Vapaus, August 18, 1925

              TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN K I S U N HALLITUN
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
0SLZ3
1 Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 98 — 1925 Federated Pressin jäsen. Tiistaina elokuun 18 p. —Tues., Aug. 18th, 1925 IX V!iosik.~¥ol IX
Atlantic City N J . _ Hiilen-1 p^^^j^ Ammatti-In-kaivajien
virkailijoiden taholta on AXI
tullut tiedoksi, "että United Mine
Workers union nykyinen suunnitel­ma
uhkaavan lakon johdosta . on,
että jos hallitus sekaantuu kovan-hiilen
kaivajien lakkoa sovittele­maan,
niin on silloin, otettava huo­mioon
pehmeänhiilen kaivajien so­pimus,
joka tehtiin Jacksonvillessä.
Tässä tapauksessa on tämä sopimus
uusittava.
Tästä lähtien täytyy 158,000 ko-vanhiilen
ja 500,000 pehmeänhiilen
kaivajan palkkasopimukset käsitel­lä
yhteisenä asiana. Kovanhiilen
kaivajat käsittävät, että heidän u-nionsa
voima riippuu siitä, jos peh­meänhiilen
kaivajien uniodien te­kemät
sopimukset kaivosten omista­jien
kanssa saadaan voimaan.
Tämän molempien alojen ylidis-tymisen
arvallaan tapahtuneen pää­asiallisesti
neuvottelujen katkeami­sen
johdosta, joka tapahtui t.k. 4
p. Silloin vielä unioiden virkailijat
olivat taipuvaisia pitämään molem­mat
alat kokonaan erillään. Myös
voi arvella, että nykyistä tiedotus­ta
käytetään uhkauksena kovanhii­len
kaivajain uniovirkailijoiden ta­holta,
koska selitetään,- että tilan­teen
muuttuminen voi muuttaa u-nion
politiikankin. ^-
Jacksonvillen sopimusta, joka teh­tiin
pehmeänhiilen kaivajien j a kai­vosten
omistajien välillä, on tör­keästi
rikottu. Kaivosmiesten omis­tajat
myöntävät tämän avoimesti
ja selittävät, että heidän on täy­tynyt
se tehdä siksi, että ei-union
kontrollin alaiset kaivokset saavat
paljon halvempaa työvoimaa ja s i ­ten
lyövät heidät kilpailussa. Pa­himmat
sopimuksien rikkojat on n i ­mitetty
j a olivat ne erikoisesti r a -
ler.
United Mine Workers unio va­kuutta,
että puolesta miljoonesta
pehmeänhiilen kaivajasta aiotaan
tällä kertaa tehdä uhreja, että voi­taisiin
heidän kustannuksella vält­tyä
suuresta j a ' vaikuttavasta hiili-lakosta.
Mutta nämä voimat yh­distetään
sellaiseksi, että jos mikä
hyvänsä "kivihiilioikeus" tai muu
hallituksen orgaani selcaantuu ko­vanhiilen
kaivajien lakon lopetta­miseksi,
niin pehmeänhiilen kaiva­jien
asema täytyy myös tulla huo­mioon
otetuksi. Jo nyt ovat hiili-paroonit
alottaneet propageerata
tunnuslauseen puolesta, että "käyt­täkää
pehmeätä hiiltä".
Union virkailijat sjryttävät, että
tähän kriitilliseen tilanteesene ovat
hallitusvirkailijat itse syypäitä. H i i -
lenkaivajien kyselyihin ja kirjeisiin
eivät hallituksen virkailijat, kuten
kauppasihteeri Hoover, ole vastan­neet.
Heillä ei ole oikeutta toi­voa
muuta nykyisestä tilanteesta.
ternatsionale 5-vuotias
Moskova. — Profiternin (Punai­sen
Ammatti-Internationalen) tpk.
on viisivuotispäivänään, 18 p. hei­näkuuta,
antanut julistuksen kaik­kien
maiden työläisille. Julistuk­sessa
huomautetaan niistä voitois­ta,
joita vallankumoukselliset am-mattOiitot
viimeisen 6 vuoden ku­luessa
ovat saavuttaneet ja painos­tetaan
niiden esiinvetämää yhteis-rintamakehotusta.
Luodakseen vakavan pohjan yh­teisrintamalle
kehottaa Profintern
kutsumaan kokoon yhdistettyjä kan­sallisia
edustajakokouksia suhteelli­suuden
pohjalla ja sitten samalla
pohjalla kutsumaan kokoon kan­sainvälisen
yhtenäistyttämiskongres-sin.
Profitern ehdottaa muodosta­maan
periteettisiä elimiä kontrol­loimaan
edustajakokousten kokoon­kutsumista
ja Ilmotta edeltäkäsin,
että se tulee alistumaan enemmis­tön
päätökseen. Jos Amsterdamii>
Intemationalen johtajat fraasien
sijasta todella ajattelisivat työväen­luokan
etuja, niin he olisivat hy­väksyneet
Profiternin ehdotuksen,
sillä vain siten voidaan luoda yh­distynyt
ammatillinen taistelu-inter-natsionale.
,
Paljo on tehty, mutta paljo on
vielä tehtävä. Edessä on jättiläis-työ,
yhdistää kymmenet miljoonat
, proletaarit yhteiskunnallisen vallan-fcumousarmeijan
luomiseksi.
Julistus päättyy sanoilla: "Työ­hön
tovei'it! Kaikki voimat val­lankumouksellisen
ammattiliikkeen
lujittamiseksi! Taisteluun amma­tillisen
yhtenäisyyden j a yhteiskun­nallisen
vallankumouksen puolesta."
Puolan poliisien ja työt­tömien
välillä veri­nen
taistelu
Praag. — Ankaran sens. takia on
vasta nyt saapunut tieto, että Galit-siassa.
Puolassa, sijaitsevassa Lem­bergin
kaupungissa on työttömien
Yhdysvallat suunnitte­lee
ilmavarustelui-den
tehoistamista
Svrampscott, Mass. — Presidentti
Coolidge on antanut julkaistavaksi
lausuntonsa, että hän kannattaa
Yhdysvaltain jättiläisilmalaiva Los
työläisten ja puolalaisten poliisien j Angelesin luovuttamista yksityisten
14 henkilöä surmaantu-tunut
junaonnetto-muudiessa
Rans­kassa
Pariisi. — Torstaina puolenpäivän
aikaan suistui kiskoiltaan Paris-
Boulogne matkustajajuna Amiensis-sa,
lisäten taasen huomattavalla
määrällä viime aikoina aivan joka­päiväisiksi
käyneitten rautatieonnet-tomuukäien
uhriluetteloa. Onnetto­muudessa
sai 14 henkilöä surmansa
ja 80 vaikeasti loukkaantui.
Onnettomuuteen syynä oli se seik­ka,
että veturinkuljettaia ajaa por­halsi
Amiensin asemalle 60 mailin
tuntinopeudella, huolimatta siitä, et­tä
hänen piti pysäyttää juna siihen.
j a sotajoukkojen välillä tapahtunut
verinen taistelu, jossa kaksitoista
työläistä on tapettu ja 18 vakavas­ti
haavoitettu.
Työttömät olivat kokoontuneena
suunnattomaan mielenosotukseen
kaupungin keskustaan osottaakseen
lukumäärällään sitä laajalle levin­nyttä
kurjuutta, mikä Puolassa val­litsee
nykyisen- valkokaartilaishalli-tuksen
aikana.
Sapeleilla aseistetut ratsupoliisit
hyökkäsivät kuitenkin työläisten
kimppuun, koettaen siten estää hei­dän
mielenilmaisunsa. Kahdeksan­toista
työläistä, niiden joukossa j o i ­takin
naisia, joutui poliisien sape­lien'ulottuville,
saaden pahoja haa­voja.
Useat ovat vaarallisesti, jot­kut
, kuolettavasti, haavotluneet.
Samana päivänä kokoontui Lem­bergin
toiseen keskuskohtaan jouk­ko
työttömiä protestikokoukseen,
vaatien Puolan hallitusta lieventä­mään
heidän nälkäänsä ja kurjuut­taan.
Puolalaiset poliisit ja soti­laat
avasivat tulen työttömiä vas­taan,
jolloin kaksitoista työläistä
kaatui kuolleena maahan teurasta­jien
ampuessa yhteislaukauksia rau­hallisia
työläisiä vastaan. Kuollei­den
lisäksi saivat useat muut k i -
väärinkuulan ruumiiseensa.
Varsovassa, Puolan pääkaupungis­sa,
sotajoukot ja poliisit yhdessä
hyökkäsivät työttömien työläisten
mielenosotuksen kimppuun, hajot­taen
sen j a vangriten erään kom­munistisen
valtiopäiväedustajan,
.Prystupan, jota poliisit raakamai­sesti
pieksivät vangritsemisen jäl­keen.
Yksityiskohtaisia tietoja tapahtu­mista
puuttuu siksi, että Puolan
hallitus härjottaa ankaraa sensuu­ria.
Vangittu kommunistiedustaja
johti työttömien mielenosotusta.
Engrlannin kutomatyö-läisten
taistelu
Rautatieläiset neuvot­televat
yhtymisestä
St. Paul, Minn. — Rautatieläis-
, , . , ., . ten järjestöjen yhdistymisen puo-
Ja he eivat ole oikeutettuja _ syyt- j^^^^ toimiva yleismaallin^n komitea
tamaan kaivostyöläisiä, eivätkä kas- gjhteerinsä, Charles O. H . Wan.
vattamaan yleistä mielipidettä tyo- ^^^.^.^^ ^^^^^^ kutsunut Yhdysval-laisia
vastaan. I tain j a Canadan rautatieläisten jär-i
jestöistä ne edistysmieliset ainek-
PORVARIN KÄSITYS NEUVOS­TOMAASTA
Ruotsalaisen työväenvaltuuskun-nan
Venäjän retkeen otti osaa myös
poryariUisen '^Hudiksvalls ^Nyhete-1 "^^'"j^gg^ygtgUaan yhtymiskysymyk-
^ - 1 - - - ^ — - » ' sistä. Tämä konferenssi tulee ole-set,
jotka kannattavat kaikkien rau-tatietyöläisten
järjestöjen yhteen­liittymistä,
lähettämään edustajan­sa
syyskuun 12 j a 13 päivänä pi­dettävään,
neuvotelukokoukseen, jos-
Lontoo. — Melkeinpä ennenkuin
hallitus on saanut tilannetta edes
osapuilleen selvitetyksi hiiliteolli-
Buudessa joutuu se nähtävästi se­kaantumaan
kutomateollisuudessa
syntyneeseen umpikujaan. Yorkshi-ressä
on lähes 20,000 työläistä o l ­lut
lakossa kolme viikkoa työnanta­jien
aikomaa 8.7 prosentin palkan­alennusta
vastaan. Työläisten joh­tajat
ovat kieltääntyneet hyväksy­mästä
minkäänlaisia alennuksia,
mutta kumpikin puoli on kuitenkin
suostunut ottamaan huomioon tut­kinto-
oikeuden tekemät havainnot.
Työnostajat haluaisivat työläiset
hyväksymään edes 5 prosentin a-lennuksen
siksi, sikunnes saadaan
raportti toimitettavista tutkimuksis­ta.
On luultavaa, että hallituksen
on pakko sekaantua riitaan, kuten
kaivostyöläisten ja kaivosten omis­tajien
välisessä riidassakin.
yrittelijäin käytettäväksi kaupalli­seen
tarkotukseen. Presidentti suo­sittelee
kaupallisen ilmaliikenteen
laajentamista Yhdysvalloissa niin
suuressa mitassa, että hallituksella
olisi sodan sattuessa käytettävissään
voimakas ilmalaivasto, selitetään
asiantuntijoitten piireissä. Presi­dentti
lausui, että toinenkin suuri
ilmalaiva, Shenandoach, voitaisi
myös vuokrata jollekin yksityiselle
liikkeelle.
Presidentti Coolidgen puheilla on
käynyt useita ilmalaivayhtiöitten
edustajia, m. m. John Hays HanT-mond
ja Herbert Satterlee, New
Yorkista, j a Fred S. Hardesty. Pre­sidentti
antoi niinikään ymmärtää,
että hän antaisi laivastodeparte-mentille
suostumuks^sa siihen, että
laivastodepartementtl; asettaisi mie­hiään
palvelukseen aiotuille. New
Yorkin, Chicagon, St. Louisin ja
Omahan välisille ilmalinjoille.
Neekerityöläiset vas­taavat
Greenin hyök-käilemisiin
Chicago. — Neekerityöläinen Lo-vett
Fort Whiteman on vastannut
A. F. L : n presidenttfc Greenin teke­miin
hyökkäyksiin j^eekerikongres-sia
vastaan. " WH»t^Aian mainitsee,
että <jreenin tekeralt hyökkäilyt
ovat juuri eräitä ilmaitä siitä, kuin­ka
tarpeellinen tämM kongressi to­dellisuudessa
on. !^
Neekerityöläist^p > -Jarve taistella
itselleen yhdenmul|i|sia- oikeuksia
unioissakin, on ki^&mätön. Jos
presidentti Green ;||\. nykyisen ti«
lanteen kannalla,^ n||i5i^2 vain osoit­taa,
että neekerien" o ^ sitäkin kire*
ämmin taisteltava myös iinioissa,
Whiteman väittää edelleen, että
vain sellainen ihminen, joka ei tun­ne
minkäänlaista halua lieventää
neekerien asemaa, voi sanoa, että
neekerityöläiset eivät olisi kaikkein
pahimman puristuksen alaisina. Ja
sitäkin vain niillä teollisuusaloilla,
joissa heidän suvaitaan työsken­nellä.
rin" taloudenhoitaja A. Karlsson,
ja on hän varsin ylistelevässä ääni­lajissa
kertonut kotimaahan saavut­tuaan
Venäjän oloista. Olosuhtei-maan
toinen laatuaan.
Rautatieläisten keskuudessa toi­mii
16 niin sanottua "standardi-den^
keMtys ylitti rohkeimmatkin Yhdysvalloissa että
odotukset, kohtelu oh verrattain •'
ystävällistä, vapaus "fenäjällä yllät­tävä,
kaikkialla kuumeista työtä,
Canadas^a j a jokaiselle näiden jär­jestöjen
paikallisosastoille on lähe-
- . . . ^; tetty kehoitus lähettää edustajansa
järjestelmän ent. vastustajat «vat 1 ^^^^^^^j^j^^j^^^j^^^ jl^^^t
nyohemmin antaneet sille t » " » " ^ ! ^ j ^ a a t paikaUisjärjestöt molem-tuksen..
«,,Venäjä haluaa rauhaa, j a ; ^ ^ ^ ^ ^^.^^ ^^^^ Umaisseet ha-vam
ne. jotka tahtovat häintä si-^^^^^ edustettuna tämmöisessä
tä, saavat pelätä sen punaista ar­meijaa.
Sanalla sanoen oli Venä­jä
sellainen suurten mahdollisuuk­sien
maa kuiö Amerika ennen, lau­sui
hra Karlsson. • -
MIUOONA RAKENNUSAMMAT-TIEN
TYÖLÄISTÄ UNIOISSA
Washington, D- C. •— American
Federation of Laborin rakennus-ammattien
jaoston presidentti Geor-se
P. Hedrick tiedottaa, että Y h ­dysvalloissa
j a ' 'Cahadassa on nyt
yhteensä miljoona rakennusaloilla
työskentelerää miestä unioissa.
kokouksessa.
Senjälkeen kun ensimäinen täl­lainen
konferenssi pidettiin Chica­gossa
joulukuuUa 1922, on monel-lo
alueeUa pidetty neuvotteluko­kouksia
yhdistymiskysymyksessä.
MONTA LOUKKAANTUNUT TYÖ-
M A A K A H A K A S S A
Mexico City. — Kymmenen työ­läistä
on kuletettn sairaalaan j a 40
vangitta seurauksena tuimasta yh-teenottelusta
lakkontuneiden lasi-työläisten
j a rikkurien välillä täkä­läisellä
lasitehtaalla-
B E L G I A N J A Y H D Y S V A L T A IN
S O T A V E L K A N E U V O T T E L U T
Washington. — Yhdysvaltain ja
Belgian komissionien neuvottelut
Belgian velan' rahastamisesta ovat
väliaikaisesti keskeytyneet. Kuten
tietty saapui Belgian komissioni
Amerikaan muutama päivä sitten.
Belgialaisten taholta esitettiin jon­kinlainen
suunnitelma, jota Ameri­kan
komissioni ei kuitenkaan hy­väksynyt,
vaan sen sijaan on yhdys­valtalaisten
taholta tehty vastaesi-tys.
Kummankaan puolen ehdotuk­sien
sisältöjä ei ole annettu julki­suuteen.
Syyksi neuvottelujen keskeytymi­selle
joksikin ajaksi selitetään bel-bialaisten
edustajien halua saada l i ­sää
ohjeita hallitukseltaan.
TOHT. HOWARD VOI H Y V IN
Peking, Kiina. — Amerikalainen
tohtori Harvey J . Howard, jonka
mantshurialaiset rosvot kaappasivat
van^kseen mellakassa, joka seora-
81 amerikalaisen William Morgan
Fahncrin kuolemaa, elää ja voi
hyvin. Niin on ihnottanut Ameri­kan
konsuli Sokobin, Harbinista.
Bosvojen majapaikka on 25 mailin
päässä matnitasta kaapnngista J a
konsuli on nenvottdossa rosvojen
kanssa Eowardin vapauttamisesta.
Japanin ja Kiinan suh­teet
Tokio,' — Japani tulee ottamaan
kysymyksen Kiinan toimeenpane­mista
boikoteista esille konferensis-sa,
joka tullaan lähitulevaisuudessa
pitämään Kiinan kutsusta, j a jossa
keskustellaan tullien korottamis-mahdoUisuuksista.
Konferenssissa
tulee Japani esittämään vaatimuk­sen,
että Kiina ei saisi sekaantua
"häiritsemään" kauppaa, kuten
esim. ryhtymällä boikoteeraamaan
Japania ja Suurbritanniaa.
Tämä. on yksi niistä päätöksistä,
joita kabinetti teki laatiessaan f i ­nanssipolitiikkansa;
Kiinan tulli-konferenssissa
tulee Japani suureksi
osaksi noudattamaan tätä politiik­kaa.
Japani tulee vaatimaan yhtenä
suurimpana Kiinan velkojana, kii
naa suorittamaan säännöllisesti mak­sunsa,
jotka jo kauan aikaa sitten
olisivat langenneet maksettaviksi ja
jotka nousevat yli 300,000,000 je­nin
($150,000,000). Toinen vaati­mus,
mikä tullaan esittämään Kii­nalle
on se, että osa tullituloista
joita saadaan tullimaksujen koro­tuksen
kautta, tullaan sijoittamaan
japanilaiseen Yokohaman pankkiin,
i
Japanilaisten esittäessä ylläolevat
vaatimuksensa, arvelevat amerika-laiset,
että tullikonferenssi ei tule
menestykselliseksi. Amerikaa ei
lainkaan m i e l l j ^ se, etteikö japani­laisia
j a englantilaisia tuotteita saa­taisi
Kiinassa boikotcerata, silla sen
kautta tarjoutuisi amerikalaisille
tuotteille uusia markkina-alueita.
Tämän takia on luultavaa, että
Amerika ei tule taipumaan Japanin
vaatimuksiin.
Vaatimus velkojen takaisinnoak-susta
on myös vakava probleemi,
Japanin politiikkana on Kiinan hei­kentäminen
j a siihen tähtäävät sen
vaatimukset, Amerikan politiikka­na
on J e a n i n j a Englannin'syr-jäytäminen
ja siitä johtoa eeh
"ystävyys" Bäinan kanssa.
Kommunistisuus ei ole
rikollisuutta, väit­tää
kenraali
Chicago. — Federated Pressin
haastattelijalle,on kenraalimaj. Wm.
S. Graves selittänyt, että jäsenyys
Workerspuolueessa tai muissa työ­tätekevän
luokan järjestöissä ei ole
mikään syy erottaa sotilasta armei­jasta.
Jos nuorukainen Joseph
Plotkin, chicagolainen Nuorten työ­läisten
liiton jäsen on erotettu kan­salaisten
sotilasharjoitusleirilta jä­senyytensä
takia, niin sotilasviran­omaiset
ovat menneet valtuuksiensa
ylitse.
Armeija työULiaista kokoonpantu
" N o i n 90 prosenttia Amerikan so­tilasvirkailijoista,
jotka tänä päivä­nä
ovat toimessa, ovat työväenluo­kan
jäseniä", lausui kenraali. " A r ­meijalla
ei ole mitään oikeutta ero­tella
työläisiä tai työläisten puoluei­den
jäseniä, jotka kuuluvat armei­joihin.
Minä voin myös ilmoittaa,
että Plotkin on kirjeellisesti ilmoit­tanut
minulle eroamisestaan."
'Graves oli edelleen sympaatinen
Venäjän kanssa. Hän lausui, että
Siperiassa piti amerikalaisen armei­jan
toimia vain tarkoituksella suo­jella
liittolaisten omaisuuksia sak­salaisten
valtauksilta. Armeijan
tarkoituksena ei ollut bolahevikeja
vastaan tapella.
Haastatellessa armeijapäöllUckö
Robt. Wiliciä oli hän pääasiallisesti
samaa mieltä kuin Graveskin. Hän
väitti Plotkinilla olevan tilaisuuden
vetoomuksen tekoon erottamisensa
johdosta.
im
Ranska lupaa maksaa
sotavelkojaan Britan­nialle
kykynsä
mukaan
Pariisi. — Ranskan hallituksen t a ­holta
seurataan huolellisesti Was-hingtonissa
koolla olevaa Yhdysval­tain
j a Belgian välistä, sotavelkain
takaisin maksamista käsittelevää ko­kousta.
Ulkomaavirastoon lähettää
Washingtonissa oleva Ranskan lä­hettiläs
tarkan selostuksen sanotun
kokouksen edesottamiBi.sta.
Ranskan j a Suurbritanninn tiede­tään
päässeen yksimielisyyteen sii
tä, että Ranskan vuotuiset maksu­erät
Britannialle tullaan määrittele­mään
Ranskan maksukyvyn, eikä
sen velan suuruuden mukaan.
(Ranska on suunnitellut maksa­vansa
Britannialle vuosittain seit­semän
tai kahdeksan miljoonaa
puntaa, joista ainakin kolme ta!
neljä erää maksettaisiin kullassa,
Britannia, on pyytänyt Ranskan suo­rittamaan
viisitoista miljoonaa pun­taa
vuodessa.
Neljä vuotta vankeutta
kaivojen veden myr-kyttämisestä
Edmonton, Alta, — Mrs, Theresa
Podhaniuk havaitiin perjantaina
tuomari Taylorin oikeudessa syylli­seksi
kahteen syytökseen kaivojen
veden myrskyttämisestä Angle L a ­ken
ympäristöllä ja tuomittiin nel­jäksi
vuodeksi Prince Albertan k u ­ritushuoneeseen.
Cranbrookin lakon jäl­kimaininkeja
Vancouver. — Liittohallituksen
työviraston vuotuisessa raportissa
sivulla 173 kerrotaan, että viime
vuonna tapahtuneen, paljo huomio­ta
herättäneen Cranbrookin lakon
yhteydessä on I . W. W.-järjestö vas­taanottanut
2,450 dollarin rahaerän
Mountain Lumberman Association
nimiseltä tul^kiparoonien yhdistyk­seltä.
Kuten muistettance, lakkoutuivat
Cranbrookin alueen metsätyöläiset
sietämättömuin olosuhteitten j a pit­kän
työpäivän vuoksi tammikuussa
1924. Lakkolaisten enemmistön sa­nottiin
olevan I. W. W:n jäseniä,
mainittu järjestö johtaen lakkoa.
Kun lakkovahtien tehoisan toimin­nan
tähden tukkiparoonit «Ivät on
nistuneet saamaan rifckurelta käm­pille,
hankkivat he iI..W. W:n johto-miehiä
j a jäseniä vastaan cstetuo-mion,
ehkäisten heidät lakkovahti-misesta.
Viisi päivää estetuomion
hankkimisen jälkeen päätettiin pa­lata
työhön j a "siirtää lakko työ-maalle."
Siihenpä so sitten lakko
loppuikin, mikäli miehet ovat ky­seessä,
sillä metsäparoonit pitivät
hyvän huolen siitä, että työtä teh­dessä
ei laiskoteltu.
Mutta vaikka lokko täten loppui­kin
metsissä työskenteleviin miehiin,
somaton kuin. niihinkin nöhdon, jot­ka
lakkotalstelun tähden o l i asetettu
mustalle listalle, niin 1. W. W.-jär-jestöön
nähden lakko oi vielä ollut
loppunut. iSlllä oli vielä rautoja
ahjossa./
Kolmea kuukautta myöhemmin,
kesäkuun 24 päivänä, jolloin este-tuomion
pätevyyden piti tulla oi­keuden
ratkaistavaksi, ci Mountain
Lumberman Association laskenut­kaan
juttua oikeuteen, vaan maksoi
I. W. W:llo 2,450 dollaria sovinto-rahaa.
Kun estetuomio koski kaik­kiaan
7 eri tukkiyhtiötä, joutui, k u ­kin
niistä maksamaan ainoastaan
mitättömän 350 dollarlo.
Miksi unio suostui moiseen m i ­tättömään
"kätten voiteeseen" pääs­tääkseen
tukkoparoonit jutusta
eroon melko helpolla, on sellainen
salaisuus, johon tavallinen Järjesty­nyt
työläinen löytää ainoostoan yh­den
vastauksen. Mutta vielä sala-poräisempää
on se, kuka hyötyi
tuosta kätten voitelusta. Eivät a i ­nakaan
lakkovartiointia toi;mitta-neet
miehet, j a paikalliset I. W.
W:n jäRcnet eivät ole tietävinään
mitään koko voitelusta.
Vancouverissa Rljaitsevan <I, W,
W;n paikallisosaston toiminta työ­väenluokan
hyväksi rajottuu siihen,
että se kalkilla keinoin koettaa ha­jottaa
ja saattaa huonoon valoon
toisia työläisten järjestöjä. Nähtä­västi
joku saa sellaisesta hyvän
palkkion.
Kun Cranbrookin lakko alkoi, lä­hetti
täkäläinen .1. W. W:n osasto
J , A. MacDonaldin sitä johtamaan;
JosHa toihiessa hän olikin koko l a ­kon
ajan.
Matteottin murhaajia
vapautettu
Rooma, — Useita sosialistiedus-taja
Gaicomo Matteottin murhasta
syytteeseen asetettuja tullaan va­pauttamaan
"yleisen" amnestian
perusteella, tiedottaa Giarnale d'Ita-lia.
Syytettyjen puolustaja väittää,
että kenraali Cesare Rossi, enti­nen
fascistinen sanomalehtitoimis-ton
johtaja ja Filippo Filipelli, Cor­riere
Italinon fascistipuolueen yleis­sihteeri,
vaikkakin olisivat syyllisiä
yllytykseen Matteottin murhaami­seksi,
eivät kuitenkaan ole otta­neet
osaa varsinaiseen murhaan.
Täten joudutaan "amnestian"
perusteella vapauttamaan miehet,
jotka ovat syyllisiä yhteen raaka-maisimpaan
poliittiseen murhaan
mitä historiassa tunnetaan.
SUURI ICANICURILAKKO
SLEESIASSA
Breslausta ilmotetaan heinäk. 20
pnä, että maakunnan kuotomatyo-läiset
ovat olleet jo viikon palkka­taistelussa,
mihin ottaa osaa 60,000
työläistä. Työnantajat uhkaavat
sululla kaikkia työläisiä, ellei sopi­masta
tehdä sitä ennen.
Paljon metsää tuhoutu­nut
Quebecin maa­kunnassa
Quebec, — Asianomaiselta tahol­ta
julkastujen tilastojen mukaan
Quebecin maakunnassa tuhotut vii­me
vuoden aikana metsää kaikkiaan
203,263 eekkeriä. Markkinoille kel­paavaa
on tästä määrästä ollut 67,-
707 eekkeriä.
Hiililaiva uponnut, 11
henkilöä kadok­sissa
Breflt, Ranska, — Yksitoista rans­kalaisella,
Cardiffista, Wale8i8ta,
tänne matkalla olleella hiililaivalla
olleista henkilöistä on kadoksissa,
sen uppoamisen seurauksena. Yksi­tyiskohtaisia
tietoja tapahtumasta
ei ole saatu.
I S A K IN K I R K K O MUUTETTANEE
MUSEOKSI —
Riika. — Mikäli Pravdassa ker­rotaan,
muutetaan Isakin tuomio­kirkko
museoksi, jos kommunisti­sen
yliopiston suositukset otetaan
huomioon.
Oikeauskoinen kirkko ei ole k y ­kenevä
pitämään tuomiokirkkoa
kannossa, Joten saosit^täan, öttä
kirkko olisi sopivin maattaa mu­seoksi,
että sen kuuluisat rikkau­det
voitaisiin kunnollisesti säilyttää.' tySiäisiUe.
'Shanghai. —Japanilain<ai konsuli
S. Yada, joka on - toiminut japani­laisten
puuvillatehtaiden puolesta,
Ja Kiinan ulkoasiain komissioneri
Hsujuan ovat ilmottaneot päässeen­sä
sopimukseen lakon lopettamises­ta
Japanilaisten omistamissa puu­villatehtaissa
Shanghaissa. Sopimus
on seuraus kaksi viikkoa kestäneis­tä
neuvotteluista.
Sopimuksen mukaan noin 50,000
lakkolaista tulee palaamaan työhön.
Tällä nähtävästi tulee olemaan suuri
vaikutus toisiin lakkolaisiin.
Syy lakon lopettamiseen on pää-aslasäa
siinä, että lakkolaiset eivät
ole saaneet riittävästi lakkoavustus-ta.
mikä ei ole ihniekään, sillä var­sinkin
Japanilaisten tehtaiden työ­läiset
ovat olleet lakossa monta kuu­kautta
Ja yleislakkokin on &estänyt
kolmatta kuukautta.
Lakkolaioet voittavat vfiatiraukeeasa
iSopimuksen mukaan japanilaiset
tehtaiden omistajat suostuvat mak­samaan
'^lO.OOO korvausta Naigat
Wata Kaisha tehtaalla tapetusta
kiinalaisesta työläisestä, mikä johti
toukok. 80 p. tapahtunoesoon mie­lenosotukseen
ja oppilosten hihtaa-miseen,
tunnustamaon puuvillatyo-
Iäisten unIon — ehdolla että Pe­kingin
hollitus vahvistaa «työlait —
j a kohottaa palkkoja siinä tapauk­sessa
ettU elinkustannukset ikohoa-vat.
Sopimus kieltää Japanilaisten
tehtaiden Johtajien kantamasta am­puma-
aseita paitsi epänormaalisina
oikolna.
Pekinglesa Uttsataan Enslaaala
lähotyatöä
Peking. — Pekingin ylioppilasten
union toimesta erikoisen (tarkasti
koetetaan valvoa että englantilai­sen
lähetystön ulkomaalainen henki- ;
lökunta ei saisii ruokaa. Jotkut k i i ­nalaiset
luopiokokit käyvät ostamas­sa
ruokaa, heidän, mukanaan ollen
englantilaisia merisotilaita, että op­pilaat
oivUt heidän 'kimppuunsa
hyökkäisi, Kaupploat ovat olevan
tilanteen takia kohottaneet hinto­jaan.
Englannin lähetystöstä koe­tetaan
ilmottaa, ettö oppilasten boi­kotti
ei suuria merkitse, koska lähe­tystö
kykenee toisten kansallisuuk­sien
kautta j a hotelleista ostamaan
ruokatavarolto.
Lakkoon menneet englantilaiset
lähetystön kiinalaiset työläiset i l -
mottavat palaavansa takaisin vasta
sitten kun Shanghain kriisi on tyy­dyttävästi
ratkaistu.
Liike on vireillä ettll englantilais­ten
pankkien, liikkeiden j a englan­tilaisten
perheiden työläisetkin me­nisivät
lakkoon.
Laitkolaitla taas lahdattu
TIentsin, — Kohdekaan henkilöä
kuoli jo noin viisikymmentä haavot-tui
keskiviikkono, kun aseistetut
vartijat (?) ampuivat väkijoukkoon,
nUkä oli kokoontunut sille paikalle,
missä edellisenä päivänä oli lakko-mcllakoita.
Viranomaiset ilmottaessaan kuol­leiden
j a haovottuncideh luvun, sa­malla
ilmottivat, että 37« henkilöä
vangittiin ja että myös poliiseja
haavottul.
Luullaan että myös useita henkiT
löita hukkui hyppiessään Kaiho jo­keen
pelastuakseen poliisin kuulilta.
ShanshaiMo. on tapahtunut eateoUi-
(iS lakkomellaboita
•
Shanghai, ~ Kolmesataa palkko­j
a saamatonta satamatyöläistä, k u ­lia,
hyökkäsi ruokatavarakauppoihin
kiinalaisessa kaupungin osassa, rik­koi
ohikulkevien katuvaunujcn ikku­noita
j a huonekalut kiinalaisen me-rimiesunion
päämajassa lähellä rans^
kalaisen konsessionin rajaa. Kiina^
lainen poliisi oli pakotettu (?) am­pumaan
mellakoitsijain päitten y l i ,
hajottaen joukon, mikä pakeni rans­kalaiselle
konsessionialueelle siksi
kunnes ranskalainen poliisi ajoi jou­kon
sieltäkin pois.
Muita lakkolaisten Joukkoja hyök­käsi
satamaan, pelotellen työläisiä
(skääppejä) j a tyhjentäen kauppo­j
a .
Nämä mellakat tulkitaan todistuk­siksi
että lakkolaisille e i kyetä saa^
maan riittävää lakkoavustusta. Jän­nittyneen
tilanteen takia kiinalai­nen
kauppakamari on kieltänyt 37
työväenjärjestön koköontttiaasta p a i - J
koissaan asutuksella- kei^nisteieznas-''
t a yleisestä työväen Uniosta. Kiina­lainen
kauppakamari on saalsanut
13,000 omasta kassastaan Gataioa-tv,;
•m
#
''M
i i
mi
I. ..r
il #
1}
tl Hr " -<r
rl? ^^^^fh;
di
'•«•Pii