Vapaus, March 8, 1960

              ipii^RiiiÄiiiiiiii^
A
Af
m
Siyu 2 . Tiistaina, maalisk. 6 pi — Tuesday, March 8, 1960
VAPAUS
(LIBERTY)' — Independent' Labor
Organ' or FinnishCanadian?. Es-tablished'
Nov. 6, 1917. "Authorized,
as-second class mail'by the Post
.Office. Department,'.Ottawa. Pub--
lished thrice weekly: Tuesdays,
'Thyrsdaysand Saturdays by Vapaus
»Publishing-Company;Ltd;; at•100-102-
Elm St. W., Sudbury. Ont.. Canada.
' • • • - • • • / ' • • • • • ' •- • ••
vTelephones:.:Bus..Office'OS; 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Ad vertising^f ates> Upon? va|iplicatlon:=
Translationifree :Öf£Xharge. ? » '
TILAUSHINNAT: '
Canadassa;. 1 vk. 8.00''6 kk. 4.25
3 kk. 2,50,
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 6.25'
1
Saharan pommi ja Af rika^n maat
- ^ Viime viikolla saatiin tietää, että Afro-Aasian maiden
ryhmän 25 tai todennäköisesti 27 maata (siihen ryhmään
•^kuuluu kaikkiaan 29 maata), tulee vaatimaan YK:n Yleis­kokouksen
ylimäräistä isTttntoa, missä keskustellaan, siitä.
' kun Ransk^ajäytti vastoin YK:n toivomusta atomipommin­sa'
Saharassa, ja aikoo suorittaa lisää atomipommikokeita
siellä. Vaikka Af ro-Aasian maiden ryhmä:^on protestoinut
näitä atomipommikokeita vastaan, koska'niiden aiheuttama
radioaktiivinen säteily vaarantaa ensikäd.esss; ja^ kaikkein^
enimmän afrikkalaisten terveyttä, niin YK:n Yleiskokouksen
ylimääräisen kokouksen kutsumisajatusta on ilmeisesti kä­sitelty
hyvin harkiten ja ilman mitään kiihkoilua, ^kuten mai­nitun
ryhmän puhemies Jamil Baroody on selostanut. Toi-
• saita näyttää kuitenkin siltä, että Afro-Aasian maiden ryh­mällä
on melko suuria toiveita siitä, että heidän toivbmuk-'
• sensä Yleiskokouksen ylimääräisen i
seksi tulee toteutumaan.
Kuten muistetaan, YKm Yleiskokous hyväksyi suurella
äänten enemmistöllä päätöslauselman, missä pyydettiin
Hanskan hallitusta* luopuma
taan Saharassa. Kenraali de Gaule ei kuitenkaan kuunnellut
' YK:n- toivomusta, vaan räjäytti pomminsa "Ranskan suu­ruuden
päivien palauttamisen" toivossa, kuten on meille se­litetty.
Kaiken lisäksi on Pariisista ilmoitettu, että lisää ato-miräjäytyksiä
on tulossa.
Tässä tilanteessa, jos Afro-Aasian maiden ryhmä saa
riittävästi kannatusta Yleiskokouksen ylimääräisen istunnon
"koollekutsumiseksi, .Ranska joutuu -maailman yleisen; m
' lipiteeiv edessä syytetyn osalle Yleiskokouksen istunnossa,
ja'se ei totta totisesti lisää Ranskan arvovaltaa, eikä anna
vähääkään viitteitä "Ranskan suuruuden päivien palaami-
. sesta"..
Tämän ylimääräisen istunnon koollekutsumisen perus-
- edellytyksenä ön kuitenkin se, että toinen puoli YK:ri 82:sta
. jäsenmaasta, siis 42 maata, allekirjoittaa anomuksen ylimää­räisen
/iffunnon koollekutsumiseksi. Afro-Aasian maat tar­vitsevaa
siis esitykselleen seitsemäntoisTa maan aktiivisen
tuen. Jös huomioimme aikaisempien kokemusten perusteel­la,-
että sosialistinen maailmanosa.-mukaanlukien_ Jugosla-
.vian, ryhtyisi tukemaan Afro-Aasian maiden aloitetta, niin
• se tarkoittaa, että ylimääräisen istunnon koollekutsumiseksi
• tarvittaisiin enää viisi muuta maata.
"• Mahdollista oh, että Yhdysvaltain kontrollissalä vaiku­tusvallassa
olevat maat eivät tule kannattamaan tällaisen
ylimäräisen istunnon koollekutsumista — jos luulevat voi­van
sen siten estää. Mutta niiden lisäksi on vielä eräitä puo-
^lueettomiamaitaijoita ei voida.tällaisissakaan asioissa kontr
'rolloida sen paremmin Washingtonista kuin, muualtakaan.
On muistettava.^ että esim. Intialla ja Indonesialla on selvä
atomipommikokeiden lopettamiseen pyrkivä ohjelma." Suo-
^ -ani,*Ruotsi ja eräät muut pienemmät maat; joita ei ole saatu
sidotuksi mihinkään sotilasliittoihin, ovat aikaisemmin osoit-
" tapefet itsetahtoa ja itsenäistä ohjelmaa tällaisissa kysymyk­sissä.
Ilman muuta on siis selvää, että Afro-Aasian maiden
takana ja tukena^ tässä asiassa on ihmiskunnan suun enem­mistö,
siliä 600-miljoonainen Kiina, 180-miljoonainen Afrik­ka,
noin 300 miljoonaa ihmistä edustava sosialistinen osa
, Euroopassa sekä Intia ja Indonesia (yhteenlaskien yli 400
' ,milj. ihmJstä) "jne, edustavat selvää enemmistöä ihmiskun­nasta.
'••"•Toisaalta voi kuitenkin olla niin, että vaikka Afro-Aa-
-isian maiden Tyhmä saisikin-e
' "esitykselleen, se ei kuitenkaan >\alua YK:n Yleiskokouksen
ylimääräistä istuntoa ennen kuin saadaan tietää, minkälai­seen
tulokseen pääsee ns, atomivoimavaltojen (Britannian,
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton) edustajat nyt käynnissäole-
: r vasta Geneven konferenssista. Jos Geneven; konferenssi päär:^^^.
rsee vihdoin viimeinkin sopimukseen ydinasekokeiden kieltä­misestä,
mitä' ihmiskunnan valtavan suuri enemmistö ha­luaa,
niin silloin on tietenkin tarpeetonta pitää Yleiskokouk­sen
ylimääräistä istuntoa. Se pätee silloinkin, jos tästä Ge­neven
konferenssista tehdään Pariisissa toukokuussa kokoon­tuvalle
korkeimman portaan konferenssille sellaisia ehdo­tuksia
tai aloitteita, että ne voivat lopulta johtaa ydinase-
Icokeiden maailmanlaajuiseen kieltoon tiukan kansainväli­sen
valvonnan alaisuudessa. Afro-Aasian maiden tähänasti­nen
maltillisuus j-a rauhallisuus ori melko varmana ennak-kotakeena
siitä, että ne eivät halua oman .vaaratilanteensa-kaan
vuoksi asettaa mitään esteitä neuvotteluille ydinase-
^kokeiden kieltämissopimuksen tielle. Toisaalta on kuitenkin
• melko varmaa, että Afro-Aasian maat tulevat vetämään
Ranskan "syytetyn penkille" YK:n Yleiskokouksessa, jos ei
sen parempaa ratkaisua asialle saada.
- Me puolestamme toivomme sellaista ratkaisua, mikä
''lopettaisi .kerta kaikkiaan ydinasekokeet kaikkialla maail-
7jm'ässa, niin idäs^sä kuin lännessäkin — niin sosialistisössa-
Jr kuin kapitalistisessakin maailmanosassa.
USA "ei kannata diktaattoreita"
} Havaitessaan Etelä-Amerikan maissa vieraillessaan,-e't-
' tä diktaattorit yleensä ovat huonossa huudossa, ja että eri-
•^koisesti"suurpääoman diktatuurin kurssi on laskusuunnassa,
• Yhdysvaltain presidentti Eisenhower sanoi maaliskuun- 1
pna Santiagossa pitämänsä puheen yhteydessä, e^ä ei pidä
paikkaansa väitös, jotta Yhdysvallat tukee diktaattoreita.
;• , Vierailtuaan, toista päiVää Chilessä, presidentti Eisen-
' höwer kiinnitti huomiota tähän "Amerikan tasavalloissa val­eli
tsövaan vakavaan väärinkäisitykseen", kuten New''York
Times Servicen kirjeenvaihtaja Tad Szuls kirjoitti Santia-
' gosta,^ Presidentti Eisenhovi^er sanoi:
' , "Olen .kuullut sanottavan, että -Yhdysvallat tukee, dikr
l taattofeita. Tämä on naurettavaa. Mikään maa ei rakasta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
.
Vikki Huhta, Kapuskaslng, OntJ
t ä y t t i perjantaina, maaliskuun 4
pnä 65 vuotta.
K. Koivisto, Ostola, Ont., täytti
maaliskuun 6 pnä 75 vuotta.
Helga Grönroos, Connaught Sta-tion,
Ont., täyttää tänään ^tiistaina
maaliskuun 8 päivänä 50 vuotta. '
, , Mr$. Aino Kauppinen, Whitefish,
Ont., 1 täyttää torstaina" maaliskuun
10 päivänä 70 vuotta.
A. Suni, Port Arthur, Ont., täyt­tää
perjantaina maaliskuun 11 pnä
60 vuotta. • ' '
Kalle Sorjonen, Timmins, Ont.,
täyttää perjantaina, maalisk; 11 pnä
75 vuotta,- —
Yhdymme sukulaisten- ja
vain 'onhentoivotuksiin.
tutta-
Argentiinan lehdet~julkaisivat äs­k
e t t ä i n - u u t i s i a ; tunteraattomastaysur
kellusveneestä jonka'piti makaavan
Golfo Nuevon lahden pohjassa ko­neisto
epäkunnossa. Argentiinan
laivaston ^komentaja oli antanut sii-kellusveneen
komentajalle määrä­yksen
antautua heti taikka sitä vasr
taan tultaisiin hyökkäämään; sy­vyyspommien
avulla. Koico Argen­tiinan
laivasto ::osallistui !!operatioi-hin"
'sukellusvenettä vastaan. Maa-joukkot
siirtyivät Patagonian aa­voille:
rannoille;- Ylimääräinen mi­nisterien
kokous; ja: sanomalehtien
tiedoitustilaisuus järjestettiin.
_ Tuli yhtäkkinen hiljaisuus. Sala­peräinen
sukellusvene, joka oli pys-synyt
Golfo Neuvon lahden pohjasr
sa,- katosi .yhtäkkiä. -Se katosi -tar-r
KIRJ. SHVETSOV
NATSIT PIIRITTÄVÄT
NATSUOBERLANDERIÄ
, Leipzig. — Oberländer on koon­nut
ministeriönsä t ä r k e i n u n ä t ny­kyiset
virkailijat kolmannen val-s
takunnan : aikaisesta ystäväpiirisr
tään, .kirjoittaa Länsi-Saksan am-;
matillisten järjestöjen viikkolehti
"\Velt der Arbeit" viimeisessä nu­merossaan.
Lehti mainitsee .esimerkkinä seu­raavat
henkilöt:
VV^RNER V E N T Z K l ; puolalai­sen
Lodzin kaupungin, natsimiehi-tyksen
aikainen; ylipormestari Ja
tässä ominaisuiidessa.Puolassa si-;
jaineen toiseksi suurimman, JMUt;V-Jaisten
keskitysleirin päällikö. Täs­sä
keskitysleirissävkoottiin Ausch-vvitzin
kuolemanleirille tarkoitetut
ryhmät. Hän on nykyisin Oberjän^
derin. ministeriön. LänsirBerliinissä
toimivan osaston päällikkö.
TRI GOLDSCHMIDT: natsien ai-kanar"
volksgruppenfuehrerr (kan­sanryhmän
johtaja )Unkarissai jossa
hän johti kulttuurijärjestöjen ja
lehdistön .fasistisointia. Nykyisin:
hän; on.; Oberländerin: m
"ulkomaanpakolaiset" osaston pääl­likkö.
TRI WOLFRUM: entinen SS-sturmfuhrer-
Nykyisin hän on Ober-länderin
nk. pakolaisministeriön
asunrionrakennusosaston päällikkö,
, TRI SCHLICKER: aikaisemmin
SA-johtaja ja toimittaja natsileh-distössä.
Nykyishin ministeriön leh-distöesittelijä.
TRI KRISCHKER: natsien aika­na
ylipormestarij nykyisiniOberlän •
derin ministeriön ministerineuvos.
TRI ESSEN:; aikaisemmin korkea
virkamies fasistien"yaltak'unnan si­säministeriössä':':
Nykyisin Oberlänr
derin ministeriön tilastollisen osas­ton
päällikkö.
H. C. Hansenin
viimeinen matka
Kööpenhamina. — Tanskan
pääministeri H . C. Hansen kulje­tettiin
viime sunnuntaina viimei­seen:
lepopaikkaansa kaupungin-^:
talolla pidetyn juhlatilaisuuden
jälkeen, mihin ^ oli kerääntynyt
noin 1,800 henkilöä kuningas
Fredrikin ja koko kuningashuo- ;
neen johdolla. Tilaisuudessa näh­tiin
edelleen mm. pääsihteeri
Hammarskjöld, valtiopäivien
osanottajia, sosialidemokraattisen
puolueen johto sekä useita naa­purimaiden/
korkea-arvoisia edus­tajia
ja läheisiä ystäviä.
Kuningas Frederikin saavuttua,
paikalle puhui pääministeri Vigo
Kampmanh: musiikkiesityksen jäi-:
keen. Tämän jälkeen puhui Tans­kan
'maajärjestöjen puheenjohtaja
Ejler Jensen.
Metsäkaribut lisääntyneet
pohjois-Ontariossa
Toronto. — Metsäkaribut ovat
lisääntyneet ^ Ontariossa. :v:Maa- ja
m e t s ä d e p a r t m e n t i n ; toimittama tut::
kimus osoittaa, että ainakin 10,000
metsäkapibuta on
joisosassa.: Niitä, on ; runsaasti Pat-ritician
piirissä ja jonkunverran
Port Arthui i n ; . Geraldtonin, Kapus-kasingin,
White Riverin ja Cochra-nen
p i i r e i s s ä . ' Arvion mukaan näi­t
ä eläimiä löytyy 100,000; neliömai:
Iin alueella — Ontarion pinta alu
on yli 412 000 neliömailia.
: K a r i b u i d e n . ' laskemista : t o t e u t ' « -
itaan parhaillaan, jonka pääasiassa
suorittavat turkismetsästäjät; ' ' Ei
ole-vielä keksitty, minkäänlaista tef
hokasta tapaa karibuidenlukumää^
rän tarkkaan .saamiseksi Ontarios­sa",
sanoi eräs departmentin vir­kailija,
"Vaikeudet voidaan ym
m ä r t ä ä ; kun -karibulta tavataan yk­sinään
taikka 200 pään laumoissa.
Netkulkevatpaljon, enemmän kuin:
peurat ja muusit ja niitä on vai­kea
nähdä ij^asta."
Karibuita ei saa muut metsästää
k u i n , pohjoisessa asuvat ;intiaanit
silloin kun on puute eikä muusia
saatavissa. Intiaanien 'arvioidaan
tappavan noin 500, karibmita: vuo-:
dessa.'
Noin 72 mailia Hudson-lahden
rannikolta etelään Severn. ja Wi-nisk-
joen välillä olevalta 1,125 ne
liömailin'" alueella suorittavat de-^
partmcntin virakilijat lentokoneil­la
tarka.stuksen Tällä alueella näh­tiin
99 kaributr^ja arvion" mukaan
20 m m i l a e i nähty. Tämah johdos­ta
arvioidaan näiden jokien välil-siitä,
ettei-Washingtonin tar­vitse
enää vapauttaa itseään
Batistan r diktatuurin . kanssa
vel'jeilystä. Mutta kauniimmat­kin,
pohieet vapaudesta tuntu­vat
ontoilta esimerkiksi korea­laisten
korvissa niin kauan
ikuin Syngman Rheen dikta­tuuri
ylläpidetään amerikka­laisten
pistinten »tuessa ja kun
Yhdysvallat estää äänestysko-neistonsa'avulla
Kiinan käyt­tämästä
laillisia oikeuksiaan
YK:n jäsenmaana sen kurjan;
tekosyyn varjossa, että diktaat-toi:
i Chiang Kai-sbek on muJca
iKiina.'Puheet^diktatuuria yas;
! taahjo vat^ tietenkin.hy viä/ inut-ta-''
1iö6t- olisivat ' tervetullecm-kalleen
sillä hetkellä ,kun Yhdys­valtain
viimeistä huutoa: olevat amer
rikkalaiset sukellusveneitä vastaan
k ä y t ^ t t ä v ä t l a i t t e e t ja aseet;:saapuir
yat Argentiinaan mukanaan .ame­rikkalaisia
eksperttejä.
liTämä:?paljon melua^i^a
j a j ä n n i t t ä v ä t tapaus, kuten amerik­kalainen
, aikakauslehti Time ^'helmi­kuun
22 ;päivän: numerossa -kirjoit­taa,
ei ollutkaan niin salaperäinen;
Kirjoituksessa' sanottiin^ e t t ä - j o ka
kerta •ilmestyy Argentiinan -vesille
salaperäinen sukellusvene kun : lai­vaston
menoeriä; ruvetaan käsille:
lemään parlamentissa. Kaksi -vuotta:
sitten Golfo Nuevon lahdella ''ha­vaittiin''
tuntematon ysukellusvenei
jonka: j ä l k e e n myönnettiin : varoja
lentokoneiden emälaivan ."Warrio-rin-'
ostamiseksi Britannialta: Kun
toinen sukellusvene "havaittiin' vii­me
vuonna, parlamentti . m y ö n si
huomattavan summan lentokonei­den
ostamiseksi.
Viime viikolla, jatkoi aikakaus­lehti,
kun laivastoministerii amiraa­li
GastonClement taisteli talousmi-n
i s t e r i A l v a r o A l s o g a r a y t a vastaan,
sukellusvene tai joku samanlainen
ilmaantui jälleen Golfo Nuevon ve­sille.-
Argentiinalainen viikkolehti Sp-lucuion
arvioi Golfo Nuevon tapa­usta
aivan samalla tavalla:. Helmik-
18 päivän numerossa tämän lehden
toimituskirjöituksessa sanottiin su­kellusveneen:
- "ilmaantumismelun''
aletun siksi, että sillä oikeutetaan
l i s ä ämä än aseistusta j a kohotta-maan
sotilasmenoja.
Kaikki tämä 'ilmaisee totuutta.
Tämän lisäksi United Press In­ternational:
Agencyn; Buenos-vAire-sinikirjeehvaihtajan?
lähettämän;;ra-.
porin mukaap:ylähuoneen,! puolus-,
tuskomission|;puheenjohtaja
Racenda>:öli-'sanonut; sanomalehti-miehille.
,neuvoteltuaanvpresidentti
Frondizin • kanssa, että Golfö Nue-operatio-
svosoittaa -tarr
vettä nykyaikaistuttaa Argentiinan
aseellisia - joukkoja. /'Argentiinan
maa-,' -meri- ja ilmavoimien aseet
ovat ^.y^anhanaikaisia;v:.Onr tarpeellis­ta
ryhtyä, toimenpiteisiin nykyai­kaisten-
aseiden? saamiseksi",:vsanoi
:Racenda paij astaen /:juIkisen salai­suuden,
j
Sukellusvenetapaus on elävänä
todistuksena millaisiatemppuja
käytetään aseiden lisäämiseksi tuu­dittamalla
' uneen valveilla olevat
ihmiset.
-?yj; ; , 5 ; ^ ' ; : : : :-;TO--5'V;7 Canada lanhattjia heti*
kohtaista ydinasekieltoa
• - --1.. Toisin kuin muut NATO-maat Canada suostuisi
valvontajärjestelyihin kokeiluldellon jälkeen
Ottawa. — Canadan'ulkominis­teri
Green on omaksunut sen kan­nan,
että idän~ja lännen kesken
tulisi sopia, hctikohtaisesti ydin-:
aseiden kokcilukiellosta eikä vaa-:
tia, kuten vaativat muut länsi­maat,
että ensin olisi järjcstettä-.
vä todella tehoka.s tarkastus ja
valvonta.
• Tässä suhteessa Canadan omaksu­ma
kanta on jok.seenkin läheinen
Neuvostoliiton omaksumalla: kan­nalle
• Britannian, Yhdysvaltain ja, Neu-
RUOTSI yASTUSTAA
A-POMiUlKOKEITA
: - Tukholma: ^ R u o t s i n ulkomi--
nisteri Östen Unden.'vastasi tors­taina
:s05ialidemakraattisenkan-;::
sanedustajan August Spangbergin
välikysymykseen joka koski Ruot­sin
hallituksen suhdetta Ranskan
Saharassa .suorittamaan atomi-pommikokeeseen.
Ulkoministeri selitti vastauk-sesr
saan, että Ruotsi oli eräs niisiä
maista, jotka syksyllä esittivät:
YK:ssa: päätöslauselmaehdotukr
sen :Ranskan'atomipommisuunnir.
telmien^ tuomitsemisesta.. Päätös^
lauselmassa: kehotettiin Ran.skaa
luopumaan kokeiluaikeislaan.
:. Syksyn ..jälkeen ei ole tapahtunut
mitään sellaistii,; joka antaisi aihet­ta
muuttaa-käsityksiä atomipommi
kokeista Tämän vuoksi täytyyolet^
taa, että Ranskan hallitus on ollut
täysin tietoinen Ruotsin näkökan­noista
tässä kysymyksessä.
:Kansanedusta'3a: Spangberg piti
puheenvuorossaan ulkoministerin
selitystä täysin riittävänä ja oikea­na.
Hän: antoi täyden tukensa: jär^
jestöille ja: yksityisille henkilöille,
jotka ovat osallistuneet yhä kasva­vaan
vaslalauseliikkeese?n; ydinase­kokeiden
johdosta: Hän esitti.toivo-mukscn,:
e t t ä . R u o t s i n hallituksen: a
senne voisi.olla apuna taistelussay-dinasekokeiden-
lopettamiseksiikui-siksi
ajoiksi.
ARVATKAAPA KUKA
vostoliiton. edustajat ovat neuvotel­leet:
kysymyksestä jo 16. kuukautta
Genevessä; V-Asiasta ei olla päästy
päätökseen vain siitä syystä, etiä
länsimaiden ..taholta: on vaadittu
sellaista tarkastusta ja valvontaa;
joka niiden mielestä olisi k y l l i n te­hokas;
Neuvostoliiton taholta: on
jo:useita kertoja näiden : neuvotte­lujen
kuluessa, ehdotettu, että olisi
sovittava kokcilukiellosta ja sitten
j ä r j e s t e t t ä v ä tarkastus j a valvonta,
mutta ensin kuitenkinysovittava sii­tä;
e t t ä kaikkin; ydinasekokeet olisi
lopetettava.
Ulkoministeri • Greenin ilmoit­taessa
Canadan kannasta ulkoasiain
valiokunnassa oppositiojohtaja Les­ter
Pearson ^huomioi, että oli ole-ma.
ssa syvä ristiriita Canadan ja
toisten : NATO-maiden kannanotto­jen
välillä.
;.Tämän johdosta mr. Green .huo­mioi,
että: mielipiteiden erossa ei
ollut mitään uutta; sillä "olemme ol­leet
eri mieltä aikaisemminkin".
Tehdessään: yhteenvedon Gana?
dan suhtautumisesta asiaan hän:- sa­noi,
ettei olisi ollut suurtakaan
hyötyä siitä jos-Canada, olisi vaati­nut
tehokasta, tai-kastust^ ja val­vonta^-
.ennenkuia olisi allekirjoi:
tettusoiiimus ydinasekiellosta.^^^^^ ; :
"Uskoimme, että oli Canadalle
parasta asettautua heti kokeilukiel-lon
kannalle.
Oppositiojohtaja Pearson sanoi.
Cpelieven naisilli
aane:
Genevel — Geneven "miehet-.an­toivat
sunnuntaina naisille -äänes­tysoikeuden
kunnallisissa asioissa. 5
Jo vuosikausia' maassa on taisteltu
naisten äänestysoikeuden, 'puolesta,^,'
mutta, t ä h ä n . mennessä se on saa-.''
vutettu vain kolmessa kunnassa,' ja
vain kunnallisasioissa. Sveitsi> on
yksi niistä.har.voista maista, jdissä /
vielä; kielletään yleinen äänestysoi-i:
keus naisilta.' . ' ' ' ^
Sunnuntaisen äänestyksen tulok- .
sena sallitaan nyt Geneven kantu-nin
naisille ensimmäistä kertaa
mahdollisuus äänestää kunnallisten? s
virkailijain valitsemiseksi, i asettua
ehdokkaaksi ja 'osallistua .lainlaa-_.
dintaan kunnallisissa asioissa.
Vielä tähän mennessä Sveitsräsä
ei ole-naisilla mitään oikeutta ää­nestää
liittovaltion asioista. Vkan,
kansanäänestyksellä voidaan ypäät^^-:
t ä ä ; naisten, äänestysoikeudesta;;ljQ-: s
:ko maata käsittävässä: mittakaavas-:.
sa. Viimeisin äänestys n a l s t e i i ' ä ä ­nestysoikeudesta
toimitettiin viime
helmikuussa, jolltoin hyljättiin eh­dotus
yleisestä äänestysoikeudesla.
Vaikka naiset eivät saaneetkaan
äänestyjsoikeutta liittovaltion "asi­oissa
niin heidän asiansa kann^atta-jat
ovat siitä^ huolimatta erittäin
mielissään >tästä voitosta Genevessä :
joka on joutunut maailman ihniis-ten
katseen .kohteeksi aseistariisii-mis-
ja rauhanneuvottelujen keh­tona.
•
Sveitsissä on kaikkiaan 22 kan- -
tonia, joista vain kolmessa on tä-,
hän mennessä naisilla äänestysoi­keus.
Kaikki näistä kantoneista,
joissa on myönnetty naisille ää-,
nestysoikeus sijaitsevat ranskan­kieltä
puhuvassa Sveitsin osassa.
Naisten-äänestysoikeutta kannatta­vat
ihmiset ovat sitä mieltä, että
he voivat saavuttaa parempia tu­loksia
siinä osassa maasta, sillä '
italiankieltä, -ja^saksankieltä-puhu»-:
vissa osissa: maasta, on vielä periii^ •
teenomaista käsitys, että naisten
paikka on keittiössä ja tehtävi-,
nään vain lasten huoltaminen.
e t t ä Canadan ,: kannanotto• on vas­toin
länsimaiden omaksumaa kan?
taa; neuvotteluissa aseistariisumises-r
ta Neuvostoliiton kanssa. >
Liberaalien johtaja kysyi miten
voidaan: sovelluttaa: Canadan omak­suma
kanta sen kanssa, että varusf
tetaan Canadan asejoukot ydin»
aseilla, joita:,ei voida-kehittää muuy
ten kuin ydinasekokeiden \ k a u t t a : -
lä 9,000 neliömailln alalla olevan
noin 952 kaributa.
Koska karibut muuttavat pois
t ä ä l t ä :sykysllä ja palaavat kevääl­lä,
niin arvellaan niitä olevan huo
mattavasti enemmän k'esällä j a kun
ottaa huomioon niiden ruokamaatj
niin niitä ei ole liikaa
Departmentin Sioux" Lookoutin
p i i r in biologi D. W. Simkin on'^an-tanut
seuraavan lausunnop kari­buista:
llmeisestikinijfttkut tekijät
joita e i o l e vielä- saatuselville, ra­joittavat
niiden lukumäärää.' Yrit­täessämme;
päästä selville in iistä te­kijöistä,
jotka aiheuttavat niiden
vähälukuisuuden, huomattavia tut^
kimuksia on suoritettu kesällä ja
talvella. Toivotaan, että tämä
gelma; saadaan ratkaistuksi ja jo
tain voidaiin tehdä niiden, lisäänty­miseksi,
joita: aikaisemmin: on ollut
niin paljon."
Mctsäkaributa tunnetaan vielä
hyvin vähän. ,"0n ilmeistä, että
laumat lisääntyvät tyydyttävästi
pohjoisellaialueella j a : että sen joh­dosta
niitä voitaisiin metsästää
eräillä alueilla", sanotaan depart­mentin
raportissa." Canadian Na­tional
Railwayn; radan eteläpuolel­la
olevalla^ alueella ne lisääntyvät
hitaammin joka johtunee "verraten
vähäisestä • h e i l l e sopivasta maas:
tosta."^
.Defiartmentin. virkailijat ovat: si­tä
mieltä, että maakuntamme pon
joisilla alueilla voisi hyvin tulla
toLmeen 70 000-kariJ)uta nykyisen
10,000 asemesta. Toimeentulomah­dollisuus
perustuu melkein koko­naan
karibulle sopivaan ravinto­määrää
n. "Näyttää-kuitenkin sil­tä,—
että • ravintomäärä .ei yksino­maan
vaikuta aniiden:. pieneen: mää-,
rään tällä h e t k e l l ä ' v a a n toiset teki­j
ä t / mahdollisesti. e s t ä v ä t ' käyttä
mästä nykyistä ravintoa, varsin­kaan
jäkälää; Lumen vahvuus voi
olla' suui*ena tekijänä. Tämä voi
tehdä haittaa karibun vaelluksille.
Tiedot karibun kaatamisesta kerää­vät
"karibuvartiat", jotka ovat in­tiaaneja
Kaikkia karibun metsäs­täjiä
on. kehoitettu ottamaan kou­rallisen
sisuksissa olevaa vähem­män
sulanutta ruokanäytettä ja e-läimen
alaleuan ja lähettämäiin ne
d e p a r t m e n t i i l e . ' , '
Canadassa on kahdenlaisia kari­bulta
AäietsSttömien maijden- kari­bu,
joka. eiää.,arktiikän Itundroilla
ja ^ metsäkäribu. ^-lilolempieh nan-
Pääministeri Diefenbaker ei
matkustakain Elliot Lakelle
on vuorossa saada pistoksen.
Pääministeri Diefenbaker tie-doitti
maanantaina, että hän ei
matkusta Elliot Lakelle vaan lä­h
e t t ä ä neljä) henkilöä käsittävän
tutkimuskomitean. ;ottamaan:sel­ville
mitä. voitaisiin tehdä tämän u
•raanituotantokeskuksen. pulan: kor­jaamiseksi.::
Viime .viikolla hän lur
päsi Elliot Laken 150 naista käsit­tävälle
lähetystölle, että hän man-dollisesti
saapuu::_itse henkilökotv-taisesti
Elliot Lakelle.
Elliot Lakelle matkustavan ko­mitean
; j ä s e n e t ; ovat : työministeri
Starrin: apulainen Richard .Thrasr
h e r ( E s s e . \ vaalipiirin ff parlament­ti
j ä s e n ) A. F. Mac Arthur työttö-myyskomissionista,
W. F. Hall ja
G :AvCoopjer kauppadepartmentis-ta
Pääministeri tiedoitti, että hän
ei pääse : lähtemäänvhallituskiirev
den takia. Senjälkeen kun komi­tea
palcia takaisin Elliot Lakelta
työministeri Starr j a kauppaminis-;
teri; Churchill matkustavat uraanir
tuotantokeskukseen. , -
Monet työttömäksi joutuneet kai­vostyöläiset
ovat jättäneet lainalla
rakentamansa .•kotinsa : ja poistuneetr^:.
paikkakunnalta; menettäen: ikiinnittär
mansäpienet:;saastonsa. Samoin mor-;;
net pienet liikemiehet, jotka ovat
kiinnittäneet .ainoat säästönsä liike­rakennuksien
rakentamiseen, 'ovat
menettäneet kaiken omaisuutensa ja
heidän ; liikehuoneensa ovat -tyhjinä-':.
Viime maanantaina Bancroftin lä­hetystö
oh pääministerinr^puhieilla;:
Hs esittivät vaatimuksen, että hel-dän
paikkakunnallaan olevan-Dyno- ,v
kaivoksen $25,000,000 uraanitoiml-tuksen
urakka, joka on siirretty poh-:
jois-Saskatche\vanissa; olevalle Guri-:::
nar-kaivokselle;::, palautettaisiin Dy-no-
kaivokselle.
SE MENEE
Raha ei nykypäivinä enää puhu
— se menee äänettömänä. »
PÄIVÄN PÄKINÄ
Aave kummittelee jenkldmaassa
Joitakin päiviä sitten nostatti
rajan eteläpuolella suurta hälyä
tiedoitus, että Yhdysvaltain ilma­voimien
aliupseereita ,oli viralli-se$
sa~ohjekirjassa varoitettu sii­tä,
että kirkot ja papit yleensä,
mutta erikoisesti seurakuntalai­set
voivat myös olla "vaarallisia
kommunisteja'"! _
Koska siellä "johtavassa demokra­tian"
maassa" on jo saavutettu se
onnellinen mielentila, että "kom-munistivaara":
kummittelee kirkois­sakin,
kuten se uhkaa mustepullo­jen
ja vuoteiden aitakin, niin meillä
on syytä palauttaa mieliimme min­kälaisesta
hirmusta on todella ky­symys:
;'Aave kummittelee Euroopassa
— kommunismin aave. Kaikki Eu­roopan
mahdit ovat liittoutuneet
pyhään ajojahtiin tätä aavetta
vastaan:. paavi ja tsaari, Metter-nlchja
Guizot, Ranskan radikaa­lit
' (ts. sea ajan porvariUis-tasa''
.valtalaiset demokraatit ~ K) ja
Saksan poliisit.
. ''Mis&ä on se', oppositiopuolue, .
jota sen vallassaolevat vastusta-1;
Jat eivät olisi/herjanneet kommu­nistiseksi;
missä oppositiopuolue,
joka ei olisi edistyneemmille op-positiolaisille
samoin kuin taan-
- tumuksellisille vastustajilleen sin*-.:
gonnut takaisin leimaavaa soima- '
usta kommunismista. '
"Johtopäätös tästä tosiasita on
kahdenlainen:
"Kommunismin tunnustavat' jo
kaikki. Euroopan .vallat:: mahdik-:
si . . .
NäTn alkaa sata' vuotta^ sitten
Karl Marxin ja .Friedrich Engelsin
kirjoittama "Kommunistisen puo­lueen
manifesti"*! ~
Ja jos siitä muutetaan hieman
amerkkalaisiksi- eräitä nimisanoja,
niin kuvaus :!,'komiirunismiaaveesta'':
sopii kuin pieksu Ichmänkasaan
•nyky-Amerikasta: ja osittain i.Cana-dastakin
puhuttaessa.
Nyt sitten voimmekin perehtyä
hieman yksityiskohtaisemmin min­kälainen
"aave" ja "vaara" Yhdys­valtoja
uhkaa — kirkoista.
Viime tammikuussa — siis kauan
senaattori McCarthyn ja yalUosib-tecri
Dullesin kuolomanjälkeen
julkai^sliinsYhdysvaltainiilmavoimil-le
. ohjckirjanpn, ''missä annetaan
suiiri huomio turvallisuuskysymyk­sille
::(vakoilua ja: sisäisiä vihollisia,
v a s t a a n S i i n ä ^sanomalehtiuutisten
mukaan mm.: seuraavanlaisia ohje-varoituksia;
"Kommunistit ja kommunistien
kanssamatkustajat ovat menestyk-,,
sellisesti tunkeutuneet meidän
kirkkoihimme; Kristuksen kirkkor
jen (Churches of Christ) kansal-
: linen.: neuvosto; Yhdysvalloissa on;
virallisesti:: alkuunpanija: Raama^:
tun version muutoksen. Tähän
-projektiin: .(raamatun: vissien;:o-:
sien uudelleen vkirjoittamiseen.-^:
K) osallistui 95 henkUöä ja 30
h e i s t ä on ollut yhteyksissä k o n i^
m u n i s t i m i e l i s t e n ; j ä r j e s t ö j e n . pro­jektien
ja julkaisujen kanssa..."
"Toinen usein kuultava tyhmä
(foolish) lausunto on se, että ame­rikkalaisilla.:
o n : oikeus'; saada: tietää^
mitä on menossa. Suurin osa ame­rikkalaisista
tietää'tällaisen katsan­tokannan
järjettömyyden. (?)
" P i t ä k ä ä mielessänne,^ e t t ä ylei­set
uutisten välityslaitoksct antavat
tietoja vain niin paljon kuin halli­tus
haluaa annettavaksi.
"Pitäkää herkeämättä silmällä
epäilyttävää toimintaa . . . Alkää
epäröikö tiedoittaa ilmavoimien .por
liisille sellaisista tapahtumista huo­limatta
lainkaan siitä kuinka mi­t
ä t t ö m i l t ä ' n e näyttävät
V Kajdaniatta nyt johtavan Aomoj
kraatti'sen,maari;:mahtavien)ilmavbi|
mien, ^ >;iy\^iin". käsityksiin demo­kratiasta
yleensä ja>dembkraattisis-ta
menettelymuodoista: erikoisesti^
meidän täytyy palata niihin kirk­koihin
j a pappeihin:. joiden: keskuu-,:
dessa: vilisee kuulema kommuniste­ja
kuin vilkkilässä kissoja, koska
kolmasosa mainittuun Raamatun
uudestikirjoittamisen^ johtohenki­löistäkin
on jo "kommunisteja"?
: ; E d e l l ä m a i n i t t u j e n kirkkojen:kan^^
salliseenneuvostoon kuuluu 33 pror
testanttista j a kreikkalaiskatolista:
kirkkoa — ja ne on nyt leimattu
."kommunistisiksi" fjärjestöiksiv; sa­malla
tavalla kuin muutama :vuosi
sitten julistetuin tyoVäen kulttuu­r
i j ä r j e s t ö t , palkanylennyksiä vaati­neet
ammattiyhdistykset ja sotaa
vastustaneet naisten j a . nuorten jär-:
jestöt jne. "kommunistisiksi" ja
"subversiivisiksi" laitoksiksi!
Kaiken lisäksi tästä "aaveesta-pu­huttaessa"
mainitussa aliupseerien'
ohjekirjassa vedotaan oikein "so­tasalaisuuksiin"!
Nyt, on Yhdysvaltain ilmavoimat
joutunut tästä edcsottamisestaan
vastaamaan heräävälle ".yleiselle
mielipiteelle, joka epäilee,. e t t ä ko­ko
kommunistihystcria taitaakin ol­la
suurisuuntaista petosta ja vilp­piä
— ja että ilmavoimissa taitaa..',
olla jotakini valonarkaa itsessään; '
jos voidaan-poistaa ohjesäännöistä
e r ä i t ä "sotasalaisuumaäritelmiä".
Entisenä sotmieheiiä tekisi mieli
jatkaa asian tämän puolen ^kSsltjte-lyä
e r ä i t t e n , l e h t i l e i k k e l e i d e n perus-^
teolla, muttarajoitctun tilan vuoksi-^, ^,
pn pantava piste, ja sen p e r ä ä n r /;
' . — 'Känsäkoura.
I
'1.1
l
4