Vapaus, January 18, 1951

              DR. ROMAN PNIEWSKI
Mcndvnotinen praktiikka Enroop^n bnuaaatalmmlsg» i^dfunt
ERZKOZSALANA ösustaudlt, naisten, lasten la vmi^i^ «..«H»
Nielurisat leikataan uudelTSäeÄfi uS^Stt^
Uxnan veren vuotoa.
Tsstaanottotnnnit: Kello 3-4 ^
«SS7FABKAVE. PPH. HArboor 7S23 Moottca],
Vähän yli 25.000 amerikkalaista
asuu Filippiinien saarilla.
isin ja
mitä
aisille
Cana-stava
la tär.
TANSKAN PAKETTI
on aina oUut^, tervetullut Sucmeen,
Se on baksinverroin sitä nyt kun
siellä on taas: kahvi; kortilla. Hyvä
tavara, halpa hinta, nopea, toimitus.
«OLYMPIA? — $7.40: 2 kg. paah-tamatonta
kahvia, 4 Ibs: riisiä, 1 ib.
rusinoita.
••MAXWELL 4" T - $7.80: 4 paunan
tölkkiä - paahd. MaxweU HoUse
kahvia.
"FENNIA" — $925: 4 Ibs: paahdet­tua
kahvia, 3 Ibs. riisiä, 1 Ib. luu­muja.
1 Ib. rusinoita.
Paketti perille 2-3 viikkoon tilauk­sen
saapumisesta meille. Kaikki
paketit-vakuutuksessa. Vanhin
toimija • pakettien lähetysliike. Y l i
5 vuoden kiitetty pal\^lu takana.
NORDMAN (Regisfd)
Suite 338, Dominion Square Bldg.
Montreal, Quebec
Pelastusarmeija
tiedustelee
Uima. Mrs. Emmi (o& Harjula)
Pelix Linnan leski, ©4 vuotias. V i i -
nieinen tiedetty osoite Cobalt. Veli
Iivari haäee perheen omalsimden sel­vittämisen
takia.
Maki. Jaakko-(alias J a ^ o Hiili ja
Juho Jaakko Kytömäki). Syntynyt
KaUhajoeUa vuonna 1S87 Juho jä
Maria Kytömäelle. Oli Vancouveris­sa
vuonna 1931. Si^o Maria etsii.
Maltanen, Väinö. Syntynyt Kiteel­lä
47 vuotta sitten Tl^öskentelee .rää­tälinä.
: On asmiut Torontossa.- Su-
!j^.ulainen etsii.
Ojanperä, Mrs. Hilda Maria (0;S.
Pasanen). Syntynyt Viitasaarella
vuonna 1874. Miehen nimi Otto O.
Tytär Aini etsii.
raäkyspiiSKon faisteluylileinisyirs
rauhan/Caiadaii Itsenäisyyden ja
kansan läfiiniiian elintason puolesta
Pcfi Artbiir, Qsl^r-^ TääHä pidet­tiin
Joululnxuss%>iLabQr-Progresäve«
puolueen iansi-Qi^9(iA09 piirijärjestön
konferenssi. Jossa, valmistuttiin puo^
hieen kansalliseen konventslonUnV m i ­kä
pidetään Tortmtobktk. 25^28 pnä^
Reskustdtaessa i^uäueen kansaUsen
komitean esittää^''p^tösIaUsehna-luonnoksen
Johdä^ yhilistyi keskus­teluun
tiseiden aluettamme koskevien
asioiden käsrtteli?:^'""
Piirijärjestöä •\t<«f.'^Jo^nsonln ja
muiden piirin .esi^^tolmlnnau aloista
vastuussa olevien'saostuksissa ja^ kes­kustelussa
todettlin'eilslksl. että pää­kysymyksenä
on'kansan taistelu iuu-den
maailmansodan •fhknisfjniBeksl;
Päätös]uonnoksen"^^^Säk<)htlin nähden
oltiin yleensä ykSltti^Usiä: Todettiin.
Rinkanen,; EepdEki?:Syn^miyt Sää-mingissä
vuonna-^C§e^|^;Pekkajä'Julia
Rinkiselle, «is&^n- tai veljen" tyttö,
Emma, kyselee., v^.,•:.i,^-t'•' ^
että Ylklysvaltaln InpexiaUstlen pyr-fcinvkset
maailman hetruutei^ ov^
paljastaneet miten he' vetakeUevät
mIellpuolQii tavoin: Ihmiskuhtaavas
taan. tehdäkseen historiasi, kauhehn-man
rikoksen; aloittaakseen maailr
manlaajuisen atoniisodUL JThdiysval-tain
hnperialistien toiminta on johta­nut
kapitalistisen maailman keske­nään
taistelevien kansallisten j a ahi-eelllsten
mnnopooUryhmäin * voitt^^
pyyteiden pakolliseen pinnalle kohoaa
mlseen ja kesUnäisten riitojen kär­jistymiseen.
Marshall-suunnitelma on
johtanut markklnain supistumiseen ja
eri maiden tuotanto- ja yhteiskunta-
Jämän zajbittaminen on johtanut 'ka-pltalistj^
hmien omien Ja kansallisten
itsemääräämisetujen- pakoittamana
vastarintaan, eritoten Eurcopassa.Cafr
nadassa Jne. Se liittyy pakosta kan­sojen
vaistomaiseen liikehtimiseen
Yhdysvaltain imperialismia vastaan ja
sille Itsensä myjnaeen oman porvaris­ton
alistuvaisuutta ;*vastaan,^/^^^ TO
säelätot
l i ' tu(ft
hinnat
n ja n
— Hai '
liehillä
O sijoit
ID
ludbtti
44
lALAd
TTA
henU
TO J A
'ja.
MITÄ
DOTTANEET!
* * *
ETTEHÄN
PETTYNEET
OLE KOSKAAN
OSTAESSANNE
li
yi-
211
49<
69<
39^
59<i
49t
~l-::(Ji.'>.-
TAASKIN TARJOLLA TODELLISIA HAtVENNUKSIA
ALKAA LAUANTAI-AAMUNA
TWEED POKUJA
Valikoima yksien ja kaksien.housujen pukuja,
monen värisiä ja koot
36—40. Hyödyllistä
käydä katsomassa.
• Loppuunmyydään 19.95
Viforstii ja Gabardine pukuja
Tässä on- todella sel­lainen
erikoisuus jo­ka
teidän-sietää'käy­dä
t a r k i s t ainassa.
Koot 3 6 ^ .
Lopputmuayydään 29.95
100
VILTTI- JA MACKINAVV-KANGAS
JÄKETTEJÄ
Mainio" tilaisuus ostaa lämpöinen
jäketti halvalla.
Loppunmyydä^n 4.95
VILLA-TWEED HOUSUJA
4.95 Eri värisiä Ja kokoisia. Tavallisesti
11.50 asti. .-Mainio tilaisuus ostaa
jokapäiväiset-housut halvalla.
.Loppuunmyydään
LAHKEET KÄÄNNETTYNÄ
VUORITTOMIA
.95 ia
K a n n a ttaa
käydä katso­massa.
Lop­puunmyydään
2.95
LAMPAÄINTURKISVUORISIA
LIJYEJÄ
Mainioita ulkötyömiehille. Tavall. ,
arvot 12;50 ästL Loppuunmyydään' 3.95
•il.
200
Karva- ja viilaliuopahattuja
1.95 Kaikenkokoisia ja -vansia.
Ostakaa ja säästäkää!
Loppuunmyydään
40
PARKA-TAKKIA
Hyvässä: kunnossa olevia
parka-takkeja, suosittuja
talvipidollfc. Halvalla!
Loppuunmyydään 6.95
Kuunnelkaa radio-ohjelmaamme
joka
perjantai klo 7 i-P'
CKSO-asemalla.
J. L PAQUtfTE & SONS
pnHEUN M M »
Gmi^rpURNISHlNGS
BUDBURlr
tl
•.IV. f-
Ndjil lasta kuoUat
tulinalossa.
Blfcr fltetot. ^B. ~ Maanatitaina
padQl VUS». pienen «sunnon mukana
nr. ISMb Rlpleyn «lasta. Nuoorin lap­eista
cU vuoden Ik&inen Javanhln 4
vuoden.
lasten liA on työtBn. TuUpalon SJT-ta
ei tledetft. Lasten fiiti kertoi, että
bän kii4 vain toisella'puolella katua
noutamassa maitoa Ja kun ftiin palasi
cdl asunto I?m11lflrf!ss§:
Naapurit saapuivat tulta sammutta­maan,
mutta kalkki yritykset olivat
turiiia;
Bfaailman lihaviii
mies kuollut
ClaytM..NJI. ~ 81U WetMl. j du
väitettiin olleen tniianniiin lihavin
mies» kuoU maanantaina 57 vuoden
Hänen sukulaisensa sanovat. ett&
kun hän viimeksi punnitsi itsensft n.
vuosi sitten, oli taan 675 paunaa pai­nava.
Hänen väitteensä ei penistunut
bänen painoonsa; Vaan taänen pak­suuteensa.
Hänen ympäiyvsmittaniRL
vyötät«ltä oU kuusi Jalkaa Ja kahdek­san
tuuma. Hänen pituutensa oli
vain 5 Jalkaa viisi Ja puoli tuumaan
on havaittavissa, että Yhdysvaltain
ia^ierialfsmin otteet'heikkenevät kai­kesta
raivosta huolimatta. Sen vaii^^
kutus heikkenee kapitalismin omassa
leirisäi. samanaikaisesti kuin suuret
orjuuden kahleissa olleet siirtomaa-kansat
«vaativat painokkaasti vapaut­ta
Ja sitä itsehallinto-oikeutta, mikä
niille luvattiin toisen maailmansodan
pyrkimyksenä Ja vielä sen Jälkeen­kin.
Yhdysvaltain imperialismin
hyökkäys sekä terrorir Ja tuhotoimet
eivät kykene tukahduttamaan näideia
kansojen vapaustaistelulta. Päinvas--
toin lujittaa niiden tietoisuus avoir
men vihollisen luonteesta niiden päät­täväisyyttä
ja yhdistää voimat.
Ainoa vakiintunut voima maailmasr
sa on tällä hetkellä Neuvostoliitto, jo­ka
on avustanut eri kansojen talou­dellista
Ja yhteiskunnallista edistystä
sosialignin rakennustyön . voittoisan
lujittamisen kautta Ja on ohjannut
samalle tielle ^ xniljoonapäiset Euroor
pankansanrintaman: ^; hallitsemat
maat Ja kansat sekä ^^lUnan kansan­tasavallan
voimat. Niiden rauhallisen
yhtenäisyyden ja; edistyksen nopean
kehityskulun ' lujittuminen osoittaa
maailman kansoille rauhan tien i h ­miskunnan
tulevaisuuteen.
Tässä tilanteessa on Korean kansaa
vastaan kohdistettu,Yhdysvaltain im­perialistien
hyökkäyksen Johto, tuho,
terrotri ym. paljastanut kaikille maa­ilman
kansoille Yhdysvaltain imr
perialismin julmat pyrkimykset kan­sojen
itsenäisyyspyrkimysten tUhoa-^^
miseksi. Wall-kadun monopoolitalcu-
•den ja politiikan orjuuteen alistamir
seitsi Ja uuden sosialistisen rakennus­työn
pysähdyttämiseksi j a hukuttami-
,s3i^ verivirtoihin.
RAUHANLIIKE VOBIAKKAAMPI
KUIN t7SA:n I M K E B I A L I S T I N E N
S O T A L E I R I
: Maailman raijhanlikkeen voima toi
näkyvUn Järjestyneen toiminnan t u ­lokset:
500 miljoonaa aUekirjoitusta
Tukholman vetoomukseen, joka oneh-
^käissyt atomipommin käyttämisen;
^Toisen Maailman Rauhankongressin
onnistuminen, jota USAm impe-j:{^
ll!5mln. käskyläisenä, toiminut
Britannian sosdem-hallltuis ei Jennyt
.ehkäisemään. Yhdysvaltain politiik­ka
Aasian ja Vähä-Aasian kansoihin
nähden on Johtanut maailman kan­sojen
silmissä Yhdysvaltain imperia­lismin
'sotarikollissksl ja eritettyyn
asemaan (kuten presidentti Truman
'aavistuksellisesti tunnusti tammik. 8
pitämässään puheessa.) :
'•''Kun Canadan monopolistiset teol­lisuus-
ja rahamiesryhmien etuvoimat
näkivät brittiläisen siirtomaavallan
hajoamisen seurauksena menettävän­sä
mahdollisuudet ylimääräisiin siir-tomaarosvousvoittoihin
niin yhdistyi­vät
ne toisen maailmansodan aikana
Ja sen jälkeen Yhdysvaltain imperia­lismin
valtauspyrkimyksiin, toivoen
pääsevänsä osallisiksi saaliin Jaossa.
Tämä oli se yksinkertainen syy mikä
Johti Canadan porvariston alistamaan
^ xt^ymään maamme kansalUsrikkau-det.
teollisuuselämän kehittämisen
määräysvallan ja koko maamme hal-ostamaan
niitä takaisin Jalostettuina
Ja JkoorkeiUa hinnoilla;
, ^ Täten tapahtui Steep RocUn rauta­malmiin
nähden;: Nyt Yhdysvaltain
lituspoUtiikan Wall-kadun käsiin.
Canadan kansalliset rikkaudet, edis­tyksen
edellytytkset ja maan itsenäi­nen
esiintyminen pantattiin Kingin Ja
St. Laurentin hallitusten'johdolla pal­velemaan
Yhdysvaltain imperialismin
pyjrteitä ja seuraamaan Wall-kadun
biljonääri-isäntien johtoa. Yhdysval­lat
miefhittivät.Canadan pohjoisosissa,
idässä Ja lännessä sota-asemia, aseet
yhtäläistettiin ja itsenäinen ulko-
'maankauppa menetettiin Marshall-suunnitelman
kitaan. .
} Yhdysvaltain imperialismin hillitön
sotavarustelun kiihtyminen Korean
sodan alkamisen jälkeen on Johtanut
ÖanadassaUn tuotantotoiminnan Ja
yhteiskuntaelämän muttamiseen so-tatäl^
udeksi. Joka on sidottu entistä
lujemmin USAmsotatalouteen. Kan­sallisen
komitean päätöelauselfflaluon-noksessa
todetaan, että liikatuotan­nosta
J<dituva talouspula oli alkamas­sa,
mutta sen kärjistyminen ehkäistiin
tUapäisesU siirtymällä Sotatalouteen.
Sotatuotannon Ja «ohjelman koko­naisuudessaan
rahoittaminen Ja muut
kustannukset säUy tetään työtätekevän
kans^ i harteille. Myynti verot, e r i -
kolsestikin taloustarpelsiin, nähden
(lämmitys- ja keittouunit, vesiikoi»et.
jääkaapit, radiot Ja työvälineet, trak­torit,
trokit, autot ym.) vaikuttavat
kahdella tavalla. EnsinnäUn on'vä-häjaraisten
vaikea niitä ostaa kor­kean
hinnan vuoksi koska ostovoima
vähenee. Kun niillä e i ole menekkiä
säästyy niihin tarvittava .metalli so-tatuotantoa
varten.
UCe olemme täällä länsi-Ontariossa
sen omituisen paradoksin todistajina
minkä on synnyttänyt sokea Cana­dan
kansan etujen hylkääminen
luonnonrikkauksien suhteen tapahtu­neissa
konlkaupoissa. Thunder Bayn
valitsijaplirin .edustajana parlamen-tlsKfl
UOmln ministeri C. :D. Howe
on: tehnyt ne konlkaupat. Joilla C a ­nadan
oljy, xaotamaUni J» Jo aikai-sefflfflin
pnutavararlkkaudet on myy-melkein
iJmftlseksI Wall-kadun raha-mlefaille.
Mutta nyt me Joudumme
Koreaan hyökkäämisen Jälkeen on sar
mainen <Howe käynyt Jo' kaksi kertaa
Washingtontesa rukoilemassa^, terästä
Canadan (tubtatmon. tarpeisin. Jou­lun
edellä hän onnistui saamaan luf
pauksen teräksen Canadaan lähettä^
misestä, jos lähetämme sen maksuksi
alumiinia.
E H K Ä I S E E K Ö S O T A T A L O US
T A L O U S P U L A N J A T A K A A K O S E
J A T K U V A N T Y Ö N J A
H Y V I N V O I N N I N
Hitler antoi kansalle "tykkejä voin
asemesta" pitäessään väestöä työssä
kiihkelln sotavarustelun varaan het­kellisesti
rakentamassaan taloudessa.
Mutta kun sotavarustelijat riistävät
täällä "voin" kansalta Ja kasaavat
suuria sotavoittoja (hinnat ovat nou"
seet 13.5 prosentila sitten viime kesä-:
kuun samaan aikaan kuin työtehoa on
kiristetty, työpäivää pidennetty Ja
huolto- Ja opetusmenoja on; vähen­netty)
niin ei se merkitse hyvinvoin­tia
kansalle. Kun riistetään talous-tarpeet
ja mahdollisuudet niiden
hankkimiseennlin ei kansalla ole sil­loin
hyvinvointi. Kun työläisUe vie­lä
. lisätään palkkaveroa: Ja' farmarien
ja muiden pienyrittäjäin tuloveroja l i ­sätään
niin mcriktsee se kansan osto­kyvyn
Jatkpvaa vähentymistä. Kai<>
ken sen rinnalla tapahtuu inflatio —•
rahan arvon aleneminen eri muodois­sa,
vähentäen yha edelleen kansan os­tokykyä,
"AJaudtunmeko 20 sentin
dollariin" kysyy eräs Ottawan talous-ekspertti
hallituksen edesottamisten
Johdosta. ^
I M P E R I A L I S T I E N S O S D E M -
A G E N T I T T Y O V X E N R I V E I S SÄ
• Tässä*-tilanteessa esiintyy St. Lau­rentin
hallitus sota vimman lietsonnan
Ja sotatalouden Järjestämisen Johdos­sa.
Konservatiivipuolueen taholla on
erinäisissä kysymyksissä omaksuttu a -
voimesti entistä taantumuksellisempi
kanta kuten ilmeni esim; vaatimukses­sa
rikoslain 98. pykälän uudelleen voi­maan
saattamiseksi. Todellisuudessa
on 'St. Laurentin hallitus rikoslakiin
tehtyjen lisäysten avulla saanut i t ­selleen
ne kaikki valtuudet / demok­raattisten
oikeuksien Ja vapauksien
rajoittamiseen. Joita sille on tyrkjrtet-ty
98. pykälän avulla. Tämä todistaa,
että konservatiivien Ja liberaalien oh->
jelma tähtää samaan niin sisä- kuin
ulkopolitiikassakin. Kun CCP ryhtyi
virallisesti tukemaan liberaalien sota-ohjelmaa
Ja vielä sen lisäksi poisti
CCF:n perustamisen ^ yhteydessä
(1933) hyväksyttyyn Reginan ohJeU
maan liittyvän sotavastalsen kohdan
niin omaksuivat sen oikeistojohtajat
saman Imperialistien aseenkantajien;
asenteen kuin . sosdem-johtajat ovat
omaksuneet muuallakin maailmassa.
Yhdessä porvarillisten uniojohtajain
kanssa pyrkivät CCP; n oikeistojohta­jat
sulattamaan työväen uniolden Ja
farmi järjestöjen virallisen summan
sopusointuun imperialistien sotaleirin
kanssa. Täten he ajavat suurpääo­man
fasismiin siirtymispolitllkkaa
vastaan taistelleet kansanjoukot ta­kaisin
•8tJ Laurentin Imperialistisen
taantumuksen syliin Ja sen komenta-jain,
Wall-kadun sotaohjelman väli­kappaleiksi
ja uhreiksi. Se merkitsee
työväenliikkeen ja kansan demokraat­tisten
etujen pettämistä Ja rauhaa
rakastavien kansanjoukkojen pyrki­mysten
kavaltamista ja harhaan Joh­tamista.
Tehostaakseen tämän kavalluksen lä­piajamista
he käyttävät kapitalistisen
taantumuksen hämäystunntista, huur
taen "taistelua kommunismia vas-taan'^
työväenliikkeen rivien hajoltta-mlseksl.
Täten he ensin yrittävät
eristää työväen etumaiset, peräänan-tamattomimmat
Ja työväen luokka­etujen;
puolesta uskolliset taistelijat,
kommunistit. Sitten pyrkivät he hä­vittämään
työväen uniolssa sisäisen
demokratian, panemaan kapulan suu­hun
Jokaiselle sotaa Ja monopolikapi-tallstien
pyrkimyksiä vastustavalle Jä­senelle,
ja siten tuhoamaan ^fiväen-lUkkeen
taistehikykyisyyden.
Länsi-Ontariossa on puhjennut
"taistelu kommunisteja vastaan" lu
kulsissa muodoissa sosxlem. kavallus-politiikkaa
edustavaln ccf :lälsten Joh­tajien
ja muiden taantumtisvolmien
yllyttämänä työväenliikkeen riveissä.
Johtoa on sille antanut Fort Willla-min
Ja Port Arthurin kauppakamarit
Ja kaupunginvaltuustoissa avointa f a ­sistista
suutitaa Jo pitenmän aikaa
muksia taistelun fcHBntlm(«fk«t pspe-
'' J^inriksitssSln kansalUai^n iMuaiteaii'
pUttetouMlmsn vantltuksm^C^^
tFdvaicnUlkkeelle JA kutsuen oikeisto-petturien
johtämalh uniolden rtvUä-seniitflft
toimintaan Jtrjestfijens&ipe^
lastamlseksl Ja yhtenäisyyden lujttta-inisen
kautta niiden toJitelukuntol-suu4(
niakentamlsdcsli l i ^
IPP:n pUrlkonferenssl erikoisesti ko­nista
» unlollikkeen yhtenäisyyden
saavutuksia viime vuosi^ ajalla Ja
samalla .viittaa metuelsyyden; mene­tyksiin
Joissa hajahalsuus on autta­nut
luokkavlholllstk. n i l i hetkellä
el voida laiuntaairliteliriDtai^
iaatUelmaa edustavaln io|ifa|sln
k M i M . inntta «e tiylyy «apahtoa ai-:
haaltapftin rlv)iJlB^iilsl«|^ kesken y-lemnritoJohdonaotäohJelmM^
vaala^tt
Joka.samalla yhdistyy tabteinnn liÄ-periallstlSta
hiokkävlholllsta^ Jäsen
pyrtrtraykslä vastaaii.
;v Iloineen •lakentynlrta on lujitetta-
V» , tässä tllaniesMS, ^raphantalitelnn
liy\^U(al oman sisäisen tietoisuuden
parantämlseUa marxilals^enlhistisen
Opiskelun kautta Ja uusien Jäsenten
mukaan saamisella.' • -
Meidän puolueenime teibtävänä on
auttaa kalUden rauhan v ^
jestymistä»Hkaiuumyastariianan, kehit­tämistä
Ja yhtenäistämistä! sota'talous-politiikkaa
vastaan. Tässä on ensi­kädessä
ymmärettävä^«ttarauhanUik- ,
keen yolmat ratkaisee perusteiltaan se
kuinka suuressa määrin työväenluo­kan
voimat ovat tolnUnnossa eri rin­tamilla
monopolipääoman' sotapoli­tiikkaa
vastaan.
Muttarauhanliikkeen rakentamien-merkitsee
työväen lujittuvan yhtenäi­syyden
ympärille toimintaan heratta-;
mistä Ja yhdistänusiä erikoisesti nals-i
ten. nuorison, farmarien ja kaikkien
rauhaa Ja edistyksen vapautta kaipaa-^
vien ihmisten keskuudessa. , ,
Se voi saada oikean perustan- Ja
liikkeellepaneyat v()lmat konkreettis-:
ten kysymysten polijalla, Jossa lähtö­kohtana
on vaatimus Canadan ulko­politiikan
suunnan ohjaamiseksi irti
Yhdysvaltain imperialistisesta sotapo­litiikasta
Ja oHjelma&ta maailman rau­hanrintaman
puolelle, sotavoimien
pois vetämUien Koriasta ensimmäise­nä
askeleena yhdessä Kiinan Kansan­tasavallan
tuttnustaiulsen kanssa; Ca-nadan.
itsenälsyjrden suojaamiseksi on
vaadittava Yhdysvaltain sotavoimien
poistamista Canadosta Ja Canadan ir-^
rolttamlsta pohJpis-Atlantln sota-liitosta.
Canadan ' itsenäinen tuo­tanto-
Ja talouselämä on rakennettava
luonnonrikkauksien kotoisen -Jalosta­misen
ja kehittämisen pohjalla. Jossa
terästeelllsuiiden kohottaminen Järvl-enpäässä
on lähtökohta. Sitä ei voida
tehdä länsl-Ontarion eristämisellä yh­denneksitoista
maakunnaksi. Jaiten
täällä porvarilliset demagogit esittä­vät,
mutta yhtenäisellä taistelulla
kansan vaatimusten läpiajamiseksi
maakunnan lainlaatijakunnissajs^^ liit^
toparlamentissa, pakottamalla ^ Ihalli-tuksen
toimimaan. Kansan elintason
on suojattava: sotavarustelun; Ja 'viit­toilun
vastustamisella, työläisten palk­kain
korotusliikkeen nostattamisella Ja
kaupankäynnin elvyttämisellä > kaik­kien
: maiden kanssa. Demokrattisia
vapauksia on suojeltava Ja laajennet­tava
siihen tähtäävällä polltiUcalla,
kurituslaklen peruuttamisella. Järjes­tymättömien
työläisten järjestämisen
vapauksien 'Ja tolmintaolkeulcsleh ta­kaamisella
Ja kulttuuriperinteidsn
suojaamisella j a edistämisellä,,
Käytettyjä j a kunnostettuja ,,
' : PIANOJA halvalla A " f ,
fi^ä.yallkofiha vähittälsmaksuUla,/'^
\ MUSIC. A i i ^ " ; , | %
, 48 EIgfn.St, Bnsidaseman vfonetö >,
Pdhelln3.?697, ' SuäJtotj^
— Vuonna: 1935 arvellaan Britan­niassa
olevan noin miljoonan^ koului-lasta
enemmän kuin v. 1947.< ,
To/ontossa ,.,-„,
282 Yonge St. . ' - '
Vastap. Downtbwnit^ättv ii . 1190 st> c i a i r : s t & w 3 ' l i^
' • Dufferin kohdalla^i/a&fS^
•,.2828 Dundas W., Keelen kohd.',
1 E L M S T . E .
8UOBURY
edustaneet tri Anfen, Chapples, Ro­binson
ym: Tältä suunnalta Jätet­tiin
tehdä hyökkäys Jo farmarien toi­mintaankin
nähden Thunder Bayn
alueella. Samoin RainyRlverln alu­eella
avoimesti putavaramonopollstlen
hajoltuemestarlna toiminut ulotti suo­ranaisen
hajoitustyönsä farmarien
keskuuteenkin. kiihottaen troklnaJu­rien
union lakkoon, jolca oli kohdis­tettu
farmareita vastaan ja joka olisi
voinut kärjistää työläisten ja faxma^
Tien keskinäiset suhteet, josel farma­reilla
oUsI ollut: n;ienneiÖ7<ien koke-ystävä
Saatavissa paikallisesta kaupastanne
• tai suoraan meiltä:. 'Sami
Alphoiise E. Charette
• JAUHOJA •. JXVIA : •;jR]^Hul|
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
Puh« 3^0531^
mm