Vapaus, July 17, 1965

              Öivu 2' Lauantaina, heinäkö 17 p; — Saturday, July 17, 1965
TT A Tk A TT O I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
V A. Jr^Ä U o '^"HNISH C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Eatabllshed Novl 6. 1917
EDITOR: VV. ^ K L U N P MANAGER; E . S U K S I
- .TEUePHONfc: OFFJCe A N O E O I T O R I A L 974-4294 -
PuUliihed thric» ve^U^
Publiahlnfe Co. Limited, 100-102 Blm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Maittng Additss: Box 69 •
Adyerttslng tates upon appUcAtlön, tranttäUcni (ree ot churge.
•AuthorUsed äs^^econdclass mall by ttle Post Office X>epartmeiit, Ottawa,
. . : and £or payment of post^ ;
CANADIAN LANGUAGb-PRESS
TlLAUSilIl4NAT:
Canadassa: 1 y)E; $9.00. 6 kk. $4.tS 98A:88a ' 1 v i mOOi ivt. «8.25
S kk. 2.75 • Suomessa: 1 vk. 10.80, 6 kk. 8.75
Kannatettava ehdotus
jj Quebecin opiskeleva nuorisd öh ehdöttäilut liittohallituk-selle,
Qttä Canadan tulisi tunnustaa ihuitta mutkitta Kiinan"
karisantasayaita ja kutsua Kiina maamme 100-vuotisjuhlien
kunniaksi Montrealiin järjestettävään Bxpo 67-nimellä tun­nettavaan
maailmannäyttelyyn.
. Tämän ehdotuksen an esittänyt Quebecin opiskelijain
"General union", jonka jäsenyydessä on kaikkiaan 55,000
opiskelijaa Quebecin yliopistoista, korkeakouluista ja teknil­lisistä
oppilaitoksista.
Opiskelijat perustelevat tätä ehdotustaan selittämällä,
että on "naurettavaa ja kelpaamatonta se, jotta vapaaehtoi­sesti
'Ihminen ja hänen maailmansa'-tunnuksen omaksunut
Expo,67 jättäisi sivuun yhden neljänneksen ihmiskunnasta."
Todellakin on kysyttävä, minkälainen "maailmannäytte­ly'*
ori Expo 67, jos yksi neljännes ihmiskunnaspa estetään
osallistumasta siihen?
Toisaalta opiskelijat selittävät aivan oikeinj että Kiinaa
ei voida kutsua E3q)o 67 maailmannäyttelyn osanottajaksi
ennea kuin. Canada tmmustaa Kiinan, sillä kansainvälisesti
hyväksytyt säännöt ja tavat kieltävät kaikkia maita kutsu­masta
tällaisiin näyttelyihin edustajia sellaisista maista, joi­ta
näyttelyn järjestäjämaa ei ole diplomaattisesti tunnusta­nut.
Quebecin opiskelijat ovatmielestämme tuhannesti oi­keassa
sanoessaan, että Canadan olisi pitänyt tunnustaa Kiina
jo vuonna 1949, mutta ei ole vieläkään tehnyt sitä yksinker­taisesti
siitä syystä kun Yhdysvallat vastustaa Kiinan tun­nustamista
ja Ottawa on tässäkm. asiassa polvistunut Wash-ingtonin
vaatimusten johdosta.
Maanrune kansalliset edut, puhumattakaan, nyt maailman­rauhasta
ja Expo 67:n eduista, vaativat sanoutumaan irti
Washingtonin talutusnuorasta ja tuilnustamaan Kiinan mah­dollisimman
pian. Quebecin opiskelijain järjestö on mieles­tämme
siinä ehdottomasti oikeassa.
~ Lodgen paluu Saigoniin
Olisi elikä väärin verrata. Yhdysvaltain Saigonissa ole­van
suurlähettilään vaihtoa Etelä-Vietnamin nukkehallitus­ten
ta vantakaiseen vaihtamiseen. Mutta silläkin uhalla, vaik­ka
sellaiseen liittyisi pieni annos liioittelua, meistä tuntuu
kuitenkin, että tämä kenraali Maxwell D. Taylorin odotta­maton
ero Saigonin suurlähettilään virasta edustaa Yhdys­valtain
poliittisen ohjelman epäonnistumista siellä samalla
tavalla kuin Etelä-Vietnamissa tämän tuosta tapahtuvat "hal­litusvaihdoksetkin"
heijastavat sitä poliittista umpikujaa,
ihihin Saigonin hallitus amerikkalaisine "neuvonantajineen"
ja muine taustamiehineen on ajautimut.
Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kenraali Maxwell Tay­lor
epäonnistunut tehtävässään. Kuten muistetaan, kenraali
Taylor- nimitettiin noin vuosi sitten suurin toivein (Wash-ihgtonista
katsoen) Henry Cabot Lodgen tilalle Saigonin
suurlähettilääksi. Kenraali Taylorin "valtakaudella" on "liu-kuporrasmenetelmää"
seuraten laajennettu suuresti Yhdys­valtain
sotatoimia Vietnamissa. Mutta vilkaisu kartalle ja
uutistietoihin osoittaa, että Saigonin hallituksen ja Yhdys­valtain
asema on tullut Etelä-Vietmamissa entistä kestämät-tömämmäksi.
Vaikka Yhdysvaltain valtavat ilmavoimat le­vittävät
hävitystä ja kuolemaa puolustuskyvyttömiin kyliin,
Kauppaloihin ja kaupunkeihin, niin siitä huolimatta sotilaal­linen
tilanne Etelä-Vietnamissa on kehittynyt amerikkalais­ten
kenraalien kannalta niin epäedullisesti, että Washing-tonissa
on ollut pakko heittää kaikki verhot ja peitteet pois
ja tunnustaa avoimesti, että se on, sittenkin jenkkien sotaa
jasill^ siistiv Se kun ei enää puhuta mitään "neuvonanta­jista*',
vaan tunnustetaan avoimesti, että Yhdysvaltain täy­tyy
lisätä Vietnamissa olevat sotavoimansa ainakin sataan­tuhanteen
mieheen, on avoin tunnustus siitä, että Etelä-
Vietnamin armeija on kärsinyt perinpohjaisen häviön. Tänriä
Etelä-Vietnamin sotilaallinen häviö on niin perusteellinen,
että Yhdysvaltain täytyy omaksua joka päivä yhä suurem­massa
määrässä varsinaiset sotatoimet "omiin käsiinsä" ja
siitä huolimatta Etelä-Vietnamin koko maaseutu on Kansal­aisen
Vapautusrintaman ja sen asevoimien (Vietkongin) kon­trollissa
ja hallinnassa. Vain kaupungit ja tärkeimmät liike­keskukset
ovat enää Saigonin, tai oikeammin yhdysvaltalais­ten
asevoimin kontroUissa.
: Kun tähän vielä lisätään se poliittinen umpikuja, mihin
on Saigonissa ajauduttu — ja muistaa tulee ettei Washing­ton
näytä enää vaivautuvan juurimihinkään muodollisuuk­siinkaan
Saigonin nykyisen "hallituksen" kanssa — hiin ei
Qle lainkaan ihme, vaikka korskea sotaviskaali, kenraali Max-
Well Taylor, sai siirron pois Saigonistapa sinne nimitettiin
uudelleen Henry Cabot Lodge, jonka kenraali Taylor sivuut­ti
toimestaan noin vuosi sitten.
; Näin matkan päästä on tietoakin vaikea sanoa vielä,
mitä mahdollisia muutoksia tämä suurljahettiläiden vaihdos
merkitsee vai merkitseekö se vielä mitään. Tosiasia nimit­täin
op, .että Yhdysvaltain hallitus on ohjelmallisesti puhuen
öjlut hetken aikaa "Vietnamissa kuin pikkulapset sokkosilla.
:Mutta varmuudella voidaan 3aiitenkin sanoa, että mitään po­liittista
ihmettä mr. Lodge el voi Saigonissa suorittaa, sillä
Jiinä suhteessa hänen kannettavanaan on Ngo Dinh Diemin
päiviltä liian suuri painolasti. Muistettakoon vielä se, että
mr. iiOdge oli Washingtonin suurlähettiläänä Saigonissa nii-bin
aikoihin, jolloin YhdysvalloiUe epämieluisaksi tullut
Diem kukistettiin valtaistuimeltaan ja salamurhattiin. Vaik­ka
mr.Lpdge on väittänyt ettei hänellä ollut sen paremmin
fcenkiloköhtJaisesti kuin viraillsestikaan mitään tekemistä
Diemin kukistamisen ja murhan kanssa, niin etelävietnami­laiset
poliitikot eivät voi kuitenkaan unhoittaa sitä tosiasiaa,
Ranska viileä
myös NÄIOJe
Pariisi. — Ranska on ilmoittanut
NATOn heuvostolle,; ettei ^se ole
Minnosturiut Ylidysvaltain; ehdotta­masta
NATOn ydinasevaiiölcunnan
perustamisesta, ilmoitettiin viralli­selta
tanskalaistaliolta Parilsliusa.
Yhdysvaltain puolustusministeri
Robert McNamara esitti .tämän eh­dotuksen
NATOn puolustusministe-reiden
kokouksessa Pariisissa tou­kokuun
lopulla. Sen mukaan neljän
tai viiden NATO-maan puolustus-niinisterit
muodostaisivat erityisva­liokunnan,
joka tufkisi Yhdysval;
tain ydinasekumpjjaneiden mahdol­lisuuksia
osallistua Suunnittelutyö­hön
sekä yditiaseideh mahdollista
JcMyttöä koskevien päätösten tekoon.
Ranskan hallitus on ilmoittanut
NATOlle, "ettei suunnitelma kiin­nosta
Ranskaa mutta muut maat
voivat siitä huolimatta keskenäfin
jatkaa sen kehittelemistä. Ranskan
pysyvä valtuutettu Imoitti hallituk­sensa
kannan pysyvän neuvoston
istunnossa viime keskiviikkona.
Teidän ja meidän!
{(otiveräjältä i
"MUUTTOLINTUJA" .
KESKELLÄ KESÄÄ
Viitisen viikkoa Suomessa suku­laistensa
ja tuttaviensa luona vie­railleet
Hilda ja John Raivo Sudbu-rysta
kotiutuivat viime tiistaina.
He lähtivät HelsTngistä, Seutulan
lentokentältä takaisin kotimatkalle
maanantaina ja tekivät vain yhden
välilaskun. Hauska oli synnyin­maassa
vierailla, mutta hauska oli
takaisin kotiinkin tulla, sanoivat
matkasta hieman väsyneet mutta
muuten oikein iloisella mielellä ole-_
leet matkalaiset Sudburyyn tultuaan
HjitllltikU -r- P r ^ tAv/vd Oiehft:
bln ' vidtiöivicrailuir y h t « y d^
k^ydyletft ^^uolalais-sttomalatfista
keskusteluista^Uemumetitssa tie-donannosML
kilnnitetäiui yakavaa
bnom^Qta nykyiseeii kansainv.äliv
seen iUaoteeseent Kaakkois-Jlasir
an tapalitumien sisältämään vaar
raan Ja ilmaifitaan kannatus rau­hanomaisen
rinnliikainoloB. peri­aatteelle
Ja kannatetaan yfc:D y-iefemaailnial^
isuutto; Puolan |a
Submen stihtei^en todetaail
tyneen suotuisasti. Tiedonannon
pääkohdat kuuluvat seuraavasti:
Keskustelut ovat olleet omiaan sy­ventämään
keskinäistä ymmärtä-mystö
ja _niiqsä on käynyt ilmi mie­lipiteiden
samankaltaisuus rauhan
lujittamista ja kansainvälistä tur­vallisuutta
koskevissa peruskysy­myksissä.
Keskustelujen aikana todettiin,
että' Suomen Presidentin Puolaan
tekemän vierailun yhteydessä 3.—
l i v 3 . 1964 Suomen ja Puolan välil­lä
käytyjen keskustelujen jälkeen
kansainvälisen jännityksen lievene
miseen johtava kehitys on valitet­tavasti
pahasti häiriytynyt. Eri
puolilla maailmaa on vakavia jän^
nltystiloja, jotka vaikeuttavat pon­nisteluja
kansainvälisen jännityksen
pysyvän lievenemisen aikaansaami­seksi
ja sisältävät' seurauksiltaan
vaikeasti arvioitavien aseellisten
selkkausten vaaran.
Molemmat osapuolet, jotka ovat
syvästi vakuuttuneita rauhan ja tur­vallisuuden
jakamattomuudesta ovat
erityisen huolestuneita Kaakkois-
Aasian tapahtumien sisältämistä
vaaroista.
Molemmat osapuolet pitivät pS-tevänä
I L 3. 1964 annetussa kom­munikeassa
esitettyä yhteistä ar­viotaan
-Riitä, miten oleellista on,
että kaikki valtiot luopuvat väki-
IHMEITTEN AIKA
EI OLE- VIELX OHI
Nykyaika kehiityy huimaavalla
vauhdilla eikä kukaan osaa sanoa
mikä keksintö milloinkin ihmisiä y i
ättää. Nyt jo ihminen liitelee a
varuudessa ja on vain ehkä ajan ky­symys
koska ja kuka ehtii ensim­mäisenä'
kuuhun. Joitakin vuosia
sitten kierteli maailman lehdissä
uutinen, jossa kaupattiin "maapals­toja"
kuusta ja ostajiakin kuuleman
mukaan ilmaantui.
Viimeisimpänä liikeneron ilmauk
sena joku aika sitten kerrottiin päi­välehdissä
uutinen, jossa eräs liike
mies oli anonut lupaa perustaa hau­taustoimisto
avaruuteen. Toimisto
tietysti olisi täällä maan päällä
mutta .kekseliäs liikemies on ajatet­ut
asiaa pitemmällä tähtäimellä.
Koska sotia vaan aina riittää rauhan­tahdosta
huolimatta ja ihmiset kuo
evat muutenkin, on tämä neropatti
esittänyt sellaisen toivomuksen, että
hän saisi ostaa (tietysti alennushin­nalla
kun kerran käytetyistä esineis­tä
on kysymys) niitä raketteja joi
ta on lähetetty tai ainakin yritetty
lähettää avaruuteen. Näihin raket­teihin
mahtuisi tuhansia kuolleita ja
ne voisi sen jälkeen lähettää ava­ruutta
kiertämään, siis taivaaseen.
Tämä liikemies ei haluakaan tietää
asiasta enempää, hänhän on osuu
tensa suorittanut. Uutisessa ei ker
rota jäisivätkö nämä raketit sitten
taivaalle jonkinlaisiksi "lentäviksi
hollantilaisiksi", vai kohtaisiko nii­tä
siellä tuho.
Tässä ei ole tarkoitettu tehdä
pilkkaa vakavasta asiasta, vaan o-soittaa
nerokkaan liikemiehen aja
tuksenjuoksua ja ennen kaikkea
helppoa rahantekomahdollisuutta
Uutisessakin mainittiin, että tämä
liikemies oh laskenut tämän hau­taustavan
tulevan edullisemmaksi
ja halvemmaksikin^ mutta silti hän
perisi asiakkailtaan ainakin saman
mak-sun, mikä kulloinkin on vallit­sevana
tavallisissakin hautajaisissa
sillä ainahan uutuus maksaa.
Ihmeiden aika ei ei siis vielä ole
ohi. kuten jo edelläolevasta näkyy
Elokuvassa '^Nykyaika" Charlie
Chaplin työskenteli eräässä tehtaas­sa
käännellen molemmin käsin mut­tereita
kaiket päivät, niin että hä
nen kätensä vaistomaisesti tekivät
samoja liikkeitä työajan; päätyttyä­kin.
Kun Chaplin tässä filmiss^
hetkeksi poistui työpaikaltaan pesu
huoneeseen, ilmestyi sen seinälle
suurikokoinen tehtaan johtajan ku
va kysyen miksi hän siellä laiskotte
H?
Tämä tuli mieleen lukiessa uutis­ta,
jossa kerrottiin, että Barrien
Ont. poliisiasemalle oietaan käytän
töön kellarikerrokseen asennettu
televisiokamera, joka lähettää ku
van kolmesta vankikopisla yläker­roksessa
olevalle toimistonhoitaja!
le. Sen sanotaan olevan : tehok­kaampaa
ja tulevan halvemmaksi
kuin entinen vartijan valvonnassa
oleva tarkkailu. Tämän tarkkailun
tarkoituksena on ilmoitettu olevan
estää mahdolliset pidätettyjen itse
murhat.
Ken elää niin näkee mitä "tuleva
aika" vielä tuo tullessaan. — L.
'valliin kSytostä ketUiiltSiissä sn)i-tebsaan
Ja ett9 lälstBkysyinykset
ratkaistaan rauhanomaisesti nea-vottteluteltse.
Tämä osoittaa* mi-tenvälttämätontä
on soveltaa Joh­donmukaisesti
rauhanomais^ rin­nakkaiseloa
l a yhteistyön politUk-kaa
erilaisia valtiollisia järje^tel- ;
mia edustavien valtioiden välillä
tasa-arvoisuiiden ja toisten mai-dei|
sisäisiin asioihin sekaantu­mattomuuden
periaatteiden, mu-kalsestL
Jatkuva varustekilpa erityisesti
ydinaseiden alalla ja niiden leyiä'
misen vaara'ovatT uhkana rauhalle.
Molemmat osapuolet totesivat jäl­leen
kerran, että ainoastaan yleinen
ja täydellinen aseriisunta voi, va­pauttaa
maailman ydinasetuholta ja
turvata ihmiskunnalle pysyvän rau­han.
Pyrittäessä kohden yleistä ja
täydellisti aseriisuntaa osapuole'
pitävät osittaisiin aseriisuntatoimen-pitcisim
ja erityisesti ydinaseiden
laajemman leviämisen ehkäisemi­seen
tähtääviä sopimuksia kiireellir
sinä ja mahdollisina.
Puolan taholta infonnoitiin suo­malaista
osapuolta siitä, että Puolan
hallitus katsoo ydinaseetonta vyö­hykettä
ja ydinaseistuksen jäädyttä­mistä
Keski-Euroopassa sekä Eu­roopan
turvallisuuskonferenssin
koollekutsumista koskevien aloittei
densa ja olevan jatkuvasti voimassa
ja ajankohtaisia.
Suomen taholta todettiin Suomen
suhtautuvan ymmärtämyksellä Puo
lan rauhanomaiseen ulkopolitiik­kaan
ja sen jatkuviin ponnistuksiin
erityisesti kansainvälisen jännityk
sen lieventämiseksi ja rauhanomais­ten
olojen vakiinnuttamiseksi Eu­roopassa.
Puolan taholta todettiin, että
Suomi noudattamalla vakiintunut­ta
puolueettomuuspolitiikkaansa voi
parhaiten antaa panoksensa maail­man
rauhan asian edistämiselle, eri­tyisesti
Pohjois-Euroopassa. Puolan
taholta annetaan suuri arvo Suomen
hallituksen rauhaa rakentavalle po­litiikalle.
Molemmat osapuolet olivat yhtä
mieltä siltä, että Yhdistyneiden
Kansakuntien nyk>isten vaikeuk­sien
selvittäminen on välttämä­töntä
ja että Yhdistyneiden Kan­sakuntien
olisi muodostuttava to­della
yleismaailmalliseksi järjes­töksi,
jotta se voisi täyttää tehtä­vänsä
peruskirjansa hengen ja
kirjaimen mukaisesti. Ne julki­toivat
luottamaksensa siihen, et­tä
Yhdistyneiden Kansakuntien
toimintaa haitanneet vaikeudet
voidaan ratkaista tavalla, joka joh­taa
maailmanjärjestön aseman ja
toimintamahdollisuuksien vahvis­tamiseen.
Osapuolet .i>UBVät erittäin merid'
tyksellisen8'sit8, ett! Yhdistyneiden
Kansakuntien kauppa- ja kehitys­konferenssin
toiminnalle on luotu
pysyvät puitteet Ne .olivat yhtä
mieltä siitän että taloudellista yh­teistoimintaa
olisi vahyjstettava
maailman idikkien alueiden välil­lä.
- '
Molemmin puolin todettiin tyy­dytyksellä^
että Stidnien Jat Pni»!^
suhteet kehittyvät Jalkavästi
tavyyden Ja nMlenunlnpBfrilsen
hyödyn merkeissä.'Vuonna 1964
solmittu pitkäaikainen kaupp98op^
miis ön lu9nu( pernateet ybt<^
toiminnan jatkuvalle kehittämi­selle
Ja uusille baappavaihtoa Ja
muuta-\ yhteistyötl koskeville
snonnitelmllle. Kykyisin Tttoalt^
täisten ohjelmiensa puitteissa ta-pahtnvan
ktOttuuHvallidoä ilslfin^
^mtnen Ja *en Jatkuvan kehitti-misen
raaMolUModet pantiin
myös tyydytyksellä merkiUe.
Nämä samoin kuin lukuisat mo­lemminpuoliset
vierailut ja muut
kontaktit ovat olleet omiaan mer­kittävällä
tavalla myötävaikutta­maan
^keskinäisen ymmärtämyksen
lisääntymiseen ja siten luomaan
edellytyksiä Suomen ja Puolan vä­listen
suhteiden jatkuvalle kehittä­miselle.
Osapuolten kesken sovittiin siitä,
että asianomaisten viranomaisten
välillä ryhdytään keskusteluihin
mahdollisuuksista aikaansaada kon-sulisopimus
Suomen ja Puolan vä
Iille.
Keskustelut ovat osoittaneet, että
Suomen ja Puolan väliseen hyvään
naapuruuteen perustuvan yhteistyön
kehittäminen ja läheisten kontak­tien
lujittaminen ovat molempien
maiden etujen mukaisia ja edistävät
omalta osaltaan myös maailmanrau­han
asiaa.
Feslivaati
yiiQnna
Alg^ian edustajan' -f saavuttua
Tampereelle päästiin fSefetivaalia
valmistelevan komitean; koto^us
aloittamaan. Tässä kokouksessa A l ­gerian
valtuutetut ehdottivat, että
yhdeksäs kansainvälinen ' nuoriso­festivaali
järjestettäisiin sittenkin
Algeriassa niin kuin alunperin oli
tarkoituskin mutta vasta ensi vuon­na.
' - • '
Algerialaiset selittivät, että ^yh-teyksien
katkeaminen vallanku­mouksen
aikana keskeytti valn^iste-lut
ja että sen takia festivaalijär-jestelyjä
ei ennätetä saada valmiik­si'alunperin
suunniteltuun ajankoh­taan
mennessä. - '
Indonesiasta vastalauseita
YhdysvaUoiUe
Djakarta.— Indonesian kristitty­jen
kirkolliskokous on Julkaissut
tiedonannon, Jossa se osoittaa, et^
tä "Vietnamin sodan laajenemisen
muodostaa vakavan vaaran koko
maailman ranhalle". Kaikki In­donesian
uskovaiset ovat vakavas­ti
huolestuneita amerikkalaisten
koneiden suorittamien Vietnamin
demokraattisen tasavallan alueen
pommitusten johdosta. Kehotam­me
Yhdysvaltain hallitusta lopet­tamaan
nämä teot, sanotaan lau-suunossa.
Myös Indonesian ylioppilasliitto
on Ilmoittanut tuomitsevansa Yh­dysvaltain
hyökkäyksen ja vaatii
diplomaattisten suhteiden katkai­semista
Yhdysvaltoihin.
USA ehdottaa
kansainvälistä
rahakongressia
Hot Springs, /Virginia. — Yhdys­vallat
on valmis osallistumaan suu­reen
kansainväliseen kongressiin,
jossa neuvoteltaisiin maailman ra­hajärjestelmän
uudistamisesta i l ­moitti
viikon vaihteessa Yhdysval­tain
valtiovarainministeri Henry
Fowler.
Puhuessaan Hot Springsissä, Vir­giniassa
Fowler sanoi saaneensa pre­sidentti
Johnsonilta valtuudet lau­sunnon
antamiseen. Hän sanoi et­tä
"olisi harkittava, mihin toimenpi­teisiin
olisi ryhdyttävä kansainväli­sen
rahajärjestelmän parantamisek­si".
Hän lisäsi, että parannusten ei
tulisi aiheuttaa täydellistä muutosta,
vaan pikemminkin lujittaa nykyistä
järjestelmää.
Viimeinen tällainen suuri konfe­renssi
pidettiin Bretton^ Woodsissa
vuonna 1944 jolloin kansainvälinen
valuuttarahasto perustettiin.
FowIer ei maininnut puheessaan
konferenssin mahdollista pitopaik­kaa
tai sen ajankohtaa. Hän tähden­si,
että ennen konferenssia olisi a-loitettava
seikkaperäiset kansainvä­liset
neuvottelut, sillä konferenssin
epäonnistuminen olisi pahempaa
kuin sen pitämättä jättäminen.
"Yhdysvaltain hallitus ehdottaa,
että olisi perustettava valmisteleva
toimikunta, jonka tehtävät määrät­täisiin
ensi syyskuussa kansainväli­sen
valuuttarahaston vuosikokouk­sessa",
FoMer lisäsi.
Maanjäristys Itävallassa
Wien. — Voimakas maanjäristys
repäisi halkeamia talojen seiniin,
paiskasi auki kaappien ovia, pudot­teli
tauluja seiniltä ja herätti ihmi­siä
unesta Innsbruckissa varhain
perjantaiaamuna, mutta suurempia
vahinkoja ei tiettävästi aiheutunut.
AMERIKAN TUKIKOHTIEN VERKOSTO
että Diemin kukistuminen tuli silloin
kuin "herran lahjana" Yhdysvalloille
ja sen neuvonantajille Saigonissa.
Tältä pohjalta katsoen mr.Lodgella
ei ole meidän käsittääksemme yhtään
sen parempia onnistumisen mahdolli-suuksi<
« Saigonin poliittisen tilanteen
vakauttamiseksi kuin oli kenraali
Taylorillakaan. Toisaalta on tietenkin
aivan samantekevää kuka on Wa8h-ingtonin
"suurlähettiläänä" sellaises­sa
maassa ,mikä on asiallisesti pu­huen
yhdysvaltalaisten asevoimien
miehittämä ja Yhdysvaltain sotilas­johdon
hallitsema. Se tosiasia alentaa
suurlähettilään todellisen merkityksen
kuvernöörin tai ehkä peräti sheriffin
asemaan.
PÄIVÄN PAKINA
AIKA KORJAUKSEN TEKOON
Vaikka sanotaankin, että "kah­den
asia ja kolmannen korvapuus­t
i " , niin meille suotanee^ anteeksi,
vaikka työnnämme Iiisikamme
toisten soppaan.
Mielessämme on erikoisesti kir-jaltajain
unionin ja journalistien
klltan (guild) väliset asiat.
Aluksi voimme ilomielin todeta,
että Vapauden palveluskunnan eri
työalojen henkilökunnat kuuluvat
eri ammattiyhdistyksiin. Pidätty­vällä
ylpeydellä voimme myös sa­noa,
että Vapaus ei vain puhu työ­väenliikkeen
asioista vaan myös
noudattaa työväenliikkeen perir
aatteita käytännössä.'
Tästä johtuu, että Vapaus on
Canadassa ainoa suomenkielinen
sanomalehti, jota koristaa ja kun­nioittaa
union leima, mikä on
merkkinä siitä, että lehtemme la­tojat
ja painajat ovat alansa am­mattiyhdistyksien
jäseniä.
Mahdollisesti vofdaan jostakin
nyrkkit>ajasta saada vähän "hal­vempi"
painotuote, mutta siitä
puuttuu nielko varnutsti union
leima -— ja se merkitsee järjesty­neille
työläisille jotakin!
Ammatillisesti järjestynyt nyky­aikainen
työläinen tietää, mitä
hyötyä ammattiyhdistyksestä on
ollut, ja on, Ja hän vaatii myös,
että kalkifisa hänen tarvikkei.s-saan,
aina painotuotteisiin asti on
union leima.
Ja niille, joita asia mahdolli­sesti
tässä yhteydessä kiinnostaa,
voimme sanoa, että Vapaus kus^
tannusliike sekä kirjaltajain unio­nin
paikallinen osasto, mihin Va­pauden
latojat kuuluvat, ja pai­na
jäin unio-osasto, mihin Vapau- .
den painajat kuuluvat, allekirjoit­tavat
vastikään uuden vuoden kes­tävän,
molempia osapuolia tyydyt­tävän
työehtosopimuksen.
Ja siunatuksi lopuksi voimme
vielä sanoa senkin, että lehtemme
toimitus- ja kirjapalhotyöläisten
väliset suhteet ovat läheiset, ystä­välliset
ja luottamukselliset.
Toisin sanoen, kysymys ei ole
"meistä", vaan meidän naapureis­tamme,,
eli kirjalta jäin ja journa­listien
kiitän välisistä suhteista
yleensä.
Sanotaan, että "sian on paha
olla silloin kun kärsä on kipeä j a -
maa jäässä".
Niin on tässä kysynvyksessä
meidän lehteramekin kohdalta
asia, sillä, vallitsevan työvoimati­lanteen
ja muiden sellaisten syi­den
johdosta on jäänyt uutisosas­tolla
käsittelemättä Detroitissa
alkuviikolla edustajakokoustaan
pitäneen journalistien kiitän asiat.
Kysymys on siis American
Newspaper (Guildin (kiitän) ja
International Tyopgraphical Uni­onin
(kirjaltajain unionin) väli­sistä
suhteista.
Jutun alkuvaihe on Torontossa,
missä kirjaltajain union jäsenet
ovat olleet lakossa toista vuotta
kolmea päivilehteä vastaan, mutta
killan jäsenet ovat kieltäytyneet
kunnioittamasta kirjaltajain uni­on
lakkovahdintaa.
Toisin sanoen kiitän Jäseninä
olevat toimitustySiiiset nvat pien­neet
kirjaltajain lakkovahtilinjo-jen
läpi ja siten osaltaan ^autta­neet
näitä öykkärimäisiä sanoma­lehtiä
kirjaltajain union murekaa-misyritykslssä.
Niin journalistien
kilta kuin kirjaltajain uniokin
ovat liittona AFL-CIO jäseninä,
siis järjestöveljinä, mutta käytän­nössä
taistelevat toinen toistaan
vastaan — ja kuten yleensä sel­laisissa
tapauksissa niissä työläi­set
tappelevat keskenään, työn-antajaporvari
korjaa siitä sadon.
Mutta Toronto ei ole ainoa na­pa,
minkä ympäri koko muu maa­ilma
pyörii, niin miljoonakaupun­ki
kuin se onkin.
Niinpä sitten sattui, että kiltaan
kuuluvat journalistit joutuivat
lakkoutumaan Albanyssa ja Balti-moressa
— ja siellä kääntyivät
osat siten, että kirjaltajain union
jäsenet kieltäytyivät kunnioitta­masta
kiitän lakkovahdintaa.
Hienoa sekahedelmäsoppaa, "jär
jestyneiltä työläisiltä, vai mitä ar­vellaan?
Mutta tästä sekasotkusta voi ol­la
se hyöty, että tilanteeseen saa­daan
ehkä korjaus.
Tähän viittaa kiitän (American
Newspaper Guild) kansainväli­sen
johtokunnan viikon alussa
julkaisema "valkoinen kirja",
missä sanotaan, että kilta oli To­rontossa
"väärässä" antaessaan jä­senilleen
luvan mennä kirjaltajain
lakkovahtilinjojen lapi.
Sanottakoon, että Jack Dobson^
joka on Toronton kiitän president­tinä
ja kiitän kansainvälisen uni­on
johtokunnan yhtenä jäsenenä,
oli ainoa johtokunnan jäsen joka
kieltäytyi allekirjoittamasta tätä
"valkoista kirjaa".
Mainittakoon myös, että Toron­ton
kilta ja erikoisesti mr. Dob-sonin
johtoasemaa, _ on arvosteltu
. melko terävästi erikoisesti kirjal­tajain
union toimesta.
Nyt kirjaltajain union johto­kunta
sanoo suorittamansa tutki»
muksen perusteella, että sanoma-lehUmiesten
kilta oli väärässä To­rontossa,
mutta kirjaltajain unio
oli puolestaan väärässä Albanyssa
ja Baltimoressa. Ja ne olivat mie­lestämme
kummatkin väärässä
sen vuoksi kun ne menivät tois­tensa
lakkovahtilinjojen läpi. Voi­daan
väitellä kumpi oli "ensin
väärässä" mutta lopulta ne mo­lemmat
olivat väärässä.
Näitä rivejä kirjoitettaessa em­me
vielä tiedä, minkälaisen pää­töksen
journalistien kiitän edus­tajakokous
tästä asiasta Detroi­tissa
on tehnyt, tai vastaisuudessa
ehkä tekee.
Mutta sen me tiedämme, että
korjausta tämä tilanne totisesti
vaatii. — Känsäkoura. —