1959-06-23-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Telephonefi: Bus..OMlce OS. 4-4264; Editoiriäl^O|ficerOS:4^65:i»l^ E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing äddre^: Box 60,; Sudbury,' Ontario. TKBDshedv Növ. 6/ 1917. Äuthbrlzed äs" secbnd class naäU by the Post jlish£d*?thriceB;weeU^ .Rul)li5hliig Company Ltd.„iat 100-102 J ^ S t . W.; Sudbuify, OntJ, Canada.- tAdvertislnK^i«tesluik)^ appUcation;^ Canadassa: ^ < 1 vk. 8.00l6':kk. 4.25' ThdysvaUoissa: Ivk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: , 1 vk. 9.50 6, kk. 5.25 Vanhojen pferinteiden • mukaisesti Vapaus ilmestyy tänään. tvaatimattc>massajuhla-astiösa?GäJ^^ vän" — (Canadan päivän kunröakM; ' ' -Vi... .r. r.Ja ikmiitämäni kansallisen j ^ - 26 x>äivänä suomitetaan'ttij^ös'•St/'Eshvr^hcen S3rvähivesitien vi;^juhlallinen vihkimi^^ mihin juhliin kansalaisemme tuler i vat kaikessa sydämessään: osallistumaan Sarniassa^ St. Ca-tharinesissa. Windsorissa; Torontossa. Soossa. Montrealissa Nipigonissa, Port Arthurissa ja Fort Williamissa niin tämä juhlanumeromme on samalla kunnianosoitus tälle histori-alUselle tapaukselle, jota voidaan syystä kyllä verrata läpi maan kulkevan rautatieverkostomme rakentamisen merkitykseen. Yli kaksikymmentä vuotta ovat Canadan edistykselliset voimat ja erikoisesti tämän maan työväenliikkeen eri haarat, vaatineet tämän syvän vesitien rakentamista. Canadan = ta vaUi^la; kansalla on siis .pai jop suurempi osuus ja ansio tämäft'syvän'vfesitiert i-kkehtamiäessa niitä yleisesti on Vielä tähän mennessä myönnetty. Nähtäväksi jää, tuleeko tämäfepäkohtavkorjatuksi Jiy^t vietettävien virallisten vihkiäisten yhteydessä. .Jokatapauksessa on selvää,"^ eifctä Canadan työläisillä, farmareilla ja muilla'pikkueläjillä ei ole mitään syytä jättäytyä pois tämän historiallisen merkkitapauksen huomioimisesta, sillä St. Lawrencen vesitie tuli rakennettavaksi kansan toivomuksesta, vaikkei kokonaan kansan haluamalla tavalla, ja, ennenkaikkea tavallis(ten ihmisten ruumiillisen ja henkisen työn avulla. St. Lawrencen vesitien rakentaminen^auttaa Canadan taloudellista kehitystä edessä olevaa suuruuttaan kohti ja sellaisenaan se edustaa lämpimästi tervehdittävää kansallista edistysaskelta, mikä innoittaa ja rohkaisee meitä kaikkia yhteisesti ja yksityisesti. Meil-jfijn siis täysi oikeus ja syy ilmaista juhlamieltä St. Lawrencen* syvän vesitien rakentamisen johdosta. CANADAN 92. SYNTYMÄPÄIVÄ Viikon kuluttua, eli heinäkuun 1 päivänä, viettää Canada 92. syntymäpäiväänsä. Tämän histor^i,aHisen — itsenäi-sj^ päivän — viettoon kuuluu kansalaisjuhlien järjestäminen sekä julkisten ja yksityisten paikkojen liputus jneisTäT..:: Äift p^ivä jpn^in^.lakhrpjm^i^^^ ju^^päivä, mil- Toin liikkeet'ja'työpaikai ovat suljettuna! ' )J?.92'. vuotta/sittaii,m'hfeiBäklilinlA pnä a867 astui Canadassa voimaan vähän aikaisemmin Britannian parlamentissa,, tos^n. Canadan ^kansan .vaAt^mjiksesta l^jjväksytty British I^^tti' • AiÄbH(li m !&NA<'i^(o^la- riimelläi Canadan perustuslaki yleisemmin tunnetaan. Tätä päivää edeltänyt his-tpria oli Canadassa suurta kuohunnan, jopa vallankumouk-tohöjiakotnen^ o^ vastaa:^j CJanada^olji-siHoin, " ^ äm tomkaVii-aston 'paklcopaiÖassa''ja^ ilman 'minkäanläis sellistäkin .aikaa,_yUQnnaJ 85?, "n^^^ Lyon Macken-zien ja Louis Joseph Papineaun johdolla porvarillisdemo-kraattinen vallankumousliike maassa silloin vallinnutta siir- 'emämaan" siir- 'minkäänläista sananvaltaa oman maansa asioiden hoidosta. Näinä levottomina aikoina lähetettiin Canadasta sadot-tain anomuksia, pyyntöjä ja valtuuskuntia Lontooseen, mutta j:un mistään ei saatu apua, kun "emämaa" kieltäytyi itsepintaisesti suostumasta Canadan kansan vaatimaan "vastuunalaiseen" hallitusmuotoon Canadassa, niin tilanne kärjistyi yllämainittuun kapinaan. Tämä porvarillisdemokraattinen kapina epäonnistui aseellisesti kokonaan. Mutta Mackenzien, Papineaun ja mui-derf demokraattinen itsenäisyysajatus jäi kuitenkin eloon ja selviytyi, lopulta voittajana. Canadan itsenäistymistä ja demokratisoitumista auttoi siinä tilanteessa paljon rajan eteläpuolelta uhannut hyök- ,Häys- ja valtausvaara. Lontoossa oivallettiin vuosien 1837-38 tapahtumien jälkeen, että Canadan asukkaat eivät tule tyytymään silloisen "perheyhtymän", eli harvainvallan hallitus^ komentoon. Ser^ .lisäksi nähtiin se vaara, että jos Canadan eri osia ei yhdistetä demokraattisen hallitusjärjestelmän puitteissa, niin koko Canadan länsi ja ehkä muitakin osia Canadasta voidaan sitoa Yhdysvaltain alueisiin. Nämä seikat kiirehtivät sekä Canadan maan läpi länsirannikolle kulkevan rautatien rakentamista että demokraat- : tisen hallitusjäcjestelmän alullepanoa .'Canadassa; Mutta huolimatta siitä,jnitkä seikat ja vaikutteet auttoivat siinä vaiheessa canadalaisia, tosiasiana kuitenkin pysyy, että Canada saavutti tällöin senaikaisen suurimman ihanteensa — "vastuunalaisen hallitusmuodon" poliittisesti ja rautatieverkoston avulla laajan maan yhdistämisen mitä •ilman ei. mistään liittovaltion peFustamisesta olisi voinut olla puhettakaan. IVaikka BNA-jätti maan itsemääräämisoikeuden kannalta- Siinä vaiheessa vielä'paljon toivomisen varaa, niin tosiasia kuitenkin on, että se edustaa demokraattisen hallitusjärjestelmän voittoa siirtomaakomennon harvainvallasta. Sellaisenaan BNA-lain vohnaanastuminen edustaa tärkeätä ja kauaskantoista,edistysask^ta.,lCQke;nus on, myös osoittanut, "että vajavaisuudet, mitä-BNA-laki jätti jnaan itsemääräämisoikeuden suhteen, on sittemmin saatu korjatuksi täydellisesti. Canada on ainakin vuodesta 1926 alkaen ollut täysin itsenäinen maa.'Valitetrava ,tosiasia on että toisen maailmansodan jälkeen ^ Canada on jo menettänytkin suuressa määrässä saavuttamaansa taloudellista, poliittista ja kulttuurista itsenäisyyttään — ei entiselle emämaalleen Britannialle, vaan kaikkialle laajenemaan pyrkivälle Yhdysvaltain imperialisniille. Mikäli siis nykyoloissa puhutaan Canadan itsenäisyyden suojelemisesta ja "palauttamisesta"," niin silloin ei tarkoiteta Britanniaa, vaan-Yhdysvaltoja., * * * ' . CANADA EI OLE VIELÄ "VALMIS" Viettäessämme sopivalla tavalla juhlien Canadan päivää, me 'kunnioitamme, ei vain "liittovaltion isien" nimellä yleisesti tunnettuja ^politiikkoja ja valtiomiehiä, kuten sir John A. MacDonaldia ja muita, vaan myös tavallisia cana-da^ isia, farniareita,, työläisiä, turljisten pyytäjiä, kalastajia ja pikkuliikemlehiä, jotka vaivojaan säästämättä > osallistui-. ^ vat pitkäaikaiseen taisteluun ja toimintaan "vastuunalaisen [hallitusjärjestelmän" saavuttamiseksi. Me emme kohdal- Kirj. Leslie Morris Kesällä vuonna 1867 kun John : A. Macdonald oli^W^ neuvottelemassia British Noiih A' merica-Iain (Canadaan perustus-lain)' : det^jej^ :v;;iii0nia^^ Sobon kaupunginosassa, [Karl Marx taikisti Pääoma teoksensa ensimmäisen osan latouksen vii- , meisiä vedoksia. . v Maamme syntyi .kansallisena valtiona heinäkuun 1 päivänä v. 1867 Lonioossa. Elokuun 16. päivänä y; 1867 keUo 2 aamulla Mahc kirjoitti Englesille: "Niin tämä nidos on valinis.'L_ Täten nuorimman kapitalistisen ^maan-synty tapahtui samanaikaisesti ^sen tieteen esiintymisen kanssa, jonka tarkoituksena on aikaansaada sosialismi kapitalismin tUalle. Canada syntyi yhtenäisenä valtiona Amerikan sisällissodan päätyt tyä. jolloin teollistettu PohjoisYh-dysvallat, joka voitti sotansa orja^ työvoimaa käyttävää etelää vastaan alkoi vaikutusvaltansa laajentamisen, jota yritetään "vieläkin jatkaa. Silloin oli olemassa todellinen ja varsin vakava vaara Canadan liittämisestä osaksi Yhdysvalloista. Toukokuun 22 päivänä v. 1867, sen jälkeen kun sir John A. Mac-donald ja hänen seuralaisensa olivat tehneet kaikkensa asian hyväksi, kuningatar Victoria antoi julistuk. sensa, jossa sanottiin: "Heinäkuun 1 päivänä v. 1867 ja sen jälkeen Canadan maakunnat Nova Scolia ja New Brunswick tulevat muodostamaan yhden dominion Canada nimisenä." Jos toivottiin Canadan menestyvän, niin silloin oli tarpeellista yhdistää erilliset maakunnat yhteisen kotimaisen markkinan muodostamiseksi sen pienelle teollisuudelle. Ensin oli liitettävä yliteen itäiset maakunnat (vaikka ei kaikkia niitä) ja sitten länsimaiset yhdeksi yhdistyneeksi Canadan valtioksi. Tämä oli John A. Macdonaldin ,4Dsuus Canadan kehittämiseksi ja vaikka mitä voisimme sanoakin hä nen jokapäiväisistä kannanotoistaan niin on tunnustettava, että hänen päättäväisyytensä ja peräänantamattomuutensa englantilaisen ja ranskalaisen Canadan yhdistämiseksi oli rohkea ja edistysmielinen te ko. Näin jälestä asiaa tarkistaessa voidaan sanoa, että ellei liittovaltion muodostamista Britannian Pohjois- American mantereella sijaitsevista siirtomaista olisi tapahtunut, niin tamme halua mitenkään kieltää silloisten valtiomiesten myönteistä osuutta historian kehityksessä, mutta ehdoton tosiasia kuitenkin on, että ratkaisevaa osaa siinä taistelussa vei Canadan kansa. Ilman itsemääräämisoikeuteen pyrkinyttä kansaa olisivat paremmat-km valtiomiehet olleet silloin yhtä voimattomia kuin ovat kenraalit, ilman armeijaa. Toisaalta on muistettava, että taistelu vauraamman, ja onnellisemman Canadan puolesta ei ole suinkaan päättynyt. Päinvastoin . on korostettava, että canadalaiset eivät ole koskaan vaatineet "vastuunalaista hallitusmuotoa" vain muodon vuoksi, vaan siksi, että: sen puitteissa voidaan kehitystä viedä yhä eteenpäin. Tässä suhteessa on: meillä nytkin suuria pulmia, vaikeuksia ja ongelmia ratkaistavissa. Virheellisen ulkopolitiikan ansiosta maamme on menettänyt aivan- luvattoman paljon poliit^ tista, taloudellista, sotilaallista ja kulttuurista sananvaltaa o-massa maassaan. Yhdysvaltain painostus näiltä ^tiimoilta on; nyt ainakin yhtä suuri, mitä se oli 92 vuotta sitten vissien aluekysymysten vkohdalta: Ja niin paljon kuin porvarillisdeii makraattinen hallitusjärjestelmä onkinivmaammei-teollisuut-- ta ja taloutta yleen.sä edistänyt, se on kuitenkin osoittautunut' kykenemättömäksi talouspulien, toistuvien tj^öttö-myyskausien ja yleensä taloudellisen turvattomuustunteen poistamisessa. Kaikki tämä osoittaa, että paljon on vielä tehtävä ennenkuin Canadassa saavutetaan yleinen hyvinvointi ja maastamme tulee yleisistä elinhuo-lista vapautunut suurmaa, jota liittovaltion luojat uneksuivat. Sitä työtä on siis edelleen jatkettava, tosin erilaisissa olosuhteissa ja erilaisten olosuhteiden vallitessa, mutta kuitenkin jatkettava. , Liittovaltion .muodostamisen ;ai^ kana koko Canadassa vasud noin koi me: ja puoli imljoonaa.ihmistä! Neljä viideoisaa heistä asui maalla. Teollisuus oli vielä lasten kengissä, i ' , Miitta ei kuIiMt" pitkästikääri iai-' kaa liittovaitioö muodostamisen j kÄn' Kun^^tiä alkbir*; VuonhäglOT , palveluksessa^ p i i " T^ päääsiällisesii pienissä veretaissä.' Vuoteen IDMiriehn oli kasvainiut 1290,opO:eeh. i ^ ^ ^ suustyöväestP oli kasvanut 7 keirtat sesti 5ien ajan kuluiessa. • • Mutta teollisuustuotteiden tiiotah' -to oli samana aikana lisääntynyt arvoltaan 88 kertaisesti — $222 miljoonasta $19,469 rhiljoonaan.'^ ; T.i ittovaltion muodostamisen ai-kana Canadassa oli tuhansia pieniä kapitalisteja. Nykyään on olemassa vain kourallinen suuria monopoleja, jotka lisäksi ovat vielä Yhdysvaltain pääoman kontrollissa. Kuten Marx sanoi: "Yksi kapitalisti tappaa useita." Vuonna 1955 yksi työläinen tuotti kaksitoista ja puoli kertaa niin paljon kuin v. 1871, jolloin teolli-suustyöläisten keskimääräinen vuosipalkka oli kurja $218. V. 1955 se oli $3,265, noin $63 viikossa eli 15 kertaa suurempi tuottaessaan 12 \h kertaa eneinmän kuin v. 1871 työläinen. {f^-Liiito^^ luneen 92 vuoden ailcana ahsoluutti-s «itftyöläisten fyysilliset" elinehdot ovat parantuneetj mutta: kun'verra^ ^taanheidän: saamaaosuutta siihen ' n i M ? | i ^ Ä i | s i p^ ovatb vain vähän paremmassa ase^ 'ma<i«ä kilin''hi>''nlivaKv. 1871.' länKiväiife' mäMä kuin^ li«r^liväKViA87 itlLuÄnisMtikiiifShy ->.i-i.i,';i'vj.v-:-.--; mlhkääni^sta tiilöybroä • ja ' hinna^^ niySj^^VoVat; paljÖh Tkoi^eair^ *4^^icyMlcai^eh' ^ - lupkän^^^i^^^ välkiiitäva Uittövaltiön mubclöstäv TOisen'iidM^ mu(^pstämihen British Noi^th Äme-rica- lain kautta. J _ Miltei heti sen jälkeen kuri muste pU kuivunut kuningatar Victorian jiili.stukse.ssa teollisuustyöläiset o-livät lakossa Torontossa v. 1872 jolloin 10,000 kerääntyi Queens Parkiin (hallitustalolle) vaatien työpäivän lyhentämistä 9-tuittiseksi ja Ontario Workman-iehti ilmestyi lainauksineen Karl Marxin teoksista. , Samana vuonna sir John A Macdonaldin toVyhallitus laillistutti ammattiyhdistykset. Yhdysvaltain sisällissotaa seurasi Britannian vaikutusvallan vähentyminen ja alkoi Yhdysvaltain vaikutusvallan lisääntyminen, sillä itse sisällissota käytiin jossain määrin teollistuneen Yhdysvaltain saavuttamiseksi tilaajalla f Yhdysvaltain kotimarkkinalla. Neljä vuotta Canadan liittovaltion muodostamisen jälkeen v? 1871; pe-rustPtUiriji^^ työväenluokan 'vaKa, Joka ^ säilyi 72 päivää Pariisin kommuuna.Kuu-iSl3 «Tw(tl^ liitiöyäitlo^ tatosta^^y^näjä^ r 'l?ial^äutti' JfieiiEiorjUu^ Vpnä^ i ;järi'^vällank^irious|kiihtyi. Kiinas' :sä'^i^ipirigin';%^ Oli? tär! riäyitäriyt fepdäiismia ja poikii koh-ili^ lökakiiuh liM9 vallahk kähsahtäsävallan 'luomista pii räi- Canadan kehittyminen liittöval- 'tion aikana tapahtui iriyöhään kan pitälistisella aikakaudella. Vuonna 1917, jolloin Canadassa hopeistutettiin teollisuuden kehit-tymistä .sotatärvetilauksien kautta. Venäjän vallankumous tapahtui. Kun vuonna 1931 hyväksytyssä VVestminsterin laissa taattiin Canadan laillinen itsenäisyys ja Britannian kruunusta riippumattomuus tämä maa oli vakavan pulakauden kourissa ja yli niiljoona canada-laista oli toisten armoilla ja hätätila- avustuksen varassa. 45 vuoden aikana sitten vuoden 1914 tämä maa on käynyt sotaa riiil-tei 10 vuotta — miltei neljännen-osan siitä ajasta. Useiden canada-laisten suurrahamiesten suuret omaisuudet ja tehtaat luotiin, mutta ei rauhanomaisia tavoitteita et- "Rautakorko" murtui Reginassa \nadan kehitys sitten liittovaltion perustamisen olisi ollut'rauhanomaista.- Se on ollut myrskyisää ja tapahtunutvsuuria mullistuksia nähneessä maailmassa, f jossa -;kapitalis-. tirien, järjestelmä on "kokenut; rgp-peutumisaikakaiitta ja onesiiiityriyt; .sekä^ voimistunut' uus»- .'sosialistinen; yhteiskuntajärjestelmä.'- ^ • - Sanokaamme nyt, 92 .vuotta Canadan liittovaltion jjperu^tanusen; jäjkeeriipttä saapuk säättäa sutiröt moriöpölit karisäkun^ nan kontrolliin, perustaa spsiälistif sen demokratian ja 1 takaa: kaäsallir^ sen riippumattomuutemme; pyrkiessään rauhaan ja hyvirivoiritiiri, josta liittoyaltipn perustajat unelmoi-vat, mutta vielä vasta hämärästi. — Te siis murtauduitte i^^f;;^.^.^^. ? l ^ p | a M | | s ^ sadan.markan sikaarin, sariöi tiip- 1 MUISTI ' - i . . j'Minua7suututtaä vai^^ I "Oliko'hänen> muistinsa heikko?" - "Ei suinkaan. Hän muistaa kalkki." ,,' i f. r- > • ?. r —^ VELAN LYHENNYS - ?, — Heti, kun hän oli mennyt liai- , , 1 ilikistin.tyttäreni kanssa, lainasi hän ;| minulta satatuhatta markkaa, i i —Vai niinii Saitko jpitään täiaJK m i •sin? •— kvllä tyttäreni. .1 :C IIA « A Jk Iff A IA «k :M: A • W ' A I T ^ ^ l | ': i Kokous etsu uusiaT/JjKiii^ lGui*66put un^^ selvittämiseksi;. ,alqilt^^a>töl^ "Teillä on minun lupaukseni siitä, että jos konservatiivipuolue valitaan jälleen valtaan, niin mahdollisimman pian heinäkuun 28 päivän jälkeen parlamentti kutsutaan koolle käsittelemään työttömyysongelmaa, ei avustusta vaan työmahdollisuuksia, Ja ryhdytään lainlaadinnallisUn toimenpiteisiin maamme tulevan turvaa lisuuden takaamiseksi ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. IHe emme voi hyväksyä työttömyysavustusta. Tämän maan mi^et ja naiset haluavat työtä eikä hy-\ väntekcväisyyttä. Onko mitään syytä, että Canadas^ , vallitsisi ^ favpnpl o^KUhteet; jos '^sd^itosl] huolehtisi tehtävistään'' taiinkinn sen, i^t^isi?" ;. i ; ^t, ' i f Näin lausui R. B. fiPnnett Victoria Times-lehdessä kesäkuun IT päivänä vuonna 1930. f'> • ' . . ' * • , * • * Heinäkuun 1 pnä vuonna 1935 konservatiivihallitus oli ollut tehtävissään- viisi vuotta ja Canada oli edelleen talouspulan kourissa. Pääministeri Bennettin yritykset saada paikka maailman markkinoissa olivat epäonnistuneet. Yli rtiiljoona canadalajsista oli työttömänä, parr hain nuoriso kulki sinne sun tänne "vapiialla kyydillä" rahtivaunuissa tai häädettiin hallituksen "orja-kämpille', missä heille maksettiin 20 senttiä päivältä. Bennett oli omaksunut rautakörkomenetelmän kaiken vastustuksen hajoittami-seksi. . . • Heinäkuun 1 pnä noin 2,000 miestä oli kokoontunut Reginaan. Kuninkaallinen ratsupoliisi oli ehkäissyt heitä kulkemasta '•vapaalla kyydillä" rahtivaunuissa Ottawaa kohti, missä heidän oli määrä esittää valituksensa hallitukselle. Tämä miesjoukko oli lähtenyt orjakäm-piltä ja Vancouverista saakka saadakseen tilanteensa yleisön tietoon. He olivat saaneet ihmeellisen hyvän kannatuksen matkallaan ja olivat varmoja siitä, että heidän mat-kan. sa tuottaa tuloksia. . • Tosiasia oli kyllä se, että Arthur Evansin johtama kahdeksan mies4ä käsittävä ryhmä oli saanut jyrkästi kielteisen vastauksen pääministeri Bcrinettiltä joku päivä aikaisemmin Ottavi'assa. "Huollokämpät palvelevat inhimillisiä t a r p e i t a . s a nokaa miehillenne, että he menevät lakaisin kämpille . . . kun työtä kehittyy, heille annetaan mahdollisuus hyötyä siitä", pääministeri oli selostanut: Kun Evans jatkoi pair nostustaanoijakämppäläisten vaatimusten puolesta, pääministeri Bennett suuttui ja syytti, että Evans oli osallistunut varkauteen kaivoslakon yhteydessä Princetonin alueella. "Te olette valehtelija", oli Evansin vastaus. .(Kaivoslakon ai-, kana, jolloin apua ei tullut union kansainvälisestä toimistosta^ Evans ja lakkökomitea päättivät käyttää kansainväliseen : toimistoon i kuuluvia^ «varoja lakkolaisten., perheiden: ruokkimiseksi.) , ; ' Heinäkuun 1 pnä vupnna 1935 oli rauhallinen kokous käynnissä Reginan kauppatorilla. Miehet kuuntelivat puhujia; Yhfäkkiä kuului pillin ääni ja samalla joka puolelta toria ratsupoliiseja ja kaupungin poliiseja hyökkäsi työttömien kimppuun heiluttaen patukoita ja laukaisten revolvereillaan. Hetken kuluttua kaikki oli sekasorron ja epäjärjestyksen vallassa. Mutta pian käsittäen tilanteen, miehet ryhtyivät taisteluun poliiseja vastakin käyttäen nyr^kkejään,: keppejä ja kiviä, mitä vain saivat käsiinsä;.;! ' ^ - Kautta työttömien joukon öli jo etukäteen sijoitettu suuri i^äärä siviilivaatteissa'Olevia'poliiseja.'^ Rc-ginan poliisilaitokseen kuuluva etsivä Charles Miller oli saman kokoinen ja saman näköinen kuin työttömien johtaja Arthur Evans. Joukko ratsupoliiseja painoi hänen päällensä heiluttaen kapuloitaan. Myöhemmin todettiin hänen kuolleen torille. Orjakämppien asukas David Lyon sai kuulan vatsaansa ja Reginan sairaalan palveluksessa olevaa J. Rotheckeria, joka oli joi>kun mat-kaq päässä torilta, ammuttiin selkäin! Kymmeniä miehiä loukkaantui ja seitsemin kuljetettiiji' sairaalaan ampumahaavojen johdosta. Arthur Evans Ja 100 mielenosoitta- Jstai pi#t5iufn|,sity|ek3jn4 jikos- Täitf' 98. 'köhtfy fjirlliteöfe,'»'joka Alkuun näytti siltä, että päämi-nisteri'% ennett' oli olhit'Vöittois^ si^i^äpäiväriä. Mielenosoittajien'saatua hallitukselta matkaliput he palasivat kotipaiklcakunriiileen matkustajajunissa. Otlawaan tähdätty marssi oli murskattu. Historia oh kuitenkin osoittanut, että Bennettin voitto 'Oli -'pinnallinen., Reginan verilöylj' todisti sen, että -kohserva-titvipuolue oli rautakorkopuolue ja canadalaiset vastasivat siihen samana vuonna suoritetuissa vaaleissa heittämällä Bennettin pois hallitus-tehtävistä; Vuoden kuluessa orja-kämpät suljettiin ja rikoslain 98. kohta peruutettiin. • * * * . Mitkä olivat ne olosuhteet, jotka johtivat Reginassa suoritettuun "Haymarketin verilöylyyn"? Sitten vuodesta 1929 maailma oli ollut talouskriisin vallassa, jolloin oli saavutettu ylituotantoa eikä väestö kyennyt sitä kuluttamaan. Sama tilanne vallitsi äekä teollisuudessa että maataloudessa.. Tämä talouskriisi oli lopettanut kapitalismin ensimmäisen vakautumisen sitten ensimmäisen maailmansodan. Talouskriisin pulmat syöstiin työläisten kannettaviksi. Yhä lisääntyvä työttömyys toi esille-työläisten Ja kapitalistien väliset ristiriitaisuudet/ ja samanaikaisesti saatiin nähdä pro kapitalistisen ja sosialis-^ tisen yhteiskuntien välillä. Se oli luokkataistelun aikakautta. Yi ittäessään riistää työväenluokalta johtajansa Bennettin hallitus oli pidättänyt Tim Buckin ja seitsemän kommunistisen puolueen johtajaa, Työnantajat tekivät kaikkensa ammattiyhdistysliikkeen murtamiseksi, lakkojen yhteydessä turvauduttiin poliisivoimaan ja satoja "radikaaleja" pantiin työnantajain "mustille listoille". Työläiset ryhtyivät vastataiste-luun ja vaikka useimmat ammattiyhdistysliikkeen jphtajat luopuivat työnantajain vaatimusten mukaisesti, niin uusia johtajia nousi heidän' paikoilleen. Workers Unity League toäisti selvästi, että työläisten järjestäminen oli mahdollista vaikeimmissakin oloissa ja sen toi mesta johdettiin lukuisia lakkoja. ' Kommunistit, jotka esittivät yh töistä ohjelmaa, menestyivät hyvin ja saivat huomattavia voittoja kunnallisvaaleissa Winnipegissa, Torontossa ja Windsorissa. Tällainen oli tilanne. Vihdoin British Columbian orjakämpillä olleet työttömät ryhtyivät lakkoon huhtikuun 4 pnä ja päättivät jäljestää marssin Otta\vaan. Heidän tarkoituksenaan oli sivuuttaa kunnalliset ja maakunnalliset virkailijat ja viedä asia suoraan Bennettin syliin. Bennett pelkäsi "vallankumousta" ja järjesti niin, että kuninkaallinen ratsupoliisi pysäytti marssijat Reginaan. Sitten seurasi verilöyly, joka johti Bennettin hallituksen kaatumiseen. Historia ei toista itseään, mutta yhtäläisyyksiä usein löydetään. Taas tällä kertaa meillä on konservatiivinen hallitus, joka pn ensimmäinen sen jälkeen kun Bennettin hallitus joutui häviölle. Näyttää siltä, että tämä hallitus ei ole oppinut mitään historian opetuksista ja käyttää entisiä torypuolueen menetelmiä pulasta pääsemiseksi. Taas työnantajat ovat ryhtyneet hyökkäykseen ja he koettavat selostaa, että ammattiyhdistysliikkeellä on liian suuret valtuudet. Todellisuudessa taas yritetään heikentää ammattiyhdistysliikettä, että voitai- Heinäkuun 4—5 pälvjiiä : kpr" koontuu Varsovassa suuri Euroo pan konferenssi pohtimaan k(^ino-, ja jännityksen lieventämiseksi; |^ turvallisuuden edistämiseksi tässä maanosassa. Konferenssi pyrkii ennen kaikkea herättämään. yleisen mielipiteen niiden esitysten tueksi, joita on jo tässä mielessä tehty Ja toisaalta keskustelemaan uusista keinoista ja ehdotuksista. Konferenssiin kutsutaan kaikkien rauhanjärjestöjen, poliittisten suuntien ja yhteiskunnallisten piirien edustajia, jotka ovat kiinnostuneita tästä ongelmasta. Aloitteen tällaisen konferenssin pitämisestä on tehnyt joukko tiedemiehiä, kirjailijoita ja poliittisen elämän edustajia 10 Eur«>opan maasta. Konferenssialoitteen tekijät ovat krsäkuun alussa esittäneet t seuraavan julkilausuman; "Johtuen epäonnistumisesta turvallisuuden järjestämisessä Euroopassa ön yli kymmenen vuoden-ajan vallinnut vakava sodan uhka. Euroopassa cn kylmä sota kärjistynyt, ydinasevarastot kjasvanee^ ja- 6otil£^-| liittouLumieri aiheuttama rihtamah-' jako tullut uhkäavampitiksl ^-kuin. muissa maailmahösissa. Tilanne on tullut entistä vakavammaksi >Sak^n ;kahti^j|rqi^, Johdosta, sen tahji^ji^ että hi bfc|ag§atu aikaan rauhansopimust'ä 'taksan' kanssa ja että Saksan • Luttotasa*al-i lan armeijaa' *vartiBtetaah'' ^ nppfeiäsai* tahdissa atomiaseilla; Berliinin,tilanj-i teeseen liittyy välitön-Viälyttävä iiA-' ka. Kasvava vaara Euroopassa ehkäisee myös edistymistä aseistariisunnassa ja jännityksen lievenemistä siin sysätä .talouskriisi työläisten kannettavaksi. Taas Ottawa osoittaa huolimattomuutta työttömiä kohtaan evää-mällä sesonkityöttöniyysvakuutijjc.- sen määräajan jälkeen jä yhä enemmän puhutaan unioliikevastaisten lakien hyväksymisestä, kuten tapah-. tui äskettäin Newfoundlandissa. missä evättiin International ,Wood- Avorkers of Americalta toimintaoi-keudet. Toisaalta on kuitenkin työväestön keskuudessa kasvamassa ajatus,' että tilannetta voidaan parantaa ainoastaan siten, että otetaan halli-, tusvalta työläisten käsiin perustamalla todella työtätekeviä edustava UUSI yhtenäinen poliittinen puolue; joka voisi huolehtia hallitustehtä-vistä. imäallinas^ ..Pidämme, ehdottoman välttämättömänä tehdä Imsia jni-ityk-siä'imptojanr »lvi^ Eurpo-jtassa^ I4ufta emme mJcö. että asiain nykytilassa valtiomiehet voivat yksinään . saada sen aikaan. Yleisen n^ie4: lipiteen pn osoitettava olevansa irad- .-nis vaatimaan muutosta. • Hallitukset, poliittiset johtohenkilöt ja puolueet ovat tehneet useita esityksiä jännityksen lieventämisbk- ;i, aseistariisunnan aikaansaiamisek- ;1, ydinaseettomien vyöhykkeiden nuodöstamiseksi. sotilassopimusten lurkamiseksi ja rauhansopimu^eh »Imimiseksi muodossa tai toisessa. Sen tähden pidämme toivottavana, että kutsuttaisim koolle konferenssi, jossa kaikki liikkeet ja ryhmät Euroopasta, joita nämä kysymykset koskevat tutkisivat erilaisia tehtyjä esityksiä ja yrittäisivät löytää käytän- 'nöllisiä toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiir^ (jaata fi^i^vallisuus ja lieventää jännitystä -Euroopassa." Julkilausuman allekirjoittajina o- , yat.niin'.;hKtqriän öpe^ ent. parlamentin jäsen Isabelle Blume ^kä,. "Siop War"-järjestön puheenjohtaja, pankkiiri,'j-parooni Antoine AUard Belgiasta, ydinaseistariisuntakooiite- ,ani ]jpli,äbn jäsen, Lontoon ösuustol-mintaliiton poliittisen komitean sihteeri Ted Bedford Englannista, ita-l^ ii^^gihndnt^ t'jäsenet, katolisen p4(4ujHS^eijfi^^a^:i[7go Bartesaghi ja ' kristillisdemokraatti, tri Mario Mel- .•-11 :^60t j^y'.Giovanni Favilli. Itävallan 'evankeeösen kirkon edustaja, pastpri Erwin Kock, kurjailija Hja Ehren-burg ja ammattijärjestön pidiem-johtaja V. Grishin Neuvostoliitosta. Puolan akatemian jäsen, prof. Henr ryk Jablonski sekä puolalainen kirjailija Leon Kruczkowski, Ranskasta Pariisin, Strassburgm ja Nancyn yliopistojen edustajat, mm. Albert Cha-talet, Pariisin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan kunniadekaa-ni, sekä rouva Yves Farge, Saksan Punaisen Ristin kuimiapuheenjohta-ja Otto Buchwitz ja khrjailija,^ tri •Arnold Zweig Saksan Demokraattisesta Tasavallasta, prof. Clara liiaria Fassbinder Saksan Liittotasavallasta sekä Tshekkoslovakian parlamcmtin varapuheenjohtaja Antonin Fiala. ~ Suomesta osallistuu Varsovan konferenssiin mm; kansanedustaja Irma Rosnell. Babylonialaiset rakensivat jp 6:iinella :^psisadalla e. Kr. 600 inpt-riä- pitkän puisen sillan Eufratvir-ran ylitse."^ PÄIVÄN PÄKINÄ KenraaIR politiikantekijöinä Pinnallisesti katsoen tuntuu pmi: tiiiselta, että kaksi amerikkalaista kenraalia antoi noin viikko sitten lausunnon, hiissä kannatetaan brit-tiläisen^ kenttämarsalkan; varakrei^ vi Mpntgomeiyn arvostelua .kenraali Eisenhowerin sotajohtoa vastaan.' • - . Kuten on - uutistiedoissa kerrottu, "kylmän sodan" .kehittäjä ja NATO liiton yksi hupniatuin isä,; kentT tämarsalkka. Montgomery — joka ylpeilee jumalisuudellaan sekä sillä ettei hän tupakoi, ei juo viinaa, eikä juuri välitä naisistakaan — kirjoitti :vastikään sotamuistelmansa^ jossa hän väittää, että paljon pa-remmih olisivat nyt asiat, jos olisi sotaa johdettaessa - seurattu hänen "pikamaresisia" suuntaviivojaan, sen sijaan, että toteutettiin kenraali Eisenhovverin "laajan rintaman" sotat^ktiikkaa. • Nyt, kuten sanottu, on kaksi-amerikkalaista kenraalia antanut kannatuksensa "Montyn" perusteorialle, että länsivaltain virheellinen strategin .(toisessuv maailmansodassa antoi Neuvostoliitolle ' jalansijan Keski-Euroopassa? Sodan aikana Yhdysvaltain viidennen armeijan komentajana Ita- .liass? ollut, nyt eläkkeellä oleva .kenraali • Mark W. Clark sanoo oler vansa "Montyn". kanssa samaa mieltä< siitä, että : länsiliittolaisten maihinnousu. Etelä-Ranskassa antoi vejiäläisille tilaisuuden rvallata Wienin. "Minä olen samaa mieltä siinä mitä Montgomery sanoo'', selittää kenraali Clark. "Minä olen aina ollut sitä mieltä, että Italian kampanjan- heikentäminen . siinä ..mielessä.' että voitiin nousta maihin Etelä-Ranskassa — sen sijaan että olisiinme;: tunkeutuneet-: ;P Italiaan ja sieltä Balkanille — oli toisen; maailmansodan yksi -suurin poliittinen virhe." Kenraali C. Pattonin johtaman Yhdysvaltain kolmannen, armeijan esikuntapäällikkö; kenraaliluutnantti llobert R. Gay, joka on myös ripustanut miekkansa naulaan ja siirtynyt eläkkeelle, sanoo lausunnos-saan;>:: että amerikkalaiset sotajour kot olisivat päässeet Prahaan, Tshekkoslovakian -pääkaupunkiin ennen neuvostoliittolaisia, mutta "meidän ei annettu edetä". Ja vaikka nämä: urheat kenraalit Uiiitavat tällaisia lausuntoja oman maansa korkeinta sotajohtoa vastaan, niin heitä ei aiotakaan vetää sen paremmin sotaoikeuteen' kuin e p äamerikkalaisen V komiteankaan -mustamaalattavaksi. ' ^ Mistä johtuu tällainen "suvaitsevaisuus." maassa^ joka ei uskalla antaa edes senaattoreilleen^. ^^P?!^ -mennä Kiinaan 4-- missä ön kiiule^: ma vaara, että hekin saavat tartunnan vääristä ajatuksista? Vastaus onv-lyhyt-ja: yksinkertaii nen. , V Kenttämarsalkka Montgomery/'-r-. niin jumalisena miehenä r k U i n hän esiintyykin — on sitä mieltä, että kolmas maailmansota V on .kieltämätön,: ja että tämän vuoksi kapitalisr tinen maailma olisi paljon paremmassa asemassa, jos olisi jo toisen ^maailmansodan aikana varustauduttu kolmanteen;v,maailmansoi taan, "vallattu" Berliinin lisäksi ko- ;ko; Saksa ja Keski-Euroopan^:,maat. "Montyn • micle.stä" tehtiin paha poliittinen virhe-siinäkin, kun:vaar. dittiin Saksan natseilta ehdotPtonta antautumista — tarkoittaen tämä luonnollisesti sitä, että natsipäällys-tön kanssa ;olisi;;pitänylvtehdäjon^: kunlaisia^ hämäriä sopimuksia..-.'.' Toisin sanoen nämä kenraalit pahoittelevat'jo miltei sitä. että he joutuivat käymään "väärää solaa", "väärää vihollista vastaan" —| jps ei 'aivan alusta alkaen, niin ainakin loppuvaiheessa, jolloin olisi poliittisista syistä-pitänyt tehdä | vai-lan c toisenlaisia ratkaisuja.v:MTosi-asiassa,' mikään ihme ei olisi- sekään, vaikka joku näistä suurista : sotasankareista kirjoittaisi tsQllai-siakih miiistelmia, missä mennään askel kauemmaksi ja sanotaan-;SUP-raan, että länsimaiden olisi sitten-: kuxp.i^tänyt liittoutua Hitlerin känsiä ^Neävostbliittoa vastaan — vaikka Hitler olikin hukuttanut verivirtpi-hin koko Länsi-Euroopan. Kukaan ei kiellä \esimerkiksi kenttämarsalkka Montgomeryn sotilaallista^^ taitoa ja menestystä] varsinkin' Afrikassa käydyssä sndassa Rommelia vastaan. Miittä'kun hän kirjassaan — ja kannattajineen — , kaavailee! nyt 1 kylmän sodan näkökannalta sota- " I strategiaansa, niin se ospittaa'ker- 'SiSSm ran uudelleen kuinka lyhytnäköisiä ' " nämä ammattisotilaat ^^yoivat poliittisissa kysymyksissä. tl olla Kukaan ei tietenkään voi kieltää ' 1 sitä, etteikö. "Monty"' amerikkalai- ' sine kenraalikumppaneineen; ole . uskollinen luokalleen:; ja porvarilli- . selle maailmankatsomukselleen. ' Mutta asia erikseen on se, mihin , sellainen luokkahenkinen sokea kiihkoilu olisi johtanut toisen maa- r " ilmansodan aikana— ja mihin voisi johtaa nykyploissa.; koura. V - Känsa- - i l •:•-.V;^^^»NrJ•ste^ •mmm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 23, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-06-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590623 |
Description
Title | 1959-06-23-02 |
OCR text | Telephonefi: Bus..OMlce OS. 4-4264; Editoiriäl^O|ficerOS:4^65:i»l^ E. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing äddre^: Box 60,; Sudbury,' Ontario. TKBDshedv Növ. 6/ 1917. Äuthbrlzed äs" secbnd class naäU by the Post jlish£d*?thriceB;weeU^ .Rul)li5hliig Company Ltd.„iat 100-102 J ^ S t . W.; Sudbuify, OntJ, Canada.- tAdvertislnK^i«tesluik)^ appUcation;^ Canadassa: ^ < 1 vk. 8.00l6':kk. 4.25' ThdysvaUoissa: Ivk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: , 1 vk. 9.50 6, kk. 5.25 Vanhojen pferinteiden • mukaisesti Vapaus ilmestyy tänään. tvaatimattc>massajuhla-astiösa?GäJ^^ vän" — (Canadan päivän kunröakM; ' ' -Vi... .r. r.Ja ikmiitämäni kansallisen j ^ - 26 x>äivänä suomitetaan'ttij^ös'•St/'Eshvr^hcen S3rvähivesitien vi;^juhlallinen vihkimi^^ mihin juhliin kansalaisemme tuler i vat kaikessa sydämessään: osallistumaan Sarniassa^ St. Ca-tharinesissa. Windsorissa; Torontossa. Soossa. Montrealissa Nipigonissa, Port Arthurissa ja Fort Williamissa niin tämä juhlanumeromme on samalla kunnianosoitus tälle histori-alUselle tapaukselle, jota voidaan syystä kyllä verrata läpi maan kulkevan rautatieverkostomme rakentamisen merkitykseen. Yli kaksikymmentä vuotta ovat Canadan edistykselliset voimat ja erikoisesti tämän maan työväenliikkeen eri haarat, vaatineet tämän syvän vesitien rakentamista. Canadan = ta vaUi^la; kansalla on siis .pai jop suurempi osuus ja ansio tämäft'syvän'vfesitiert i-kkehtamiäessa niitä yleisesti on Vielä tähän mennessä myönnetty. Nähtäväksi jää, tuleeko tämäfepäkohtavkorjatuksi Jiy^t vietettävien virallisten vihkiäisten yhteydessä. .Jokatapauksessa on selvää,"^ eifctä Canadan työläisillä, farmareilla ja muilla'pikkueläjillä ei ole mitään syytä jättäytyä pois tämän historiallisen merkkitapauksen huomioimisesta, sillä St. Lawrencen vesitie tuli rakennettavaksi kansan toivomuksesta, vaikkei kokonaan kansan haluamalla tavalla, ja, ennenkaikkea tavallis(ten ihmisten ruumiillisen ja henkisen työn avulla. St. Lawrencen vesitien rakentaminen^auttaa Canadan taloudellista kehitystä edessä olevaa suuruuttaan kohti ja sellaisenaan se edustaa lämpimästi tervehdittävää kansallista edistysaskelta, mikä innoittaa ja rohkaisee meitä kaikkia yhteisesti ja yksityisesti. Meil-jfijn siis täysi oikeus ja syy ilmaista juhlamieltä St. Lawrencen* syvän vesitien rakentamisen johdosta. CANADAN 92. SYNTYMÄPÄIVÄ Viikon kuluttua, eli heinäkuun 1 päivänä, viettää Canada 92. syntymäpäiväänsä. Tämän histor^i,aHisen — itsenäi-sj^ päivän — viettoon kuuluu kansalaisjuhlien järjestäminen sekä julkisten ja yksityisten paikkojen liputus jneisTäT..:: Äift p^ivä jpn^in^.lakhrpjm^i^^^ ju^^päivä, mil- Toin liikkeet'ja'työpaikai ovat suljettuna! ' )J?.92'. vuotta/sittaii,m'hfeiBäklilinlA pnä a867 astui Canadassa voimaan vähän aikaisemmin Britannian parlamentissa,, tos^n. Canadan ^kansan .vaAt^mjiksesta l^jjväksytty British I^^tti' • AiÄbH(li m !&NA<'i^(o^la- riimelläi Canadan perustuslaki yleisemmin tunnetaan. Tätä päivää edeltänyt his-tpria oli Canadassa suurta kuohunnan, jopa vallankumouk-tohöjiakotnen^ o^ vastaa:^j CJanada^olji-siHoin, " ^ äm tomkaVii-aston 'paklcopaiÖassa''ja^ ilman 'minkäanläis sellistäkin .aikaa,_yUQnnaJ 85?, "n^^^ Lyon Macken-zien ja Louis Joseph Papineaun johdolla porvarillisdemo-kraattinen vallankumousliike maassa silloin vallinnutta siir- 'emämaan" siir- 'minkäänläista sananvaltaa oman maansa asioiden hoidosta. Näinä levottomina aikoina lähetettiin Canadasta sadot-tain anomuksia, pyyntöjä ja valtuuskuntia Lontooseen, mutta j:un mistään ei saatu apua, kun "emämaa" kieltäytyi itsepintaisesti suostumasta Canadan kansan vaatimaan "vastuunalaiseen" hallitusmuotoon Canadassa, niin tilanne kärjistyi yllämainittuun kapinaan. Tämä porvarillisdemokraattinen kapina epäonnistui aseellisesti kokonaan. Mutta Mackenzien, Papineaun ja mui-derf demokraattinen itsenäisyysajatus jäi kuitenkin eloon ja selviytyi, lopulta voittajana. Canadan itsenäistymistä ja demokratisoitumista auttoi siinä tilanteessa paljon rajan eteläpuolelta uhannut hyök- ,Häys- ja valtausvaara. Lontoossa oivallettiin vuosien 1837-38 tapahtumien jälkeen, että Canadan asukkaat eivät tule tyytymään silloisen "perheyhtymän", eli harvainvallan hallitus^ komentoon. Ser^ .lisäksi nähtiin se vaara, että jos Canadan eri osia ei yhdistetä demokraattisen hallitusjärjestelmän puitteissa, niin koko Canadan länsi ja ehkä muitakin osia Canadasta voidaan sitoa Yhdysvaltain alueisiin. Nämä seikat kiirehtivät sekä Canadan maan läpi länsirannikolle kulkevan rautatien rakentamista että demokraat- : tisen hallitusjäcjestelmän alullepanoa .'Canadassa; Mutta huolimatta siitä,jnitkä seikat ja vaikutteet auttoivat siinä vaiheessa canadalaisia, tosiasiana kuitenkin pysyy, että Canada saavutti tällöin senaikaisen suurimman ihanteensa — "vastuunalaisen hallitusmuodon" poliittisesti ja rautatieverkoston avulla laajan maan yhdistämisen mitä •ilman ei. mistään liittovaltion peFustamisesta olisi voinut olla puhettakaan. IVaikka BNA-jätti maan itsemääräämisoikeuden kannalta- Siinä vaiheessa vielä'paljon toivomisen varaa, niin tosiasia kuitenkin on, että se edustaa demokraattisen hallitusjärjestelmän voittoa siirtomaakomennon harvainvallasta. Sellaisenaan BNA-lain vohnaanastuminen edustaa tärkeätä ja kauaskantoista,edistysask^ta.,lCQke;nus on, myös osoittanut, "että vajavaisuudet, mitä-BNA-laki jätti jnaan itsemääräämisoikeuden suhteen, on sittemmin saatu korjatuksi täydellisesti. Canada on ainakin vuodesta 1926 alkaen ollut täysin itsenäinen maa.'Valitetrava ,tosiasia on että toisen maailmansodan jälkeen ^ Canada on jo menettänytkin suuressa määrässä saavuttamaansa taloudellista, poliittista ja kulttuurista itsenäisyyttään — ei entiselle emämaalleen Britannialle, vaan kaikkialle laajenemaan pyrkivälle Yhdysvaltain imperialisniille. Mikäli siis nykyoloissa puhutaan Canadan itsenäisyyden suojelemisesta ja "palauttamisesta"," niin silloin ei tarkoiteta Britanniaa, vaan-Yhdysvaltoja., * * * ' . CANADA EI OLE VIELÄ "VALMIS" Viettäessämme sopivalla tavalla juhlien Canadan päivää, me 'kunnioitamme, ei vain "liittovaltion isien" nimellä yleisesti tunnettuja ^politiikkoja ja valtiomiehiä, kuten sir John A. MacDonaldia ja muita, vaan myös tavallisia cana-da^ isia, farniareita,, työläisiä, turljisten pyytäjiä, kalastajia ja pikkuliikemlehiä, jotka vaivojaan säästämättä > osallistui-. ^ vat pitkäaikaiseen taisteluun ja toimintaan "vastuunalaisen [hallitusjärjestelmän" saavuttamiseksi. Me emme kohdal- Kirj. Leslie Morris Kesällä vuonna 1867 kun John : A. Macdonald oli^W^ neuvottelemassia British Noiih A' merica-Iain (Canadaan perustus-lain)' : det^jej^ :v;;iii0nia^^ Sobon kaupunginosassa, [Karl Marx taikisti Pääoma teoksensa ensimmäisen osan latouksen vii- , meisiä vedoksia. . v Maamme syntyi .kansallisena valtiona heinäkuun 1 päivänä v. 1867 Lonioossa. Elokuun 16. päivänä y; 1867 keUo 2 aamulla Mahc kirjoitti Englesille: "Niin tämä nidos on valinis.'L_ Täten nuorimman kapitalistisen ^maan-synty tapahtui samanaikaisesti ^sen tieteen esiintymisen kanssa, jonka tarkoituksena on aikaansaada sosialismi kapitalismin tUalle. Canada syntyi yhtenäisenä valtiona Amerikan sisällissodan päätyt tyä. jolloin teollistettu PohjoisYh-dysvallat, joka voitti sotansa orja^ työvoimaa käyttävää etelää vastaan alkoi vaikutusvaltansa laajentamisen, jota yritetään "vieläkin jatkaa. Silloin oli olemassa todellinen ja varsin vakava vaara Canadan liittämisestä osaksi Yhdysvalloista. Toukokuun 22 päivänä v. 1867, sen jälkeen kun sir John A. Mac-donald ja hänen seuralaisensa olivat tehneet kaikkensa asian hyväksi, kuningatar Victoria antoi julistuk. sensa, jossa sanottiin: "Heinäkuun 1 päivänä v. 1867 ja sen jälkeen Canadan maakunnat Nova Scolia ja New Brunswick tulevat muodostamaan yhden dominion Canada nimisenä." Jos toivottiin Canadan menestyvän, niin silloin oli tarpeellista yhdistää erilliset maakunnat yhteisen kotimaisen markkinan muodostamiseksi sen pienelle teollisuudelle. Ensin oli liitettävä yliteen itäiset maakunnat (vaikka ei kaikkia niitä) ja sitten länsimaiset yhdeksi yhdistyneeksi Canadan valtioksi. Tämä oli John A. Macdonaldin ,4Dsuus Canadan kehittämiseksi ja vaikka mitä voisimme sanoakin hä nen jokapäiväisistä kannanotoistaan niin on tunnustettava, että hänen päättäväisyytensä ja peräänantamattomuutensa englantilaisen ja ranskalaisen Canadan yhdistämiseksi oli rohkea ja edistysmielinen te ko. Näin jälestä asiaa tarkistaessa voidaan sanoa, että ellei liittovaltion muodostamista Britannian Pohjois- American mantereella sijaitsevista siirtomaista olisi tapahtunut, niin tamme halua mitenkään kieltää silloisten valtiomiesten myönteistä osuutta historian kehityksessä, mutta ehdoton tosiasia kuitenkin on, että ratkaisevaa osaa siinä taistelussa vei Canadan kansa. Ilman itsemääräämisoikeuteen pyrkinyttä kansaa olisivat paremmat-km valtiomiehet olleet silloin yhtä voimattomia kuin ovat kenraalit, ilman armeijaa. Toisaalta on muistettava, että taistelu vauraamman, ja onnellisemman Canadan puolesta ei ole suinkaan päättynyt. Päinvastoin . on korostettava, että canadalaiset eivät ole koskaan vaatineet "vastuunalaista hallitusmuotoa" vain muodon vuoksi, vaan siksi, että: sen puitteissa voidaan kehitystä viedä yhä eteenpäin. Tässä suhteessa on: meillä nytkin suuria pulmia, vaikeuksia ja ongelmia ratkaistavissa. Virheellisen ulkopolitiikan ansiosta maamme on menettänyt aivan- luvattoman paljon poliit^ tista, taloudellista, sotilaallista ja kulttuurista sananvaltaa o-massa maassaan. Yhdysvaltain painostus näiltä ^tiimoilta on; nyt ainakin yhtä suuri, mitä se oli 92 vuotta sitten vissien aluekysymysten vkohdalta: Ja niin paljon kuin porvarillisdeii makraattinen hallitusjärjestelmä onkinivmaammei-teollisuut-- ta ja taloutta yleen.sä edistänyt, se on kuitenkin osoittautunut' kykenemättömäksi talouspulien, toistuvien tj^öttö-myyskausien ja yleensä taloudellisen turvattomuustunteen poistamisessa. Kaikki tämä osoittaa, että paljon on vielä tehtävä ennenkuin Canadassa saavutetaan yleinen hyvinvointi ja maastamme tulee yleisistä elinhuo-lista vapautunut suurmaa, jota liittovaltion luojat uneksuivat. Sitä työtä on siis edelleen jatkettava, tosin erilaisissa olosuhteissa ja erilaisten olosuhteiden vallitessa, mutta kuitenkin jatkettava. , Liittovaltion .muodostamisen ;ai^ kana koko Canadassa vasud noin koi me: ja puoli imljoonaa.ihmistä! Neljä viideoisaa heistä asui maalla. Teollisuus oli vielä lasten kengissä, i ' , Miitta ei kuIiMt" pitkästikääri iai-' kaa liittovaitioö muodostamisen j kÄn' Kun^^tiä alkbir*; VuonhäglOT , palveluksessa^ p i i " T^ päääsiällisesii pienissä veretaissä.' Vuoteen IDMiriehn oli kasvainiut 1290,opO:eeh. i ^ ^ ^ suustyöväestP oli kasvanut 7 keirtat sesti 5ien ajan kuluiessa. • • Mutta teollisuustuotteiden tiiotah' -to oli samana aikana lisääntynyt arvoltaan 88 kertaisesti — $222 miljoonasta $19,469 rhiljoonaan.'^ ; T.i ittovaltion muodostamisen ai-kana Canadassa oli tuhansia pieniä kapitalisteja. Nykyään on olemassa vain kourallinen suuria monopoleja, jotka lisäksi ovat vielä Yhdysvaltain pääoman kontrollissa. Kuten Marx sanoi: "Yksi kapitalisti tappaa useita." Vuonna 1955 yksi työläinen tuotti kaksitoista ja puoli kertaa niin paljon kuin v. 1871, jolloin teolli-suustyöläisten keskimääräinen vuosipalkka oli kurja $218. V. 1955 se oli $3,265, noin $63 viikossa eli 15 kertaa suurempi tuottaessaan 12 \h kertaa eneinmän kuin v. 1871 työläinen. {f^-Liiito^^ luneen 92 vuoden ailcana ahsoluutti-s «itftyöläisten fyysilliset" elinehdot ovat parantuneetj mutta: kun'verra^ ^taanheidän: saamaaosuutta siihen ' n i M ? | i ^ Ä i | s i p^ ovatb vain vähän paremmassa ase^ 'ma''nlivaKv. 1871.' länKiväiife' mäMä kuin^ li«r^liväKViA87 itlLuÄnisMtikiiifShy ->.i-i.i,';i'vj.v-:-.--; mlhkääni^sta tiilöybroä • ja ' hinna^^ niySj^^VoVat; paljÖh Tkoi^eair^ *4^^icyMlcai^eh' ^ - lupkän^^^i^^^ välkiiitäva Uittövaltiön mubclöstäv TOisen'iidM^ mu(^pstämihen British Noi^th Äme-rica- lain kautta. J _ Miltei heti sen jälkeen kuri muste pU kuivunut kuningatar Victorian jiili.stukse.ssa teollisuustyöläiset o-livät lakossa Torontossa v. 1872 jolloin 10,000 kerääntyi Queens Parkiin (hallitustalolle) vaatien työpäivän lyhentämistä 9-tuittiseksi ja Ontario Workman-iehti ilmestyi lainauksineen Karl Marxin teoksista. , Samana vuonna sir John A Macdonaldin toVyhallitus laillistutti ammattiyhdistykset. Yhdysvaltain sisällissotaa seurasi Britannian vaikutusvallan vähentyminen ja alkoi Yhdysvaltain vaikutusvallan lisääntyminen, sillä itse sisällissota käytiin jossain määrin teollistuneen Yhdysvaltain saavuttamiseksi tilaajalla f Yhdysvaltain kotimarkkinalla. Neljä vuotta Canadan liittovaltion muodostamisen jälkeen v? 1871; pe-rustPtUiriji^^ työväenluokan 'vaKa, Joka ^ säilyi 72 päivää Pariisin kommuuna.Kuu-iSl3 «Tw(tl^ liitiöyäitlo^ tatosta^^y^näjä^ r 'l?ial^äutti' JfieiiEiorjUu^ Vpnä^ i ;järi'^vällank^irious|kiihtyi. Kiinas' :sä'^i^ipirigin';%^ Oli? tär! riäyitäriyt fepdäiismia ja poikii koh-ili^ lökakiiuh liM9 vallahk kähsahtäsävallan 'luomista pii räi- Canadan kehittyminen liittöval- 'tion aikana tapahtui iriyöhään kan pitälistisella aikakaudella. Vuonna 1917, jolloin Canadassa hopeistutettiin teollisuuden kehit-tymistä .sotatärvetilauksien kautta. Venäjän vallankumous tapahtui. Kun vuonna 1931 hyväksytyssä VVestminsterin laissa taattiin Canadan laillinen itsenäisyys ja Britannian kruunusta riippumattomuus tämä maa oli vakavan pulakauden kourissa ja yli niiljoona canada-laista oli toisten armoilla ja hätätila- avustuksen varassa. 45 vuoden aikana sitten vuoden 1914 tämä maa on käynyt sotaa riiil-tei 10 vuotta — miltei neljännen-osan siitä ajasta. Useiden canada-laisten suurrahamiesten suuret omaisuudet ja tehtaat luotiin, mutta ei rauhanomaisia tavoitteita et- "Rautakorko" murtui Reginassa \nadan kehitys sitten liittovaltion perustamisen olisi ollut'rauhanomaista.- Se on ollut myrskyisää ja tapahtunutvsuuria mullistuksia nähneessä maailmassa, f jossa -;kapitalis-. tirien, järjestelmä on "kokenut; rgp-peutumisaikakaiitta ja onesiiiityriyt; .sekä^ voimistunut' uus»- .'sosialistinen; yhteiskuntajärjestelmä.'- ^ • - Sanokaamme nyt, 92 .vuotta Canadan liittovaltion jjperu^tanusen; jäjkeeriipttä saapuk säättäa sutiröt moriöpölit karisäkun^ nan kontrolliin, perustaa spsiälistif sen demokratian ja 1 takaa: kaäsallir^ sen riippumattomuutemme; pyrkiessään rauhaan ja hyvirivoiritiiri, josta liittoyaltipn perustajat unelmoi-vat, mutta vielä vasta hämärästi. — Te siis murtauduitte i^^f;;^.^.^^. ? l ^ p | a M | | s ^ sadan.markan sikaarin, sariöi tiip- 1 MUISTI ' - i . . j'Minua7suututtaä vai^^ I "Oliko'hänen> muistinsa heikko?" - "Ei suinkaan. Hän muistaa kalkki." ,,' i f. r- > • ?. r —^ VELAN LYHENNYS - ?, — Heti, kun hän oli mennyt liai- , , 1 ilikistin.tyttäreni kanssa, lainasi hän ;| minulta satatuhatta markkaa, i i —Vai niinii Saitko jpitään täiaJK m i •sin? •— kvllä tyttäreni. .1 :C IIA « A Jk Iff A IA «k :M: A • W ' A I T ^ ^ l | ': i Kokous etsu uusiaT/JjKiii^ lGui*66put un^^ selvittämiseksi;. ,alqilt^^a>töl^ "Teillä on minun lupaukseni siitä, että jos konservatiivipuolue valitaan jälleen valtaan, niin mahdollisimman pian heinäkuun 28 päivän jälkeen parlamentti kutsutaan koolle käsittelemään työttömyysongelmaa, ei avustusta vaan työmahdollisuuksia, Ja ryhdytään lainlaadinnallisUn toimenpiteisiin maamme tulevan turvaa lisuuden takaamiseksi ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. IHe emme voi hyväksyä työttömyysavustusta. Tämän maan mi^et ja naiset haluavat työtä eikä hy-\ väntekcväisyyttä. Onko mitään syytä, että Canadas^ , vallitsisi ^ favpnpl o^KUhteet; jos '^sd^itosl] huolehtisi tehtävistään'' taiinkinn sen, i^t^isi?" ;. i ; ^t, ' i f Näin lausui R. B. fiPnnett Victoria Times-lehdessä kesäkuun IT päivänä vuonna 1930. f'> • ' . . ' * • , * • * Heinäkuun 1 pnä vuonna 1935 konservatiivihallitus oli ollut tehtävissään- viisi vuotta ja Canada oli edelleen talouspulan kourissa. Pääministeri Bennettin yritykset saada paikka maailman markkinoissa olivat epäonnistuneet. Yli rtiiljoona canadalajsista oli työttömänä, parr hain nuoriso kulki sinne sun tänne "vapiialla kyydillä" rahtivaunuissa tai häädettiin hallituksen "orja-kämpille', missä heille maksettiin 20 senttiä päivältä. Bennett oli omaksunut rautakörkomenetelmän kaiken vastustuksen hajoittami-seksi. . . • Heinäkuun 1 pnä noin 2,000 miestä oli kokoontunut Reginaan. Kuninkaallinen ratsupoliisi oli ehkäissyt heitä kulkemasta '•vapaalla kyydillä" rahtivaunuissa Ottawaa kohti, missä heidän oli määrä esittää valituksensa hallitukselle. Tämä miesjoukko oli lähtenyt orjakäm-piltä ja Vancouverista saakka saadakseen tilanteensa yleisön tietoon. He olivat saaneet ihmeellisen hyvän kannatuksen matkallaan ja olivat varmoja siitä, että heidän mat-kan. sa tuottaa tuloksia. . • Tosiasia oli kyllä se, että Arthur Evansin johtama kahdeksan mies4ä käsittävä ryhmä oli saanut jyrkästi kielteisen vastauksen pääministeri Bcrinettiltä joku päivä aikaisemmin Ottavi'assa. "Huollokämpät palvelevat inhimillisiä t a r p e i t a . s a nokaa miehillenne, että he menevät lakaisin kämpille . . . kun työtä kehittyy, heille annetaan mahdollisuus hyötyä siitä", pääministeri oli selostanut: Kun Evans jatkoi pair nostustaanoijakämppäläisten vaatimusten puolesta, pääministeri Bennett suuttui ja syytti, että Evans oli osallistunut varkauteen kaivoslakon yhteydessä Princetonin alueella. "Te olette valehtelija", oli Evansin vastaus. .(Kaivoslakon ai-, kana, jolloin apua ei tullut union kansainvälisestä toimistosta^ Evans ja lakkökomitea päättivät käyttää kansainväliseen : toimistoon i kuuluvia^ «varoja lakkolaisten., perheiden: ruokkimiseksi.) , ; ' Heinäkuun 1 pnä vupnna 1935 oli rauhallinen kokous käynnissä Reginan kauppatorilla. Miehet kuuntelivat puhujia; Yhfäkkiä kuului pillin ääni ja samalla joka puolelta toria ratsupoliiseja ja kaupungin poliiseja hyökkäsi työttömien kimppuun heiluttaen patukoita ja laukaisten revolvereillaan. Hetken kuluttua kaikki oli sekasorron ja epäjärjestyksen vallassa. Mutta pian käsittäen tilanteen, miehet ryhtyivät taisteluun poliiseja vastakin käyttäen nyr^kkejään,: keppejä ja kiviä, mitä vain saivat käsiinsä;.;! ' ^ - Kautta työttömien joukon öli jo etukäteen sijoitettu suuri i^äärä siviilivaatteissa'Olevia'poliiseja.'^ Rc-ginan poliisilaitokseen kuuluva etsivä Charles Miller oli saman kokoinen ja saman näköinen kuin työttömien johtaja Arthur Evans. Joukko ratsupoliiseja painoi hänen päällensä heiluttaen kapuloitaan. Myöhemmin todettiin hänen kuolleen torille. Orjakämppien asukas David Lyon sai kuulan vatsaansa ja Reginan sairaalan palveluksessa olevaa J. Rotheckeria, joka oli joi>kun mat-kaq päässä torilta, ammuttiin selkäin! Kymmeniä miehiä loukkaantui ja seitsemin kuljetettiiji' sairaalaan ampumahaavojen johdosta. Arthur Evans Ja 100 mielenosoitta- Jstai pi#t5iufn|,sity|ek3jn4 jikos- Täitf' 98. 'köhtfy fjirlliteöfe,'»'joka Alkuun näytti siltä, että päämi-nisteri'% ennett' oli olhit'Vöittois^ si^i^äpäiväriä. Mielenosoittajien'saatua hallitukselta matkaliput he palasivat kotipaiklcakunriiileen matkustajajunissa. Otlawaan tähdätty marssi oli murskattu. Historia oh kuitenkin osoittanut, että Bennettin voitto 'Oli -'pinnallinen., Reginan verilöylj' todisti sen, että -kohserva-titvipuolue oli rautakorkopuolue ja canadalaiset vastasivat siihen samana vuonna suoritetuissa vaaleissa heittämällä Bennettin pois hallitus-tehtävistä; Vuoden kuluessa orja-kämpät suljettiin ja rikoslain 98. kohta peruutettiin. • * * * . Mitkä olivat ne olosuhteet, jotka johtivat Reginassa suoritettuun "Haymarketin verilöylyyn"? Sitten vuodesta 1929 maailma oli ollut talouskriisin vallassa, jolloin oli saavutettu ylituotantoa eikä väestö kyennyt sitä kuluttamaan. Sama tilanne vallitsi äekä teollisuudessa että maataloudessa.. Tämä talouskriisi oli lopettanut kapitalismin ensimmäisen vakautumisen sitten ensimmäisen maailmansodan. Talouskriisin pulmat syöstiin työläisten kannettaviksi. Yhä lisääntyvä työttömyys toi esille-työläisten Ja kapitalistien väliset ristiriitaisuudet/ ja samanaikaisesti saatiin nähdä pro kapitalistisen ja sosialis-^ tisen yhteiskuntien välillä. Se oli luokkataistelun aikakautta. Yi ittäessään riistää työväenluokalta johtajansa Bennettin hallitus oli pidättänyt Tim Buckin ja seitsemän kommunistisen puolueen johtajaa, Työnantajat tekivät kaikkensa ammattiyhdistysliikkeen murtamiseksi, lakkojen yhteydessä turvauduttiin poliisivoimaan ja satoja "radikaaleja" pantiin työnantajain "mustille listoille". Työläiset ryhtyivät vastataiste-luun ja vaikka useimmat ammattiyhdistysliikkeen jphtajat luopuivat työnantajain vaatimusten mukaisesti, niin uusia johtajia nousi heidän' paikoilleen. Workers Unity League toäisti selvästi, että työläisten järjestäminen oli mahdollista vaikeimmissakin oloissa ja sen toi mesta johdettiin lukuisia lakkoja. ' Kommunistit, jotka esittivät yh töistä ohjelmaa, menestyivät hyvin ja saivat huomattavia voittoja kunnallisvaaleissa Winnipegissa, Torontossa ja Windsorissa. Tällainen oli tilanne. Vihdoin British Columbian orjakämpillä olleet työttömät ryhtyivät lakkoon huhtikuun 4 pnä ja päättivät jäljestää marssin Otta\vaan. Heidän tarkoituksenaan oli sivuuttaa kunnalliset ja maakunnalliset virkailijat ja viedä asia suoraan Bennettin syliin. Bennett pelkäsi "vallankumousta" ja järjesti niin, että kuninkaallinen ratsupoliisi pysäytti marssijat Reginaan. Sitten seurasi verilöyly, joka johti Bennettin hallituksen kaatumiseen. Historia ei toista itseään, mutta yhtäläisyyksiä usein löydetään. Taas tällä kertaa meillä on konservatiivinen hallitus, joka pn ensimmäinen sen jälkeen kun Bennettin hallitus joutui häviölle. Näyttää siltä, että tämä hallitus ei ole oppinut mitään historian opetuksista ja käyttää entisiä torypuolueen menetelmiä pulasta pääsemiseksi. Taas työnantajat ovat ryhtyneet hyökkäykseen ja he koettavat selostaa, että ammattiyhdistysliikkeellä on liian suuret valtuudet. Todellisuudessa taas yritetään heikentää ammattiyhdistysliikettä, että voitai- Heinäkuun 4—5 pälvjiiä : kpr" koontuu Varsovassa suuri Euroo pan konferenssi pohtimaan k(^ino-, ja jännityksen lieventämiseksi; |^ turvallisuuden edistämiseksi tässä maanosassa. Konferenssi pyrkii ennen kaikkea herättämään. yleisen mielipiteen niiden esitysten tueksi, joita on jo tässä mielessä tehty Ja toisaalta keskustelemaan uusista keinoista ja ehdotuksista. Konferenssiin kutsutaan kaikkien rauhanjärjestöjen, poliittisten suuntien ja yhteiskunnallisten piirien edustajia, jotka ovat kiinnostuneita tästä ongelmasta. Aloitteen tällaisen konferenssin pitämisestä on tehnyt joukko tiedemiehiä, kirjailijoita ja poliittisen elämän edustajia 10 Eur«>opan maasta. Konferenssialoitteen tekijät ovat krsäkuun alussa esittäneet t seuraavan julkilausuman; "Johtuen epäonnistumisesta turvallisuuden järjestämisessä Euroopassa ön yli kymmenen vuoden-ajan vallinnut vakava sodan uhka. Euroopassa cn kylmä sota kärjistynyt, ydinasevarastot kjasvanee^ ja- 6otil£^-| liittouLumieri aiheuttama rihtamah-' jako tullut uhkäavampitiksl ^-kuin. muissa maailmahösissa. Tilanne on tullut entistä vakavammaksi >Sak^n ;kahti^j|rqi^, Johdosta, sen tahji^ji^ että hi bfc|ag§atu aikaan rauhansopimust'ä 'taksan' kanssa ja että Saksan • Luttotasa*al-i lan armeijaa' *vartiBtetaah'' ^ nppfeiäsai* tahdissa atomiaseilla; Berliinin,tilanj-i teeseen liittyy välitön-Viälyttävä iiA-' ka. Kasvava vaara Euroopassa ehkäisee myös edistymistä aseistariisunnassa ja jännityksen lievenemistä siin sysätä .talouskriisi työläisten kannettavaksi. Taas Ottawa osoittaa huolimattomuutta työttömiä kohtaan evää-mällä sesonkityöttöniyysvakuutijjc.- sen määräajan jälkeen jä yhä enemmän puhutaan unioliikevastaisten lakien hyväksymisestä, kuten tapah-. tui äskettäin Newfoundlandissa. missä evättiin International ,Wood- Avorkers of Americalta toimintaoi-keudet. Toisaalta on kuitenkin työväestön keskuudessa kasvamassa ajatus,' että tilannetta voidaan parantaa ainoastaan siten, että otetaan halli-, tusvalta työläisten käsiin perustamalla todella työtätekeviä edustava UUSI yhtenäinen poliittinen puolue; joka voisi huolehtia hallitustehtä-vistä. imäallinas^ ..Pidämme, ehdottoman välttämättömänä tehdä Imsia jni-ityk-siä'imptojanr »lvi^ Eurpo-jtassa^ I4ufta emme mJcö. että asiain nykytilassa valtiomiehet voivat yksinään . saada sen aikaan. Yleisen n^ie4: lipiteen pn osoitettava olevansa irad- .-nis vaatimaan muutosta. • Hallitukset, poliittiset johtohenkilöt ja puolueet ovat tehneet useita esityksiä jännityksen lieventämisbk- ;i, aseistariisunnan aikaansaiamisek- ;1, ydinaseettomien vyöhykkeiden nuodöstamiseksi. sotilassopimusten lurkamiseksi ja rauhansopimu^eh »Imimiseksi muodossa tai toisessa. Sen tähden pidämme toivottavana, että kutsuttaisim koolle konferenssi, jossa kaikki liikkeet ja ryhmät Euroopasta, joita nämä kysymykset koskevat tutkisivat erilaisia tehtyjä esityksiä ja yrittäisivät löytää käytän- 'nöllisiä toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiir^ (jaata fi^i^vallisuus ja lieventää jännitystä -Euroopassa." Julkilausuman allekirjoittajina o- , yat.niin'.;hKtqriän öpe^ ent. parlamentin jäsen Isabelle Blume ^kä,. "Siop War"-järjestön puheenjohtaja, pankkiiri,'j-parooni Antoine AUard Belgiasta, ydinaseistariisuntakooiite- ,ani ]jpli,äbn jäsen, Lontoon ösuustol-mintaliiton poliittisen komitean sihteeri Ted Bedford Englannista, ita-l^ ii^^gihndnt^ t'jäsenet, katolisen p4(4ujHS^eijfi^^a^:i[7go Bartesaghi ja ' kristillisdemokraatti, tri Mario Mel- .•-11 :^60t j^y'.Giovanni Favilli. Itävallan 'evankeeösen kirkon edustaja, pastpri Erwin Kock, kurjailija Hja Ehren-burg ja ammattijärjestön pidiem-johtaja V. Grishin Neuvostoliitosta. Puolan akatemian jäsen, prof. Henr ryk Jablonski sekä puolalainen kirjailija Leon Kruczkowski, Ranskasta Pariisin, Strassburgm ja Nancyn yliopistojen edustajat, mm. Albert Cha-talet, Pariisin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan kunniadekaa-ni, sekä rouva Yves Farge, Saksan Punaisen Ristin kuimiapuheenjohta-ja Otto Buchwitz ja khrjailija,^ tri •Arnold Zweig Saksan Demokraattisesta Tasavallasta, prof. Clara liiaria Fassbinder Saksan Liittotasavallasta sekä Tshekkoslovakian parlamcmtin varapuheenjohtaja Antonin Fiala. ~ Suomesta osallistuu Varsovan konferenssiin mm; kansanedustaja Irma Rosnell. Babylonialaiset rakensivat jp 6:iinella :^psisadalla e. Kr. 600 inpt-riä- pitkän puisen sillan Eufratvir-ran ylitse."^ PÄIVÄN PÄKINÄ KenraaIR politiikantekijöinä Pinnallisesti katsoen tuntuu pmi: tiiiselta, että kaksi amerikkalaista kenraalia antoi noin viikko sitten lausunnon, hiissä kannatetaan brit-tiläisen^ kenttämarsalkan; varakrei^ vi Mpntgomeiyn arvostelua .kenraali Eisenhowerin sotajohtoa vastaan.' • - . Kuten on - uutistiedoissa kerrottu, "kylmän sodan" .kehittäjä ja NATO liiton yksi hupniatuin isä,; kentT tämarsalkka. Montgomery — joka ylpeilee jumalisuudellaan sekä sillä ettei hän tupakoi, ei juo viinaa, eikä juuri välitä naisistakaan — kirjoitti :vastikään sotamuistelmansa^ jossa hän väittää, että paljon pa-remmih olisivat nyt asiat, jos olisi sotaa johdettaessa - seurattu hänen "pikamaresisia" suuntaviivojaan, sen sijaan, että toteutettiin kenraali Eisenhovverin "laajan rintaman" sotat^ktiikkaa. • Nyt, kuten sanottu, on kaksi-amerikkalaista kenraalia antanut kannatuksensa "Montyn" perusteorialle, että länsivaltain virheellinen strategin .(toisessuv maailmansodassa antoi Neuvostoliitolle ' jalansijan Keski-Euroopassa? Sodan aikana Yhdysvaltain viidennen armeijan komentajana Ita- .liass? ollut, nyt eläkkeellä oleva .kenraali • Mark W. Clark sanoo oler vansa "Montyn". kanssa samaa mieltä< siitä, että : länsiliittolaisten maihinnousu. Etelä-Ranskassa antoi vejiäläisille tilaisuuden rvallata Wienin. "Minä olen samaa mieltä siinä mitä Montgomery sanoo'', selittää kenraali Clark. "Minä olen aina ollut sitä mieltä, että Italian kampanjan- heikentäminen . siinä ..mielessä.' että voitiin nousta maihin Etelä-Ranskassa — sen sijaan että olisiinme;: tunkeutuneet-: ;P Italiaan ja sieltä Balkanille — oli toisen; maailmansodan yksi -suurin poliittinen virhe." Kenraali C. Pattonin johtaman Yhdysvaltain kolmannen, armeijan esikuntapäällikkö; kenraaliluutnantti llobert R. Gay, joka on myös ripustanut miekkansa naulaan ja siirtynyt eläkkeelle, sanoo lausunnos-saan;>:: että amerikkalaiset sotajour kot olisivat päässeet Prahaan, Tshekkoslovakian -pääkaupunkiin ennen neuvostoliittolaisia, mutta "meidän ei annettu edetä". Ja vaikka nämä: urheat kenraalit Uiiitavat tällaisia lausuntoja oman maansa korkeinta sotajohtoa vastaan, niin heitä ei aiotakaan vetää sen paremmin sotaoikeuteen' kuin e p äamerikkalaisen V komiteankaan -mustamaalattavaksi. ' ^ Mistä johtuu tällainen "suvaitsevaisuus." maassa^ joka ei uskalla antaa edes senaattoreilleen^. ^^P?!^ -mennä Kiinaan 4-- missä ön kiiule^: ma vaara, että hekin saavat tartunnan vääristä ajatuksista? Vastaus onv-lyhyt-ja: yksinkertaii nen. , V Kenttämarsalkka Montgomery/'-r-. niin jumalisena miehenä r k U i n hän esiintyykin — on sitä mieltä, että kolmas maailmansota V on .kieltämätön,: ja että tämän vuoksi kapitalisr tinen maailma olisi paljon paremmassa asemassa, jos olisi jo toisen ^maailmansodan aikana varustauduttu kolmanteen;v,maailmansoi taan, "vallattu" Berliinin lisäksi ko- ;ko; Saksa ja Keski-Euroopan^:,maat. "Montyn • micle.stä" tehtiin paha poliittinen virhe-siinäkin, kun:vaar. dittiin Saksan natseilta ehdotPtonta antautumista — tarkoittaen tämä luonnollisesti sitä, että natsipäällys-tön kanssa ;olisi;;pitänylvtehdäjon^: kunlaisia^ hämäriä sopimuksia..-.'.' Toisin sanoen nämä kenraalit pahoittelevat'jo miltei sitä. että he joutuivat käymään "väärää solaa", "väärää vihollista vastaan" —| jps ei 'aivan alusta alkaen, niin ainakin loppuvaiheessa, jolloin olisi poliittisista syistä-pitänyt tehdä | vai-lan c toisenlaisia ratkaisuja.v:MTosi-asiassa,' mikään ihme ei olisi- sekään, vaikka joku näistä suurista : sotasankareista kirjoittaisi tsQllai-siakih miiistelmia, missä mennään askel kauemmaksi ja sanotaan-;SUP-raan, että länsimaiden olisi sitten-: kuxp.i^tänyt liittoutua Hitlerin känsiä ^Neävostbliittoa vastaan — vaikka Hitler olikin hukuttanut verivirtpi-hin koko Länsi-Euroopan. Kukaan ei kiellä \esimerkiksi kenttämarsalkka Montgomeryn sotilaallista^^ taitoa ja menestystä] varsinkin' Afrikassa käydyssä sndassa Rommelia vastaan. Miittä'kun hän kirjassaan — ja kannattajineen — , kaavailee! nyt 1 kylmän sodan näkökannalta sota- " I strategiaansa, niin se ospittaa'ker- 'SiSSm ran uudelleen kuinka lyhytnäköisiä ' " nämä ammattisotilaat ^^yoivat poliittisissa kysymyksissä. tl olla Kukaan ei tietenkään voi kieltää ' 1 sitä, etteikö. "Monty"' amerikkalai- ' sine kenraalikumppaneineen; ole . uskollinen luokalleen:; ja porvarilli- . selle maailmankatsomukselleen. ' Mutta asia erikseen on se, mihin , sellainen luokkahenkinen sokea kiihkoilu olisi johtanut toisen maa- r " ilmansodan aikana— ja mihin voisi johtaa nykyploissa.; koura. V - Känsa- - i l •:•-.V;^^^»NrJ•ste^ •mmm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-06-23-02