Vapaus, August 20, 1955

              SJvu2 Lauantaina, elokuun 20 p. — Saurday, Aug. 20,1955
tetdldMa 6, m?. AuthorJzed
aa «econd elass mail by; tiie Post
Office DQjartment, .Ottawa. Pub'
Jlsbed ^xrice weejtly: Tuesdays.
Iliundajni and Satvrdays by Vapaus
Poblisbing Company Ltd., et iOO-102
Hm etJ W./8udbury,Ont., Canada.
Telephone»; Bus. OKlce OS* «'isef:
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suitti. EdltorW.Bfelund.M8ilJng
address: Box 69, Sudbury* Optarlo.
Adverti^ing rates t ^ n applicatlon.
Trahslatiön frce df cbarge.
TILAUSHINNAT^
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
8 kk - 255.'
YhdyavalloissaM vk. 8.00 « kki 4^0
Suomessa: ' 1 vk; 8J5d 6 kk. 4.75
Mttä muut sanoit
•MB.
mm
mi
mm
i i i
V i i k k o sitten, läuainaina,^j^ Neuvostoliiton uutistoimi-sto
Tasscrikoiskommuriikean, jossa:selitel
. sptavpimiaan 640,000 miehellä tämän yuocleh loppuun mennessä sen
johdosta, että kansainväline:n:til^
Genevessä pidetyn neljän vallan:to
^ Korostaen sitä, että tämä sotavoimien vähennys suoritetaan jou­lukuun
15. päivään mennessä, Tassin julkaisemassa' konimunikcassä
: selitetääh, että ämeijasta j a laivastosta kotiut^^
: taan toimi tedlliisuudessä jä vakiollistetUssa jä kollektiivisessa maa-:
taloudiessa kunkin omalla kotiseudulla. ^
, Tätnä tiedoriahto Neuvostoliiton sotavoimien n huomatta:
yän suuresta pienentämis^^^^
huomiota kaikkialla maailniassa. E r i p u o l i l ta maailmaa tulleissa l a u -
siiimpissa kulkee punaisena lahkana ajätuSj mikä 'voidaan tulkita sa-
^: "Neuvostoliitto teki sen taas", kiiten sanottiin oman Marilyn
Bell-neitosemmeuitijä viimeksi Eri^lahnin k
•rllyri.trici .seri;taas,":;:':
; •Mefkfllepantavaa myös on, että kaikki vastuuntuntoiset piirit
ovat tei^ebtirieeL tätä Neiryostoliiton päätostä^^^^h^ läm-ihöllä.
Esimerkkinä mainittakoon; että; Britannian ulkoministeriön
eräs edustaja ilmaisi heti käsityskannan. että Neuvostoliiton päätöstä
Qii tervehdittävä läitrpimästi. Samoin Yhdy.svaltain valtiosihteeri D u l -
. les tervehti.tätä päätöstä, vaikka hän y r i t t i k in e^ittää ;selvään asiaan
joitakin "inuttä" ja " j o s ' ' argumentteja- Vieläpä nekin jujkisuusmiehet
ja:sanomaleihdet, jotka ovat olleet näkevinään jotakin sanomisen ai-
; hette tässä Neuvostoliiton päätöksessä, ovat joutuneet myöntämään^;
iettä länsivallat eivät voi tätä asiaa sivuuttaa olankohautuksella, sillä
maailnlari yleinen mielipide tulee vaatima
..'• t o r a i e h p i t e i t ä . ^ '
' Tässä yhteydessä on esitetty, kuten mehetleli mrn /Yhdysvaltain
: vaUiosihteeri DuHes, että v a i k k a Neuvostpliitto nyt väh6ntääkin sötä-joukkpjaan
näin suuriella määrällä, niin sillä ei ole muka-suurtakaian
mefkitystä, koska "kukaan ei ;tiedä'' kuinka paljon miehiä on aseissa
V jä kuinka paljon suuremmaksi esimerkiksi Yhdys­valtain
sotayoiiniaNeuypstoIiiton sotavoimat jäävät vielä tämän vä-hennyksenkin
jälkeen.
^ • kaikkea pohjaa vailla ble-
• V i a verukkeita.'^;;
. Tosiasia nimittäin bn, että Neuvostoliitto hyväksyi viime touko-',
kuussa: Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain kaikki aikaisenimat eh­dotukset
k.o. maiden asevoimien piehentämiseksi j a esitti näiden lähr ;
sivaltain omien esitysten perusteella Lontoossa kokoontuneelle Y K : n
aseistäriisumiskomissionvile ehdotuksen, jonka mukaan yS.'\:lja, Neu-vostoUitollaja
Kiinall.a,;olisi 1,5 miljoonaa miestä aseissa, jotavastoin
Englannilla ja Ranskalla olisi kummallakin 650,000,
iv . Tunmettu tosiasia on, että Yhdysvaltain hallitus ei ole katso­nut
sopivaksi hyväksyä tätä ehdotusta — joka poistaisi kaikki puheet
siitä, että millä maalla on suuremmat asevoimat, ja myös epätietoi-
: suuden siitä, missä määrin mikin maa on aseistunut. Juuri sen vuoksi •
kiin Yhdysvallat ei; ole vielä tähän päivään mennessä antanut hyväk- :
symistään tälle alkuaan länsivaltojen ehdotukselle perustuvalle ase is- ;
tariisumisesitykselle^ totini Neuyosiöliilto^^t odottamatta ja hyvää
esimerkkiä näyttäen omien äsevoimiens^ pienentätniseksi. Asiallisesti
, puhuen Neuvostoliiton edustajat sanoival Yhdysvalloille: Kansain-jVälinen
jännitystilanne on\ huojentunut Geneven konferenssin an-
Hpsibsta. Sodan vaara pn tullut pienemmäksi. Jä vaikka te ette^o^^^^
S^hyväksyneet aliinperin omaa ehdotuslanne aseistariisumiseh hyväksi,
niin me haluamme auttaa teitä epäluulojen voittamisessa siten, että
vähennämme ilman mitään sopimuksia omia sotavoimiamme ollen
silti täysin valmiina neuvottelemaan kaikkien johtavien maiden ase--
voimien supistamisesta, jotta voidaan käyttää aseistukseen haaskatta­vat
kansalliset varat ihmiskunnan hyvinvoinnin parantamisen hy-yäksi,
-^^';:r--V ''^ ^v,-':^'--'.--;;,
Selvästikin tässä on esitys ja ehdotus, mitä ei voida jättää por-värimaissa
huomioonottamatta. Toisen maailmansodan edellä voitiin
selittää "yllätykseksi" sen k u n Litvinov-vainaja esitti aseistäriisumis-
•konferenssissa, että puhumisen asemesta ryhdyttäisiin todella aseis­tuksen
vähehtämiseen. Silloin annettiin erikoisesti fasistiselle toive-ajattelulle
perustuneita meriselityksiä siitä, että '•Neuvostoliitto ori
heikko'' ja että ''heikkoutensa vuoksi se pelkää'^: Ja *v
riisiiniista''. N y t tiedetään; ettei; asia niin olli^ että
Neuvostoliiton ehdotusten takana on nytkin korkeimmat motiivit kuiii
pelko tai politikointi -4^ oiimenomäanh^ säi-lyttämiseeh.
Tämän vitoksi maailman yleinen mielipide vaatii, että
länsivaltojen tulee seurata Neuvostoliiton äntamaa.hj^vää esimerkkiä
• asevoimiensa supistamisessa ja samalla ryhtyä tosiriiielessa neuvotl^^^^
maan siitä, että maaiiniäh johtavien m
* karisainvälisten sopimusten ja tiukkojen koiitfollisäädösten perus-
; teellä, kuten oh sekä lännestä että idästä ehdotettu.
jvjtv '•'••-'-'\
Lontoo — Adenauer Bcvan ilrnaisi!
tänään ajatij"4sen|' että; yhdy.svaltalai-si-
p fcyfir.sti; Khox Arnoldr i J r icfrtor
i/iuÄ iistä, miten Kiinan kommunLstlt;
ovat häntä' kiduttaneet,' on ^tekaistu
•;juttu :•;
• Viitaten '.siihen . k un knnankom^
VhUnisUt vapauttivat •ä.-ikettäin ''yk^i-toista
yhdysvaltalaista lentäjää, Ee­van
.sanoi, että ."palkkioicsi'; siitä jär­jesti
vät lähsivailat. iiuden propagän-da-
aaUon, mtiHä syytetään. Kiinaa
yhden vangin kiduttamisesta .... J.
"On todella kumma tapaus, että jos j
Kiina vapauttaisi kidutetun vangin. !
jotta hän voisi esittää todistuksia
Kiinaa vastaan", sanoi hän. . .; —
New York .Timesin uutistiet<(el^^
18 pnä.
sita
Uatitoa) ,•;'•: • i.';'r''';\' V':\;:V'.;'
K. J. KtobJh/crein presidenttikauden tapahtumat heijastavat mie»
: lenkiintoiselJa tavalla Buötnen itsenäisyyden alkuaikojen "pnolldemo-kratiaa",
ioasa. miltei kaikki asiat näkyivät omituisen vääiristynieinä,
josKa viralli»et arvosteluperusteet olivat täysin erilaiset "panaista" ja
"valkoista" aoosteltaessa ja jossa myös ulkopoliittisten kysymysten
kiihkoton Ja asiallinen harkinta, asein syrjäytyi äärimmilleen l i e t - ;:
sotun kansallisen itKtehöstuksen ja pielien Bntnoen hansan ' ' s o o^
maailmärdiisiprialUsta tehtävää" k^^ tieltä,
[ p r e s i d e n t t i stohlbergin henkjlpkoh^ v lälaiset joukot eteiiivät Valko-Venä-tainenösui^
näiden vuosien kehityk-1 jällä 'vallaten nim/Mlnskin, jolloin
scssä jää ainakin osittain tulevien ' .Englannilta 15 milj. punnan; lisäluo-historioitsijoidien
selvitettäväksi,^ s^^^ palk-
^ii ^ . — » . « I v H n a - f r v m f ^ f r<B/{ ' !_ r% ^ n « M V * A{'< A 4 ' ' ^ i V r X M V H Crt « r Ö t iirinä ^4 . H^^ACF '
IFarmen mtUnim \
I Canadan tilastollisen toimjstoä «e» j
raamien tietojen;penusteella todetaan/j
että maan farmien neitdtuJot ovat vä'
hentyneet viime viwnna • 1^^ iyr^;-
kä^ti-^ kaikkiaan nöjin^^ prdsentiUa, I
jonka sanotaan aiheutuvan pääasias­sa
'lähsi^Öanadan huonojen satojen
';• ^Jäan.^Oikeiston 5iJpien::supjas5a;.^oUtjp^^ •
Helsihkiin. 'perustettu valkoinen | T'^lmiston valmistamat ennakkotie»
• 'V •; •. - V E J
• Pikku Stiina, j.
jo disi vuo:ta,;k
ohi bUessaan j
kanssa.
— • Onko sinull
ieismxun. perustettu vaiKomen ; * v . « . « v « « ^...»-.»»vv.v- hän isoäidiltään
Karjalan keskushallitus". Ktihingäs-|ddt osoittavat .farmien,; nettotulojen fZj^
.nihi«.n aiVana;;oli nikfiiijt^n taholta Vähentyneen vViime vuohnB; 1,125.6i_ V^*'^'^
atomivoimaa
sanoo imies
tähän menhes.sä ilmestyneissä ar-vioii^'
rieLssä: itsenäisyysajan.alkuvup-ka-
armeijathyökatäsivät kohti; M<»-
koyaä päästen jo 350 kiioinetrin paa­sien
hengen; ja tietynlaisen tarkoituk- '. hän tästä Venäjän keäculcsestai .Ja
ERnmukaisuuden subjektiivinen vai- il'enraaUJudeniish oli; juuri a^
New York. ; Köhgressimies Irwin
p; Davidson, demokraatti tästä kau­pungista,
on vaatinut hallituksen atb-rnivoimakomlssiohia
antamaan täy­dellisen
selostuksen. West Miltpnissa;
N. Y.'sijaitsevan atomivoimalla käy­vän;
.sähkötehtaan .myymisestä yfcsi-t:/
isten omistamalle Niagara-Mohawk.
yhtiölle^
iSyyttäen. ; yksityisten yhtiöiden-kaappaavan
ä.tomivbiman, jota syn­nytetään
New Yorkin valtiossa, Da­vidson
sanoi radiopuheessaan,.. että
useat kimnallisesti omistetut sähkö­laitokset
halusivat ostaa West
nin tehtaissa tuotetun sähkön:;
'|Mutta: se annettiin' Niagara-Mo-.
haWk Power ybtiölle", sanoi häh.
"Atcmlehergiakomissionilaki . edellyt­tää,
että; AEC tarjoaa sitä 'yhteisesti
cmLstetullie ja ei-voittbpohjaliä tpi-'
miville laitoksille ennenkuin; sitä an­netaan
/yksityisille sähköj-htiöllle.
AEC;n:;.tulisi; antaa täydeilinen- JUIT
kihen;selostus tpsiseikoista,. jotkakos-:
keyat tämän sähkövoiman jakelua,"-
Davidson kuvasi suurpääoman ja
Jättiläismäisten yksityisten yleishyö-;
tylaitosten pörstuapolitikoitsijaln vai-:
kutusta "hämmästyttäväksi". Hän sa­noi
näiden. ; porstuapoliitiköitsijain
menestyksellisesti ^ tehneen tyhjäksi
hänen ja seriaattori "Lehmannin; esit­tämän
;iakiesityksen yhteisesti oinis-;
tetun vesisähkövpiman; kehittämises­tä
Niagaralla ''-koko kansan hyödyksi."
Suomi, on ostaniit
GanädaiSta entistä
etiemmäh t^otteiita
Finnish Trade Re.vie\Vn julkaise­mien
tietojen mukaan rriuodostul
Suomen; ja Canadan; välinen, kauppa
viinie vuonna entistä epäedullisem­maksi
sillä Suomeen ostettiin Cana-;
?s*? viime i-iiorinä 535.3 miljoonan
markan arvosta eli .229.4 ; iriiijobnn;'.
^rvcsta enemmän kuin vuonna IdfiS.
Sucmosta. myytiin Canadaän viime
nionaa. hiukah yähemmäh• kuin • edei-i.^:>
nä vuonna. sillä tilastot osoi.-.tavat
Tl«'y.itifji:y 1 • teiseksi arvoksi .'.43.(• m''7
obnaä markkaa eli 5.4 miljdoraa
markkaa vähemmän kuin 1953.
kutus . esiintyy;; aivan liian selvänä.
Kaksi keskeistä tcsia.sia voidaan' kui-,
tenkih todeta.
: Ensiksikin ; se, ^että'. presidentti
Stbhiberg kävi'-, vältibnpääriiieskäute-näah
tiukan' ja monessa Jsiihtees-sä
kunniakkaah taistelun oikeiston itse­valtaisia;
j a terroristisia pyrkimyksiä
vastaan. ;•;;-;• ••'
.Toiseksi se. tosiasia,, että pyrkimys
siihen, että ;:'jokainen kansalainen
;tuntee: nauttivansa laillista oikeustiir-
Vaa",- ;kuteri presidentti Stphlberg se-,
iitti annettuaan ediiskuhnalle: halli.^
lusmuodossa säädetyn juhlallisen va­kuutuksen
virkaansa . astuessaan, ei
pääs.syt toteutumaan hänen ; rpresi-denttikäutenaan.;-.
Tästä ; voi ttiskin
vaatia selvempää todistusta,'kuin on
s?; tosiasia,, että muutamia , vuosia
mybhemrriin,- :i.920-luvun • kehityksen
•huipentuessa «oikeistolaisen terroris-:
min kauteen, K. J;'Stohlberg,joutui •
itse kokertiaan, .kuinka vailla ötkeus-
.turyaa Suomen tasavallan ensimmäi­nen
presidenttikin saattoi olla. .
Hnsimmäineh ihistoriah riäkökul-.
niasta ensiarvo.Lseri: tärkeä kysymys,
jossa presidentti Stohlberg joutui'
niäärittelSmään: kantansa;'oikeisiton
pyrkimyksiin jo ollessaan ensimmäi­siä
kuukausia virassaan, koski sodan
tai rauhan politiikkaa, ja sen kohotti
ersiin edellinen, vältiönpäämies, ken­raali
;Mannerh3im.
' Sen jälkeen kun Stphlberg; oli vialit-fu
presidentiksi, oli Mannerheimille
tarjottu puolustusvoimien kpmentajan
paikkaa,; Hän oKvaimls; ottamaan sen
vastaan,; mikäli presidentti hyväksyisi
hänen esittämänsä ehdbt;;:Näiden eh-
-tpjen sisältöä — ;häh, esitti ne suo­raan,
piresidentille—; ei ole koskaan
lahsmmin selvitetty, mutta sen ••ai­kaiset
sanomalehdet kertoivat,- että
niihin, olisi kuulunut Siiomen s6t?L-vpimien
hyökkäys P'ietariä .vastaan. Ja
• tapahtumien , myöhempi kehitys t u ­kee
tätä olettamusta. "
Presidentti Stphlberg ilmoitti .Man­nerheimille,
ettei ..hän - voi hyväksyä
. e;htoja, ; Ja . sen: jälkeen . Mannerheim
teki samoin kuin keväällä 1918 —;
'Hyvästi, hyvät hei:rat! Huomenna
.lähden lilkomaille," Häh matkusteli
ihm. Englannissa ja Ranskassa kes­kustellen,
näiden maiden hallitusmies­ten
Ja Lontoossa Ja Pariisissa olevien
.vastavallankumouksellisten ; Johtajien
kanssa; Ja .syksyllä, 1919, jolloin puo-nut
hyökkäyksen Pietaria vastaan.
Mannerheini . kääntyi -jiresidentti
Stohlbergin ptioleen vaatien, että
Subrrii iskisi ratltaisevan iskun bolshe-vikkihallituksen
kukistamiseksi. Avöi-;
messa kirjeessään Stohlbergille hän'
selitti mm.: -;•;•••,;; '•^ • ;' ;• •'•'•.^';'
'"Asiantuntevalla taholla el ku-'
kaän epäile, että henybstovallan
häviö oh nyt vain ajan. kysymys.
Euroopan mielipide on, että Pieta­rin
valloittamista ei pidetä sdo-malais-
venäläisenä; kysymyksenä,
vaan maaijniankysymyksenä . . .
Jos Pietari ValloitetaanV ilman
meidän apuamme, tulee maanime
seisomaan / arvaamattomien vai­keuksien
edessä maamme suhdetta
, sen itäiseen naapuriin vastaisuu­dessa
järjestiettäessä . . . Jos Pie­tarin
edessä nyt taistelevat val­koiset
joukot lyödään, niin kaikki
tekevät meidät siitä yastunnalai-siksi
. , . Sitävastoin me reip­paalla
toiminnalla, aikaansaisim­me
takeita siitä, että äänemme tu-
. lee kualluksi tulevissa kansainväli­sissä
selvityksissä, kohottaisimme
kansamme voimakkaaseen ja kun­nioitettuun
kansainväliseen ase- !
inaan ja hankkisimme itsellemme
nykyajan myötätunnon ja kiitol-
^. •• lisuuden;;-.-
Maamme porvarillinen oikeisto otti
riemulla vastaan tämän Järjettömän
ehdotuksen. .Siitä käytiiii kes-kustielua
julkisuudessa, ja oikeisto
vaati, että tällaiseen hyökkäykseen to­della
ryhdyttäisiin. Maan työväestön
kanta' Oli liiorinollisesti Jyrkän: kiel­teinen,
ja maan presidentti, -joka jo
aikaisemmin oli ilmaissut sen käsityk­sen,,
että Suomen oli pysyteltävä eril­lään
yenäjän sisäisistä asioista, psoit-t:
nyt käytännössä noudattavansa tä­tä
linjaa. Hän osoitti sen n i in ehdot­tomassa
muodossa, ettei edes yaivau-tuhlit
vastaamaan Mannerheimin: so­taiseen
kirjeeseen.
Mutta vaikka Suomen presidentti jä
hallitus .täten. virallisesti ohiaksuiVat
selvän puolueettomuusasenteen "Venä­jän
•vastavallardcumbuksellistenken-räaleiden
Jä rieuvbstovallah väliseen
taisteluun, oli rnäämihe öikeistb itse
asiassa jb' useaa n otteeseen, sekaan­tunut
tähän taisteluun. Jo kesällä
1918 oliivat suomalaiset joukko-osastot
tehneet, sissiretkiä Neuvosto-Karja-ii
Iit
ilM/-'.\
Muutama päivä sitten saadun uutistiedon mukaan ön yhdysval­tain
yältiosihteeri DuUes sanonut, että Syn^mah Rhce ön oikeutettu
vaatimaan puolueettoman; valyontakomissionin karkoittamistä Etelä-
Koreasta. Tämä sellaisenaan antaa aiheita .otaksumalle, että Syng-mn
Rheen takana on eräitä hyvin vaikutusvaltaisia piirejä, joiden hy-
Täksi hän pitää; sotaisia pitheita, uhkailee valvontakoniissionin jäseniä
ja julistaa, että "vapaan maailman" ainoana , pelastuksena on sota
kommunistista maailmanosaa vastaan yleeiisä ja erikoisesti juuri Poh-jois-'
Korean kukistamiseksi:
/ Mutta samalla kertaa kun Syn^jman Rhee tekee ulkomaalaisten^
iaustamiestensä karkeistyötä pauhaten sodan .•.•tarpeellisuudesta' ja
. "välttämättömyydestä", kuullaan myös toinenkin ääni — alimpaan
kattilaan tuomitun Pohjois-Korean pääministeri K im 11 Sungin Etelä-
Korean presidentti Syngman Rheelle lähettämä ehdotus, että yhtei-
: nen; etelä- ja pohjoiskorealainen neuvosto ryhtyisi neuvottelemaan
. Korean jälleenyhdistämisestä.
Samalla kertaa kuultiin K i m Ii Siingin toinenkin ehdotus, että
n i i n Pohjois- kuin EteUi-Köreakin vähentäisivät sotavoimiaan, jotta
Toitaisiin- lie\-entää jännityslilannetta ja käyttää maan miesvoimaa
sodassa tuhotun talouden uudelleen, rakentamiseii h^-yäksi.
•Edelleen K i m II Sung ehdotti, että kutsuttaisiin koolle korkeit­ten
valtiomiesten aasialainen konferenssi, joka pyrkisi aikaansaamaan
rauhan maailman sillä kolkalla.
Kaksi Koreaa, Kaksi johtomiesiä! Ja kaksi vallan vastakkaista
maailmankatsomusta!
aaneen
» f
Italian tiedemiehille vuonna 1950
lähettämässääii tervehdyksessä, lau-
•ui suuri, tutkija. Albert Einstein ato-
.mi- ja muiden ydinaseiden tuhovai-
.cutuksista ja tiedeniiesteh vastuusta',
seuraavat varoitta.vat sanat: •
"Näemme tiedemiehen joutuneen
todella traagillisen kohtalon alaiseksi:
hän, jonka on kasvattanut pyrkimys
valistukseen Ja ulkonaiseen riippu­ma
tomuuteen; ön: itse. melkein y l i -
inhimilliseilä voimallaan takonut he
,isee joilla hänet ulkonaisesti .orjuu­tetaan-
ja. hänen yksilölliheh elarnän-
<ä tuiiotaan. Hänen ^on alistuttava
öiiheri hiljaisuut2en,. Johon poliittisen
vallan haltijat hänet pakottavat. A i ­van
kuin sotilaan hänen on pakko
uhrata oma elämänsä, ja mikä pa­hempi,'
tuhota muiden elämä, vaikka
.hän. pn varma;, siitä, että, sellaiiien
uhraus on hulluutta.
/ L i i a n k i n selvästi hän hakee, että
historian synnyttämä tilanne,; jossa
valtiolla yksinään on mahdollisuus
/hallita poliittista. Ja • taioudellista Ja
siten myös sotilaallista valtaa; on Johr
tava täydelliseen hävitykseen. ; Hän
pii täysiii tietoinen siitä, että ihminen
voidaan nyt pelastaa vain • vaihta­malla
väkivaltamenetelmät kansojen
.vläpuolella blevaan lainkäyttöelimeen. I on välttämätön,; Jos ihmiskunta ha­j
a samalla hän joututi alistumaan, i luaa elää. ^
väistämällömään orjuiiteer, johon y-rämän raaran Välttäminen on
nationalistinen valtio hänet pakottaa, muodostunut kaikkein tärkeimmäksi
musten suhteen? Ihminen; joka pn keämpi on huomautuksenne siitä yaa-sisäisesti
vapaa ja; valpas, voidaan
; tappaa* mutta häntä ei voida orjuut­taa
eikä muuttaa sokeaksi, välikappa-leeksi.
'''••^v •'•'.-
Jos aikäihme tieteen edustaja sai­si
aikaa Ja rohkeutta vakavasti ja
tyynesti harkita.asemaansa;jä tehtä­väänsä
j a toiniisi sitten sen mukaan,
heräisi; toivp, että nyt meitä kaikkia
uhkaava kansainvälinen tilanne voi­taisiin
ratkaista järkevällä ja tyydyt^
tävällä tavalla. ,'.
Emme; voi lakata varoittamasta ali­tuisesti
ja yhä uudestaan; emme voi
helittää ponnistuksiamme saädainaa-ihnan
känsät ja ennenkaikkea halli­tukset
havaitsemaan':sen ennerinäke-mättömä
tuhon; jphka ne varinasti
aiheuttavat, elleivät muuta suhtautu-mistäaii
toisiinsa jä katso tuieväisuu-teen
toisella tavalla.,
Maailmaamme uhkaa kriisi. Jonka
laajuutta' näköjään .eivät pysty ta­juamaan
ne, Joiden vallassa ön tehdä
päätökset parempaan tai pahempaan
suuntaan!; Vapautetun atomin voima
on muuttanut kaiken paitsi meidän
ajattelutapaamme, ja siten olenune
luisumassa yertäansa vailla olevaa k a ­tastrofia
kohden. Uusi ajattelutapa
rasta; Jolla atomiräjäytyskokeilujen
kasautuva vaikutus . uhkaa elämää.
Jos arvelete; meidän ulkomailla yoiVah
tehdä Jotakin toimintanne tukemisekr
si; olen tekevä sen hyvin mielelläni.
Joka tapauksessa olen kanssanne täy­sin
yhtä mieltä; siltä, että kaikkia a i ­kaisemmin
antamiani lausuntoja; oti
käytettävä . . . " ' '
ruuhien aikana bli oikeiston taholta
tämän tästä viitattu Neuvosto-Karja­l
a n ; valtaamiseen Suomen;; tulevan
suurvalta^äseman lijjittajana; Ja ke­väällä
jä kesällä '1919, • jolloin valko-kienraälit;
ja Englannin interventio-joukot,
eri tahoilta hyökkäsivät Neti-yostb-
Venäjää «vastaan, Järjesti, suo­men,
oikeisto jälleen •'yicsitylssotäret-keh';
Karjaläan-Täinähyökkäiys päät­tyi
kuitenkin lyhytaikaisen etenemir
;£en Jälkeen syyskesällä 1919 muserta­viin;
tappioihin ja perääntymiset.
;yirallisesti Suomi ei ollut sotati­lassa
Venäjän kanssa, mutta tosiasialr
linen: tilanne, em. hyökkäykset Ve-häjän
alueelle, lierieeaiheuttanut sen,
että Neuvosto-Venäjän hallitus eh­dotti
syksyllä 1919 Suomelle, rauhan-neuvotteiujen
aloittamista.; Oh mie­lenkiintoista
tbdetta.että yäikka pre­sidentille
ja hallituksen, kantana oli
puuttumattbmuusasenne Venäjän t i ­lanteeseen,;
n i in myös; sillä tfihoUa
cdotettiln ilmeisesti neuvostohailitiik-seh
ja uiftJen Järjestelmän romahdus­ta,
ja^oitiin siksi •haluttomia neuvot­teluihin.
Tätä osoittaa selvästi esim.
silloisen -pääministeri Venrtolan edusr
kimnassa lokakuun 16. päivänä 1919
esittämä, lausunto, että Submi ei tee
raijhäa yenäjäh kanssa muuten kuin
pakkotilanteessa. Ainoastaan sosialis­tit
edustivat tässä vaiheessa sitä kah-
; taa, että rauha oli solmittava mah­dollisimman
pian.
Varsin ;pian. presidentti Stohlberg
ja Verinoian hallituskin tajusivat, et.-
tä näin bli tehtävä; Neuvostovallan
sotajoukot löiyät yalkbkenräaUen
palkka-armeijat yhden toisensa jäl­keen.
Neuvostbhallituksen asema lujit­tui;
päivä päivältä. Keväällä 1920
Suomen hallitus äärimmäisen oi­keiston
kiivaasta vastustuksesta huo­limatta
asetti rauhanneuvottelukun-nän,
joka saman lyuoden Ibkakuussa
solmi .Neuvosto-Venäjän edustajien
kanssa Tarton rauhan — rauhan, joka
myöheminin pn; yleisesti tunnustettu
Suomelle erittäin edulliseksi, mutta
joka. pikeistotaholla silloin ; Ja vielä
.paljon myöhemminkin leimattiin "hä-peäräuhaksi";
koska Venäjän edus­tajat
eivät, suostuneet luovuttamaan
Suomelle Neuvostoi^Karjaläa.; Niistä
monista syistä, joiden pohjalla oikeis-tc
lietsoi, vihaa presidentti Stohlber-.
;gia vastaan, oli:Tarton rauha, kaik­kein
huomattavimpia.
Vähentyneen . . - « ^ . ^ , _ . .
miljoonaan dollariin, verrattuna 1,699 ajattelm, e
.6 miljponaari dollariin edellisenä
vuonna. Nettotulojen ennätysnäärä
saavutettiin 1951, jolloin se oli 2,154.5
miijöonaa dollaria. Sodan, jälkeisten
vuosien (1946-53) keäsimäärä oli 1,611
.6 miljoonaa dollaria.
to vaati; Suomen hallitusta lähiettä-nään
virallisiesti apua; Itä-Karjalaan
ja kehittämään armeijan jä Jsuojelus-kimtien
täisteluvalmiutta edessä ole-vaa
sotaa- varten,
Sodanvaara näytti todella erääs-
58 vaiheessa jo hyvin uhkaavalta.
Neuvosto-Venäjä lähetti" Suomelle
useita tiukkasävyisiä nootteja, joissa
se asetti Suomen hallituksen vastuu­seen
Karjalan rosvoretkestä ja vaati
nopeita toimenpiteitä hyökkäyksen l o ­pettamiseksi.
Neuvostohallitus kutsui
edustajansa pois Suomen Ja Venäjän
välisiä suhteita järjestelevästä seka­komiteasta
ja katkaisi kauppasuhteet.
Entä Suomen hallitus?; Se b l i salli­nut
oikeiston sotaretken valmistelu­jen
tapahtua .täydessä rätrtiassa. Vas-taushooteissaan
neuvbstohallitukselle
sn vakuutti, ettei sillä ollut mitään te­kemistä
asian karissa. Mutta Neuvos­to-
Venäjän noottien ja siellä esitet­tyjen
lausuntojen alkaessa • osoittaa,
että neuvostohallitus ei tyytyisi täl­laiseen
"puolueettomuuteen", suomen
hallituksen täytyi ryhtyä hieman h i l ­litsemään
oikeistopiirien sodankäyn­tiä.
/ Mitään 'kpyiri radikaalisia toi­menpiteitä
ei tosin enää tarvittu, s i l ­lä.-
vaJkpsuomalaiset Joukot olivat'Jp
joutuneet toteamaan, että "Karjalan
kansannousu" ei saanut tKJarjalan
kansaa nousemaan. J a kiiri Neuvosto-
Karjalaan lähetetyt piina-armeijan
Joukko-osastot ^ vuosien 1921—^1922
vaihteessa aloittivat .vastahyökkäyk­sen,
kärkoittivät;ne nopeassa tahdissa
suomalaiset joukot Neuvosto-Venäjäh
alueelta. Suomen hallitus puolestaan
karkpitti,- neuvostphallituksen vaati­muksesta
Suomesta. muutamia " K a r ­jalan
keskushallituksen" jäseniä ja
muita vastavallankumouksen lietsojia
J.; ryhtyi neuvottelemaan Suomen ja
Venäjän suhteiden saattamisesta jäl­leen
normaalille kannalle.
saisin jäätelön, v
sillä. : ./;
- '•' ' * "
Lintu lauloi pui
.mies aterioi. Ku
"Anteeksi, onkohj
Mies särioi: "Ei
$74.72 vii
Neuvöstö-Karjalaah suuntau­tuva
vallbituspolitiikka ei kui-tenkaan
päättynyt tähän; Jo va­jaa
.vuosi rauhanteon jälkeen al­koivat
iiudet prökatiot — Suo­mesta
käsin lietsottu ja rahoitet-
: lu "Karjalan känsannöi^u".Mei-/
dän on viitattava tähän tapahtu­maan
siksi, että se jälleen oli
Suomen "epäyiralUsta" sodan­käyntiä
Neuvosto-Venäjää vas­taan
ja että maaii presidentti ja
hallitus, joko heikkoudesta tai ha­luttomuudesta,
eivät riittävän lu­jin
ottein pyrkineet tätä provo-katiota
estämään.
Suomessa värvättiin. joukkoja ja
hankittiin aseita* Neuvosto-Karjalaan
lähetettäväksi. Suomalaisia upseerei­ta
j a kokonaisia suojeluskuntien jouk­ko-
osastoja kuljetettiin rajalle Suo­men'
Valtionrautateiden kalustoa
käyttäen. Sanomalehdet kirjoittivat
asiasta. Teollisuus- Ja liikemiespiirit
joiden ratkaiseva osuus kaikkiin Kär-
Jalanretkiin pyrkii yleisessä tietoi­suudessa
unohtumaan nuorten upsee­reiden
ja A K S : n kiihkokansallisten
puheiden ja sapelinkalistelun rinnal­la,
antoivat jälleen auliisti rahallista
apua. Helsingissä oleva 'TKarJalan
keskushallitus" pyysi tukea Suomen
hallitukselta. Ja äärimmäinen oikeis-
Mutta älkäämme unohtako
erästä pientä mutta yalaiseva.ä
jälkihäytösiä, joka näyteltiin vä­hän
myöhemmin Turun hovioi-;
kcudessa, Jos joku kuvittelee, että
syytettyinä olivat sotaseikkailun
järjestäjät." niin hän ei tunne
, 1920-luvun tyyliä. Syytetyt olivat
; vasenuriistososialisteja, jotka oli­vat
vaatineet hallituksen toimen-
. piteitä Karjalan retken lopettami­seksi.
Tästä kysymyksestä olivat
'jekä sosialistinen työväenpuolue
että sosialidemokraattinen puplue
antaneet julistuksen, ja asiaa oli
: käsitelty myös eduskunnan väli­kysymyskeskustelussa.
" Sosialisti­sen
työväenpuolueen julistus lei­mattiin
nyt valtiopetoksen valmis­teluksi.
Puoluetoimikunta, Uu-
' denmaan piiritoimikunta ja va-semmistolehtieh;
päätoimittajat
vangittiin, ja myöhemmin jouk- •
ko johtavia henkilöitä asetettiin
syytteeseen ja tuomittiin 3—4 vuo­den
kuritushuoncrangaistnksiih.
Tätä tapahtumaa on .-vaikea käsit­tää
muuksi kuin hallituksen pieneksi
aiitecksipyyntökumarrukseksi ; oikeis­toon
päin. siinä toivossa, että kiihty­neitä
oikeistopiirejä rauhottaisi isiku:
vasemmisto työväenliikettä vastaan.
Tiettävästi ei,/myöskään presidentti
Stohlberg ainakaan julkisuudessa
millääii tavalla paheksiihut-tätä eritr
täin selvää ja räikeää kansalaisten
oikeusturvan loukkaamista.
• . •••••^/ Jatkuu
Viime riiaalisk.
nadan työnantaja
sessa pii kaikkiaai
viikkoansioita kos
koskivat tunti- J^
ainoastaan sellais.
joiden palvelukse:
tai enemmän. ;;
'Näiden, tietojen
Iäisten vilkkoansic
päivän viikolla 1
Windsorissa. Tie
iäisten ansioita
suurkäupunkialuet
riminat viikkoanj
alueella, $74.61. ,;
oli Samia järielj
rines, 73.86 ja 70;:
Alhaisimmat viii
St. Johh'si£|]ä, N(
Quebecin kaupur
$45.12 ja jälkimm
Maakunnittain
•kimääräisst viikko
British CplumbiasE
sa $i63.33 Ja Alber
maan työläisten ke
mainittuna, alkaris
haisin PEIrssa, $4
$49,67. •'.;••-'
Albertan mäakui
nonkaasutyöläisiä
olivat keakirriäär
korkeimmat meta
Kaikki mctallikaiy
räiset ansiot olival
takaivannöissa $69
vannoissa tasan 8
Albertan öljy- Ja :
oli kerrdmääräihen
: Tehtaiden kesk
olivat $63.21 ja rai
Edellisen vuoden
verrattuna ollva
viikkpansipt koko
$1.67 suuremmat k
Hiroshima ha
a-vöimalaitok
; Tokio, _ Hiro.sh
atomipommitettu
saada atomivoimah
Länsi-Japanin £
ilmoitti keskiivikkc
taisi myöntävästi, ji
rakentamaan at
Hiroshimalle. .
Kiinasta löydi
kaivannaisrik]
Kiinan geologit Ii
hyödyllisten , kaiv
esiintymiä. • Sheni
Sintjanin maakunri
kuusi kuukautta kes
teri tutkimustöiden
ty suuria kbksihiilili
.oletetaan olevan hii
nia tonneja.;/ .
fUrumtshin läheltj
kunnasta on löydett
pitbiseri liuskakiveri
kakiveä voidaan lo
sa., ja liuskakiven
hyvin, suuri.;.
on Eeväfi ja Am puku?
Hart alentaa itsensä siinä määrin, että kysymykseksi.
auttaa.jos niin käsketään, suunnat- ; '•' Ratkaisevalla hetkellä - ja minä
tomasti tehostamaan ihmisen täydel­lisen
tuhoamisen välineitä.
odotan tuota vakavaa hetkeä — olen
huutava ääneen kaikella voimalla.
Onko >lictecn edustajan sallittava '• mikä minulla pn jäljellä.",
vetää itsensä, niin syvälle? Onko jo i; Ote Einstciniri kirjeestä' professori
ohi: aika.. jolloin hänen sisäinen va- i Charlcs-Noel Martinille joulukuun 7
pautensa. hänen ajatuksensa ja tut­kimustyönsä
riippumattomuus saattoi
valaista jä kaunistaa ihmisen »lämää?
Eikö hän ole unohtanut oman vas­tuunsa
ja kunniansa vaatimusta s i ­vistystä
vastaan suunnattujen aiko-pnä
1954:
"Tutkimuk.senne atomiytimen nu­meroin
ilmaistavista ominaisuuksista
on erittäin ansiokas ja Kiitä'i teitä
suuresti siitä, että 9lette lähettänyt
sen minulle. Mutta vieläkin tär-
Jo vihreässä nuoruudessamme —
kauan, kauan sitten — saimme sellai­sen;
käsityksen, että Holly\voodih elo­kuvateollisuudelle
"ei ole mikään
mahdotonta". ;
Aivan pienenä nalliaisena tämä
ajatus sai alkunsa siltä kun kaiken
muuri lisäksi Hollywoodin äänettö­missä
filmeissä saatiin korkealta vuo­relta
puhuva mies pysähtymään Ja
siten pelastumaan johonkin tuuhean
puun latvaan huimaavan jyrkän sy-yänteerrreunalla.
:
Tpdellisena ihmeenä pidimme sitä
kun laiturilta järveen hypännyt aasi
saatiin seuraavassa silmänräpäykses­sä
nousemaan, taka jalat edellä vedes­sä
ylös ja takaisin juuri siihen paik­kaan
mistä se alkuperäisen hyppynsä
teki. ;.
Mutta käsityksen Holly^-oodin elo­kuvateollisuuden
; rajattomasta kek­seliäisyydestä
saimme vähän varttu­neempana
poikaJukurana siltä kun
"sarjakuvat" katkesivat erehtymättä
"kaikke:.! jännimmässä kohdassa" —
ettei mitenkään voinut Jättää seuraa­vaa
.osaa ;iäkcmättä. , :
Tätä samaa Voittamattpmuussuun-taa
on jatkunut näihin päivin asti
aina siinä määrin, että lukemattomat
Hollywoodin elokuvat ovat onnistu­neet
Jättämään monelle katsojalle
sellaisenkin kuvan, että toisen maa-ilmansbdan
ratkaisevat taistelut käy­tiin
Tyynellämerellä — ja että koko
toisen, maailmansodan voitti kovan
taistelun ja yli-inhimilllsen ponnis­telun
avulla jokb kpurallinen jänkki-sotilaita
tai sitten vain yksi jänkki,
joka oli jäänyt johonkin pienelle saa­relle
tätä historiallista suurtaistelua
käymään.
•Mutta nousija tie pystyyn Holly-
Avocdissakln!
Uutistledolssa kerrotaan nyt. että
koko Hollywoodista el ole löytynyt h a ­kemallakaan
miestä tai naista, joka
voisi valmistaa "Aatami Ja 'Eeva'' f i l ­min
nimiosissa esiintyville näytteli­jöille
sopivat "puvut".
Vihreästä nuoruudestamme lähtien
bn meidän kovaan kalloomme jäänyt
•koulun penkiltä sellainen käsitys, että
"Aatamin puku" on "Aatamin puku"
ja'että Eevalla ei ollut paratiisissa
. yllään yhtään sen enempää — k u n ­nes
hän lankesi syntiin Ja vietteli
miehensäkin siihen — ja halusi sen
vuoksi saada Jotakin verhoa syntisen
ruhonsa peitoksi.
Mutta näin yksinkertainen el asia
ole ilriieisestikään Hollywoodissa. mis­sä
suunnitellaan, että huomatulla su-kupuoliosalla
aikaisemmin esiintynyt
Veriessa Brown esiintyy nyt Eevana.
Mainittakoon, että filmin tuottaja on
Vanessan aviomies Robert Alan
Franklin, joka pn julkisesti tunnus­tanut,
ettei Holly\voodlsta löydy A a ­tamin
Ja Eevan pukujen suunnitteli­jaa
ja vetoaa nyt koko muuhun maail­maan,
että tällaiset puvut keksittäi­siin.
: •
Todellisessa Aatamin ja. Eevan pu­vussa
eivät nimiosilla esiintyvät näyt­telijät
voi kuulemma esiintyä. Ei sit-
.tenkään, vaikka heillä itsellään el
olisi mitään sitä vastaan. Mutta sen­suuri
on sellainen isäritä, ettei se anna
esiintyä aivan Aatamin ja Eevan pu­vussa
— ja jos sensuuri katkoisi pois
kaikki Aatamin ja Eevan puvussa esi­tetyt
kohdat, niin filmi tulisi luon­nollisesti
silloin mihinkään kelpaa­mattomaksi.
;. Jbs taas ajateltaisiin, että pantai-
.•siin Eevan ylle jokin . alkeellinen
"hurstihame" — tai vaikkapa yain
höyhenistä tehty esiliina, n i in se löisi
korvalle sitä ajatusta, että työtä on
pitänyt tehdä vasta synninteon jäl-keeiv.—
ja..hurstihamet£akaan ei saa­da
kekoon ilman tyi
; Postikortin; kokoi
sopisi Höllywoodihi
mukaan mainosti E
mutta alkuperäisen
kaan Eeva, turvautu
jaan »yntiinlankeer
.E;iäinten/ parkitsi
hoisia; saataisiin s(
Aatamille sopivia y
k i n j c s Eevalle haet
nen eläimen nahka
tiisissa ei tiettäväsi
eläimiä, ei ainakaa
lankeemusta.
Kuten siis näkyy,
linen Ja meistä tu
pukuongelman rätk
sen summan ponn
kioksi:
Meidän oma käsi
sillä mitään an-oa;
että tuottaja -I^ankj
mielessään tämän
kaissut, koska hän
keutumisasiassa 01
säädylliseen' alastom
taen tämä tietenkin i
suurin suostumaan r
Mutta olkoon Ee-ongelman
ratkaisu n
meidän käsityksem
kaikkltietäväisy>'den
gelmien ratkalsuky
saanut lopultakin i
sen. — Känsäkoura.