, kertoi niistä kurjfsta
työolosuhteista, mikä;vallitsi CPR:n
rautatietyömailla y l i v50;vuottaisit-,
ten.; Hän oli myös; rakentamassa
CP:n rautatietä.
Meidän järjestömme ja sen jäse­net
ovat antaneet Canadalle arvok­kaita
k u l t t u u r i p e r i n t e i t ä — järjes­tömme:
o l i yksi ;esiraivaaja kulttuu­ritoiminnankin-
alalla. " V u o s i
menien aikana sen toimesta; on; esi­tetty
satoja ehkä tuhansia näytel­miä,
ylläpidetty laulukuoroja ja
soittokuntia, järjestetty tuhansia
kuR-tuuri- ja valistustilaisuuksia.
Me voimme olla ylpeitä ja kantaa
päämme pystyssä siitä osuudesta
mitä olemme Jehneet uuden koti­maamme
rakentamiseksi j a ' k e h i t t ä ­miseksi.
,
Tällaisessa järjeätömme arvok­kaassa
juhlassa on velvollisuus pu­hua
Järjestömme toiminnasta.
Kulumassa oleva vuosi on mo­nessa
suhte_essa ollut Järjestöllem­me
hyvin "iffeffestykseilinen" Viime
talven aikana j ä r j e s t e t t i in monessa
järjestömme osastoissa "suuria sar
jajuhlia, jotka 'olivat hyvin me-,
nestyksellisiä.
Esim. Sudburyssa kahden,ja puo­len
kuukauden sarjajiihlatoiminnal-la,
saatiin aikaan kerrassaan loista­via
tuloksia ei',,ainoastaan taloudel­lisesti,
inutta myös kulttuurillisesti.
Kahden sarjajuhlaryhmän toi­mesta,
hankittiin, ^8,000 puhtaaksi,
ka nyt: ovat ;yhtyneet. Tämä mandöv
liiniorkesteri-tulee; esiintymään cnr
si;kerran;su:urjuhla.ssa South Porcu
pinessa kuukauden lopulla.
; Samanlaista toimintaa on .ollut
täällä Port Arthurissa, Torontossa,
Vancouverissa ja : monessa muussa
paikassa.
Allekirjoittaneella oli; suuri ilo
saada: olla: mukana Beaver Laken
uuden;haalin avajaisjuhlassa, joka
o l i suurenmoinen. Siellä rakennetr;
tiin uusi ja komea kulttuuritalo,
jonka; rakentamisesta; ei jäänyt-sen­tinkään
velkaa, vaan-vielä jäi ra­haa
kassaan.
:Yksistään Sudburyn alueella; on
sitten viinje..sodan: j ä l k e e n raken­nettu
kolme .uutta- kulttuuritaloa
järjestöllemme Sudburyssa.: ko­mea
Finnish-haali, Wanupissa ja
Beaver Lakella — . j a kaikki ovat
velattomia.
Canadan Suomalainen' Järjestö
on kohta puolivuosisataa toiminut
kansallisena, koko maata .käsittävä­nä.
Järjestönä, jolla; on osastoja toi­minnassa
melkein, jokaisessa maaT
kunnassa. ; Pohjois-Quebeclstä ; Rou-ynista-
Montrealista : aina; ;.Tyynen-
Tnercn .«saarelle Soinlulaan saakka.
:: vJos täällä juhlavieraitte^
dessa on henkilöitä, jotka eivät vie­j
ä ole Canadan Suomalaisen: Järjes­tön
jäsenenä, kehoitan heitä liilly-mään
J ä r j e s t ö m m e osastoihin; tällä
alueella. Te ette koskaan tule ka­tumaan
liittymistänne, vaan; tulet­te
innokkain mielin osallistumaan
Järjestömme monipuoliseen toimin­taan.
Canadan Suomalainen: Järjestö
on koko ' maata .käsittävä työväen
valistus- ja kulttuurijärjestö, joka
-koko olemassaolonsa jalkana' on an:
tanut; tukensa; maamme työväestön
pyrkimyksille ja taisteluille.
Silloin, kun maamme työväestöä
on taloudellisesti tai poliittisesti
sorrettu, on Järjestömme antanut
taloudellisen ja moraalisen kanna­tuksen
niille taisteluille.
« • »
Tällä hetkellä me olemme kovin
huolestuneita maassamme vallitse.;
van talouspulan ja työttömyyden
johdosta. Viime huhtikuussa liit
t o v a l t i o n s t y ö d e p a r t m e n t i n tilastois­sa
todettiin, että 750,000 työläisiä
on työttömän|i ja etsivät työtä.
Mitä ovat Liitto- ja maakTfhtahal-
;liluksemme: tehneet: tämän
tilanteen korjaamiseksi? E i juuri
mitään!
Vasta äskettäin Canadan-parla­mentissa
valittiin erikoinen_ komi­tea,!
joka tulee muka "tutkimaan''
työttömyystilannetta yli maan. Hal-
;lituksen ilausunnossa :sanotaany;;että'
tämän komitean ' tutkimus kestää
noin 4—5 kuukautta. Sen aikana ei
hallituksen toimesta ryhdytä ratkai­seviin
toimenpiteisiin työttömyy­den
lieventämiseksi.
Samaan aikaan, kun talouspula ja
työttömyys lisää työläisten puutet­ta
ja kärsimyksiä, kasaavat suuryh­tiöt
entistä suurempia voittoja.
Liittovaltiomme • budjettipuheessa
huhtikuun 30 pnä valtiovarainmi­nisteri
Fleming totesi, eitä vuoden
aikana kohosivat työläisten palkat
8 prosenttisesti, ollen työläisten tu-
.lot yhteensä^l7,7agij000,000. Samaan
a i k a a n ' j i s ä a h t j m^är yhtiöiden voi­tot'
kuitenkin 14"-proseiittise5!ti,' oi-rpni
n e yhteensä '2,836,000,000. '. • V
korjaamiseksi voidaan tehdä?
;:Maamme. hallituksen olisi vähen­n
e t t ä v ä ; maanpuolustustarkoituksiin
käytettäviä menoja, joihin viime
vuonna käytettiin 17,528,300,000 ja
nyt kulumassa olevan; budjcttivuo.
den aikana . käytetään.1,700 miljoo-r
naa dollaria.
?; Sanotaanv e t t ä kansakuntana pää­tettäisiin
vähentää varustelumenoja
puolella. ::Se vähentäisi valtion me-
Japaniin. Värilliset Afrikan kan­sat
käyvät .suurta vapaustaistelua
Ranskan, Englannin ja Belgian sor-ronV
alaisuudesta r vapautumiseksi. :
Canadassa kasvavat; j a ; voimistu-vat;
rauhan liikkeen voimat. Vasta
äskettäin Torontossa 'perustettiin
uusi naisten järjestö,: jonka johdos^
sa on m.m tunnetun TV:n kuulut­tajan
Fred Daves'in vaimo.
Meillä ei ole pienintäkään syytä
epätoivoon, •; vaan : e n t i s t ^ ^ r m o k?
kaammin toimimaan; aseis^jisumh
—59"(luvut ovat; miljoonissa dolla­reissa):
~
Yhtymän Puhdas
vuosivaihto voitto
1955 687,3 21,2
' 1956 1047,8 31,9
1957 1562,5 44,3
1958 1511,5 36,7
1959 1811,9 31,1
noja noin 850,000.000. Siten saatai-, . ^ . • aat u n-siin
; $1,133; .'Canadan jollaiselle' sen, täystyöllisyyden ja ^ u h a l h -
(7ö0,000:lle) työttömälle.
Edelleen kansakuntamme; talout^
ta j a työväen asemaa voitaisiin pa­rantaa
vielä paljon; kun- tapahtuisi'
täydellinen . aseistariisuminen. ; S i l
loin; nyt \'arusteUuin käytettävä
summa 1,700,000,000, voitaisiin i
käyttää valtateideny kotien, ;_koulu-jen,
sairaaloiden ;i'akentamiseksi,:
joka antaisi työtä kaikille.
Kansakuntamme, iclämänvehtona
on,;;että: aikaansaadaan täydellinen
aseistariisuminen, kaupan-kehittä-:
minen kaikkien maidon kanssa.
Canadan kansan tyytymättömyyt­tä
selvästi; kuvaa NewBrunswickin
;ja Quebecin maakuntavaalien tu­lokset.
Näissä; kalidessay maakun­nassa
-antoiVat:Tvalitsijat pitkät pot-k
o l v t o r y ; ; j a edesmenneen Duples-sisin
hallituksille.
Mqidän on entistä tarmokkaam­min
;toimjttava täydellisen aseista-.:
riisumisen puolesta.
: Emme saa antautua epätoivoon;
vaikka korkean portaan neuvotte'
;lut Pariisissa epäonnistuivat:; heti
alkuunsa ; Yhdysvaltain .provosoin­nin,
U-2 vakoilulennon johdosta.
; Kansan painostuksen edessä kaa­tui
Etelä-Koreassa SyngmanRheen
hallitus, jota Yhdysvaltain asevoi­min
pidettiin pystyssä'. Samoin ta­pahtui
Turkissa. Japanin'kansa ja
ylioppilaat; valtavin V mielen
isin estivät 'Eisenhovvcrin. matkan
sen rinnakkaiselon puolesta.
; Mitä voimme . t e h d ä maanmies­temme
kohdalta?
Valistustyön, aseistariisumisen ia
rauhan puolesta voi parhaiten suo­rittaa
oma ; äänenkanna^ajamme
-Vapaus". Tehkäämme yhteisvoi­min
mahdolliseksi, että VapäUs voi
tämän tehtävän suorittaa entistä
paremmin/ja selvemmin.
. Kustannusliikkeemme ;johtokun-nan
puolesta on lähetetty/vetoomus
kaikille asiamiehille ja osastoille
elokuun 1 pnä alkavasta haasteryn-täyksestä.
Mc pyydämme koko lukijakun­nan
ja lehtemme ystävien taloudel­lista
tukea, sillä ilman sitä ei Va
pauden; kolmipäiväisenä: ilmestymi­nen
ole turvattu.. . .
Tehkää lahjoituksenne lehtenne
hyväksi j a ;haastakaa;tuttavianne ter
kemään samoin. '
Kustannusliikkeen johtokunta ja
toimitus lupaa että Vapaus tulee
täyttämään lukijakuntansa toivo­mukset
työväen sanomalehtenä. Se
tulee 'ilmaisemaan teidän ajatuk­senne
niistä suurista päämääristä
jä tavoitteista, johon kansakunnat
j a ennenkaikkea työläiset kaikkiaK
la pyrkivät: täydellinen aseistarii­suminen,
joka johtaa kansakunnat
ikuiseen rauhaan, hyvinvointiin ja
onneen!
Viime vuosina on 85—90 prosent­tia
yhtymän ;tuotannosta; muodosta­neet
aseet. USAn hallituksen^ ti
lauksesta on General ^Dynamics val­mistanut
B-58-suihkupommittajia^
F-106A- j a F-106B-suihkuhavittäjiäj
Terrier. ja Tartar-ohjuksia, man-nertenvälisiä
Atlas^ohjuksia; tutka
;laitteita;;;rakettien; ja.;sotilaskonei­den
;ohjaukse5sa tarvittavia elektro-nilaitteita,::;
atomivedenalaisia:: jne.
Yhtymän: toimintapiiriin kuuluu UT
saksi aerodynamiikkaa, avaruuslii^
kennettä j a atomienergiaa koskeva
tieteellinen tutkimustyö..
Yhtymän tuotantolaitoksissa on
noin 93.000 työläistä j a virkamiestä.
General Dynamics on -luonnollir
sesti yhteydessä; Wall Streetin ryh­mien
kanssa, erikoisesti Lehman
Brothers-pankkiin,: joka '.: ;kuuluuu
maan : mahtavimpiin: :;pankkiyhty-miin.
~
Erikoisen mielenkiintoiset ovat Ge­neral
Dynamicsin; yhteydet USAn
sotaministeriöön. Yhtymän hallituk­sen
puheenjohtajana on 1957 hei­näkuusta
lähtien toiminut Frank
Pace, USAn entinen: sotaministeri;
sekä yhtymän ::presidenttinä; enti­nen
rvarasotaministeri E.; Johnson.
Vuonna ;1958 kuollut; yhtymän va-
:rapresidentti; G. Dean toimi. 1950.-^-:
53 USAn; atomivoimakomission pu­heenjohtajana
ja; kaksi muuta ^va
278 pois Työstä,
kaivos suljetaan
Kirkland Lake. Noin 278 miestä
ja •naista; Sylvanite- GoldTKaivoksen
työläisiä, joutuu työttömäksi kun
kaivos, joka on taalla toiminut 33
vuotta, suljetaanV vuoden kuluessa. ;
Kaivoksen varapresidentti K. C.
Grey sanoi tänään etta han on tois^/
tamiseen;varoittanut ihmisia, vuosi-raportteissaan
. ::• :osakkeenomistajille,
etta "loppu on tulossa''.
Kaivosyhtiö; on jauhattanut - noin
5,000.000'^tonnia ;malmia ja .tuottanut
joulukuuhun 1959 mennessä 1,621,823
unssia kultaa, arvoltaan $58.437,450
Keskimääräinen vuotuinen,palkkatili
on ollut $950.000.
Niistä 278:sta jotka vielä ovat
työssä, 247 on tuntipalkalla. Kauem­min
kaivoksessa työskennelleet työ­läiset
eroitetaan viimeiseksi.
Mr. Grey arvelee, että tätä kaivosta
ei: -koskaan ;enäa aukaista ."koska se
on vanha ja melkein tyhjä".
Han sanoi vielä, etta vaikka yhtoi-set
tutkimukset "Wright-Hargreaves
ja ;Sylvanite. kaivoksien välillä ronkin
käynnissä, niin mihin tuloksiin hy­vänsä
päästäänkin, Sylvanite kai­voksella
ei ole tulevaisuutta tuotta­vana
kaivoksena.
rapresidenttiä. — C.\ Shugg" ja\'R4 ---'^
Harris —* olivat::, saman komission^ .
varapuheenjohtajia.- ."v^.^^^ \
f.Myös armeijam korkeiden'upsee-*..-'•r.,
rien 'luettelo eneral Dynamlcs-yh- , '
tymässä o n ' k o m e a : ' e r ä ä n ä varapre­sidenttinä
on. kenraali-evp. J . McV
Narney,' entinen Eui;oopassä ole<
vien amerikkalaisjoukkojen ko­mentaja,
edelleen'luettelossa näh- '-^
dään kenraaliluutnantti P. Mulcac-by,
vara-amiraali E.' Land, kenraali- • '
majuri ja kontra-amiraalit E . Aber-' ^
nathy, S. Armbruster, C. Briggs.
G. Dubois, W. Floyd ym., sekä pri- •
kaatinkenraalit M. Arnold, E . Pen-nebackerj~
R. Peterson, W.-Baker
y.m. Yhteensä General Dynamics-yhtymässä
on 27 kenraalia ja ami-L."
raalia. (Jatkuu)
SITÄIIIIIIi
JA
llililllllllllll.'
illTÄTÄ
MIEHEN IKÄ
Sunday Pictorlal neuvoi äskettäin
tyttöjä, kumka he voivat paätellÄ
miesten V spuhuttelutavasta - ^^.h
ikarisa
Lehti sanoi, etta jos mies osoit­taessaan
: puheensa..:naiselle;;kä}rttaä ,
sanaa "rakkaani' on han 50 vuoden
korvilla.: Jos-mies taas sanoo :Vrouva
hyvä" on han 40 vanha tai kenties
silta hiukan; yli.; Mikäli miehen suus-;;
:a paasee isana- ;v'hunajakakkuseni",
on han kolmessakymmenissa tai "syr ;
dankapyseni'',.on;hiukan.alle 30.;6a- •
naai-baby" käyttävät kahdenkymme­nen
.korvilla' olevat; mutta jos poika ;
sanoo vain -kuules" tai "hei" on-hän;'
sima iässä,! ettei häntä tarvitse ottaa "
vakavasti. ^
ANKARA PAKKANEN
— Silloin oli todella kauhea tal­vi.
Emme uskaltaneet taputtaa
koiriammekaan.
— Mutta kuinka ihmeessä!
— Kas. jos olisimme taputtaneet,'
olisivat; koirat yrittäneet; heiluttaa;
häntiään ja kun ne olivat jäässä,
olisivat ne katkenneet.
Si
l i
11
I
9
.1
V
is
Mii
H
'-"hl
i0$
Britannian ; kommunistipuolu­een
monivuotinen: johtaja; Har­ry
PoUitt. joka kuoli viime ke^
säkuun 27 pnä ollessaan mat­kalla
laivalla^Australiasta ko­tiin.
Pollitt toimi kotimaassa
kommunistipuolueen sijohtajana
vuodelta 1926: Viime lauan­taina
hänen ruumiinsa' vietiin
Lontoossa suuren to veri joukon
saattamana.krematoriolle, jossa
monen slmän\ kerrotaan kastu­neen;
kyynelistä viimeisen: hä-nen-
muistoaan kunnioittavan
puhujan lausuessa 'seremonioi­den
päätteeksi "Hyvästi Harry"
_ f I
-V. I
:-;fS;--
PÄIVÄN PAKINA
'Oma maa mansil(l(a, muu maa mustildta'
Ennen vanhaan, jolloin isänmaal­lisuus
oli vielä arvossa, eikä tapa­na
ollut vaihtaa kansallisia esikois-oikeuksia
vieraitten maiden raha­miesten
hernesoppaan, ' opetettiin
meille poikayiikareillc ^^oma maa
mansikka, muu maa mustikka" pe--
-iMjiatteen mukaan:pitämääniar.vossa
kaikkia kansoja ja, kaikkia^ maita,
mukaanlukien omaa maata j a -kan
saa - >
Mutta on niitä näköjään kaikesta
huolimatta sellaisiakin ukkoriepu-ja,
jotka eivät olc-ko.skaan. kuullut
otsikolla' olevaa supisuomalaista
kansanviisautta, tai jos ovatkin
•kuulleet, eiv:ät ole jaksaneet sitä
ymmiirfää>
Oltukaammc nsimcrkiks» meidäir
vanha puolusliisinipislci unme, \w.
Pearkes,, joka usk< o yhtä' vahvasti
amerikkalaiiSen Jomiirc-ohjuk.scn
autuaaksitekovään ' kaikklvaltaisuu-teen,
kuin tosiiiiäkovalncn herraan­sa
Jjinialaan.; . - - i ^ ^ ' ,
. Puhiiessaari" Qiieon',s ,Own .Rifles-nimkV>
llo'> iiilkaväkivksiköllcl Culca--
ryssa ^viime_ lauantaina, mainitun
yksilön lähties.sä toistamaan 75
vuotta sitten Rielin kapinan aikana
suoritettua marssia ^ Calgarystä
Battlefordiin, puolustusministeri
Pearkesin;; kerrotaan; sanoneenv-; e t tä
Xlanadah armeijalla on nyt "neljä
-roolia vietävänä".
Ja nämä "roolit" ovat kuulema
seuraavat:
' "Ensiksi on oltava valmiina lä­hettämään
;;'miehiä:;;milloin: tahansa
mihin hyvänsä maailman osaan jot­ta
ivöidaanehkäistä; jonkun paikalli­sen
sodijn levenemisen. - Toisena
tehtävänä on varata suojustin NA­TO-
puolustukselle Euroopassa.,
"Kolmanneksi tulee olla . . . val­miina
. . . ' . siltä varalta jos Cana-d
a a n / t e h d ä ä n joku commando-reit-taus,
ja neljänneksi, jos kaikki pon­nistelumme
rauhan säilyttämiseksi
, . . epäonnistuvat, silloin on tehtä­vämme
auttaa tätä maata säilymään
ydinasohyökkäyksen olosuhteissa".
> MoilUl ori ollut' scUftinen' keretti-simmäisenä
ja tärkeimpänä tehtä­vänä
on aina kansallisen lurvalli-
.suuden puolustaminen ulkopuolisia
tungettelijoita vastaan. Mutta puo
Iu$lusministerimme.:.:kertoman. mu­kaan
tämä tehtävä on vasta kol­mannella
ja neljännellä tilalla! .
Tämä kaiketi selittää senkin,
miksi mr. Pearkes' niin horjumatto
masti uskoo Bomarc-ohjukseen,
jonka tarkoituksena on, ei Canadan
puolustaminen, vaan "ajan voitla-minen":
amerikkjilliisille kenraaleil­le
sikäli, että saisivat sodan sytty­essä
.lentokoneensa ilmaan'ja pääsin
sivät itse pakoon pommisuojiinsa!;
_» • * -
Toisin tuntuvat asiat olevan-isi­emme
: t u h a t j ä r v i e n - m a a s s a , , ;missä
hallitus on kuunnellut vähän kan­sankin
ääntä ja seuraa äärioikeis
ton kaikista ponnisteluista huoli­matta
määrätietoisempaa puolueet-tomuusohjclihaa.
~
Kuten on meidänkin lehdessäm­me
kerrottu,, pääministeri Sukse­lainen
on vastannut Neuvostoliiton
pääministeri Hrushtshovin' kirjee­seen
aseislariisumiskysymyksestä
ja sanonut Suomen hallituksen
yhtyvän siihen käsitykseen, että tu­lokseen
pääseminen aseistariisun­nasta
on tullut entistäkin tärkeäm-mäksi.^^
Tässä^vastauksesSsf 'luva­taan
^Sifoincn^ kohdalta tUkca "kaik-;
bini'i\VM'lrim«lfciS'i.: inlUni.nujkl -'.n
johtamaan todelliseen edistymiseen
aseistariisunnan alalla."
Suomen hallitus saiiöo" antavansa
"suuren arvon Neuvostoliiton halli­tuksen
^ponnistelulle tässä suhtees­sa"
ja luvataan tukea kaikkia pyrki-^
myksiä aseistariisunnan edistämi­seksi.
Porvarillinen maalaisliiton halli­tus
on tietenkin vouhotellut porva-^
•rien asialla sisäpoliittisissa asioissa. ;
Mutta ulkopoliittisissa kysyinyksis-1
sä sillä on ollut-vissi määrä realita-jua
ja ennenkaikkea isänmaallista .
vastuuntunnotta omanmaan ja kan­san
etujen puolustamisessa.- . ,
—Ei olisi lainkaan pahitteeksi vaik-
.ka meidän" vanha puolustusministe­ri
mme, mr Pearkes, lukisi päämi­nisteri
Sukselaisen kirjeen j a ' y r i t -'
täisi^^'etää siitä, vissit johtopäätök­set
Canadan kansan ja valtion etu
jen suojelemiseksi. ,
—Jos suhteellisen p i e n i j a Canadaa-^
:i'&;-Ms5äiif
; 5 ; i ; ® - ? | t | g
, il
m
köyhempi Suomi voi seistä itsenäi­senä
maana mihinkään ,sotilasluon-
'toisiin liittoihin kuulumatta ja s i -'
ten huolehtia omasta turvallisuu-^l
destaan' mahdollisen sodan syttyes-;;*
sä) niin totta kai siihen pystj^ Ca-' ,
nadakin? Jokatapauksessa asiaa x\
.kannattaisi harkita "onia maa mari-"'
sikka, muu maa mustikka" näkökui- ; ,.;^s
n i ä s t a k a t s o e n , . * vaikka]> se -aiheut- >-i\
täisikin vihai.sla'murinaa V V a s h i n g - " " i '^
IS^t''''SaSuörperr porvarillisen urheilujohdon naurun-alaiseksir^^ tiin kaksi mandoliiniofkesterla.-jot- l-Tilanne ori-'siis vakava ^ Mitä sen nimisellejalkaväkiyksiköllc: Calga- läinen> käsitys t4tä asevoimien, en^ kia pyrkimyksiä; jotka^vat pmiaan tonista.Känsäkoura. -s^